TAHTO. Liikenteeseen etsitään uusia rahoitusmalleja ja ideoita 4. Forssan terveydenhuollossa on hyvät lähtökohdat 9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAHTO. Liikenteeseen etsitään uusia rahoitusmalleja ja ideoita 4. Forssan terveydenhuollossa on hyvät lähtökohdat 9."

Transkriptio

1 TAHTO HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Forssan terveydenhuollossa on hyvät lähtökohdat 9 Kylät kutsuvat 14 Luonnonvara-alan osaajien yhteistyöllä kestävää kasvua 24 Liikenteeseen etsitään uusia rahoitusmalleja ja ideoita 4 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 1

2 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Julkaisija Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puh. (03) fax (03) sähköpostiosoitteet: Osoitteenmuutokset: Kannen kuva: Elisa Putti Sisällys Kennedyn oppi Liikenteeseen etsitään uusia rahoitusmalleja ja ideoita Tuttu mies otti komennon Vuoden Hämäläinen 2014 on Markku Puro...8 Forssan terveydenhuollossa on hyvät lähtökohdat Janakkalan keulakuva korostaa kehittämistahtoa Valtakunnalliset kotiseutupäivät Hämeenlinnassa Kehittämissuosituksia väestön ikääntymisen haasteisiin ja oppia kansainvälisestä yhteistyöstä Maakuntakaavan uudistaminen jatkuu...13 Hämeen Vuoden Kylä 2014 on pieni ja tekevä kylä: Vojakkala Lopelta Oppia ikä kaikki... ja milloin tahansa Esimerkillinen ja ennakkoluuloton asenne näkyi Hämeen rahoituspäivässä...18 Luontoon liikkumaan Kaivinkoneelle töitä...20 Onnin menneen talven lumia Hämeenlinnassa rokataan muksusta mummoon!...22 Uniikki Humppila 2014!...23 Helsingin yliopisto lisää tutkimusyhteistyötä Kanta-Hämeessä...24 Luonnonvara-alan osaajien yhteistyöllä kestävää kasvua Tuulen tuomaa Häme Itämeren alueen yhteistyön ytimessä Paikalliset oivallukset ovat tervetulleita I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

3 Kennedyn oppi PÄÄKIRJOITUS Hämeen liiton kolme päätehtävää voi kiteyttää aluekehittämiseen, maakuntakaavoitukseen ja edunvalvontaan. Ne kaikki kietoutuvat toisiinsa ja saavat käytännössä hyvin monenlaisia muotoja. Kuten tämänkin lehden sivuilta voi lukea, maakunnassa ja liitossa tapahtuu nyt paljon niin uuden aluekehittämisen ohjelmakauden käynnistämisessä, maakuntakaavoituksessa kuin Kanta-Hämeen edunvalvonnallisten kärkiasioiden määrittelemisessäkin. Mieleeni näissä askareissa on usein tullut Yhdysvaltain entisen presidentin John F. Kennedyn oppi siitä, ettei pidä kysellä, mitä isänmaa voi tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä isänmaan hyväksi. Helposti sorrumme ajattelemaan, että asiat ovat kiinni valtiosta tai joka tapauksessa jostakin muusta ulkopuolisesta muuttujasta. Ja vähättelemme sitä hämäläisten laulun hyvettä, että jos toimeen tartutaan siis ihan itse. Myös tuo jos on muuten tärkeä; kaikkiin toimiin ei kannata tarttua! Mutta Kennedyn opilla on myös toinen ulottuvuus. Se lähtee ajatuksesta, että Suomi on alueidensa summa. Siksi myös meidän pitää yhä enemmän kysyä, mitä me voimme tehdä ja missä meidän tulee onnistua, jotta maksimoimme isänmaan menestyksen. Myös viisas ja vaikuttava edunvalvonta niukkuutta jaettaessa on sitä, että tunnistetaan avainasiat, joihin tarvitsemme kyllä myös valtion kumppanuutta ja myötävaikutusta, mutta joissa onnistuminen auttaa meitä täyttämään paikkamme maakuntana maakuntien joukossa ja samalla tukee täysimääräisesti Suomen kasvua ja hyvinvointia. Näitä asioita olemme osana edunvalvontamme tehostamista koonneet myös maakuntavaltuuston toukokuista linjanvetoa varten. Tähän työhön ovat talven aikana osallistuneet niin viime syksystä toiminut maakunnallinen edunvalvontaverkosto kuin aluekeittäjämme kokoava HämeProkin. Kasvukäytävien hyödyntäminen ja älykkäämpi liikkuminen, osaamisperustan vahvistaminen, edellytysten luominen luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen sekä hyvän alustan tarjoamin maakuntaan kootuille monipuolisille valtion toiminnoille ovat esimerkkejä näistä. Maakuntakaavoitus puolestaan on asia, jossa valtio täyttäisi tehtävänsä parhaiten jättämällä sen maakunnan kaavoitusviranomaisen omiin käsiin, toki sitä ohjaten muun muassa lainsäädännöllä ja valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla. Laillisuuskysymyksiä varten ovat hallintotuomioistuimet aivan kuten kuntakaavoissakin. Ympäristöministeriö raateli ensimmäistä vaihemaakuntakaavaamme osin tavalla, joka näyttäisi menevän ministeriölle kuulumattoman tarkoituksenmukaisuusharkinnan puolelle ja siten estää tai ainakin hidastaa meitä tekemästä sitä, mihin isänmaan hyväksi olisimme valmiita. Timo Reina Maakuntajohtaja HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 3

4 4 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Minna Kivimäen mukaan liikenneverkon suurimmat investointitarpeet ja tärkeysjärjestys selvitetään tutkimalla käyttäjien tarpeita.

5 Liikenteeseen etsitään uusia rahoitusmalleja ja ideoita Liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö Minna Kivimäki pitää HHT-hanketta erinomaisena toimintamallina. Teksti ja kuvat Tia Yliskylä Maisemat saavat rauhassa vilistää junan ikkunassa, kun Minna Kivimäki kulkee työmatkaansa Janakkalan ja Helsingin välillä. Liikenneministeriön liikennepolitiikan osaston päällikkö käyttää matka-ajat useimmiten töiden tekemiseen. Paluumuuttaja on huomannut, että juuri työskentelymahdollisuus on yksi pendelöinnin valteista. Se on lisännyt ja tulee lisäämään junalla kulkevien työmatkalaisten määrää. Pendelöinti on yksi esimerkki siitä, miten liikennevälineiden käyttötavat muuttuvat ja nopeasti. Siksi muutoksiin täytyisi pystyä myös reagoimaan aikaisempaa rivakammin. Kivimäki näkeekin, että nyt on kiire kerätä tietoa siitä, mitkä ovat liikenteen käyttäjien olennaisimmat ongelmat ja miten niitä voidaan ratkaista. Minua henkilökohtaisesti harmittaa se, että koko ajan näkökulma on vain investoinneissa. Aina ei edes tarvita rahaa parannuksien tekemiseen, vaan esimerkiksi tietoa, Kivimäki sanoo. Hän kehuu Helsinki Hämeenlinna Tampere-kasvukäytävähanketta, koska yksi sen tavoitteista on tunnistaa käyttäjien tarpeita. Kivimäki myöntää, että käyttäjien tarpeiden tunnistaminen on liikennepolitiikassa vielä lapsenkengissä. fakta Kuka? Minna Kivimäki Liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö liikenne- ja viestintäministeriössä Osastopäällikkönä vuodesta 2010 ja liikenneministeriössä vuodesta 1997 Asuu perheensä kanssa Janakkalassa Meillä pitäisi olla enemmän reaaliaikaista tietoa siitä, mitä liikenteen käyttäjät oikeasti tarvitsevat. Kun tietoa ei ole, laitamme monesti rahaa väärään paikkaan. Pulmana tieverkon korjausvelan kasvaminen Kivimäki on asiantuntijana parlamentaarisessa ryhmässä, jonka tehtävänä on pohtia, mistä löydetään rahaa huonokuntoisen tieverkoston korjaamiseen. Rahoituksen suhde on ollut vääristynyt jo pitkään: investointien määrää on kasvatettu, mutta liikenneverkon ylläpitorahaa ei ole lisätty. Nyt teiden kunto heikkenee koko ajan. Epäsuhtaan puututtiin jo vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa. Silloin sovittiin, että investoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa ylläpitoon. Nyt kuitenkin liikennebudjetista leikataan samansuuruinen summa, joten siirto ei toteudu. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 5

