vuosikertomus

Transkriptio

1 vuosikertomus

2 Sisällys Yleistä...3 Salibandyn muutos...4 Organisaatiokulttuurin arvot ja asiakkaiden arvo-odotukset...4 Henkilöstön Pelikirja...4 Järjestötoiminta...5 Seuraparlamentti...5 Valtuusto...5 Liittohallitus...5 Valiokunnat ja ryhmät...5 Valituslautakunta...5 Olosuhteet... 6 Seurakehittyminen... 6 Kansainvälinen toiminta...7 Kansainväliset kilpailu...7 Naisten MM2015-kisaprojekti...8 Kansainväliset edustukset...8 Talous... 9 Viestintä ja tiedotus...10 Sisäinen viestintä/tiedotus...10 Ulkoinen viestintä/tiedotus...11 Muu materiaali...11 Huippu-urheilu...12 Parempaa peliä joka päivä...12 Miesten maajoukkue...12 Naisten maajoukkue...12 Pojat U Tytöt U Kilpailutoiminta Salibandyliiga Naisten Salibandyliiga Miesten Divari Suomen Cup...15 Juniorisarjojen mitalistit kaudella Etelä-Suomen alue...16 Alueellinen erotuomaritoiminta...16 Länsirannikon alue...17 Sisä-Suomi...17 Kaakkois-Suomi...18 Savo-Karjalan alue...19 Pohjanmaan alue...20 Pohjois-Suomi...20 Erotuomaritoiminta...21 Valtakunnallinen koulutus...21 Erotuomariasettelu ja maksamisjärjestelmät...22 Erotuomarivalmennus...22 Erotuomariresurssit...22 Nuoriso- ja harrastetoiminta...23 Erityisryhmien salibandy...24 Pelaajapolku...25 Akatemiat...25 Talenttileirit...25 Valmentajakoulutus...26 Liiton nimeämät henkilöt...27 Edustukset muissa järjestöissä...27 Ansiomerkit...27 Liittohallitus...27 Valiokunnat ja ryhmät...28 Valtuusto...29 Länsirannikon seuraparlamentti...29 Henkilöstöluettelo...30 Maajoukkueet...31 Pelatut maaottelut...31 Tilinpäätös Tuloslaskelma...34 Vastaavaa...36 Vastattavaa...36 Liitetiedot...37 Liitetiedot henkilöstöstä Vastuut ja vakuudet Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut toimialoittain...39 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja niiden säilytystavoista tilikautena Tilinpäätöksen allekirjoitukset Yleistä Vuosi 2013 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 29. toimintavuosi. Toimintavuosi oli muutoksen vuosi. Vuoden aikana käynnistettiin Salibandyn muutos, prosessi, johon liittyi organisaatiouudistus ja johtamisjärjestelmän kehittäminen. Visioksi määriteltiin olla Suomen paras liikunta-alan palveluorganisaatio. Muutosprosessin osana myös liiton ja liiton omistaman osakeyhtiön työnjako uudistettiin. Toimintavuoden aikana Suomi saavutti kansainvälisissä arvokisoissa kaksi maailmanmestaruushopeaa. Poikien maajoukkue saavutti hopeaa toukokuussa Saksassa järjestetyissä nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa. Naisten maajoukkue ylsi poikien tapaan hopealle joulukuussa Tshekissä järjestetyissä naisten maailmanmestaruuskilpailuissa. Molemmat maailmanmestaruudet vei Ruotsi. Suomessa Tampereella järjestettiin lokakuussa Champions Cup. Suomea edusti naisten turnauksessa SB Pro Nurmijärveltä ja SC Classic Tampereelta. Miesten turnauksessa Suomen edustajina olivat Seinäjoen Peliveljet ja SC Classic. Naisten turnauksen hopeaa voitti SB Pro ja miesten hopealle ylsi Seinäjoen Peliveljet. Ruotsalaisjoukkueet veivät molemmat mestaruudet. Kumppanina tapahtumajärjestelyissä oli SC Classic ja Tampereen kaupunki. Kilpailukausi alkaa 1.5. ja päättyy Lisenssikausi alkaa 1.8. ja päättyy Kalenterivuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu ja yhden kauden alkuosan tapahtumat. Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi. Vuoden lopussa (31.12.) lisenssipelaajien määrä oli hlöä (+3,08 %) salibandyn muutos Toimintavuoden alussa aloitti lähes täydellisesti uudistunut luottamusjohto. Aloitettiin organisaation muutosprosessi, jonka tavoitteena oli saattaa kotipesä kuntoon ja parantaa ja kehittää liittoa palveluorganisaationa. Muutosprosessin visioksi määriteltiin olla Suomen paras liikunta-alan palveluorganisaatio. Salibandyn muutos käynnistyi organisaatiomallin uudistamisella ja johtoryhmätyöskentelyn käynnistämisellä. Toimenkuvia ja vastuualueita muutettiin ja tarkennettiin. Liiton ja liiton omistaman osakeyhtiön työnjakoa muutettiin. Jari Kinnunen luopui osakeyhtiön toimitusjohtajan tehtävistä keskittyen liiton toiminnanjohtajan tehtäviin. Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin 1.6. lukien osakeyhtiön markkinointipäällikkö Jari-Pekka Lehtonen. Pääsarjojen sarjajärjestämisvastuu palautettiin liittoon. Sen myötä liigan kilpailupäällikkö ja sarjasihteeri siirtyivät liiton työntekijöiksi. Osakeyhtiöstä muodostettiin puhtaasti markkinointi- ja kehittämisyhtiö, jolle liitto sopimuksella luovutti huippu-urheilutuotteidensa markkinoinnin, myynnin ja tuotekehityksen. 3

3 Järjestötoiminta Osana muutosprosessia määritettiin liiton toimintojen ydinprosessit, analysoitiin prosessien muutostarpeet ja purettiin prosessit pienempiin osiin. Tärkeimmiksi uudistamista tarvitseviksi prosesseiksi määrittyivät viestintä, olosuhdetyö, seurakehittyminen ja koulutustoiminnan. Prosessityöstöjen jälkeen määriteltiin Salibandyliiton toiminnan kriittiset menestystekijät. Johtamisjärjestelmää kehitettiin strukturoidumpaan muotoon siten, että toiminnan suunnittelun kulmakivenä toimii koko liiton toiminnan suunnittelun tuloskortti. Tuloskortti määrittää sektorikohtaisten toimintasuunnitelmien sisällöt ja painopisteet. Sektorikohtaisten toimintasuunnitelmien pohjalta määritellään jokaiselle toimihenkilölle henkilökohtaiset tavoitteet esimiesten kanssa käydyissä tavoite- ja kehityskeskustelussa. Tavoitteiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Muutosprosessia johti hallituksen alaisuudessa muutosryhmä, johon kuului liiton johtoryhmän jäsenten lisäksi hallituksen jäsenet Arja Kilpeläinen ja Tuukka Heinonen. Arja Kilpeläinen toimi myös johtoryhmän jäsenten esimies coaching -prosessin vetäjänä. organisaatiokulttuurin arvot ja asiakkaiden arvo-odotukset Kisakalliossa Lohjalla (kesäkuu) ja Onnelassa Tuusulassa (elokuu) pidetyillä henkilöstön ja luottamusjohdon kehittymispäivillä määriteltiin organisaatiokulttuurin arvot sekä asiakkaiden arvo-odotukset. Organisaatiokulttuurin arvoiksi määriteltiin arvostus, luottamus ja vapaus. Asiakaslähtöisen palveluprosessin parantamiseksi määriteltiin asiakkaiden arvo-odotukset. Arvo-odotuksiksi määriteltiin: asiantunteva, osaava, avoin ja aktiivinen. henkilöstön pelikirja Toimintavuoden aikana johtoryhmän ja henkilökunnan edustajien (työsuojelutoimikunta) yhteistyöstönä valmistui Henkilöstön Pelikirja, johon koottiin ja määriteltiin henkilöstön työskentelyyn ja johtamiseen liittyvät yhteiset toimintatavat ja sisäiset pelisäännöt. Salibandyliiton jäsenmäärä toimintavuoden alussa oli 878 ja lopussa 868. Vuoden aikana jäseneksi liittyi 54 uutta jäsenseuraa ja erosi 51. Maksamattomien jäsenmaksujen perusteella erotettiin 13 jäsenseuraa. seuraparlamentti Salibandyn muutostarpeista ja -suunnista keskusteltiin seurojen puheenjohtajille tarkoitetussa seuraparlamentissa lauantaina Tampereella. Paikalla oli yhteensä 51 seurojen edustajaa 45 seurasta. valtuusto Valtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin Nokialla Kokouksessa oli paikalla 12 valtuuston jäsentä, liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäseniä ja henkilökunnan edustajia. Valtuusto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Marja Talikka. Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille. liittohallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Yksi kokous pidettiin sähköpostin välityksellä. Liittohallitus koostui liittokokouksen valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1 + 8) jäsenestä. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Mika Kaltala, puheenjohtaja,...9 / 9 Tuukka Heinonen,...9 / 9 Esa Johansson,...8 / 9 Tuulikki Kangasluoma, varapuheenjohtaja,...9 / 9 Arja Kilpeläinen,...8 / 9 Valtteri Mikkola,...7 / 9 Marko Ojanen,...7 / 9 Milan Rantakari,...9 / 9 Päivi Wickström,...9 / 9 Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä. valiokunnat ja ryhmät Valiokuntien määrää vähennettiin osana Salibandyn muutosprosessia. Valiokuntien toimikautta muutettiin siten, että toimikausi alkoi ja päättyy pelikauden 2015 päättyessä Hallituksen nimeämät valiokunnat ja ryhmät ovat juniorivaliokunta (JVK), järjestö- ja seuratoimintavaliokunta (JSV), erotuomarivaliokunta (ETV), kilpailuvaliokunta (KVK), sääntövaliokunta (SÄV) ja kurinpitoryhmä (KUR), joka toimii kurinpitoasioista päättävänä elimenä. Lisäksi naisten MM2015 hankkeelle nimitettiin työryhmä, ja erotuomareiden palkkioiden maksujärjestelmän kehittämistä valmisteleva työryhmä. Juniorivaliokunta kokoontui vuoden 2012 aikana kuusi (6) kertaa, järjestö- ja seuratoimintavaliokunta kolme (3) kertaa erotuomarivaliokunta seitsemän (7) kertaa, kilpailuvaliokunta 13 kertaa ja kurinpitoryhmä 11 kertaa. MM2015-valmistelutyöryhmä kokoontui viisi (5) kertaa ja erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmätyöryhmä kuusi (6) kertaa toimintavuoden aikana. valituslautakunta Valituslautakunta on liittokokouksen valitsema kurinpitoasioita käsittelevä elin. Valituslautakunta koostuu vähintään kahdesta oikeustieteiden ammattiosaajasta ja kolmesta muusta jäsenestä. Toimintavuoden aikana valituslautakunta kokoontui seitsemän kertaa. Valituslautakunnan päätökset ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa salibandyliiton toimielimiin. 4 5

4 Kansainvälinen toiminta olosuhteet Salibandyn muutostyöskentelyssä olosuhdetyö arvioitiin yhdeksi tärkeimmistä kehitysalueista salibandyliiton toiminnassa. Seurojen olosuhdetarpeet arvioitiin ja liiton erilaiset roolit näiden tarpeiden täyttämisessä. Salibandyliiton olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa. Salibandyn muutoksen myötä Salibandyliitossa aloitti kokopäivätyössä olosuhdepäällikkö. Salibandyliiton olosuhdetyö jakautuu kolmeen osa-alueeseen: liikuntapaikkarakentaminen ja varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Syksyn aikana liiton olosuhdetyön painopistealueita täsmennettiin ja käynnistettiin olosuhdeverkoston rakentaminen alueorganisaatioiden, kuntien ja seurojen kanssa. Syksyn 2013 aikana toteutui 23 kunta-, seura- ja halliyhteistyötapaamista. Vuoden aikana alkaneita ja konsultoituja hallihankkeita, joissa salibandyn olosuhdevaatimukset on huomioitu, olivat Hämeenlinnan urheilutalo, Taivassalon liikuntahalli, Kittilän liikuntahalli, Imatran urheilutalo (korjaus), Kastellin liikuntahalli, Eerikkilän urheiluopiston liikuntahalli (korjaus), Uuraisten liikuntahalli ja Putaan liikuntahallin korjaus/laajennus. Salibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toimintavuoden lopussa 57 jäsenmaata. IFF on Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen. IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana toimistossa työskentelivät pääsihteeri John Liljelund, tiedotuspäällikkö Merita Bruun, kilpailukoordinaattori Sarah Mitchell ja toimisto- ja erotuomarikoordinaattori Veli Halonen. IFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana seitsemän kokousta. Kokoukset pidettiin Bernissä (Sveitsi), Hampurissa (Saksa), Espoossa Ostravassa (Tshekissä). Kolme kokouksista toteutettiin sähköpostin ja muiden sähköisten apuvälineiden kautta. kansainväliset kilpailut Toimintavuoden aikana pelattiin poikien (U19) MM-kisat Hampurissa Saksassa , seurajoukkueiden Champions Cup Tampereella ja naisten MM-kisat Brnossa ja Ostravassa ja Tshekissä. seurakehittyminen Salibandyseurojen 5. kehittymisohjelma toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liikunnan kanssa. Ohjelmaan valittiin kymmenen seuraa, mikä on kehittymisohjelmalle määritetty maksimimäärä. Osallistuneet seurat olivat Blackbirds United (Keski-Uusimaa), Steelers juniorisalibandy (Hämeenlinna), Grankulla IFK, Kirkkonummi Rangers, Seinäjoen Peliveljet, SB Vaasa, RSB-team (Rovaniemi), Sc Urbans (Janakkala), Hatsina (Mikkeli) ja Ilves (Tampere). Ohjelmassa toteutettiin neljä lähijaksoa (viimeinen vuoden 2014 puolella ). Salibandyn muutostyön osana työstettiin seurojen tarvekartoitus seurakehittymisen prosesseista. Kyseisessä työstössä syntyi ajatus luoda apuvälineitä seurojen ja pelaajien arkeen, strategiseen suunnitteluun ja pitkäjänteiseen visiointiin. Seurakehittymisen uusien toimintamallien työstö jatkui seuraavan toimintavuoden puolella. OKM:n jakamaa suoraa seuratukea salibandyseurat hakivat yhteensä 57 hakemuksen verran. Ennen hakemusten jättämistä liiton toimihenkilöt sparrasivat henkilökohtaisesti n. 30 seuraa. Palkkatukea myönnettiin 12 seuralle ja toiminnallista tukea kahdeksalle (8) seuralle. OKM muutti syksyllä suoran seuratuen hakuaikataulua, ja uusi haku avautui joulukuun 8. päivä. Seurasparrauksia tekivät Helsingissä työskentelevien toimihenkilöiden lisäksi osa aluevastaavista. Hakemusten sparrauksia toteutettiin yhteensä 32. Hakuaika päättyi vuoden 2014 puolella. 6 7

5 Talous naisten mm2015-kisaprojekti MM2015 -kisojen valmistelutoimikunta kokoontui vuoden 2013 aikana kaikkiaan viisi kertaa, joista yksi oli kahden päivän ideointipalaveri. Kisajärjestelyjen tavoitteeksi määriteltiin Järjestää kestävän kehityksen ideologiaa toteuttavat kisat, miettimällä tarkkaan kaikki toimintamallit taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Kisojen arvoiksi määriteltiin yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. Tavoitteeksi määriteltiin luoda kisamatkakonsepti, joka ei ole pelkästään viikon kestävä kisatapahtuma. Ajanjaksolle ennen kisoja (vuodet 2014 ja 2015) sisältyy useita kohtaamisia ja tapahtumia (mm. varjo MM-kisat ja timanttitapahtumat), joilla nais- ja tyttösalibandyn imagoa ja tunnettuutta kohotetaan. Näihin liittyy kiinteä ja tiivis yhteistyö kisakaupungin, Tampereen kanssa. Toimintavuonna kisoille valmisteltiin myös alustava kisabudjetti ja kisojen järjestelysopimusneuvotteluja kansainvälisen liiton kanssa käytiin useaan otteeseen. kansainväliset edustukset Naisten MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä jäsenmaiden seminaarissa Suomen edustajina olivat Tuulikki Kangasluoma ja Mervi Kilpikoski. Milan Rantakari ja Ari Vehniäinen edustavat Ruotsin, Sveitsin, Tshekin ja Suomen EuroFloorball Tour yhteistyöryhmää, jonka tavoitteena on luoda yhteinen visuaalinen ilme ja markkinointi EFT-tapahtumille. Milan Rantakari ja Jari-Pekka Lehtonen osallistuivat Champions Cup työryhmien työskentelyyn. Risto Kauppinen (IFF Central Board), Ismo Haaponiemi (Diciplinary Committee, chairman), Tom Hedkrok (Appeal Committee), Klaus Koskela (Referee Committee, chairman), Ari Vehniäinen (Rules and Competition Committee), Tiina Nylander (Medical Committee), Paula Jouhten ja Mika Kohonen (Athletes Committee). Vuonna 2013 naisten otteluissa kansainvälisinä erotuomareina toimivat Tom Kirjonen / Jyrki Sirkka ja Janne Koskinen / Teemu Rannikko sekä miesten otteluissa Mikko Alakare / Vesa Vilkki, Andrew Lewis / Anssi Silvo, Tero Fordell / Lasse Vuola ja Henri Heinola / Manu Marttinen. Kansainväliset erotuomarit tuomitsivat maaotteluita ja muita kansainvälisiä otteluja IFF:n RC:n asettelujen mukaisesti useissa Euroopan maissa, lisäksi tehtävät ovat laajentuneet myös Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Joulukuussa Tshekissä järjestetyissä naisten MM-kisoissa erotuomaritehtäviä oli parilla Tom Kirojen / Jyrki Sirkka. IFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuomaritarkkailijat (Ronny Bränbacka, Klaus Koskela, Lauri Oksanen ja Sami Rahikainen) suorittivat kv. otteluissa tarkkailutehtäviä ja johtivat kv. turnausten et -toimintaa. Champions Cup 2013 järjestelytoimikunnan puheenjohtaja vaihtui: Puheenjohtajaksi nimettiin Milan Rantakari (pj.). Muut jäsenet olivat Jussi Airila, Johanna Heikkinen, Markku Huoponen, JP Lehtonen, Pasi Peltola, Perttu Pesä, Ari Rauhala, Kimmo Saarinen, Miikka Seppälä, Jari Tolvanen ja Ari Vehniäinen. Salibandyliiton organisaation ja toiminnan muuttuessa Ari Vehniäinen vetäytyi pääsihteerin tehtävistä ja pääsihteerinä toimi Nina Peltola-Styrman alkaen saakka. Vuoden 2013 kokonaistuotot (liikevaihto) olivat euroa. Liikevaihdon kasvu oli noin 11 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin Champions Cup tapahtuman tuotoista. Vuoden 2013 taloudellinen tulos on ylijäämäinen euroa. Osanottomaksujen osuus tulorahoituksesta oli edellisvuosien tapaan merkittävin. Niiden osuus oli 40 prosenttia (45 % v. 2012). Noin 28 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina (27 % v. 2012). Lisenssien kokonaismäärä kasvoi edelleen vuonna 2013 ja niistä saadut tuotot kasvoivat. Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli 15 prosenttia ja laski näin yhden prosenttiyksikön (16 % v. 2012). Seurojen jäsenmaksu oli 230 euroa. Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli 35 prosenttia (34 % v. 2012). Henkilöstökulujen osuus nousi näin yhden prosenttiyksikön edellisvuoteen verrattuna. Vuokrat muodostivat kokonaiskuluista 20 prosenttia (19 % v 2012). Matkakulujen osuus kuluista oli 24 prosenttia (26 % v. 2012), tämä osuus siis supistui 2 prosenttiyksikköä. Tilinpäätöshetkellä liiton taseen loppusumma on euroa. Tase kasvoi edellisvuodesta noin 15 prosenttia. Tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2013 taloudellisesta tuloksesta ilmenevät tasekirjasta. Liiton omistamalle osakeyhtiölle SSBL Salibandy Oy:lle vuosi 2013 oli 14. tilikausi. Vuoden 2013 liikevaihto yhtiössä oli xxx.xxx euroa. Kasvua edellisvuoteen oli xx prosenttia. Yhtiö tase tilinpäätöshetkellä oli xxx. xxxx euroa. Yhtiön keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2012 oli x henkilöä. Tilikauden liiketaloudellinen tulos oli xx.xxxx euroa voitollinen. Salibandyn Tuki -säätiön taloudellinen tulos vuodelta 2013 oli euroa voitollinen. Säätiö jakoi tyttösalibandyn kehittämisavustuksia Salibandyliiton jäsenseuroille yhteensä Ulkopuolisen varainhoitajan toimesta säätiön peruspääomaa on sijoitettu rahamarkkina-instrumentteihin ja arvopapereihin säätiön hallituksen päättämän allokaation puitteissa. SSBL:n tulorahoituksen jakauma 2013 Rahoitustuotot 0 % Muut tuotot 2 % Yhteistyösopimukset 5 % Lisenssimaksutuotot 23 % Toiminta-avustus 15 % Jäsenmaksutuotot 3 % Erityisavustukset 1 % Erityismäärärahat 0 % Muut tuotot 10 % Pääsylipputulot 1 % Osanottomaksut 40 % SSBL:n kulujakauma 2013 Matkakulut 24 % Materiaalikulut 2 % Muut varsinaisen toiminnan kulut 7 % Varainhankinnan kulut 0 % Rahoituskulut 0 % Poistot 0 % Palkat 21 % Ulkopuoliset palvelut 20 % Palkkiot 9 % Vuokrakulut 20 % Henkilösivukulut 9 % 8 9

6 Viestintä ja tiedotus Salibandyliiton viestintä käsittää jäsenseuroille, lisenssipelaajille, tiedotusvälineille ja muille sidosryhmille kohdennetun viestinnän. Alueellista ja toimialakohtaista tiedotusta toimihenkilöt tekevät oto-pohjalta. Uuden viestintästrategian linjaukset lanseerattiin uuden hallitus- ja puheenjohtaja-aikakauden käynnistyessä. Salibandyliiton viestintäpäällikkönä aloitti Juhani Mikael Henriksson. Viestintäsektorilla hänen kanssaan työskentelee tiedotuspäällikkö Markku Huoponen. Mika Hilska toimii tiedottajana ostopalvelu-periaatteella ja maajoukkueen tiedottajana aloitti Oskari Saari oto-pohjalta. Lisäksi sisällön tuotannossa vaikuttaa useita alihankkijoita (esim. videokuvaus, ottelulähetykset jne.) Salibandyliiton viestinnän keskeisenä tavoitteena vuodelle 2013 linjattiin organisaatiouudistuksen toteuttaminen omalla sektorilla. Isoina yksittäisinä toimenpiteinä mainittakoon mm. verkkosivu-uudistuksen toteuttaminen ja siirtyminen printtimedian ja Salibandy-lehden aikakaudesta sähköisen- ja sosiaalisen median, ns. uusmedian aikaan. sisäinen viestintä/tiedotus Liiton sisäistä viestintää jäsenseuroille ja lisenssipelaajille tehtiin salibandy.net sivuston, Salibandylehden, sosiaalisen median kanavien ja uutiskirjeiden kautta. Toimintaa tukevia nettisivustoja on lisäksi seurakehittymishankkeella, Katusählyllä, Tyttösalibandy on Timanttia -projektilla sekä Talenttileireillä. Sosiaalisen median kanavina käytössä ovat Facebook (yli 4500 tykkääjää ) ja YouTube-videokanava. Sähköposti- ja puhelinpalvelulla on yhä merkittävä osa päivittäisessä jäsenneuvonnassa. Organisaatioviestinnän tehostamiseksi käytössä on Gredi-aineistopankki. Valokuvia varten käytössä on flickr-kuvagalleria. Salibandy-lehti ilmestyi painettuna vuonna 2013 neljä kertaa (numerot 1 2 ilmestyivät kevät- ja 3 4 syyskauden aikana). Numeroa kohden sivumäärät vaihtelivat sivun välillä. Salibandy-lehden saivat kaikki Salibandyliiton lisenssin lunastaneet jäsenetuna. Yhden numeron painos noudatteli lisenssipelaajien määrää (n kpl) lukijamäärän ollessa n Salibandy-lehden näköisversiot julkaistiin Issuu-verkkopalvelussa. Lehden päätoimittajana jatkoi Markku Huoponen ja toimitussihteerinä Matti Hannula / Primastory Ky. Lehden avustajakuntaan kuului ulkopuolista kirjoittajaa ja valokuvaajaa. Lehden taitosta ja ulkoasusta vastasi Viestintänetti Oy. Lehden painoi Punamusta Oy. Salibandyliiton uuden viestinnän linjauksen mukaan painopisteenä on sähköinen viestintä eri muodoissaan. Salibandy-lehden viimeinen printtinumero ilmestyi joulukuussa Salibandyliiton verkkosivuilla uniikkeja vierailuja vuodessa kappaletta ja vierailuja kaikkiaan 2,4 miljoonaa. Portaalin päivitysvastuuta on jaettu usealle toimihenkilölle. Haetuimpia sivuja etusivun ohella ovat tilastosivut. Salibandyliitto tuotti nettilivelähetyksiä nuorten SM-sarjan ratkaisupeleistä keväällä Lähetyksiä jatkettiin syyskaudella. Lähetykset toteutti JENT Oy. Otteluita pystyi seuraamaan Salibandyliiton YouTubekanavalla myös jälkikäteen. Syksyllä 2013 aloitettiin mittava verkkosivujen uudistustyö. Tarjouskilpailun jälkeen kumppaniksi valikoitui Mobiilimarkkinointi Routa. Sivustouudistuksessa keskeisessä asemassa ovat tulospalvelun uusiminen, mobiilikäytettävyys, sosiaalisen median ja liikkuvan kuvan esilletuonti. ulkoinen viestintä/tiedotus Yhteydenpitoa tiedotusvälineiden suuntaan hoidettiin lehdistötiedottein, tiedotustilaisuuksin ja toimittajatapaamisin yhteistyössä Salibandyliigan kanssa. Toimittajille järjestettiin mahdollisuus osallistua mediasählyyn kerran viikossa. Medioita avustettiin toimittamalla valmista kuvamateriaalia ja asiantuntijaartikkelein. Salibandyliitto konsultoi medioita juttujen taustatietoja keräämisessä. Salibandyliiton viestintä seurasi tiiviisti salibandyn kansainvälisiä tapahtumia kanavissaan (U19-poikien MM-kisat, naisten MM2013-kisat, EFT-turnaukset, Champions Cup). Naisten MM-kisoista tuotettiin kirjallisten raporttien ohella videomateriaalia. TV-sopimus syksyllä 2013 YLE:n kanssa nosti lajin tunnettuutta ja mahdollisuutta seurata huippusalibandya parani valtaväestöllä oleellisesti. Ottelulähetyksiä nähtiin vuoden 2013 aikana EFT-maaotteluista, Champions Cupista, naisten MM-kisoista ja miesten Salibandyliigasta. Salibandyliitto ja Salibandyliiga käynnistivät myös oman lähetystuotannon syksyllä Ottelulähetyksien ja mm. Suomen Cup-arvontojen korkeatasoiset striimaukset sisältävät studio-osuudet ja vuorovaikutuksellisuuden sosiaalisessa mediassa. Panostus liikkuvaan kuvaan näkyi myös videotuotantona. Satsaus sosiaalisen median uutistuotantoon ja vuorovaikutukseen nosti salibandyn huomioarvoa voimakkaasti Facebookissa ja Twitterissä. Yhdessä Salibandyliigan kanssa ylläpidetty Facebook-sivu keräsi toimintavuoden loppuun mennessä tykkääjää. muu materiaali Kauden sarjojen lopulliset tilastot julkaistiin yli 500-sivuisessa kausikirjassa, joka ilmestyi lokakuussa. Kirjan toimituksesta vastasi Mika Hilska ja ulkoasusta Taittopalvelu Yliveto Oy. Kirja julkaistiin ensimmäisen vain verkkoversiona. Salibandyliitto kertoo toiminnastaan ja taloudenhoidostaan toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen muodossa. Liiton muuhun julkaisutoimintaan kuuluu oppaita, esitteitä ja valmennuskoulutusmateriaalia. Kilpailutoiminnan tietopaketti on SalibandyNews

7 Huippu-urheilu parempaa peliä joka päivä Salibandy oli mukana koko vuoden kestäneessä Olympiakomitean toimeksiannossa suurten joukkuepelien osalta (salibandy, jalkapallo, jääkiekko, koripallo ja lentopallo). Lajin edustajana oli huippuurheilupäällikkö Jari Oksanen. Keskeinen teema oli suomalainen yhteistyömalli pelin kehittämisessä. Tuloksia julkaistaan ja toimenpiteitä käynnistetään vuoden 2014 aikana. miesten maajoukkue Maajoukkue kokoontui vuoden aikana viisi kertaa (15 vrk). Perinteinen Ruotsi-ottelu pelattiin viimeistä kertaa kaikkien maajoukkueiden yhteistapahtumana. Peli oli helmikuun alussa Pelipaikkana oli Borås, Ruotsi. Maajoukkueiden ohjelmallinen yhteisillallinen oli myös onnistunut tilaisuus. Huhtikuun oli EFT-turnaus Tampereella. EFT:ssä osallistujina Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Tshekki. Kesällä oli vain yksi leiri Eerikkilässä, Syyskuun oli kutsuturnaus Norjassa, jonne Suomi pääsi jälki-ilmoittautuneena. Pelit olivat Norjaa sekä Sveitsiä vastaan. EFT-turnaus oli Sveitsissä, Schaffhausenissa naisten maajoukkue Naisilla oli MM-kisavuosi. Joukkueen tapahtumia oli 8 kpl (37 vrk). Ruotsi-ottelu Boråsissa avasi vuoden EFT oli Tshekissä, Brnossa. Leiri 1 pidettiin Eerikkilässä Perinteinen Polish Open, toimi hyvänä turnauksena hyökkäyspelin osalta. Leiri 2 oli Eerikkilässä EFT pelattiin Göteborgissa kenraalina MM-kisoihin. Viimeistelyleiri oli Eerikkilässä MM-kisat järjestettiin Tshekissä. Alkulohko oli Brnossa, missä ottelutunnelma oli hieno kaikissa peleissä. Jatkopeleihin matkattiin Ostravaan ja isolle areenalle. Suomi suoriutui hyvin, kärsien kuitenkin finaalitappion Ruotsille. Sijoitus siis toinen. pojat u19 PU19 ikäluokalla oli MM-kisavuosi. Suomi kokosi joukkueen neljä kertaa MM-kisajaksolla (19 vrk) ja kaksi kertaa syyskaudella (6 vrk). Helmikuun oli Ruotsi-ottelu Boråsissa. Valmierassa, Latviassa, pidettiin leiri Siellä pelattiin kerran Latviaa vastaan. Viimeistelyleiri oli Eerikkilässä , mistä lähdettiin suoraan MM-kisoihin. Kisat järjestettiin Saksassa, Hampurissa, MM-kisoista odotukset ja tavoitteet olivat korkeat. Päädyttiin kuitenkin pronssiotteluun, joka voitettiin. Ruotsi vei mestaruuden. Uusi MM-projekti käynnistyi kesällä. Johtotiimi vaihtui. Uusi päävalmentaja tarkkaili ja tutustui pelaajiin jo kesän tapahtumissa; Pohjolaleiri, Talenttileiri ja PohjolaCup. Avaustapahtuma oli Eerikkilän leiri EFT-turnaus oli Sveitsissä, Schaffhausenissa Siellä oli viimeistä kertaa mukana -96-syntyneitä pelaajia tytöt u19 Joukkue kokoontui vuoden aikana vain kolme kertaa (13 vrk). Helmikuun oli Ruotsi-ottelu Boråsissa. Eerikkilässä pidettiin leiri Valmentajat olivat seuraamassa PohjolaCupia elokuussa. Valmistava leiri oli Eerikkilässä , mistä jatkettiin suoraan EFT-turnaukseen Göteborgiin

8 Kilpailutoiminta Sarjatoiminnassa olevien joukkueiden lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta 3,96 % kokonaismäärän ollessa 2707 joukkuetta. Eniten kasvoivat D G -junioreiden sarjat, joissa kasvua oli 15,7 %. salibandyliiga Salibandyliigassa pelasi kaudella neljätoista (14) joukkuetta. Suomen mestaruuden voitti toistamiseen peräkkäin SPV, hopealle sijoittui SSV ja pronssimitalit vei Classic. Runkosarjassa viimeiseksi jäänyt Ilves putosi Divariin. Liigakarsinnoissa Josba säilytti sarjapaikkansa karsintasarjassa ÅIF:aa vastaan ja OLS samoin Blue Foxia vastaan. Divarin voittaja Westend Indians nousi Salibandyliigaan. naisten salibandyliiga Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella kaksitoista (12) joukkuetta. Suomen mestaruuden voitti kuudennen kerran peräkkäin Classic, hopeaa sai SB-Pro ja pronssille sijoittui OLS. Runkosarjassa viimeiseksi jäänyt SPV putosi 1. divisioonaan. Liigakarsinnoissa PSS säilytti liigapaikkansa SB Vantaata vastaan ja M-Team samoin Papasia vastaan. Naisten 1. divisioonasta Sheriffs nousi Salibandyliigaan. Tikkurilan Tiikerit ei ilmoittautunut naisten Salibandyliigaan kaudelle Tiikerien sarjapaikan sai pääsarjojen sarjapaikkojen täyttöjärjestyksen mukaisesti Papas. suomen cup Suomen Cup aloitettiin syyskuussa Miesten Suomen cupiin osallistui 106 joukkuetta ja naisten cupiin 29 joukkuetta. Miesten Suomen Cupin finaalissa Happee voitti Classicin jatkoajalla 8 7. Naisten Cup finaalissa Classic voitti NST:n maalein 7 3. Miesten pikkufinaalin voitti SSRA, naisten pikkufinaalin Papas ja miesten haastajafinaalin Butchers. Edellisten lisäksi valtakunnallisia sarjoja ovat naisten I divisioona sekä junioreiden SM-sarjat. Junioreiden SM-sarjoja pelataan seuraavissa ikäluokissa: nuorten SM-sarja, B-, C1- ja C-poikien SM-sarjat sekä tyttöjen SM-sarja ja C-tyttöjen SM-sarja. Alempien sarjojen ja nuorimpien junioreiden sarjatoiminta ja erotuomaritoiminta on jaettu maantieteellisesti seitsemään alueeseen. Kullakin alueella työskentelevät kokopäivätoimiset aluevastaavat sekä liiton nimeämät palkkioperusteiset erotuomarialuevastaavat. Alueilla on myös muita nimettyjä erotuomaritoiminnan vastuuhenkilöitä. Tilastointi tehdään pääsääntöisesti ulkopuolisten toimesta palkkioperusteisesti. Aluevastaavien pääasiallisena tehtävänä on alueellisen sarjatoiminnan organisointi ja kehittäminen. Lisäksi seuravierailuja tehdään tarpeen mukaan. juniorisarjojen mitalistit kaudella olivat: A-pojat 1. Tapanilan Erä, Helsinki 2. OLS, Oulu 3. Happee, Jyväskylä C2-pojat 1. Blackbirds United, Kerava 2. Tapanilan Erä, Helsinki 3. TPS, Turku miesten divari Kaudella miesten Divarissa pelasi neljätoista (14) joukkuetta. Divarin runkosarjan ja suoran paikan Salibandyliigaan saavutti Westend Indians. Blue Fox ja ÅIF sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi ja karsivat paikasta Salibandyliigaan. Divarin runkosarjan kolme viimeistä putosi 2. divisioonaan: Top Team, FoSu ja Merikoski SBT. Divarikarsintojen kautta Divariin nousivat FBC Turku, SBS Wirmo ja LaSB. B-pojat 1. PSS, Porvoo 2. OLS, Oulu 3. Classic, Tampere C1-pojat 1. Tapanilan Erä, Helsinki 2. Classic, Tampere 3. Kirkkonummi Rangers Tyttöjen SM-sarja 1. PSS, Porvoo 2. Koovee, Tampere 3. SB-Pro, Nurmijärvi C-tytöt 1. Koovee, Tampere 2. M-Team, Helsinki 3. PSS, Porvoo 14 15

9 alueellinen erotuomaritoiminta Alueellisen erotuomaritoiminnan kehittämistä jatkettiin tukemalla kunkin alueen et -toiminnan johtoryhmän toimintaa. Johtoryhmiin kuuluivat alueiden keskeiset et -toimijat (alueen et -vastaava, et -koulutusvastaava, et -valmennusvastaava ja et -asettelijat). Koulutuksessa käytettiin jatkuvan koulutuksen -periaatetta, mikä mahdollisti alueellisen erotuomarikoulutuksen jakamisen tasaisesti koko kauden ajalle. Erotuomarikerhojen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Suomen Erotuomarien liiton (SEL) kanssa tehtiin yhteistyötä mm. osallistumalla SEL:n järjestämään koulutukseen. etelä-suomen alue Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Aluetoimisto vastaa vuoden aikana n ottelun järjestämisestä. Erityisesti nuorimpien juniorien pelaaja- ja joukkuemäärät ovat lisääntyneet alueella huomattavasti, näissä sarjoissa joukkuemäärä kasvoi 20 % edellisestä kaudesta. Erotuomareita alueella koulutettiin yhteensä 330 ja ottelutoimitsijoita 190. Kaudella G-junioreiden sarja järjestettiin toisen kerran, ja tällä kertaa sarjaa pelattiin kahdessa eri tasossa, haastaja- ja kilpasarjassa. Tällä kaudella oli ensi kertaa käytössä jälki-ilmoittautuminen sarjaan F- ja G junnuissa. Ko. sarjoihin pystyi ilmoittautumaan marraskuussa kevätkaudeksi ja sarjoihin ilmoittautui 22 joukkuetta lisää. Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti, yhteistyössä IKHTYS:n ja Tapanilan Erän kanssa, aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa, salibandy on lajina mukana. Olosuhteet Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Isoimmissa halleissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla pelataan liigamattona tunnetulla Taraflexillä. Keski-Uudenmaan hallitilanne on vaikea, sillä Kerava Areena toimii viimeistä kautta salibandyareenana. Alueella on jo suunnitelmat jäähallin muuttamisesta salibandyhalliksi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille Jäsenseurat Joukkueet Lisenssipelaajat länsirannikon alue Länsirannikon alue koostuu Varsinais-Suomen, Satakunnan, Salon seudun alueista ja Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Länsirannikon aluetoimisto sijaitsee Turussa, Liiku ry tiloissa useiden lajiliittojen kanssa. Sarjatoiminta ja turnaukset. Alueella pelattiin turnausmuotoisia sarjoja miesten 3-5.divisioonassa ja naisten 2-4.divisioonassa. Miesten 2.divisioonan alueellisessa lohkossa pelattiin ottelut yksittäisinä otteluita. Juniorisarjoja pelattiin A-E ja tyttöjen 1. divisioona-f-tytöt. Kortteliliiga toiminnassa mukana oli 89 joukkuetta, jotka pelaavat ottelunsa turnausmuotoisena sarjana. Poikien juniorisarjoissa (D-E) jatkettiin ylialueellisten sarjojen pelaamista (yhdessä Sisä-Suomen kanssa) eliittisarja ja alueelliset kilpa-ja haastajasarjat. Erotuomareita alueella koulutettiin yhteensä 120 ja ottelutoimitsijoita 100. Olosuhteet Taivassalon kuntaan aloitettiin rakentamaan uutta liikuntasalia koulun yhteyteen, joka täyttää salibandyn lajivaatimukset. Satakunnan salitilanne huolestuttava, lajin vaatimuksia täyttäviä halleja on vähän. Sarjatoiminnassa muilta osin päästiin kohtalaisesti kunnallisiin tiloihin varsinkin nuoremmissa junioreissa. Päiväkotikiertue. Päiväkotikiertueella mukana oli 20 päiväkotia, jolla liikutettiin noin 500 päiväkotilasta.. Kiertue toteutettiin yhdessä Turun Kaupungin, TPS Salibandyn, TNMKY, Liiku ja Länsirannikon aluetoimiston kanssa Jäsenseurat Joukkueet Lisenssipelaajat sisä-suomi Sisä-Suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto sijaitsee Tampereella. Samoissa toimitiloissa ovat myös Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU), SJL:n Hämeen aluetoimisto, Svoli:n Sydän-Suomen aluetoimisto sekä kahden ison yleisseuran (Koovee, Ilves) toimistot. Edellä mainitut ovat merkittäviä yhteistyötahoja ja näiden kanssa tehdään hedelmällistä yhteistyötä mm. leirien ja kerhotoiminnan merkeissä. Olosuhteet Otteluja pelattiin 54 pelikentällä 29 eri paikkakunnalla. Toimintavuoden aikana ei valmistunut uusia merkittäviä pelipaikkoja: Monivuotinen kaupallinen kumppani, Killerin Liikuntakeskus Jyväskylässä, palautui pelipaikaksi vuoden tauon jälkeen. Pirkanmaan Lempäälässä edelliselle kaudelle valmistunut Liikuntaparkki poistui salibandykäytöstä muiden urheilumuotojen käyttöön. Seuratapaamiset painottuivat Tampereen seudulle: Kooveen, Ilveksen ja Classicin kanssa kehitettiin kerhomaailman yhteistyötä ja PR-markkinointia. Pirkanmaalla otteluista valtaosa pelattiin kaupallisissa halleissa, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa taas kunnallisissa kaupallisten hallien vähäisyydestä johtuen. Alueen kuntien liikuntatoimet olivat myötämielisiä salibandya kohtaan ja pelivuoroja saatiin riittävästi muilta palloilulajeilta tulleiden paineiden puristuksessa. Hämeenlinnan ja Jyväskylän kunnallisissa halleissa junioriturnaukset ovat hinnaltaan todella edullisia. Peliolosuhteissa tapahtui laadullisesti parannusta ja kilpailun kiristyminen pakotti jo olemassa olevien pelipaikkojen edelleen tarkastamaan profiiliaan. Pelipaikkoja on ollut ottelumäärään nähden toistaiseksi riittävästi

10 Kuntayhteistyö. Kunnallisten pelipaikkojen varauspolitiikan ovat pääsääntöisesti hoitaneet paikalliset seurat. Muut tapaamiset. Tampereen kaupungin liikuntatoimen ja Palloliiton Tampereen piirin kanssa perinteinen yhteispalaveri Pirkkahallin vuorojen jakoperusteista. Aikuisten sarjatoimintaa alueellisesti Toiminnallisilla alueilla (Pirkanmaa, Häme ja Keski-Suomi) sarjat on toteutettu siten, että etenkin paikallisottelut on voitu järjestää mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa. Pirkanmaalla ja Hämeessä seurojen keskenään sopimat C-F-ikäisten harjoitus- ja kerhoturnaukset ovat olleet suosiossa. Keski-Suomessa seurat ovat järjestäneet vastaavaa toimintaan D-E-ikäisille. Juniorisarjoja ylialueellisena Sisä-Suomen toiminnallisilla alueilla edellisellä kaudella järjestettyjen juniori-infojen myötä Länsirannikon kanssa toteutettiin toista kertaa D-E-nuorten pelimaailmassa ylialueellinen Eliittisarja. Junioriseurat saivat heti syksystä alkaen oman tasoisiaan pelejä. Eliittisarjan ulkopuolelle jäävät pelaavat kilpa- ja haastajasarjaa, joissa kukin saa myös omalla toiminnallisella alueellaan oman taitotasonsa mukaisia ottelutapahtumia. Etenkin E-ikäluokassa ylialueellisuus kangerteli ja joukkueita luopui Eliittisarjaan osallistumisesta. B-C-nuorten sarjojen pelaamista ylialueellisena jatkettiin. Erotuomareita alueella koulutettiin yhteensä 240 ja ottelutoimitsijoita 170. kaakkois-suomi Jäsenseurat Joukkueet Lisenssipelaajat Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat. Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarjatoiminta Aikuisten sarjatoimintaa pelataan miesten divisioonissa sekä naisten 2. divisioonassa. Juniorisarjoja pelataan A-junioreista F-junioreihin asti. C- ja D- ytöissä sarjat pelattiin yhteisenä Savo-Karjalan alueen kanssa. E-tytöissä pelattiin oma alueellinen sarja. Lisäksi B-, C- ja D1-pojissa pelataan ylialueellisia ylempiä jatkosarjoja Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen poikajuniorijoukkueiden kesken. Erotuomareita alueella koulutettiin yhteensä 60 ja ottelutoimitsijoita 150. Seuratapaamiset Keväällä pidettiin Savo-Karjalan alueen kanssa yhteinen poikajunioriseurojen tapaaminen Savonlinnassa sekä alueen tyttöjunioriseurojen tapaaminen Kouvolassa. Näissä keskusteltiin yhdessä seurojen kanssa alueen juniorisalibandyn nykytilasta sekä tulevaisuuden näkymistä ja kuunneltiin seurojen palautetta ja toiveita Jäsenseurat Joukkueet Lisenssipelaajat savo-karjalan alue Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Salibandy on mukana sekä Joensuun urheiluakatemian ja Pohjois-Savon urheiluakatemian lajivalikoimassa. Urheiluakatemioissa lajivalmennuksesta vastasivat Petri Kettunen Joensuussa sekä Mikko Tiihonen ja Jarno Nikulainen Pohjois-Savossa. Kilpailutoiminta Miesten 2. ja 3. divisioonat pelattiin yhdessä lohkossa, 4. ja 5. divisioonat kolmessa lohkossa. Naisten 2. ja 3. divisioonat pelattiin yhdessä lohkossa. Tyttöjoukkueet pelasivat ylialueellisissa sarjoissa Kaakkois-Suomen joukkueiden kanssa C- ja D-tytöissä ja yhdessä Pohjois-Suomen joukkueiden kanssa E-tytöissä. Poikajuniorit pelasivat alkusarjat alueellisesti ja vanhimmissa ikäluokissa ylemmät jatkosarjat ylialueellisesti Kaakkois-Suomen joukkueiden kanssa. Nuorimmissa ikäluokissa alkusarjoja jaettiin alueella pienempiin maantieteellisiin osiin mahdollisuuksien mukaan. Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytetään kunnallisten hallien lisäksi yksityistä salibandyhallia. Erotuomareita alueella koulutettiin yhteensä 60 ja ottelutoimitsijoita 140. Seuratapaamiset Keväällä pidettiin Kaakkois-Suomen alueen kanssa yhteinen poikajunioriseurojen tapaaminen Savonlinnassa sekä alueen tyttöjunioriseurojen tapaaminen Joensuussa. Näissä keskusteltiin yhdessä seurojen kanssa alueen juniorisalibandyn nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä ja kuunneltiin seurojen palautetta ja toiveita sarjajärjestelmien suhteen Jäsenseurat Joukkueet Lisenssipelaajat

11 pohjanmaan alue Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Pohjanmaan aluetoimisto sijaitsee Seinäjoella Kehityskeskus Voltin tiloissa, missä toimii useita eri lajiliittoja sekä urheiluseuroja. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille divisioonissa ja naisille divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan A-F -junioreissa ja tytöillä nuorten 1.divisioonassa sekä C- ja D-tytöissä. Joukkuemäärät pienemmissä juniorisarjoissa jatkoivat kasvuaan, sekä tyttöjen että poikien puolella. Sarjatoimintaa toteutettiin lähinnä kunnallisissa liikuntahalleissa, ja aika-ajoin laadukkaiden pelipaikkojen löytämisen suhteen oli ongelmia. Muutamia halleja saatiin onneksi uudelleen käyttöön peruskorjauksien jälkeen, ja tämä helpotti ongelmaa. Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päiväsaikaan. Erotuomareita alueella koulutettiin yhteensä 120 ja ottelutoimitsijoita 60. Urheiluakatemiavalmennukseen osallistui toimintavuonna 17 salibandynpelaajaa Jäsenseurat Joukkueet Lisenssipelaajat pohjois-suomi Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Alueella on käytössä n. 20 kpl täysimittaisia salibandykenttiä. Lisäksi alueella on paljon pienempiä kenttiä, joilla ei pelata virallisia otteluita. Uusia täysimittaisia kenttiä Pohjois-Suomen alueelle ei ole saatu vuoden 2013 aikana, mutta niitä valmistuu ainakin neljä kappaletta vuoden 2014 aikana. Erotuomareita alueella koulutettiin yhteensä 80 ja ottelutoimitsijoita Jäsenseurat Joukkueet Lisenssipelaajat Erotuomaritoiminta Erotuomarivaliokunta (ETV) jatkoi erotuomaritoiminnan kehittämistä vuoden 2013 aikana kehitysohjelmiensa kautta. Kehitysohjelmat kohdistuvat liiga-, liitto-, nais- ja ns. A4 -luokituserotuomaritoimintaan sekä huippuerotuomarivalmennukseen. Kehitysohjelmat tukevat liiton strategiaa Et -toiminnan eri osa-alueiden toimintaa johtivat valiokunnan nimeämät vastuuhenkilöt työryhmineen. Erotuomaritoiminnan alueellista kehitysohjelmatyötä jatkettiin vuoden 2013 aikana mm. tukemalla alueiden et -toiminnan johtoryhmien toimintaa. valtakunnallinen koulutus ETV ja valitut vastuuhenkilöt työryhmineen kouluttivat Eerikkilässä viikonloppukoulutuksissa alueiden erotuomarivastaavat, erotuomarikoulutusvastaavat, erotuomarivalmennusvastaavat, erotuomariasettelijat, miesten liiga- ja Divari -tuomarit, naisten liigaerotuomarit, pääsarjojen erotuomarivalmentajat sekä eri alueiden alue-erotuomarikouluttajat. Miesten liigan ja Divarin koulutusryhmän suuruus oli noin 50, naisten liigaan panostavien erotuomarien koulutusryhmän koko noin 20 ja kouluttajien noin 40. Pääsarjaerotuomarivalmentajien, jotka toimivat myös otteluvalvojina, lisäksi koulutettiin alueellisesti alue-erotuomarivalmentajia. Miesten ja naisten liigojen erotuomareita koulutettiin helmi-, touko- ja elo-syyskuussa. Loppukesällä 2013 koulutettiin Pohjola Cupien yhteydessä nuoria lupaavia mies- ja naiserotuomareita Eerikkilässä

12 Nuoriso- ja harrastetoiminta Kaudella aloitettua alueiden et -koulutuksen uutta koulutusmuotoa ns. A4 -koulutusta jatkettiin. Siinä koulutettiin kerrallaan 2 3 eri alueen alue-erotuomareiden huiput yhteisessä viikonlopun koulutuksessa ETV:n vastuukouluttajien voimin. Osa alueellisesta et -koulutuksesta sai näin valtakunnallisia piirteitä yhdenmukaistaen koulutusta. Erotuomarikoulutuksessa jatkettiin yhteispohjoismaisen erotuomarikoulutusmateriaalin käyttöä, mikä aloitettiin syksyllä Uusien erotuomarikoulutusmateriaalien kehittämisprojekti yhteistyössä Ruotsin, Tshekin, Norjan ja Sveitsin liittojen kanssa valmistui vuonna Materiaalien vaiheittaista käyttöönottoa jatkettiin. Toimitsijakoulutusta jatkettiin alueilla. Toimitsijakoulutukset pidettiin pääsääntöisesti ns. seurakoulutuksina. erotuomariasettelu ja maksamisjärjestelmät Pääsarjojen erotuomariasettelijana toimi Sami Rahikainen (mliiga, nliiga ja m1.div.). Play off- ja liigakarsintaotteluiden sekä Suomen Cupin jatko-otteluiden asettelusta vastasi ETV ja kunkin sarjan vastuuhenkilöiden johtamat työryhmät. Alueiden erotuomarivastaavat ja -asettelijat huolehtivat kaikkien muiden liiton otteluiden erotuomariasetteluista. Erotuomariasettelussa käytettiin nettipohjaista Asettelija -ohjelmaa. Pääsarjoissa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja matkakulukorvausten maksamisessa keskitettyä maksamisjärjestelmää. Muissa sarjoissa jatkettiin ottelupaikalla tapahtuvaa maksamiskäytäntöä. Turnausmuotoisissa otteluissa matkakulukorvaukset maksettiin liiton toimesta. Liiton kaikkia otteluita koskevan uuden keskitetyn erotuomarikulukorvausjärjestelmän kehitystyö käynnistettiin. erotuomarivalmennus Pääsarjojen erotuomarivalmentajat suorittivat erotuomarivalmennusta pääsarjoissa. Lisäksi he tekivät olosuhdetarkkailutehtäviä sarjajärjestäjälle. Et -valmennuksen ja -koulutuksen apuna valiokunta käytti miesten ja naisten liigoissa sekä miesten 1.divisioonassa kerättävää joukkuepalautetta. Alueellisten et -valmentajien koulutusta jatkettiin alueilla. Erotuomarivalmennustehtävien määrä vuodelle 2013 suunniteltiin siten, että budjetoituja resursseja ei ylitetty. erotuomariresurssit Erotuomarimäärä on viime vuosina vakiintunut tuhannen tienoille. Maan eri alueilta on kuulunut edelleen huolestuttavia tietoja erotuomarien määrän riittämättömyydestä ja pelosta toiminnassa mukana olevien loppuun palamisesta ylisuurien tehtävämäärien vuoksi. Joillakin alueilla ei ole pystytty asettelemaan kaikkiin otteluihin sääntöjen mukaisesti kahta erotuomaria, vaikka asettelussa on myös käytetty eri alueilta lainattuja erotuomareita. Erotuomarien suuri vaihtuvuus koettiin myös suurena ongelmana eli runsaan rekrytoinnin hyödyt häviävät liian useiden toiminnassa mukana olleiden erotuomarien lopettamispäätöksiin. Tästä voidaan päätellä, että erotuomaritoiminnan yleisen toimintailmapiirin ja arvostamisen parantaminen kaipaavat edelleen uuden strategian suuntaisia korjaustoimenpiteitä. Toimintavuoden aikana luotiin mestariformaatit seuratoiminnan tueksi. Säbämestarin lajikerhopaketilla tuetaan seurojen lajikerhotoimintaa ja alakoulujen liikuntakerhoja. Pistemestari on peli- ja kuntoilukonsepti nuorille ja aikuisille. Kasva Urheilijaksi: Säbämestarin lajikerho. Kansio sisältää tuntimallit pienelle ja isolle liikuntatilalle, valmiita harjoitteita motorisiin yleistaitoihin, yksilön lajitaitoihin ja pienpeleihin. Lisäksi pakettiin kuuluu valmiit osallistujien passit, juliste ja lehti-ilmoituspohjat. Loppuvuodesta valmistunut lajikerhopaketti ehdittiin ottaa käyttöön vasta muutamassa seurassa. Pistemestari. Pistemestarin mobiilisovellus julkaistiin Android- ja ios-käyttöjärjestelmille toukokesäkuussa 2013 ja Windows Phone 8-käyttöjärjestelmään joulukuussa Latauksia sovelluksilla on yhteensä noin , joista aktiivisten asennusten määrä noin 30 % Mobiilisovelluksen tueksi valmistui tuntimalleja terveys- ja kuntoliikuntaan. Pelkästään pelaamisesta innostuneille kehitettiin turnausmalli. Katusähly. Katusählykiertue järjestettiin 18.kertaa. Kiertue toteutettiin yhteistyössä tuotantotiimi Elämystalo Ilmiö Oy:n kanssa. Toukokuusta elokuuhun oli 24 turnausta ympäri Suomen. Tuotantotiimi kiersi 21 turnauksessa. Kolme turnausta paikallinen seura järjesti kokonaisuudessaan itse. Katusählyfinaali järjestettiin Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Katusählyfinaaliin kutsuttiin kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Suurimmat turnaukset olivat Kokkolan (70 joukkuetta/437 pelaajaa), Kuopion (52/285) ja Turun (40/221) tapahtumat. Finaaliturnaukseen osallistui 83 joukkuetta, joissa yhteensä 454 pelaajaa. Katusählyn osallistujamäärät viimeisen 4 vuoden aikana joukkueita / turnaus pelaajia / turnaus pelaajia yhteensä Tyttösalibandy Tapahtuma kertaa/vuodessa henkilömäärä n. Alueellinen tyttösalibandyseminaari Etelä-Suomen tyttösalibandytyöryhmä 4 40 Timanttikiertueet Päiväkotikiertueet Salibandyn Tuki -Säätiö jakoi tukea tyttösalibandy toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen kymmenelle seuralle. Painopistealueena oli Pohjanmaa, jonne tukea myönnettiin viidelle seuralle. SM-arvoturnaukset Tapahtuma joukkuemäärä pelaajamäärä n. Työpaikkasalibandy Rocksalibandy Lisäksi Salibandyliitto ry myönsi SM-arvot seuraaville sählyn pelisovelluksille: Suosähly, Sählyn SM-turnaus, Puistosähly ja Hankisähly

13 Pelaajapolku Pelaajaseurantaa on teki 30 ikäluokkavalmentajaa. Ikäluokkavalmentajat kokoontuivat kaksi kertaa koulutuspäiville, jossa oli mukana 30 ikäluokkavalmentajaa ja kuusi kouluttajaa. Koulutuspäivillä kehitettiin ikäluokkavalmentajien taitoja pelaajaseurantaa sekä leirien läpivientiin. Tapahtumia...22 Pelaajia Valmentajia Ikäluokkavalmentajia...30 Tapaamisia... 2 Kouluttajia...6 akatemiat Akatemiavalmentajat olivat koolla kerran. Tapaamisen tavoitteena oli luoda yhteinen valmennuslinjaus aamuvalmennukseen. Valmennusryhmiä...21 Pelaajia Valmentajia...42 talenttileirit Talenttileireille oli hakijoita enemmän kuin mitä voitiin valita. Huippuvalmentajien johdolla leirit olivat onnistuneita ja pelaajia innostavia. Erityisryhmien salibandy Leirejä...10 Pelaajia Valmentajia...70 Salibandyliitto vastaa sähköpyörätuolisalibandyn (spt-salibandy)valtakunnallisesta sarjatoiminnasta. Vammaisurheiluliitto VAU ry vastaa kansainvälisestä spt-salibandysta. Spt-salibandyssa järjestään kaudella kaksi sarjaa, SM-sarja ja Finlandia-sarja. Mukana oli kymmenen joukkueetta, viisi molemmissa sarjoissa. SM-sarjaan osallistuivat seuraavat joukkueet: HOS Red, HOS White ja Räiske Helsingistä, SB Vaasa ja Merikoski SBT. Finlandia sarjaan osallistuivat M-Team EG ja HOS juniors Helsingistä, TPS Turusta ja Merikoski Sininen ja Merikoski Valkoinen Oulusta. Molemmissa sarjoissa pelattiin neljä turnausta. SM-sarjan voitti SB Vaasa, hopealle tuli HOS Red ja pronssille HOS White. Finlandia-sarjassa mestaruuden vei M-Tem EG, hopeaa sai Merikoski Sininen ja pronssille tuli Merikoski Valkoinen. Kaudella spt-salibandyssa pelataan kahta sarjaa, SM-sarjaa ja Finlandia-sarjaa. SM-sarjassa on mukana neljä joukkuetta, HOS Red ja HOS White Helsingistä, SB Vaasa ja Merikoski SBT Oulusta. Finlandia-sarjassa on mukana viisi joukkuetta, M-Team EG ja HOS juniors Helsingistä, TPS Turusta, Merikoski Sininen ja Merikoski Valkoinen Oulusta. Molemmissa sarjoissa pelataan kolme turnausta. Kuurojen SM-sarjaturnaus pelattiin lokakuun lopussa Jyväskylässä. Mukaan osallistui neljä joukkuetta: Jalo Jyväskylästä, Uljas Tampereelta, Valpas Turusta ja Hero Helsingistä. SM-turnauksen voitti Jalo Jyväskylästä, hopeaa otti Hero Helsingistä ja pronssia Tampereen Uljas. Lasten pelimuodot: Kerho-, Kisa- ja Pelimaailma. Uusituilla lasten pelimuodoilla pelattiin valtakunnallisesti toinen kilpailukausi. Kerhomaailman pelit käynnistyivät uutena Savo-Karjalan alueella. Messut ja opintopäivät. Helmikuussa osallistuttiin omalla osastolla liikunnanopettajien opintopäiville ja marraskuussa Salibandyliitolla Lätkä&Säbä -messuille omalla osastolla ja näytösotteluilla

14 Valmentajakoulutus Suomen Salibandyliiton valmentajakoulutuksessa on tehty laajamittainen kehitystyö ja uudistus tasoille 1 3. Vuoden 2012 pilottivaiheen jälkeen se otettiin käyttöön vuoden 2013 koulutustoiminnassa. Lähtökohtana uudistukselle oli valmennusosaamisen, tiedon ja taidon kasvattaminen seurajoukkueissa. Tasojen 1 3 toimintatavat tukevat entistä paremmin nykyistä oppimiskäsitystä, joka näkyy lisääntyneenä opiskeluna omassa toimintaympäristössä käytännön valmennustyössä. Oleellista on kokemuksellisen oppimisen tehostaminen ja hyödyntäminen valmennustoiminnan kehittämisessä. Itsearviointi ja reflektointi ovat kehittymisen kulmakiviä. Oman valmennustiedon ja -taidon sekä siitä juonnetun yksilön ja joukkueen kokonaisvaltainen kehittyminen nostetaan koulutustoiminnan keskeiseksi tavoitteeksi. Valmennus- ja koulutustoimintaa on kehitetty niin, että urheilijan uran eri vaiheiden (lapsuus-, nuoruusja aikuisvaihe) avaintekijät ja painopisteet huomioidaan entistä paremmin. Tason 1 salibandyvalmentajakoulutuksen (SBV1) sisällöt ja toimintatavat antavat valmentajalle valmiuksia kehittää lapsuusvaiheen pelaajia ja urheilijoita. Tason 2, salibandyvalmentajakoulutus (SBV2), avaintavoite on antaa valmiuksia nuoren urheilijan määrällisen ja laadullisen harjoittelun toteutukselle sekä tukea nuoren urheilijan kasvua ja kehitystä kannustavalla otteella. Tason III Huippuvalmentajakoulutus (HVK) keskittyy urheilu-uran aikuisvaiheen valmennustoimintaan. Valmennustoiminnan avaintavoitteena on kasvu urheilijana / ihmisenä ja oman potentiaalin ulossaanti vahvuuksien kautta. Taso 1 Salibandyvalmentajakoulutus - SBV1 Tason 1 salibandyvalmentaja koulutusprosessit 2013 Koulutettuja valmentajia tasolla 1 Tilauskoulutuksia seuroissa Taso 2 Salibandyvalmentajakoulutus - SBV2 Tason 2 salibandyvalmentaja koulutusprosessit 2013 Koulutettuja valmentajia tasolla 2 Tilauskoulutuksia seuroissa 20 kpl 458 hlö 20 kpl 4 kpl 80 hlö 3 kpl Liiton nimeämät henkilöt edustukset muissa järjestöissä SSBL Salibandy Oy Salibandyliiton edustajina SSBL Salibandy Oy:n hallituksessa toimi hallituksen jäsen Marko Ojanen. Puheenjohtajana toimi Pekka Raitala ja hallituksen jäseninä Marja-Sisko Luode, Matti Karjula, Timo Tuominen ja Tom Hedkrok. 1.7.alkaen hallituksen kokoonpano oli Pekka Raitala, puheenjohtaja, Mikko Nurminen varapuheenjohtaja, Marko Lahikainen, Marko Ojanen ja Mika Walkamo. Salibandyliiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen toimi SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtajana saakka lähtien toimitusjohtajaksi nimitettiin Jari-Pekka Lehtonen. Salibandyn Tuki -Säätiö Suomen Salibandyn Tuki -Säätiössä puheenjohtajana toimi Matti Ahde, hallituksen jäsenenä liiton hallituksen jäsen Marjo Liljelund (varapuheenjohtaja), Mika Honkasalo, Risto Kauppinen ja Henri Kuitunen. Säätiön asiamiehenä toimi liiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen. Sääntömääräinen vuosikokous valitsi toukokuussa puheenjohtajan ja hallituksen. Muut jäsenet jatkoivat, Mika Kaltala valittiin Mika Honksasalon tilalle hallituksen jäseneksi. Valo ry Järjestöjohdon koulutusten kehitysryhmä Mervi Kilpikoski Nuori Suomi Palvelut Oy Jari Kinnunen, hallitus Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea Jari Oksanen, johtokunnan jäsen Eerikkilän Urheiluopisto Jari Oksanen, johtokunnan jäsen ansiomerkit Liiton hallitus myönsi seuratoiminnan kultaisen ansiomerkin seuraaville henkilöille: Nro 25 Jarkko Nieminen SalBa ry Nro 26 Arri Kiili Jenga Team ry liittohallitus Mika Kaltala, puheenjohtaja Tuukka Heinonen Esa Johansson Tuulikki Kangasluoma, varapuheenjohtaja Arja Kilpeläinen Valtteri Mikkola Marko Ojanen Milan Rantakari Päivi Wickström 26 27

15 valiokunnat ja ryhmät Valiokuntien toimikaudet kestävät kilpailukauden loppuun saakka. Erotuomarivaliokunta Puheenjohtaja: Klaus Koskela. Jäsenet: Marjo Alanko, Ronny Brännbacka, Veli Halonen, Jouni Kääriäinen, Mika Saastamoinen, Kari Saukkonen. Sihteeri: Jukka Parviainen. Juniorivaliokunta Puheenjohtaja: Tuukka Heinonen. Jäsenet: Markus Holopainen, Riitta Hellgren, Jarno Huolman, Petri Tuominen, Juha Pyyhtiä. Sihteeri: Kim Sällström. Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta Puheenjohtaja: Päivi Wickström. Jäsenet: Olli Englund, Juha Kiviniemi, Esa Koivisto, Michaela Lindqvist, Katriina Manninen, Timo Ristimäki, Kaisa Tamminen. Sihteeri: Mervi Kilpikoski. Kilpailuvaliokunta Puheenjohtaja: Marko Ojanen. Jäsenet: Tanja Kamaja-Miskala, Jouni Kulmala, Markku Lappi, Markku Rantala, Kaarina Salomaa. Sihteeri: Ari Vehniäinen. Kansainvälinen valiokunta Puheenjohtaja: Mika Kaltala Jäsen: Milan Rantakari. Sihteeri: Mervi Kilpikoski Kurinpitoryhmä Puheenjohtaja: Harri Väänänen Jäsenet: Rainer Ehro, Sirpa Leppäkangas, Sami Rahikainen, Jussi Wahe. Sihteeri: Mika Hilska Sääntövaliokunta Puheenjohtaja: Valtteri Mikkola Jäsenet: Jukka Haavisto, Tom Hedkrok, Jyrki Kangasniemi. Sihteeri: Esko Kyyhkynen valtuusto Sisä-Suomi Markku Lappi (MultiAnts), varajäsen Jari Pulkkinen (SB Juupajoen Junnut) Jukka Rantanen (Forssan Suupparit), varajäsen Arto Vehkapuru (Kihniön Urheilijat) Minna Simonen (Koovee), varajäsen Esa Kangasmäki (Ilves) Kaakkois-Suomi Rauno Sarja (HU-46), varajäsen Arri Kiili (SC Jenga) Kari Saukkonen (Hatsina), varajäsen Olli Lehtonen (Korven Honka) Marja Talikka (NST-Lappeenranta), varajäsen Markus Helvasto (Pontuksen Nouseva Voima) Pohjanmaa Niklas Nybäck (IBF Blue Fox), varajäsen Tommi Ahonen (Jeppis FC) Timo Ristimäki (Nurmon Jymy), varajäsen Katariina Haapasaari (SPV) Mika Sarkkinen (Nibacos), varajäsen Tero Nurmi Salibandyseura Vaasa Etelä-Suomi Matti Kahila (SB-Pro), varajäsen Mika Leiponen (Indians) Janne Kangasluoma (Light Iron), varajäsen Sami Ronkola (KorsKa) Sanna Siltanen (SSV), varajäsen Ann-Christin Kautto (Espoo) Savo-Karjala Kalevi Aho (SB Raatti), varajäsen Jaakko Ikonen (Hukka-Pallo) Markus Holopainen (Lehmo Balls -96), varajäsen Heimo Lyhykäinen (Tuupovaaran Urheilijat) Olli Kankimäki (SB Welhot), varajäsen Katriina Manninen (SB Welhot) Länsirannikko Juha Kiviniemi (TPS Salibandy), varajäsen Arto Ahonen (SB Naantali) Sari Laakso (FBC Turku), varajäsen Kati Launiainen (HuKu) Antti Sillanpää (FBT Karhut), varajäsen Sami Haapanen (SalBa) Pohjois-Suomi Reino Moilanen (Kuusamon Pallokarhut), varajäsen Janne Siitonen (OLS) Jukka Teerikangas (Limingan Niittomiehet), varajäsen Raimo Höynä (Oulu Floorball Club) Jussi Tolonen (IFK i Uleåborg), varajäsen Jarmo Aromaa (Oulu Floorball Club) länsirannikon seuraparlamentti Länsirannikon alueparlamentti kehittää ja tukee alueen salibandytoimintaa. Lisäksi tehtäviin kuluu mm. päiväkotikiertueen ja kehittämistyöryhmien luominen. Alueparlamentin kokoonpano Sari Laakso (pj), Elise Syrjälä (vpj), Mari Ketolainen, Krista Forsman, Hanna Markela, Ari Hannonen, Jarkko Nieminen, Petri Nuutinen ja Tiina Koivisto (sihteeri). Alueella toimi myös sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja tyttösalibandyn kehittämistyöryhmä

16 Maajoukkueet henkilöstöluettelo Bruun Janne, nuoriso- ja harraste & huippu-urheiluassistentti, nuoriso- ja harrastekoordinaattori (1.9.alkaen) Eriksson Lars, koulutus- ja valmennuskoordinaattori, valmennuskoordinaattori (1.9. alkaen) Grapes Claes, talouspäällikkö Hagman Mira, sihteeri (vanhempainvapaalla) Helanen Mikko, aluevastaava Pohjanmaa Henriksson Juhani Mikael, viestintäpäällikkö (1.5. alkaen, johtoryhmän jäsen) Holopainen Jani, aluevastaava Savo-Karjala Huoponen Markku, tiedotuspäällikkö Jukka Anssi, aluevastaava Kaakkois-Suomi Kilpikoski Mervi, järjestöpäällikkö, järjestötoiminnan päällikkö (1.9. alkaen, johtoryhmän jäsen) Kinnunen Jari, toiminnanjohtaja ( johtoryhmän jäsen) Koivisto Tiina, aluevastaava Länsirannikko Kondo Jan, sarjasihteeri Etelä-Suomi, aluevastaava (1.9. alkaen) Kukkonen Timo, aluevastaava Pohjois-Suomi Kyyhkynen Esko, kilpailupäällikkö, olosuhdepäällikkö (4.9. alkaen) Laaksonen Terho, aluevastaava Etelä-Suomi Lamu Miikka, koulutus- ja valmennuskoordinaattori, koulutuskoordinaattori (1.9. alkaen) Leppänen Juhani, aluevastaava Sisä-Suomi Lepola Lasse, järjestö- ja henkilöstöassistentti, järjestelmävastaava (1.9. alkaen) Luoma Piia, jäsensihteeri alkaen Nyrönen Hanne, sihteeri Oksanen Jari, urheilutoimen päällikkö, huippu-urheilupäällikkö (1.9. alkaen) Parviainen Jukka, erotuomariasiantuntija, erotuomaripäällikkö (1.9. alkaen) Sällström Kim, nuorisopäällikkö, seuratoiminnan päällikkö (1.9. alkaen, johtoryhmän jäsen) Vasankari Johanna, jäsensihteeri (opintovapaalla alkaen) Welling Eeva, harrastevastaava, nuoriso- ja harrastevastaava (1.9. alkaen) Puolipäiväiset ja osa-aikaiset työntekijät Haapalainen Ari, liittokouluttaja Etelä-Suomi Hemmo Veli-Matti, liittokouluttaja Sisä-Suomi Juuti Atte, liittokouluttaja Kaakkois-Suomi ja Savo-Karjala, Länsirannikko 1.6. alkaen Ostopalvelusopimukset Mika Hilska, tiedottaja Juha Jäntti, pelaajakoordinaattori Siviilipalvelusmiehet Siviilipalvelustaan toimintavuoden aikana suorittivat Kimmo Jäntti, Viljami Ketola, Jukka Koskela, Jussi Oksanen, Matti Parviainen, Miika-Markus Salo ja Timo Tuomi. Miesten maajoukkueen johtotiimi oli päävalmentaja Petri Kettunen. Mika Ahonen, Akseli Ahtiainen ja Juha Jäntti, valmentajat. Mika Heikkilä, joukkueenjohtaja, Aleksi Öhman, fysioterapeutti ja Ari Haapalainen Toni Vainikainen, huolto. Naisten maajoukkueen johtotiimi: Karo Kuussaari, päävalmentaja, Mika Muukkonen, Juha Hirvonen, Jukka Latva-Rasku, valmentajat, Esa Partanen, joukkueenjohtaja sekä Sari Partanen ja Hannele Kero, huolto. U19 poikien maajoukkueen johtotiimi MM-kisoissa Jarkko Rantala, päävalmentaja, Miikka Lamu, Mikko Laurikainen ja Tapio Tamminen, valmentajat, Esa Johansson, joukkueenjohtaja sekä Keijo Matilainen ja Timo Kolehmainen, huolto. U19 poikien maajoukkueen johtotiimi 1.6. alkaen: Heikki Luukkonen, päävalmentaja, Joonas Naava, Jyri Korsman, valmentajat, Sami Kuivalainen, joukkueenjohtaja, Antti Ylinen, fysioterapeutti, Mikko Mattila, huolto. U19 tyttöjen maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Jukka Kouvalainen, päävalmentaja, Harry Virtanen, Tommi Seikkula ja Juho Meuronen, valmentajat, Ilkka Alila, joukkueen johtaja, Elsi Myöhänen (Ann- Mari Lehto), fysioterapeutti ja Liisa Lehtimäki, huoltaja. pelatut maaottelut Pvm Paikkakunta Ottelu Tulos Miesten maajoukkue Borås Suomi - Ruotsi Tampere Suomi - Tshekki Tampere Suomi - Sveitsi Tampere Suomi - Ruotsi Oslo Suomi - Norja Oslo Suomi - Sveitsi Schaffhausen Suomi - Sveitsi Schaffhausen Suomi - Tshekki Schaffhausen Suomi - Ruotsi 1-5 Naisten maajoukkue Borås Suomi - Ruotsi Brno Suomi - Tshekki Brno Suomi - Ruotsi Brno Suomi - Sveitsi Babimost Suomi - Slovakia Zbaszyn Suomi - Tshekki Rakoniewice Suomi - Sveitsi Zbaszyn Suomi - Norja Rakoniewice Suomi - Puola

17 Naisten maajoukkue Göteborg Suomi - Ruotsi Göteborg Suomi - Sveitsi 6-5 rl Göteborg Suomi - Tshekki Brno Suomi - Ruotsi MM Brno Suomi - Venäjä MM Brno Suomi - Puola MM Ostrava Suomi - Norja MM Ostrava Suomi - Sveitsi MM Ostrava Suomi - Ruotsi MM 1-5 Poikien U19 maajoukkue Borås Suomi - Ruotsi Koceni Suomi - Latvia Koceni Suomi - Latvia Hampuri Suomi - Latvia MM Hampuri Suomi - Tshekki MM Hampuri Suomi - Tanska MM Hampuri Suomi - Sveitsi MM Hampuri Suomi - Tshekki MM Schaffhausen Suomi - Sveitsi Schaffhausen Suomi - Tshekki Schaffhausen Suomi - Ruotsi 6-10 Suomen Salibandyliitto ry Tasekirja TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tyttöjen U19 maajoukkue Borås Suomi - Ruotsi Göteborg Suomi - Tshekki Göteborg Suomi - Sveitsi Göteborg Suomi - Ruotsi 3-8 Tasekirja on säilytettävä saakka. Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä saakka

18 Tuloslaskelma varsinainen toiminta Tuotot Osanottomaksut , ,73 Pääsylipputuotot ,48 0,00 Muut tuotot , ,13 Tuotot yhteensä , ,86 Kulut Henkilöstökulut Palkat , ,25 Palkkiot , ,23 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,48 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,23 Muut henkilösivukulut , ,43 Henkilösivukulut yhteensä , ,66 Henkilöstökulut yhteensä , ,14 Poistot , ,60 Muut kulut Vuokrakulut , ,01 Ulkopuoliset palvelut , ,55 Matkakulut , ,93 Materiaalikulut , ,09 Muut varsinaisen toiminnan kulut , ,72 Muut toimintakulut yhteensä , ,30 Kulut yhteensä , ,04 Varsinainen toiminta yhteensä , ,18 sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Korko- ja muut rahoitustuotot 1 085, ,65 Tuotot yhteensä 1 085, ,65 Kulut Korko- ja muut rahoituskulut -326, ,14 Kulut yhteensä -326, ,14 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 759, ,49 Kulujäämä , ,93 yleisavustukset Valtion toiminta-avustus , ,00 Valtion erityisavustukset , ,00 Erityismäärärahat , ,40 Yleisavustukset yhteensä , ,40 Tilikauden alijäämä , ,53 varainhankinta Tuotot Jäsenmaksutuotot , ,92 Lisenssituotot , ,40 Yhteistyösopimukset , ,31 Muut tuotot , ,19 Tuotot yhteensä , ,82 Kulut Muut kulut , ,08 Kulut yhteensä , ,08 Varainhankinta yhteensä , ,

19 Vastaavaa pysyvät vastaavat Vastattavaa Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,64 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,40 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,04 vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,69 Muut saamiset 646,26 537,84 Siirtosaamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,53 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 4 120, ,61 Rahat ja pankkisaamiset , ,87 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,01 Vastaavaa , ,05 oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä , ,88 Tilikauden yli-/alijäämä , ,53 Oma pääoma yhteensä , ,35 vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot , ,50 Ostovelat , ,41 Muut velat , ,71 Siirtovelat , ,08 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,70 Vastattavaa , ,05 Liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä poistojen perusteet. Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonsa vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Saamiset, muu rahoitusomaisuus ja velat on arvostettu nimellisarvoonsa. Koneista ja kalustosta on tehty poistosuunnitelman mukainen 25 % menojäännöspoisto tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Kokonaistuotot ja -kulut Kokonaistuotot , ,73 Kokonaiskulut , ,26 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,53 Vuokrakulut Salivuokrat , ,61 Toimiston vuokrat , ,58 Muut vuokrat , ,82 Yhteensä , ,01 Matkakulut Erotuomarit , ,30 Maajoukkueet , ,00 Hallitus ja henkilökunta , ,45 Muut , ,18 Yhteensä , ,93 tasetta koskevat liitetiedot Omistukset muissa yrityksissä. SSBL Salibandy Oy, kotipaikka Helsinki, omistusosuus sata prosenttia. Yhtiön oma pääoma on ja tilikauden voitto Erittely merkittävistä siirtoveloista Lisenssien vakuutusosuus , ,00 Lomapalkkavelka sos.kuluineen , ,00 Muut siirtovelat , ,08 Yhteensä , ,

20 Liitetiedot henkilöstöstä Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut toimialoittain henkilöstön lukumäärä toimialoittain Vastuut ja vakuudet Nuorisoliikunta 8,50 8,50 Aikuisten liikunta 8,40 8,20 Huippu-urheilu 2,20 2,00 Järjestötoiminta 4,98 4,80 Yhteensä 24,08 23,50 leasing-vastuut Vuonna 2014 (2013) erääntyvät , ,13 Vuoden 2014 (2013) jälkeen erääntyvät , ,78 Yhteensä , ,91 Annetut takaukset tytäryhtiö SSBL Salibandy Oy:n puolesta , ,000 nuorisoliikunta Osanottomaksut , ,21 Muut tuotot , , , ,52 Henkilöstökulut , ,81 Muut kulut , ,99 aikuisten liikunta , ,80 Osanottomaksut , ,56 Muut tuotot , , , ,50 Henkilöstökulut , ,54 Muut kulut , ,49 huippu-urheilu , ,03 Osanottomaksut , ,61 Pääsylipputuotot ,48 0,00 Muut tuotot , , , ,18 Henkilöstökulut , ,54 Muut kulut , ,66 järjestötoiminta , ,20 Osanottomaksut , ,35 Muut tuotot , , , ,67 Henkilöstökulut , ,26 Poistot , ,60 Muut kulut , ,16 varsinaisen toiminnan kulujäämä , , , ,