PERUSTULOHACK. Progressiivinen negatiivinen tulovero. Laatijat: Matti Linna Touko Väänänen Katja Asikainen. 4. & Helsinki

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTULOHACK. Progressiivinen negatiivinen tulovero. Laatijat: Matti Linna Touko Väänänen Katja Asikainen. 4. & 5.3.2016 Helsinki"

Transkriptio

1 PERUSTULOHACK Progressiivinen negatiivinen tulovero Laatijat: Matti Linna Touko Väänänen Katja Asikainen 4. & Helsinki

2

3 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Tausta Verotuksen oikeudenmukaisuus Progressiivinen negatiivinen verotus Miksi juuri progressiivinen negatiivinen tulovero? Talousvaikutukset Optimaalinen verotuskäyrä Käyrän asettaminen Löydetyt verotusfunktiot Sovitettu malli ja nykytila numeroina... 18

4 4 1 TIIVISTELMÄ Tässä työssä pureudumme ansiotuloverotukseen järjestelmässä, jossa on käytössä sovellus negatiivisesta tuloverosta. Mallimme on uraauurtava, sillä olemme tietääksemme ensimmäisiä jotka yhdistävät negatiivisen tuloveron ja progression. Muut negatiivisen tuloveron mallit perustuvat tasaveroon, mikä ei istu pohjoismaiseen ajatteluun. Perustelemme raportissa, miksi kannatamme esiteltävää mallia sekä vertaamme sitä muihin olemassa oleviin ehdotuksiin. Esitämme myös luopumista veroportaisiin perustuvasta progressiosta ja tarjoamme vaihtoehdoksi matemaattista funktiota, joka ratkaisee kannustinloukkujen ongelmat sekä helpottaa optimointia kansantaloudessa. Määritämme kirjallisuuslähteisiin ja laskelmiimme perustuvan optimaalisen matemaattisen verotusfunktion. Mallin nopea käyttöönotto ei kuitenkaan ole realista sen aiheuttamien tulonjakomuutosten vuoksi, minkä vuoksi esittelemme myös funktioperustaisen sovellutuksen nykyjärjestelmään perustuen. Nykyjärjestelmään sovitetun mallin lähtökohta on rakentaa negatiivinen tulovero minimoiden muutokset muilla kuin alimmilla tuloluokilla, sillä perustulokokeiluun asetetulla aikataululla suurten muutosten tekeminen ei ole mahdollista. Esittämämme malli perustuu täysin tämänhetkisen ansiotuloverotuksen eri tuloluokkien keskinäisiin suhteisiin, minkä vuoksi sosiaalietuuksien perustaso on matalammalla kuin nykyjärjestelmässä. Tästä johtuen mallimme on valtiontalouden kannalta positiivinen ja jättää budjetoituja varoja käyttämättä. Nykytason säilyttämiseksi tarvittavat etuudet voidaan sisällyttää malliimme säätämällä funktiota vaatimusten mukaan ja tehdä siitä näin kuluneutraali. Kannustinloukkujen poistamiseksi nettotulojen on kaikissa tilanteissa kasvettava suhteessa bruttotuloihin esittämällämme tavalla tulonlähteestä riippumatta. Helpoiten tämä on sovellettavissa järjestelmäämme laskemalla yhteen eri tulonsiirrot ja toteuttamalla verotus kuten ennenkin ja tasaamalla tilit valtion ja palkansaajan välillä bruttotulojen perusteella aina vuoden lopussa. Optimitilanteessa erilaisten tulonsiirtojen ja vähennysten lukumäärä olisi minimissään, mutta massiivisen järjestelmän vuoksi niitä ei voitane tällä aikataululla toteuttaa. Vaikeimmat kysymykset kuten asumislisä ja ansiosidonnainen päiväraha ratkaistaisiin parhaassa tapauksessa tarjoamalla riittävä toimeentulo ja luopumaan niistä kokonaan, mutta todellisuudessa jouduttaneen ne säilyttämään suurelta osin erillisenä muusta järjestelmästä. Näiden tukien aiheuttaman kannustinloukun pienentämiseksi voitaisiin todennäköisesti myös toteuttaa jonkinlainen funktioperustainen tulojen kehityksen mukaan leikkautuva ratkaisu. Tarkastelussa keskityimme tutkimaan vain ansiotuloverofunktiota tilanteessa, jossa näitä tukia ei tarvittaisi. Pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla tukiviidakon karsiminen, mutta lyhyellä aikavälillä suunnittelijoiden tulee pureutua kannustinloukuttoman järjestelmän luomiseen, jossa tuki ohjautuu sitä tarvitsevalle. Tärkeintä toimivassa järjestelmässä on nettotulojen yhtenäinen kehitys kaikilla palkkatasoilla, joka on helpoiten määritettävissä kuvaamallamme funktiolla.