6 Kivimäen mukaan uusia rahoitusmalleja pohditaan laajasti. Hän toivoo kiihkotonta keskustelua yksityisen rahoituksen mahdollisuuksista. Olen itse avoin kaikille malleille, mutta realismia on, että yksityinen sektori ei tee hyväntekeväisyyttä. Ilmaista rahaa ei ole olemassa. Sijainti on Kanta-Hämeen vahvuus Paikka Suomen kilpailukyvyn ja elinvoiman ytimessä. Sitä Minna Kivimäki pitää Kanta-Hämeen vahvuutena. Liikenneyhteydet ovat hyvässä mallissa. Maakuntaan on tehty hyviä investointeja ja ratkaisuja. Tietysti poikittaisliikennettä voisi kehittää. Aina ei edes tarvita rahaa parannuksien tekemiseen, vaan esimerkiksi tietoa. Kanta-Hämeen heikkoudeksi Kivimäki nimeää yhteisen tahtotilan löytämisen haasteet. Aikaisemmin yhteinen tahtotila ei ole aina ollut vahva. Mutta HHT-hanke on hyvä esimerkki siitä, että kehitystä on tapahtunut. Kivimäki toivookin, että HHT-hankkeen toimintatapa leviäisi koko maahan. Käyttäjien tarpeista lähtevä laaja yhteistyöhanke tekisi hyvää muuallakin. Minua viehättää erityisesti se, että HHT-hanke on käynnistynyt alueen omasta aloitteesta eikä ylhäältä päin annettuna. Uusille toimintatavoille onkin huutava tarve säästöpaineiden katveessa. Esimerkiksi liikenteen investointirahat ovat jo sidotut tämän hallituskauden osalta. Kivimäen käsityksen mukaan Helsingin ja Riihimäen välisen rautatien kapasiteettia lisätään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti ensi vuonna. Sen sijaan Helsinki Forssa Pori-liikennekäytävän tilanteesta Kivimäellä ei ole uutta tietoa. Keskitymme pullonkaulojen ratkaisemiseen, koska rahaa on vähän. 6 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

7 Tuttu mies otti komennon Panssariprikaatin komentaja Pekka Järvi valmistaa varuskuntaa vuodenvaihteen puolustusvoimauudistukseen. Teksti ja kuva Tia Yliskylä Eversti Pekka Järvi harppoo tottunein askelin Panssariprikaatin esikunnan sotilaskotiin. Parolannummen varuskunta-alue on hänelle tuttu miljöö. Täällä hän suoritti varusmiespalveluksensa kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja viihtyi kadettikoulun jälkeen vuosikausia eri tehtävissä. Panssariprikaatin komentaja Pekka Järvi innostuu kilpailuista. Viimeksi voitimme Hattulan kunnan edustajat Curling-ottelussa, tosin vain yhdellä pisteellä. Mutta on mies nähnyt maailmaakin: esimerkiksi Naton Euroopan joukkojen päämajassa, EU:n Makedonia-operaation esikunnassa Belgiassa ja ISAF-operaatiossa Pohjois-Afganistanissa. Silti Järven kotiosoite on aina pysynyt hänen synnyinkunnassaan, Hattulassa. Tämän vuoden alusta hän aloitti Panssariprikaatin komentajana. Muutos liittää aluetoimistot Panssariprikaatiin Pekka Järven alkuvuosi on ollut kiireinen, ja sitä on leimannut muun muassa ensi vuoden alusta voimaan tuleva puolustusvoimauudistus. Silloin muuttuvat organisaation lisäksi monet toimintatavat: esimerkiksi Panssariprikaatin rooli alueellisena toimijana tulee kasvamaan merkittävästi. Panssariprikaatin organisaatio Parolannummella muuttuu varsin vähän, mutta siihen liitetään aluetoimistot maakunnista sekä elektronisen sodankäynnin keskus Riihimäellä. Vaikka Riihimäen Viestirykmentti lakkautetaan, jää alueelle yli 600 puolustushallinnon työntekijää eri organisaatioihin. Pekka Järvi on huolissaan Panssariprikaatin nuorten aliupseereiden työllisyydestä, koska kaikille määräaikaisille ei välttämättä ole jatkossa töitä. Saattaa olla, että joku joutuu lähtemään, mutta tavoitteena on, että mahdollisimman moni saisi jäädä, koska heitä tarvitaan, Järvi sanoo. Uudistuksen myötä puolustusvoimista lakkautetaan noin 2000 tehtävää. Monelle on jo löytynyt uusia töitä, mutta irtisanomisuhka koskee yhä noin 200:aa työntekijää. Panssariprikaatissa on noin 20 määräaikaista aliupseeria ilman tehtävää uudessa organisaatiossa. Uusien tehtävien etsiminen on vielä kesken, ja tilanne toivottavasti ratkeaa positiivisesti kesän ja syksyn aikana. Sotilasperinteet kuuluvat Kanta-Hämeeseen Vaikka Panssariprikaatin yhteistoimintavastuut laajenevat vuodenvaihteessa Päijät-Hämeeseen, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen, säilyy Kanta-Hämeen rooli merkittävänä: muun muassa varusmieskoulutus säilyy Parolannummella. Panssariprikaati on mielellään mukana Kanta-Hämeen ja koko uuden toiminta-alueensa yhteiskunnallisessa elämässä. Järvi muistuttaa, että sotilasperinteet ovat Hämeen seudulla satoja vuosia vanhoja, ja ne kuuluvat alueen elämään. Pekka Järvi sanoo arvostavansa yhteistyötä Hämeen liiton kanssa. Tavoite tehdä Hämeestä parempi paikka asua ja tehdä työtä hyödyttää myös varuskuntaa. Valtaosa työntekijöistämme asuu Hämeessä, ja meidän on ollut aina helppo saada uutta väkeä. Työntekijämme arvostavat hyvää asuinympäristöä ja toimivia liikenneyhteyksiä. Hämeen maakuntavaltuusto kokoontuu Panssariprikaatissa toukokuussa. fakta Kuka? Pekka Järvi Panssariprikaatin komentaja alkaen. Syntynyt Hattulassa. Asuu Sattulassa. Naimisissa, 17-vuotias poika. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 7

