ideologiana ja yhteiskuntapoliittisena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ideologiana ja yhteiskuntapoliittisena"

Transkriptio

1 062 Peruste # perhe Familismi ideologiana ja yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Kotiäitiys ja puhe jonkinlaisesta hyvästä vanhemmuudesta ovat familistisen ideologian kaksi peruspilaria. Familismia voidaan purkaa tarjoamalla kodin ulkopuolisia palveluja, minkä voidaan katsoa vapauttavan naiset työmarkkinoiden käytettäväksi. On kuitenkin oleellista, miten nämä palvelut on tuotettu. Markkinamuotoiset palvelut voivat jakaa perheitä varallisuuden mukaan ja sulkea jotkut kotitaloudet kokonaan niiden ulkopuolelle. laura mankki

2 Familismi ideologiana ja yhteiskunta poliittisena kysymyksenä 063 amilismin käsitteellä viitataan sellaisiin arkisiin käytänteisiin ja poliittiseen toimintaan, joissa korostetaan perheen merkitystä ja vastuuta. Perheen roolia voidaan painottaa joko avoimesti tai piilotetusti. Tarkastelen familismin käsitettä Riitta Jallinojan sekä Sigrid Leitnerin ajattelun kautta. Familismin tai familialismin käsitteeseen viitataan monissa akateemisissa keskusteluissa, mutta erityisesti näiden kirjoittajien teksteissä se nousee keskiöön. Jallinoja (2006) keskittyy avaamaan familistista käännettä ideologian näkökulmasta ja Leitner (2003) tarkastelee familismia suhteessa hyvinvointivaltioon. Familismin käsite ei ole ollut suomalaisessa keskustelussa kovinkaan käytetty. Oikeastaan käytetympi termi on ollut uusfamilismi. Uusfamilismi on yhdistetty erityisesti työn ja perheen yhteensovittamisesta ja naisten asemasta työelämässä käytyihin keskusteluihin. Vaikka familismin erottaminen uusfamilismista on hankalaa, voidaan uusfamilismia lukea familismin yhtenä muotona ja tietylle ajalle ominaisena ajattelutapana. Riitta Jallinoja jäljittää kirjassaan Perheen vastaisku (2006) familistiseksi käänteeksi kutsumansa ajan 1990-luvun loppuun. Familismin ideologisiksi peruspilareiksi Jallinoja (2006) nimittää kotiäitiyden ja hyvän vanhemmuuden. Hän tutkii erityisesti Helsingin Sanomien kirjoituksia vuosilta Familismissa ei voida nimetä yhtä tekijää, joka mahdollistaa muutoksen. Jallinoja nostaa esille, että familistisen käänteen yhteydessä toimijoina olivat niin kotiäidit, järjestöt, poliitikot, virkamiehet, kirkko kuin tutkijatkin. keskittyen perhettä koskevaan retoriikkaan. Jallinoja kuvaa familistisella käänteellä sitä, miten perhe nousi julkiseen keskusteluun ja kuinka erinäiset ryhmät alkoivat ajamaan muutoksia perhettä koskevaan politiikkaan. Jallinoja kutsuu familismia ideologiaksi. Hän tarkoittaa ideologialla sellaista ajatusjärjestelmää ja julkista mielipidettä, jolla ei ole yksiselitteistä normilähdettä (Jallinoja 2006, 96). Familismissa ei voida nimetä yhtä tekijää, joka mahdollistaa muutoksen. Jallinoja nostaa esille, että familistisen käänteen yhteydessä toimijoina olivat niin kotiäidit, järjestöt, poliitikot, virkamiehet, kirkko kuin tutkijatkin. Näiden toimijoiden tulkinnoista suodattuu kuitenkin jotain yhteistä ja ajalle tunnusomaista, minkä Jallinoja on nimennyt familistiseksi käänteeksi. Kotiäitiyden ja hyvän vanhemmuuden teemoissa familismi näyttäytyy

3 064 Peruste # Carita Maury Sisäinen läsnäolo

4 Familismi ideologiana ja yhteiskunta poliittisena kysymyksenä 065 Suomessa on analysoitu erityisesti kotihoidontukea uusfamilistisena käytäntönä, jossa valtio uusintaa familismia rahoittamalla perheiden antamaa hoivaa. Tällä on seurauksia, joissa on selkeästi perinteisen familismin piirteitä, kuten se, että edelleen erityisesti Suomessa juuri naiset jäävät kotiin hoitamaan lasta kotihoidontuella. selkeimmin. Niissä puhutaan suoraan perheistä ja otetaan näkyvämmin kantaa. Kirjoituksissa käsitellään perheen asemaa suhteessa ajalle tunnusomaiseksi tulleeseen yksilöllisyyden korostumiseen. Jallinojan mukaan puheenvuoroissa korostettu individualismi ja perhe asetetaan vastakkain siten, että perhe edustaa hyvää yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä korostava kirjoitus pahaa eetosta (Jallinoja 2006, 11). Jallinojan mukaan moderni familismi on maltillista ja siihen sekoittuu keskiluokkaistumisen aineksia. (Jallinoja 2006, 15) Moderniin familismiin liittyy puhe ydinperheen kriisistä ja toisaalta keskiluokan pelosta pudota työelämästä tai leimautua pahoinvoivaksi perheeksi. Familismin ja uusfamilismin välinen raja on epäselvä. Toisaalta uusfamilismilla viitataan erityisesti pohjoismaiseen järjestelmään, jossa julkinen sektori rahoittaa kodin piirissä tehtävää hoivaa (Jokinen, 2010 [Niemi 2008, 173].) Suomessa on analysoitu erityisesti kotihoidontukea uusfamilistisena käytäntönä, jossa valtio uusintaa familismia rahoittamalla perheiden antamaa hoivaa. Tällä on seurauksia, joissa on selkeästi perinteisen familismin piirteitä, kuten se, että edelleen erityisesti Suomessa juuri naiset jäävät kotiin hoitamaan lasta kotihoidontuella. familismin käytänteitä suomessa Kuten ideologiat yleensä, myös familismi tarvitsee kasvualustan, josta se saa voimansa. Familismi toimii 2000-luvulla uusilla ehdoilla ja uusin tavoin. Jallinojan tutkiessa 90-luvun jälkeistä aikaa voidaan kuitenkin nähdä laman olleen vaikuttamassa siihen, miksi familismista tuli vallitseva ideologia perhepolitiikassa. Vaikka kotihoidontukea leikattiin laman aikana, se nähtiin loukkuna, joka kutsui erityisesti naisia jäämään kotiin, pienipalkkaisen työn ollessa riittämätön kannustin työmarkkinoilla. (Julkunen 2010, 208 [ Hiilamo 2006]). Jallinojan mukaan 2000-luvun käänteessä familismista tuli joustava (Jallinoja 2006, 131). Tätä kehysti puhe valinnanvapaudesta ja yksilöllisyydestä.

5 066 Peruste # Valinnanvapaus oli paljon esillä kotihoidon puolustajien puheenvuoroissa. Individualismi kehysti heidän esityksiään periaatteessa samalla tavoin kuin muiden ratkaisujen perusteluissa. Nyt epätavallista oli kuitenkin se, että individualistiset perustelut liitettiin aiheeseen, jota ei ole totuttu näkemään individualistisena ratkaisuna. Päinvastoin kotiäitiyttä on pidetty perinteisyytenä, johon pikemminkin ajaudutaan, kun ei tohdita tehdä toisin. Valinnanvapaus on ollut ennen kaikkea ansioäitien retorinen perustelu, jolla he ovat oikeuttaneet oman epätavallisena tai suorastaan epänormaalina pidetyn ratkaisunsa. (Jallinoja 2006, 102) Jallinojan mukaan kotiäidit käyttivät valinnanvapausretoriikkaa ja taistelivat median välityksellä, sillä heidän mukaansa kotiäitien yhteiskunnallinen status oli yleisen mielipiteen valossa matala. Toinen kirjoituksissa käytetty vahva juonne oli päinvastainen Tutkiessaan lasten järjestettyä hoivaa Leitnerin käsityksen mukaan Suomen voidaan nähdä asettuvan valinnaisen ja eksplisiittisen familismin väliin. Tämä tarkoittaa käytännössä tilannetta, jossa tuetaan lasten kotihoitoa, vaikka myös julkisen päivähoidon käyttö on kohtuullisen yleistä. valinnanvapausretoriikalle. Siinä korostettiin normatiivisesti kotihoidon paremmuutta suhteessa julkiseen päivähoitoon. Kotiäitien aktivoitumisen (jota Jallinoja kutsuu radikalisoitumiseksi ) myötä keskustelu kotihoidosta muuttui niin, ettei kotihoidon paremmuutta uskallettu kyseenalaistaa ainakaan avoimesti. Toista familismin peruspilaria eli hyvää vanhemmuutta korostavissa kirjoituksissa ei isiä ja äitejä eroteltu, vaikka samanaikaisesti ryhdyttiin käymään keskustelua uudesta isyydestä (Jallinoja 2006, ) Kotihoidon tapauksesta ei tehty sukupuolten tasa-arvokysymystä, vaan se(kin) käytiin sukupuolineutraalina vanhemmuuskeskusteluna. Joustava familismi sulautui moderneihin käytänteisiin, joista yksi ajankohtainen esimerkki on perheen ja työn yhteensovittamisesta käyty keskustelu (Jallinoja 2006, 142). Tämä keskustelu ei sinänsä ole irrallinen kotihoidontukikeskustelusta, päinvastoin. Työn ja perheen yhteensovittamisen osalta yhteisöllisyyttä tavoiteltiin kuitenkin perhettä laajemmin. Jallinoja katsoo, että familismin aalto onnistui muun muassa vuonna 2000 toteutetussa koko kylä kasvattaa -projektissa liittämään ammattilaisia (kuten hyvinvointityöntekijöitä) sekä perheenjäseniä tavalla, joka pakenee yltiöindividualismia ( Jallinoja 2006, 159). Familismin voidaan katsoa näin vaikuttaneen koko yhteiskuntaan ja sen eri osiin perheinstituutiota laajemmin. Sigrid Leitner (2003) on tutkinut familismia ja sen muotoja Euroopan eri maissa. Leitner on keskittynyt tutkimaan perheen yhteiskunnallista roolia

6 Familismi ideologiana ja yhteiskunta poliittisena kysymyksenä 067 hoivan ja hoidon järjestämisessä. Leitner kuvaa sosiaalipoliittisella familismilla muun muassa puolisoiden välisen sekä vanhempien ja lasten sekä aikuisten lasten ja heidän vanhempien välistä hoivavastuuta, jota on lisätty erityisesti 1990-luvun jälkeen. (Julkunen 2010, 207[Leitner 2003].) Sosiaalipoliittisen familismin analyysin kautta erityisesti vanhusten hoiva nousee lasten hoivan ohella keskiöön. Leitner on jaotellut familismia sen mukaan, millaisia käytänteitä ne tuottavat hoivajärjestelyihin. Hän tekee jaottelun neljään ideaalityyppiin: purkava (de-familisaatio), implisiittisesti familistinen, eksplisiittisesti familistinen ja valinnainen familismi. Näiden kautta hän analysoi eurooppalaisia hyvinvointivaltioita. Leitnerin jaottelussa erilaiset verovähennykset ovat yksi perheiden vastuuta hoivasta vahvistava poliittinen keino ja käytäntö. Familismia purkaviksi käytännöiksi hän mainitsee julkiset palvelut, jotka on voitu toisaalta myös kilpailuttaa markkinoiden kautta. (Leitner 2003, 358.) Tutkiessaan lasten järjestettyä hoivaa Leitnerin käsityksen mukaan Suomen voidaan nähdä asettuvan valinnaisen ja eksplisiittisen familismin väliin. Tämä tarkoittaa käytännössä tilannetta, jossa tuetaan lasten kotihoitoa, vaikka myös julkisen päivähoidon käyttö on kohtuullisen yleistä. Haatajan ja Pylkkäsen (2009) analyysi kertoo, miksi nimenomaan alle kouluikäisten lasten äitien työllisyys on Suomessa matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Heidän mukaansa tämä johtuu siitä, että naisten korkean työllisyyden tavoitteesta jäädään, koska kunnat Vasemmistolaisen politiikan näkökulmasta tämä on kiinnostavaa, sillä familismin käsitteen avulla voidaan avata keskustelua perhepolitiikasta - ei vain arvokeskusteluna kotiäitiyden ja uraäitiyden välillä, vaan laajempana toimeentuloon ja talouteen liittyvänä perhepoliittisena kysymyksenä. ovat Suomessa päävastuussa päivähoidon järjestämisestä. Kunnalle tulee yksinkertaisesti halvemmaksi maksaa kotihoidontukea lapsen vanhemmalle. (Haataja ja Pylkkänen 2009, 154.) familismin seurauksia: sukupuoli- ja luokkajakoja Jallinojan ja Leitnerin familismia ja sen muotoja koskevissa tutkimuksissa on nähtävissä avaus suuntaan, jossa perhepolitiikkaa koskevia kysymyksiä käsitellään sukupuolten tasa-arvon ja eri yhteiskuntaluokkien välisen (epä)tasaarvon kannalta. Vasemmistolaisen politiikan näkökulmasta tämä on kiinnostavaa, sillä familismin käsitteen avulla voidaan avata keskustelua perhepolitiikasta - ei vain arvokeskusteluna kotiäitiyden ja uraäitiyden välillä, vaan laajempana toimeentuloon ja talouteen liittyvänä perhepoliittisena kysymyksenä.

7 068 Peruste # Valinnanvaraisessa familismissa sukupuolivaikutukset eivät välttämättä näy niin selkeästi kuin eksplisiittisessä familismissa. Tarkastelemalla valinnanvaraista familismia esimerkiksi luokan näkökulmasta paljastuu kuitenkin sen sukupuolittuneisuus. Raija Julkunen (2010) tuo esille, kuinka sosiaalipalveluihin kohdistuvat uusliberalistiset käytänteet voivat johtaa familismia ja uusfamilismia korostaviin tendensseihin, joilla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Yksinkertaisesti voidaan todeta, että leikkaamalla julkisia palveluja, kasvaa perheiden vastuu perheenjäsenien hoivasta ja hoidosta, jolloin neuvottelu perheen sisäisestä työnjaosta korostuu. Familismin jaottelun kautta voidaan hahmottaa sitä, miten familismin muodot vaikuttavat sukupuolten välisiin työnjakoihin ja uusintavat niitä. Leitner pyrkii rakentamaan familismista sukupuolisensitiivisen käsitteen, jonka avulla voidaan analysoida familismin eri ilmentymiä ja muotoja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Leitnerin mukaan de-familisoimalla hoivan poliittisia käytäntöjä heikennetään perheenelättäjä-mallista työnjakoa, jossa usein mies on työssäkävijänä ja nainen huolehtii perheen hoivatyöstä. Edellä mainittua familismia voidaan purkaa tarjoamalla kodin ulkopuolisia palveluja, minkä katsotaan vapauttavan naiset työmarkkinoiden käytettäväksi. Toisessa familismin mallissa, valinnanvaraisessa familismissa taas tarjotaan mahdollisuutta valita eri vaihtoehtojen väliltä eli tähän malliin sisältyy jo oletus valinnan mahdollisuudesta kodin sisällä tehtävälle hoivalle (Leitner 2003, 366). 1 Valinnanvaraisessa familismissa sukupuolivaikutukset eivät välttämättä näy niin selkeästi kuin eksplisiittisessä familismissa. Tarkastelemalla valinnanvaraista familismia esimerkiksi luokan näkökulmasta paljastuu kuitenkin sen sukupuolittuneisuus. Leitner (2003) tutkii familismia hyvinvointivaltion kolmijaon valtion, markkinoiden ja yksityisten kotitalouksien kautta. Hän kritisoi Gøsta Esping-Andersenin (1990) jaottelua familismista ja familismin purkamisesta liian yleisenä. Esping-Andersenin mukaan familismissa perhe asetetaan vastuuseen hoivasta ja familismia purettaessa kotitalouksien hoivan taakkaa pyritään lieventämään julkisen tai yksityisen sektorin avulla. Samalla pyritään kaventamaan yksilöiden riippuvaisuut- 1 Leitnerin mukaan näkyvimmin sukupuolten välistä tasa-arvoa näyttävät rajoittavan sellaiset familistiset hoiva- ja hoitokäytännöt, joissa sukupuolten välisiä suhteita ohjaavat perinteiset roolit. Toisaalta Leitner näkee, että jos samanaikaisesti jaetaan hoivan vastuuta perheen sisällä eli tarkastellaan kotona tehtävää hoivaa (kriittisestä) sukupuolinäkökulmasta, voidaan ajatella sekä eksplisiittisen familismin että valinnanvaraisen familismin avaavan mahdollisuuden erilaisille sukupuolittuneille tai sitä purkaville variaatioille. Tarkasteltaessa valinnanvaraista ja eksplisiittistä familismia sukupuolittuneena tai sukupuolittuneita käytäntöjä ja rooleja purkavana, on otettava huomioon tavat, jotka helposti johtavat heteronormin toistamiseen eli familismin purkamista vain heteroparin näkökulmasta käsin. Leitnerin mukana familismi, joka purkaa myös sukupuolittuneita malleja (de-gendered familism) tarjoaa sellaisia familialistisia käytäntöjä, jotka eivät viittaa biologiseen sukupuolieroon. Tämä mahdollistaa taloudellisen itsenäisyyden hoivaajalle sekä erilaisia vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi.( Leitner 2003, )

8 Familismi ideologiana ja yhteiskunta poliittisena kysymyksenä 069 konaan ulos. Tällöin valinnanvaraisen familismin kysymyksestä tulee helposti niin sukupuoli- kuin luokkakysymys. Julkunen väittää, että omaisten vastuu vanhoista ihmisistä ei ole yhtä näkyvästi ollut osa suomalaista familismia kuin pienten lasten perhehoiva (Julkunen 2010, 206). Keskustelut omaishoidosta ja kotipalveluiden riittämättömyydestä kuvastavat kuitenkin tällä hetkellä hyvin suomalaista familismin ideologiaa. Kotitalousvähennys kannustaa ostamaan yksityisiä kotitalouspalveluita, joita pyörittävät usein naiset ja yhä enemmän maahanmuuttajat. Naiset elävät edelleen miehiä pidempään ja toimivat usein omaishoitajina puolisoilleen. Familismi ei rajoitukaan koskettamaan vain lasten hoivaa vaan vaikuttaa laajemmin ihmisten välisiin suhteisiin. Iällä, sukupuolella, etnisyydellä ja luokalla on merkitystä siinä, miten näitä suhteita rakennetaan. Kirjoittaja toimii tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. ta sukulaissuhteistaan (Leitner 2003, 356 [Esping-Andersen 1990].) Yleistä jaottelua familismista ja sitä purkavista käytänteistä voidaan kritisoida, kun tarkastellaan, miten purkamista toteutetaan. Julkisen sektorin yksityistäminen tekee familismin purkamisesta luokkajakoa koskevan kysymyksen, sillä vain osalla perheistä on tällöin varaa familismin purkamiseen tai sen purkamisen taso vaihtelee tulojen mukaan. (Leitner 2003, 357 [Esping- Andersen 1990].) Familistisia käytänteitä tuleekin tarkastella myös sitä kautta, mitä julkisen sektorin palveluille on tapahtunut. Toisin sanottuna, jos familismin katsotaan purkautuvan kodin ulkopuolella tuotettujen palvelujen myötä, on otettava huomioon, miten nämä palvelut on tuotettu ja millaisia epäsuoria vaikutuksia niillä saattaa toisaalta olla. Markkinamuotoiset palvelut ja familismia purkaviksi kutsutut toimet, kuten palvelusetelit, voivat marginalisoida toiset kotitaloudet ja jakaa perheitä varallisuuden mukaan yhä enemmän ja toisaalta sulkea toiset kotitaloudet kolähteet: Haataja, Anita & Pylkkänen, Elina (2009) Verotus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Teoksessa Antti Alaja (toim.) Oikeudenmukainen verotus mistä rahat yhteiseen hyvinvointiin? Kalevi Sorsa säätiön julkaisuja 2/2009. Jallinoja, Riitta (2006) Perheen vastaisku. Familistista käännettä jäljittämässä. Gaudeamus, Helsinki. Julkunen, Raija (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino, Tampere. Jokinen, Eeva (2010). Kodin, työn ja talouden uusi järjestys. Janus vol. 18 (1) 2010, Jolanki, Outi, Marta Szebehely & Kaisa Kauppinen (2013). Family rediscovered? Working carers of older people in Finland and Sweden. Teoksessa Teppo Kroger & Sue Yeandle (toim.) Combining Paid Work and Family Care. Policies and experiences in international perspective. Policy Press, Bristol. Leitner, Sigrid (2003). Varieties of Familialism. The caring function of the family in comparative perspective. European Societies 5(4)

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Moduulin päätavoitteet:

Moduulin päätavoitteet: MODUULI 4 Vanhusten ja vammaisten ihmisten omais- ja läheishoivan edistäminen: Katsaus eurooppalisiin käytäntöihin Moduulin päätavoitteet: - Luoda katsaus niistä ongelmista, joihin ihmiset törmäävät sovittaessaan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN K EHKÄISYLLE Kalevi Sorsa SääS äätiö Perjantaiyliopisto 15.12.2006 Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS Ratkeaako

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Keskusta-oikeisto valtuustoryhmän valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän käyttöönotosta Äänekoskella

Keskusta-oikeisto valtuustoryhmän valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän käyttöönotosta Äänekoskella Kaupunginvaltuusto 60 08.09.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 287 15.09.2008 Perusturvalautakunta 86 30.09.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 55 15.02.2010 Kaupunginvaltuusto 25 08.03.2010 Keskusta-oikeisto

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

6/43/09 4.6.2009. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

6/43/09 4.6.2009. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 6/43/09 4.6.2009 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto Hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2008 (K 1/2009 vp), naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu lasten

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaisten näkemyksiä palvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksesta ja kuntaliitoksista Kuntaliitto / Kuntakehitys ja tutkimus Marianne

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot