HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI PROFESSORIEN JUHLALUENNOT PROFESSORSINSTALLATION INAUGURATION OF NEW PROFESSORS

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI PROFESSORIEN JUHLALUENNOT PROFESSORSINSTALLATION INAUGURATION OF NEW PROFESSORS Keskiviikkona klo / Onsdagen den 28 maj 2014 kl / Wednesday 28 May 2014 at hrs

2

3 Professorit - yliopiston avainpelaajat Professorerna - universitetets nyckelspelare The professors - key players of the University Yliopisto on kautta historiansa näkynyt erityisesti professoreittensa kautta. Yliopiston professorikunta on ollut sen merkittävin ja näkyvin henkilöstöryhmä. Vaikka nykyään enää noin 6 % yliopiston lähes yhdeksäntuhatpäisestä henkilökunnasta kuuluu professoriryhmään, ryhmän merkitys on pysynyt keskeisenä. Yliopisto mielletään professoreitten hallitsemaksi yhteisöksi. Eikä kyse ole vain mielikuvasta. Professorit ovat yliopistojoukkueen avainpelaajia. He ovat niitä pelaajia, joiden toimintaa seurataan tarkemmin ja joilta ensisijaisesti odotetaan ratkaisevia suorituksia. Heidän rekrytointiinsa on erityisesti panostettu ja odotukset ovat siksi korkealla. Yliopiston sisäinen järjestäytyminen on perinteisesti nojautunut professuureihin. Monen eurooppalaisen yliopiston rakenne perustuu edelleen oppituolijärjestelmään. Vaikka meillä ei ole muodollista oppituolijärjestelmää, Helsingin yliopistossakin strategiset panostukset tehdään usein professorin tehtävien kautta. Jos jotakin alaa halutaan tukea ja kehittää, se tapahtuu usein lisäämällä professorivoimaa. Yhteiskunnassakin usko professuureihin elää vahvana. Kun haetaan ratkaisuja visaiseen yhteiskunnalliseen ongelmaan, ehdotetaan usein professorin tehtävän avaamista ongelmaa tutkivalle alalle. Luottamus on vahva, että uusi alalle omistautunut professori ja hänen aloittamansa tutkimustoiminta voivat paljastaa ratkaisumalleja, joita muutoin ei olisi löydetty. Yliopiston varainhankinnassa näkyy selvästi myös yhteiskunnallisten sidosryhmiemme halu tukea uusia professorin tehtäviä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisukeinona. Också lagstiftaren uppfattar professurerna som ett viktigt redskap för linjedragningar. Som exempel kan nämnas, att de lagstadgade garantierna för Helsingfors universitets tvåspråkighet också i hög grad fokuserar på universitetets professurer. Enligt universitetslagen bör vid Helsingfors universitet finnas minst 28 professurer för undervisningen på svenska på områden som bestäms genom universitetets instruktion. Innehavarna av dessa professurer som de facto är några fler bär ett betydande ansvar för att upprätthålla universitetets tvåspråkighet. When assessing the degree of internationalization of the University the professors are key indicators. Even though the internationalization of our academic staff is reasonably high in general terms 20 % of the academic staff being international researchers and teachers the strategy of the University deems internationalization as insufficient, as only 8 % of our professors have international background. The ability of the University to recruit excellent professors internationally is considered an important test of the success of our internationalization policy. Professoreihin kohdistuu suuria odotuksia. Mutta heihin kohdistuu myös suuri luottamus. Tiedämme, että monen tiukan seulan kautta rekrytoitu professori haluaa ja pystyy täyttämään suuretkin odotukset. Professorit ovat tulevaisuudessakin yliopistoyhteisön avainpelaajia. Tervetuloa professorien juhlaluennoille! Välkomna till professorsinstallationen! Welcome to the inauguration of new professors! Kansleri Kansler Chancellor Thomas Wilhelmsson

4 OHJELMA PROGRAM Juhlaluennot Installationsföreläsningar Inaugural lectures Juhlaluennot pidetään yliopiston päärakennuksessa, Aleksanterinkatu 5. Ennen luentoa tiedekunnan dekaani / varadekaani esittelee professorin. Luentojen välissä on lyhyt tauko, jolloin kuulijat voivat vaihtaa saleja. Föreläsningarna hålls i universitetets huvudbyggnad vid Alexandersgatan 5. Innan föreläsningen börjar presenteras installanden av fakultetens dekanus / prodekanus. Mellan föreläsningarna hålls en kort paus, varvid åhörarna kan byta sal. The Inaugural lectures are given in the University Main Building, Aleksanterinkatu 5. Before the start of each lecture the Dean or Vice Dean of the faculty in question will briefly introduce the incoming professor. There is a short break between the lectures allowing the audience to change lecture room. Sali 6 (uusi puoli, 3. krs) Sal 6 (nya sidan, 3 vån) Lecture Room 6 (new side, 3rd floor) Kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen: Ympäristö ja kansanterveys / Dekaani Risto Renkonen Kliinisen hematologian professori Kimmo Porkka: Pahanlaatuisten veritautien kohdennettu ja yksilöllistetty hoito / Dekaani Risto Renkonen Professor i patologi Tom Böhling: Patologens roll i modern diagnostik / Dekanus Risto Renkonen Sali 10 (uusi puoli, 3. krs) Sal 10 (nya sidan, 3 vån) Lecture Room 10 (new side, 3rd floor) Professor i psykiatri Tiina Paunio: Interaktioner mellan gener och miljö i psykisk hälsa / Prodekanus Anne Pitkäranta Oikeuspsykiatrian professori Nina Lindberg: Psykopatia: haukkumasana vai 2000-luvun alun tärkein oikeuspsykiatrinen käsite? / Varadekaani Anne Pitkäranta Lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen: Mitä lastenpsykiatria nykyään tutkii? / Varadekaani Anne Pitkäranta

5 OHJELMA PROGRAM Sali 12 (uusi puoli, 3. krs) Sal 12 (nya sidan, 3 vån) Lecture Room 12 (new side, 3rd floor) Anestesiologian ja tehohoidon professori Klaus Olkkola: Yksilöllistetty hoito anestesiologiassa ja tehohoidossa / Varadekaani Caj Haglund Palliatiivisen lääketieteen professori Tiina Saarto: Palliatiivinen hoito osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa / Varadekaani Caj Haglund Terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen: Suomen terveydenhuolto Euroopan yhteismarkkinoilla / Varadekaani Caj Haglund Auditorio XII (vanha puoli, 3. krs) Auditorium XII (gamla sidan, 3 vån) Auditorium XII (old side, 3rd floor) Translationaalisen lastentautiopin professori Taneli Raivio: Mikä käynnistää murrosiän? / Varadekaani Hannu Sariola Fonetiikan professori Martti Vainio: Fonetiikan rooli puheen tutkimuksessa/ Dekaani Patrik Scheinin Pieni juhlasali (uusi puoli, 4. krs) Lilla festsalen (nya sidan, 4 vån) Small Hall (new side, 4th floor) Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi: Hyvää elämää etsimässä / Dekaani Ismo Dunderberg Professor i värdepappersmarknadsrätt Mårten Knuts: Hur formas värdepappersmarknadsrätten? / Dekanus Kimmo Nuotio Digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Timo Honkela: Koneoppiminen humanismin palveluksessa / Dekaani Arto Mustajoki

6 OHJELMA PROGRAM Runeberg-sali (uusi puoli, 2. krs) Runeberg-salen (nya sidan, 2 vån) I Runeberg Room (new side, 2nd floor) Itämeren suojelun ekonomian professori Kari Hyytiäinen: Talouden rooli Itämeren suojelussa / Dekaani Marketta Sipi Metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck: Fotosynteesistä pienhiukkasiin - metsät ja ilmastonmuutos / Dekaani Marketta Sipi Konsistorinsali (uusi puoli, 2. krs) Konsistoriet (nya sidan, 2 vån) Consistorium (new side, 2nd floor) Fysiikan professori Tuukka Petäjä: Ilmakehän nanohiukkaset ja niiden globaalit vaikutukset / Dekaani Jouko Väänänen Fysikaalisen maantieteen professori Janne Rinne: Ilmakehä biosfäärin jatkeena / Dekaani Jouko Väänänen

7 OHJELMA PROGRAM Tilaisuus juhlasalissa klo Installation i solennitetssalen kl Inaugural Ceremony in the Great Hall at 4.00 p.m. Kulkue juhlasaliin (Kansleri, rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja uudet professorit) Procession in i solennitetssalen (Kansler, rektorerna, förvaltningsdirektören, dekanerna och installandi) Procession to the Great Hall (Chancellor, Rectors, Director of Administration, Deans and the new professors) Akademiska Damkören Lyran Thomas Morley: Springtime Sirkka Selja, Jukka Kankainen: Sävel J.L. Runeberg, F.A. Ehrström, E. Linnala: Svanen Kansleri Thomas Wilhelmssonin puhe Tal av kansler Thomas Wilhelmsson Inaugural address delivered by Chancellor Thomas Wilhelmsson Juhlaluento/Installationsföreläsning/Inaugural lecture Professor of Biotechnology Mart Saarma: Elämä ja kuolema hermosoluissa- Life and Death in the Nerve Cells Kansleri luovuttaa nimityskirjat uusille professoreille Kanslern överlämnar utnämningsbreven till installandi The Chancellor hands out the letters of appointment to the new professors Akademiska Damkören Lyran J.G. von Salis-Seewis, Anon.: Bengt Karngård, Folkmelodi, S. Amkoff: Finsk fokvisa, Kaj Chydenius: C-D. af Wirsén, W. Åhlen, J. Almark-Mannila: Frühlingslied Hårgalåten Kalliolle kukkulalle Sommarpsalm Juhlan jälkeen tarjoilua opettajien lehtisalissa Efter den festliga installationen serveras förfriskningar i lärarnas tidningssal The ceremony is followed by a Reception in the foyer of the Great Hall and in the Teachers Lounge

8 ANNE BIRGITTA PESSI Anne Birgitta Pessi on syntynyt Oulussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta Hän valmistui Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi 1999 ja teologian tohtoriksi Pessi nimitettiin kirkkososiologian dosentiksi Helsingin yliopistoon 2005 ja hyvinvointisosiologian dosentiksi Itä-Suomen yliopistoon Vuodesta 2012 lähtien Pessi on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Tutkijatohtorina Pessi toimi Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa ( ), jossa jatkoi Suomen Akatemian akatemiatutkijana ( ). Hän toimi myös kolme vuotta Tutkijakollegiumin varajohtajana. Vuosina Pessi johti Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia Religion in Transforming Solidarity. Pessi on ollut mukana laajoissa kansainvälisissä hyvinvointia, arvoja ja uskonnollisuutta koskevissa tutkimusprojekteissa, myös EU-rahoitteisissa. Lisäksi hän on osallistunut lähes 20 maan kansainväliseen vertailevaan kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan tutkimushankkeeseen. Parhaillaan Pessi on mukana kansainvälisessä oma-apukirjallisuuden sisältöjä ja lukijakokemuksia sekä spirituaalisuutta käsittelevässä tutkimusprojektissa. Vierailevana tutkijana Pessi on työskennellyt mm. London School of Economics ssa, University of Bostonissa ja University of California Irvinessa. Pessin tutkimusteemat ovat liikkuneet vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan tutkimuksesta yleisemmin altruismin ja yhteisöllisyyden teemoihin. Hän on tutkinut myös mm. privatisoitunutta uskonnollisuutta ja pyhyys-käsityksiä kuten myös ihmisten kokemuksia hyvästä elämästä. Hänen tutkimuksissaan on pureuduttu myös kansalaisten näkemyksiin esimerkiksi yritysten yhteiskuntavastuusta sekä uskonnollisten yhteisöjen sosiaalisesta vastuusta. Pessin julkaisuluettelo kattaa yli 200 nimikettä, sisältäen yli 40 referoitua journal-artikkelia. Hän on saanut useita kansainvälisiä ja kotimaisia tiedepalkintoja, kuten ISTR:n kansainvälisen väitöskirjapalkinnon, Nils Klim -palkinnon sekä Eino Jutikkala -palkinnon. Pessi on ohjannut viisi väitöskirjaa ja ohjaa parhaillaan 10 tohtorikoulutettavaa. Hän on toiminut useissa tieteellisissä asiantuntija- ja hallintotehtävissä kotimaassa ja ulkomailla kuten myös yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä. Pessi on esiintynyt asiantuntijana mediassa yli 250 kertaa ja on kysytty luennoitsija myös järjestösektorilla. Dosentti, teologian tohtori Anne Birgitta Pessi nimitettiin käytännöllisen teologian professorin tehtävään alkaen; tehtävän ala muutettiin kirkkososiologiaksi

9 Mart Saarma was born on June 29, 1949 in Tartu, Estonia. He graduated with a M.Sc. degree in biochemistry from the Tartu University in 1972 and obtained his PhD in molecular biology from Tartu University in Mart Saarma was the junior scientist at the Department of Medical Biochemistry at Tartu University ( ) and was then appointed as the group leader at the Institute of Physics, Estonian Academy of Science ( ). He was the head of the Department of Molecular Genetics at the Institute of Chemical Physics and Biophysics, Estonian Academy of Science ( ) and part time professor of molecular biology at the Tartu University ( ) and Tallinn Technical University ( ). He moved to the Institute of Biotechnology first as the director of the Institute ( ), and then as the Academy professor ( ). In years he was the director of the Biocenter Finland, in years vice director, and in years director of the Centre of Excellence in Molecular and Integrated Neuroscience Research. Mart Saarma was a postdoctoral fellow in Friedrich Miescher Institute in Basel. Professor Saarma is interested in the development and degeneration of the nervous system. His research is focused on neurotrophic factors proteins that play a crucial role in the development and maintenance of the nervous system, and protect neurons from injury and degeneration. Professor Saarma and his group have discovered new receptors for the neurotrophic factors, and more recently found a new neurotrophic factor that can also repair dopamine neurons in animal models of Parkinson s disease. His current research is aiming to understand the structure, biology and therapeutic potential of neurotrophic factors. Professor Mart Saarma has supervised 30 PhD students who have obtained the degree. He is the academician of Estonian Academy of Science, member of the Finnish Technical Academy of Sciences, foreign member of the Finnish Society of Sciences and Letters, member of EMBO, member of the EMBO Council and member of the ERC Scientific Council. He is the president of Tanner Academy and member of the Estonian Prime Minister Council for Research and Development. Professor, Doctor of Philosophy Mart Saarma was appointed Professor of Biotechnology as from January 1, MART SAARMA

10 JAANA BÄCK Jaana Bäck on syntynyt Leppävirralla Hän kirjoitti ylioppilaaksi Leppävirran lukiosta 1980, valmistui filosofian maisteriksi Kuopion yliopistosta 1985 ekologisesta ympäristötieteestä ja filosofian lisensiaatiksi Oulun yliopistosta Hän väitteli filosofian tohtoriksi Oulun yliopistossa 1994 aiheesta Effects of acidic precipitation on Scots pine and Norway spruce needles and their low temperature tolerance. Jaana Bäck nimitettiin Kasvien ekofysiologian dosentiksi Oulun yliopistoon 1998 ja metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten dosentiksi Helsingin yliopistoon Hän on toiminut postdoc-tutkijana Cornellin yliopistossa ja Lawrence Livermore Laboratory ssä, ja tutkijana Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella Jaana Bäck toimi tutkimuskoordinaattorina kotimaisessa ja Pohjoismaisessa huippuyksikössä Helsingin yliopiston Fysiikan ja Metsätieteiden laitoksilla, ja 2010 lähtien hän on johtanut Ekosysteemiprosessien tutkimusryhmää Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella. Hän vetää kokeellisen ekosysteemitutkimuksen AnaEE ESFRI -hanketta Suomessa ja osallistuu useisiin pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin tutkimusverkostoihin. Hän on Metsätieteiden laitoksen tutkimusinfrastruktuureista vastaava varajohtaja sekä ATM-tohtoriohjelman varajohtaja. Jaana Bäckin tutkimusten tavoitteena on ollut selvittää, miten pohjoiset ekosysteemit vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja miten ympäristötekijät näkyvät ekosysteemien toiminnassa, erityisesti aine- ja energiavirroissa ja niitä säätelevissä fysiologisissa prosesseissa. Keskeinen osa työstä on SMEAR-tutkimusasemilla (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) tehtävät jatkuvat, monitieteiset mittaukset. Bäckin tutkimuksissa on tarkasteltu metsien merkittävä roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä, erityisesti sitä miten puut tuottavat haihtuvia, reaktiivisia yhdisteitä, jotka osallistuvat ilmakemiaan ja uusien pienhiukkasten ja pilvipisaroiden muodostumiseen. Puiden ohella Bäck on tutkinut myös maaperän, sienten ja järvien tuottamia haihtuvia metaboliitteja. Jaana Bäck on julkaissut 60 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia ja 30 artikkelia oppikirjoihin ja muihin teoksiin, toiminut arvioijana 15 tieteellisessä julkaisusarjassa ja lukuisissa opinnäytteissä ja apurahahakemuksissa Suomessa ja Pohjoismaissa. Bäckin tutkimusryhmä on osa Suomen Akatemian huippuyksikköä (Ilmakehätutkimuksen huippuyksikkö - molekyyleistä ja soluista globaaliin ilmastoon). Dosentti, filosofian tohtori Jaana Bäck nimitettiin metsien ja ilmakehän vuorovaikutustun määräajaksi täytettävään professorin tehtävään ajaksi

11 Taneli Raivio syntyi Seinäjoella ja kirjoitti ylioppilaaksi Vartiokylän lukiosta Raivio valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1996 Helsingin yliopistosta, josta hän kolme vuotta myöhemmin väitteli lääketieteen tohtoriksi ja johon hänet nimitettiin kokeellisen lastenendokrinologian alan dosentiksi vuonna Raivio valmistui Helsingin yliopistosta lastentautien erikoislääkäriksi 2009 ja lastenendokrinologiksi Raivio työskenteli väitöskirjatyönsä ( ) jälkeen tutkijatohtorina kotimaassa professori Olli A. Jänteen tutkimusryhmässä ja Harvard Medical Schoolissa, Massachusettsissa professori William F. Crowley Juniorin tutkimusryhmässä. Vuonna 2007 Raivio perusti oman ryhmänsä Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Taneli Raivion tutkimusryhmän pääkohteena on murrosikäkehityksen geneettinen ja hormonaalinen säätely, sekä murrosikäkehityksen geneettisten häiriöiden mallinnus ihmisen pluripotenttien kantasolujen avulla. Raivio on julkaissut miltei 70 alkuperäisartikkelia kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa ja hänen h-indeksinsä on 22. Hän on ohjannut kaksi lastenendokrinologian alan väitöskirjaa ja ohjaa tällä hetkellä viittä tohtorikoulutettavaa. Raivio opettaa sekä prekliinisessä että kliinisessä vaiheessa olevia opiskelijoita. Dosentti, lääketieteen tohtori Taneli Raivio nimitettiin määräajaksi täytettävään translationaalisen lastentautiopin Niilo Hallman professorin tehtävään ajaksi TANELI RAIVIO

12 KIMMO PORKKA Kimmo Porkka on syntynyt Ylöjärvellä ja kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1989, väitteli lääketieteen tohtoriksi 1991 ja sai kokeellisen sisätautiopin dosentuurin 1995 Helsingin yliopistosta. Hän valmistui sisätautien erikoislääkäriksi 1997 ja kliinisen hematologian erikoislääkäriksi Erikoislääkärikoulutuksen jälkeen Kimmo Porkka työskenteli La Jollassa USA:ssa Burnham-instituutissa tutkijana vuoteen Vuodesta 2001 alkaen hän on toiminut HYKS:n hematologian klinikassa osastonylilääkärinä ja vuodesta 2008 alkaen ylilääkärinä. Hän on hoitanut vuodesta 2008 alkaen määräaikaisena Helsingin yliopiston kliinisen hematologian professorin tehtävää. Kimmo Porkan keskeiset tutkimusalueet liittyvät syövän perustutkimukseen ja pahanlaatuisten veritautien kohdennettuun ja yksilöllistettyyn hoitoon. Hän perusti Hematologisen tutkimusyksikön Helsingin yliopistoon vuonna 2001, jonka puitteissa tehtävä tutkimus on keskittynyt varhaisen vaiheen lääkekehitykseen koskien sekä molekylaarisesti kohdennettuja täsmähoitoja, että elimistön omaa immuunivastetta tukevia hoitoja. Tutkimus tehdään läheisessä yhteistyössä kansainvälisten tutkijaverkostojen kanssa. Hän toimii veritautien kansallisen rekisterija biopankkihankkeen vastuuhenkilönä, jonka tavoitteena on edesauttaa perustutkimustulosten sovellettavuutta potilaiden hoitoon. Kimmo Porkka on toiminut Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin toimittajana ja , sekä useiden koti- ja ulkomaisten lääketieteellisten julkaisujen vertaisarvioijana. Hän on American Society of Hematology ja European Hematology Association järjestöjen jäsen ja asiantuntija ja on toiminut aktiivisesti eurooppalaisissa ja pohjoismaisissa tutkijayhteisöissä. Hän on Suomen hematologiyhdistyksen puheenjohtaja. Tutkimus- ja järjestötyön ohella hän osallistuu aktiivisesti lääketieteen perusopetukseen, erikoislääkäriopetukseen ja tutkijakoulutukseen, sekä näiden kehittämiseen paikallisesti ja valtakunnallisesti. Dosentti, lääketieteen tohtori Kimo Porkka nimitettiin kutsusta kliinisen hematologian osa-aikaiseen (35 %), määräajaksi täytettävään professorin tehtävään ajaksi

13 Tom Böhling föddes i Helsingfors Han avlade studentexamen vid Svenska Normallyceum 1977 och blev medicine licentiat från Helsingfors universitet Tom Böhling blev specialist i patologi Han disputerade för medicine doktorsgraden 1998 och blev docent i patologi 1999 vid Helsingfors universitet. Tom Böhling verkade på Institutionen för patologi vid Helsingfors universitet som assistent och klinisk lärare samt Han jobbade som gästforskare vid Rizzoli institutet i Bologna, Italien innehade Tom Böhling olika positioner vid Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts laboratorium HUSLAB, dels som avdelningsöverläkare och enhetschef och dels som administrativ överläkare. Från och med 2012 har Tom Böhling skött den svenskspråkiga professuren i patologi, och samtidigt fungerat som prefekt för kliniskteoretiska institutionen (Haartman-institutet). Tom Böhlings forskningsarbete kretsar kring tumörbiologi, speciellt tumörers differentiering, genetik och kliniska korrelationer. Avhandlingsarbetet behandlade hemangioblastom, en hjärntumör, som förekommer speciellt hos patienter med den nedärvda sjukdomen von Hippel-Lindaus sjukdom. Senare fokuserades intresset till skelett- och mjukdelstumörer och på senare år även en ovanlig virusinducerad hudtumör, Merkel cells karcinom. Han har publicerat ca 150 originalpublikationer, samt ett antal översiktartiklar och bokkapitel. Han har även varit sakkunnig och medförfattare till tre av WHO:s tumörklassifikations böcker. Tom Böhling har handlett fyra doktorsavhandlingar, och handleder för närvarande fem doktorandstuderanden. Vid sidan av sitt kliniska arbete och forskning har Tom Böhling deltagit aktivt i olika vetenskapliga föreningar. Han var styrelsemedlem i Finska läkaresällskapet och ordförande Han har också innehaft styrelseuppdrag i bl.a. Medicinska understödsföreningen Liv och Hälsa samt Pro Medico. Internationellt samarbete har Tom Böhling idkat bl.a. som styrelsemedlem och viceordförande i Skandinaviska sarkomgruppen. Han har varit sakkunnig och referenspatolog i ett flertal internationella vårdprotokoll gällande bentumörer. Docent, medicine doktor Tom Böhling utnämndes till den svenskspråkiga professuren i patologi från och med den TOM BÖHLING

14 KARI HYYTIÄINEN Kari Hyytiäinen on syntynyt Saarijärvellä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta 1986, valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 1993 ja väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta 2004 pääaineenaan kansantaloudellinen metsäekonomia. Hyytiäinen nimitettiin dosentiksi Itä-Suomen yliopistoon Väitöksen jälkeen Kari Hyytiäinen on toiminut vanhempana tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa ( ) sekä erikoistutkijana ( ) ja professorina ( ) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa. Hyytiäisen tutkimusala on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta ja se on kohdentunut luonnonvarojemme eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen. Väitöskirjassaan Hyytiäinen käsitteli metsävarojen taloudellisesti optimaalista hyödyntämistä soveltamalla matemaattisia malleja, joissa yhdistettiin talous- ja luonnontieteellistä tutkimustietoa. Tällaiset integroidut mallit soveltuvat hyvin kustannustehokkuus- ja kustannus-hyötytarkasteluihin ja niiden avulla voidaan hakea ja analysoida ohjauskeinoja toivotun yhteiskunnallisen kehityksen ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyytiäinen on sittemmin soveltanut lähestymistapaa myös maatalousluonnon ja vesistöjen käyttöön liittyviin kysymyksiin. Itämeren suojelun taloudellisia kysymyksiä hän on tutkinut vuodesta 2008 alkaen kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Tutkimusteemat ovat liittyneet rehevöitymisen torjunnan kustannusten ja hyötyjen arvioitiin sekä vieraslajien ja öljyvahinkojen torjumiseen liittyviin taloudellisiin kysymyksiin. Hyytiäinen on johtanut tutkimushankkeita sekä osallistunut tieteellisten lehtien ja kustantamojen toimintaan toimituskuntien jäsenenä ja vertaisarvioitsijana. Hän on myös toiminut luonnonvarojen käyttöön liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä, mm. EU:n meristrategiadirektiivin taloudellisia analyysejä ohjeistavassa ryhmässä. Useat tehtävät ovat liittyneet uuden tutkimustiedon ja integroivien mallien tuomiseen osaksi ympäristösuojelun ja luonnonvarojen käytön analyysiä ja hallintaa. Professori, maatalous-ja metsätieteiden tohtori Kari Hyytiäinen nimitettiin Itämeren suojelun ekonomian professorin määräaikaiseen tehtävään ajaksi Tehtävä on Helsingin kaupungin lahjoitus Helsingin yliopistolle.

15 Nina Lindberg on syntynyt Helsingin maalaiskunnassa Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Vantaalla Sotungin lukiosta Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1991 ja väitteli lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa Psykiatrian dosentuurin hän sai Helsingin yliopistosta 2006 ja nuorisopsykiatrian dosentuurin Tampereen yliopistosta Psykiatrian, nuorisopsykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkärin oikeudet hän sai Helsingin yliopistosta 1997, 2000 ja Lääkärikouluttajan ja vakuutuslääketieteen erityispätevyydet hänelle myönnettiin Hän valmistui perheterapeutiksi Johtamiskoulutuksena hän on suorittanut Helsingin Kauppakorkeakoulun terveydenhuollon TEJOKO 12-koulutusohjelman sekä VIA Leadership Academyn Leadership in Action-kehitysohjelman numero Nina Lindberg toimi Helsingin yliopistossa ja HYKS psykiatriassa psykiatrian kliinisenä opettajana Hänet valittiin elokuussa 2007 HYKS:n psykiatrian tulosyksikön nuorisopsykiatrian klinikkaryhmän johtajaksi, josta hän virkavapauden kautta irtisanoutui joulukuussa Kesäkuussa 2012 hän aloitti HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön Kellokosken sairaalassa oikeuspsykiatrian vastuualueen osastonylilääkärinä vastuualueenaan mielentilatutkimukset. Hän on toiminut vuodesta 2004 Vakuutusoikeuden lääkärijäsenenä. Nina Lindbergin väitöskirjatyö käsitteli mielenterveyden häiriöihin liittyviä unihäiriöitä, mutta tämän jälkeen tutkimustyö on suuntautunut oikeuspsykiatrisiin aiheisiin kuten käytöshäiriöön, antisosiaaliseen persoonallisuushäiriöön, psykopatiaan, aggression biologiaan ja rajoitetoimien käyttöön psykiatriassa. Nina Lindberg toimii Suomen Psykiatriyhdistyksessä, jossa hän kuului koulutustyöryhmään ja vuodesta 2012 lähtien hän on kuulunut yhdistyksen hallitukseen. Dosentti, lääketieteen tohtori Nina Lindberg nimitettiin kutsusta oikeuspsykiatrian osa-aikaiseen (35 %), määräajaksi täytettävään professorin tehtävään ajaksi NINA LINDBERG

16 EEVA ARONEN Eeva Tuulikki Aronen syntyi Seinäjoella ja kirjoitti ylioppilaaksi Alavuden lukiosta vuonna Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1984 ja väitteli lääketieteen tohtoriksi Hän sai lastenpsykiatrian erikoislääkärin oikeudet 1995 ja hänestä tuli lastenpsykiatrian dosentti Helsingin yliopistoon Psykoterapeutin oikeudet perheterapian alalla hän sai Eeva Aronen on toiminut vuodesta 1994 alkaen Helsingin yliopistossa apulaisopettajana, kliinisenä opettajana ja määräaikaisena professorina sekä Lastenlinnan sairaalan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian yksiköissä erikoislääkärinä, osastonylilääkärinä ja ylilääkärinä. Hän oli postdoktoraalitutkijana Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa Bostonissa ja vierailevana tutkijana Yalen yliopistossa New Havenissa Hän on toiminut Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lasten oikeuspsykiatrisen osaamiskeskuksen ylilääkärinä Arosen tieteellisen tutkimuksen pääkohteena ovat olleet lapsen kehitykseen vaikuttavat suojaavat tekijät ja riskitekijät, lastenpsykiatrisen diagnostiikan kehittäminen, lasten lyhytkestoisen muistin kehittyminen ja muistin vaikutus lapsen käyttäytymiseen, lasten unen määrä ja laatu ja unen yhteydet muistitoimintoihin ja psyykkisiin oireisiin, somaattisiin sairauksiin liittyvät psyykkiset oireet ja uniongelmat sekä lasten käytöshäiriöt ja vakava masennus. Hän on julkaissut n. 80 alkuperäisartikkelia kansainvälisissä sarjoissa sekä kirjoittanut kotimaisia artikkeleita ja oppikirjojen lukuja. Hän on ohjannut kuusi väitöskirjaa. Arosella on laaja pedagoginen koulutus ja opetuskokemus. Hänen opetuksessaan korostuvat tutkimukseen pohjautuvan tiedon opettaminen, tapausesimerkit, vuorovaikutuksellisuus, opiskelijan oma aktiivisuus ja itsenäiseen ajatteluun ohjaaminen. Tulevina kiinnostuksen kohteina ovat muistin, tarkkaavaisuuden ja inhibitiokyvyn taustalla olevien aivotoimintojen tutkiminen lapsilla, stressikokemusten vaikutus lapsen psyykkiseen oireiluun ja kognitiivisiin toimintoihin, lasten käytöshäiriöt ja niiden hoito sekä vanhemmuuden ohjaukseen tai tukemiseen perustuvien hoitomenetelmien tutkiminen. Dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Eeva Tuulikki Aronen nimitettiin lastenpsykiatrian professorin tehtävään alkaen.

17 Tuukka Petäjä syntyi Kannuksessa ja kirjoitti ylioppilaaksi Kannuksen lukiosta vuonna Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 2004 ja filosofian tohtoriksi 2006 pääaineenaan fysiikka. Hänet nimitettiin fysiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna Aerosolihiukkasten muodostumisen kokeellinen tutkimus on Tuukka Petäjän erikoisala. Hän työskenteli vuosina Yhdysvaltain kansallisessa Ilmakehätieteiden tutkimuskeskuksessa Coloradossa, missä hän kehitti tutkimuslaitteistoja muun muassa kaasumaisen rikkihapon havaitsemiseen. Rikkihappo on pienten, halkaisijaltaan alle 3 nm aerosolihiukkasten merkittävin lähtöaine. Suomeen palattuaan Petäjä on ollut avainasemassa koordinoimassa Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osaston aerosolihiukkasten ja klusterien kokeellisten havaintolaitteiston kehitystyötä, jossa hyödynnetään sekä perinteisiä aerosolilaitteita että massaspektrometrejä. Työn tuloksena pystytään seuraamaan kaasu-hiukkasmuuntumaa molekyyli molekyyliltä sekä selvittämään prosessiin vaikuttavat kaasut. Petäjä sai vuonna 2013 Väisälä palkinnon ja hänet valittiin International Eurasian Academy of Sciencen jäseneksi. Tuukka Petäjä on julkaissut yli 160 artikkelia kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joista kymmenen Naturessa tai Sciencessa. Hän on ohjannut kahdeksan väitöskirjaa. Dosentti, filosofian tohtori Tuukka Petäjä nimitettiin fysiikan (kokeellinen ilmakehätiede) professorin tehtävään alkaen. TUUKKA PETÄJÄ

18 JUHA PEKKANEN Juha Pekkanen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1984 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi samassa yliopistossa vuonna Hän on toiminut tutkijana Kansanterveyslaitoksella, sittemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, vuodesta 1983 lähtien, ensin Helsingissä ja vuodesta 1991 Kuopiossa, viimeksi tutkimusprofessorina ja Ympäristöterveyden osaston johtajana vuosina Vuonna 1991 hänet nimitettiin kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian, dosentiksi Kuopion yliopistoon. Lisäksi hän on toiminut osa-aikaisena ympäristöterveydenhuollon professorina Itä- Suomen yliopistossa vuodesta 2004 lähtien sekä Ympäristöterveyden tutkijakoulun johtajana vuosina Monella tapaa tärkeitä ovat olleet ulkomailla vietetyt vuodet: post-doc vuosi University of North Carolina at Chapel Hill, NC, USA , vieraileva professori Wellington School of Medicine, Uusi Seelanti ja vieraileva tutkija IMIM, Barcelona, Espanja Juha Pekkanen on toiminut lukuisissa kansainvälisissä sekä kotimaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä luvulla hänen pääasiallisena tutkimusalanaan olivat sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä sosiaaliryhmittäiset terveyserot ja niiden syyt. Hänen siirtyessä Kuopioon vuonna 1991 tutkimustyön keskiöön nousi ulkoilman pienhiukkasten terveysvaikutukset, pienalue-epidemiologia sekä ympäristöterveydellinen riskinarviointi. Tällä hetkellä hänen keskeinen tutkimusaiheensa on astman ja allergioiden syytekijät, erityisesti mikrobialtistuminen, kattaen sekä maatilaympäristön suotuisat terveysvaikutukset että rakennusten kosteusvaurioiden haitalliset vaikutukset. Hänen tutkimustyötään on leimannut erittäin laaja kansallinen ja kansainvälinen, erityisesti eurooppalainen, yhteistyö. Hän on vuodesta 1994 lähtien koordinoinut tai osallistunut 22 yhteiseurooppalaiseen, EU:n rahoittamaan tutkimushankkeeseen. Vuosina hän toimi Suomen Akatemian ja TEKESin nimittämän huippuyksikön (Center of Excellence for Environmental Health Risk Analysis) johtajana. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana hän on saanut tutkimusrahoitusta yhteensä yli 7 miljoonan euron edestä. Pekkasen tieteellinen tuotanto käsittää yli 300 tieteellistä alkuperäistyötä sekä yli 100 muuta julkaisua. Hän on ohjannut 17 väitöskirjaa sekä useita muita opinnäytetöitä. Professori, lääketieteen tohtori Juha Pekkanen nimitettiin kansanterveystieteen professorin tehtävään lähtien.

19 Lasse Lehtonen on syntynyt Liedossa vuonna 1962 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tuureporin lukiosta Turusta vuonna Oikeustieteen kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1984 ja lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1986 Turun yliopistosta. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 1989 Turun yliopistosta ja suoritti siellä oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna Oikeustieteen tohtorin tutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa vuonna Samana vuonna hän sai kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkärin oikeudet. Hän on suorittanut lääkealan erityispätevyyden vuonna 1997 ja liikennelääketieteen erityispätevyyden vuonna Erikoislääkärin hallinnon pätevyyden hän sai vuonna Lasse Lehtonen nimitettiin vuonna 1993 lääketieteellisen mikrobiologian dosentiksi Turun yliopistoon, vuonna 1997 kliinisen lääketutkimuksen dosentiksi Helsingin yliopistoon, vuonna 2003 sekä lääkintä- ja bio-oikeuden dosentiksi Lapin yliopistoon että hallinto-oikeuden dosentiksi Turun yliopistoon ja vuonna 2004 kliinisen farmakologian dosentiksi Tampereen yliopistoon. Hän on toiminut myös määräaikaisena hallinto-oikeuden professorina Helsingin yliopistossa vuosina 2004 ja Lasse Lehtosen muuhun työuraan kuuluvat toimiminen Orion-yhtymä Oyj:ssä lääkekehityksen projektijohtajana ja kliinisenä tutkimusjohtajana vuosina , kliinisen farmakologian sairaalalääkärinä HYKS-Laboratoriodiagnostiikassa ja Myrkytystietokeskuksessa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriotoimintojen hallinnollisena osastonylilääkärinä vuosina Vuodesta 2009 alkaen hän on toiminut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärinä. Lasse Lehtosen tutkijanura jakaantuu kolmeen vaiheeseen. Vuosina hän työskenteli Turun yliopiston kliinisteoreettisella laitoksella tehden tutkimusta kokeellisen immunologian ja kliinisen mikrobiologian alalla. Vuodesta 1989 alkaen merkittävä osa Lehtosen tutkimustoiminnasta kohdistui lääkehoitoon ja kliiniseen farmakologiaan. Lääketieteellisen tutkimuksen rinnalla hän kiinnostui tutkimustoiminnan oikeussääntelystä ja terveydenhuollon lainsäädännöstä. Hänen väitöskirjansa Potilaan yksityisyyden suoja vuonna 2001 tarkasteli paitsi perusoikeussuojaa, myös EU:n henkilödirektiivin implementaatiota Suomen lainsäädännössä. Hän on sittemmin julkaissut lukuisia artikkeleita ja useita kirjoja henkilötietojen suojasta, tutkimuslainsäädännöstä, potilasvahingoista sekä potilaan asemasta Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Hänen pääasiallinen tutkimustoimintansa kohdistuu tällä hetkellä potilas- ja lääketurvallisuuteen. Lasse Lehtosen poikkitieteellinen koulutus ja monipuolinen osaaminen on tehnyt hänestä kysytyn asiantuntijan ja luennoitsijan. Hän on ollut jäsenenä useissa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä sekä säännöllisesti asiantuntijana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa. Vuodesta 2013 alkaen hän on ollut jäsenenä myös Euroopan unionin komission terveys- ja kuluttaja-asiain pääosaston asiantuntijaryhmässä (Expert Panel on Effective ways of Investing in Health). Lasse Lehtonen on toiminut Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen ja Suomen Lääkintäoikeuden ja -etiikan seuran puheenjohtajana. Ihmiseen kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta arvioivan eettisen toimikunnan jäsenenä tai varapuheenjohtajana hän on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2000 alkaen sekä Helsingin yliopiston Human Protections Administrator vuodesta 2003 alkaen. Dosentti, lääketieteen tohtori, oikeustieteen tohtori Lasse Lehtonen nimitettiin kutsusta terveysoikeuden osa-aikaiseen (35 %), määräajaksi täytettävään professorin tehtävään ajaksi LASSE LEHTONEN

20 KLAUS OLKKOLA Klaus Olkkola on syntynyt Lahdessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Myllyharjun lukiosta Loviisassa vuonna Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1983 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston farmakologian dosentiksi 1991 ja anestesiologian dosentiksi Vuonna 1992 hän valmistui sekä anestesiologian että kliinisen farmakologian erikoislääkäriksi. Lääkärikouluttajan erityispätevyyden hän sai Olkkola on työskennellyt Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa keskussairaalassa assistenttina, apulaisopettajana, apulaislääkärinä, erikoislääkärinä, osastonylilääkärinä, ylilääkärinä ja vastaavana ylilääkärinä. Vuonna 2003 hänet nimitettiin Turun yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professoriksi ja Turun yliopistollisen keskussairaalan anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikan tulosvastuulliseksi ylilääkäriksi. Olkkola on työskennellyt Humboldt-säätiön tutkijana Bonnissa Saksassa Klaus Olkkola on toiminut mm. EAA:n (European Academy of Anaesthesiology) hallituksessa ja sihteerinä sekä ESA:n (European Society of Anaesthesiology) ja SSAI:n (Scandinavian Society of Anaesthesiology and Intensive Care) hallituksissa. Tällä hetkellä hän on Suomen anestesiologiyhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän on ollut European Journal of Anaesthesiologyn toimituskunnassa noin kymmenen vuotta ja lisäksi Scandinavian Journal of Painin ja Current Opinion in Anaesthesiologyn toimittajana. Klaus Olkkola on ollut järjestämässä Suomessa EAA:n kongressia vuonna 1995, maailman kivuntutkimusjärjestön (International Association for the Study of Pain) lasten kivunhoidon jaoksen kongressia vuonna 1997 ja ESA:n Euroanaesthesia-kongressia Vuonna 2013 hän oli SSAI:n Turussa järjestetyn kongressin presidentti. Olkkola on esiintynyt kutsuttuna puhujana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa ja koulutustilaisuuksissa. Klaus Olkkolan tutkimuksen pääkohteina ovat lääkeaineiden farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka, lääkeaineiden yhteisvaikutukset ja ensihoito. Hän on julkaissut yli 200 alkuperäisartikkelia kansainvälisissä sarjoissa ja kirjoittanut lukuisia artikkeleita kotimaisiin oppikirjoihin. Hän on ohjannut tähän mennessä 20 väitöskirjaa. Professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Klaus Olkkola nimitettiin anestesiologian ja tehohoidon professorin tehtävään alkaen.

21 Mårten Knuts är född i Åbo. Han tog studentexamen vid Katedralskolan i Åbo 1996 och avlade rättsnotarieexamen vid Åbo Akademi 2000, tog juris kandidatexamen vid Åbo universitet 2002 samt slutförde ekonomie magisterexamen vid Åbo Akademi Vicehäradshövding Knuts disputerade vid Helsingfors universitet Mårten Knuts utnämndes till professor i värdepappersmarknadsrätt vid den juridiska fakulteten vid Helsingfors universitet den Knuts är den första innehavaren av professuren, som är den första i sitt slag vid en juridisk fakultet vid ett universitet i Norden. Sedan sin utexaminering 2002 har Mårten Knuts arbetat på advokatbyråer i Helsingfors, Köpenhamn och London. Sedan 2011 har Knuts varit delägare vid advokatbyrå Krogerus, med ansvar för dess kapitalmarknadskompetens. Han har företrätt klienter i transaktioner och rättegångar med anknytning till värdepappersmarknadsrätten. Knuts har också anlitats som expert av bland annat stater i anslutning till juridiska frågeställningar gällande marknadsmissbruk. Mårten Knuts forskning kan - precis som värdepappersmarknadsrätten - positioneras som en kontextualiserad förädling av flera mera traditionella rättsfält, bl.a. bolagsrätten, avtalsrätten samt straffoch processrätten. Doktorsavhandlingen om förbudet mot kursmanipulation från 2010 skapade en metod för att inom rättsdogmatiken sammanveva empirisk kunskap och normativ struktur, och kalibrerade den lagtolkningsmetod med vilken förbud inom värdepappersmarknadsrätten bör tolkas. Vidare har Knuts utvecklat de allmänna lärorna på den nya värdepappersmarkandsrättens område genom en monografi om insiderhandel (2011). Knuts omfattande och internationella artikelproduktion angriper teoretiskt fascinerande och praktiskt relevanta värdepappersmarknadsrättsliga frågeställningar ur olika synvinklar och bidrar till att förtydliga tolkningen av värdepappersmarknadsrättsliga regler. Gemensamt för inriktningen är att förespråka en tolkningsmetod som främjar värdepappersmarknadens effektivitet genom att reducera den regulatoriska risk som har en marknadshämmande verkan. I Knuts forskning betonas också behovet av effektiva rättsskyddsmedel och vikten av legalistiska och processuella principer för upprätthållandet av en fungerande marknad. Knuts har för sin doktorsavhandling belönats med Statsrådet Mauritz Hallbergs pris. Juris doktor Mårten Knuts utnämndes till professor i värdepappersmarknadsrätt från och med den 1 januari MÅRTEN KNUTS

22 TIMO HONKELA Timo Honkela on syntynyt Kalajoella ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kalajoen lukiosta Hän valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta 1989 ja filosofian tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1998 pääaineenaan informaatiotekniikka. Honkela toimi tutkijana Sitran rahoittamassa kielikoneprojektissa ja VTT Tietotekniikassa Hänet kutsuttiin professoriksi Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorioon 1998 ja toimitusjohtajaksi väitöskirjatyöstään syntyneeseen Gurusoft Oy:öön Hän toimi Teknillisessä korkeakoulussa määräaikaisena informaatiotekniikan professorina ja johtavana tutkijana johtaen laskennallisten kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmää osana adaptiivisen informatiikan huippututkimusyksikköä. Honkela nimitettiin kielen ja kognition mallinnuksen dosentiksi Teknilliseen korkeakouluun 2003, kieliteknologian dosentiksi Helsingin yliopistoon 2004 sekä tietämystekniikan dosentiksi Taideteolliseen korkeakouluun Honkelan tutkimustyön keskeinen aihe on ollut kielen oppimisen ja tulkinnan mallinnus tietokoneen avulla. Merkitysten kontekstisidonnaisuutta ja tulkinnan yksilöllisyyttä ja näkökulmasidonnaisuutta on tutkittu monitieteisellä tutkimusotteella. Tutkimuksella on sovelluksia uudenlaisten tekstinlouhinnan menetelmien kautta muilla tieteenaloilla sekä tieteen ja tietoyhteiskunnan infrastruktuureissa. Digitaalisessa muodossa olevien aineistojen kuten sanomalehtien, tieteellisten julkaisujen ja erilaisten keskusteluiden analysointi voidaan valjastaa esimerkiksi sosiologian, organisaatiotutkimuksen sekä historian, politiikan ja tieteen tutkimuksen apuvälineeksi. Honkela on toiminut Suomen tekoälyseuran puheenjohtajana, kahteen otteeseen Suomen kognitiivisen kielitieteen yhdistyksen varapuheenjohtajana, monien tieteellisten konferenssien järjestäjänä ja puheenjohtajana sekä useiden hankkeiden tieteellisenä johtajana. Hän on opettanut eri yliopistoissa vuodesta 1985 alkaen tekoälyä, koneoppimista, hahmontunnistusta ja kieliteknologiaa sekä näiden erilaisia sovelluksia. Honkelan tieteellinen tuotanto koostuu lähes 200 julkaisusta, joilla on sekä tuotu julki tieteenalakohtaisia tuloksia että rakennettu siltoja eri tieteenalojen välille. Dosentti, filosofian tohtori Timo Honkela nimitettiin digitaalisten aineistojen tutkimuksen professorin määräaikaiseen tehtävään ajaksi

23 Janne Rinne on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin uuden yhteiskoulun lukiosta Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1997 ja filosofian tohtoriksi 2001 pääaineenaan meteorologia. Rinne nimitettiin meteorologian dosentiksi Janne Rinne teki väitöskirjaansa Ilmatieteen laitoksella Helsingissä ( ) ja Yhdysvaltojen Kansallisessa ilmakehätutkimuskeskuksessa (National Center for Atmospheric Research) Coloradossa ( ). Valmistuttuaan filosofian tohtoriksi hän työskenteli postdoc-tutkijana Ranskan Kansallisessa meteorologisessa tutkimuslaitoksessa (Centre National de Recherches Meteorologiques MeteoFrance) Toulousessa ( ). Vuosina Rinne on työskennellyt Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksella vt. yliopistonlehtorina, tutkijatohtorina ja akatemiatutkijana. Janne Rinteen tieteellinen tutkimus on keskittynyt biosfäärin ja ilmakehän väliseen kaasunvaihtoon. Hän on tutkinut laajasti kasvillisuuden hiilivetypäästöjä. Nämä reaktiiviset yhdisteet ovat merkittäviä alailmakehän kemialle, kuten otsonin muodostumiselle ja aerosolihiukkasten synnylle, ja kasvillisuus on maailmanlaajuisesti niiden tärkein lähde. Rinne on kehittänyt uusia menetelmiä päästöjen mittaamiseen ekosysteemimittakaavassa, erityisesti ajoittaisen näytteenoton kovarianssimenetelmän. Hän on tutkinut hiilivetypäästöjen dynamiikkaa laboratoriokokeiden ja kenttämittausten avulla, ja analysoinut ilmakemian vaikutusta hiilivetyjen kuljetukseen latvustossa käyttäen hyväkseen turbulenttista kuljetusta kuvaavaa numeerista mallia. Rinne on myös tutkinut soiden metaanipäästöjä ekosysteemimittakaavassa käyttäen mikrometeorologista kovarianssimenetelmää. Suot ovat tämän merkittävän kasvihuonekaasun suurin luonnollinen lähde. Hänen eteläsuomalaisella suolla 2005 aloittamansa metaanipäästömittaukset muodostavat erään pisimmistä jatkuvista ekosysteemimittakaavan metaanipäästöaikasarjoista. Dosentti, filosofian tohtori Janne Rinne nimitettiin fysikaalisen maantieteen professorin määräaikaiseen tehtävään ajaksi JANNE RINNE

24 MARTTI VAINIO Martti Vainio on syntynyt Lappeenrannassa Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Rudolf Steiner -koulusta vuonna Filosofian maisteriksi hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna Samassa yliopistossa hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna Vuonna 2006 hänet nimitettiin kieliteknologian dosentiksi. Vuonna 2008 dosentuurin opetusalaan lisättiin fonetiikka. Martti Vainio on tehnyt koko tutkijanuransa Helsingin yliopistossa. Samalla hän on ollut kiinteässä yhteydessä Teknillisen korkeakoulun (Aalto yliopisto) Akustiikan laboratorioon, jossa hän myös teki suuren osan väitöskirjastaan, joka käsitteli puheen prosodisten piirteiden mallinnusta keinotekoisilla hermoverkoilla. Vuosina hän toimi yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston fonetiikan ja yleisen kielitieteen laitoksilla. Yliopistonlehtorina hän teki sekä foneettista perustutkimusta että puhesynteesin kehitystä. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 Vainio toimi akatemiatutkijana aiheenaan emotionaalinen puhesynteesi. Samaan aikaan Vainion tutkimusryhmä muodosti yhdessä Aalto yliopiston professori Paavo Alkun ryhmän kanssa ns. GlottHMM-ryhmän, jonka tuloksena on kehitetty uutta kansainvälistä huippua edustavaa puhesynteesiteknologiaa. Fonetiikan alalla Vainion tärkein tutkimuskohde on ollut puheen prosodia; sen melodiset ja rytmiset piirteet. Tärkeänä tutkimuskohteena on ollut nimenomaan puhutun suomen erityispiirteet, joista tärkeimpänä kvantiteetti ja sen suhde puheen tonaalisiin piirteisiin. Prosodian tutkimus on johtanut uusiin päänavauksiin mm. perustaajuuden, äänekkyyden ja keston prosessoinnissa ihmisen aivorungossa. Koko tutkijanuransa Vainio on kuitenkin tehnyt yhteistyötä hyvin moneen suuntaan, joista esimerkkinä lukuisat tutkimukset psykologien kanssa. Viime vuosina yhteistyö on lisääntynyt erityisesti artikulatorisen fonetiikan alalla. Vainio on toiminut vastuullisena tutkijana useissa Suomen akatemian sekä Tekesin rahoittamissa projekteissa. Kansainvälistä yhteistyötä hän on tehnyt eniten puhesynteesin alalla mm. Edinburghin yliopiston kanssa. Tutkimuksen ohella Vainio on ajanut fonetiikan asiaa kansallisesti sekä toiminut aktiivisesti tieteenalansa edustajana mm. International Speech Communication Associationissa (ISCA). Dosentti, filosofian tohtori Martti Vainio nimitettiin fonetiikan professorin tehtävään lähtien.

25 Tiina Paunio (Hiltunen) är född i Lempäälä år Hon avlade studentexamen år 1986 vid Messukylä gymnasium, Tammerfors och blev medicine licentiat år 1993 och medicine doktor år 1995 vid Helsingfors universitet. Hon utförde sina postdoktorala studier åren vid LGN/CNRS, Hôpital Pitié-Salpêtrière i Paris. Efter att ha kommit tillbaka till Finland, började hon sin kliniska karriär och arbetade samtidigt som projektkoordinator för ett internationellt vetenskapligt samarbete i psykossjukdomar. År 2002 grundade hon en egen forskningsgrupp vid Institutet för hälsa och välfärd (THL). Hon blev specialist i psykiatri år 2007 och utnämndes till docent i experimentell psykiatri år 2002, till klinisk lärare år 2007 och docent i klinisk psykiatri år 2009 vid Helsingfors universitet. Åren verkade hon som vikarierande svenskspråkig professor i psykiatri vid Helsingfors universitet och som överläkare vid Kompetenscentret för psykosociala behandlings-former vid Helsingfors universitets centralsjukhus. Tiina Paunios forskning har kretsat kring genetisk etiologi och epidemiologi av psykiatriska sjukdomar, i synnerhet psykoser och affektiva störningar och sömnstörningar. I sin forskning har hon strävat till att förstå sambandet mellan neuropsykologiska förändringar kopplade till psykoser å ena sidan och mellan sömnstörningar och affektiva störningar å andra sidan, samt bakomliggande genetiska faktorer och dess interaktion med miljön. Utöver genetisk och epidemiologisk forskning på Institutet för hälsa och välfärd och Helsingfors universitet är hon involverad i klinisk forskning på Arbetshälsoinstitutet. Denna forskning handlar om interventioner vid psykosomatiska stressreaktioner och vid sömnstörningar som har samband med stresssymtom. Forskningsprojekten har fått ekonomiska bidrag från Finlands Akademi, Europeiska unionens Frame Work Programs, statsbi-drag (evo), utvecklingscentralen för teknologi och innovationer och Arbetarskyddsfonden samt av privata organisationer. Tiina Paunio har publicerat artiklar i många välansedda vetenskapliga tidskrifter inom medicin. Hon har verkat som handledare för flera doktorander och som opponent vid ett flertal doktorsdisputationer. Hon har varit sakkunnig för många inhemska och utländska vetenskapliga tidskrifter och verkat som forskningsråd mm. för Vetenskapsrådet i Sverige och Finska Medicinstiftelsen. Hon har suttit med i organisationskommittéer för ett flertal internationella vetenskapliga möten om psykiatri, genetik och sömnstörningar bl.a. World Congress of Psychiatric Genetics och Nordic Congress of Psychiatry. Hon är medlem i ett flertal inhemska och utländska vetenskapliga konsortier, i den vetenskapliga kommittén för European Society of Sleep Research och i styrelsen för Psykiatriföreningen i Finland. Tiina Paunio utnämndes till representant för Helsingfors universitet i den Nationella konsensuskommittén för psykoterapiutbildningen i Finland. Som ordförande i planeringskommittén för psykoterapiutbildningen har hon spelat en viktig roll i planeringen av ett helt nytt utbild-ningsprogram vid Helsingfors universitet. Docent, medicine doktor Tiina Paunio utnämndes till svenskspråkig professor i psykiatri från och med den 1 februari TIINA PAUNIO