SAUVON KUNTA STENINGEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavaehdotus nähtävillä ja

Transkriptio

1 SAUVON KUNTA STENINGEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavaehdotus nähtävillä ja YLEISVASTINE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN MUISTUTUKSIIN / Saadut muistutukset Muistutuksessa annettu osoite Ryhmämuistutus Karunalaisten ryhmämuistutus Melkein kaikkien osoitteet on kirjattu muistutukseen Kaikilla sama muistutus 126. Aleksi Rantala Tikkutehtaankatu 5 as 23, TURKU 127. Artturi Nikkanen Parainen, Lielax 128. Erkki Parvio Rapuspolku 7, LIELAHTI 129. Hilkka, Pauli ja Pirkko Ääri Hilkka Ääri: Siggnäsintie 311, PARAINEN Pauli ja Pirkko Ääri: Siggnäsintie 317, PARAINEN 130. Joakim Oikia Kesäranta, Nissentie 131. Jukka Anttila Samppaantie 75 as 2, TURKU Rajametsä, Karuna 132. Kenneth Sjödahl Peimari, Notholmen 133. Maarit ja Vesa-Pekka Matomäki TUISKULA Strandfeld, Karuna 134. Marika ja Jari Korpi Pietiläntie 21 A, NUMMELA Härkhaka, Karuna 135. Marjut ja Kaj Lännenpää, Katri ja Mikko Kiviniemi, Antti ja Pekka Lännenpää Komosentie 85 C, SAUVO Komosentie 85 B, SAUVO Komosentie 85 D, SAUVO 136. Mikko Äijälä Rapuspolku 21, PARAINEN 137 Niklas Oikia Nissentie, Kesäranta 138. Nissentie / Kesäranta (allekirjoitus epäselvä) Nissentie, Kesäranta 139. Pekka Vuorinen (ei muistutusta, pelkkä allekirjoitus) Siggnäsintie 297, PARAINEN 140. Pirjo ja Mikko Henriksson Siggnäsinpolku 38, LIELAHTI 141. Pirjo ja Seppo Rantala Nybynkaari, SAUVO Härkhaka, Karuna ja Stranfelt, Karuna 142. Raimo Heino Kupittaankuja 2 B 126, TURKU Rennes, Karuna 143. Reijo Rantala ja Marja-Leena Virta Karuna 144. Roosa Matomäki ja Jami Salonen Virassuontie 19, TUISKULA 145. Sanna ja Arto Joensuu Dubai, UAE 146. Stina Jansson Nissentie, Kesäranta 147. Tellervo ja Simo Mustonen Kurapurontie 21, JOENSUU 148. Ulla Weinmann Kaivokatu 8 A 6, TURKU Siggnäsintie 307, LIELAHTI, Parainen 149. Suomen Saaristovaraus ei osoitetta 150. Taneli Laulajainen Pikexperience, Parainen Yksittäiset muistutukset 151. Auli ja Aulis Airola Tiikarlantie 294, SAUVO 152. Eeva-Liisa ja Pentti Reponen Vesitorninkuja 4 B 5, PAIMIO 153. Jarkko ja Hanna-Leena Rantala Orssaarentie 115, KARUNA 154. Anne Koli Petteri Koli, Liisa, Timo, Aino ja Tuomas Lahnalampi 155. Timo Lahnalampi, Päivi Paakki, Anne Koli, Juhani Pirttisalo, Eeva-Liisa Reponen, Ismo Anttalainen Pikku-Karjalantie 118, KARUNA Merivalkama 15 A 10, 0232 ESPOO Anjalankatu 18 C, SALO Anjalankatu 18 C, SALO Pikku-Karjalantien 98, KARUNA Pikku-Karjalantie 118, KARUNA Teininkitie 351 A, KARUNA Vesitorninkuja 4 B 5, PAIMIO Pikku-Karjalantie 228, KARUNA 156. Leena Innanen Välimerenkatu 13 C 14, HELSINKI Lukkorannantie 96, KARUNA 157. Marja-Liisa Koivula Mestarintie 11, PIIKKIÖ 158. Marttiina ja Ismo Anttalainen Pikku-Karjalantie 228, KARUNA 159. Mauno ja Antero Paakin perik. Päivi Paakki, Pikku-Karjalantie 98, KARUNA 160. Merja Fröberg Tukitie 5, VINKKILÄ 161. Pekka Kivekäs Orssaarentie 111, KARUNA 162. Seppo Rehmonen Pikku-Karjalantie 272, KARUNA 163. Sirkku Mäntynen, Merja Lusenius, Kirsi Mäntynen Osoite puuttuu 164. Ari ja Paula Paavilainen, Iiris Paavilainen, Juhani ja Janna Pirttisalo Hannu Hakala, varatuomari, Kauppiaskatu 5, TURKU 1 / 17

2 Ehdotusvaiheessa muistutuksen jättäneiden sijainti (ne mitkä muistutusten perusteella on voitu paikantaa) suhteessa melualueeseen (melurajoituskäyttöä ei ole huomioitu, melurajoituskäytössä melualueet olisivat esitettyä pienemmät). 2 / 17

3 SISÄLTÖ JOHDANTO KAAVARATKAISUN PERUSTELUT Selvityksien oikeellisuus ja luotettavuus Hyväksyttävyys ja myönteiset vaikutukset paikallisesti Hankkeen ja kaavaprosessin eteneminen Sitovuus ja suositukset Vastineet DI Denis Siposen melumallinnukseen ja FM fyysikko Vesa Viljasen lausuntoihin Tuulivoimaloiden suhde voimassa oleviin maankäytönsuunnitelmiin sekä lähialueen muuhun maankäyttöön Osayleiskaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Steningen tuulipuiston osayleiskaavan lähtökohdat Steningen tuulipuiston osayleiskaavaa varten laaditut selvitykset Yleisvastine Steningen tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin Tuulivoimavaihemaakuntakaavan vastaisuus Osayleiskaava-alueen rajaus Tuulivoimaloiden meluvaikutukset pysyvään asumiseen ja loma-asumiseen Tuulivoimaloiden varjostus- ja välkevaikutukset pysyvään asumiseen ja loma-asumiseen Tuulivoimaloiden terveysvaikutukset Tuulivoimaloiden sopeutuminen maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden vaikutukset luontoarvoihin Tuulivoimaloiden vaikutukset matkailuun/virkistykseen Tuulivoimaloiden meluvaikutukset alueen hevosiin/hevosyrittäjyyteen Trafin lentoestemerkintöjä koskevien ohjeiden huomioon ottaminen Sähkönsiirto ja tiestö Tuulivoimaloiden paloturvallisuus Jään irtoaminen tuulivoimaloiden lavoista TV:n näkyvyys ja radion kuuluvuus tuulivoimaloiden ympäristössä Tuulivoimaloiden ympäristölupa Kiinteistöjen arvon lasku ja korvauskysymykset Vakuustalletus purettavista turbiineista DI Denis Siposen melumallinnus (Melumallinnus, Steningen tuulivoimala-alue, , Akustiikka D. Siponen Ky), FM fyysikko Vesa Viljasen lausunnot ja / 17

4 JOHDANTO Yhteiskunnan sähköistyminen kiihtyy. Sähköntuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus korostuvat yhä enemmän. Erityisesti maaseudulla tulisi kestävää kehitystä ja ympäristön arvoja tukevaa paikallista lähienergiayrittäjyyttä edistää hyväksymällä tuulivoimarakentaminen. Steningen tuuliosayleiskaavassa on tutkittu päästöttömän energiantuotannon mahdollisimman hyvä sijoittumismahdollisuus peltojen ympäröivälle metsäiselle mäkialueelle. Steningen yli 300 ha maatilatuotantotilalla harjoitetaan maa- ja metsätalouden lisäksi pienteollisuuden yritystoimintaa. Alueen taustamelutasot ylittävät merkittävästi melumallinnuksella arvioidut meluvaikutukset. Ylitykseen riittää jo kuiskauskin. Puheen kuuluvuuden äänitaso yhden metrin etäisyydeltä on noin 40 db. Steningen alueen teknistaloudelliset tekijät puoltavat tuulivoimarakentamista: tuulisuus, sähköverkon ja sähköasemien läheisyys ja sähköverkkoon liitettävyys sekä tieverkon läheisyys. Kaikki edellä mainitut tuovat paikallisille asukkaille ja yhteisöille haittojen lisäksi kiistattomia hyötyjä. Osayleiskaavaan on osoitettu noin 2 ha tuulivoimala-aluetta kolmen (3) voimalan sijoittamiseksi alueelle. Luonnolle ja lähialueen asukkaille aiheutuvat haitalliset vaikutukset on minimoitu ja lieventämismahdollisuudet on tutkittu viranomaisten edellyttämällä tavalla. Selvitykset on tehty koko siltä alueelta, jolla kaavalla on arvioitu olevan olennaisia vaikutuksia. Vuorovaikutteinen suunnittelu on Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) keskeinen tavoite. Kaavoitusmenettelyssä on noudatettu asianmukaisella tavalla avointa tiedottamista ja tiedollisen pohjan hakemista niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin ja etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisilla, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan, on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ilmaisemalla suullisesti ja kirjallisesti mielipiteensä. Steningen tuulipuiston osayleiskaava-ehdotuksesta annettiin yhteensä 164 muistutusta. Muistutuksen antajien laadituttama D. Siposen melumallinnus ja V. Viljasen asiantuntijalausunto osoittavat, miten on mahdollista sisällöllisesti muistutuksissa tuoda esille, mitä moninaisempiin yksittäisiin asiakohtiin liittyviä seikkoja. Kaavan laatija perustaa ratkaisunsa lakeihin ja muihin säädöksiin ja minimoi haittoja ottaen huomioon palautteen. Päätöksentekijät päätyvät ratkaisuunsa eri näkökulmia punniten ja käyttäen harkintavaltaansa. Valitukset ratkaistaan juridisin perustein, jolloin korostuvat säädökset. 4 / 17

5 Tuulivoiman melutason sääntely selkiytyi 2015 ja uusi asetus korvaa Valtioneuvoston (VN) päätöksen 1992 ja YM:n ohjeen 2012, jotka ovat olleet db-arvojen osalta keskenään ristiriidassa. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Kaavan laadinta on monivaiheinen prosessi, jolle MRL antaa puitteet ja kaavan lainmukaisuutta arvioidaan MRL:n mukaan. Rakennuslupaprosessin yhteydessä tarkistetaan voimaloiden lopullinen sijainti tuulivoimalaalueella ja laaditaan mallinnukset toteutukseen valituille voimalatyypeille, jotta voidaan todeta kaavaan kirjattujen ohjearvojen alittuminen. Tuulivoimaloiden valmistajien ilmoittamat takuuarvot ja voimalaitosalueen äänimallinnukset ovat kaksi toisistaan erillistä asiaa. Voimalavalmistajan ilmoittamat takuuarvot ilmoitetaan juridisesti sitovassa toimitussopimuksessa, joka tehdään voimaloiden ostajan kanssa. Tuulivoimaloiden äänen mittaamista ja mallintamista koskevat ohjeistukset on valmistellut YM vuonna 2014 ja Steningen osayleiskaavan edellyttämät melumallinnukset on laadittu näitä YM ohjeistuksia noudattaen. Mallinnustuloksien on havaittu vastaavan hyvin todellisuutta, mitä todentavat kokemukset ja valmiiden kohteiden mittaustulokset. Kaavan toteuttaminen alkaa kaavan saatua lainvoiman. Steningen yleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi. M-1 alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Steningen osayleiskaavassa rakentamisrajoitus kohdentuu hankkeeseen ryhtyneen kiinteistön alueelle ja 40 db:n meluvyöhykkeen sisälle. Kaava ei muuta alueen pääasiallista käyttötarkoitusta. Kaavassa on määräykset sisällölle asetettujen vaatimuksien huomioon ottamisesta voimaloita rakennettaessa. Määräyksiä tulkitsee Sauvon kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hyväksytty ja lainvoimainen kaava on voimassa kunnes se muutetaan. Tuulikaavojen ajanmukaisuuden arviointi tehdään aikanaan, kun se koetaan tarpeelliseksi. Energiantuotanto on välttämätöntä ja teknologian kehittyminen väistämätöntä. Tuulivoima uutena teknologiana haastaa vanhat ympäristöä kuormittavat energiantuotantotavat. Steningen tuulipuisto tulisi nähdä osana isompaa kokonaisuutta uusiutuvan energian tuotannosta, josta on hyötyä sekä Sauvon kunnalle ja että sen asukkaille. 5 / 17

6 KAAVARATKAISUN PERUSTELUT Selvityksien oikeellisuus ja luotettavuus Steningen tuulipuiston osayleiskaavassa kokonaisuutena vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Viranomaiset ovat todenneet lausunnoissaan selvitykset kattaviksi sekä pitävät selvitysten tulosten huomioimista kaavaehdotuksessa riittävänä. Osayleiskaavassa on arvioitu tuulivoimaloiden todelliset vaikutukset ja perusteltu sen hyväksyttävyys hankkeen koko elinkaaren ajaksi. Hyväksyttävyys ja myönteiset vaikutukset paikallisesti MRL:n yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tuulivoimahanke tulisi nähdä osana tulevaisuuden elinympäristöä, jota pyritään edistämään nimenomaan kotimaisuuden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Tuulivoimaloihin liitetään kuuluvaksi positiivinen ja puhdas imago. Hyvin sijoitettuna tuulivoimalat voivat olla osana uutta kulttuurimaisemaa. Paikallisia myönteisiä vaikutuksia ovat näkymät alueen elinvoimaisuuden paranemiseksi kiinteistöverotulojen ja koko voimalan elinkaaren ajan työllistävän vaikutuksen vuoksi. Kunnan saama hyöty koituu luonnollisesti asukkaiden hyväksi vaikka yhteys ei ole aina suoraan koettavissa. Tuulivoimahanke on rakentamishanke, joka muuttaa lähiympäristöä siinä missä muutkin rakennushankkeet. Maankäytön suunnittelua ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Kaavassa määritellään, mihin tarkoituksen maaalueita saa käyttää ja mitä niille voi rakentaa. Kaavoittaminen on useimmiten erilaisten intressien ja ristiriitojen yhteen sovittamista, mitä se on ollut myös Steningen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, jotta eri mielipiteet tulisivat esille kaavoituksessa. Se ei tarkoita sitä, että hankkeiden ja muutoksien taakse edellytetään kaikkien tukea ja yksimielistä hyväksyntää, jotta kaava ja rakentaminen voidaan hyväksyä. Kunta vastaa siitä, että kaava täyttää sille laissa asetetut sisältövaatimukset. Kaavan sisältövaatimuksista on laissa säädetty. Maanomistajien näkemykset kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta ovat välittyneet annettujen mielipiteiden ja muistutusten kautta. Steningen 3 tuulivoimalaa ovat ensisijaisesti lähienergiaa, jolla tarkoitetaan uusiutuvasta energialähteestä paikallisesti ja pienimuotoisesti tuotettua energiaa. ( Steningen tuulipuisto sijaitsee maa- ja metsätalousalueella ja on verrattain pieni, mutta sijainniltaan edullinen. Hanke täydentää ja parantaa paikallista sähköverkkoa ja hankkeen myötä perusparannetaan tuulivoimala-alueelle johtavaa nykyistä tietä ja johtoreitit uusitaan tuulipuiston ja 110 kv linjan välille. Kokonaan uudet tiet liittyvät tuulivoimaloille johtavista pistoteistä. Alueen tiestö ja kaava-alueen läpi johtava 20 kv avojohto muodostavat lähtökohdan hankkeelle sekä kaava-alueen rajautuminen yhden maanomistajan maille, jossa kiinteistöt ovat pääosin pienteollisuus- ja maatilatuotantokäytössä. Hankkeen ja kaavaprosessin eteneminen Steningenin tuulipuiston suunnittelu on alkanut 6/2012 Ympäristövaikutusselvityksellä. 11/2012 saatiin ELY:n lausunto koskien Steningen tuulivoimala hanketta ja Varsinais-Suomen liiton lausunto 4/2013 koskien Steningen alueen rakentamista. Todettiin, että hanke tulee ratkaista kaavalla. Sauvon kunta teki kaavoituspäätöksen 5/2013. Kaavaehdotus oli nähtävillä 6/2015-8/2015 välillä. Kevään 2016 aikana on käsitelty saadut viranomaislausunnot ja muistutukset. Kaavaprosessin eri vaiheissa on korostunut maankäyttöön ja maisemaan liittyvät sekä tekniset näkökulmat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, jotta eri mielipiteet tulisivat esille kaavoituksessa. MRL:n tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Tuulivoimaan liittyy yleisiä positiivisia arvoja uusiutuvana ja saasteettomana energiana, joka uutena teknologiana haastaa vanhat ympäristöä kuormittavat energiantuotantotavat ja parantaa energiaomavaraisuutta. Tuulivoimaan investoiminen toteuttaa omalta osaltaan Euroopan neuvoston Suomellekin asettamaa tavoitetta uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä energiantuotannossa. Tuulivoiman yleinen hyväksyttävyys on korkea, vaikka median perusteella suomalaiset näyttäytyvät tuulivoimavastaisina. 6 / 17

7 Sitovuus ja suositukset Kaavan lainmukaisuutta arvioidaan MRL:n nojalla ja hanketta arvioidaan kokonaisuutena Tuulivoimameluasetus korvasi VN 1992 päätöksen ja YM 4/2012 suunnitteluohjearvot. Uusi asetus tarkoittaa vaatimusten lieventymistä siltä osin, että pysyvälle ja loma-asumiselle on samat meluohjearvot. Ohjearvot ovat ääniympäristön laatutavoitteita eivätkä sitovia raja-arvoja. Ohjearvoista voidaan tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella poiketa. Tuulivoimamelun haittavaikutuksien määrittelyssä on kyse kokonaisarvioinnista. Tuulivoimaloiden sijainti tutkitaan ja ratkaistaan kaavassa. Kaavoitusmenettelyn ensisijaisuudesta johtuen tarve tuulivoimaloiden ympäristöluvitukselle on vähäinen. Mikäli kuitenkin tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen voidaan katsoa, että tuulivoimaloista aiheutuu naapuruussuhdelain 17.1 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, tulee tuulivoimatuotannon jatkamiselle hakea ympäristölupaa (YSL 27 ). Melumallinnukset laaditaan voimalan maksimitehon perusteella, jolloin todelliset vaikutukset yltävät erittäin harvoin mallinnetuille tasoille. Tuulivoimaloissa voidaan ottaa käyttöön melurajoitus kriittisillä tuulensuunnilla ja kriittisinä ajankohtina (esim. yöaikaan) sekä Steeninginlahden loma-asuntojen osalta huomioiden kriittiset tuulensuunnat astetta. Todennäköisyys, että ohjearvot ylittyvät ilman melurajoitusta on erittäin pieni noin 3% luokkaa, jolloin se voidaan todeta vähäiseksi ja poikkeukselliseksi. Melua alentavien vaimennustoimenpiteiden meluvaikutus arvioitiin erillisellä mallinnuksella (Hafmex Oy, 6/2015). Varsinais-Suomen Liitto edellytti kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa ko. mallinnuksen sisällyttämistä kaavaselostukseen. Mallinnus laadittiin melurajoituskäytölle, jossa lähtöäänitasoa on rajoitettu 4,5 db ja mallinnukseen valittu voimalatyyppi on asetettu tiukimmalle vaimennustasolle (moodi 7). Tämän perusteella on todennettu, että kaavamääräysten mukaiset meluarvot voidaan saavuttaa. Varsinais-Suomen Liiton kaavaehdotuksesta antaman lausunnon vaikutukset melun leviämiseen on osoitettu omalla mallinnuksella tilanteesta, kun melua alentavat vaimennustoimenpiteet ovat käytössä (kaavaselostuksen sivut 36-37). Suunnittelualueen taustamelun mittaustulos antoi päiväajan keskiäänitasoksi 47 db(a) ja yöajan arvoksi 46 db(a). Kokonaisarviona mallinnustulokset ja alueen taustamelu huomioiden meluvaikutukset eivät ole kohtuuttomia tai erityistä haittaa aiheuttavia. YM 4/2012 ohjeen mukaan 35 db:n ohjearvon ylittyminen voidaan hyväksyä ja ohjearvojen ylittyminen ei lähtökohtaisesti voi estää yksin hankkeen toteutumista, jos ylittyminen on vähäinen tai ajoittainen ja poikkeuksellinen. Tämä on voitu todentaa mallinnuksella Steningen osalta. Vastineet DI Denis Siposen melumallinnukseen ja FM fyysikko Vesa Viljasen lausuntoihin Kapeakaistaisuudesta ei aiheudu sanktiota lähtömelutason perusteella vaan sanktio lisätään jos vastaanottavassa kohteessa todetaan mittauksin melun olevan kapeakaistaista. Tässä tapauksessa edes tuulivoimalan melu ei ole kapeakaistaista (D. Siponen s. 6), joten se ei ole kapeakaistaista myöskään vastaanottavassa kohteessa. Siten V.Viljasen perustelut, että sanktio tulisi laittaa kapeakaistaisuuden perusteella ei ole päteviä. V. Viljanen toteaa itsekin raportissaan (s6) että amplitudimodulaatiota ei huomioida Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (astunut voimaan ) ja viittaa myös YM:n ohjeistukseen OH2/2014, jossa todetaan että se sisältyy lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. D. Siposen raportissaan esittämä sanktio amplitudimodulaation perusteella ei siten ole pätevä. Näillä perusteilla ylimääräisiä sanktiota ei tule lisätä mallinnuksen tulokseen. Ei siis myöskään amplitudimodulaation eikä kapeakaistaisuuden takia. Siten Hafmex Oy:n ja ainoastaan Siposen ulkomelumallinnus A ovat Ympäristöministeriön ohjeistuksen OH2/2014 mukaisesti päteviä. Tuulivoimaloiden suhde voimassa oleviin maankäytönsuunnitelmiin sekä lähialueen muuhun maankäyttöön Alueet, joille kohdistuu tuulivoimaloiden toiminnasta pysyvälle asutukselle aiheutuvia rakentamisrajoitteita (melu- ja välkehaitat) sisältyvät osayleiskaava-alueeseen eli hankekehittäjän omistamille kiinteistöille. Rantaosayleiskaavan ja ranta-asemakaavojen alueilla rakentaminen on sallittu vain rakentamiseen osoitetuille rakennuspaikoille. Alueille, joilla ei ole kaavaa, voidaan rakentamiseen hakea rakennuslupaa tai tarvittaessa poikkeamislupaa. Kaavoittamattomilla alueilla rakentamista ohjaa kunnan rakennusjärjestys. Pelto- ja metsäalueille saa rakentaa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä rakennuksia. Oletusarvoisesti peltoalueet säilyvät viljelykäytössä. Pelto- ja metsäalueille pysyvälle tai loma-asunnolle rakennus- tai poikkeamislupaa myönnettäessä otetaan huomioon paikan rakennettavuus, yhdyskuntarakenteen eheyttävä rakentaminen (mm. infra) ja rakentamisen sopeutuminen ympäristöönsä. 7 / 17

8 Steningen kolmen voimalan tuulipuistohanke on varsin pieni, jolloin se ei saa maisemaa muuttumaan teolliseksi. Kysymys on, miten maiseman visuaalisia ominaisuuksia arvotetaan. Alueen virkistyskäyttö ja tuulivoimarakentaminen voivat aiheuttaa intressiristiriidan, mutta ristiriita on ainoastaan visuaalinen, sillä tuulivoimarakentaminen ei erityisesti rajoita maankäyttöä. Steningen ja sen lähialueen maisemaan liittyy kaikilla erilaisia odotuksia ja asenteita suhteessa siellä tapahtuvaan toimintaan ja käyttöön. Osayleiskaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Steningen tuulipuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheesta jätettiin 16 lausuntoa ja 164 muistutusta. Osa muistutuksista oli ns. ryhmämuistutuksia. Lähes kaikissa muistutuksissa nostettiin esiin tuulivoimaloiden vaikutukset pysyvään ja loma-asumiseen ja etenkin meluvaikutukset koettiin kohtuuttomina. Muistutuksissa esitettiin myös huoli alueen luonto-, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvojen menettämisestä. Muistutuksissa otettiin myös kantaa maakuntakaavan vastaisuuteen ja osayleiskaavan rajaukseen. Lisäksi muistutuksissa esitettiin näkökohtia tuulivoimaloiden palo/pelastusturvallisuudesta, valaistuksesta sekä vaikutuksista TV- ja radiolähetyksiin. Steningen tuulipuiston osayleiskaavan lähtökohdat Steningen tuulipuistohankkeeseen liittyvät suunnittelu- ja selvitystyöt ovat edenneet rinnakkain osayleiskaavoituksen kanssa ja kaavaprosessin kuluessa selvityksiä on laadittu ja tarkennettu tarpeen mukaan. Selvitykset ovat olleet nähtävillä samanaikaisesti osayleiskaavan ehdotuksen kanssa Sauvon kunnassa ja kunnan www-sivuilla. Steningen tuulipuiston osayleiskaavasta tiedotettiin maankäyttö- ja rakennuslain (6, 62 ) mukaisesti noudattaen kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaavoituksen alussa ja kaavan luonnosvaiheessa järjestettiin Sauvossa julkiset yleisötilaisuudet, joissa osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitään niin selvitysten Iaajuudesta kuin kaavahankkeesta yleisesti. Kaava-aineiston nähtävillä oloista ja yleisötilaisuuksista julkaistiin ilmoitukset kunnan ilmoitustaululla, kunnan www-sivuilla sekä Paimio-Sauvo-Kaarina -kunnallislehdessä. Rödsand vk Oy on kilpailuttanut osayleiskaavatyön. Osayleiskaavatyöhön osallistuneiden yritysten referenssit ovat julkisia, mm. Rejlers Oy:n ja Hafmex Oy:n referenssit ovat nähtävissä yritysten www-sivuilla. Steningen tuulipuiston osayleiskaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset Melumallinnus, Hafmex Group Oy, Taustamelun melumittaus , APL Systems Välkevaikutusarviointi, Hafmex Group Oy, Näkyvyysalueanalyysi, Hafmex Group Oy, Kuvasovitteet rakennettavista tuulivoimaloista, Hafmex Group Oy, Maisema- ja kulttuurihistoriaselvitys, Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula, Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriaan, Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula, Luontoselvitys, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2015 Lepakkoselvitys, Thomas Lilley, Jenni Prokkola, Natura-arvioinnin tarveharkintaselvitys, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2014 Selvitys YVA-tarveharkintaa varten, Rejlers Oy, Alustava sähköverkko ja -asema, Rejlers Oy, tammikuu / 17

9 Yleisvastine Steningen tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin Tuulivoimavaihemaakuntakaavan vastaisuus Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaan on merkitty alueet, joilla olosuhteet soveltuvat 5 (viisi) tai sitä useamman tuulivoimalan käsittävän kokonaisuuden rakentamiseen. Yksittäisen tai muutaman tuulivoimalan rakentaminen on mahdollista ilman tuulivoimavaihemaakuntakaavan tv- tai en-merkintää. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden (kaavamerkinnät tv ja en) rajaukset perustuvat osin tuulivoimaloiden ja asutuksen välisiin 650 metrin etäisyysvyöhykkeisiin, joista muodostunut puskuri kuvaa niitä alueita, joille tuulivoimatuotanto ei maakuntakaavan tasolla yleispiirteisesti tarkasteltuna sovellu. Yleiskaavat suunnitellaan pääpiirteissään maakuntakaavaa viisi kertaa tarkemmassa mittakaavassa (maakuntakaavan mittakaava on 1: ja yleiskaavan 1:10000) ja siten yleiskaavaa varten tulee tehdä huomattavasti tarkempia ja paikallisempia selvityksiä kuin maakuntakaavaa varten, jotta yleiskaavassa esitetyt ratkaisut olisivat perusteltuja. Näin ollen puskurivyöhykkeen leveys voi maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmassa maankäytönsuunnittelussa muodostua pienemmäksi kuin maakuntakaavassa esitetty vyöhykkeen leveys paikallisolosuhteisiin perustuen. Ympäristöministeriö ei ole yksiselitteisesti määrittänyt minimietäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä. Tuulivoimaloiden sijoitus määritellään tapauskohtaisesti laatimalla riittävät selvitykset vaikutusten arvioimiseksi. Steningen tuulipuiston osayleiskaava ei näin ollen ole Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan vastainen. Osayleiskaava-alueen rajaus ja kaavamääräykset Muistutuksissa edellytettiin, että kaava-alueen rajauksen tulee sisältää alue, jolla meluvaikutukset estävät asuin- ja lomarakentamisen ja suunnittelualueen tulee kattaa koko 35 db:n meluhäiriöalue ja alue, johon maankäytön rajoitukset yltävät. Valtioneuvoston uusi ohjeistus tuulivoimaloiden ulkomelun tasosta on tullut voimaan Ulkomelutason ohjearvot on asetettu tasolle, josta ei tutkimusten mukaan aiheudu terveyshaittoja eikä ympäristön viihtyvyys myöskään heikkene. Uuden voimaan tulleen asetuksen mukaan sekä pysyvän asutuksen että loma-asutuksen tuulivoimamelun päiväajan ulkomelun ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. Uusi asetus korvaa sekä valtioneuvoston vuonna 1992 antaman asetuksen (Vnp 993/1992) että ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaiseman ohjeen (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) mukaiset tuulivoimarakentamisen melutason suunnitteluohjearvot (päiväajan ulkomelun ohjearvo pysyvälle asutukselle 45 db ja loma-asutukselle 40 db, yöajan ulkomelun ohjearvo pysyvälle asutukselle 40 db ja loma-asutukselle 35 db). Valtioneuvoston voimaan tulleen asetuksen mukaan asetusta ei sovelleta, jos kaava on tämän asetuksen voimaan tullessa ollut tai on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavaehdotuksena julkisesti nähtävillä, eikä myöskään mainitun lain mukaiseen lupa-asiaan, joka on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa. Steningen osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä ja ja siten kaavassa sovelletaan valtioneuvoston vuonna 1992 sekä ympäristöministeriön 2012 antamia ohjearvoja ulkomelun tasosta, jotka ovat valtioneuvoston antamia uusia ohjearvoja tiukempia. Tuulivoimaloissa voidaan ottaa käyttöön melurajoitus kriittisillä tuulensuunnilla ja kriittisinä ajankohtina (esim. yöaikaan). Esim. Steeninginlahden loma-asuntojen osalta kriittiset tuulensuunnat ovat astetta. Varsinais- Suomen Liitto totesi kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti tulee mahdollisia melua alentavia vaimennustoimia käytettäessä osoittaa sen vaikutukset melun leviämiseen omalla mallinnuksellaan. Lausunnossa todettiin myös, että erillinen mallinnus on tarpeen, jotta kaavaaineistosta on selkeästi todettavissa, että suunnitellut ja kaavoitetut rakennelmat täyttävät kaavamääräyksissä esitetyt edellytykset. Ko. lausunnon mukaisesti melua alentavien vaimennustoimenpiteiden meluvaikutus on arvioitu erillisellä mallinnuksella (Merja Paakkari, Hafmex Oy). Mallinnus laadittiin melurajoituskäytölle, jossa lähtöäänitasoa on rajoitettu 2,0 db ja 4,5 db. Lähtöäänitasoa on mahdollista rajoittaa tätäkin enemmän, mutta äänirajoitukset tarkoittavat aina myös tuotannon pienenemistä. Kaavaselostukseen on lisätty kartta (kaavaselostuksen sivut 36-37), jossa näkyy tuulipuiston aiheuttama meluvaikutus, kun valittu voimalatyyppi on asetettu tiukimmalle vaimennustasolle eli rajoitus on 4,5 db. Tämän perusteella voidaan todeta, että ympäristöministeriön ohjeistuksen 9 / 17

10 (4/2012) mukaiset tiukemmat ohjearvot, jotka sittemmin ovat muuttuneet, mutta joita tässä kaavassa sovelletaan, on mahdollista alittaa nykyisellä tuulivoimateknologialla, eikä 40 db:n alueelle jää ympärivuotisia asuntoja eikä 35 db:n alueelle loma-asuntoja. Mikäli tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen on asuinrakennuksia, jotka altistuvat yli 40 db(a):n melulle tai lomaasuntorakennuksia, jotka altistuvat yli 35 db(a) melulle, voidaan katsoa, että tuulivoimaloista aiheutuu naapuruussuhdelain 17.1 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ja tällöin tuulivoimatuotannon jatkamiselle tulee hakea ympäristölupaa (YSL 27 ). Tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen melutasot mitataan tarvittaessa niillä pysyvän asumisen ja loma-asumisen rakennuspaikoilla, jotka sijaitsevat lähinnä melumallinuksen mukaisia 40 db(a):n ja 35 db(a):n vaikutusalueita ja ympäristöluvan tarveharkinta suoritetaan näiden mittausten perusteella. Mittaukset suoritetaan Ympäristöministeriön ohjeistuksen (OH 3/2014) mukaisesti. Kaavamääräystä M-1 on täsmennetty lausuntojen ja muistutusten perusteella seuraavasti (täydennys kursiivilla): M-1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alueen muu käyttö tulee toteuttaa siten, että pääasiallista käyttötarkoitusta ei kohtuuttomasti vaikeuteta. Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaiset suositusohjearvot eivät ylity. Kaavamääräystä tv-3 on täsmennetty lausuntojen ja muistutusten perusteella seuraavasti: tv-3 TUULIVOIMALAN ALUE. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee varmistaa, etteivät tuulivoimalat aiheuta YM ohjeen (4/2012) ohjearvojen ylitystä. Kaavakartan Yleiset määräykset -kohtaa on täydennetty lausuntojen ja muistutusten perusteella seuraavasti: Tätä yleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ) tuulivoimaloiden alueella (tv) voimalatyypille, jota on kaavoitusprosessin aikana tarkasteltu tai joka on vaikutukseltaan vähäisempi. Rödsand vk Oy haluaa toimia vastuullisesti ja yhtiö tulee hakemaan asianmukaisesti rakennusluvan sekä tarvittaessa myös ympäristöluvan kun hyväksyttyä osayleiskaavaa lähdetään toteuttamaan. Kunta varautuu asettamaan ympäristönsuojelulain mukaisen päätöksen tuotannon rajoittamisesta, jos melutasot ylittyvät. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset pysyvään asumiseen ja loma-asumiseen Steningen tuulipuiston osayleiskaavoitusta varten on tehty melumallinnus tammikuussa Melulaskelmat on tehty ympäristöhallinnon ohjeiden (OH2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) mukaisesti käyttäen kansainvälisen standardin ISO menetelmää. Varsinais-Suomen ELY-keskus on todennut Steningen tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että melulaskelmat on tehty voimassa olevien Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Melumallinnus on tehty maksimimelupäästötilanteen mukaan ja käytännössä suurimman osan ajasta tuulen nopeus on tätä alhaisempi, jolloin myös melupäästöt tulevat olemaan mallinnuksessa laskettuja arvoja alhaisempia. ELY-keskus toteaa lausunnossaan myös, että mikäli tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen melualueella on altistuvia asuin- ja lomarakennuksia tai niihin kohdistuu kohtuutonta rasitusta välkkeestä, kunnan tulee edellyttää tuulivoimatuotannon jatkamiselle ympäristöluvan hakemista (YSL 27 ), jolloin lupaehdoissa voidaan antaa tarvittavat määräykset haittavaikutusten pienentämiseksi. Melumallinuksen sekä erillisen melua alentavien vaimennustoimenpiteiden meluvaikutusselvityksen perusteella olemassa olevan vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen osalta tuulivoimapuiston melu ei ylitä annettuja ohjearvoja ja mikäli melua kuitenkin esiintyy ja se aiheuttaa asutukselle kohtuutonta rasitusta, on tuulivoimatoimija naapuruussuhdelakiin perustuen velvollinen vähentämään voimaloiden vaikutuksia siten, että kohtuuton rasitus poistuu. Tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen melutasot voidaan tarvittaessa mitata niillä asumisen ja lomaasumisenrakennuspaikoilla, jotka sijaitsevat lähinnä melumallinuksen mukaisia 40 db:n ja 35 db:n vaikutusalueita ja ympäristöluvan tarveharkinta suoritetaan näiden mittausten perusteella. Haitallisen meluvaikutuksen mahdollisesti ilmaantuessa lähikiinteistöille, turbiineille voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön melurajoitusohjaus, jolloin kriittisillä tuulen suunnilla ja nopeuksilla rajoitetaan voimalan lähtömelutasoa ohjelmoimalla turbiini pysähtymään. 10 / 17

11 Melumallinnus on laadittu 3,0 MW:n tuulivoimalalla. Osayleiskaava sallii 3,0 3,4 MW:n tuulivoimaloiden rakentamisen. Tuulivoimalan tehon lisäksi tuulivoimalan aiheuttaman melun syntyyn vaikuttaa myös tuulivoimalan rakenne. Suurin vaikutus meluun on lavan kärkinopeudella, johon vaikuttavat lavan pituus ja roottorin pyörimisnopeus. Lapaprofiileja on erilaisia, esim. eräällä valmistajalla melutaso laskee jopa 3 db kun lavat vaihdetaan hiljaisempiin nimellistehon pysyessä samana. Siten ei ole oikein katsoa vain nimellistehoa. Vaikka nimellisteho olisikin lopulta 3,4 MW, tulee meluvaikutusten pysyä ohjearvojen sisäpuolella. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Häiritsevyyskorjausta ei näin ollen automaattisesti lisätä mallinnettuun melutasoon, sillä tuulivoimaloiden melun häiritsevyys on huomioitu suunnitteluohjearvoja määriteltäessä. Hafmex Oy:n laatimassa Steningen tuulivoimaloiden melumallinnuksessa ei ole käytetty häiritsevyyskorjausta eikä myöskään ELY-keskus ole kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossaan edellyttänyt häiritsevyyskorjauksen käyttöä. Ympäristöministeriön oppaan mukaan melutasoon on lisättävä häiritsevyyskorjaus, jos melun todetaan häiriintyvässä kohteessa olevan selvästi amplitudimoduloitunutta, impulssimaista tai kapeakaistaista. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan merkityksellistä amplitudimodulaatiota ei mallinnuksessa huomioida. Kapeakaistaisuus tai impulssimaisuus huomioidaan vasta sitten, jos se todennetaan altistuvassa kohteessa mittauksin. Todentaminen tehdään mittaamalla Ympäristöministeriön ohjeiden (OH3/2014) mukaisesti, kun turbiinit ovat toiminnassa. Ei siis riitä, että tuulivoimalan lähtömelutaso olisi kapeakaistaista. Steningenin tuulivoimaloiden lähtömelutaso ei ole kapeakaistaista ja myöskään siksi sitä ei ole huomioitu Hafmex Oy:n melumallinnuksessa. Tuulivoimaloiden varjostus- ja välkevaikutukset pysyvään asumiseen ja loma-asumiseen Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa Steningen tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että varjostus- ja välkevaikutusselvityksessä on sovellettu asianmukaisesti ympäristöministeriön oppaan Tuulivoimaloiden suunnittelu (2012) suositusta käyttää muiden maiden välkevaikutussuosituksia, koska Suomessa ei ole raja-arvoja hyväksyttävän varjostus- ja välkevaikutuksen määrästä. Vyöhyke, jolla vuosittainen varjostus on yli 8 tuntia, ulottuu noin metrin etäisyydelle tuulivoimapuistosta. Vyöhykkeellä, jolla vuosittainen varjostus on yli 20 tuntia, ei sijaitse loma- tai asuinrakennuksia. Varjostus- ja välkevaikutukset ovat vuositasolla suhteellisen lyhytaikaisia ja merkittävyydeltään vähäisiä 1-8 vuosittaisen varjotunnin vyöhykkeellä, jolloin varjostus- ja välkevaikutusten ei voida katsoa aiheuttavan maankäyttö- ja rakennuslain 39 4 mom mukaista kohtuutonta haittaa. Välkevaikutusten laskentamallin tulokset on annettu sekä teoreettisena maksimina, joka kuvaa haitallisinta tilannetta, jossa turbiini on aina epäedullisessa asennossa aurinkoon ja asutukseen nähden sekä todellisena skenaariona, jossa huomioidaan päivänpaistetunnit sekä tuulensuunnat alueella. Mikäli tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen on asuin- tai lomarakennuksia, jotka altistuvat tuulivoimaloiden välkkeelle ja varjostukselle, välke- ja varjostusaika mitataan niillä pysyvän asumisen ja loma-asumisen rakennuspaikoilla, jotka sijaitsevat lähinnä välke- ja varjostusvaikutuksen 8 vuositunnin aluetta ja ympäristöluvan tarveharkinta suoritetaan näiden mittausten perusteella. Haitallisen välkevaikutuksen minimoimiseksi lähikiinteistöillä turbiinit voidaan tarvittaessa ohjelmoida pysähtymään hetkeksi tiettyyn aikaan vuorokaudesta. Tuulivoimaloiden terveysvaikutukset Kaavaselostukseen on lisätty kartta, jossa näkyy tuulipuiston aiheuttama meluvaikutus, kun voimaloihin melurajoitus asetetaan turbiinin tiukimmalle vaimennustasolle (kaavaselostuksen sivut 36-37). Tämän perusteella voidaan todeta, että ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaiset tiukemmat ohjearvot, jotka sittemmin ovat muuttuneet (Valtioneuvoston uusi asetus tuulivoimaloiden meluohjearvoista, voimaantulo ), mutta joita tässä kaavassa sovelletaan, on mahdollista alittaa nykyisellä tuulivoimateknologialla (meluvaimennus), eikä 40 db:n alueelle jää ympärivuotisia asuntoja eikä 35 db:n alueelle loma-asuntoja. Tarkistettu melulaskelma on laadittu ja on esitetty kaavaselostuksessa. 11 / 17

12 Tuulivoiman terveydellisistä vaikutuksista valmistui olemassa olevista tutkimuksista VTT:n kirjallisuuskatsaus syksyllä 2013, jossa todettiin: Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan tuulivoiman äänitaso ei suoraan vaikuta lähistöllä asuvien ihmisten terveyteen. Myöskään kuulokynnyksen alle jääviä infraäänillä ei ole todettu olevan ihmisen terveyttä alentavia vaikutuksia. Lisäksi suurin osa tuulivoimalan tuottamista infraäänistä sekoittuu ympäristön muihin infraääniin, eivätkä näin ollen lisää infraäänille altistumista. Tutkimusten mukaan pientaajuusäänien aiheuttamien terveysvaikutusten syntymiseen tarvitaan suurempia äänenvoimakkuuksia kuin mitä tuulivoimalat tuottavat tai mitä pientaajuusäänille asetetut rajoitukset Suomessa sallivat. Tuulivoimaloiden tuottaman välkevaikutuksen on epäilty aiheuttavan kohtauksia epilepsiaa sairastaville, mutta tutkimusten mukaan tämä ei ole mahdollista modernien tuulivoimaloiden hitaan pyörimisnopeuden myötä. Suoria terveysvaikutuksia lähialueiden asukkaille ei tuulivoimaloista ole löydetty, mutta silti lähialueiden asukkaat raportoivat terveysongelmista ja -haitoista. Tuulivoimaloilla saattaa siis olla vaikutuksia koetun terveyden alueella. Tutkimuksissa on esitetty, että tuulivoimaloiden näkeminen, niiden tuottama ääni tai yksistään yksilön negatiivinen asenne tuulivoimaa kohtaan voivat tuottaa joillekin stressiä. Stressillä taas on puolestaan todettu olevan suora vaikutus fyysiseen terveyteen. Tuulienergian terveysvaikutuksista keskustellaan ja tiedotetaan myös paljon julkisesti, mikä vaikuttaa ihmisten käsitykseen omasta terveydestään sekä erilaisten oireiden kokemiseen. Koetun terveyden vaikutuksia voidaan mahdollisesti vähentää parantamalla tuulivoima paikallista hyväksyttävyyttä sidosryhmien kesken. Keinoja hyväksyttävyyden parantamiseen ovat esimerkiksi avoin keskustelu, sidosryhmien tasa-arvoisuus kuunteleminen, molemminpuolinen palautteen antaminen sekä seuranta. (VTT-CR VTT:n Kirjallisuuskatsaus - Tuulivoiman terveysvaikutukset) Steningen tuulivoimaosayleiskaavasta luonnosvaiheessa antamassaan lausunnossa Liedon kunta on pyytänyt Sauvon kunnanhallitusta huomioimaan sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa STM 2593/2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta esittämät huomiot kahden kilometrin turvarajojen merkitsemisestä tuulivoimaloiden ja kiinteistöjen välille. Uudenkaupungin kaupunki on pyytänyt kuntaliiton lakimiehen lausuntoa siitä, voidaanko rakennusjärjestykseen ottaa määräys suojaetäisyydestä asutuksen ja tuulivoimalan välillä. Kuntaliiton vastausta ko. kysymykseen rakennusjärjestyksestä voidaan soveltaa myös 2 kilometrin suojaetäisyysmääräykseen kaavassa: Ehdotetun määräyksen tavoitteena on estää melun haitalliset vaikutukset ja taata asumisen ja loma-asumisen viihtyisyys ja terveellisyys. Tilanteessa, jossa tuulivoimala olisi saanut luvan ehdotetun määräyksen voimassa ollessa, tulisi määräys todennäköisesti ottaa säännöksen tavoin huomioon myös, jos haetaan lupaa alle kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoimalasta sijoittuvalle asunnolle tai loma-asunnolle. Ehdotettu määräys toimisi siis myös toisin päin. Tuulivoimalalle muodostuu tavallaan kahden kilometrin laajuinen suoja-alue. Rakentaminen estyy eikä suoja-alueen maanomistaja saisi korvausta. Ensin rakennettua tuulivoimalaa ei voida edellyttää suljettavaksi tai purettavaksi, rakennusjärjestyksen määräyksellä ei ole taannehtivia vaikutuksia (ei myöskään kaavamääräyksellä). Määräys, joka johtaa rakentamisen estymiseen ilman korvausta, voidaan pitää siten kohtuuttomana ja lainvastaisena. (Kuntaliiton lausunto tuulivoiman ja asutuksen välisen suojaetäisyyden määrittämisestä rakennusjärjestyksessä) Tuulivoimaloiden sopeutuminen maisemaan ja kulttuuriympäristöön Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on laadittu maisema- ja kulttuurihistoriaselvitys sekä arvioitu tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemavaikutusten havainnollistamista varten on laadittu kuvasovitteet kuvauspaikka- ja etäisyystietoineen. Varsinais-Suomen ELY-keskus on Steningen tuulipuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheesta antamassaan lausunnossa, että valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot eivät merkittävästi heikenny tuulivoimaloiden aiheuttamien maisemamuutosten takia. Tuulivoimalat näkyvät sekä lähi- että kaukomaisemassa. Suurin vaikutus tuulivoimaloilla on tuulivoimalan läheisyydessä 1 3 kilometrin päässä sijaitseviin pihapiireihin ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. Eniten tuulivoimalat tulevat näkymään peltoalueiden ylitse lähialueen kyliin ja asutukselle. Steningen tuulivoimaloiden 12 / 17

13 vaikutusalueen mosaiikkimainen ympäristö metsäkumpareineen aiheuttaa merkittävästi luontaisia näkemäesteitä mm. merta kohti laskeutuville ranta-alueille. Näkemämielessä keskeiseen asemaan nousevat näkemät Steningen tuulivoimaloille mereltä ja kyläalueilta käsin. Maisemavaikutus korostuu Paimionselän ja Peimarin vesialueilla. Etäisyys muille vesialueille kasvaa niin merkittävästi, ettei kauempana sijaitsevilla vesialueilla vaikutus tule olemaan maisemaa dominoiva. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on arvioitava suhteessa kokonaisuuteen. Steningen tuulivoimaloiden ympäristössä maisema on kulttuurimaisemaa eli ihmisen toimien muodostamaa ympäristöä ajallisine kerrostumineen. Tuulivoimalat edustavat maisemassa nykyihmisen tuomaa lisää sähkölinjojen, maatalousalueiden tai rakennusten tavoin. Steningen kolme turbiinia, 515 ja 550 metrin päässä toisistaan, eivät kuitenkaan muodosta maisemavaikutuksiltaan merkittävää teollista ympäristöä. Steningen tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista on laadittu näkyvyysalueanalyysikartat, jotka osoittavat, että voimaloiden suurin maisemallinen vaikutus kohdistuu lähiympäristön alueille, joille kaikki kolme tuulivoimalaa näkyvät yhtä aikaa. Näitä alueita ovat pellot, niillä sijaitsevat pihapiirit ja tiet enimmillään n. 2,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista. Kauemmaksi mentäessä metsäiset kumpareet ja puusto peittävät tuulivoimalat osin näkyvistä. Maisemavaikutuksia ei voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää siten merkittävän haitallisina. Tuulivoimaloiden vaikutukset luontoarvoihin Varsinais-Suomen ELY-keskus on todennut kaavaehdotuksesta antamassaan päivätyssä lausunnossa, että Steningen osayleiskaavaa varten laaditut luontoselvitykset ovat riittävät ja luontoarvot on huomioitu kaavaehdotuksessa. Lisäksi ELY-keskus on lausunnossaan luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarpeesta todennut, että Natura-arviointi on tehty asianmukaisella tavalla ja että johtopäätökset hankkeen vaikutuksista Tapilanlahden (FI ) lajeihin ja luontotyyppeihin sekä Paimionlahden (FI ) lajeihin on perusteltu hyvin. Ehdotusvaiheen lausunnossaan ELY-keskus toteaa vielä, että hankkeen ei voida katsoa merkittävästi heikentävän niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi em. alueet on sisällytetty Natura verkostoon eikä varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia tarvita. Tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta maanisäkkäisiin. Luontoselvityksen mukaan Sauvon alueen lintujen muutto painottuu Steningen osayleiskaava-alueen alueen länsipuolelle, jolloin merkittävää vaikutusta lintujen muuttoon ei synny. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on laadittu lepakkoselvitys (Varsinais-Suomen Luonto- ja ympäristöpalvelut, kesä 2014). Lepakkoselvityksessä on todettu, että Steninge on Suomessa talvehtiville lepakkolajeille sopivaa elinympäristöä ja alueelta havaittiin viiksisiippalajin lisääntymisyhdyskunta ja tärkeäksi ruokailualueeksi luokiteltu alue. Sen sijaan lepakkojen muuton kannalta Stenige ei ole merkittävä paikka. Lepakkoselvityksen mukaan tuulivoimalapuiston rakentaminen ei tule todennäköisesti vaikuttamaan muuttaviin lepakoihin merkittävästi, sillä niistä oli niukasti havaintoja. Paikallisiin lepakoihin tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota ja niiden lisääntymisja levähtämispaikat sekä ruokailualueet tulisi ottaa huomioon tuulivoimapuistoa suunniteltaessa. Tärkeä ruokailualue on keinotekoisen vesilintualtaan ympäristö. Allas on suunniteltu suljettavaksi ja siirrettäväksi. Steningen osayleiskaava-alueen lepakkoyhteisön seurannalle laaditaan erillinen ohjelma ja ohjelman toteutumista tullaan seuraamaan. Kaavoituksella ei voida edellyttää seurantaa, mutta se on suositeltavaa. Seurantaohjelmasta pyydetään ELY:n lausunto. Steningen osayleiskaava-alueella tehdyn luontoselvityksen (Varsinais-Suomen Luonto- ja ympäristöpalvelut, kesä 2014) mukaan liito-oravalle sopivaa habitaattia oli suuremmassakin metsäsaarekkeessa vain niukasti, eikä lajiin viittaavia havaintoja tehty. Muutoinkaan erilliset peltojen ympäröimät metsäsaarekkeet eivät yleensä ole lajin esiintymiselle kovin suotuisia. Tuulivoimaloiden vaikutukset matkailuun/virkistykseen Tuulivoimaloiden melu-, välke- ja varjostusvaikutusten alueella ei ole matkailupalveluja eikä sinne ole niitä myöskään suunnitteilla, joten tuulivoimaloiden melu, välke tai varjostus eivät tule vaikeuttamaan matkailuelinkeinoa. Matkailuelinkeinoon kohdistuvat ainoastaan Steningen tuulivoimaloiden maisemavaikutukset. 13 / 17

14 Tuulivoimarakentamisen suurimmat vaikutukset alueen matkailuelinkeinoihin riippuvat mm. harjoitettavan matkailuelinkeinontyypistä. Potentiaaliset haitalliset vaikutukset kohdistuvat yleisesti erämaamatkailuun ja alueille, joilla on koskematonta luontoa. Tuulivoimalaitoksilla voi olla myönteinen, kielteinen tai neutraali vaikutus tietyn alueen matkailuelinkeinoon riippuen alueesta ja harjoitettavan matkailuelinkeinon tyypistä. Sauvon alueen matkailu perustuu paljolti merellisyyteen ja saaristoon. Näkemämielessä keskeiseen asemaan nousevat näkemät Steningen tuulivoimaloille mereltä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutus korostuu Paimionselän ja Peimarin vesialueilla. Etäisyys muille vesialueille kasvaa niin merkittävästi, ettei kauempana sijaitsevilla vesialueilla ja ulkosaaristossa vaikutus ei tule olemaan merkittävä. Tuulivoiman sijoittuminen alueelle ei estä alueen virkistyskäyttöä, sillä tuulivoimalat vievät varsin vähäisen osan alueen pinta-alasta. Tiettyjä rajoituksia liikkumiselle saattaa muodostua aivan voimaloiden välittömässä läheisyydessä, mutta muutoin aluetta voidaan käyttää virkistykseen kuten retkeilyyn, marjastukseen ja metsästykseen. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset alueen hevosiin/hevosyrittäjyyteen Lähempänä kuin 800 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista ei ole hevosten laidunmaita. 40 db:n melualueen sisällä on potentiaalisia hevosten ulkoilureittejä/teitä, mutta ne kaikki kulkevat tuulivoimahankeyrittäjän omistamilla mailla. Trafin lentoestemerkintöjä koskevien ohjeiden huomioon ottaminen Steningen osayleiskaavatyötä varten laaditun maisemavaikutusarvioinnin tuulivoimaloiden valaistusta koskevassa osiossa on otettu huomioon Trafin lentoestemerkintöjä koskevat ohjeet ja arvioitu niiden perusteella tuulivoimaloiden valaistuksen vaikutuksia maisemaan. Sähkönsiirto ja tiestö Sähköverkon ja teiden suunnittelun eri vaiheissa tullaan olemaan yhteydessä maanomistajiin ja ottamaan huomioon heidän mielipiteensä. Kaavaselostusta on täydennetty liitekartalla (ks. kaavaselostuksen sivu xx.), jossa esitetään nykyiset tiet, perusparannettavat tiet ja uudet tiet. Lisäksi kaavaselostukseen lisätään arviointi rakennusvaiheen vaikutuksista yksityistiehoitokunnan tielle ja alueen asukkaille. Tuulivoimaloiden paloturvallisuus Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto suosittaa kirjeessään yli 1 MW:n tuulivoimaloilla 600 metrin turvetäisyyttä asutukseen. Suositus perustuu siihen, että pelastustoimella on rajalliset mahdollisuudet sammuttaa tuulivoimaloiden konehuonepaloja. Tällöin tulee toiminnanharjoittajan varautua omatoimisesti tuulivoimaloiden konehuoltopaloihin. Finanssialan Keskusliiton ohjeen Tuulivoimaloiden vahingontorjunta 2014 mukaan tuulivoimala on suojattava savun havaitsemiseen perustuvalla palonilmaisulaitteistolla. Palonilmaisussa on käytettävä kaksoisilmaisua. Ensimmäisestä ilmaisusta on tuulivoimala pysäytettävä automaattisesti ja hallitusti. Toisesta ilmaisusta tai todetusta tulipalosta on ilmoitettava hätäkeskukseen ja tuulivoimala on irrotettava sähköverkosta. Saman ohjeistuksen mukaan tuulivoimalan konehuone olisi suojattava automaattisella sammutuslaitteistolla kun tuulivoimalan nimellisteho on yli 2 MW ja tuulivoimalan konehuone on varustettava vähintään kahdella pakkasen kestävällä 27A 144B C teholuokan käsisammuttimella. Suositus automaattisesta sammutinlaitteistosta ei kuitenkaan ole kaikilla vakuutusyhtiöillä vaatimus ja sen hankintaan vaikuttaa myös saatavuus valittuun turbiinimalliin. Tuulivoimaloille johtava tiestö tullaan rakentamaan ja pitämään kunnossa siten, että se mahdollistaa raskaan pelastusajoneuvon operoinnin tuulivoimaloiden alueella. Sammutusveden saantimahdollisuudet selvitetään (vesiasemat, luonnonveden ottopaikat). Muualla maailmassa saatujen seurantatulosten perusteella todennäköisyys tulipalolle tuulivoimaloissa on pieni. Englannissa oli vuoden lopussa 2014 yhteensä tuulivoimalaa, joista 19:ssä syttyi tulipalo vuoden 2014 aikana. Suomessa tuulivoimaloita on n Tuulivoimalapalot ovat mahdollisia, mutta erittäin harvinaisia ja palokunnan tehtävä onkin lähinnä varmistaa, ettei palo leviä. Todennäköisyys nuotiosta alkunsa saaneelle maastopalolle on erittäin paljon suurempi kuin tuulivoimalapalolle. 14 / 17

15 Jään irtoaminen tuulivoimaloiden lavoista Tuulivoimaloiden lapoihin ei kerry jäätä tuulisella säällä ilmavirtauksesta johtuen. Jäätä ei lapoihin kerry myöskään kovalla pakkasella, koska ilma on tuolloin kuivaa. Keväällä ja syksyllä kun on ajoittain tyyni, kostea ilma ja pakkasta, voivat lavat jäätyä. Kuitenkin jo yhden millimetrin paksuinen jää lavan johtoreunassa heikentää sähkön tuotantoa niin merkittävästi, että turbiini pysäytetään. Pysäytys voi tapahtua automaattisesti tai käyttäjän toimesta. Ensisijainen menetelmä jään poistoon on vuoroin pyörittää turbiinia hitaasti ja vuoroin pysäyttää se, jolloin jää putoaa irti lavoista. Jää voidaan irrottaa myös manuaalisesti kuumavesipainepesulla tai jäänestokemikaalilla pysähtyneestä lavasta, kuten esim. lentokoneen siivistäkin. Sekä koneellisesti että manuaalisesti jäätä pysähtyneestä turbiinista poistettaessa jää putoaa valvotusti turbiinin juurella olevalle avoimelle nostoalueelle. Suomessa saatujen kokemusten perusteella Sauvon korkeudella turbiineja jäätäviä päiviä eli päiviä, jolloin turbiineista voi pudota jäätä on 2 7 päivää vuodessa. Kansainvälinen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) mukaan erittäin ankarissa kylmissä olosuhteissa (joita Sauvon seutu ei edusta) jäiden todennäköinen putoamisalue pyörivästä turbiinista voidaan laskea kaavalla d = 1,5(D+H), jossa D on lapojen halkaisija, H napakorkeus ja d = putoavien jäiden maksimietäisyys turbiinista. Steningeen suunniteltujen tuulivoimaloiden lapojen halkaisija on 131 m ja napakorkeus 140 m. Tämän mallin mukaan jää leviäisi 406,50 m päähän pyörivästä turbiinista mikäli ympärillä ei olisi puita. Pysähtyneestä turbiinista putoavien jäiden maksimietäisyys voidaan laskea IEA:n mukaan kaavalla d = v (D/2 + H) /15, jossa v = tuulen nopeus m/s.. Jos tuulen nopeus on esim. 10 m/s jäiden putoamisen maksimietäisyys pysähtyneestä turbiinista on 137 m mikäli ympärillä ei ole puustoa. IEA:n mukaan yhtään turbiineista putoavista jäistä aiheutunutta onnettomuutta ei ole kuitenkaan raportoitu. (Wind Energy Projects In Cold Climates, IEA, May 22, 2012) TV:n näkyvyys ja radion kuuluvuus tuulivoimaloiden ympäristössä Tärkeimmät yleisradiolähetteet ja -palvelut ovat digitaalinen televisio (digi-tv), ja taajuusmoduloitu ääniradio (FMradio). Kun radiolähetin ja -vastaanotin sijaitsevat tuulivoimapuiston eri puolilla siten, että suoraviivaisesti etenevä radiosignaali joutuu kulkemaan puiston läpi, aiheuttaa puisto vaimennusta signaalille. Jos tuulivoimala katkaisee radiolinkin yhteyden niin, katvealue voidaan poistaa. Viestintäviraston mukaan tehtyjen selvitysten perusteella voimaloiden rungoista tapahtuvat heijastukset eivät ole merkittävä häiriötekijä, sen sijaan tuulivoimalan lavat aiheuttavat signaaliin taajuusmuutosta ja taajuudesta riippuvaa vaimennusta, joka näkyy leveäkaistaisen signaalin jatkuvana vaihteluna. Tämä voi johtaa esimerkiksi televisiokuvan lyhyeen katkokseen tai kuvan pikselöitymiseen, kun tuulivoimalan roottorin lapa osuu sopivasti lähettimen ja vastaanottimen väliin. Maanpäällisessä televisioverkossa tuulipuistosta aiheutuva katvealue voidaan poistaa optimoimalla lähetysverkkoa tai lisäämällä uusi alilähetin. Yksittäistapauksissa voidaan siirtyä satelliittivastaanottoon. Ongelma tutkitaan ja ratkaistaan vasta kun häiriötä digi-tv:n tai FM-radion lähetyksissä ilmenee. Mahdolliset häiriöt ratkaistaan teknisin keinoin. Kunta sopii tuulipuiston toiminnanharjoittajan kanssa sitoutumisesta korjauksiin. Tuulivoimaloiden ympäristölupa Tuulivoimalasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle melusta eikä välkkeestä. Mikäli asukas kuitenkin kokee rasitusta, tulee hänen tehdä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (useimmissa kunnissa ympäristösihteerille). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi rasituksen kohtuuttomuutta ja voi velvoittaa toiminnanharjoittajan tekemään selvityksiä ja mittauksia. Mikäli tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen on asuinrakennuksia, jotka altistuvat yli 40 db(a):n melulle tai lomaasuntorakennuksia, jotka altistuvat yli 35 db(a) melulle, voidaan katsoa, että tuulivoimaloista aiheutuu naapuruussuhdelain 17.1 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ja tällöin tuulivoimatuotannon jatkamiselle tulee hakea ympäristölupaa (YSL 27 ). Ympäristöluvan ehdoissa voidaan antaa tarvittavat määräykset melun haittavaikutusten pienentämiseksi. 15 / 17

16 Tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen melutasot mitataan tarvittaessa niillä pysyvän asumisen ja loma-asumisen rakennuspaikoilla, jotka sijaitsevat lähinnä melumallinuksen mukaisia 40 db(a):n ja 35 db(a):n vaikutusalueita ja ympäristöluvan tarveharkinta suoritetaan näiden mittausten perusteella. Mittaukset suoritetaan Ympäristöministeriön ohjeistuksen (OH 3/2014) mukaisesti. Samoin toimitaan välke- ja varjostusvaikutusten suhteen. Mikäli tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen on asuin- tai lomarakennuksia, jotka altistuvat tuulivoimaloiden välkkeelle ja varjostukselle, välke- ja varjostusaika aika mitataan niillä pysyvän asumisen ja loma-asumisen rakennuspaikoilla, jotka sijaitsevat lähinnä välke- ja varjostusvaikutuksen 8 vuositunnin aluetta. Ympäristöluvan tarveharkinta suoritetaan näiden mittausten perusteella. Rödsand vk Oy haluaa toimia vastuullisesti ja yhtiö tulee hakemaan asianmukaisesti rakennusluvan sekä tarvittaessa myös ympäristöluvan kun hyväksyttyä osayleiskaavaa lähdetään toteuttamaan. Kiinteistöjen arvon lasku ja korvauskysymykset Tuulivoimaloiden vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon tai ostohalukkuuteen ei ole tehty kattavia tutkimuksia Suomessa. Kokemusperäistä tietoa on rakentuneiden tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen ympäristöstä. Suurimpia kiinteistöjen arvoa laskevia tekijöitä ovat melu- ja välkevaikutukset. Saatujen kokemusten perusteella on arvioitu, että noin puolentoista kilometrin päässä voimalasta saattaa kiinteistön arvo laskea 5-15 %. Tuulipuiston koolla eli tuulivoimaloiden lukumäärällä on merkittävä vaikutus. Muutama tuulivoimala ei vielä muodosta kiinteistöjen arvoa laskevaa teollista ympäristöä, joka muodostuu, jos voimaloita huomattava lukumäärä tiheässä. Steningen tuulivoimarakentamisessa ei tulla laiminlyömään valtioneuvoston asetusta tuulivoimalan melutasoista tai ympäristöministeriön ohjeistusta välke- ja varjostusvaikutuksista, jolloin maankäyttö- ja rakennuslain 39 4 mom mukaista kohtuutonta haittaa ei synny. Maisemavaikutuksista hintatasoon ja kiinteistöjen arvon laskemiseen ei voida vetää suoria johtopäätöksiä tuulivoimaloiden näkyvyys maisemassa koetaan eri tavoin, henkilökohtainen kokemus ei aina ole negatiivinen. Kiinteistön arvon alenemisen selvittäminen ei kuulu tuulipuiston kaavan laadinnan yhteydessä viranomaisten edellyttämiin selvityksiin. Tuulivoimaloilla ei ole havaittu olevan kiinteistön arvoa laskevaa vaikutusta tai vaikutus on vähäinen. Kohdekohtaisia arvotekijöitä ovat kiinteistön omat ominaisuudet, kuten esimerkiksi rakennuksen ikä, koko, tekninen kunto tai rakennusmateriaalit. Näiden lisäksi kiinteistön arvoon vaikuttaa tontin rakennusoikeus tai vajaasti rakennetun tontin jäljellä oleva rakennusoikeus. (Tuulivoiman vaikutukset kansallisella ja paikallisella tasolla, Pekka Parkkila 2013) Vakuustalletus purettavista turbiineista Vakuustalletus purettavista turbiineista kuuluu tuulivoimaloiden rakentamisprosessiin ja sen budjetointiin, purettavien turbiinien vakuustalletuksesta ei voi määrätä osayleiskaavassa eikä siitä ole säädetty myöskään maankäyttö- ja rakennuslaissa. DI Denis Siposen melumallinnus (Melumallinnus, Steningen tuulivoimala-alue, , Akustiikka D. Siponen Ky), FM fyysikko Vesa Viljasen lausunnot ja DI Denis Siponen (Akustiikka D. Siponen Ky) on laatinut päivätyn melumallinuksen Steningen tuulipuiston osayleiskaava-alueelle ja johtava ääniasiantuntija fyysikko FM Vesa Viljanen (Noisere/Noisecontrol) on lausunnon sekä Siponen on laskenut useita versioita ulkomelumallinnuksesta perustuen samoihin lähtötietoihin kuin Hafmex Oy on mallinnuksessaan käyttänyt. A: vastaa ympäristöministeriön ohjeistusta ja on siten yhteneväinen Hafmexin tekemän mallinnuksen kanssa B: lisätty erikseen mallinnuksen virheraja C: kuten A mutta lisätty merkityksellisen sykinnän takia 5dB D: kuten B mutta lisätty merkityksellisen sykinnän takia 5dB Siponen käyttää raportissaan +5 db:n lisäystä merkityksellisestä sykinnästä johtuen. Kuten Viljanen toteaa omassa raportissaan amplitudimodulaatiosta aiheutunutta sanktiota ei tule lisätä mallinnukseen: 16 / 17

17 Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (astunut voimaan ) ei huomioida amplitudimodulaatiosta johtuvaa sanktiota. Lisäksi OH2/2014 ohjeistuksen mukaan s13: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Viljanen toteaa raportissaan, että amplitudimodulaation sijaan tulisi sanktio laittaa oletetun kapeakaistaisuuden perusteella. Hän esittää raportissaan vanhentuneisiin tietoihin perustuvia taulukoita melupäästön taajuusjakaumasta (emissio) ja vertaa niitä kahteen uudempaan mallinnukseen, joissa on käytetty voimalavalmistajan viimeisimpiä tietoja melupäästön taajuusjakaumasta. Viimeisimpään tietoon perustuen myös Siponen on raportissaan todennut, että edes lähtömelu ei ole kapeakaistaista (s 6). VN asetuksessa todetaan (1107/2015): Jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista 3 :ssä säädettyihin arvoihin. YM mallinnus ohjeistuksessa OH2/2014 todetaan: Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/ tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Siponen osoittaa raportissaan, että kapeakaistaisuutta ei ole havaittavissa. Tällä Siponen kumoaa Viljasen lausunnon ja perustelut tältä osin. Viljanen puolestaan omassa raportissaan sanoo, että amplitudimodulaatiota ei kuulu huomioida mallinnuksessa eli puolestaan kumoaa Siposen perustelut. Melupäästön takuuarvoon tulee sisällyttää koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO perustuvia vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Ei ole tarkoituksen mukaista lisätä sitä toiseen kertaan tulokseen. Näillä perusteilla ylimääräisiä sanktiota ei tule lisätä mallinnuksen tulokseen. Ei siis myöskään amplitudimodulaation eikä kapeakaistaisuuden takia. Siten Hafmex Oy:n ja ainoastaan Siposen ulkomelumallinnus A ovat Ympäristöministeriön ohjeistuksen OH2/2014 mukaisesti päteviä. Ympäristöneuvos Ari Saarinen, Ympäristöministeriö (YM) on sähköpostissaan vastannut kysyttäessä miten tulisi toimia, jos tuulivoimalan melu on kapeakaistaista. Saariselle toimitettu materiaali sisälsi tietoa voimalan melupäästön taajuusjakautumasta. Saarinen on korostanut, ettei YM ota kantaa yksittäistapaukseen. Lisäksi YM:llä ei ole mahdollisuutta paneutua toimitettuun materiaaliin tarkkuudella, jonka pohjalta olisi mahdollista antaa suuntaa antavaa arviota melun kapeakaistaisuudesta. Harkintaa tähän asiaan liittyvissä kysymyksissä käyttää toimivaltainen viranomainen (ELY). Saarinen toteaa ko. sähköpostissaan: Lainsäädännössä tuulivoimaloiden melun kapeakaistaisuuden arviointi ja siihen liittyvä sanktiomenettely (5 db:n lisäys mitattuun melutasoon ennen sen vertaamista säädöksen lukuarvoon) perustuvat melulle altistuvassa kohteessa (immissio) tehdyn mittaustuloksen analysointiin. Ympäristöministeriölle toimitettu materiaali koski melupäästön taajuusjakaumaa (emissio). Sanktiomenettely ei koske emissiota (siis edes siinä tapauksessa että melupäästö olisi todettu kapeakaistaiseksi, mitä nyt ei ollut tapahtunut) vaan immisiota. Riskienhallinnan näkökulmasta hankekehittäjä tai muu intressitaho voi arvioituttaa onko melupäästö kapeakaistaista ja mikäli näin olisi, voisiko melu olla kapeakaistaista myös immissiopisteessä. Akustiikan asiantuntija voi tarvittaessa tehdä tästä arvion. Tätä tarkastelua lainsäädäntö ei edellytä, mutta YM:n ohje mahdollistaa sen riskienhallinnan näkökulmasta. Kyse on ohjeistuksen antamasta mahdollisuudesta hallita sanktiomenettelyyn liittyviä riskejä. Riski liittyy siihen, että tuulivoimaloiden toimintaa jouduttaisiin jälkikäteen ohjaamaan melusta aiheutuvien haittavaikutuksin vuoksi perustuen ympäristölupamääräyksiin. Hankekehittäjän näkökulmasta se voisi johtaa energiantuotannon pienenemiseen ja taloudellisiin tappioihin. YM:n tuulivoimaloiden meluohjeistuksen laadinnan yhteydessä tehtiin myös juridista tarkastelua melumitoituksen (laskennan) lähtöarvojen saatavuudesta viranomaisten käyttöön. Selvityksen perusteella viranomaisten olisi mahdollista saada halutessaan laskennan lähtöarvot, erityisesti melupäästön takuuarvot, tietoonsa. Tämä tiedonsaanti ei kuitenkaan välttämättä koske yksittäistä kansalaista, johtuen 17 / 17

18 liikesalaisuuden piiriin kuuluvista seikoista. Mahdolliset ongelmatilanteet koskevat siis riskienhallintaa ja siihen liittyviä menettelyjä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT, on antanut keväällä 2015 tiedotteen, jossa VTT on ilmaissut selkeästi oman virallisen kantansa melumallinnusten ohjeistukseen seuraavasti: VTT keskittyy puolueettomana toimijana objektiiviseen tutkimukseen ja sen oikeanlaiseen soveltamiseen sekä tuulivoimatoimijoiden että kansalaisten kannalta hyödyllisellä tavalla. Ympäristöministeriön ohje OH2/2014 tuulivoimamelun mallintamiselle perustuu merkittäviltä osin VTT:n vetämän työryhmän laskelmiin ja arvioihin. VTT pitää työryhmän työtä edelleen luotettavana ja pätevänä. Vallitsevan tiedon valossa ohje OH2/2014 on paras lähtökohta tuulivoiman melun mallintamiselle. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ohjeen edelleen kehittämistä. VTT tiedotti pohjatyöstä, joihin ympäristöministeriön ohjeistus perustuu. VTT jatkaa edelleen aihealueen tutkimusta alan toimijoiden kanssa uusissa hankkeissa. 18 / 17