Luomujoulua ja ekologista uutta vuotta!

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sosiaalinen uudistuslehti 4/2011 Luomujoulua ja ekologista uutta vuotta! Tässä numerossa: Tiedonkulku takkuaa terveydenhuollossa Sivu 2 Kansalaisliikkeet yhdessä muutosvoimaksi Sivu 3 Tampereella kuntalaisaloite, Turussa tyytymättömyyttä Sivu 4 Teemana hyvinvointi ja elämäntapa Sivut 6-7 Syksy on ollut epätavallisen lämmin ja vähäluminen, eli tulee mieleen että nähdäänkö tällaisia maisemia joulun aikaan ja talven mittaan. Toivottavasti vuodenajat pysyvät paikoillaan. Mutta entä jos jäätiköt sulavat, vesi valtaa maa-alueita, tulvat, myrskyt ja kuivuus riepottavat. Mullistuvatko yhteiskunnat ja mitä se vaikuttaa tavallisten ihmisten elämään. Sitäkin voisi joskus pohtia lehdessämme. Pistetään mietintään. Laulaen elämän tuulessa ja tuiskussa Sivu 12 TSIL RY: VANHUSPALVELULAKI JATKOVALMISTELUUN Ikäihmisten oikeutta tarpeellisiin ja laadukkaisiin palveluihin turvaavaa lainsäädäntöä on pitkään odotettu ja se tulee todella tarpeeseen. Nykyinen tilanne on äärimmillään johtanut heitteillejätön partaalle, kun kuntien päättäessä palvelujen järjestämisestä, hankinnasta ja kilpailuttamisesta ovat taloudelliset säästötavoitteet painottuneet vanhusten tarpeiden, turvallisuuden ja inhimillisen kohtelun kustannuksella. Etenkin huonokuntoisimmat ja pienituloiset vanhukset, jotka yhteiskunnan tuki- ja hoivapalveluja kaikkein kipeimmin tarvitsevat, ovat heikkoja vaatimaan oikeuksiaan. Laki tarvitaan, mutta ei millaisena tahansa. Tärkeätä on, että uusi laki on ikäihmisten oikeuksia turvaava, kuntia velvoittava ja riittävän yksiselitteinen, jotta toteutusta voidaan valvoa ja laiminlyönteihin saada tarvittaessa korjausta valitusteitse. Valtiovallan perustuslakiin pohjautuvana velvoitteena on myös huolehtia, että kunnilla on riittävät resurssit lakisääteisten palvelujen ja tukien toteuttamiseen. Viimekeväisessä lakiluonnoksessa on paljon positiivista, mm. vanhuksen kanssa laaditun palvelusuunnitelman toteutusvelvollisuus sekä kunnan velvoite järjestää neuvontapalveluja vanhuuseläkettä saaville. Neuvonnan tulisi kuitenkin olla myös aktiivista neuvonnan tarjoamista ja huolenpitoa etenkin yksin kotona asuvista vanhuksista ja vanhuspariskunnista. Esimerkiksi terveystarkastuksia ja toimintakykyä edistäviä kotikäyntejä ei saa jättää kunnan harkinnan varaan, kuten lakiluonnoksen 10:ssä esitetään. Viime vuosina sosiaalilainsäädännössämme lisääntynyt kuntien harkinnanvara lakien soveltamisessa on merkinnyt sitä, että useimmissa kunnissa ei tällaisia hurskaita toivomuksia toteuteta lainkaan. Laissa on ehdottomasti säädettävä myös ikäihmisten palveluja toteuttavan henkilöstön vähimmäismäärä- ja laatumitoituksista. Tähänastinen kokemus on osoittanut, että pelkät ministeriön laatusuositukset eivät riitä turvaamaan palvelujen tasoa, turvallisuutta ja ikäihmisen jäljellä olevan toimintakyvyn ylläpitämistä. Enää ei saa olla mahdollista järjestää vanhuspalveluja ja -hoivaa pelkkänä halvimman tarjouksen tehneen yrityksen säilytystoimintana. Uusi laki tulee luonnollisesti koskemaan myös vammaisjärjestömme ikääntyneitä jäseniä. Vammaisilla ikäihmisillä, myös yli 75-vuotiailla, joilla vammaisuuden tai pitkäaikaissairauksien vuoksi on erityisiä vaikeuksia selviytyä tavanomaisen elämän toiminnoista, on kuitenkin edelleen oltava oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin vammautumisiästä riippumatta. Vammaispalvelulaissa henkilökohtaisen avun kriteereihin ( 8c) lisätty rajaus, että avun tarve ei saa johtua pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista, on täsmennettävä tai poistettava kokonaan, sillä tällaisenaan se antaa kuntien sosiaalitoimelle valtuudet täysin mielivaltaisiin ja eriarvoisuutta lisääviin tulkintoihin. Hämeenlinnan Hauholla Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n liittohallitus Kannanotto osoitettiin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille, sosiaalineuvos Päivi Voutilaiselle sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ja eduskuntaryhmille.

2 2 Ihmisten enemmistö haluaa elää terveellisesti, mutta toisaalta ottaa elämässä myös riskejä erityisesti silloin kun riskin ottamiseen liittyy nautintoja. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset eivät poikkea ihmisistä yleensä terveyden arvostamisessa ja halussaan huolehtia terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sairaudet ja pitkäaikaislääkitykset aiheuttavat kuitenkin monenlaisia ehtoja, esteitä ja reunaehtoja terveellisten elämäntapojen sisällölle. Liikunta on kaikille hyväksi, mutta liikkumisrajoitteet saattavat määrätä miten voi liikkua. Useat sairaudet, kuten sokeritauti, metaboolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit tai yliherkkyydet edellyttävät niiden huomioimista ruokavaliossa. Alkoholilla ja erityisesti keskushermostoon vaikuttavilla lääkeaineilla on yhteisvaikutuksia, jotka saattavat heikentää iän ja sairauksien vuoksi muutoinkin heikentynyttä muistia. Liian suuret annokset saattavat tehdä tepposia, kuten käyttäytymisen itsekontrollin pettämistä. Huolenpito terveydestä ja terveiden elämäntapojen vaaliminen on pitkäaikaissairailla monistakin syistä vielä tärkeämpää ja vaativampaa kuin terveillä. Yhteiskunta ei arvosta riittävästi näitä erityistarpeita. Erikoisdieetit ovat usein kalliimpia kuin terveen ruokakassi, eivätkä liikuntarajoitteisten Pääkirjoitus 4/11 Erityistarpeet tulee huomioida vanhusten ja pitkäaikaissairaiden terveydenhuollossa liikkumisen mahdollisuudet ole kaikkien saatavilla tasapuolisesti. Tiedon saaminen erityistarpeista ja mahdollisuuksista saattaa myös olla rajallista. Vammaisjärjestöt pyrkivät omalla tiedotus- ja valistustoiminnallaan huolehtimaan omistaan kohdennetulla tiedon jakamisella. Näin toimii myös Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto. Järjestöverkostomme ei tavoita kuitenkaan riittävässä määrin toimintamme kohderyhmiä. Erityisen heikoilla on mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien terveys ja hyvinvointi. Heillä pettää usein myös asianmukaisen lääkehoidon toteuttaminen. Sekä liian runsas riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden käyttö että toisaalta puutteet vaikeiden kiputilojen hoidossa ovat usein kohdattuja ongelmia. Turruttavilla ja muistia heikentävillä lääkkeillä saatetaan jopa korvata tarve inhimilliseen kontaktiin, ahdistuksen ja pahan olon lievittämiseen puhumalla eli hallitulla tunteiden purkamisella. Ahdistuksen ja paniikkioireiden lievitykseen tarkoitettu lääkehoito saattaa joissain tapauksissa pitää yllä oireita ja johtaa oireista kärsivän entistä suurempaan eristykseen, epätoivoon ja masennukseen. Kun näin käy, tulee näihin pillereihin pakonomainen tarve. Kelan indeksisidonnaiset eläkkeet ja tuet nousevat 3,8 % ensi vuoden alusta Tammikuun 2012 alusta nousevat Kelan maksamat eläkkeet ja indeksisidonnaiset tuet, kuten vammais- ja eläkkeensaajan hoitotuet, lapsilisät ja sairauspäivärahan vähimmäismäärä elinkustannusindeksin nousun mukaisesti 3,8 prosentilla. Esimerkiksi täysi takuueläke nousee vuodenvaihteessa noin 26 eurolla eli 713,73 euroon kuukaudessa. Varhennetun vanhuuseläkkeen saajilla takuueläke on pienempi saman prosenttimäärän verran kuin varsinainen eläke. Elinkustannuksia ovat tänä vuonna nostaneet eniten asumis- ja ravintokustannukset, joiden korotukset ovat jo kipeästi tuntuneet pienituloisten arjessa. Toisaalta indeksiä on tämän syksyn aikana alentanut Uusi Invalidi 4/2011 Näkökulma: Terttu Elomaa Elämä kapeutuu entisestään ja pahimmassa tapauksessa pyörii vain pillereiden ympärillä. Läheskään kaikki epätoivon kierteeseen ajautuneet eivät saa riittävää ammatillista apua. Vertaisryhmiä on, mutta ei läheskään riittävästi. Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistysten kerhot ja liiton kurssit ja virkistystapahtumat Vähäjärvellä toimivat mainioina vertaisryhminä, joissa sekä jaetaan yhteisiä kokemuksia että nautitaan elämästä ja pidetään yhdessä hauskaa. Sitä me kaikki tarvitsemme. Voimme yhdistää siihen pahan olon purkamisen, purnaamisen, mutta myös vakavat pyrkimykset muuttaa tätä maailmaa meille kaikille paremmaksi elää. Sekin on terveyttä erityisesti mielen terveyttä. Antti Holopainen Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n puheenjohtaja - Yhteisöllisyys edistää myös terveyttä, kirjoittaa Antti Holopainen. lähinnä kulutuselektroniikan halpeneminen, mikä ei taida kovin paljon auttaa kaikkein pienimpien eläkkeiden tai muun perusturvan varassa eläviä. Indeksisidonnaisiin tukiin ei kuulu esimerkiksi ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastaville, joten se pysyy edelleen 21 eurona kuukaudessa hintojen noususta huolimatta. Lisätietoja Kelan tuista mm. Kelan lehdestä ja nettisivuilta Marja-Leena Kalkkinen Terveydenhuollon eriarvoisuudesta Taas tuli pienipalkkaisena pätkätyöläisenä todennettua se, mikä painaa monen vähävaraisen mieltä: Terveydenhuollon epätasa-arvoisuus. Töissä ollessani kuulun työterveyshuollon piiriin. Tällöin terveydenhoito on kohdallani työnantajan maksamaa elikkä näin ollen minulle maksutonta. Lääkärissä käynnit ja saamani hoito eivät rasita tilipussiani. Mutta annas olla, kun olen määräaikaisuuksieni välissä työttömänä, niin johan on eri meininki. Kun tarvitsen lääkäripalveluja, on niistä maksettava. Sama pätee myös eläkeläisiin, mikäli ei esim. jokin sairaskassa ole maksajana. Myös hoitoon pääsyä todennäköisesti joutuu odottamaan kauemmin. Lääkäriajat ovat kortilla. Vailla töitä tai eläkkeellä ovat tulot huomattavasti pienemmät kuin töissä olijoilla. Rahapussia on auottava, myös kunnalliselle puolelle. Yksityissektorin palvelujen maksut ovatkin sitten jo toinen juttu. Niihin on vain harvoilla varaa. Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton tavoite, että kaikki saisivat vaikkapa vain vuosittaiset ilmaiset terveystarkastukset, on kannatettava suuntaus. Jo tällä voitaisiin ennaltaehkäistä joitakin pitkäaikaissairauksia. Tämä yksistään toisi monenlaista säästöä, niin henkilökohtaisella tasolla kuin yhteiskunnallisestikin. Toinen asia mikä toisi säästöjä, on terveydenhoidon eri toimijoiden parempi yhteistyö. Asiasta on puhuttu pitkään, eikä tänä tietotekniikan aikana sen edes pitäisi olla vaikeaa. Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan toukokuussa. Sen myötä potilas voi mm. vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Lisäksi korostetaan potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Terveydenhuoltolain tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Tekeillä on myös kansallinen terveysarkistohanke, KanTa. Kelan ylläpitämän sähköisen potilastietojärjestelmän avulla halutaan mahdollistaa asiakastietojen ajantasaisuus ja saatavuus eri palvelupisteissä. Alun perin arkiston piti olla käytössä jo tämän vuoden huhtikuussa, mutta nyt takarajana on vuosi Sairaaloiden ja terveyskeskusten arkistoja ei ole tarkoitus hävittää, mutta tietojärjestelmien pitää olla yhteensopivia uuden järjestelmän kanssa. Mutta vielä on toisin. Tieto toisesta terveysyksiköstä toiseen ei kulje. Kun esimerkiksi käyn työssä ollessani työterveyshuollon hoidettavana ja siellä ostetaan muualta palveluja (esim. röntgen), niin työttömänä käydessäni kunnallisella puolella ei lääkäri näe toisaalla saamaani hoitoa ja sen tuloksia. Sama ongelma on terveyskeskuksen ja keskussairaalan potilastietojen kesken. Saman käytävän toisella puolella oleva sairaalalääkäri ei pysty näkemään toisella, kunnallisella puolella annettua hoitoa. Kummallista ja aivan käsittämätöntä. Taas turhia kokeita ja aikaa vievää, jopa potilasturvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Odotusta, odotusta. Tällaisissa asioissa soisi yhteistoiminnan sujuvan ja toimivan. Systeemejä on luotu, mutta toimivuus takkuilee. Rahasta tässäkin lienee kysymys. Terttu Elomaa Porin Sairaus- ja Tsil ry:n liittohallituksen varajäsen Ikäladyt paheksuivat vanhoja ukkoja Kaksi Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton yli 90-vuotiasta rouvaa istui Vähäjärven lomakodin oleskelutilassa lehtiä lukien ja rupatellen. Kansainväliset superjulkkikset jääkiekkoilija Teemu - Terveydenhuollossa kaivataan parempaa tiedonkulkua, kirjoittaa Terttu Elomaa. Selänne ja jalkapalloilija Jari Litmanen olivat iltapäivälehden jutussa isojen kuvien kera. - Mitä nuokin vanhat ukot ovat aina ja joka paikassa esillä, rouvat puuskahtivat.

3 Miten kansanliikkeiden vaatimukset Liiton jokasyksyisissä sosiaalipoliittisissa seminaareissa on vuosien varrella käsitelty monenlaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ensi sijassa vammaisten näkökulmasta. Tällä kertaa näkökulmaa laajennettiin muihin syrjäytymisvaarassa oleviin väestöryhmiin. Lokakuun alussa pidetyssä seminaarissa Vähäjärvellä pohdittiin seniorikansalaisten, työelämän ulkopuolelle jäämisvaarassa olevien nuorten sekä psykososiaalisesti syrjäytyneiden moniongelmaisten tilannetta ja mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Keskustelua virittävät liittomme puheenjohtajan, lääkäri Antti Holopaisen sekä Vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Anderssonin puheenvuorot. Hyväksyvän ja suvaitsevan yhteiskunnan puolesta Antti Holopaisen alustusta pohjusti senioriaktivistin, professori Sirkka-Liisa Kivelän tvhaastattelu, jossa keskeisinä viesteinä tuli esiin eriarvoisuus vanhusten saaman hoidon laadussa sekä vanhuspalvelulain tarpeellisuus. Kivelän mukaan vanhustenhoitoa ei pidä käsittää vain (medikalisoituneena) sairaanhoitona vaan siihen tulee sisältyä kokonaisen elämän tarpeiden tukeminen: kulttuuriharrastukset, yhteisöllisyyden kokemukset, ystävyyssuhteiden ylläpitäminen jne. Alustuksessaan Antti Holopainen pohdiskeli, olisiko ikäihmisten kansalaisoikeusliikkeenä syntyneestä senioriaktivismista vaikuttavaksi kansalaisliikkeeksi. Perustaa liikkeelle näyttäisi olevan: taloudellinen eriarvoisuus, tyytymättömyys vanhuspalvelujen heikkoon laatuun ja saatavuuteen sekä eläkeläisjärjestöjen hajanaiseksi ja heikoksikin koettu edunvalvontatyö. Senioriliikkeen yhtenä keskeisenä lähtökohtana ja vahvuutena on asianosaisten ja alan asiantuntijoiden saaminen yhteistoimintaan. Ikäihmisten muita ikäryhmiä suurempi poliittinen aktiivisuus ja kiinnostus ansaitsisi enemmän huomiota, ei vain nuorten osallistumattomuus. Nuorten osattomuus ja kapinaliikkeet Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson valaisi seminaariväelle nuorison, epävarmuuden sukupolven näkö- kulmia ja useissa eri maissa viime aikoina heränneiden kapinaliikkeiden ja kansanliikkeiden taustoja. Televisiosta tutut uutiset arabimaista, Espanjasta, Lontoosta ja Wall Streetiltä saivat Lin esityksessä uutta sisältöä ja taustaa. Vaikka liikehdinnöillä on eri maissa ollut omia kansallisista, poliittisista, historiallisista ja kulttuurisista tekijöistä juontuvia piirteitään, on niissä useita yhteisiä tekijöitä. Ennen muuta se, että ensimmäisinä ja aktiivisimpina ovat olleet liikkeellä nuoret, vuotiaat, taustalla nuorisotyöttömyys, tuloerojen kasvu, ihmisoikeuksien loukkaukset, korruptio, hintojen nousu sekä nuorten voimattomuuden tunne, kriittisyys päättäjiä kohtaan ja turhautuneisuus vallitsevaan menoon. Tyypillistä myös on, että liikehdinnät ovat paljolti olleet ns. tavallisten ihmisten eikä poliittisten järjestöjen kapinaa. Internet ja sosiaalinen media ovatkin olleet tärkeitä tiedon levittäjiä, toiminnan koordinaatiokanavia ja eri liikkeiden yhdistäjiä. Uusi Invalidi 4/ MUUTETAAN MUUTOSVOIMIKSI Tässä kuvassa yksi pöydällinen seminaariväkeä pohtii päivän aihetta eli sosiaalisten kansanliikkeiden vaatimusten muuttamista yhteiskunnan suuntaan vaikuttavaksi voimaksi. Yhdeksi keinoksi todettiin eri ikäpolvien kohtaaminen yhteisessä toiminnassa. Li Andersson. Entä miten Suomessa? Työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolelle on jäänyt kymmeniätuhansia nuoria, tuhansia nuoria joutuu vuosittain mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle, vanhempien köyhyys periytyy ja altistaa nuoret pahoinvoinnille, työmahdollisuudet ovat valtaosin vain pätkätöitä, vuokratyötä tai osa-aikaistöitä, nuorten asunnottomuus on kasvussa Nuorten kiinnostus politiikkaa ja poliittisia puolueita kohtaan on meilläkin vähentynyt. Eikä ihme, kun ottaa huomioon, että nykyinen nuori sukupolvi on kasvatettu yksilöllisyyteen yhteisöllisyyden sijasta, työsuhteet (jos niitä on) ovat lyhyitä ja satunnaisia ja poliittinen päätöksenteko näyttäytyy voimattomana markkinavoimien edessä. Vastavoimana on syntynyt uudenlaisia protestiliikkeiden muotoja, joille ominaista ovat uudenlaiset kampanjakeinot: talon ja tilan valtaukset, sosiaalinen media yhteydenpito- ja koordinaatiokanavana sekä kansainvälinen verkostoituminen. Toisaalta vaarana on, että kun usko demokratiaan murenee, voi turhautuneisuus luoda pohjaa oikeistopopulismin, äärinationalismin ja maahanmuuttajavastaisuuden vaikutuksille. Kuka auttaa pilleri- tai viinakoukusta? Antti Holopainen. Seminaarin kolmantena teemana puhuttiin päihde- ja lääkeriippuvuudesta. Antti Holopainen tarjosi lääkäriammattitaidollaan ja päihdetyön kokemuksellaan seminaariväelle sekä kylmiä tosiasioita että keskustelua herättäviä näkökulmia. Erityisesti ikäihmisten kohdalla on paljon tarpeetonta lääkitsemistä: Uni-, mielenterveys- ym. lääkkeitä määrätään kiireisillä vastaanotoilla varmuuden vuoksi tarkemmin tutkimatta, ja reseptejä uusitaan rutiinilla. Ikäihmisille voi joidenkin psyykelääkkeiden käytöstä aiheutua jopa enemmän haittaa Terveydenhuoltolääkärit ry on myöntänyt ensimmäisen Terveydenhuoltopalkinnon professori emeritus Jussi Huttuselle. Terveydenhuoltopalkinto on joka toinen vuosi jaettava palkinto, joka annetaan henkilölle tai taholle, joka on toiminut pitkään tavalla, joka on edistänyt terveydenhuollon myönteistä kehitystä Suomessa, jonka toiminta on ollut vaikuttavaa ja merkityksel- kuin hyötyä, kuten muistin heikkenemistä, huimausta, tasapainohäiriöitä ja kaatuilua. Lääkehoidon pitkittyminen voi johtaa pillerikoukkuun, ja lääkkeiden riskivaikutukset kasvavat muiden lääkkeiden tai alkoholin käytön myötä. Myös työelämän ulkopuolelle jäävät ja psykososiaalisista ongelmista kärsivät nuoret käyttävät usein runsaasti rauhoittavia ja unilääkkeitä. Etenkin hoitosuhteen katketessa voi tilanne johtaa huumesekakäyttöön. Lääkeriippuvuudesta kuten muustakin päihderiippuvuudesta eroon pääsy ja vieroitusoireista selviäminen voi olla hyvin vaikeaa. Lääkärin ohjeiden ohella siinä tarvittaisiin usein myös vertaistukea, ammatillista apua ja neuvontaa. Yhteistoimintaa ja kokemusten vaihtoa tarvitaan Seminaarin loppukeskustelussa todettiin, että huoli toimeentulosta, terveys- ym. palvelujen saatavuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista ovat yhdistäviä tekijöitä iästä riippumatta puuttuu vain kokoava voima. Esimerkiksi nuorison kanssa voidaan yhteistyötä rakentaa erilaisten paikallisten kampanjoiden yhteydessä. Molemmin puolin rikastavaa ja antoisaa voi olla jo pelkkä kokemusten ja ajatusten vaihto erilaisista toimintatavoista ja näkökulmista. Jokaisesta seminaarin aiheesta olisi yksitellenkin riittänyt jutun aihetta varmaan useammaksikin päiväksi, mutta eihän yhdessä viikonlopussa kaikkea valmiiksi saada. Keskustelu siis jatkukoon niin liiton tilaisuuksissa kuin yhdistyksissäkin. Teksti: Marja-Leena Kalkkinen Kuvat: Tarja Västilä Ensimmäinen terveydenhuoltopalkinto professori Jussi Huttuselle listä, ja jonka aikaansaamat muutokset suomalaisessa terveydenhuollossa ovat merkityksellisiä ja pitkäkestoisia. Professori Jussi Huttunen on toiminut suomalaisen terveydenhuollon puolesta pitkään vaikuttaen keskeisesti monen merkittävän kehityshankkeen syntyyn ja etenemiseen. Lähde: Tampereen yliopiston tiedotus.

4 4 Lokakuun 10. päivänä klo 16 järjestettiin Tampereen virastotalon edessä suurella joukolla mielenosoitus Rantaväylän tunnelin rakentamista vastaan. Samana iltana luovuttivat Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n edustajat, Irmeli Saarijärvi, Kauko Kyllönen ja Reijo Mäkelä valtuustoryhmien puheenjohtajille, valtuuston puheenjohtajalle Irene Roivaiselle ja terveys- ja vanhuspalveluista vastaavalle apulaispormestarille Irja Tuloselle seuraavanlaisen kuntalaisaloitteen. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvä hoito Tampereen kaupungin sairaanhoidon palvelut eivät toimi riittävän tehokkaasti. Erityisesti erikoissairaanhoidon jonot ovat kohtuuttoman pitkät. Kiireellisissä tapauksissa ei tutkimuksiin ja hoitoon pääse kohtuullisessa ajassa. Niin on mm. syöpätapauksissa, joissa kuitenkin nopea hoitoon pääsy mahdollistaa paremman paranemistodennäköisyyden. Uusi Invalidi 4/2011 Tampereella kuntalaisaloite terveydenhoidon parantamiseksi Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidit ry vietti yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa Vähäjärven lomakodissa. Mikä olisikaan ollut parempi päivä juhlia kansalaistoimintaa kuin päivä, jolloin eurooppalaiset kokoontuivat toreille ja turuille vaatimaan kansalaisten ääntä kuuluville. Tervehdyspuheessa yhdistyksen puheenjohtaja Tuure Hietanen kertasi lyhyesti osaston syntyhistoriaa. Säterin työntekijöiden rikkihiilialtistusten aiheuttamat sairaudet olivat lähtölaukaus yhdistyksen perustamiselle ja siitä ammattitauti-nimikin juontuu yhdistyksen nimeen. Kaikki alkoi rikkihiilestä Yhdistyksen historiikissa Vesa Ruskeeniemi kertasi yhdistyksen vaiheita ja kuinka pitkällistä kamppailua käytiin sairastuneiden ihmisten auttamiseksi. Jo ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa yhdistys päätti palkata Arvo Salosen toimitsijaksi auttamaan jäseniä eläkehakemus-, korvaus- ja valitusasioissa. Aktiivisen kampailun ja julkisuuden, mm. tv-ohjelman Myrkytetyt, myötä laajat kansalaispiirit saivat tietoa rikkihiilen myrkyllisyydestä. Tampereen yhdistys jätti kaupungin valtuustoryhmille kuntalaisaloitteen julkisten terveyspalvelujen parantamiseksi. Kuva: Pentti Airola. Perustuslaki turvaa kaikille kansalaisille yhtäläiset oikeudet julkisiin palveluihin. Tampereella ei sairaanhoidossa nuo oikeudet toteudu. Perusteluina hoidon puutteisiin esitetään lääkäripulaa, joka kuitenkin olisi poistettavissa maksamalla lääkäreille palkka joka vastaisi yksityisessä bisneksessä maksettavia palkkoja. Tämä olisi toteutettavissa siirtämällä nyt kalliisti ostettavat yksityiset palvelut kaupungin omana palveluna tehtäväksi. Samanlaista vajausta on myös vanhuspalveluissa ja vanhusten laitoshoidossa. Toistuvasti tulee julkisuuteen tietoa laitosten henkilökuntavajauksesta ja hoidon puutteellisesta tasosta. Esitämme, että Tampereen terveyspalveluista on kiireellisesti tehtävä tutkimus, jolla selvitetään hoidon puutteet, ja suunnataan riittävä rahoitus hoitotason ja palveluiden parantamiseen ja tehostamiseen. Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit ry. Turussa kasvaa tavallisten kansalaisten tyytymättömyys Turussa on jo vuosien ajan säännöllisesti nostettu kaupungin vuokratalojen vuokria. Nousu on ollut vuositasolla 4 5 %, joka on selvästi enemmän kuin eläkkeiden korotukset. Vaikka vuokrien korotuksia on perusteltu kiinteistöjen korjaamisella, on kootut rahat eri päätöksin siirretty kaupungin muuhun budjettiin, ja korjaukset ovat monissa kiinteistöissä tekemättä. Samaan aikaan on kaupunki heikentänyt monia palvelujaan. Esimerkiksi alueella Pahaniemi-Vienola-Jyrkkälä-Härkämäki on viimeisen kahden vuoden aikana viety paikallinen terveysasema, lähikirjaston palvelut on minimoitu muutamaan tuntiin viikossa, ja posti ja R-kioski ovat alueelta lähteneet. Varsinkin vanheneva väestö ja vammaiset ovat protestoineet tehtyjä supistuksia ja leikkauksia, joihin kaupunki on osaltaan syyllinen. Samanlainen kehitys on tuttua eri puolilla Turkua kuin myös naapurikunnissa. Turun tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistys ja Turun Valkeakosken juhlissa muisteltiin kamppailuhistoriaa Valkeakosken yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa jaettiin kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä, kaikki juhlissa olleet jäsenet kukitettiin. Kuva: Sisko Manninen. Vasta vuonna 1973 Työterveyslaitoksella tehdyt vertailututkimukset herättivät tehtaan johdon parantamaan työoloja ja -turvallisuutta. Yhdistyksen ja liiton aktiivisella toiminnalla saatiin ammattitauteihin sairastuneille korvauksia ja apua. Vähäjärven lomakoti on ollut yhdistyksen lempilapsi jo perustamisesta alkaen. Yhdistys lähetti jäseniään talkoisiin mm. evästyksellä: Heidän on oltava kesäkotialueella välinen aika, ruoka ja majoitus suoritetaan liiton varoista. Joulukuussa saunan todettiin olevan kylvettävässä kunnossa, pieni epäkohta vain oli: Paitsi kiuas ja pata puuttuvat. Yhdistys on vuosien saatossa hankkinut lomakotiin verhokankaita, päiväpeitteitä ja huonekaluja ja haastanut muita yhdistyksiä tukemaan kesäkodin toimintaa. Aktiivinen työ jatkuu Juhlapuheessa liiton puheenjohtaja Antti Holopainen korosti kansalaisliikkeiden toiminnalla aikaansaatuja parannuksia ja korjauksia terveydenhoitoon ja sosiaalilainsäädäntöön. Antti Holopainen kiitti Valkeakosken yhdistystä aktiivisesta toiminnasta ja totesi, että työ jatkuu edelleen. Juhlan kulttuuriohjelmasta vastasivat Jouko Pesonen haitarinsoitolla, Valkeakosken Eläkeläiset ry:n senioritanssijat, Tuure Hietanen ja Pauli Västilä laululla sekä Martta Kuronen aina niin koskettavilla runoilla. Juhlan antia kuvaa hyvin historiikin toteamus: Yhdistyksen alku oli ammattitautiin sairastuneiden etujen ajamista, se oli ihmisten huolien kuuntelemista, neuvomista ja auttamista, se työväen eläkeläiset ovat käsitelleet järjestöissä näitä asioita. Onkin vedettävä selkeä johtopäätös: taloudellista ja poliittista valtaa edustavat tahot toimivat usein huomioimatta lainkaan tavallisen ihmisen etuja. Toimintaa ohjaa lyhytnäköinen voitontavoittelu kestävän ja hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisen sijaan. Nyt tarvitaan liikettä paremman huomisen rakentamiseksi ja menossa olevan kehityksen kääntämiseksi. Ken Helenius Kurt Laine oli vaikuttamista, pyrkimystä muuttaa lakeja ja niiden soveltamista käytäntöön. Sitä samaa työtä teemme tänäänkin. Kultaa ja hopeaa jaettiin Tuure Hietaselle luovutettiin juhlassa liiton kultainen ansiomerkki ja hopeisella ansiomerkillä muistettiin Aini Vikmania, Kari Saukkosta, Valde Vaittista ja Tarja Västilää. Myös paikalla ollut yhdistyksen jäsenistö kukitettiin. Tarja Västilä Puheiden ja huomionosoitusten lisäksi lausuttiin runoja, laulettiin, soitetiin ja tanssittiin. Ja tämän lisäksi vakuutettiin, että toiminta vammaisten etujen puolesta jatkuu. Kuva: Pauli Västilä.

5 Palvelua vai pelkkää byrokratiaa? Uusi Invalidi 4/ Terveisiä Pasilasta vammaisneuvostopäiviltä Matkapalvelukeskuksia ja ns. matkojen yhdistelykeskuksia vammaisten kuljetuspalveluun on viime vuosina noussut kuin sieniä sateella. Joissakin kunnissa ne toimivat ihan onnistuneesti, toisissa taas ne ovat olleet lyhytaikaisia kokeiluja tai sitten niiden toiminnassa ei oikein voi nähdä minkään näköistä järkeä. Ehkä kuitenkin joissakin kunnissa on syntynyt säästöjä, kun vammaiset jäävät kotiin huonosti toimivien yhdistelyjen takia. Toteutuskelpoinen idea Lahdessa matkapalvelukeskus (MPK) on nähdäkseni toiminut siedettävästi. Itse en invataksin käyttäjänä kuulu MPK:n piiriin, vaan voin tilata taksini suoraan palveluntuottajalta. Eri järjestöissä paljon toimivana en ole voinut välttyä huomaamasta epäkohtia, joita tässä kesällä olen mielenkiinnolla pannut merkille. Lahdessa on toista vuotta ollut erittäin mielenkiintoinen ja mielestäni ajatuksena toteutuskelpoinen idea matkojen omaehtoisesta yhdistelystä (ei koske invatakseja). Jos kolme kuljetustukikortin omaavaa itse yhdistävät matkansa, ei omavastuuta tarvitse maksaa. Hyvältä kuulostaa, vai mitä? Luulisi, että pienillä eläkkeillä toimeen tulevat vammaiset, etenkin eri yhdistyksien kerhoihin ja tapahtumiin kulkevat käyttäisivät tätä riemuiten hyväkseen. Olen huomannut, että näin ei kuitenkaan ole käynyt. Miksi yhdistely takkuaa? Miksi matkojen yhdistely takkuaa monissa matkapalvelukeskuksissa, kysyy kirjoittajamme, Ritva Korhonen Lahdesta. Kesän aikana olen melkein joka viikonloppu käynyt eräässä vammaisten kesäpaikassa: jokainen käyttää omaa taksia molempiin suuntiin. Olen tunnin sisällä nähnyt toistakymmentä taksia noutamassa asiakkaita, ja tiedän heistä monien asuvan samoissa lähiöissä tai matkan varrella niihin. Eräältä viikonloppuleiriltä lähdettäessä tuli noin 20 osanottajaa hakemaan kolme invataksia, muutama ennakkoon tilattu taksi ja vetäjä tilasi seitsemän taksia. Vielä muutama vuosi sitten menimme kyseiselle leirille kimppakyydeillä, jotka vetäjä oli yhdistellyt invataksien kanssa. Miksi näin, sietää varmaan kysyä? Olen jutellut asiasta mm. sosiaalitoimen ja taksien kanssa. Viime vuonna yhdistely invatakseilla onnistui. Tänä vuonna olen kaksi kertaa yrittänyt selvittää, miksi ei enää onnistu. Kannattaa tilata oma taksi! Lämmintä joulua ja valoisaa uutta vuotta kaikille lukijoille, yhdistyksille, liitolle, henkilökunnalle ja kannatusjäsenille! Olen ilmoittanut MPK:lle matkustajien nimet ja varannut invataksin, ensimmäinen kerta tyrmättiin MPK:ssa täysin. Soitin sosiaalitoimeen, jossa luvattiin selvittää asia, sitten tulivat kesälomat ja asia pitkittyi. Sosiaalitoimesta kyllä oltiin kiitettävästi yhteydessä minuun pariinkin kertaan ja ilmoitettiin että asiaa selvitetään. Elokuulla ilmoitettiin, ettei muutoksia ole tapahtunut ja yhdistelyn pitäisi onnistua. Tilasin kyydin kolmelle, lauantaille, varasin taksit, ilmoitin MPK:hon, josta luvattiin ottaa yhteyttä jos ei onnistu. Yhteyttä ei kuitenkaan otettu, matka kyllä onnistuikin oikein hyvin, mutta kuljetustukilapuista ja yhdistelystä huolimatta jouduimme maksamaan matkan hinnan ja vielä kahdesta avustajastakin menomatkalla (matkalla saa olla vain yksi avustaja keneltä jätetään pois, sokealta, jalattomalta vai rollaattorin käyttäjältä?). Paluumatkalla laitoin pari avustajaa yksin taksilla tulleiden kyytiin, joten paluumatkalla maksoimme vain kolmesta. Kannattaa siis tilata jokaiselle vammaiselle avustajineen oma taksi! Jotta matka olisi mennyt yhdistelynä, olisi tarvittu laskutusnumero miksei sitä saatu, ei ole tietoa. Yhdistetyt matkat pitää aina tilata MPK:n kautta. Kun matka tapahtuu viikonloppuna ja MPK on auki vain arkisin, niin itse emme voi taksien kanssa matkoja yhdistää. Mitähän rikollista me keksisimmekään, kuinka mahtaisimme käyttää väärin saamaamme vapautta! En keksi vielä mitään, mutta kait sitä jotenkin voisi. Järkeä byrokratian tilalle Toivoisin, että yhdistelyssä voitaisiin käyttää maalaisjärkeä ja jättää turha byrokratia pois ja ainakin kokeilla miten itseyhdistely taksien kanssa toimisi. Ja kerhojen vetäjiä, yhdistysten matkavastaavia, sihteereitä ja puheenjohtajia voisi informoida yhdistelystä. Uskoisin näin saatavan ihan oikeita säästöjäkin kaupungille. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon matkoja on saatu yhdistettyä MPK:n toimesta, toivottavasti tutkimus tehdään pian. Oma näkemykseni on, että ainakin omaehtoinen yhdistely on vuosien varrella vähentynyt. Ritva A. Korhonen Jyväskylän Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry. Vammaisneuvostopäivät järjestettiin tänä vuonna Pasilassa Messukeskuksen tiloissa. Ilmoittautuneita oli noin 100, noin 40 vammaisneuvostoa eri puolelta Suomea. Myös eri invalidi- ja potilasjärjestöjen edustajia oli runsaasti paikalla. Tämä vuosi on ollut EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi, se oli aiheena myös meillä. Alustuspuheenvuorossa Vanen puheenjohtaja Marja Pihnala puhui vapaaehtoistyön suuresta merkityksestä yhteiskunnassa. Hän oli huolissaan, miten lama ja valtion ja kuntien tiukka taloustilanne vaikuttaa, yritetäänkö yhteiskunnan hoidettavaksi kuuluvuia palveluja siirtää vapaaehtoistoiminnan tehtäviksi. Ensimmäisenä luennoitsijana oli Reija Salovaara Suomen Nuorisotyö-Allianssi ry:stä, joka vastasi Suomessa tästä EU:n teemavuodesta. Luennossa tuli esille, kuinka arvokasta työtä vapaaehtoiset tekevät, kun lasketaan rahallista arvoa tälle työlle. Se on 4,8 % Suomen valtion budjetista, summia en rupea kirjoittamaan, kun puhutaan miljardeista niin minulta nollat loppuvat kesken. Sonja Karnell kertoi, miksi osallistuu vapaaehtoistoimintaan, ja Ulla Topi vapaaehtoistyön laadusta. Molemmat virittivät vilkasta keskustelua ja kysymyksiä. Merja Heikkonen Näkövammaisten keskusliitosta puhui toiminnan vahvuuksista ja heikkouksista, ja suunnittelija Tuula Tuominen Vanesta ja Kalevi T. Korhonen Mäntsälästä käsittelivät vapaaehtoistoimintaa kunnallisessa vammaisneuvostotyössä. Vielä ennen lounasta Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Viemerö pohdiskeli, kuka kantaa vastuun jos vapaaehtoistyö on osana palvelujärjestelmää mielenkiintoinen kysymys? Iltapäivän aiheena oli, haastaako palvelutoiminta vapaaehtoistoiminnan. Aiheesta alustivat Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Raimo Lindberg sekä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Maija Peltonen. Lainsäädännön muutoksista ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen haasteista luennoivat Eija Koivuranta Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä. Vammaisneuvostopäivän päätöspuheen piti pääsihteeri Sari Loijas. Valtakunnallinen vammaisneuvosto eli VANE täytti tänä vuonna 25 vuotta. Ritva A. Korhonen Lahti UUSI INVALIDI-LEHDEN AIKATAULU VUONNA 2012 Lehden numero ilmestyy viikolla aineisto liiton toimistoon viim. 1/12 13 (maaliskuussa) /12 21 (toukokuussa) /12 39 (syyskuussa) /12 50 (joulukuussa) Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. EDULLISET JÄSENLOMAT Vähäjärven lomakodissa hinta 195 euroa /5 vuorokautta Tiedustelut ja varaukset Vähäjärven lomakoti puh. (03) UUSIVUOSI VÄHÄJÄRVEN L0MAKODISSA Tervetuloa viettämään vuoden vaihtumista lomakotiin.kolmen vuorokauden paketti jäsenet 140, ei-jäsenet 160 euroa. Hinta sisältää majoituksen kahden hengen huoneissa, ateriat ja illanvietot. Tiedustelut ja varaukset Vähäjärven lomakoti puh. (03)

6 6 Pirteä ja vetreä Aino Forsander 96 vuotta Uusi Invalidi 4/2011 THL: Kulttuuriharrastukset kohentavat terveyttä ja hyvinvointia Lokakuun lopulla 1915 syntyi Asikkalassa mökkiläisille Hilma ja Lauri Ahoselle pirteä Aino-niminen tytär. Ainon ollessa lapsi perhe muutti usein, kansakoulua hän ehti käydä viisi vuotta, viidellä eri paikkakunnalla. Työntekoa pienestä saakka Yhdeksän ikäisenä Aino huolehti jo nuoremmista sisaruksista ja kotitöistä. Heinolaan perhe muutti Ainon ollessa 15, jolloin hän pääsi herrasväkeen palvelukseen ja sitten rullatehtaalle töihin. 22-vuotiaana Aino meni naimisiin ja sai kaksi lasta, mies kuoli sodassa Syvärillä Uudestaan Aino avioitui 1945 ja Hyvinkäällä asuessaan sai vielä yhden tyttären. Siellä Aino työskenteli verkatehtaalla ja villatehtaalla. Lahteen Aino muutti vuonna 1963 tehden siivoustöitä pankissa ja monissa muissakin paikoissa. Eläkkeelle hän pääsi 65-vuotiaana. Sairaalassa Aino oli ensimmäisen kerran vuonna 1977 sappikivileikkauksessa, johon jo silloin piti jonottaa viisi vuotta, toisen kerran Aino on ollut sairaalassa muutama vuosi sitten viikon ripulin takia. Olihan hän tosin 12-vuotiaana ollut kuusi viikkoa sairaalassa karanteenissa tuhkarokkoepidemian vuoksi, näppyjä ei kyllä ollut mutta varmuuden vuoksi. Mistä voima ja virkeys? Kysellessäni Ainolta, miten hän on noin pirteänä ja vetreänä säilynyt kun ikää kuitenkin on 96 vuotta, Aino vastaa, että pahalla sisulla ja huumorintajulla. No, sisua onkin varmasti tarvittu, eikä tässä elämässä huumorintajukaan tosiaan pahasta ole. Uskoisin kuitenkin, että terveet elämäntavat ja runsas liikunta ovat kyllä suuri tekijä asiassa. Aino on aina syönyt runsaasti marjoja ja vihanneksia ja pyrkinyt tekemään ruokansa tuoreista ja puhtaista elintarvikkeista. Aino onkin tuttu näky ostoksilla Lahden torilla ja kauppahallissa. Eineksiä ja valmisruokia hän ei suuhunsa pistä, tupakkaa ei ole koskaan polttanut ja alkoholia nauttinut kohtuudella. Liikuntaa moneen lähtöön Liikkuminen on aina ollut Ainolla verissä, voimisteluakin hän on harrastanut. Nykyisinkin hän kävelee ja venyttelee, käy hierojalla tarpeen vaatiessa. Yhteiskunnallisissa asioissa Ainolla on yhä vankat mielipiteet. Poliittisesti Aino on myös ollut aina aktiivinen ja on Lahti Vasemmalle-yhdistyksen vanhin jäsen osallistuen tapahtumiin aktiivisesti. Lahden seudun sairaus- ja tapaturmainvalideissa hän on hallituksen varajäsen ja osallistuu retkiin ja tapahtumiin, Vähäjärvellä hän myös vierailee ja osallistuu kursseihinkin. Koitetaanpa pysyä perässä, vaikka Ainon vauhti niin kävelyssä kuin ajatuksen juoksussakin on vieläkin sellainen että tekemistä siinä nuoremmilla on. Ritva A. Korhonen Laulu on mahtava voima ja yhdistävä tekijä vammaisten kulttuuripäivillä ja monissa muissa Vähäjärven lomakodin tapaamisissa. Tässä Paavo Antikainen kitaroineen laulattaa väkeä kesäisellä grilliterassilla. Kulttuuripalvelujen runsaan käytön havaittiin olevan yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja keskimääräistä parempaan elämänlaatuun. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) aineistosta. "Tutkimustulokset osoittivat, että erityisesti kulttuuripalvelujen käyttö lisää elämän mielekkyyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Itsenäisten kulttuuriharrastusten osalta yhteydet eivät olleet yhtä selviä", kertoo tutkija Tellervo Nenonen THL:stä. Alueellisen terveystutkimuksen (ATH) vuonna 2010 kerätystä aineistosta tarkasteltiin turkulaisia ja selvitettiin, kuinka kulttuuriharrastaminen jakautuu vastaajien keskuudessa sukupuolen, iän, koulutuksen ja kotitalouden tulojen riittävyyden mukaan. Vastaajia oli yhteensä 4151 ja heistä hieman yli puolet naisia. Kulttuuriharrastamisella tarkoitettiin sekä kulttuuripalvelujen käyttöä, kuten teatterissa, museoissa tai konserteissa käyntiä, että itsenäistä kulttuurin harrastamista, kuten piirtämistä, maalausta, kirjoittamista, musiikin kuuntelua tai soittamista. Sukupuolten välillä havaittiin eroja. Naiset olivat jonkin verran aktiivisempia kulttuuripalvelujen käyttäjiä kuin miehet. He kävivät miehiä useammin teatterissa, museoissa tai taidenäyttelyissä ja kirjastossa. Sen sijaan miehet kävivät aktiivisemmin urheilutapahtumissa. Naiset harrastivat enemmän lukemista, käsitöitä, musiikkia sekä piirtämistä tai maalaamista kuin miehet. Iäkkäimmät, 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat, käyttivät vähiten kulttuuripalveluja. Nuorimmat vastaajat, vuotiaat, suosivat erityisesti pop- ja rock-konsertteja sekä elokuvia. Ikäihmiset harrastivat nuorempia enemmän käsitöitä mutta nuoret olivat aktiivisempia musiikin harrastajia. Koulutusryhmittäin tarkasteltuna vähiten kulttuuripalveluja käyttivät vähemmän opiskelleet turkulaiset. Käytettävissä olevien tulojen riittämättömyys liittyi etenkin vähäisempään teatterissa, museoissa tai konserteissa käymiseen. Kulttuuriharrastamisen ja hyvän koetun terveyden sekä elämänlaadun välisiä yhteyksiä tutkittiin tarkastelemalla kaikkia ATH-tutkimuksen vastaajia: koko Suomen, Turun, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan otokset, yhteensä noin vastaajaa. "Tulosten perusteella voidaan sanoa, että kulttuuripalveluiden käyttö on yhteydessä sekä koettuun terveyteen että hyvään elämänlaatuun. Lisäämällä kaikkien saavutettavissa olevaa kulttuuripalveluiden tarjontaa, lisätään koko väestömme hyvinvointia", ATH-tutkimuksen vastuututkijana toimiva Risto Kaikkonen toteaa. Tulokset ovat luettavissa Terveytemme.fi -verkkopalvelusta. THL osallistuu viisivuotiseen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman (Taiku) toteuttamiseen. Marjoja ja vihanneksia, ei eineksiä, siinä Aino Forsanderin, 96, terveyden salaisuus. Myös yhteiskunnallinen osallistuminen pitää virkeänä. Kuvassa Aino ystävänsä Ritva Korhosen kanssa työväen vappujuhlassa Lahden torilla tänä vuonna. Myös yhteiskunnallinen osallistuminen antaa itsetuntoa, luottamusta ja yhteishenkeä. Kuva liiton mielenosoituksesta eduskuntatalolla toukokuussa 2010.

7 Syksyn ruskaa Vähäjärvellä Lähdimme syyskuun lopulla viettämään syksyistä virkistäytymiskurssia Vähäjärven lomakotiin. Nautimme luonnosta ja väriloistosta, vaahteranlehdistä, akvarellimaalauksesta ja kanervan värisävyistä. Kurssin ensimmäisenä päivänä levitimme kauniit värikkäät vaahteran lehdet pöydälle. Kurssilaisten tuli maalata vesiväriakvarellitaulut, kukin oman näkemyksensä ja taitonsa mukaan. Sen jälkeen jokainen työ signeerattiin ja jätettiin kuivumaan. Seuraavana tehtävänä oli repiä käsin paperista kolme vaahteran lehteä, saksia ei saanut käyttää. Tunnelma oli tosi hiljainen ja keskittynyt tätä vaihetta tehtäessä. Sitten lehdet väritettiin ja jätettiin kuivumaan. Kolmas tehtävä oli valmistaa kranssi vaahteranlehdistä. Raija ja Tuula keräsivät niitä naapuritontilta kun omassa pihassa ei ollut, samoin ojan penkasta pajuja, joista käännettiin kransseille pohjat. Kun oli saatu oikeat sidontakonstit, alkoi syntyä tosi upeita töitä. Tuli kokonaan täysiä malleja ja sitten käsilaukku eli osaksi täytetty malli. Kurssilaiset olivat innoissaan, koska työt olivat upeita ja ensimmäistä kertaa tehty! Ruskan värit loistivat sitten lomakodin sermiin ripustettuina. Iltapäivällä kahvin jälkeen Tarja toi kanervat istuttamista Jyväskylän yhdistyksen akvarellikurssilaiset syksyn ruskan väreissä. varten. Pekka toi multaa, ja Raija haki havunoksia. Laatikot täyttyivät ja koristavat nyt lomakodin pihaa. Raija ja Tuula valmistivat vielä havupallon. Ensin piti kyllä talonmies-pekkaa nöyrästi puhutella, että löytyisikö yhtään katiskaverkkoa. Löytyihän sitä, ja pallo valmistui. Kun iltasella istuimme aulassa, tuli talonmies sanomaan, että älkää suuttuko, mutta muotoiltiin hiukan sitä palloa. Tuli heti mieleen, että rikkoikohan hän sen jo nyt. Vielä mitä: Pekka oli laittanut havupalloon valot. Päätöspäivänä oli töiden arvostelu ja viimeistely. Paperista revityt ja ruskan värisiksi maalatut lehdet kiinnitettiin paperin päälle tarralla ja saatiin ryhmätyönä aikaan upea lehtireliefi lomakodin aulaa koristamaan. Painonhallintaa terveyttä ja hyvää oloa Uusi Invalidi 4/ Maalaukset myös arvosteltiin. Töitä katseltiin kauempaa, ja kyllä siellä moni kehui omaa työtään kun ei omakseen tunnistanut. Moni maalaus oli tosi hyvä. Kehotin laittamaan kehyksiin. Parasta kurssilla oli innostunut osanotto. Kaikki osallistuivat ja onnistuivat, vaikka ensin tuli epäilyjä: en osaa, en ole ennen tehnyt. Näitä ei meidän kerhossa hyväksytä: jos sanoo, että ei osaa, se on viisi euroa. Ja eihän sitä etukäteen tiedä, ellei kokeile! Kerkisimme myös voimistella aamusella, kuultiin Tarjan luentoa, bingottiin, saunottiin ja lepäiltiin. Vietimme siis ruskanhenkisen loman. Tuula Kankaanperä Jyväskylän seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry. Ruskavalssi Syksy on saapunut jälleen, luonto taas kauneimmillaan, muistot jäi kesästä jälkeen, ruskaa nyt katsella saan, hehkua puun lehdet antaa kuin liekit nuotioiden, lehden nään leijuvan tunteen niin polttavan rinnassain tuntea saan. Luonto on mestari taiteen värejä käyttäessään, oudon ja mahtavan tunteen tunnen kun luontoa nään. Kauniin ja katkeran muiston värit nuo ilmaista voi, lehden niin keltaisen kuolleen kukkasen halla mun tielleni toi. Syksyistä polkua kuljen, rannalle polkuni vie, silmäni hetkeksi suljen, tää unta vai tottako lie. Värien hehkuvan loisteen näen nyt kalvossa veen, muodot nuo varjojen muuttuvat vaihtuen, järvi jo käy riitteeseen. Syysretkellä Vähäjärven lomakodissa mukana ollut Aino Lehtonen Vaajakoski Perunaa arkiseen ja juhlapöytään Ohjeet on Tuula Kankaanperä poiminut Jyväskylän yhdistyksen vuonna 1995 kokoamasta Hyvän terveellisen ruoan opas -kirjasesta. Perunapuuro grahamjauhoilla noin 1 litra perunoita 1 litra vettä 2 dl grahamjauhoja 2 tl suolaa Keitä perunat kypsiksi ja ota keitinvesi talteen. Survo perunat hienoksi ja lisää kuuma keitinvesi joukkoon. Vatkaa seos velliksi, lisää suola ja anna kiehahtaa, vatkaa jauhot joukkoon ja keitä puuroa ½ tuntia. Nauti voisilmän ja maidon kera. Peruna- ja punasipulisalaatti 4 keitettyä perunaa iso punasipuli 1 rkl yrttijauhetta 2 dl kermaviiliä Kuori perunat ja leikkele kuutioiksi. Leikkele sipuli suikaleiksi ja sekoita peruna, sipuli, yrttijauhe ja kermaviili. Tarjoa yrteillä koristeltuna. Värikäs myös joulupöytään! Kukaan, joka nauttii elämästä, ei ole epäonnistunut. (William Feather) Tampereen yhdistyksen kerhotoimintaan on jo useamman vuoden ajan sisältynyt noin kerran kuukaudessa painon tarkkailu. Tämä vaa alle nouseminen on tullut monelle miellyttäväksi tavaksi. Painonhallinta-ryhmään osallistutaan runsaslukuisasti. Keskimäärin 30 kerholaista haluaa tarkkailla painoaan. Yhdessä osallistuminen lisää sosiaalista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Teemme kaiken tähän liittyvän ilolla ja huumorilla. Suomalaisten suhtautuminen liikuntavammaisia ihmisiä ja liikuntavammaisuutta kohtaan on piiloasenteellista. Tämä käy ilmi Invalidiliiton teettämästä tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimukseen haastatellut henkilöt tunnistivat, että yhteiskunnassa vammaisilla ihmisillä on huonommat mahdollisuudet pärjätä, mutta eivät myöntäneet itse suhtautuvansa Tänä syksynä on useimpien kohdalla tärkeää painon hallinta vakiotasolla. Painon pudottaminen ei mielestämme aina tarvitse olla tavoitteena. Terveydellemme on yhtä tärkeää, että pystymme hallitsemaan painon nousua, joka aiheuttaa meille ikääntyville ihmisille monia terveysriskejä. Ryhmämme on saanut aikaan hyvän olon tunnetta, olemme tyytyväisempiä itseemme ja kehoomme. Liikunta on tullut tavaksi kunkin omien voimien negatiivisesti vammaisiin ihmisiin. Monet tuntuvat ajattelevan, että en minä, mutta muut, summaa tutkija Mari Kiuru. Ihmiset saattoivat kertoa tilanteesta, jossa itse olivat käyttäytyneet poikkeavasti liikuntavammaisia kohtaan, mutta silti he pitivät negatiivista suhtautumista jonkun muun tai yhteiskunnan ongelmana. mukaan. Kiinnostus painon tarkkailuun on tullut tärkeäksi. Moni on saanut myös hyviä tuloksia painon pudotuksessa. Kaiken tämän vuoksi meidän on hyvä jatkaa. Painonhallinta-ryhmä sopii hyvin kerhotoimintaamme. Suosittelemme sitä myös toisille liittomme yhdistyksille kokeilkaapa! Kaarina Vuori Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit ry. En minä mutta yhteiskunta -asenteet tiedostamattomia Liikuntavammaisuuden tai yleensä vammaisuuden määrittely koettiin hankalaksi. Toisaalta liikuntavammaisuus ja vammaisuus koettiin sanoina negatiivisiksi eikä näitä sanoja haluttu käyttää, koska kielteistä suhtautumista liikuntavammaisuuteen ei pidetty sosiaalisesti hyväksyttävänä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma: Tavoitteena terveyttä ja hyvinvointia aikuisille Valtakunnallisen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tarkoituksena on auttaa yli 40- vuotiaita aloittamaan liikkuva ja liikunnallinen elämäntapa. Tavoitteena on arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ruokailutottumusten sekä arkiliikkumista suosivan ympäristön avulla lisätä työikäisten ja ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia. Ohjelman puitteissa järjestetään mm. tapahtumia ja asiantuntijaluentoja eri puolilla maata. KKI-ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama toimintaohjelma, jossa on mukana myös muita hallinnonaloja. Ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. KKI-ohjelma on liikuttanut suomalaisia menestyksellisesti jo vuodesta 1995 lähtien. Eri puolille Suomea on syntynyt yli 800 paikallista KKI-hanketta, jotka järjestävät liikuntatoimintaa sekä työikäisille että ikääntyneille. KKI-ohjelma jakaa kahdesti vuodessa taloudellista tukea paikallisille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja houkutella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia yli 40-vuotiaita säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Hanketukihaku on avoin kaikille rekisteröidyille yhteisöille. Lisätietoja: Hanke-valmistelija Elina Tarkiainen, p , elina.tarkiainen@likes.fi. Lähde: Kunnossa kaiken ikää -ohjelman nettisivut

8 8 Helsingin Seudun Sairausja Hämeenlinnan Tapaturmaja Keravan Sairaus- ja Kuopion Seudun Sairausja Lahden Seudun Sairausja Lappeenrannan Tapaturma- ja Nokian Tapaturma- ja Oulun Sairaus- ja Porin Sairaus- ja Rauman Seudun Tapaturma- ja Tampereen Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Valkeakosken Ammattitauti- ja Vilppulan Sairaus- ja Terveysrintama ry SNDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö ry Tapiola Uudenkylän Työväentalo Lyttylän liikenne Satabuss Erkki Heinonen Helsingin Seudun Sairaus- ja Päivi Koivunen Riitta Mikkonen Eila Achren Anna-Liisa Nikkanen Pirkko Piiroinen Lea Uhtio Anja Hokka Marja Peltonen Väinö Pesola Airi Pesola Hannele Manner Seppo Harjunpää Elma Blom Anneli Jaakkola Soile Valli Timo Piippo Anneli Lindfors Ville Vauhkonen Pirkko Katainen Arja Saarijärvi Maija Laitinen Ilpo Laitinen Senja Räsänen Maija Öfverberg Eino Aalto Ilona Junka Toini Luomajoki Katri Pitkänen Antti Paananen Väinö Pusa Aili Nyppynen Leena Huhtala Ilmari Niskanen Helena Kumpulainen Seppo Kumpulainen Helmi Uhlbäck Aulis Uhlbäck Pirkko-Liisa Kiiskinen Eila Aronranta Kristiina Haavisto Jussi Lilja Olli ja Marketta Salin Hämeenlinnan Tapaturma- ja sairausinvalidit ry Juhani Rantanen Irja Huovinen Anja Jokinen Pasi Ranki Taina Talikka Jorma Talikka Eeli Huotari Eino Jaakkola Aino Ruotsalainen Helmi Virtanen Uusi Invalidi 4/2011 HYVÄÄ JOULUA 2011 ONNEKASTA UUTTA VUOTTA 2012! Keravan Sairaus- ja Tapio Tenhunen Maunu Jauhiainen Leo Salonen Pirkko Laaksonen Raili Kumpulainen Pekka Rosenberg Eino Pylkkänen Maila Hölttä Kuopion Seudun Sairausja Paavo Antikainen Tarja Antikainen Liisa Perämaa Erkki Perämaa Eeva Sinisalo Kalle Rasa Anja Rasa Raili Koponen Timo Koponen Marjatta Rastas Pentti Koponen Leena Turunen Helka Karhunen Kyösti Könönen Maija Räsänen Marjatta Hieta Siiri Kauppinen Toini Antikainen Aila Antikainen Marjatta Kankkunen Lahden Seudun Sairausja Ritva Korhonen Mauno Laitinen Irja Laitinen Pirjo Hirvonen Veijo Hirvonen Raili Nurminen Aino Meriläinen Esko Jokinen Marja Kokko Raimo Heikkilä Sakari Kosonen Aino Forsander Aini Rantonen Kyllikki Eerola Saara Palviainen Toini Gröndahl Eeva Malin Rauha Maikkunen Rauni Olkkonen Pirkko Vaittinen Lappeenrannan Tapaturma- ja Eeva Björkholm Elma Mikkonen Margit Hirvisaari Tyyne Kirvesniemi Milja Kunttu Sirkka Meronen Laila Pöntinen Seija ja Heikki Tams Armi Kohonen Hilkka ja Mikko Smolander Liisa Pikkarainen Milja Heikkonen Martta Kolehmainen Veikko ja Leena Saarimäki Anna Lohko Signe Lyytikäinen Anna-Liisa Cederström Aura Utriainen Nokian Tapaturma- ja Raija Salmi Helena Laukkanen Irja Leppäjärvi Aili Hakanen Hilkka Kuusisto Veijo Salmi Eeva Ronkainen Liisa Myllynen Orvokki Murto Erkki Nokelainen Eero Salonen Erkki Jalvanti Maritta Alakoski Arja Vesamäki Sirkka Hakanen Laina Mäkinen Leila Ahola Aino Lunden Raili Pakka Hilkka Hernesniemi Jyrki Järvinen Raili Palonen Tapio Ahovaara Solja Järvinen Tuula Palomäki Pauli Schadrin Seija Nurminen Olavi Nurminen Hannu Kuusisto Oulun Sairaus- ja Leila Soini Kirsti Mankinen Lyyli Lapintaival Kerttu Järvelä Kaarina Närhi Taimi ja Raimo Anttila Irja Kurra Anneli ja Vilho Kelloniemi Aarne Saarela Kauko Sivusalo Matti Marjetta Anna-Liisa Satalahti Anja ja Tuomo Keltamäki Kaija Annala Iida ja Niilo Huovinen Aune ja Esko Kukkonen Tauno Paakkonen Anna-Liisa Nissinen Jari Nissinen Kari Nissinen Antti ja Anneli Niemelä Saara ja Paavo Eeva Silvennoinen Eila Moilanen Aino Knuutila Kyllikki Anttila Hannes Jäälinoja Teuvo Heiska Aila Rahko Anja Syrjälä Seija ja Paavo Raappana Aarne Kutilainen Helena Kylmäaho Laimi Arponen Leena Pekkala Annikki Jurvakainen Rauni Nupponen Porin Sairaus- ja Aili Pärnä Tuija Siltanen Aino Grönvall Pentti Ruohoniemi Rauno Huhmarniemi Virpi Kiviheimo Teuvo Juhola Liisa Söderman Aarre Mäkelä Asta Mäkelä Pentti Elomaa Terttu Elomaa Reijo Ranta Armi Ranta Raili Saunaluoma Antti ja Arja Rosenqvist Ritva Smolander Antti Lepistö Anni Lehtinen Anneli Pihlavisto Anna-Liisa Pahkuri Mervi Backman Pasi Pahkuri Lahja Nieminen Eila Martti Aili Mannila Raija ja Reino Heino Aino Niskanen Kauko Salonen Aune Tormonen Heimo Laine Elise Seittonen Frans Lammi Jaska Mattila Kirsi Juhola Kirsti Lehtola Antti Lehtola Liisa ja Pentti Uusi- Luomalahti Irma ja Vilho Murto Irja Nevala Lauri Peltomaa Anna-Liisa Mäkinen Eeva Uksjärvi Hannu Uksjärvi Heikki Loimupalo Raila Aho Risto Jokisuo Ritva Karinen Hilma Eväs Rauman Seudun Tapaturma- ja Taisto Lamminen Terttu Lamminen Reino Leino Eila Lehti Aini Saarinen Jorma Kisamaa Raija Vikstedt

9 Eeva Hautala Toini Roininen Oili Juvela Rauno Glad Aune Roslöf Aune Varho Kaisa Siltanen Annikki Mäkinen Raili Ukkolin Annukka ja Matti Krook Kalevi Tuominen Olavi Hanhiluoto Tampereen Tapaturmaja Anja Kivipensas Eila Kosonen Rauha Järvinen Tapani Linnava Soilikki Joronen Riitta Halonen Maire Mäkinen Aino Laine Anneli Autio Riitta Suokas Sauli Siidoroff Aune ja Veikko Aalto Anna-Maija ja Pentti Koivisto Ritva Leppänen Kalle Leppänen Anja Volanen Liisa Peltoniemi Kauko Kyllönen Leena Vartti Sylvi Metsäjoki Eila Härkönen Pentti Kuusisto Ritva ja Martti Nieminen Reijo Oja Elvi Oja Hilkka Koivula Pauli Hujo Maija ja Raimo Marttunen Irma ja Paavo Suominen Tarja Lehtinen Antti Vuori Kaarina Vuori Saara Koskinen Irmeli Saarijärvi Eino Saarijärvi Kaija Lahdenmaa Reijo Mäkelä Pirkko Mäkelä Anna-Liisa Lehto Veikko Nikkanen Sirkka Nikkanen Taavi Lintunen Mirja Kauppila Irja Koivisto Seija Vehmas Marjatta Kulovuori Sulo Kannisto Terttu Autio Kerttu Kallio Pirkko Virtanen Väinö Luoma Pirkko Kallioaho Ritva Mäkelä Hannu Oittinen Turun Tapaturma- ja Kirsti Hämäläinen Veikko Hämäläinen Anja Rantanen Maija Vuorela Liisa Helander Erkki Helander Eila Nieminen Pirjo ja Aarno Ylitalo Eira ja Pentti Puhakka Seija ja Timo Kaleva Raija Auranen Kyllikki Roine Liisa Aho Salli Kipinä Liisa Oivanen Hannu Hyytiäinen Helky Saarinen Helena Lehto Sinikka Niittonen Aira Korpela Sirkka Seulu Onerva ja Reijo Leino Kaisa Koivu Juhani Koivu Pirkko Peuralahti Jorma Rantanen Ritva Normasto Sirkka Leinonen Anja Lehtovirta Seija ja Reima Runko Aili Lehtimäki Ken Helenius Kirsti Kaire Helli Koivu Matti Koivu Ritva Piispanen Irja Hakala Mika Kopra Helena Pyy Maija-Liisa Mäkinen Pertti Tuominen Hilkka Tulva Liisa Aho Riitta ja Aku Arja Keltakangas Antti Romu Esko Ollila Ritva Reunanen Aira Stenman Maija Niemi Kurt Laine Terttu Sirkiä Hillevi Tuusa Kaarlo Tuusa Ensio Laine Uusi Invalidi 4/ Jorma Eloranta Tauno Koivu YHDISTYSTEN VUOSIKOKOUKSIA Airi Aarnio Olli Aarnio Valkeakosken Ammattitauti- ja Martta Kuronen Annikki Jussilainen Arja Toivonen Maila Rämä Tuure Hietanen Kari Saukkonen Pirkko Rantala Eila Viinikainen Aini Vikman Valde Vaittinen Aili Lehtinen Pekka Lehtinen Pauli Västilä Anna Ruskeeniemi Tiina Laaksonen Pekka Laaksonen Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Varkauden Vammaiset ry Milja ja Pekka Tuovinen Taisto Tuovinen Eila Pöllänen Hilkka ja Lauri Karvonen Kerttu Virkkunen Aira Hyttinen Saimi Tuovinen Meeri Ruuskanen Vilppulan Sairaus- ja Inkeri Ylinen Ada Juvonen Maija- Liisa Rimmi Pirkko Helander Anja Sorvoja Anni Tiainen Einari Hirvelä Liittohallitus Antti Holopainen Paavo Antikainen Terttu Elomaa Ritva Korhonen Aino Laine Kurt Laine Erkki Matikainen Elma Mikkonen Tauno Paakkonen Timo Piippo Vesa Ruskeeniemi Eero Salonen Tapio Tenhunen Anni Tiainen Pauli Toikka Kalevi Tuominen Liiton ja lomakodin henkilökunta Pekka Alin Lea Ikonen Pekka Naukkarinen Tarja Västilä Marja-Leena Kalkkinen Helsingin Seudun Sairaus- ja :n sääntömääräinen vuosikokous torstaina klo 13 alkaen Kinaporin Palvelukeskuksessa, Käenkuja 1 B, Västäräkki 2, 2.krs, Helsinki. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Hämeenlinnan Tapaturma- ja. Vuosikokous lauantaina klo Vähäjärven lomakodissa, Muntsilantie 19. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja. Vuosikokous keskiviikkona klo Saiholla, Saihokatu 4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kaikki jäsenet mukaan! Kuopion Seudun Sairaus- ja :n vuosikokous sunnuntaina klo kerhohuoneella, Raviradantie 8. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Hallitus Lahden Seudun Sairaus- ja Sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona klo Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa, kaikki jäsenet mukaan! Lappeenrannan Tapaturma- ja Vuosikokous keskiviikkona klo 12.00, Perillistenkatu 3, Lappeenranta. Kahvitarjoilu. Nokian Tapaturma- ja vuosikokous tiistaina klo Osuuspankin kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4. kerros. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Oulun Sairaus- ja. Vuosikokous tiistaina klo 9.00 Aleksinkulmassa. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat. Tervetuloa! Hallitus Porin Sairaus- ja. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina klo Nuorisotalolla, huone 3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Rauman Seudun Tapaturma- ja. Vuosikokous torstaina klo Mansikkapaikassa, Steniuksenkatu 6, Rauma. Esillä sääntöjen määräämät asiat, mm. toimihenkilövalinnat vuodelle 2012, ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus Tampereen Tapaturma- ja :n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina alkaen klo Domuksella, Pellervonkatu 9. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo Tervetuloa! Hallitus Turun Tapaturma- ja Vuosikokous lauantaina klo T-Talolla, Vanha Hämeentie 29. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Edustaja liitosta mukana. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Yhdistyksen hallitus Valkeakosken Ammattitauti- ja. Vuosikokous torstaina klo Nordea-pankin kokoustilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry vuosikokous sunnuntaina klo Anja Ylä- Ajoksella, Kitusuontie 16.Mukana liitosta Tarja Västilä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus

10 10 Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Kerhot ovat talvilomalla. Torstai-kerhon kevätkausi 2012 alkaa 12. tammikuuta. Kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksen väliaikaisissa toimitiloissa, Käenkuja 1 B, Helsinki, kerhohuoneessa Västäräkki 2. Askartelukerhon kevätkausi 2012 alkaa 23. tammikuuta. Kerho kokoontuu joka toinen maanantai parillisilla viikoilla klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Jäsenmaksu on 14 euroa vuonna Toimisto on suljettu Aukioloajoissa on poikkeuksia jatkossakin; jottei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin p. (09) ja varmistaa, että toimisto on auki. Kuopion seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n tapahtumia: klo 9.00 Myyjäiset Suokadun palvelutalolla klo Pikkujoulu Vuorelan kuntokeskuksessa. Kerho alkaa kevätkaudella klo jatkuen joka toinen tiistai. Talvipäivä Palokurjessa , lähdöstä ilmoitetaan myöhemmin. Kerhon kevät päätetään Äitienpäivään, josta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. TURUN TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIT RY:N TAPAHTUMIA KEVÄTKAUDELLA 2012: TAMMIKUU: Kerhot aloittavat HELMIKUU: Piknik-risteily 6.2. Vuosikokous klo T-talolla MAALISKUU: Teatterimatka (paikka ja aika avoin) HUHTIKUU: Piknik-risteily 2.4. Päiväretki (paikka ja aika avoin) TOUKOKUU: Sokkotreffit viikolla 19. Avoinna olevat asiat varmistuvat lähiaikoina. Tiedustelut: toimisto p. (02) tai Ritva p PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Toimintakalenteri alkukeväälle 2012 Tiistaikerho klo Nuorisotalolla, huone 3: 10.1., 24.1., 7.2., 6.3. ja Vuosikokous tiistaina Nuorisotalolla, huone 3, klo Käsityökerho maanantaisin klo Nuorisotalolla, huone 4: 9.1., 16.1., 23.1., 30.1., 6.2., 13.2., 20.2., 27.2., 5.3., 12.3., ja Hallituksen kokoukset Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.00: 30.1., ja Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Onnittelut ilossa ja osanotot surun kohdatessa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton adressilla. Adresseja myynnissä liiton toimistossa, Vähäjärven lomakodissa ja paikallisyhdistyksissä. Uusi Invalidi 4/2011 Jyväskylän seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien kevätkausi 2012 OPINTOKERHOT klo 10.00: 11.1, 25.1, 8.2, 22.2, 14.3, 28.3, 11.4, 25.4, 9.5, 23.5 ja KÄSITYÖKERHO: 17.1, 31.1, 14.2, 28.2, 20.3, 3.4, 17.4, ja Muut kerhot päättävät ensimmäisenä kerhopäivänä kokoontumisestaan. PERINNERUOKAKURSSI joka kuukauden neljäs keskiviikko. VUOSIKOKOUS klo Saiholla. VÄHÄJÄRVEN MATKAT: - Kulttuuripäivät Liikuntaviikko heinäkuussa Kevään aikana KOTISEUTURETKI, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. VAPPUMYYJÄISET klo Saiholla. KEVÄTKAUDEN PÄÄTÖS Saihon grillillä alkaen klo Kaikki kerho- ja opintotilaisuudet Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. HUOMAA MUUTTUNEET PÄIVÄT! Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Lahden Seudun Sairaus- ja Puurojuhla la klo Lahden Invakeskuksessa, Hämeenk. 26 A, 3 krs, liput 5 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Ritva tai Irja Kuukausikokoukset Lahden Invakeskuksessa, Hämeenk. 26 A, joka kuukauden toinen keskiviikko klo (ei kesä-heinäkuussa). Puheenjohtaja tavattavissa puhelimitse keskiviikkoisin p ja puoli tuntia ennen kokousta Invakeskuksessa. TAMPEREEN TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIT RY. Muistilista kevätkaudelle 2012 Toimisto avoinna alkaen keskiviikkoisin klo 12 15, Näsilinnankatu 22 A 37, 6. krs., p. (03) Kerhot alkaen joka torstai klo Domuksella, Pellervonkatu 9 Vammaisjärjestöjen tiloissa. Tule keskustelemaan ja kuulemaan hyviä puhujia! Kerran kuussa yhteislaulua. Vuosikokous torstaina klo 12 Domuksella, Pellervonk. 9 (ks. ilmoitus). Terveyspäivät Vähäjärvellä. Kevätrieha Tapiolassa, Karhunkatu 71. Matkat ja retket: Tukholman risteily Haapsaluun. Kysy lisää Irmeliltä p. (03) tai Hyvää joulua kaikille! Nokian Tapaturma- ja. Toimintakalenteri kevätkaudelle 2012 Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4. kerros, klo 13.00: Kerho Kokous Kerho Vuosikokous Kerho Kokous Kerho Kokous 8.5. Kerho Kokous Kaikki jäsenet tervetulleita! Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kerhoissa ja Nokian Uutisissa. Paikallisyhdistyksissä tehdään mittavaa hyvinvointityötä Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity tällä hetkellä noin , joista suurin osa on pieniä paikallisia tai alueellisia toimijoita. Jäseniä alan yhdistyksissä on 1,3 miljoonaa. Osalle ihmisistä yhdistykset tarjoavat heiltä puuttuvan yhteisön ja mahdollisuuden kuulua johonkin. Se on hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisevää toimintaa, jota valtiovalta kovasti kaipaa. Tämän työn rahallista merkitystä yhteiskunnalle ei riittävästi vielä ymmärretä, toteaa toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL). Yhdistysten harjoittamalla tiedonvälityksellä ja neuvonnalla on ihmisille erittäin suuri merkitys, sillä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on muuttunut monimutkaiseksi ja palvelujen saatavuudessa on pulmia. Myös vertaistuki eri muodoissaan on paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten tärkeä toimintamuoto. Järjestöjen mahdollisuudet työllistää osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä ja tuottaa sosiaalipalveluja ovat heikentyneet. Syynä ovat mm. palkkatuen perusteiden muutokset. Osatyökykyisiä työllistävät eniten paikalliset työttömien yhdistykset ja päihdeyhdistykset. Järjestöt voivat antaa mahdollisuuden työllistymispolun alkuun erityisesti heille, joita muut tahot eivät ole valmiita työllistämään. Järjestöt tuottavat runsaat 16 prosenttia kaikista sosiaalipalveluista. Niiden osuus sosiaalipalvelujen toimintayksiköistä on kuitenkin 2000-luvulla pienentynyt samalla kun yritysten osuus on kasvanut. Alan järjestöt ovat tuottaneet sellaisia palveluja, joita kunnat eivät tuota ja joita yritysten ei kannata tuottaa. Kunnat eivät kuitenkaan ole ottaneet laajempaa vastuuta palveluista, joista järjestöt ovat joutuneet vetäytymään. Riitta Särkelä onkin huolissaan, mihin osa palveluja käyttävistä ihmisistä on joutunut. On olemassa riski, että sosiaalipalvelujen ulkopuolelle jää entistä suurempi joukko suomalaisia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Järjestöbarometri 2011 on kuudes vuosittainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kuvaava tutkimus. Lisätietoja:

11 Vähäjärvi kutsuu talven viettoon A-osa 52 euroa/vrk/hlö B-osa 50 euroa/vrk/hlö Tervetuloa! Vähäjärven lomakoti tarjoaa edullisen ja mukavan paikan sukujuhliin, lomailuun ja kursseille.tarjolla majoitusta, kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai käväise kotisivuillamme: Muntsilantie 19, Alvettula puh. (03) TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY:N LIITTOVALTUUSTON KOKOUS Liittovaltuusto kokoontuu sunnuntaina 18. maaliskuuta 2012 alkaen klo Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 5 :n määräämät asiat. Kokousta edeltää lauantaina seminaari ajankohtaisista aiheista. Liittohallitus Rauhallista Joulua ja oppimisen iloa uudelle vuodelle! Demokraattinen Sivistysliitto ry. Menneestä vuodesta kiittäen, menestystä ja terveyttä toivottaen vuodelle 2012! Tilausliikenne Baskerline Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta toivottaa Saimaan Turistiliikenne Oy Hyvää Joulua! Kiitos kuluneesta vuodesta! MIODEX OY Tapani ja Anneli Pitkänen (03) Uusi Invalidi 4/ Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna pasiranki@jippii.fi Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio paavo.antikainen@ dnainternet.net Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti, ritva.a.korhonen@phnet.fi Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Savonkatu 34 as Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Tauno Paakkonen. Kuivastie 12 B Oulu Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Vpj. Oili Juvela Puolukkatie 2 C UUSI INVALIDI Rauma Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) fax (02) tur.tsi@pp.inet.fi Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski tuure.hietanen@hotmail.com Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax puh. (09) , faksi (09) S-posti ja Internet: tsil@tsil.fi, Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. antti.holopainen@a-klinikka.fi Toimituskunta Ritva Korhonen, Timo Piippo, Pauli Toikka, Vesa Ruskeeniemi Toimitus ja taitto Hannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, Tampere puh , sp.hannu.oittinen@saunalahti.fi Toimisto av. arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero

12 12 Uusi Invalidi 4/2011 Lappeenranta on hyvä paikka asua Lappeenrannan Tapaturma- ja sairausinvalidien puheenjohtajan Elma Mikkosen lapsuuskodissa Pohjois-Savon Keiteleellä olisi saanut pystyyn sisaruskuoron, sillä katraassa oli yhteensä 18 lasta. Heistä täysi tusina sopraano/alttopuolella ja puoli tusinaa tenori/basso-osastolla. Minä olin sisaruksista huonoin laulaja, sillä minulla oli laulusta vain kahdeksan, muilla oli täysi kymppi, sanoo hyvänä ja innokkaana kuoro- ja yksinlaulajana tunnettu Elma Mikkonen. Sisaruksista yhtä vaille kaikki Elma mukaan lukien kävivät vain kansakoulun, sillä isän mielestä vallankin tyttöjen oli hyödytöntä opiskella. Läksin maailmalle 16-vuotiaana, vaikka isä ei olisi päästänyt. Menin Varkauteen vanhempien siskojeni luo. Pääsin ravintolaan mukamas töihin, vaikka eihän se ollut kuin perunoiden pussittamista. Olin siellä kuitenkin vajaan vuoden. Työtä ja yrittämistä oli joka lähtöön Varkaudesta tie vei Tampereelle, jossa vierähti kahdeksan vuotta. Siellä Elma teki omien sanojensa mukaan yhtä sun toista. Olin töissä muun muassa Suomen Trikoon sukkatehtaalla ja Tuotannon ravintoloissa. Minusta piti tulla hovimestari, mutta kouluun pääsy jäi vähää vaille. Tampereella menin Laulu sujuu Elma Mikkoselta yksin, yhtyeessä tai kuorossa, vaikka hän toteaa koulutodistuksessa laulussa olleen vain kahdeksan. naimisiin, mutta se tarina loppui lyhyeen. kin sähköasentajan paperit, olin työttömänä ja sitten han- Ja eikun takaisin Varkauteen, mutta naisille ei niitä töitä ollut tarjolla. josta löytyi työtä Ahlströmin vaneritehtaalta. Ja bonuksena Kaupungilla naispuolisen löytyi uusi mies, jonka kanssa sähköasentajan tie tyssäsi siihen, että heillä ei ollut nai- elämä sujui ja kaksi poikaa syntyi. Ja nyt poikien perheissä on silletarkoitettuja tiloja. Topakkana naisena Elma ei lannis- yhteensä kaksi poikaa. Minä en tykännyt Varkaudesta ja kun mieheni sai työsuonusten loppusiivouksia yrittunut,vaan alkoi tehdä rakenjelupiirin tarkastajan paikan täjänä. Lappeenrannasta, muutimme Sitten toimin ammattikoululla vastaavana vahtimestari- uuteen kotikaupunkiin. Alkuun tein heittohommia olutpanimolla ja jäätelötehtaalla. Välillä jat ja talonmiehet. na, minulla oli alaisina siivoo- Rakennussiivouksessa rapuissa rampatessa polvet olivat menneet siihen kuntoon, että vuonna 1996 jäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Laulua ja sosiaalista edunvalvontaa Siitä oli luonteva askel Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton yhdistykseen, vallankin kun tuttava houkutteli mukaan. Ensin olin yhdistyksen taloudenhoitaja, sitten olen ollut puheenjohtajana. Nyt olen neljättä kautta liittohallituksen jäsenenä, tulin tähän tehtävään Eeva Björkholmin tilalle. Sihteerin hommiin minua ei saa millään konstilla, sillä kaikenlaisen kirjoittamisen jätän muiden huoleksi. Mutta jos ei kirjoittaminen suju Elmalta, niin laulaminen sujuu. Hän ehti olla Lappeenrannan Työväenyhdistyksen kuorossa (nyk. Ajattomat) yli kymmenen vuotta, josta muistona on harrastajamerkki. Olen vetänyt myös eläkeläisten yhdistyksen lauluryhmää ja pitkään olin mukana seitsemän naisen ja yhden mandolinimiehen lauluyhtyeessä Topi ja tytöt. Yhdistyksessä Elma on hoitanut myös pienimuotoista sosiaalineuvontaa auttamalla ikäihmisten hakemuksien ja muiden papereiden täyttämisessä. Ikä painaa yhdistyksessä, sillä minun aikanani jäsenmäärä on pudonnut 70 80:sta noin 55:een. Uusia ja nuorempia pitäisi saada mukaan, mutta Tässä Elma näyttää boccie-kuulan heiton mallia vammaiskulttuuripäivillä vastuunkanto tuntuu olevan monille nykyihmisille kovin vierasta. Tämä ei ole vain meidän liiton asia, vaan koskee kaikkia järjestöjä. Ajan henki on sellainen. Lomakoti korvaa oman kesämökin Vähäjärven lomakoti on alusta saakka ollut Elmalle tärkeä paikka liiton piirissä, se houkutteli osaltaan mukaan aikoinaan. Kun minulla ei ole kesämökkiä, niin Vähäjärvi on todella tärkeä paikka levätä ja virkistäytyä. Keiteleen kotitilakin on autiona, vain veljenlapset käyttävät sitä kesäpaikkanaan. Että kyllä minä olen taas jouluksi tulossavähäjärvelle, tuumii Elma Mikkonen. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Kahdeksan vuotta hyvän porukan kanssa Niin siinä käy, että kun tarpeeksi kauan elää, tulee eläkeikä vastaan. Näin käy minullekin ensi vuoden alusta. Aikani vastustin henkisesti eläkkeelle pääsyä, mutta nyt se on alkanut tuntua mukavalta vaihtoehdolta. Aika aikaa kutakin (sanoi pässi kun eläkettä leikattiin). Työntekoa en kuitenkaan aio kokonaan lopettaa, sillä se on mukavaa ja siitä saa jonkin verran eläkkeen jatketta. Eli tulen edelleenkin kirjoittamaan juttuja myös tähän lehteen ja olemaan mukana lehden toimitusneuvostossa. Tämä on kuitenkin viimeinen Uusi Invalidi-lehden numero, jonka taitan eli asetan tietokoneella tekstit ja kuvat painovalmiiksi sivuiksi. Tässä päättyy kahdeksan vuotta kestänyt rupeama, jossa olen ilokseni saanut olla mukana. Näin nuorekasta, innokasta ja yhteistyöhaluista porukkaa kuin tämän liiton väki, harvoin tapaa. Kiitos teille kaikille! Olin vetämässä muutamia lehtiavustajakursseja liiton jäsenille. En aina ollut ollenkaan varma, osasinko tarttua oleellisiin asioihin. Ehkä juuri oikeat asiat eivät olekaan niin tärkeitä kuin henki, jolla asiat tehdään. Ihailen sitä rohkeutta, joilla kurssin osanottajat tarttuivat asiaan, kuka kynällä ja kuka tietokoneella. Muutamat kurssilaiset kirjoittivat ensimmäisen julkisen tekstinsä, muutamat olivat jo vanhoja tekijöitä. Nyt noiden kurssien tulokset ovat olleet jo pitkään nähtävissä, sillä monien yhdistysten jäsenet ovat rohkaistuneet kirjoittamaan ja tarjoamaan juttujaan lehteen. Näin lehti on monipuolistunut aiheiltaan ja alueellisesti, eli se kuvastaa enemmän sitä kirjoa, jota liiton piirissä on. Mutta koska me vanhenemme joka päivä, liitto ja lehti tarvitsevat uudistumista. Toivottavasti seuraajani lehden taittajana tuo jotain uusia tuulia mukaan, mutta pysyy maan pinnalla tämän hienon porukan kanssa yhteistyössä. Palataan asiaan ensi vuoden ykkösnumerossa maaliskuussa. Rauhallista joulua, mutta vilkasta uutta vuotta! Hannu Oittinen