8 Vuoden Hämäläinen 2014 on Markku Puro Vuoden Hämäläiseksi valittiin Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän emeritusjohtaja Markku Puro. Puro on tehnyt ainutlaatuisen työuran suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi, sanoo maakuntajohtaja Timo Reina. Markku Puro on ollut eri rooleissa mukana useissa merkittävissä alueellisissa ja valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeissa. Puron johdolla syntynyt terveydenhoidon Forssan malli on saanut Lounais-Hämeessä paljon kiitosta. Kuntien rooli on Suomessa niin keskeinen, että mistään muualta ei sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää pystytä sellaisenaan kopioimaan, sanoo Markku Puro. Itse olen lähtenyt kansanterveyden- ja kansalaisen asemasta. Tällöin on tärkeätä, että ennaltaehkäisyn rakenteet ovat kunnossa, ja kunta on se, joka terveyspalvelut järjestää. Vuoden hämäläisen valitsevat Hämeen liitto ja Yle Häme. fakta Aiemmat Vuoden Hämäläiset ovat: 2013 Tero Westerlund, Riihimäen kaupunginpuutarhurina tehty innovatiivinen työ 2012 Pentti Pikku-Pena Nyholm, mittava, pitkäaikainen hyväntekeväisyystyö 2011 Mika Laine, Envor Group oy ja Immo Sundholm, LHJ Oy, ympäristöhuolto ympäristötekona ja taloudellisena toimintana 2010 Markku Juhola, Mommilanjärven Soutelu, ympäristöteko ja pienen suuren tapahtuman synnyttäminen 2009 Pirjo Päivärinta, food designer, ravintoloitsija, hämäläinen ruokakulttuuri 2008 Ilppo Aaltonen, Forssan Lehti, päätoimittaja, kotiseututyö 2007 Jukka Jalonen, HPK:n valmentaja 2006 Marja Myllyniemi, Lasten ja nuorten teatteri 2005 Ari Palomäki, Sydän- ja verisuonisairauksien tutkimus Hämeessä 2004 Ei valittu 2003 Paavo Liski, Ypäjän Sampo-produktio 2002 Pirjo-Liisa Vilenius, Ikäihmisten liikunta 2001 Eira Pohjola, Irti Huumeista ry 2000 Villa Inkeri -yhdistys, inkeriläisten hyväksi tehdystä työstä 8 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

9 Forssan terveydenhuollossa on hyvät lähtökohdat Teksti Tia Yliskylä Kuva Tampereen Lääkärikeskus Olen saanut käsiini hyvin johdetun organisaation ja motivoituneen henkilöstön, kiittelee Juha Heino, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän uusi yhtymäjohtaja. Meidän on entistä helpompi hoitaa potilaiden ja asiakkaiden asioita yhden luukun periaatteella, kun sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään samassa organisaatiossa. Heino aloitti yhtymäjohtajana huhtikuun alusta. Vaikka lähtötilanne Forssan seudulla on keskimääräistä parempi, pitää Heino haasteita samanlaisina kuin muillakin terveydenhuollon organisaatioilla: väestö ikääntyy ja hoidon sekä hoivan tarve kasvaa samalla kun voimavarat niukkenevat. Olemme valtakunnallisesti hyvällä tasolla, mutta silti toimintatapoja täytyy uskaltaa jatkuvasti arvioida ja tarvittaessa muuttaa, Heino sanoo. Hänen mukaansa työn painopiste siirtyy tulevaisuudessa laitoshoidosta asiakkaiden arkeen. Tavoitteena on auttaa ihmisiä pärjäämään omassa arjessaan, vaikka heillä olisikin erilaisia vaivoja tai sairauksia. Heino toivoo hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukselta selkeitä jatkolinjauksia, jotta jatkuvasta epävarmuudesta päästäisiin jo hiljalleen eroon. Hän pitää selvänä, että pääosa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tuotetaan jatkossakin lähipalveluina. fakta Kuka? Juha Heino Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymäjohtaja LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, emba Aikaisemmin muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämispäällikkönä, Lääkäriasema Pulssin liiketoimintajohtajana ja toimitusjohtajana, ja viimeiset kolme vuotta Tampereen Lääkärikeskus Oy Koskiklinikan johtavana lääkärinä ja liiketoiminnan kehitysjohtajana Tampereella asuva Heino aikoo ajella Forssan ja kotikaupunkinsa väliä autolla. Perheelle on helpompaa, että kotikaupunki ei vaihdu. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 9

10 Janakkalan keulakuva korostaa kehittämistahtoa Teksti Tia Yliskylä Janakkalan kunnanjohtajan Tanja Matikaisen mukaan kuntien taloustilanne on heikentynyt liian suuren lakisääteisen tehtäväkentän ja vähenevän valtion rahoitusosuuden vuoksi. Onneksi Janakkalassa verotulojen osuus on suurempi kuin kunnissa keskimäärin, joten valtionosuusleikkauksilla ei ole Janakkalassa niin suuri vaikutus kuin monissa muissa kunnissa. Tästä huolimatta kunnat joutuvat ensi vuonna miettimään säästökohteita, Matikainen sanoo. Janakkalassa on jo laadittu talouden tasapainottamisohjelma. Säästöjen lisäksi muutoksia tuo valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Janakkalassa ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, mitä sote-uudistus kunnan osalta käytännössä tarkoittaa. Meidän kannaltamme paras vaihtoehto olisi, jos palvelut tuotettaisiin maakunnallisesti. Toivomme yhtä kokonaisuutta, jotta kustannuksia ei tulisi sekä Hämeenlinnan että Riihimäen suunnalta. Matikainen korostaa, että Janakkalassa on voimakas halu kehittää kuntaa. Kuntaan kaavoitetaan monipuolinen tonttivalikoima, jonka toivotaan houkuttelevan uusia asukkaita. Myös elinkeino- ja yritystontteja on saatavilla. Niitä markkinoidaan uusille toimijoille. Hämeen liitolta Matikainen odottaa hyvää ja tuloksellista yhteistyökumppanuutta. Odotamme, että Janakkala voi esittää ideoita, ja että maakuntaliitto vie niitä eteenpäin ja myöntää rahoitusta. Näemme Hämeen liiton Janakkalan puolestapuhujana, lobbaajana. fakta Kuka? Tanja Matikainen Janakkalan kunnanjohtaja Janakkalalainen Oikeustieteen tohtori Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Sulkavan kunnanjohtajana ja Vaasan yliopistossa Tanja Matikainen aloitti Janakkalan kunnanjohtajana helmikuussa. Työ alkoi kiireisenä, koska kokouksia ja tervetulleeksi toivottajia on ollut paljon. 10 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

11 Kuva Pirjo Orava VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT HÄMEENLINNASSA Teksti Elisa Göös Janakkala-seuran puheenjohtaja Elisa Göös toimii Hämeenlinnan kotiseutupäivien pääsihteerinä sekä Suomen Kotiseutuliiton valtuuston Kanta-Hämeen edustajana. Kuva Markku Selinummi Valtakunnallisia kotiseutupäiviä on vietetty Suomessa jo vuodesta Hämeenlinnassa tänä kesänä elokuuta järjestettävät päivät ovat koko maakuntaa koskeva tapahtuma. Maakunnan kotiseutuyhdistyksillä on merkittävä rooli maakunnan identiteetin rakentamisessa. Nyt ensimmäistä kertaa kotiseutuyhdistykset ovat aktiivisesti mukana myös päivien suunnittelussa. Pääjärjestäjänä on Hämeenlinna-Seura yhdessä Hämeen Matkailun ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Lisäksi mukana ovat Suomen Kotiseutuliitto, Hämeen Heimoliitto, Hämeen liitto, Hauho-Seura, Janakkala-Seura ja Wanaja-Seura. Kotiseutupäivien teemana on Kotiseutu kullan kallis ja suku. Maailman tunteminen alkaa kotiseudun ja suvun tuntemisesta Kotiseututyössä olennaista on paikkakunnan omaleimaisuus ja persoonallisuus. Se, mikä tekee paikkakunnasta sen oman, ja mikä juuri siellä on sitä omaa ja merkittävää. On vain yksi ja ainoa ainutkertainen kotiseutu. Omat juuret. Kotiseututyötä tarvitaan nyt enemmän kuin aikaisemmin luontaisen arkipäivän yhteisöllisyyden rakentajana. Kotiseutupäivillä on mahdollisuus lisätä oman kotiseutunsa ja kotiseututyön tuntemista sekä innostua aivan uudella tavalla kotiseudustaan ja suvustaan. Kotiseutupäivillä voi kehittää itseään arkipäivän yhteisöllisyyden ja hyvien naapuruussuhteiden rakentajana sekä rakastua kotiseututyöhön ja omaan su- kuunsa, siihen kaikkein rakkaimpaan ihmisen ainutkertaisessa elämässä. Seminaari ja keskustelukammareita Kotiseutupäivien aikana 7.8. järjestetään maksuttomia ja yleisölle avoimia keskustelukammareita sekä seminaari. Seminaarin aiheena on Kotiseudun ja suvun tarinat. Seminaarissa käsitellään kotiseutukirjallisuutta, uusia julkaisumuotoja ja kotiseutukirjallisuuden tulevaisuutta. Keskustelukammarin aiheina on muun muassa Miten juuret pysyvät hämäläisessä mullassa kuntarakennemuutoksen myllerryksessä? Kotiseutupäivien aikana pidetään Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous sekä HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 11

12 julkistetaan Vuoden kaupunginosa ja Vuoden kotiseututeko -palkintojen saajat. Avajaiset torilla Kotiseutupäivien avajaiset pidetään Hämeenlinnan torilla perjantaina 8.8. klo 13. Tilaisuudessa julkistetaan dosentti, FT Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinnan Itsenäisyyden ajan historia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tuo kotiseutuväelle hämäläisen tervehdyksen. Avajaisissa kruunataan myös Hämeen Maakunnan Rapukuninkaallinen. Maakunnan kotiseutuyhdistykset esittelevät toimintaansa Hämeen Heimoliiton yhteisteltassa. Ihastuttavia retkiä Lauantai 9.8. on retkipäivä. Retkitarjonta on runsasta. Valittavana on mm. Kartanokierros, Viinitilaristeily, retki Hämeen Härkätietä pitkin Forssaan, Hämeen harmaakivikirkot, Sotahistoriaa, Iittala, Suomi-Filmin lumoissa, Lasiretki Riihimäelle, Tarinoiden Aulanko. Ilta huipentuu Aulangolla järjestettävään iltajuhlaan. Kotiseutupäivien ohjelmissa on huomioitu 375-vuotisjuhlaansa viettävä Hämeenlinnan kaupunki ja säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-juhlavuosi. Valtakunnallisille kotiseutupäiville maan kotiseutuyhdistyksistä ja sukuseuroista odotetaan kaikkialta Suomesta n osallistujaa. Yleisölle avoimiin tilaisuuksiin maakunnasta odotetaan tuhansia vieraita. Kotiseutukehu-kilpailu Nyt on jokaisella maakunnassamme mahdollisuus kehua ikiomaa kotiseutuaan, kotikyläänsä tai kaupunginosaansa rohkeasti ja rehvakkaasti. Miksi juuri minun kotiseutuni on se parhain paikka maailmassa? Kotiseutukehu-kilpailu kestää asti. Kilpailuun voi ilmoittautua kirjoittamillaan kotiseutukehuilla pääsihteeri Elisa Göösille, Lisätietoja Valtakunnallisista kotiseutupäivistä: Pääsihteeri Elisa Göös, , Kehittämissuosituksia väestön ikääntymisen haasteisiin ja oppia kansainvälisestä yhteistyöstä Vuodenvaihteessa päättyneen CREATOR-miniohjelman päätöskonferenssi pidettiin marraskuun alussa 2013 Miskolcissa, Pohjois-Unkarissa. Konferenssissa allekirjoitettiin seitsemän eurooppalaisen alueen yhteinen kannanotto, kokoelma kehittämissuosituksia joilla pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin ja tulevaisuuden trendeihin. Tuon kannanoton lisäksi laadittiin toteuttamisopas, joka sisältää suositusten tueksi toimenpide-ehdotuksia sekä eri alueilta neljän vuoden aikana kerättyjä hyviä käytäntöjä. Toteuttamisopas löytyy osoitteesta: eu/2014/01/13/creator-final-documents/. CREATOR-miniohjelman kotisivuilta voi katsella myös miniohjelmaa ja sen tuloksia esittelevän videon: eu/2014/02/11/video-creator-results/. CREATOR:in tuloksia on hyödynnetty myös Häme-ohjelman laadinnassa. Näiden varsinaisten tulosten lisäksi miniohjelma tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden maakunnan toimijoille oppia muilta Euroopan alueilta ja pohtia yhdessä ratkaisuja väestön ikääntymisen haasteisiin. CREATOR-miniohjelmasta rahoitettiin yhteensä seitsemän alueiden kehittämisorganisaatioiden toteuttamaa osaprojektia, jotka omalta osaltaan tuottivat em. kehittämissuosituksia, toimenpide-ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä. Näiden osaprojektien kautta kansainvälinen projektiosaaminen lisääntyi myös Kanta-Hämeen maakunnan kehittämisorganisaatioissa ja tutuksi tulivat myös useat kehittämisorganisaatiot kuudelta muulta Euroopan alueelta. Tämä osaaminen ja uudet yhteistyökumppanit kannattaa hyödyntää uudella ohjelmakaudella, jolloin kansainvälisten ohjelmien tärkeys korostuu, kun kansalliset rakennerahastovarat pienenevät merkittävästi. Lisätietoja: Arto Saarinen, 12 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

13 Maakuntakaavan uudistaminen jatkuu Ympäristöministeriö vahvisti tämän vuoden huhtikuussa Kanta-Hämeen ensimmäisen vaihemaakuntakaavan. Nimitys vaihe tulee siitä, että kyseessä on ensimmäinen askel vuoden 2006 kokonaismaakuntakaavan ajantasaistamisessa. Hartaasti odotettu vahvistaminen sisälsi paljon hyvää ja myönteistä mutta myös pettymyksiä. Suurin ja merkittävin takaisku oli eittämättä Humppilan lentoliikenteen ja sitä tukevan työpaikka-alueen jättäminen vahvistuksen ulkopuolelle. Forssan seutu on uinut syvällä taantumassa pitkään. Seutu ei ole kuitenkaan luopunut yrittämästä. Se ei ole myöskään ujostellut nostaa esille rohkeita ja pitkälle tulevaisuuteen kantavia esityksiä ja käytäntöjä. Järkivihreys yritysten liikeideana ja elinkeinopolitiikan lähtökohtana tunnetaan jo laajasti. Lentokentän, tuulivoimapuiston sekä työpaikka- ja logistiikka-alueen kokonaisuus on seudun ja myös maakunnan yhteinen asia. Hämeen liitto vie osaltaan lentokentän ja logistiikka-alueen maankäytöllisiä toteuttamisedellytyksiä eteenpäin myös valmisteilla olevassa toisessa vaihemaakuntakaavassa. Maakuntakaavan uudistaminen jatkuu 2. vaihemaakuntakaavassa. Se on luonteeltaan luonnonvaroihin, erityisesti tuulivoimaan ja soiden maankäyttöön paneutuva vaihemaakuntakaava. Kaavan luonnos oli nähtävillä tämän vuoden helmikuussa. Saimme luonnoksesta runsaasti palautetta. Eniten keskustelua herättivät tuulivoiman tuotantoalueet. Kritiikkiä kohdistui myös eräisiin luonnonsuojeluun esitettyihin suoalueisiin. Varsinainen kaavaehdotus tullee nähtäville tämän vuoden lopulla. Liikennejärjestelmäsuunnitelma linjaa maakunnalle tärkeät kohteet Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui kuluvan vuoden keväällä. Suunnitelmassa arvioidaan monipuolisesti liikenteen palvelutasoa maakunnassa ja asetetaan siihen perustuvat palvelutasotavoitteet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen kuntien, Ely-keskusten ja Liikenneviraston kanssa. Elinkeinojen näkökulmaa työhön toivat Kauppakamarit. Suunnitelma linjaa maakunnan isoina kärkihankkeina seuraavat: HHT-vyöhykkeen maankäytön ja liikenteen kokonaisuuden kehittäminen. Siihen liittyvät mm. vt 3:n erityisesti elinkeinoalueita palvelevien liittymien toteuttaminen, liityntäliikenne ja -pysäköinti sekä älyliikenteen monipuolinen kehittäminen. Valtatien 2 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen Helsinki Riihimäki-radan kapasiteetin lisääminen ja varautuminen maankäytöllisesti neljään raiteeseen Riihimäeltä pohjoiseen. Valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnassa välillä vt 3 Eteläinen. Kt 54 palvelutason parantaminen erityisesti välillä Loppi kk Riihimäki Oitti Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Pusa, , sekä HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 13

14 KYLÄT KUTSUVAT 14 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

15 Juhannusaattona Vojakkalassa kokoonnutaan talkoilla rakennetun kokon äärelle ja ilta jatkuu monilla lavatanssien merkeissä. Hämeen Vuoden Kylä 2014 on pieni ja tekevä kylä: Vojakkala Lopelta Vojakkala on pieni hämäläiskylä keskellä eteläisen Suomen suurimpia erämaa-alueita, Lopen kunnan länsilaidalla. Vojakkalalaiset elävät mielestään keskellä kaikkea ja kylä tarjoaakin monenlaisia mahdollisuuksia itsenäisille ihmisille. Asukkaita kylässä on noin 200 ja kesäaikaan määrä moninkertaistuu. Vojakkalassa kylätoiminta on ollut vilkasta monella saralla, vuosikymmenten ajan. Toimintaa ja tapahtumia järjestetään säännöllisesti yhteiseksi iloksi. Lavatanssit ja juhannusaaton kokkojuhla liikuttavat väkeä myös pitkin pitäjää ja jopa lähikaupunkeja myöten. Vojakkalan lavan kesätanssit ovat pyörineet jo vuodesta 1957 lähtien ja niiden tuotto on ollut keskeisessä roolissa kylää ja sen toimintoja kehitettäessä. Kylän yhteisissä remontointi- ja rakennustalkoissa on pistetty toimeksi ja asioita järjestykseen, kulloisenkin tarpeen mukaan. On rakennettu ja parannettu kyläkauppaa, postia, omakotitalo lapsiperheelle, ryhmäperhepäivähoidolle tiloja, asuntoja, laiturit, jääaluetta, leikkipihaa ja viimeisimmäksi Kylätupa, kokoontumistila kyläläisten tarpeisiin. Vojakkalassa asiat on pyritty järjestämään kylän tarpeista lähtien toimivaan malliin. Yhteisöllisyyden siemen on kylällä vahva ja kylässä toimitaan ajanhermoilla. Vojakkalassa laadittiin kylälle turvallisuus- ja hyvinvointisuunnitelma viime vuonna. Vuoden vaihteessa valmistuneella Kylätuvalla pyörivät kyläkerhot sekä käynnistettiin palvelupäivät, muun muassa kampaaja ja hieroja käyvät kerran kuussa. Vojakkala on toiminnallisesti yhteistyötä rakentava kyläyhteisö. Tervetuloa viettämään kesäpäivää parhaisiin hämäläisiin kyliin! Kylät ovat avoinna lauantaina ja kutsuvat kävijöitä tutustumaan kyläelämään, maaseudun makuihin, maalla asumiseen, kylähauskaan, yhteisiin paikkoihin ja kylätaloihin. Nelisenkymmentä kyläyhdistystä järjestävät Avoimet Kylät -päivänä erilaisia, omannäköisiä tapahtumia ympäri Kanta-Hämettä ja Päijät-Hämettä. Hämeen Kylät ry:n Yhdessä tulevaan -hanke toimii avoimen kyläpäivän kokoajana. Lähde kesäiselle kyläkierrokselle! Vojakkalassa, Pilpalassa, Teurolla kyläkahvilaa, Eteläisissä elämää rannalla, Letkulla kyläkauppapäivää, Ypäjänkylällä kaiken kansan talkoot, Humppilan Kulmakunnilla toripäivää, Janakkalassa kirkonkylällä ja Pyhämäellä teatteria, Harvialassa kulttuuria, Vaulammilla Kesärysäystä, Tyrvännön kylätalolla liikuntaa, Sattulassa, Iittalassa, Koijärvellä, Peräjoella... kylät ovat avoinna HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 15

16 Hämeen kesäyliopiston kuulumisia OPPIA IKÄ KAIKKI... ja milloin tahansa. Hämeen kesäyliopisto on alueellinen, ympäri vuoden toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos. Opiskelu kesäyliopistossa on avointa kaikille kiinnostuneille ikään ja koulutustaustaan katsomatta. Hämeen kesäyliopiston opetus painottuu avoimeen yliopisto-opetukseen ja korkea-asteen ammatillissivistävään koulutukseen ensisijaisesti oman maakunnan aikuisväestön koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutustoiminnassa korostuvatkin alueellisuus, ympärivuotisuus, erikoistuminen avoimeen yliopisto-opetukseen ja vapaa sivistystyö. Kesäyliopiston osaaminen perustuu laajaan yhteistyöverkostoon. Muun muassa lukuvuonna avoimen yliopiston tarjontaa on seitsemästä yliopistosta. Lisäksi järjestämme ammatillista täydennyskoulutusta, lukio- ja abikursseja, lasten ja perheen korkeakoulutoimintaa, ikääntyvien yliopistotoimintaa sekä muuta yleissivistävää ja harrastuspainotteista koulutusta. Opetusta järjestetään pääsääntöisesti Hämeenlinnassa sekä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston ja Forssan Wahren-opiston kanssa. Hämeen kesäyliopisto haluaa olla maakunnan avoin yliopisto, joka edistää innovatiivisesti maakunnan osaamista ja hyvinvointia, turvaa monipuoliset elinikäisen oppimisen polut, toimii avoimen yhteisöllisesti Kanta-Hämeen avoimen yliopisto-opetuksen solmukohtana sekä mahdollistaa toimimisen eri koulutustarjoajien osaamisen verkostoissa. Kesäyliopiston opetustilat Verkatehtaalla Hämeen kesäyliopisto on ottanut käyttöönsä uudet opetustilat Hämeenlinnan Verkatehtaalta. Uudet, hienot puitteet löytyvät Verkatehtaalta Radiotalon viidennestä kerroksesta. Tiloissa on kolme luokkahuonetta varustettuna nykyaikaisella opetusteknologialla. Haluatko opiskella yliopisto-opintoja vaikkapa oikeustieteen (HTK) tutkintotavoitteisia opintoja? Hämeen kesäyliopisto tarjoaa Itä-Suomen yliopiston järjestämiä oikeustieteen (HTK) tutkintotavoitteisia opintoja Hämeenlinnassa. Erityisesti aikuisopiskelijoille suunnatut opinnot ovat suoritettavissa työn ohessa iltaisin ja viikonloppuisin, ja opinnot ovat avoimia kaikille. HTK-opinnot sopivat erinomaisesti myös ammatillisen osaamisen täydentämiseen ja opiskelija voi halutessaan valita myös yksittäisiä itseään kiinnostavia opintojaksoja tai kokonaisuuksia. Opinnoissa on tarjolla erilaisia suoritustapoja, jotka tukevat itsenäistä työskentelyä. Osalla jaksoista tarjotaan lähiopetusta, osa suoritetaan kirjatentteinä tai kirjallisin tehtävin. Lisäksi opintoja tarjotaan joko kokonaan verkossa tai verkkotuettuina monimuoto-opintoina. Suoritettuaan riittävästi opintoja Hämeen kesäyliopistossa opiskelijoilla on mahdollisuus päästä ns. avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon. Tällöin tavoitteena voi olla hallintotieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinto. Näistä ja monista muista avoimen yliopiston opinnoista voit lukea lisää Hämeen kesäyliopiston verkkosivuilta Työhön ja työyhteisölle hyvinvointia ja osaamista koulutuksien kautta Hämeen kesäyliopistossa on tarjolla myös paljon työyhteisöjen ja työntekijän hyvinvointia ja osaamista edistäviä ammatillisia täydennys- ja yleissivistäviä koulutuksia. Tarjolla on tulevaisuuden johtamiseen perehtymistä Kreikan kauniilla Santorinin saarella, Työhyvinvointiareena sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Hämeenlinnassa, suosittua Mindfulnessia sekä oman esiintymistaidon kehittämistä. Lisäksi tarjonnassa on 16 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

17 fakta Hämeen kesäyliopisto on yksi Suomen 20 kesäyliopistosta, jotka ovat vapaan sivistystyön lain mukaisia alueellisia oppilaitoksia. Opiskelu on avointa kaikille kiinnostuneille. Pohjakoulutus- tai muita pääsyvaatimuksia kursseille ei ole. Hämeen kesäyliopisto tarjoaa ja välittää koulutuspalveluja Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa sekä tarpeen mukaan muualla Kanta-Hämeen alueella. Järjestämme myös sivistyksellistä ja ammatillista koulutusta, seminaareja sekä konferensseja. Teemme yhteistyötä alueen muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Kouluttajinamme toimivat alansa johtavat asiantuntijat. Hämeen kesäyliopisto on maakunnallinen Hämeen liiton organisaatiossa toimiva kuntayhtymän ylläpitämä vapaan sivistystyön oppilaitos. Toimintaa rahoittavat Kanta-Hämeen 11 kuntaa. Tutustu kesäyliopiston koulutustarjontaan osoitteessa tai ota yhteyttä toimistoon (03) tai paljon erilaisia kirjoittamisen kursseja, joista on hyötyä jokaiselle. Ja koska sosiaalinen media on yksi nykyajan työnteon kuumimmista työkaluista, tarjoamme intensiivikursseja Facebookin ja Twitterin maailmaan sekä blogimarkkinointiin. Ihmeellistä luontoa tutkimassa Yhdessä Vanajavesikeskuksen kanssa järjestetty luentosarja vie koko perheen tutustumaan luonnon ihmeellisyyksiin. Luentosarjan alussa tutustuttiin tikkojen ja sääksien ihmeelliseen maailmaan. Sarja jatkuu kesäkuussa tutkailemalla ja mikroskopoimalla veden pieneliöitä. Elokuussa vietetään luontoiltaa Aulangolla ihmetellen mennyttä kesää ja syyskuussa luentosarjan päättää kalankäsittelyn ABC-kurssi. Pedagogiikka paloi Aulangolla ITK2014 -konferenssin tunnelmia Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa ITK -konferenssi kokosi ennätysmäärän osallistujia Aulangon maisemiin. Parituhatta innostunutta ja alasta kiinnostunutta osaajaa oli paikalla verkostoitumassa ja osallistumassa toimintaan. Tarjonnassa oli tuttuun tapaan teemaseminaareja, foorumeita, workshopeja, postereita, toiminnallisia toreja, uusimpia opetusteknologisia laitteita, ratkaisuja ja ohjelmistoja. Tunnelma oli tiivis ja fiilis oli leppoisa. ITK:lla on tärkeä merkitys niin kohtaamisten mahdollistamisessa ja uuden oppimisessa kuin myös maakunnan vetovoimatekijänä. Konferenssi on Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi ja se on järjestetty jo 25. kertaa. Ensi vuosi on kuitenkin varsinainen juhlavuosi, kun ITK täyttää 25 vuotta. Nähdään siis Aulangolla ! Tutustu tarkemmin Koulutustarjonta löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Kursseille ilmoittautuminen onnistuu verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Koulutusohjelma 1/2014 on jaossa mm. kirjastoissa ja kirjakaupoissa. Koulutusohjelma 2/2014 ilmestyy elokuussa. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 17

18 Esimerkillinen ja ennakkoluuloton asenne näkyi Hämeen rahoituspäivässä Tämän vuoden alussa käyntiin pyörähtäneet seitsemänvuotiset tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti puiteohjelma, pk-yritysten COSME-ohjelma, luoville aloille suunnattu Luova Eurooppa -ohjelma, liikkuvuusohjelma Erasmus+ ja muut EU-ohjelmat tarjoavat hämäläisille runsaasti rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia. Erityisesti pk-yritysten kannattaa hyödyntää aiempaa yksinkertaisempia ohjelmia sekä Enterprise Europe Network -verkoston kansainvälistyville yrityksille tarjoamia maksuttomia palveluita. Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä järjestettiin Hämeenlinnassa. Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen oli jälleen kerran koonnut rahoituspäivään upean ohjelman, joka houkutteli paikalle kaksisataa innokasta maakunnan kehittäjää. Seminaarin aamupäivän osiossa käsiteltiin kansallista rakennerahasto-ohjelmaa sekä kansallisia kehittämisvälineitä, iltapäivällä perehdyttiin kansainvälisen yhteistyön ohjelmiin, EU:n erillisohjelmiin sekä hakemusten arviointiprosesseihin. Päivän aikana käytetyissä puheenvuoroissa korostui osallistujien ennakkoluuloton ja avoin suhtautuminen uusiin EU-ohjelmiin, ja valtaosassa rahoituspäivän esiintyjille esitetyissä kysymyksissä pohdittiinkin innovatiivisia hakemusideoita. Vaikka rakennerahastovarat tippuivat Etelä-ja Länsi-Suomessa rajusti viime ohjelmakauteen verrattuna, kyetään niidenkin avulla edelleen rahoittamaan fiksuja hankkeita. Rahaa on nyt vain niukemmin, joten erinomaisiakin ideoita jää vaille rahoitusta. Katseet onkin myös Hämeessä suunnattu EU-erillisohjelmiin. Kun vuoden 2012 keväällä aloitimme yhteistyön Hämeen liiton kanssa, pistin heti merkille, että Hämeessä valmistauduttiin jo tuolloin kovaa vauhtia kauden uusiin ohjelmiin. On myös ilahduttavaa huomata, että uuden ohjelmakauden alkaessa laajan yhteistyön tuloksena laaditun Häme-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet vaikuttavat olevan Hämeen kehittäjien tiedossa. Aikaa ei ole hukattu, tekeminen on aloitettu heti EU-ohjelmien ensimmäisten rahoitushakujen avauduttua joulukuussa Kun olen viimeiset kaksi vuotta kiertänyt työkseni toimistomme sekä kumppaniemme järjestämissä EU-rahoituksen koulutustilaisuuksissa, olen huomannut, että Kanta-Hämeessä on herätty ensimmäisten eurooppalaisten alueiden joukossa aluekehittämisen uuteen aikaan, jossa EU-ohjelmia hyödynnetään erittäin tehokkaasti. Hienoa, Häme! Rogaciano Cavadas Kaipainen Helsinki EU-toimiston päällikkö 18 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

19 Luontoon liikkumaan Suomalaisten tyypillisin liikuntapaikka on luonto. Luonnossa liikkuminen perustuu usein vahvasti sisäiseen motivaatioon, luontoympäristössä toimiminen on nautinnollista, luonnossa on yleensä hyvä olla. Luonto liikuttaa koko ihmistä. Suomalaiset ovat vielä luontoihmisiä ja ulkoilukansaa: runsas kolmannes kaikesta aikuisten vapaa-ajan liikunnasta ja ulkoilusta tapahtuu luonnossa. Varsinkin lapset ja nuoret viettävät kuitenkin yhä enemmän aikaa ruudun äärellä, ja nyky-yhteiskunnassamme jatkuva sisälläolo ja istuminen lisäävät sekä mielenterveyteen että aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien riskiä, Metsähallituksen luontopalvelujen Luonto liikuttamaan -hankkeen projektipäällikkö Kati Vähäsarja sanoo. Monesti ulkona kuljeskelun merkitystä vähätellään. Eihän se nyt oikeaa liikuntaa ole, jos vain kuljeskelee koiran perässä metsäpolkuja pitkin ja poikin ja vähän poimii mustikoita. Tämä ei pidä paikkaansa. Metsässä ja poluilla liikkuminen ja koiran ulkoiluttaminen ON oikeaa ja terveyttä edistävää liikuntaa. Luonnossa liikkuminen on yleensä reippaampaa kuin sisätiloissa mutta se tuntuu kevyemmältä ja esimerkiksi motoriset perustaidot, kuten tasapaino, kehittyvät epätasaisessa maastossa kulkiessa. Metsähallituksen tietojen mukaan myös mieli virkistyy luonnossa tehokkaammin kuin sisätiloissa. Luonnossa liikkuminen on halpa, tehokas ja koko ihmistä hellivä tapa saada uutta virtaa olemukseensa. Lähiviheralueilla kannattaa kuljeskella ja oleskella yli viisi tuntia kuukaudessa tai vierailla taajamien ulkopuolisissa luontokohteissa kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa, niin hyvinvointi tutkitusti lisääntyy. Hämeen virkistysalueet ja ulkoilureitit: Lisätietoja: virkistysalueyhdistyksen asiamies Paula Mustonen, , Lähde: HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 19

20 lisäksi uomaan rakennettiin kaksi kivistä tehtyä pohjajarrua sekä kaksi pohjapatoa. Saarikonojan kosteikko on hyvä esimerkki siitä, että toimiva kosteikko voidaan rakentaa niin, että se vie tilaa mahdollisimman vähän viljelykelpoiselta peltomaalta. Saarikonojan kosteikko rakennettiin yksityisen maanomistajan maalle. Kosteikon toivoisi kannustavan muitakin maanomistajia vastaavanlaisiin hankkeisiin. Toivanjoen rantaluhtaan saatiin lisää avovettä linnuille ja muille vesieläimille. Ruoppauksen jälkihoitotöitä Ruununmyllynjoella. Vanajavesikeskuksen kuulumisia Kaivinkoneelle töitä Talvi on vesistökunnostajalle hyvää aikaa. Varsinkin jos työhön tarvitaan kaivinkonetta tai muita raskaita työkoneita. Jäässä oleva maa kantaa painavia koneita paremmin ja pellot ovat poissa viljelykäytöstä. Talvella vedenkorkeus ja virtaama ovat yleensä alhaisia, jolloin työstä aiheutuva kiintoainekuormitus vähenee. Kunnostus vaikuttaa siten mahdollisimman vähän veden laatuun ja vesieliöstöön. Tähän saumaan on iskenyt myös Vanajavesikeskus, joka on ollut talven aikana mukana toteuttamassa useita vesistökunnostustoimenpiteitä. Kaivinkone vieraili menneenä talvena Saarikonojalla Valkeakoskella, Ruununmyllynjoella Hämeenlinnassa ja Toivanjoella Janakkalassa. Valkeakosken Saarioisjärveen laskeva Saarikonoja kerää vetensä laajalta alueelta ja kuljettaa mukanaan runsaasti ravinteita ja kiintoainetta. Ravinteiden ja kiintoaineen pääsyä matalaan ja rannoiltaan umpeenkasvavaan järveen pyritään hillitsemään Saarikonojaan kaivamalla ja patoamalla perustetulla kosteikolla. Kosteikko toimii vesiensuojelun lisäksi maisemaa ja elinympäristöä elävöittävänä elementtinä, jonka odotetaan houkuttelevan myös esimerkiksi lintuja pysähtymään ja pesimään. Malliltaan Saarinojan kosteikko on pitkänmallinen, jonka neljä allasta seurailee ojan luonnollista uomaa. Altaiden Ruununmyllynjoessa Kruununmyllyn yläpuolella oleva patoallas on aikojen saatossa pikku hiljaa täyttynyt veden mukanaan kuljettamasta aineksesta. Allasta ruoppaamalla siihen saatiin uutta vesitilavuutta noin 500 m 3. Vesitilavuuden kasvu hidastaa veden virtausta, jolloin kiintoaine laskeutuu tehokkaammin altaan pohjalle vähentäen alapuoliseen Katumajärveen kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Janakkalan Toivanjoki on hyvää lintualuetta ja joen varressa oleva lintutorni on harrastajien ahkerassa käytössä. Toivanjoella linnut ja muut vesieläimet saivat keväällä lisää hyviä elinympäristöjä, kun Toivanjoen rantaluhdan vesipinta-alaa lisättiin. Toivanjoelle kaivettiin yksi kokonaan uusi allas lintutornin ja jokiuoman väliselle alueelle. Alueella ennestään olleita vanhoja savenottokuoppia laajentamalla ja uudelleen muotoilemalla saatiin luotua suojaisia pesintä- ja ruokailualueita linnustolle. Uutta avovesipinta-alaa Toivanjoen rantaluhtaan saatiin luotua yhteensä 2 3 hehtaaria. Vaikka talvi on hyvää aika kaivella, niin eivät Vanajavesikeskuksen vesistökunnostukset täysin seisahdu kesälläkään. Janakkalan Hiidenjoen hapettomien syvänteiden tilanteeseen toivotaan saavan kohennusta kemikaalikäsittelyllä. Hiidenjoella kokeillaan kuinka happikalkitus ja rautakipsipeitto auttavat joen happiongelmiin. Viimeistään syksyllä alkaa myös Hämeenlinnan Kutalanjoen kunnostaminen mukavaksi kaupunkiluontokohteeksi. Jännityksellä odotamme myös millaisia hyödyllisiä vesienhoitotoimenpiteitä Vanajavesikeskuksen myöntämät avustukset saavat alulle. 20 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

21 Teuronjoen-Puujoen vedenlaatua mitataan nyt jatkuvatoimisesti Vanajavesikeskuksen ja Lammin biologisen aseman yhteistyönä. Ansiojärven rantaan asennettiin mittauslaite laitureineen ennen joulua, ensimmäisten jäiden aikana kiloo! Ravinteit ei oo jääny yhtä hyvi, mut me toivotaan et seki paranee ku aikaa kuluu ja niihin altaisiin rupee kasvaan vesikasvei. Ja sit kaikist paras juttu: yliopiston väki lupas et ne voi teettää sinne viel yhen altaan perään niin siit tulee vielki parempi. Ja sit yks jatko-opiskelija rupee tekeen tälläsen altaan toimivuudest väitöskirjaa. Hänest tulee sitte Koiransuolenoja-tohtori! Onnin menneen talven lumia Jaaritellaanpas ny keleistä: olipas lyhyt talvi! Eihän täs kerinny ku nokkaunet vetään ja jo tarvi ruveta touhuaan kevätjuttuja. Enpä muista koska olis ollu näin lyhyet jääpeitteet meiän hämäläisjärvissä. Vasta loppiaisen jälkeen ne tuli ja jo maaliskuussa alko näyttää siltä että sulaa ihan just. Ei tullu ainaskaan sen takia meille kaloille tukalaa että hapet ois vesistä loppu. Jäistä puheenollen, jokos kuulitte että mää pääsin Hämeenlinnan ritariareenalle luisteleen ja esiintyyn täyden hallillisen hurratessa. Kiitokset vielä Sibelius-porukalle itsenäisyysfantasiatapahtumasta! Noi Vanajavesikeskuksen toimiston ihmiset on ollu vähän harmissaan kun aika monta lasten pilkkipäivää on pitäny peruuttaa heikkojen jäiden takii. Mut onneks pilkinnän sijasta koululaisille on järkätty muuta kalaan liittyvää puuhaa; alaluokkalaiset on päässy mm. opetteleen kuinka ahventa fileroidaan. Ja tiiättekö, lapset ei tee ollenkaan haavoja veittellä käsiinsä toisin kuin aikuiset! Isommilla koneilla on ollu kans monta työmaata. Joulun molemmin puolin rakennettiin Valkeekosken suuntaan kosteikkoallassarjaa. Siinäkin meinas tulla tenkkapoo kun lumet suli ja kaivurit rupes uppoon pellolle. Ei auttanu ku laittaa stoppi hommiin ja ootella että pakastaa. Täällä Hämeenlinnassa oli ruoppaushommii Ruununmyllyllä, saatiin patoaltaaseen vähän lisää tilaa et yläjuoksult tuleva vesi pysähtyy siihe kauemmaks aikaa ja puhdistuu paremmin. Tääl kaupunkis piti ollakki tarkkana ettei sotkettu teitä ja ihmisten autoi kuralla. Kolmanneks vois mainita viel yhen homman tuol Janakkalas. Siel rakennetaan linnuil ja sudenkorennoil ja sammakoil lisää avovettä Toivanjoen rantaluhtaan. Muistatte varmaan, et vuos sitte Lammil rakennettiin kosteikkoallassarja sellaseen puroon, mikä laskee Pääjärveen. Yliopiston väki o mittaillu tiheeseen tahtiin kuin hyvin sellane toimii. Meiän Viljo-mittarii on käytetty siinä hommas kans. No mut, tulos on ollut tosi hyvä ku järvee mataloittavaa kiintoainetta on jääny yhe vuoden aikana niihi altaisiin Täs kevään mittaan mää ja noi mun taustajoukot järkkäillään ja osallistutaan kaikenlaisiin tapahtumiin. Esimerkiks Mika ja Mikko kiertää tosi monel alakoulul tuolla maakunnas tekemäs lasten kanssa vesijuttuja. Ja isompii opiskelijoit opetetaan luennoil ja käytännön hommis. HAMKin väkee tulee taas Vorssast saakka lapioimaan särkii kevätrysille Iittalaan. Iittalas touhutaan enempiki; aateltiin pitää meiän joka kevään yleisötapahtuma siel ja siin samalla järkätä paljo kaikkee kivaa sikäläisen koulun ja suojeluyhdistyksen väen kaa. Vanajavedest ja sen hienost valuma-alueest tehään kirjaa, uusii hankkeit pitää kehitellä ja meiän uusien pääyhteistyökumppaneiden kans viritellään aktiviteettei. Näyttää taas siltä ettei meiän aika tuu pitkäks. Niin ja muistakaa käydä kurkkaan meiän uusittui nettisivui, siel nimittäin on joka viikko vaihtuva plokijuttu ja hienoi järvivalokuvii. Ja ne teistä ketkä o feisbuukissa nii käykää tykkäämäs Vanajavesikeskuksest niin tiiätte mitä me milloinki touhutaan! Mukavaa alkavaa mökkikautta rannoil ja vesil t. Onni Monni HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 21

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA Marja Heikkinen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Elina Penger OAKK, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy KETÄ OLEMME? Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet

Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet Oppimisesta tulee hyvä olo! "Huominen on aina tulevaisuutta. -Matti Nykänen. Me sanomme:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ Metsäalan Johtamisakatemia /johtamisakatemia/ Miksi Johtamisakatemia Kansainvälisesti kärjessä myös ihmisten johtamisessa Ihmisten motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet huomisen maailmassa Hyvä

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM

Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM Osaava Forum IV Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM Osaava ohjelman toiminta perustuu rakentavaan hämminkiin (constructive confusion) ei ole valmiiksi suunniteltua toteutusta Osaava on toiminnallinen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Vesivyöjuoksu ja vesijumppa. Vesitreeni tällä viikolla klo (sis. juoksua, jumppaa ja lihaskuntoharjoittelua).

Vesivyöjuoksu ja vesijumppa. Vesitreeni tällä viikolla klo (sis. juoksua, jumppaa ja lihaskuntoharjoittelua). TAPAHTUMAKALENTERI HEINÄKUU 2012 VIIKKO 26 MA 25.6 TI 26.6 KE 27.6 TO 28.6 PE 29.6 LA 30.6 SU 1.7 25.6. zumba/ zumbatoning 2.7.ja 9.7. combatic+core Seniorijumppa klo 9.30-10.00 puisto. Jumppa on maksuton.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot