Pohjoisen ja etelän paikallishallinnon yhteistyöohjelma North-South Local Authority Co-operation Programme

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto / Heli Liikkanen Matkaraportti Pohjoisen ja etelän paikallishallinnon yhteistyöohjelma North-South Local Authority Co-operation Programme Tansania: Morogoro, Iramba, Mwanza Tavoite: Kuntayhteistyön alkuvaiheen kartoittamiseksi koordinaattori Heli Liikkasen kävi yhteistyöohjelmassa mukanaolevissa kunnissa (Morogoro Municipal Council, Iramba District Council, Mwanza City Council). Kuntalehden toimittaja Jorma Ylönen tutustui yhteistyökuntiin tehdäkseen Kuntalehteen artikkelisarjaa kuntien yhteistyöstä. Ke 13.2: Hki klo Dar es Salaam klo To 14.2: Dar es Salaam - Tansanian kuntaliitto (The Association of Local Authority of Tanzania, ALAT), klo Tapaaminen: Mr Samuel J. Mwakapeje (Administrator Officer) ja Mr Celestine T. Kimaro (Research & Development Officer). ALATin henkilökunta: 1. Mr Basilius R. Ncimbi, Secretary General 2. Mr Samuel J. Mwakapeje, Administrator Officer 3. Mr Celestine T. Kimaro, Research & Development Officer 4. Mr Illuminata Makwaya, News Editor 5. Mrs Nyamigi Maganga, Accountant 6. Mrs Christina John, Personal Secretary 7. Mr John Leo, Officer Attendant 8. Mrs Ally Mbonde, Driver Tansaniassa oli kolme kuntaliittoa vuoden 1961 itsenäistymisen jälkeen: maaseutukunnilla oma, kaupungeilla oma sekä kolmantena liittojen yhteistoimintajärjestö. Valta siirtyi keskushallinnolle 1970-luvulla. Tällöin sosialismista tuli vallitseva suuntaus ja kuntaliittojen toiminta lakkasi. ALAT perustettiin vuonna 1984 edustamaan kaikkia kuntia. ALATissa on tällä hetkellä kahdeksan henkilöä töissä. Tärkeimpänä tehtävänä nähdään kuntareformista tiedottaminen, valtuutettujen kouluttaminen sekä koulutustarpeiden kartoittaminen (Training Needs Assessment of Councillors TNA). ALAT:n hallituksessa on kaksi paikkaa kansanedustajille. ALAT näkee kansanedustajien mukanaolon hyödyllisenä, koska he voivat edesauttaa paikallishallintojen asioiden ajamista 1

2 parlamentissa. ALATin rooli Tansaniassa ei ole kovin vahva, myöskään kuntien rooli suhteessa valtioon ei ole kovin vahva. ALATilla on virallista yhteistyötä VNG:n (Hollannin) kanssa. Muita kehitysyhteistyöpartnereita ei vielä ole. Hallintotasot (Administration levels in Tanzania): - Central government - Regional administration (governmental level) - District Council (in rural areas) / City Council / Municipal Council (local government level) - Ward - Village - Mtaa / Vitongoji (in rural areas) Tansaniassa on vaaleilla valittu kunnanjohtaja (Mayor) - poliittisen vastuun kantaja. Lisäksi on suomalaista kunnanjohtajaa vastaava viranhaltija (Municipal Director, City Director). Vertailtiin eroja Suomeen, jossa aika ajoin keskustellaan tulisiko systeemiä muuttaa ja valita kunnanjohtaja myöskin vaaleilla. Tansaniassa parlamentin jäsenet ovat automaattisesti myös paikallishallinnoissa valtuutettuja (councillors). Systeemillä on ristiriitaisia vaikutuksia. Esimerkiksi kunnanvaltuutettu voi kunnassa vastustaa jotakin asiaa. Jos asiasta käydään äänestys ja hän häviää, hän joutuu asian lopulta hyväksymään. Jos tämä asia menee parlamenttiin, sama henkilö voi vastustaa sitä jälleen. On osittain ongelmallista istua sekä parlamentissa että kunnanvaltuustossa ja ajaa molempien osapuolien asiaa, jos intressit ovat vastakkaiset. Toisaalta systeemin positiiviseksi puoleksi Tansaniassa nähdään se, että parlamentaarikot kunnanvaltuustoissa istuessaan tietävät paremmin paikallishallintojen tilanteet ja voivat vaikuttaa parlamentissa kuntien asioiden ajamiseksi edistää lobbaamista. Paikallishallintojen ja valtion intressit ovat erilaiset esimerkiksi silloin kun valtio haluaa laittaa enemmän tehtäviä paikallishallintojen hoidettavaksi, mutta ei halua myöntää tarpeeksi rahoitusresursseja tehtävien hoitamiseen. Keskusteltiin, että Suomessa tällaista debattia valtion ja paikallishallintojen välillä käydään jatkuvasti. To 14.2: Dar es Salaam Tapaaminen: Suomen suurlähetystö; Ms Kirsikka Lehto (Second Secretary), klo kirsikka.lehto@twiga.com, p (0) Yhteenveto: - Vaalit vuonna 2000 olivat vapaat. CCM:n sisältä voi nousta todellinen oppositio. Nykyinen oppositio rakentuu yksittäisten ehdokkaiden ympärille. - Monipuoluedemokratiassa alkuvaiheessa; puolueiden poliittiset ohjelmat eivät kilpaile keskenään - Ministeriöt jakautuneet Dar es Salaamin ja Dodoman välille. Dodoma virallisesti hallinnollinen pääkaupunki. Dodomassa on parlamentti sekä kolme ministeriötä, myös paikallishallintoministeriö (Ministy of Regional Administration and Local Government MRALG) - oppositio on hajanainen / 16 puoluetta rekisterissä 2

3 - paikallishallinnon uudistuksessa puolet piirikunnista (districts) mukana Kehitysyhteistyö: - Finnish Fund for Local Co-operation: Suomen suurlähetystössä on rahoituskanava paikallisia järjestöjä (NGOs) ja yhteisöpohjaisia organisaatioita (CBOs) varten (1,85 milj. euroa eli 11,9 mk kolmelle vuodelle ). Tavoitteena edistää 1. ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa: a) tasa-arvoa (gender equality), b) kansalaisopetusta ja c) poliittista tietoisuutta (civic education and political awareness), 2. osallistuvaa kehitystä (participatory development), Tansanian kulttuurin tukemista (promotion of Tanzanian culture) 3. tukea pienimuotoisia projekteja (small-scale projects). Ennen tukipäätöksiä tehtiin kansalaisjärjestöjen kartoitus (poliittiset tietoisuushankkeet). Tukee pitkäaikaista yhteistyötä ei kertaluonteisiä aktiviteetteja kuten seminaareja (workshops jne.) Järjestöt (tuen saajat): Coordination of Gender Land Task Force TAWLA, Educational campaign on women and land rights WAT, Women Legal Aid Center Trainers WLAC, Civic Awareness of Land Acts TAHEA, Women Journalism programme BTL/TGNP, Violence Information on Sex ENVIROPCARE, Youthfm HIV/AIDS Awareness project TAYOA, Tanzania Culture Trust Fund. Finnish Fund for Local Co-operation tukee järjestöjä, ei paikallishallintoja. - Kepa ja suurlähetystö pitävät kerran kuukaudessa konsultaatiotapaamisia. - ALATiin lähetystöllä ei suurempia kontakteja. Kuntaliittoa toivottiin pitämään yhteyksiä. To 14.2: Dar es Salaam Tapaaminen: Mr. M.F. Lemnge; Principal Project mngt. Officer, Policy and Planning Unit; The Ministy of Regional Administration and Local Government MRALG - jokaisessa läänissä (regions) on alettu parissa piirikunnassa (districts) viemään läpi uudistusta - I vaiheessa (I phase) mukana 38 paikallishallintoa (local authorities), II phase, III phase - osa uudistusta, jossa mennään pois sosialismista - valtio maksaa palkan opetuksen, vesihuollon, teiden kunnossapidon ja terveyspuolen työntekijöille. - Kehitysyhteistyöraha (donor funding) kunnille: ei ole sellaista lakia, joka määräisi luvan hakemisen ja saamisen valtiolta rahoituksen saamiseksi pitäisi kuitenkin informoida Ministry of Finance:lle Jens Peter Dyrbak (Tanska), p , jpdyrbak@twiga.com - paikallishallintotiimilla (Local Governance Reform Team) on rahaa ja vaikutusvaltaa, paikallishallintoministeriöllä resurssit pienet To 14.2: matka Morogoroon (bussilla/julkisilla 200 km = n. 2 euroa) Dar es Salaam (klo 17.00) Morogoro (klo 19.30): Tushikamane Centre Morogorossa Vaasasta hankevastaavina Seppo Sanaksenaho (hallintoselvityshanke), Harri Kivelä (aids-koulutushanke), Maisa Kivisalo (orpolapsihanke), Liisa Kirveskangas (Vaasan kehitysmaaseuran edustaja). 3

4 Pe 15.2: Morogoro Morogoron paikallishallinto (Morogoro Municipality) Tapaaminen: 1. Ms Asumpta Ndimbo, Municipal Director 2. Ms Annunciata A.J. Lyímo, Municipal Economy and Planning Officer 3. Mr Ernst N Malundi, Municipal Trade Officer 4. Mr Gideon Mwesiga, Municipal Education Officer 5. Ms Ms Monica Lindi, Municipal Community Development Officer 6. Mr Joseph D. Masenha, Municipal Treasurer 7. Ms Boneventure Moshi, Health Officer Morogoron kunnan näkemyksiä: - paikallishallinnon uudistus (reform) antaa valtaa ihmisille - avoimet valtuuston kokoukset - tiedotusvälineiden käyttö; avoimmuutta halutaan lisätä myös tiedotuksen kautta - muutos on hidas - kuntalaisten aktivointi on hidas prosessi - hallitus on valmis antamaan valtaa - selvityksen mukaan koulutussektori ja teiden kunnospito on kuntalaisten toivomuslistan kärjessä - jokaisen wardin puheenjohtaja (chairman) on valtuutettu (councellor), kehityskomitean puheenjohtaja (chairman of the development committee) on valtuutettu (councillor) - budjetin laatiminen alkaa wardeista, lokakuusa wardit esittävä budjettiehdotuksensa paikallishallinnon osastoille, joka kyseistä asiaa hallinnoi. Council management team kokoaa kaikkien ehdotukset, tekee kokonaisbudjetin ja jättää sen alueelliselle tasolla (regional level; regional secretariat). Lopuksi budjetti menee full council:iin - 3 standing committee: 1. education and helath, 2. finance, 3. urban planning and environment, - komiteoiden (committees) alla on (head of units) - paikallishallinnon tulonlähteet (revenue sources): 1. Local fees and charges, 2. Grants from central government (health sector, education, public works, finance some of the projects), 3. Finance from donors - hankkeet (kommentointi): - koulusektori: esimerkiksi pulpetit voidaan hoitaa valtion taholta - Curriculum-hankeessa yhteistyötä Teacher s Collagen kanssa - Ms Asumpta Ndimbo (Municipal Director) korosti etteivät he halua muodostaa riippuvuutta yhteistyöllä, tasa-arvo, molemminpuolisuus yhteistyössä tärkeä - Muut kuntayhteisyötahot: sistertown Linköping ei sopimusta, vasta keskusteluja Tapaaminen: Leonard Ngowo (Regional librarian), Morogoro library klo Vaasan kehitysmaaseura on avustanut kirjastoa kymmenen vuotta mm. katto laitettu vuonna 1998 (katon jälkeen sähköistys oli mahdollinen), kirjoja saatu, TV, kaksi tietokonetta jne. - Kirjoja yhteensä Palkat valtiolta. Hallintokulut, juoksevat kulut Morogoro Municipal Council - Keskustelu internet -yhteyksien käyttökustannuksien kattamisesta (kuka maksaa kustannukset, tarkat kustannuslaskelmat tehtävä, jotta hankkeesta tulee taloudellisesti kestävä). Keskustelua kustannuksista ja kustannuksien jaosta, jotta hanke ei kaatuisi sen jälkeen kun ulkopuolinen rahoitus loppuu 4

5 La 16.2: Morogoro Tutustuminen Mooning Side kohteeseen. Su 17.2: Morogoro Bungo Cathedral kirkko klo 10.00, Rev. Christopher A. Samuel Morogoron internetyhteydet: - Morogorossa neljä kaupallista internet-yritystä. Kaikki perustettu viime vuonna (2001). Intialaisten omistuksessa. Keskinäinen kilpailu on tuonut hintoja hieman alemmas. - Julkisen palvelun tuottamia yhteyksiä kuntalaisille ei ole; kirjastohanke ensimmäinen Vaasa-Morogoro yhteistyö: Seppo Sanaksenaho - Morogoro Municipality on asukkaan paikallishallinto. Sen vuosibudjetti on 36,5 miljoonaa markkaa. Vaasan noin kaksi miljardia. - Morogoron kunnan tulopohjan vankistaminen ei ole helppoa. - Hallinnon vertailuprojekti: ei ole suoralta kädeltä sanottua, että Suomella on kaikessa maailman paras järjestelmä. Vertailuprojekteja tarvitaan ymmärtääksemme paikallista tilannetta. - Kuntien välisessä yhteistyössä tietotaitoa voidaan vaihtaa edullisesti. Kuntien kehitysyhteistyölle on oma työsarkansa valtioiden välisten hankkeiden ja kansalaisjärjestöjen yhteistyön välissä. Kuntayhteistyössä voidaan yhdistää kansalaisjärjestöjen toimintaa luonnehtiva into ja kunnissa oleva tietotaito. - Vaasassa ei ole syntynyt erityistä kritiikkiä kehitysyhteistyötoiminnassa mukana olemisesta. Voidaan sanoa, että Vaasassa on ymmärretty kansainvälistyminen laajasti. Siihen kuuluu myös heikommassa tilanteessa olevien tukeminen. Ma 18.2: Morogoro Kierros Morogorossa. Oppaina kunnanviranhaltijat: - Ms Annu A. Lyimo, Municipal Economy and Planning Officer - Mrs Queen M. Mloli, Municipal Academic Officer Peruskoulu: Mwere Primary School: - Jane Felix, Headteacher of Mwere Primary School - oppilaita 1369, opettajia 38 Peruskoulu: Kilikala Primary School - Suleiman M.S Kingo, Head of Deaf Unit in Kilakala Primary School - Justina Mnghande, Head of School in Kilakala Primary School P.O.Box 927 Morogoro Terveyskeskus: Uhuru Health Centre (NUNGE) - Mary Nzowa, Municipal Nursing Officer - Athanasia Mteme, Clinical Officer Terveyskeskus: Mafiga Health Centre - Terveyskeskuksista Uhuru Health Centre ja Mafiga Health Centre ovat paikallishallinnon (Morogoro Municipal Council) hallinnoimia + neljä terveysasemaa. Vastaanotto ilmaista kunnan asemilla. Yhteensä kunnan, eri kirkkokuntien tai yksityisten pitämiä terveyskeskuksia on 38. 5

6 Vierailu: Regional Hospital, Morogoro. Oppaana Harri Kivelä. Vaasan kehitysmaaseuran tukikohde. Sairaalan puhtaustasoa parannettu mm. estetään amputaatioita osastolla, jossa desifioivien / bakteerien kasvua estävien aineiden tehokas käyttö. - Mrs Janie Macha, Asst. Matron, Box 5054 Morogoro, tel , jkimacha@hot.com Keskustelu: A. Lyimon kanssa. - englanninkielinen materiaali jaettu mm. yhteistyöohjelman hankekriteerit, hankesuunnitelmaformaatti, tiedotus muista ohjelmassa mukanaolevista kunnista jne. Näkemyksiä: Leo Söderqvist / Kepa Tansanian toimisto / P.O.BOX 1835, Morogoro - järjestöjen hankkeista osa voitaisiin kunnallistaa. Katsotaan hankkeista sellaiset, jotka ovat hyviä ja toimintakykyisiä. Ne voitaisiin siirtää kunnalliselle sektorille. Näin hankkeille tulisi jatkuvuutta. Kansalaisjärjestöpuolella pulmallista on ollut se, että projektirahoituksella on aloitettu erinäisiä projekteja ja rahoituksen päätyttyä hankkeet ovat lopahtaneet. - Järjestöt haluaisivat sisällyttää osan hankkeensa paikallishallintosysteemiin riippuen tietysti kulloisenkin hankkeen sisällöstä. Huomioitavana ehkä kuitenkin olisi onko kunnalla rahoitusta - ei automaattisesti. - Viittakiven opisto ja Setlementtiyhdistys ovat rakentaneet mm. kouluja (aloitettu 10 v. sitten). (Viittakiven opisto: 7 dispensaries, 3 primary schools, 2 staff houses, teachers office ym.). osa toimii hyvin osassa parantamisen varaa. Jotkut koulurakennukset ovat nykyisin huonossa kunnossa, yksi koulu lakkauttamisuhan alla. Jos paikallisten organisaatioiden sitoutumista ei saada - jatko on vaarassa. Hankkeiden edistäminen yksittäisten henkilösuhteiden kautta ei ole kestävää. Esimerkiksi keskustelut hankkeiden valmisteluvaiheessa yksittäisten virkamiesten kanssa ei riitä. Rahat viedään yksittäisille henkilöille, ei mene paikallisiin systeemeihin. Järjestöjen niissä hankkeissa, joissa organisaatioiden sitoutuminen paikalliselta tasolta saadaan, hankkeiden jatko on helpompi turvata. - Tushikamane Centerin tilanne avoin. Ei enää suomalaisten järjestöjen hallinnassa, joten järjestöt eivät voi vaikuttaa - NGO hankkeiden ongelma lyhytaikaisuus; myös hyviä esimerkkejä löytyy. Paikalliset NGOt eivät halua projekteja vaan ohjelmia - Tansanialaisten kansalaisjärjestöjen rooli vielä epäselvä mm. valtion virkamiehet perustavat kansalaisjärjestöjä (NGO accountability). Kansalaisjärjestöille haetaan itsenäistä roolia yhdessä valtiohallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Esimerkiksi jonkin alueen kehittämisessä tulisi analysoida mikä on kenenkin rooli, löytää oikea paikka kansalaisjärjestöille. - Tansanialaisten järjestöjen rahoituspohjasta omat jäsenmaksut kattavat 0,01 %, rahoituspohja on hankala. Ulkomainen apusidonnaisuus on järjestöillä suurta. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Mehajo Center, jolla on omaa tulonhankkimista 17 % (postikorttien myyntiä, tekee leipää, myy maitoa jne.). Puuverstas tekee lankkuja (Abilis-säätiön tuki). Kunta maksaa palkan opettajalle. Opettaja tekee jonkun verran tunteja myös peruskoulussa. - Suomalaisista järjestöistä noin 30 toimii Tansaniassa. Morogorossa näistä Tansaniassa järjestöjen kattojärjestöjä: mm. UNGO, TANGA, SANGO - Kepalla virallinen yhteistyösopimus TANGAn kanssa (tuki euroa vuodessa); lobbying ja advocacy toiminta käynnistetty, kansalaisjärjestöfoorumeja on järjestetty; saivat rahallista tukea ensimmäiseen, järjestöjen vetäjiä kokoontuu keskustelemaan; alueellista kattavuutta toiminnalla ei ole Kirjastohanke/nettiyhteydet: Leo Söderqvist - Kepan Tansanian toimiston nettiyhteyksien käyttö on ollut kallista. Netin käyttöä on jouduttu rajoittamaan (kuukausikustannukset jopa max noin mk/kk). Nykyisin teknologia on 6

7 kuitenkin kehittynyt niin, että yhteyksiä ei tarvitsisi enää ottaa Darin kautta. Kustannuksia saadaan alas. - On hyvä selvittää ensin miten netin käytön saisi halvemmaksi. Mm. intialaisten kaupalliset yritykset ovat halunneet, että vedetään konekohtaiset linkit eikä paikallista verkkoyhteyttä ole haluttu suosia. Jos jokainen kone vetää oman linkin, tällöin he saavat laskuttaa 50 dollaria kuukaudessa jokaisesta koneesta. Nettibusiness on ollut yksityisissä käsissä eikä halpoja ratkaisuja ole haluttu suosia. - Nykyisin uusia mahdollisuuksia mm. TTCL - Alueellinen kirjasto (regional library) on aiemmin ollut valtionhallinnon alainen. Sen alla kirjastoa on hoitanut library board. Tehtäviä siirretään valtiolta kunnalle mm. kirjastolaitos. Epäselvää vielä onko valtiolta siirretty myös rahoitusta kunnalle tehtävän hoitamiseen. - Järjestöjen uusi organisoitumismalli: Esimerkkinä koulut: Aiemmin suomalaiset kansalaisjärjestöt antoivat hankerahoitusta suoraan yksittäisille kouluille ja olivat suoraan kouluihin yhteydessä. Järjestöjen uusi malli: Perustetaan suomalaista kansalaisjärjestörahoitusta vastaanottamaan tansanialainen NGO, joka jakaa rahat edelleen niille kouluille, jotka aiemmin ovat saaneet suomalaista järjestörahoitusta. Tapaaminen: Mr Joseph D. Masenha, Municipal Treasurer - kaikki investoinnit tulevat valtion budjetista; kunnan budjetissa ei ole varaa investointeihin - ennen kuin budjetti voidaan hyväksyä valtuustossa (council), budjetti menee valtiohallinnon katsottavaksi/hyväksyttäväksi - kunnan budjettimomenteissa ulkopuoliset avustukset näkyvät 36 miljoonaa keskushallinnolta, suhteessa tämä mk on suuri avustusraha Morogoron kunnan hallinnolle. Koko budjetista 5 prosenttia Illalla palaveri Vaasalaisten kanssa (Harri Kivelä, Maisa Kivisalo, Seppo Sanaksenaho): keskustelut hankkeista. Ti 19.2: Morogoro - Dodoma Matka Morogorosta Dodoman kautta Irambaan. Matkalla mukana myös Mrs Gertrude Mmbaga (Programme Officer), Kepa, Tanzania. Mrs Gertrude Mmbaga tutustui Iramban kuntakohteeseen sekä samalla hoiti Singidassa järjestöyhteyksiä. Ke 20.2: Dodoma-Singida Dodomasta matka Singidaan. (Morogoro-Iramba-Mwanza yhteensä 1200 km). To 21.2: Singida Tapaaminen: - Anatoli A. Tarimo (Regional Comissioner, Singida), rcsg@intafrica.com Tel / / , Singida egion, Momani Area, P.O.Box 5, Singida, Tanzania - Ms Amina Kisenge (Planning Officer, Singida) 7

8 - Mr Hamisi A. L. Sungita (Administrative Officer, Singida) - Mr Ramadhani Kaswa (Personal Assistant to Regional Commissioner, Singida) Singida Region:in näkemyksiä: - antavat vahvan tuen paikallishallintojen väliselle kuntayhteistyölle - PRA-kyläsuunnitelmien teko tärkeää laajentaa muihinkin kyliin - Anatoli Tarimo tuntee PRA -menetelmät. Hän toimi aiemmin Mtwara-Lindin alueella ja tukee nyt samaa osallistavaa suunnittelutoimintaa tällä alueella. - Tarimon mukaan ei ole väliä vaikka paikallishallintouudistus olisikin jonkin verran ulkoa tuotua prosessia. Muualla hyviksi todetuista prosesseista voidaan aina oppia. - Civil service reform / public service reform, useita uudistuksia meneillään. Tilastointia kehitetään (bureau of statistic) - Iramban piirikunta (Iramba district): noin asukasta, 7 division, 26 ward, 126 villages - Iramban piirikunta tulee mukaan paikallishallinnon uudistuksiin (local government refom) vuosina Singida rural district:ssä aloitettu paikallishallintouudistus (local government reform), Singida town district ei aloitettu - Ms Kisenge piti Hauhon, Hartolan, Janakkalan ja Iramban piirikunnan hanketta ainutlaatuisena siksi, että veturina on paikallinen julkinen toimielin (district) eikä mikään ulkopuolinen tuki (donor) organisaatio tai kansalaisjärjestö (NGO), joka on perustanut paikallisen toimiston. - Paikallishallinnon pienet yksiköt, Mtaa, analysoivat ja identifioivat omat ongelmansa, ja laittavat prioriteettiinsa hallinnossa eteenpäin budjetteihin (community action plan, village plan), demokraattinen instrumentti. Tähän ei tarvita ulkopuolisten järjestöjen puuttumista. Rahoitus menee kylään ja he hallinnoivat toimintaa committeen kautta. Piirihallinto (district) opettaa instrumentin käytöä ward tasolla. - World Vision on auttanut koulutuksessa osallistavat prosessit (participatory processes) - TASAFista (national office fund) Matka Singidasta Kiomboihin. Pe 22.2: Kiomboi - Tapaaminen: Ms Zainabu Kondo (District Comissioner). Tel (operator expense number 10 Iramba), tel , (Mr Tatala DEO, District Executive Officer matkoilla). Kylissä käynti: Msingi ja Maluga Msingi: Msingin kylävaltuuston pj. Jonas Martin Nkankkaiy, Box 541, Kinampanda - mm. tutustuminen terveysaseman työntekijöiden asunnon rakennushankkeeseen, joka on ollut käynnissä jo pari vuotta (järjestötuki). Maluga / Kondo: - kylässä paljon resursseja, jos huomioidaan paljonko karjaa osa kyläläisistä omistaa - Kondon näkemys kyläläisille oli, että kyläläisten pitäisi itse saada lisäpulpetit kouluille hankittua, jos he päättäisivät priorisoida pulpetit tärkeäksi kylän tavoitteeksi. Paikallinen kirvesmies palkataan ja kyläläiset yhdessä rahoittavat mm. karjaa myymällä. (Vuonna 2002 peruskoulujen oppilasmäärät lisääntyvät, kun kaikki lapset pyritään saamaan koulun piirin - ilmainen peruskouluopetus). 8

9 - kylävaltuustossa parhaillaan vain 13 jäsentä vaikka pitäisi olla 25. Oppositiopuolueen kannattajat jättäytyneet pois. Kondo muistutti kylän edustajille, että uudet henkilöt tulee valita puuttuneiden tilalle. Paikallishallinto (Iramba district): DC (district comissioner) DEO (district executive officer) 7 divisions WEO (ward executive officer) - 26 (division secretary) VEO (village executive officer) Vitongoji (chairman) kylätasolla (village tasolla) 4 kertaa vuodessa yleiskokous; tulot ja menot pitää kirjata ja ilmoittaa - DC (district comissioner) ja division secretary voidaan kutsua valtuuston (council) kokoukseen/kuunteluoikeus ei puheoikeutta. - DEO nimitetty paikallishallintoministeriön toimesta (Ministry for Regional Administration and Local Government) - 9 wardissa koulutusta 26:sta, 26 villagessa koulutusta 126:sta La 23.2: Kiomboi Tapaaminen kunnantalolla: - Ms Zainabu Kondo (District Comissioner) - Thomas P. Nyasasi (District Administrative Secretary) - P.I. Mjuma (District N. Officer Ag. Dep) - Madale Mpamila (District Academic Officer) - H.O. Manta (Municipal Officer. Ag.) - Charles Pallangyo (District Forest Officer) - Christopher Plachiya (Security Dep., President Office) Hauho, Hartola ja Janakkala kuntahanke / keskustelut yhteistyön etenemisestä: - Hauho, Hartola ja Janakkala pyysivät koordinaattoria viemään Iramban piirikuntaan hankesuunnitelman. Hankesuunnitelmaan toivottiin vielä Iramban piirikunnasta kommentteja. Irambassa sovittiin, että piirikunnassa district management team, jossa toimivat yksiköiden päälliköt (heads of the units), käsittelisi hankesuunnitelman, kommentoisi ja tarvittaessa 9

10 työstäisi sitä vielä ja sen jälkeen lähettäisi suunnitelman takaisin Hauholle, Hartolaan ja Janakkalaan. Tämän jälkeen valtuusto (full council) voisi hyväksyä suunnitelman. - Keskusteluissa tuli esille, että on erityisen tärkeää kiinnittää yhteistyössä huomiota tiedonlevitykseen, jotta paikallishallinnossa mahdollisimman laajasti tiedettäisiin kuntayhteistyöstä: periaatteista ja paikallisista vaikuttamismahdollisuuksista Su Matka Mwanzaan. Ma 25.2: Mwanza - Patrick Karangwa, smwp@africaonline.co.tz tai pkarangwa2000@yahoo.com - p tai mobile p Mwanzan matkaohjelman läpikäyminen. Ti 26.2: Mwanza Tapaaminen: Frederick Ntakabanyula (Senior Administrative Officer), tel (mobile), smwp@africaonline.co.tz - Mwanzassa paikallishallintouudistuksen viimeiset vaiheet ovat meneillään. Päättyy keväällä toimenpiteissä mm. työntekijät käydään läpi: listataan eri kategorioihin osaamisen mukaan, koulutuskelpoiset jne. Osa saa lähteä. - Mwanzassa yksityistäminen käynnissä mm. jätehuollon järjestämisessä yksityistämispaineet (ulkopuolelta) kovat - kaupunkiin tuleva muuttoliike on suuri (yli 10 %). Tämä aiheuttaa vaikeuksia kunnalliseen suunnitteluun ja peruspalvelujen järjestämiselle. - hankeyhteistyö Tampere-Mwanza: Ntakabanyula nosti esille, että keskusteluissa Tampereen kanssa on tullut selkeästi esille tarve valita uusi paikallinen koordinaattori kolmivuotisen kuntayhteistyön alkaessa. Koordinaattori Mwanzassa tulisi olemaan osapäiväinen, koska kunnalla ei ole ilman valtion lupaa oikeutta palkata uusia kokopäiväisiä työntekijöitä. Ke 27.2: Mwanza Mwanzan kaupunkikierros. Kierroksella mukana Mr. S. Phidelis Kaombwe (Forestry Officer) ja Mr Ignaee K. Mujwahuzi (Town Planner). Kohteet: - Community based (participatory) Projects in Butimba and Ibungilo - Buhongwa Dumpsite - Tree Planting in Mabatini, Kirumba, Sahwa and Igoma - Boulders for Sculptors Sahwa - Sahwa Primary School; 602 oppilasta, 6-8 opettajaa 10

11 - kierrokset kaatopaikoilla. Kunnallista jätehuoltoa ollaan yksityistämässä ja tähän haluttaisiin tietotaitoa onko sillä onnistumisen mahdollisuuksia. - osallistavasta yhteisöpohjaisesta (kaupunginosa) hankkeesta oli esimerkki: Mwanzan kaupungin fasilitaattorit olivat kiertäneet kaupunginosissa ja esittäneet asukkaille mahdollisuuden järjestäytyä, hankkia pieni omarahoitusosuus ja anoa kunnalta loput hankkeen toteuttamiseksi. Yksi kaupunginosista aktivoitui ja oli näin hankkinut vesipisteen ja seuraavaksi he suunnittelivat paikallisen tiestön parantamishanketta. - ulkopuoliseen projektirahoitukseen nojaaminen ei ole kovin kestävää (sustainability); metsityshanke uhkasi päättyä kokonaan kun kymmenen vuotta kestänyt ulkopuolinen projektirahoitus päättyi. Tälle vuodelle valtuuston (council) budjettiin saatiin metsitysrahoja, jotta toiminta (nursery) voidaan käynnistää uudelleen. Tulevaisuuden rahoituksesta ei selvyyttä. - Vierailu Sahwa Primary School. Matkalla nähtiin upeita kivimuodostelmia. Keskustelu siitä, että kivenveiston tukeminen ei ole kunnallista peruspalvelutoiminnan tukemista. Riskitekijänä myös luonnon muokkaamien kivipaasien tuhoaminen. Tarvittaisiin ensin kunnollinen suunnitelma riskianalyyseineen. - Sahwa Primary School: opettajapula on akuuttia. Paikallishallinnon uudistus tuo parannuksia opettajapulaan. Aiemmin uusia opettajia ei saanut palkata suoraan paikallishallinnon toimesta, vaikka rahoitus olisikin ollut, vaan lupa piti ensin hankkia valtiolta. Luvan saamiseen saattoi mennä hyvinkin pitkään. Opettajien palkkaaminen suoraan kunnan toimesta helpottuu paikallishallintouudistuksen myötä. - Sahwan peruskoulusta kyseltiin myös jonkun suomalaisen henkilön lupaamien kenkien perään. Koordinaattori selitti opettajalle, että kuntayhteistyön hankesuunnitelmassa ei ole ollut tätä osuutta. Kuntayhteistyön periaatteiden mukaan mieluummin tuettaisiin paikallista käsityöläisten kenkien valmistusta (kunnan elinkeinotoiminnan tukeminen) kuin että viedään Suomesta käytettyjä kenkiä, ja samalla vaikeutetaan paikallisten käsityöläisten markkinoita. Paikallisen oman tuotannon tukeminen on painopisteenä. To 28.2: Mwanza Tapaaminen: - Mr Leonard B. Bihondo (Lord mayor), Mwanza City Council - Mr Paul L. Baruti (City Director), Mwanza City Council, P.O.Box 1333, Mwanza, Tanzania, p , fax , mobile , mwcity@africaonlinine.co.tz - kaupunginjohtaja Baruti toivoi mahdollisimman avointa molemminpuolista keskustelua kuntayhteistyön kehittämiseksi. Tapaaminen: Steering Team - Mr Patrick Karangwa - Mr Ignaee K. Mujwahuzu (Town Planner) - Mr S. Phidelis Kaombwe (City Forest Officer) - Ms Rehema Ahmed (Community Development Department) - Mr Sospeter d Mtako (Human Resource Coordinator) - Mr Hassan Kilaka (Tanzanian Micro Entrepreuners Association) - Mr Moshi Shabaani (Ibungilo CBO) - Ms Priscal Edward (Ward Executive Officer) - Ms Leocadia Mutagonda (Women Development Association) 11

12 - Stearing team piti hankesuunnitelmaa hyvänä alkuna. Suunnitelman toivottiin syvenevän ja laajenevan tulevaisuudessa. - Koordinaattori selitti, että kuntayhteistyössä periaatteena on edistää kahta asiaa: 1. Kunnallista osaamista (hyvä hallinto, kuntalaisten osallistuminen jne.) 2. Käytännön toimenpiteitä peruspalveluiden parantamiseksi. - mwanzalaiset toivoivat että paikallinen panostus/työ huomioitaisiin ja tulisi esille kirjattuna hankesuunnitelmassa Pe 1.3: Mwanza Tapaaminen: Mrs Leocadia Mutagonda, p toimisto mwdamza@hotmail.com, Mwanza Women Development Association (MWDA), osoite MWDA HQ - Makongoro Road, P.O.Box 10626, Mwanza, Tanzania - perustettu 1995; ensin perustettiin koulutuskeskus yhteistyössä tanskalaisen järjestön kanssa (Danish Association for International Cooperation) - järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia naisille (build management capabilities of projects, training of trainees 3 kk, ompelukursseja jne.) - luottoohjelman hallinnointi (Savings and Credit Programme) - käsityökaupan ylläpitäminen - MWDA tekee yhteistyöstä myös CARE-Tansanian kanssa parantaakseen tyttöjen peruskoulutusta Kwimban piirikunnan (Kwimba District) alueella. - Mwanzan paikallishallinnossa on institutionalisoitu kansalaisjärjestöjen osallistuminen niin, että mukana on yksi paikallinen ja yksi kansainvälinen järjestö - yhteistyötä mm. naisvaltuutettujen kanssa - MWDA näkee yhteistyö paikallishallinnon kanssa tärkeänä. Ei pidä pelätä että yhteistyössä valtuuston (council) rooli on liian suuri. - Tampereen hankkeesta kommentti MWDAlta: pitäisi saada hyvä paikallinen projektikoordinaattori (creative and innovative coordinator) Lähtö: pe 1.3 Mwanza klo Dar es Salaam klo Dar es Salaam:ista klo Amsterdam la 2.3 klo Amsterdam klo 9.10 Helsinki klo Tansania/yleisinfo: - väestömäärä 36 miljoonaa - uskonnot: kristittyjä 45 %, muslimeja 35 %, alkuperäisten uskontojen kannattajia 20 % - monipuoluevaalit vuonna talous: puolet GDP:stä tulee maataloudesta, 85 %:ia viennistä, työllistää 80 %:ia väestöstä. 4 % maa-alasta kunnolla viljelykelpoista. Teollisuus 17 % GDP:stä, palvelut 34 %:ia (1998) - teollisuus: mineraalit, joista tärkeimpänä kullantuotanto, kaasuntuotantoon mahdollisuuksia - arvioitu GDP-kasvu 5-6 % sähkö: fossiiliset 22,24 %, vesivoima 77,76 % - ostovoima per henkilö 710 dollaria (2000) - köyhyysrajan alla noin 50 %:ia väestöstä (1991) - vienti: 937 milj. $ (2000) (kahvi, puuvilla, cashew pähkinät, mineraalit, tupakka, sisal. (1996) - vientimaat: 20 % Intia, 10 % UK, Saksa 8 %, Japani 8 %, Alankomaat 8 %, Belgia 4 % (1998) - tuonti 1,57 miljardia dollaria (2000) (kulutushyödykkeitä, koneita ja kuljetuskalustoa, teollisuuden raaka-aineita, öljyä) - velka (ulkomainen): 6.8 miljardia dollaria (2000) - taloudellinen apu: 963 miljoonaa dollaria (1997) - kurssi 1 dollari = 957 shilling (helmikuu 2002) 12