5 5 2 TAUSTA Kannustinloukkujen purkamisesta alkunsa saanut puhtaan matemaattinen ajattelu ratkaisee veroportaiden ja useimpien tukien aiheuttamat kannustinloukut sekä samalla kiistelyn ansiotulojen tasaveron ja progressiivisen verotuksen välillä. Poliittisia päätöksiä verotuksen tasosta tai veron perusteista malli ei poista, mutta se integroi tuloperusteiset sosiaalituet kannustinloukuttomasti ansiotuloverotukseen. Progressiivista negatiivista verotusta varten esitämme muutamia taustaoletuksia: Verotus ei saa suhteettomasti huonontaa työnteon kannattavuutta. Hyväksytään, että palkka on keskeinen työnteon motiivi. Mahdollisuuksien tasa-arvo: jokaisen tulee voida siirtyä kykyjään vastaaviin tehtäviin ja saada työstään sitä vastaava palkka. Regressiivistä verotusta eikä könttäsummaveroa pidetä vaihtoehtoina niiden tuloeroja kasvattavan luonteen vuoksi. Ne huonontavat merkittävästi sosiaalista liikkuvuutta ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Yhteiskunnan etu on, ettei ketään jätetä täysin heitteille. Sosiaaliturva on välttämätön osa sivistynyttä järjestelmää, mutta sen tasosta voidaan keskustella. Koko yhteiskunnan yksimielinen päätös uudistaa verotusjärjestelmä, vaikka se toisikin muutoksia verotukseen henkilökohtaisella tasolla. Kokonaisuudessaan verorasituksen osalta malli muistuttaa erilaisia sovellutuksia perustulosta. Mielestämme ajatus kaikille maksettavasta yhtä suuresta perustulosta, siis tietystä saman suuruisesta summasta joka käy jokaisen suomalaisen tilillä aiheuttaa turhaa työtä hallinnolle sekä lisää talouden tehottomuutta. Tulonsiirtoja ei kannata maksaa niille suurituloisille joilta ne joka tapauksessa verotettaisiin pois, kuten Vihreiden esittämässä perustulomallissa tehtäisiin. Tehottomuus syntyy järjestelmään sitoutuvan pääoman kiertonopeuden hidastumisesta, mikä vähentää pitkällä aikajänteellä investoitavissa olevien varojen määrää. Toisaalta kaikille tasasummana maksettavassa mallissa vaikka se sisältäisi lainakomponentteja jollaista on hahmotellut mm. ajatuspaja Libera, sosiaaliturvan kohdistuminen vain sitä tarvitseville ei toteudu. Mallimme lähtökohtana ei alunperin ole perusturvan muuttaminen, vaan muutos on pikemminkin seuraus. Sen sijaan lähtökohtamme on työelämäpohjainen: työnteon tulee olla aina kannattavaa. Siksi kutsumme mallia perustulon sijaan progressiiviseksi negatiiviseksi tuloveroksi.

6 6 3 VEROTUKSEN OIKEUDENMUKAISUUS Yhteiskuntafilosofiassa verotuksen oikeudenmukaisuus koostuu horisontaalisesta ja vertikaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu, kun saman suuruisia tuloja verotetaan samalla tavalla. Tulojen jako eri tulolähteisiin ja niiden erilainen verokohtelu on poliittinen valinta. Jos paljon puhuttu Viron veromalli toteutettaisiin, mallimme sopisi erinomaisesti kotiutettavien tulojen käsittelyyn. Parhaiten malli toimisi ja horisontaalinen oikeudenmukaisuus toteutuisi, kun kaikki tulot nettoutettaisiin ja verotettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Poliittisista syistä tehdyn tulolajijaottelun jätämme tarkastelun ulkopuolelle. Vertikaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu, kun kasvavien tulojen verotus on perusteltua ja yhdenmukaista. Vertikaalisesti oikeudenmukaisena voidaan pitää niin tasaveroa, joka kohtelee kaikkia tuloja samalla tavalla sekä matemaattisesti toteutettua progressiota. Progressiivisen mallin ongelmat liittyvät epäjatkuvuuteen, joka johtuu veroportaista ja taitekohdista. Nykyisin alimpia tuloluokkia käsitellään tasaveromaisesti samalla kun niitä tuetaan sosiaaliturvalla. Tämä aiheuttaa tuloloukkuja, jotka voidaan purkaa derivoituvalla mallilla. Nykyisessä verojärjestelmässä edellä esitetyt oikeudenmukaisuuden vaatimukset eivät toteudu. Samansuuruisia tuloja kohdellaan lähtökohtaisesti samalla tavalla poislukien eri tulolähteet mutta eri tukimuodot asettavat tulonsaajat horisontaalisesti epäoikeudenmukaiseen asemaan toistensa suhteen. Usein esimerkkinä käytetään opintotuen suhdetta työttömyystukeen. Horisontaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen on yhteiskunnan rakenteen ja tuloluokkien käyttäytymisen ohjaamiseen liittyvä poliittinen kysymys, johon ei ole tarpeen syventyä tutkimuksen käsitellessä vertikaalista oikeudenmukaisuutta. Todettakoon, että mallin heikkous on juuri horisontaalisessa oikeudenmukaisuudessa: tällaisenaan mallilla ei voida ratkaista esimerkiksi asumistukea, mutta kokonaisuudessaan se kuitenkin kuvaa hyvin verotuksen kokonaissummaan kehitystä. Vertikaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta Suomen verotus- ja tukijärjestelmän merkittävimmät puutteet ilmaisevat olemassaolonsa erityisesti kannustinloukkujen muodossa. Suurimpana ongelmien aiheuttajana pidämme niin vero- kuin sosiaaliturvajärjestelmienkin portaittaista käyttäytymistä. Kannustinloukut syntyvät juuri näiden portaiden rajoilla: työttömän ei kannata tehdä matalapalkkaista työtä, sillä likimäärin saman tulotason voi saada elämällä sosiaaliturvan varassa. Toisaalta on tilanteita, joissa työelämässä olevan henkilön ei kannata ottaa vastaan lisätyötä, sillä ansioiden noustessa yli veroportaan rajan nettoansio käyttäytyy epäloogisesti verrattuna alempiin tuloihin.

7 7 4 PROGRESSIIVINEN NEGATIIVINEN VEROTUS Progressiivisen negatiivisen verotuksen ajatus on sitoa veroprosentti aidosti kasvavaan derivoituvaan funktioon ja näin poistaa portaiden aiheuttamat kannustinloukut. Käyrän muoto ja sen perustelut ovat helpommin hahmotettavissa tarkastelemalla maksettujen verojen suhdetta bruttoansiotuloihin. Lähtökohtana on, että jokaisen tienatun euron tulee vaikuttaa loogisella tavalla nettoansioihin. Siirryttäessä tuloissa ylöspäin malli siis takaa myös käteen jäävien tulojen kasvun. Mallin taustaoletuksista mahdollisuuksien tasa-arvo ja sosiaalinen liikkuvuus ovat sen toiminnan kannalta tärkeitä. Jos tahdotaan jokaisella yksilöllä olevan todellinen mahdollisuus itsensä kehittämiseen, on jonkinlainen vastikkeeton tai velvoitteita sisältävä minimitoimeentulo turvattava. Toisaalta työnteon tulee olla aina kannattavaa, joten kannustinloukun syntymisen estämiseksi ansiotyö ei saa leikata radikaalisti sosiaalietuutta. Jos hyväksytään mahdollisuuksien tasa-arvon perustein marginaalinenkin tuki alimmille tuloluokille, havaitaan että se tekee tasaveron täydellisen toteuttamisen mahdottomaksi: tuloluokkien välille syntyy progressiivista luonnetta. Progressiivinen verotus tekee veroprosentista bruttotulojen funktiona kasvavan funktion jolloin tulojen kasvaessa veroprosentti pienentää nettotuloja suhteessa bruttotuloihin. Koska rationaalinen taloudellinen toimija lopettaa työn teon viimeistään 100% marginaaliveroasteella, on marginaaliveroprosentilla oltava maksimi. Edellä esitettyjen argumenttien perusteella syntyvän funktion muoto pääpiirteittäin vakio. Kuvattaessa maksettuja veroja bruttotulojen funktiona, muoto on ylöspäin avautuvan paraabelin I- ja IV-neljännes. Koska veroille on oltava katto, paraabelin kulmakertoimen kasvuvauhti taantuu lähestyen maksimikulmakerrointa, toisin sanoen käyrä suoristuu ylemmillä tuloluokilla. Sosiaaliturva integroidaan malliin siirtämällä funktion lähtöarvo x-akselin alapuolelle, jolloin funktion ja x-akselin erotus kuvaa sosiaaliturvana saatavaa negatiivista tuloveroa. Näin kuvattuna on selvää, että kaikilla muuttujan x arvoilla yhden lisäeuron tienaaminen on aina kannattavaa eli lisäansion efektiivinen vaikutus on suurempi kuin 0, jos funktion kulmakerroin on alle 1. Jatkuvalla funktiolla voidaan päästä aina vähintään yhtä hyvään lopputulokseen kuin paloittain määritellyllä. Määrittämällä yksi verotusfunktio voidaan verotusta optimoida niin kansantalouden kuin yksilönkin näkökulmasta vähemmillä parametreilla kuin paloittain määriteltynä. Myös asiaan perehtymättömän ihmisen kannalta verotusfunktio lisää läpinäkyvyyttä ja progression ymmärrettävyyttä, kun asian vain viestii oikein. Veroportaat sinällään ovat turha työkalu, jotka voidaan korvata jatkuvalla kasvavalla funktiolla. Helppo tapa olisi esimerkiksi rakentaa ohjelma, jossa x:n paikalle sijoitetaan omat bruttotulot, jolloin laskuri antaisi tuloksena nettotulot ja veroprosentin. Toteutuessaan malli lisäisi palkansaajan kannalta ennustettavuutta, kun nettotulot käyttäytyisivät loogisesti bruttotulon kasvaessa. 1. Miksi juuri progressiivinen negatiivinen tulovero?

8 8 Selvimmin progressiivisen negatiivisen verotuksen edut voidaan ymmärtää vertailemalla niitä muihin olemassa oleviin ja esitettyihin malleihin. Suurin ero on siinä, että aikaisemman useasta eri veroprosenttiluokasta rakennetun funktion tilalle luotaisiin vain yksi funktio, mikä helpottaa huomattavasti sen optimointia niin kansantalouden kuin yksilönkin osalta. Näin päästään eroon kannustinloukkuja aiheuttavista veroportaista. Osmo Soininvaara on käsitellyt perustuloa Taloustieteellisen yhdistyksen sivulla artikkelissaan, johon linkki löytyy työn lopusta, Soininvaara korostaa lineaarisen funktion etuja suhteessa epälineaariseen, mutta tunnustaa myös progression edut. Mallimme yhdistää nämä molemmat. Blogissaan Soininvaara kirjoittaa myös: Hakattuani tämän asian kanssa 30 vuotta päätäni seinään, totean, että poliittisesti ainoa realistinen tapa edetä kohti perustuloa on negatiivinen tulovero, jossa tuo negatiivisen veron osuus on ehdollinen samaan tapaan kuin työmarkkinatuki. Jos tulottomuuteen ei ole mitään terveydellistä ja muuta syytä, on oltava työmarkkinoiden käytettävissä. En usko, että tämä ehto tosiasiassa on tarpeen, koska ihmisiä ei tosiasiassa saa pakotetuksi töihin. Kun työnteko muuttuisi kannattavaksi, paljon useampi työllistyisi kuin nykyisellä pakottamisella. Mutta sovitaan nyt sitten, että negatiivisen veron edellytyksenä on oleminen työmarkkinoiden käytettävissä. Nykyiseen järjestelmään verrattuna suurin muutos olisi veroportaiden poisto ja progressiivisuus toteutettaisiin jatkuvana. Ylemmissä tuloluokissa muutos ei olisi vaikutuksiltaan kovin suuri, mutta alempien tuloluokkien tukiviidakko helpottuisi merkittävästi kun sekä tuet että tulot ajateltaisiin summana. Malli lopettaisi varojen siirtelyn valtion kassasta kuluttajan kautta takaisin kun lähtökohtaisesti tukea annettaisiin oikea määrä. Kuvassa esitetään tämänhetkinen veroprosentti veronmaksajat.fi -sivustolla esitetyn datan avulla. Kuvasta havaitaan suurimman kannustinloukun sijaitsevan noin vuodessa tienaavien kohdalla kun tasaverosta siirrytään progressioon. Alemmat tuloluokat saavat myös erilaisia sosiaalietuuksia, joihin ansiot vaikuttavat ylisuhtaisesti.

9 9 2. Nykyjärjestelmään sopiva funktio Progressiivinen negatiivinen veromalli ratkaisee verotuksen tuoman kannustinloukun nettouttamalla saatavat tuloperusteiset sosiaalietuudet yhteen palkkatulojen kanssa. Alla oleva kuvio kuvaa karkeasti veroprosenttifunktiota, joka on muodostettu poistamalla alemmista tuloluokista selvästi muusta linjasta poikkeavat arvot, vuodessa tienaavat, ja sovittamalla havaintoihin logaritminen käyrä. Seuraava, tulonsiirtoja kuvaava käyrä on toteutettu samalla menetelmällä. Kuvion perusteella nykyiseen järjestelmään sovittamalla syntyisi helposti sosiaaliturva jonka perustaso on noin 420 /kk. Nykyjärjestelmään parhaiten sopiva tulonsiirtoja kuvaava määrittämämme funktio on T=0,9467x ,9x-5152, kun x 95, T=579x ,5461, kun x>95, jossa x=bruttotulot tuhansina euroina vuodessa. Funktio koostuu kahdesta osasta, sillä verot eivät toisaalta voi kasvaa äärettömiin, toisaalta nykyinen järjestelmämme on tämän muotoinen. Funktio on pisteessä aidosti jatkuva ja derivoituva, eli minkäänlaista porrasta tai kannustinloukkua ei synny.

10 10 3. Ero muihin malleihin Esittelemämme malli olisi vaikutuksiltaan mikrotaloudellisesti eli henkilötasolla samansuuntainen kuin Vihreiden esittämä perustulomalli. Suurimmat erot mikrotasolla syntyvät perustulon tasosta, joka mallissamme olisi nykyjärjestelmän vuoksi alhainen 420 /kk Vihreiden esittäessä 560 /kk. Toisaalta ylimmillä tuloluokilla Vihreiden esittämässä mallissa ansiotuloverot laskisivat 49% tasolle esittämämme mallin pitäessä ne nykyisellä noin 56% tasolla.

11 Yhteiskunnan tasolla esittämämme mallin edut nousevat selviksi. Toisin kuin Vihreä perustulo, progressiivinen negatiivisen verotuksen malli ei sido tarpeetonta pääomaa. Jos tietty summa annetaan vuoden alussa kaikille ja lopussa verotetaan se pois, se vähentää investoitavissa olevaa rahamäärää kansantaloudessa. Perustulo muille kuin alemmille tuloluokille voidaan nähdä korottomana lyhyenä lainana, mikä hidastaa pääoman kiertonopeutta taloudessa aiheuttaen tehottomuutta verrattuna tilanteeseen, jossa sama raha kulkisi vapaasti. Kärjistetysti: miksi ottaa raha pois kuluttajilta, antaa se takaisin ja ottaa taas pois? 11 Lähde: vihreat.fi Muista negatiivisen tuloveron malleista mallimme erottaa sen progressiivisuus. Lineaarisen funktion hyödyt eli kannustinloukuttomuus saadaan aikaan, kun pidetään huoli funktion derivoituvuudesta. Progression ansiosta mallilla saadaan myös progressiivisen

12 12 verotuksen tuomat tulontasausvaikutukset. Tasavero ei ole tuloerojen tasaukseen tähtäävässä yhteiskunnassamme vaihtoehto. Negatiivinen ja paloittain lineaarinen tulovero, lähde: Osmo Soininvaaran blogi

13 13 5 TALOUSVAIKUTUKSET Verrattaessa nykyjärjestelmään progressiivinen negatiivinen tulovero minimoisi muutokset muissa kuin tuen tarpeessa olevien tuloluokissa. Tämä on perusteltua, sillä perustulon tarkoitus ei ole inflatoida talouttamme, vaan helpottaa työllistymistä ja poistaa kannustinloukut. Alla olevasta kuviosta voidaan todeta, että esittämässämme mallissa tuki kohdistuu pääosin juuri niille tuloluokille joihin haluamme vaikuttaa. Välillä tapahtuva vähäinen veronkevennys johtuu tämänhetkisen järjestelmämme liian nopeasta verojen kiristymisestä suhteessa alempiin ja ylempiin tuloluokkiin. Mallimme synnyttämät kustannukset verrattuna nykyiseen kun sosiaalietuuksia tai veronkevennyksiä ei huomioida ovat noin 4,9 miljardia euroa. Summa syntyy alimmille tuloluokille maksetusta tuesta, 4,1 miljardia, näiltä tuloluokilta menetetyistä verotuloista 0,8 miljardia sekä 2,4 miljoonan veronkevennyksistä noin vuodessa ansaitseville. Jos negatiivisen tuloveron katsotaan kattavan perusturvan, toimeentulotuen, opintotuen, sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat erotukseksi nykymalliin jää noin 1,4 miljardia euroa. Jos kolmasosa ansioturvasta sisällytetään pottiin, käyttämättä jää yli 2 miljardia euroa. Nämä varat voidaan käyttää nykyisellä tavoin, jolloin muutosta tulonsiirtoihin ei tapahdu. Tällä laskelmalla osoitamme että nykyisellään varoja käytetään enemmän kuin mallimme edellyttäisi, joten se on toteutettavissa kustannusneutraalisti. Alla olevassa kuviossa on kuvattu muutokset nykytilanteeseen tuloluokittain. Kuvion nollatasoksi on asetettu nykytilanne ja palkit kuvaavat alimmilla tuloluokilla perustulon määrää ja ylimmillä veronkevennystä vuodessa. Lisäksi punaisella on huomioitu menetetty verosumma alimmilta tuloluokilta. Mallin kustannuserät on määritetty tuloluokkien tulonsaajien lukumäärän ja mallimme tuen luokkakeskiarvojen perusteella. Vihreiden esittämä kustannusneutraali malli muuttaa tulonjakoa ansiotulojen osalta suuresti. Vaikka tuet alimmille tuloluokille ovat suuremmat kuin esittämämme, myös ansioverotulot yläluokilta laskevat tasaveron vuoksi. Vihreiden mallissa kustannusneutraa-

14 14 lius on saavutettu muuttamalla verotuksen rakennetta. Alla oleva kuvio havainnollistaa ansiotuloverotuksen keventymisen euroina vuodessa tuloluokittain. Vaikka malli toisaalta toteuttaakin perustulon tavoitteet, on selvää ettei muutos kohdistu pelkästään tuen tarvitsijoihin, vaikka tätä korjataan kiristämällä ylempiin tuloluokkiin verorasitusta kohdistavia muita veroja.

15 15 6 OPTIMAALINEN VEROTUSKÄYRÄ Oikeudenmukaisen verotuksen funktio on progressiivinen. Progression jyrkkyys kuitenkin huonontaa työn vastaanottamisen kannattavuutta. Progressio ei siis saa nousta liian jyrkästi, sillä näin se voi muodostaa kannustinloukun. Verotusfunktion rajakannustavuus tuleekin analysoida. Koska yhteiskunnan etu on että työtä tehdään, voidaan määrittää optimaalinen käyrän muoto, eli se kuinka nopeasti verotus lähestyy maksimitasoaan tarkastelemalla verokertymän joustoa verotuksen kireyden suhteen. Horisontaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteella verotuksen tulee kiristyä loogisesti palkkatulon kasvaessa. Oikeudenmukaisella verotusfunktiolla on siis maksimi. Kuvio 1 Havainnekuva verotusfunktiosta Veroprosentti bruttotulojen funktiona muodostaa käyrän, joka muistuttaa muodoltaan logaritmista funktiota. Lähtökohdaksi funktion määrittämiseen valittiin optimointi. Maksimoitavaksi funktioksi optimointiin valittiin summa palkansaajien käytettävien tulojen logaritmia. Kohdefunktion valinta perustuu optimaalista tuloverotusta koskeviin tutkimuksiin joiden numeerisissa esimerkeissä kulutuksen hyötyä on kuvattu käytössä olevien tulojen logaritmilla. Rajoitusehtona on, että tuloveron on tuotettava vähintään saman verran tuloja kuin nykyisen tuloveron. Optimointimalliksi tulee max ln(y*(1-t(,y))) s.e. Y*T(,Y) M jossa Y on henkilön tulot, T(β,Y) on verotuskäyrä joka riippuu parametreista β ja henkilön tuloista Y, M on valtion tuloveron tuotto ja summaus tapahtuu kaikkien veronmaksajien yli. Perustulon tasona käytettiin 500 /kk. Lähestymistavan ongelmaksi havaittiin datan epätarkkuudet. Johtuen monenlaisista verotuksen vähennyksistä varsinaisesti maksetut ansiotuloverot ovat huomattavasti pienemmät kuin jos maksetut verot laskisi vain kaavalla T = Yt, jossa T on maksetut verot,

16 16 Y tulot ja t veroprosentti. Tästä syystä arvioidut veroprosentit jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin nykyiset tai esimerkiksi Vihreiden perustulomallissa esitetyt. Ongelmaa korjattiin laskemalla tulonjakodatasta maksetut ansiotuloverot jokaisen tuloluokan keskitulojen veroprosentilla. Tällä tavalla arvioitu tuloveron tuotto oli huomattavasti suurempi kuin tilastoitu. Tämä arvio tuloveron tuotosta on kuitenkin heuristinen ja analyysia olisi hyvä tehdä tarkemmilla arvioilla tuloveron tuotosta ennen erilaisia vähennyksiä. Optimoinnissa huomattiin myös ettei kohdefunktio ilmeisesti ole konveksi. Tämä johtaa siihen, että optimoinnista saadaan mahdollisesti eri tuloksia erilaisilla alkuarvoilla. Tämä on hyvä tiedostaa erilaisia verotusfunktion muotoja kokeiltaessa. 4. Käyrän asettaminen Käyrän asettaminen paikalleen bruttotulot veroprosentti -koordinaatistoon on poliittinen kompromissin tulos. Poliittista ristiriitaa kevyen tai raskaan verotuksen välillä ei voida poistaa, mutta edellä esitelty malli on käyttökelpoinen ratkaisu kompromissin tekemisen helpottamiseksi: kun syntyvän geometrisen sarjan kerroin on päätetty, voidaan muotonsa säilyttävää funktiota siirtää koordinaatistossa mahdollisimman yleisesti hyväksyttävään kohtaan. 5. Löydetyt verotusfunktiot Luvussa 1.1 kuvatulla menetelmällä löydetty logaritminen verotusfunktio on T(Y) = ln(Y)/ Veroprosentti nettotulojen funktiona on kuvattu alla. Kuvassa on vertailun vuoksi mukana nykyiset veroprosentit. Kuvasta nähdään että suurituloisten tuloveroprosentti nousee hieman jotta perustulon aiheuttamat veronkevennykset pienituloisille voidaan rahoittaa tuloveron kautta. Verrattuna nykytilaan alle vuodessa tienaavien tuloveroprosentti laskee ja yli tämän tienaavien nousee. Samalla menetelmällä etsittiin myös parasta tasaveroprosenttia. Optimaaliseksi tasaveroprosentiksi saatiin 48.97%. Veroprosentti verrattuna nykytilaan on kuvattuna alla. Tasaverolla tuloveroprosentti nousisi alle vuodessa tienaavilla ja laskisi alle tämän tienaavilla.

17 17

18 18 7 SOVITETTU MALLI JA NYKYTILA NUMEROINA Alla olevissa taulukoissa on kuvattu muutokset nykytilanteeseen eri tulotasoilla. Negatiiviset tulonsiirrot kuvaavat saatua tuloa, positiiviset maksettua veroa.

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Keskustanuorten perustulomalli

Keskustanuorten perustulomalli Keskustanuorten perustulomalli Hyväksytty Tampereen valtuuskunnassa 23.4.2017. työelämäpoliittisen ohjelman yhteydessä. Teksti: Matti Linna Keskustanuorten perustulomalli Keskustanuorten valtuuskunta hyväksyi

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Onneksi olkoon, sinut on valittu!

Onneksi olkoon, sinut on valittu! Perustulohack 2016 Onneksi olkoon, sinut on valittu! Tietopaketti perustulopilottiin valituille. Silja Uusikangas & Minna Manninen Mikä on perustulo? Perustulo on tuloa, joka maksetaan säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa Olli Kärkkäinen PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TYÖPAPEREITA LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH DISCUSSION PAPERS 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa*

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PERUSTULOPELI. Simulaattori elämänvalintojen vaikutuksesta julkiseen talouteen HAHMOTA.FI

PERUSTULOPELI. Simulaattori elämänvalintojen vaikutuksesta julkiseen talouteen HAHMOTA.FI Simulaattori elämänvalintojen vaikutuksesta julkiseen talouteen Peter Tattersall Petri Eerola Seppo Määttä Ville Aula (www.hahmota.fi) Konseptin tiivistelmä Luomme visuaaliseen simulointiin perustuvan PerustuloPelin,

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot 9.2.216 Luonnos Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot Tässä muistiossa tarkastellaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot

Lisätiedot

1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin

1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin 1(6) 18.9.2017 VM/BO/RY TAE 2018 tulonjakovaikutukset Tähän muistioon on koottu arvioita vuoden 2018 talousarvioesityksessä esitettyjen uudistusten tulonjakovaikutuksista, niiltä osin kuin niitä on pystytty

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

HE 107/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg

HE 107/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg HE 17/217 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.1.217 Sisältö Työn verotus hallituskaudella Vuoden 218 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017 Julkaisuvapaa klo 6. Kansainvälinen palkkaverovertailu 217 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Perustulon nimellä kulkee

Perustulon nimellä kulkee artikkeli pertti honkanen Johtava tutkija Kela pertti.honkanen@kela.fi olli kangas Yhteiskuntasuhdejohtaja kela olli.kangas@kela.fi Perustulo ja kannustavuus Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan

Lisätiedot

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Isien perhevapaat ja tasa-arvo Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus

Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus Olli Savela Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus Miten kuntien tuloja tulisi lisätä, jotta ne voivat vastata kasvavaan palvelutarpeeseen? Keskeistä on kuntien valtionosuuksien palauttaminen sille

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

1 Rajoittamaton optimointi

1 Rajoittamaton optimointi Taloustieteen matemaattiset menetelmät 7 materiaali 5 Rajoittamaton optimointi Yhden muuttujan tapaus f R! R Muistutetaan mieleen maksimin määritelmä. Funktiolla f on maksimi pisteessä x jos kaikille y

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2009

Suomi työn verottajana 2009 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,

Lisätiedot

Todellinen prosentti

Todellinen prosentti Todellinen prosentti Kaksi ajankohtaista esimerkkiä talousmatematiikasta ja todellisuudesta Tommi Sottinen Vaasan yliopisto 9. lokakuuta 2010 MAOL ry:n syyspäivät 8.-10.10.2010, Vantaa 1 / 16 Tiivistelmä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 107/2017 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAEIKSI VUODEN

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

PELASTAAKO PERUSTULO SUOMALAISEN SOSIAALITURVAN?

PELASTAAKO PERUSTULO SUOMALAISEN SOSIAALITURVAN? PELASTAAKO PERUSTULO SUOMALAISEN SOSIAALITURVAN? Perustulolla pyritään korvaamaan nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva takaamalla jokaiselle vastikkeeton toimeentulon perusosa elämäntilanteesta riippumatta.

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista

Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas Muistio 25.10.2017 Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista Kysymys Mikä on alla mainittujen muutosten vaikutus tulonjakoon suhteessa vuoden

Lisätiedot

Lineaarinen verojärjestelmä ja perustulo

Lineaarinen verojärjestelmä ja perustulo Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 3/2004 ESITELMIÄ Lineaarinen verojärjestelmä ja perustulo Osmo Soininvaara Kansanedustaja Eduskunta L ähtökohtani on, että Suomessa tarve tasata tuloeroja valtion

Lisätiedot

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT: MAA Koe 8.1.014 Arto Hekkanen ja Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT: 1. a) Laske polynomien x x

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

2 Pistejoukko koordinaatistossa

2 Pistejoukko koordinaatistossa Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Vihreiden nuorten eläkepamfletti 2017 KORJATAAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ!

Vihreiden nuorten eläkepamfletti 2017 KORJATAAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ! Vihreiden nuorten eläkepamfletti 2017 KORJATAAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ! mitkä eläkkeet? Eläkkeet ovat olennainen osa hyvinvointivaltion sosiaaliturvaa, joka kuuluu jokaiselle ja jonka tulee taata riittävä toimeentulo

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to Matematiikan peruskurssi (MATY00) Harjoitus 10 to 6.3.009 1. Määrää funktion f(x, y) = x 3 y (x + 1) kaikki ensimmäisen ja toisen kertaluvun osittaisderivaatat. Ratkaisu. Koska f(x, y) = x 3 y x x 1, niin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Työvuorosuunnittelun optimointi (valmiin työn esittely)

Työvuorosuunnittelun optimointi (valmiin työn esittely) Työvuorosuunnittelun optimointi (valmiin työn esittely) Pekka Alli 1.12.2015 Ohjaaja: Tuuli Haahtela Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012 Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö

Lisätiedot

Verotus ja. Valtiosihteeri Raimo Sailas vastusti Ylioppilaslehden. oikeudenmukaisuus. Yhteiskuntafilosofian oikeudenmukaisuusteorioista

Verotus ja. Valtiosihteeri Raimo Sailas vastusti Ylioppilaslehden. oikeudenmukaisuus. Yhteiskuntafilosofian oikeudenmukaisuusteorioista Verotus ja oikeudenmukaisuus Yhteiskuntafilosofian oikeudenmukaisuusteorioista voidaan johtaa tiettyjä periaatteita, joita hyvän verojärjestelmän tulisi noudattaa. Juha Sihvola Tutkijakollegiumin johtaja,

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu Merkintöjä := vasen puoli määritellään oikean puolen lausekkeella s.e. ehdolla; siten että (engl. subject to, s.t.) on voimassa

Lisätiedot

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI ON EKOLOGINEN (VOIDAAN VALMISTAA ETÄTYÖNÄ. EI TOIMITUSKULUJA) JOKAISEEN MAKUUN AINA TUORETTA (EI PARASTA ENNEN -PÄIVÄÄ) EHTYMÄTÖN LUONNONVARA

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot