Alkoholitutkimussäätiö

Transkriptio

1 т Alkoholitutkimussäätiö 2002 V UOSIKERTOMUS

2

3 Alkoholitutkimussäätiö 2002 Vuosikertomus LINTULAHDENKUJA 4, HELSINKI PL 220, HELSINKI http: / /

4 Alkoholitutkimussäätiö Hallitus Puheenjohtaja Kari Lagerspetz, professori Varapuheenjohtaja Klaus Helkama, professori Jäsenet Jarkko Eskola, ylijohtaja, osastopäällikkö Matti Huttunen, professori Janne Kivivuori, tutkimusjohtaja Mika Scheinin, professori Jussi Simpura, tilastojohtaja Pekka Sulkanen, professori Jaakko Uotila, toimitusjohtaja Työvaliokunta Puheenjohtaja Kari Lagerspetz, professori Jäsenet Klaus Helkama, professori Mika Scheinin, professori Pekka Sulkunen, professori Asiantuntijat Marja Holmila, tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa, tutkimusprofessori Sihteeri ja tutkimusjohtaja: Kari Poikolainen, dosentti

5 Sisällys Yleiskatsaus i Hallinto 1 Tutkimustoiminta Tutkimussopimukset ja yhteistyöhankkeet 2 2 Apurahat Varsinaiset apurahat Pro gradu palkinnot Tutkimussopimusapurahat Muu toiminta Muu toiminta kotimaassa Kansainvälinen yhteistyö Talous 17 Säätiön toimintaan liittyviä julkaisuja 17

6

7 YLEISKATSAUS ertomusvuoden aikana julkaistiin Alkoholitutkimussäätiön rahoittamia väitös- Kkirjoja kolme ja kansainvälisen arviointimenettelyn läpikäyneitä artikkeleita 10. Viidentoista tutkimussopimushankkeen rahoitusta kijöiden käsityksissä. Soluviljelmien, koe- eläinten, koehenkilöiden ja potilasaineistojen avulla tutkitaan alkoholin muuntamien fosfo- lipidien merkitystä sekä liiallisen alkoholin käytön aiheuttamissa maksa-, sydän- ja muissa elinvaurioissa että kohtuullisen alkoholin mista vähentävissä muutoksissa kahdella tasoldistuu alkoholiin ja yksi huumeiden käyttä j iin. Etnografisesti tutkitaan alkoholin käytön jatkettiin. Neljästä uudesta hankkeesta solmittiin sopimus. Jälkimmäisistä kolme koh- j käytön aiheuttamissa valtimoiden kovettu la: geeniekspressiossa j a proteiinituotannossa. ympäristössä. Painopisteinä ovat nuorten aikuisten humalahakuisuus, alkoholi elämäntavan osana ja juomisen sääntely ravintolassa. Toisessa hankkeessa kuvataan etnografisin menetelmin suonensisäisesti huumeita käyttäville henkilöille palveluja antavien terveys- neuvontapisteiden toimintaa ja selvitetään, miten huumausainepoliittiset päämäärät ja hoitoideologiset lähtökohdat näkyvät käytännön hoitotyössä ja asiakkaiden ja työnte- epävirallista kulttuurista säätelyä ravintola- j Eläinkokein selvitetään, mitkä välittäjäainejärjestelmät ja aivoalueet osallistuvat morfiinille ja muille opioideille herkistymiseen ja miten niille herkistyminen vaikuttaa alkoholinkulutukseen. Säätiön,WHO:n ja kansainvälisen tutkijaryhmän yhteistyönä syntynyt, kehitysmaiden alkoholioloja koskevan hankkeen raportti Alcohol in developing societies: a public health approach julkaistiin säätiön kirjasarjassa. HALLINTO 1 äätiön hallituksen kokoonpano oli kerto- professori Pekka Sulkunen; tieteellisten seurain k3 musvuonna, joka oli kolmivuotiskauden valtuuskunnan nimeämät jäsenet: tutkimusensimmäinen, seuraava: sosiaali- ja terveysministeriön nimittämät jäsenet: ylijohtaja, osastopäällikkö Jarkko Eskola, professori Mika Scheinin ja tilastojohtajajussi Simpura; opetusministeriön nimittämät jäsenet: professori Klaus Helkama, professori Matti Huttunen ja johtaja Janne Kivivuori ja professori Kari Lager- spetz; Alko Oy:n nimeämä jäsen: toimitus- johtaja Jaakko Uotila. Hallituksen puheenjohtajana on ollut Lagerspetz ja varapuheenjohta- jana Helkama. 1

8 Työvaliokuntaan ovat kuuluneet hallituksen jäsenet Helkama, Lagerspetz, Scheinin ja Sulkunen. Puheenjohtajana on ollut Lagerspetz. Asiantuntijoina olivat tutkimusprofessori Marja Holmila ja tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa. Tutkimusjohtajana ja sihteerinä toimi Kari Poikolainen. Tilintarkastajina olivat KHT Yrjö Tuokko (varalla KHT Aarne Koivikko) ja KHT Raimo Saarimäki (varalla KHT TimoTuokko). Taloudenhoitajana oli Hannu Lindroth. Hallitus kokoontui kaksi kertaa ja työvaliokunta kolme kertaa. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkimussopimukset ja myös alkoholin aiheuttamia vaurioita aivoissa, lihaksistossa ja suolistossa voidaan selittää yhteistyöhankkeet proteiinien toiminnan ja rakenteen häiriintymisellä adduktien muodostuksen kautta. Al Säätiön ohjelmaan sisältyvät tutkimukset ovat kehittyneet seuraavasti: koholin käyttö runsasrasvaisen dieetin ja ns. oksidatiivista stressiä potentoivien kofakto- 136 Alkoholin suurkulutuksen aiheuttamat pro- rien (muun muassa raudan ylimäärä) kanssa teiinimodifikaatiot. Projektin tarkoituksena on aiheuttaa runsasta reaktiivisten aldehydien ollut selvittää alkoholin aineenvaihdunnan aiheuttamaa proteiinien modifioitumista ja näi äskettäin myös todettu, että foolihapon puute muodostumista ja kudosvauriota. Työssä on den reaktioiden merkitystä alkoholin aiheuttamien kudosvaurioiden patogeneesissä in modifioituminen elimistössä alkoholin suur lisää etanolin kudostoksisuutta. Proteiinien vivo. Tavoitteena on myös ollut kehittää tällaisiin sitoutumisreaktioihin perustuvia megisia vasteita, joiden perusteella on kehitetty kulutuksen seurauksena stimuloi immunolonetelmiä alkoholisairauksien tutkimiseen. menetelmiä sitoutumisen mittaamiseen alkoholin suurkuluttajilla. Vuoden 2002 aikana Työssä on osoitettu asetaldehydistä ja lipidien peroksidaatiosta peräisin olevien aldehydien projektiin liittyvästä työstä on pidetty yhdeksän kotimaista esitelmää ja kaksi esitelmää (malondialdehydi) ja 4-hydroksinonenyylin muodostavan sidoksia (addukteja) alkoholin ulkomailla. Hanke on päättynyt.tutkija: Onni suurkuluttajien kudoksissa ja verenkierron Niemelä, Etelä-Pohjanmaan keskussairaala ja proteiineissa. Adduktien muodostumista alkoholin suurkuluttajilla esimerkiksi maksassa Tampereen yliopiston kliinisen kemian laitos. voidaan nähdä jo ennen valomikroskooppi- I 55 Alkoholiriippuvuuden hoidon tehostaminen sesti havaittavia histologisia muutoksia. Ad- naltreksonilla. Kyseessä on satunnaistettu kaksoissokkona toteutettu kliininen lääketutki- duktimuodostuksella on ilmeisesti tärkeä osuus alkoholin aikaansaamien kudosvaurion mus, jossa tutkittiin opiaatinsalpaajan tehoa den syntymekanismina, muun muassa maksa- alkoholiriippuvuuden hoidossa. Tutkimuskirroosissa. Äskettäisten tulosten perusteella lääkkeenä käytettiin suun kautta kerran vuo- 2

9 rokaudessa otettavaa naltreksonia tai sen lumetta. Potilaat osallistuivat Järvenpään sosiaalisairaalassa strukturoituun kognitiiviseen retkahduksia estävään tai raittiuteen tähtäävään supportiiviseen hoito-ohjelmaan. Tutkimukseen osallistui 121 alkoholiriippuvuuden diagnostiset kriteerit täyttävää potilasta, seuranta-aika oli 8 kuukautta ja hoidon vaikutusta arvioitiin potilaiden alkoholinkäytön ja retkahdusten perusteella. Tutkimus alkoi toukokuussa 1997 ja potilaskoodit avattiin vuoden 1999 alussa.tutkimuksessa todettiin kognitiivisessa terapiassa olleiden ja naltreksonia saaneiden potilaiden retkahtavan merkittävästi harvemmin kuin verrokkiryhmien. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu useassa kansainvälisessä kokouksessa ja julkaisussa. Tutkimusmateriaalin yksityiskohtaiset analyysit ja julkaisutyöt jatkuvat edelleen. Tutkija: Pekka Heinälä, Alkoholitutkimussäätiö. 156 Päihdepalveluiden määrän ja rakenteiden vaihtelu kunnissa. Tutkimus kohdistuu päihdehuollon palvelutuotannon määrien ja niiden palvelukokonaisuuksiksi rakenteistumisten tarkasteluun muutamassa sekä määrältään että palvelurakenteiltaan erilaisiin ratkaisuihin päätyneessä kunnassa. Palvelurakenteiden lisäksi tarkastellaan niitä argumentaatioprosesseja, joiden kautta kunnat ovat nykyisiin palvelurakenteisiinsa päätyneet. Samoin tarkastellaan niitä prosesseja, joissa yleisellä politiikka- ja strategiatasoilla muotoutuneet palveluiden tarjonnat ovat operationaalistuneet käytännön toiminnoiksi. Kertomusvuoden aikana opinnäytetyöksi tarkoitetun tutkimusraportin käsikirjoituksen laatiminen jatkui. Aiheesta pidettiin kolme esitelmää kotimaassa. Tutkija: Jukka Heinonen, A-klinikkasäätiö. 160 Potilaiden alkoholin käytön hallinnan pystyiyysodotusten yhteys sairaalahoitojakson jälkeiseen selviytymiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia 1) kognitiivisessa hoidossa olevien potilaiden alkoholin käytön hallinnan pystyvyysodotusten yhteyttä hoidon jälkeiseen päihteiden käyttöön, 2) tutkia sairaalahoitojakson aikaisen alkoholin käytön hallinnan pystyvyysodotusten muutosten yhteyttä hoitojakson jälkeiseen päihteiden käyttöön ja 3) tarkastella suomalaisten päihdeongelmaisten juomisriskitilanteita. Potilasaineiston (N=100) keruu aloitettiin maaliskuussa Seurantatiedot kerättiin postikyselynä 6 ja 12 kuukautta hoidon päättymisen jälkeen. Tiedonkeruu saatiin kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 1998 loppuun mennessä. Vuonna 1999 aineisto analysoitiin ja tutkimusraportti kirjoitettiin. Lisensiaattityö Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitokselle valmistui vuonna Tutkimuksesta julkaistaan vielä artikkeli. Hanke on päättynyt.tutkija: Tarja Kallio, Järvenpään sosiaalisairaala. 162 Bentsodiatsepiinivieroitustutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida alkoholija bentsodiatsepiiniriippuvaisille tai pelkästään bentsodiatsepiineista riippuvaisille potilaille tarkoitetun vieroitushoito-ohjelman tehoa. Koeryhmään satunnaistetut potilaat saivat strukturoidun hoito-ohjelman mukaista hoitoa Kettutien А-poliklinikalla, vertailuryhmän hoitona oli А-klinikoiden vakiintunut käytäntö.tutkimukseen otettiin 80 potilasta, ja hoidon seuranta-aika oli 12 kuukautta.tutkimuksen aineiston analysointi on meneillään ja raportointi on aloitettu. Tutkija: Helena Vorma, А-klinikkasäätiö, Kettutien A-poliklinikka. 3

10 164 AA-perustainen alkoholismiterapia. Tutkimus terapiatjöntekijöiden ja potilaiden vuorovaikutuksesta. Hankkeessa tarkasteltiin terapeuttien ja potilaiden vuorovaikutusta AA-perus- taisessa alkoholismiterapiassa eli myllyhoi- dossa.tutkimuksissa analysoitiin potilaiden ja terapeuttien ja muun henkilökunnan konkreettista, toteutuvaa vuorovaikutusta keskustelukäytäntönä etnometodologisen keskustelunanalyysin (CA) ja etnografian menetelmin. Ääni- ja kuvatallenteita terapiaistun- noista ja henkilökunnan hoitosuositus- kokouksista oli yhteensä noin 40 tuntia. Hankkeesta on jo aiemmin valmistunut etnografinen pro gradu -tutkielma hoitolaitoksesta (Anna Leppo) ja useita artikkeleita ja esitelmiä vertaisterapiasta ja ammattilaisten koko-uksista (Ilkka Arminen). Kertomusvuonna (2002) valmistui hankkeen viimeinen osa, hoitoideologian ja vuorovaikutuksen suhdetta ryhmäterapiassa tutkiva väitöskirja "Kertominen terapian välineenä. Hanke on päättynyt. Tutkijat: Ilkka Arminen, Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Mia Halonen, Helsingin yliopiston suomen kielen laitos ja Anna Leppo, Helsingin yliopiston sosiologian laitos. identiteettityön välineenä jätettiin tarkastettavaksi loppuvuodesta kuten myös Eerik Tarnaalan pro gradu -työ. Loput hankkeen tuloksista julkistetaan vuoden 2003 alussa. Tutkija: Matti Peltonen, Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitos. 168 Suomalaisen alkoholijärjestelmän ja hyvinvointivaltion muuttunut suhde. Tutkimus kohdistuu suomalaisen hallintojärjestelmän ja alkoholijärjestelmän samanaikaisiin muutoksiin. Vertaamalla muutosten taustalla olleita tietopohjia ja asiantuntijaorganisaatioita voidaan esittää tulkinta siitä, ovatko alkoholijärjestelmän ja suomalaisen hallintojärjestelmän muutos olleet yhteneviä vai erillisiä prosesseja. Tutkimus keskittyy Suomeen, mutta sisältää myös pohjoismaista kehitystä kartoittavan jakson. Tutkimus tehdään yhteistyössä Pohjoismaisen päihdetutkimuslautakunnan kanssa. Kertomusvuonna hanke oli käsikirjoitusvaiheessa. Tutkija: Mika Alavaikko, Alkoholitutkimussäätiö. 169 Aivojen histamiini ja alkoholikäyttäytyminen. Alkoholia suosivien AA-rottien ja alkoholia välttävien ANA-rottien aivoissa havaittujen histaminergisen järjestelmän erojen merki- 166 Valvonnasta hallintaan.tutkimuksessa käy- tyksen arvioimiseksi selvitettiin H3-resepto- tetään alkoholipolitiikkaa ja sitä lähellä olevia rialatyyppien esiintyminen rottien aivoissa, ilmiöitä kurkistusaukkona suomalaisen yh- i Tutkimuksessa havaittiin eroja AA- ja ANA- teiskunnan hallintalogiikan muuttumiseen j rottien sellaisten H3-reseptorimuotojen il ja 1960-luvuilla. Lähtökohtana on olet- I mentymisessä, jossa on deleetio 3. solun- taa alkoholipolitiikan uudistamisen "epäon- i sisäisessä osassa. Tämä voi johtaa erilaiseen nistumisen 1950-luvulla ja "onnistumisen j signalointiin soluissa. Koska H3-reseptori 1960-luvulla heijastavan laajemminkin tätä j näyttää liittyvän sekä alkoholipreferenssiin pitkää siirtymäkautta. Vuonna 2002 ilmestyi \ että alkoholiherkkyyteen, aloitettiin myös Matti Peltosen 1950-lukua kartoittava tutki- j tutkimus H3-reseptorin mahdollisista mu- mus "Remua ja ryhtiä. Alkoholiolot ja tapa- I taatioistaihmisillä. Kahden koodaavan alueen kasvatus 1950-luvun Suomessa. Hanna Kuu- j polymorfismin esiintyminen ei poikennut sen väitöskirja alkoholista 1960-lukulaisen! alkoholisti- ja kontrollipopulaatioissa. Tutki- 4

11 musta laajennettiin reseptorigeenin promoottorin alueelle ja histamiini-n-metyltransferaasigeeniin.tutkija: Pertti Panula, Abo Akademin biologian laitos ja Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos. 170 Raittiusliikkeen ja -aatteen hiipuminen Suomessa toisen maailmansodan jälkeen ( ). Tutkimuksessa tarkastellaan raittiusliikkeen ja -aatteen hiipumista Suomessa toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Tutkimus kohdistuu sekä raittiusliikkeen alkoholipoliittisen vaikutusvallan vähenemiseen että paikallistason yhdistystoiminnan vaimenemiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on raittiusliikkeen näkökulmasta analysoida, miten rajoittava alkoholipolitiikka mureni ja muuntui aikaisempaa epäsuoremmaksi ja hienovaraisemmaksi yksilön elämäntavan hallinnoinniksi. Yhteispohjoismaisen, vuonna 2000 päättyneen SNAPS-projektin puitteissa on vertailtu Ruotsin ja Norjan raittiusliikkeiden alkoholipoliittista painostustoimintaa. Tutkimusraportin kirjoitus on käynnissä. Tutkija: Katariina Warpenius, Alkoholitutkimussäätiö. 171 Alkoholiriippuvuuden, persoonallisuuden ja makeanmieltymyksen väliset yhteydet: makeanmieltymyksen ennustearvo naltreksonihoidossa. Tutkimus kartoittaa makeanmieltymyksen, persoonallisuuden ja alkoholismin välisiä yhteyksiä ja sitä ennustaako makeanmieltymys naltreksonihoidon vaikuttavuutta.tutkimuksen tarkoituksena on kehittää yksinkertainen, luotettava ja hyvin karakterisoitu makeanmieltymykseen ja tiettyyn luonteenlaatuun perustuva testi, jolla voidaan identifioida ne henkilöt, jotka paremmin reagoivat opioidiantagonistilääkitykseen. Makeatesti on kehitetty kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkimus käynnistyi vuoden 1999 alussa ja aineiston kerääminen päättyi kertomusvuonna. Analyysit osoittavat, että alkoholistit, jotka pitävät makeasta, hyötyvät naltreksonihoidosta enemmän kuin verrokit. Persoonallisuuden, makeamieltymyksen ja hoitoennusteen välillä ei havaittu yhteyttä. Tutkimusaineiston yksityiskohtainen raportointi jatkuu. Tutkijat: Hannu Alho ja Esti Laaksonen, Kansanterveyslaitos. 172 Suomen huumehoito murroksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan huumausaineiden käyttäjien hoitoa Suomessa. Hankkeessa selvitetään hoitojärjestelmän nykytilaa ja seurataan sen muotoutumista. Keskeinen tutkimusongelma on huumehoidon palvelujärjestelmän organisaatio ja hoitoon liittyvä tietotaito. Tutkimusaineisto koostuu neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Kuopio, Nokia,Turku) tehdyistä terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen ammattihenkilöstön teemahaastatteluista sekä keväällä 2000 tehdystä kyselytutkimuksesta (N=1175).Vuonna 2001 keskityttiin aineiston analysointiin ja tutkimusraportin kirjoittamiseen. Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että ammattihenkilöstön huumeisiin liittyvässä tietotaidossa on sekä paikkakuntakohtaisia että toimijatasoittaisia eroavuuksia. Lisäksi huumausaineisiin liittyvä koulutus on ollut suhteellisen vähäistä ja koulutusta on toivottu lisää. Työ on keskeytynyt tilapäisesti äitiysloman vuoksi. Tutkija: Kristiina Kuussaari, Turun yliopiston sosiologian laitos. 173 Vapaa-ajan toiminnan edistäminen sosiaalisen tuen avulla laitoshoidossa olleiden päihdeongelmaisten keskuudessa. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen tuki toipumiselle on tärkeimpiä hoidon jälkeistä selviyty- 5

12 i mistä selittäviä tekijöitä. Olennaista on myös löytää tyydyttäviä toiminnallisia vaihtoehtoj a päihteiden käytölle.tämän kokeellisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin laitoshoidossa olleiden päihdeongelmaisten sosiaalista tukea ja vapaa-ajan toimintaa voitaisiin parhaiten edistää. Tutkimuksessa verrattiin yksinkertaisten ohjeiden ja verkostopohjaisten tukitoimenpiteiden tehoa koehenkilöiden (N=100) selviytymistä edistävinä tekijöinä. Tutkimus toteutettiin Järvenpään sosiaalisairaalassa. Kertomusvuoden aikana jatkettiin aineiston analyysiä ja aloitettiin tulosten raportointi. Työ keskeytettiin väliaikaisesti viran hoidon takia. Tutkija: Anja Koski-Jännes, Kuopion yliopisto. 175 Näyttöön perustuvien alkoholiriippuvuutta koskevien hoitomuotojen satunnaistettu vertaileva tutkimus: disulfiraami, naltreksoni ja akamprosaatti alkoholiriippuvuuden hoidossa. Tutkimuksella on kaksi päämäärää: 1) parantaa alkoholiriippuvuuden hoidon laatua muodostamalla kolme selkeisiin ohjeisiin perustuvaa alkoholiriippuvuuden hoitomuotoa, jotka perustuvat näyttöön ja jotka ovat sovellettavissa A-klinikka- ja terveyskeskustasolle ja 2) verrata kolmen erilaisen näyttöön perustuvan alkoholiriippuvuuden hoitokokonaisuuden tehoa alkoholiriippuvuuden hoidossa: hoitokokonaisuudet rakentuvat valvotun disulfiraami-, naltreksoni-ja akamprosaattilääkityksen ja kognitiivisen terapian ympärille. Potilaiden satunnaistaminen tutkimukseen aloitettiin elokuussa potilasta 240:stä on rekrytoitu. Tutkija: Esti Laaksonen, Turun terveystoimi. 177 Huumeet ja teknokulttuuri. Tutkimuksessa selvitetään muotihuumeiden käyttöä Helsingissä. Tutkimus keskittyy erityisesti lukuun ja ns. tekno/ravekulttuuriin, jossa ekstaasin ja amfetamiinin käyttö oli ja on yleistä. Tarkoituksena on avata suomalainen näkökulma tähän muualla Euroopassa, erityisesti Britanniassa valtavan suosion saavuttaneeseen ilmiöön. Tutkimuksessa on mukana myös historiallinen ulottuvuus, jossa verrataan 1990-luvun teknokulttuuria luvun kannabiskulttuuriin. Tutkimuksessa esitetään neljä keskeistä tutkimuskysymystä: 1) huumeiden käyttöön liittyvän kulttuurin tutkimus, 2) huumeiden käyttöön liittyvän erillis- ja alakulttuurin tutkiminen kahden huumeaallon kautta, 3) teknokulttuurin ja valtakulttuurin kosketuspintojen ja niiden erojen tutkiminen ja 4) teknokulttuurin muodostaman käyttäjäverkoston tutkiminen.tutkimusaineistot koostuvat laajasta haastattelusta, laajasta kyselystä sekä poliisin arkistoista ja rekistereistä. Aineisto on kerätty ja sen analysointi aloitettiin kertomusvuoden alussa. Alustavista tuloksista raportoitiin 17 esitelmässä kotimaassa sekä yhdessä esitelmässä ulkomailla. Tutkija oli kuluneen vuoden ajan muissa tehtävissä. Tutkija Mikko Salasuo, Alkoholitutkimussäätiö. 178 Aminohappovälittäjien merkitys alkoholiriippuvuuden kehittymisessä. Alkoholiriippuvuuden kehittymisen uskotaan perustuvan alkoholin vahvistaviin vaikutuksiin. Koska dopaminergisten mekanismien tutkimukset ovat tuottaneet alkoholin vahvistavista vaikutuksista ristiriitaisia ja vaikeasti tulkittavia tuloksia, myös muita hermostollisia mekanismeja on syytä tutkia. GABA- ja glutamaattireseptoreiden on osoitettu olevan herkkiä alkoholille, mutta aminohappovälitteisten neuronien merkitys alkoholin vahvistavien vaikutusten kannalta on jäänyt vähälle huomiolle.tämän tutkimuksen tarkoitukse- 6

13 na on selvittää aminohappovälitteisten, GA- BAergisten ja glutamatergisten, mekanismien merkitystä alkoholin vahvistavissa vaikutuksissa ja alkoholin juomisen säätelyssä. Tutkimuksessa käytetään runsaasti alkoholia juovia AA- ja vähän juovia ANA-rottakanto- ja. Mikrodialyysitekniikan avulla niissä selvitetään alkoholin vaikutusta GABA:n ja glutamaatin vapautumiseen ns. mielihyväradan tumakkeissa. Radan eri komponenttien merkitystä tutkitaan selvittämällä niiden vaurioittamisen vaikutusta A А-rottien alkoholin juomisen oppimiseen ja vakiintuneeseen juo- miskäyttäytymiseen sekä ко. mekanismien manipulaation vaikutusta eläinten vapaaehtoiseen alkoholin juomiseen. Lisäksi selvitetään naltreksonin juomista vähentävän vaikutuksen hermostollista perustaa. Tutkijat: Päivi Tuomainen ja Meri Koistinen, Kansanterveyslaitos. välisinä merkityskamppailuina. Tutkimuksessa tuotettavan tiedon pohjalta voidaan tehdä päätelmiä siitä, millaisia institutionaalisia, sosiaalisia ja moraalisia tehtäviä yhteiskunnan eri toimijat ovat rakentamassa alkoholikontrollille (julkisuuden suodattamana) ja mitä seurauksia tällä on yhteiskunnan sosiaaliselle järjestykselle. Tutkimus muodostaa osan tutkimusprojektista "Julkijuo-misongelmat, moraalisäätely ja uudet sosiaali- ja kontrollipoliittiset ohjelmat, joka sisältää edellä esitetyn mediatutkimuksen ohella kolme muuta osalohkoa: 1) julkijuomisen lainsäädännöllinen säätely, 2) poliisi ja julkijuomisongelmien kenttä, ja 3) viranomaisten keskinäinen työnjako alkoholiongelmien ehkäisyssä, säätelyssä ja hoidossa.tutkimusaiheesta pidettiin kertomusvuonna yksi esitelmä kotimaassa ja kolme ulkomailla. Tutkija: Jukka Törrönen, Alkoholitutkimussäätiö. 179 Vapaus ei sopinutkaan suomalaisille. Tutkimus lehdistön ja toimittajien suhteesta päihdeongelmiin vuosina Alkoholipolitiikan uudet institutionaaliset järjestelyt luvulla purkivat pitkään jatkuneen jännitteen rajoittavan ja vapautta vaativan alkoholipolitiikan välillä. Lehdistö oli odottavalla kannalla, kunnes 1999 keväällä käynnistyi järjestys- ja turvallisuusnäkökulmaa korostava kirjoittelu alkoholiongelmista.tutkimuksessa kysytään, mitä merkitsee päihteiden uudenlainen määrittely ongelmaksi mediajulkisuudessa. Tutkimuksessa jäsennetään, millaisiin kategorioihin ja ryhmiin ongelmat liitetään, ovatko kategorisoinnit diskriminoivia, ketkä toimivat ongelmien määrittelijöinä ja onko määrittelyissä rakentuva sosiaalinen todellisuus yhdenmukainen vai moniääninen eli tapahtuuko päihdeongelmien tunnistaminen yhteisymmärryksessä vai eri intressiryhmien 180 Alkoholin riskikuluttajien Jarmakologinen mini-interventio:alkoholinkulutuksen vähentäminen naltreksonilla ja mini-interventiolla. Tutkimuksen tavoitteena on vähentää suurkuluttajien alkoholinkäyttöä ja siten ehkäistä ennalta alkoholin suurkulutuksesta aiheutuvia sairauksia ja haittoja. Tutkimus toteutetaan lumekontrolloituna satunnaistettuna kliinisenä lääkeainetutkimuksena, jossa verrataan kolmen erilaisen naltreksoniannoksen tehoa yhdistettynä mini-interventioon. Tutkimuksessa selvitetään eroavatko hoitoryhmät toisistaan seuraavissa asioissa: käytetty alkoholimäärä, retkahdukset, hoidossa pysyminen, subjektiivisesti koettu hyvinvointi, muutokset henkilöiden toiminnallisessa tasossa ja alkoholinkulutusta osoittavissa laboratoriokokeiden tuloksissa.tutkimukseen osallistuu yhteensä 160 vapaaehtoista miestä tai naista. Tutkimus tehdään monikeskustutkimuksena 7

14 ja siihen osallistuvat rekrytoidaan työterveyshuollon asiakkaista. Tutkimus alkoi joujen välittäjäaineista dopamiinin tiedetään ilmiön neurobiologian ymmärtämistä. Aivolukuussa 2000, potilaiden rekrytointi jatkuu säätelevän retkahtamisalttiutta. Eräät uusimmat tutkimukset ovat korostaneet glutamaa edelleen ja sen arvioidaan päättyvän vuoden 2003 lopussa; toistaiseksi tutkimukseen on tin ja erityisesti AMPA-tyyppisten glutamaatsaatu rekrytoitua 112 potilasta.tutkija: Hannu tireseptorien merkitystä.tässä tutkimuksessa keskitytään retkahtamiseen liittyviin eh- Alho, Kansanterveyslaitos. dollistumisilmiöihin. Retkahtamisen koe- 181 Huumeiden käyttäjien alakulttuurit Virossa. eläinmallien avulla selvitetään ja verrataan Lähtökohtana on oletus siitä, että tärkeimmät huumeiden käyttöä määräävät tekijät välityksen merkitystä ehdollistuneiden är dopaminergisen ja glutaminergisen hermoovat sosiaalisia: huumekulttuuri ja kontrollijärjestelmä.tavoitteena on vertailla neljää eri joka liittyy suonensisäisen kokaiinin ja amfesykkeiden laukaisemassa retkahtamisessa, aineita käyttävää ryhmää. Aineet ovat heroiini, amfetamiini, kokaiini j a kannabis.ryhmän Erityisesti pyritään selvittämään, pystytääntamiinin käyttöön sekä alkoholin juomiseen. arvojen ja normien oletetaan määräävän kö retkahtamisalttiutta vähentämään glutaaineen käyttöä. Menetelmänä on kvalitatiivinen haastattelu ja osallistuva havainnointi. Bäckström, Kansanterveyslaitos. maattireseptorien salpaamisella Tutkija: Pia Tutkittavat ilmiöt ovat: sosiaalistuminen alaryhmään, huumeille annetut merkitykset ja 183 Aivojen välittäjäainereseptorit alkoholi- ja riippuvuuden kehittyminen. Lisäksi tarkoitus on löytää kulttuurisia olosuhteita, joissa on osoitettu vaikuttavan moniin aivojen herhuumeriippuvuuden uusissa malleissa. Etanolin "stepping Stones -teoria toimii. Kuluneen moviestinvälitysjärjestelmiin. Keskushemosvuoden aikana haastateltiin seitsemän kannabiksen, kahdeksan heroiinin ja 12 amfetamaatti. Etanoli estää glutamaatin vaikutus- ton yleisin kiihoittava välittäjäaine on glutamiinin käyttäjää. Elaastatteluja analysoitiin ja kohtien, reseptorien, toimintaa, millä on arveltu olevan merkitystä etanolin vaikutusten alustavia tuloksia esiteltiin kansainvälisissä kokouksissa. Lisäksi haastateltiin neljää hallinto- ja hoitoalan avainhenkilöä ja laadittiin tuksesta (hermotoiminnan lamaus) aina mo välittymisessä yksinkertaisesta humalavaikusen perusteella käsikirjoitus. Tutkija: Airi- nimutkaisiin kognitiivisiin, esimerkiksi muis - Alina Allaste, Alkoholitutkimussäätiö. tia vaativiin, toimintoihin asti. Eri tyyppiset glutamaattireseptorit eroavat alkoholiherk- 182 Retkahtamisen neurobiologinen perusta. kyydessään. Hermosolujen liitoskohtien, Päihdehakuisuus ja toistuvat retkahtamiset, : synapsien, ns. AMPA-reseptorien lukumäärelapsit, ovat tyypillisiä päihderiippuvuudelle. rän ja alayksikkökoostumuksen on ajateltu Stressi, päihteelle altistuminen ja päihteen voivan mukautua alkoholin ja huumeiden käyttöön yhdistyneet ehdollistuneet ärsyk- käytön aikana, kun taas NMDA-tyypin rekeet voivat aiheuttaa retkahtamisen kauankin septorit ovat varsinkin toiminnallisesti herkpäihteen käytön ja fyysisten vieroitusoireiden kiä alkoholin estävälle vaikutukselle. Tässä loputtua. Retkahtamisen farmakologisten tutkimuksessa käytetään hyväksi erilaisia hiiehkäisymenetelmien kehittäminen edellyttää j rikantoja, joiden reseptorialayksikkökoostu- 8

15 mukset eroavat toisistaan sen selvittämiseksi 185 Toistuvasti rattijuopumuksesta tuomittujen miten etanoli vaikuttaa eri reseptorityyppien henkilöiden kokemukset rattijuopumuksesta. Tutja alatyyppien toimintaan eristetyissä her- kimuksen tarkoituksena on selvittää miten mosoluissa ja miten etanoli muuttaa hermo- toistuvasti rattijuopumuksesta tuomitut henratajärjestelmien, kuten opioidergisten, glu- kilot rakentavat ja ilmentävät kokemustaan taminergisten ja dopaminergisten järjestel- toimijuudesta kertoessaan rattijuopumuksismien välisiä vuorovaikutuksia. Menetelmänä taan. Tutkimusaineisto muodostuu 30 rattikäytetään pääasiassa hippokampuksen ja juopumuksesta tuomitun henkilön tutkimusaccumbens-tumakkeen sähköfysiologisia mit- ja hoitojaksosta, jotka he ovat valinneet osaksi tauksia jännitelukitustekniikkaa soveltaen. ; yhdyskuntapalvelurangaistustaan.tutkimuk- Tähänastisissatutkimuksissamme selvitettiin sen metodinen ja teoreettinen lähestymistapa millä mekanismilla etanoli estää AMPA-re- on narratiivinen. Alustavien analyysien peseptorien toimintaa eristetyillä neuroneilla. rusteella toistuva rattijuopumus rakentuu Havaitsimme etanolin lisäävän reseptorien paitsi tietoisesti otetuksi riskiksi tai virhedesensitisaatiota.tarkoituksena on jatkaa näitä arvioksi myös intentioksi ratkaista eri tavoin tutkimuksia aivoleikkeillä ja selvittää vaikut- ristiriitaisia toimijuuskokemuksia. Kertojien taako sama mekanismi AMPA-reseptorien erilaisista agentiivisista orientaatioista (toimijuudesta luopuminen, toimijuutta korostava, toimintaan myös synaptisessa viestinvälityksessä. Tutkijat: Tommi Möykkynen ja Esa Korpi, jne.) huolimatta näyttää siltä, että pyrkimykset rakentuvat dysfunktionaalisiksi toistamal Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos (farmakologia). la henkilökohtaista konfliktikokemusta. Tutkimus- ja hoitojaksojen tuottama video- 184 Alkoholi ja naiset Suomessa nauhoitettu materiaali on puoliksi saatettu Tutkimushankkeen tarkoituksena on avata tekstimuotoon. Tutkija: Minna-Leena Pulkki luvun suomalaisten alkoholiolojen his- nen, Alkoholitutkimussäätiö ja Jyväskylän у litoria naisten näkökulmasta. Hankkeessa kes- opiston psykologian laitos, kitytään neljään jaksoon, jotka kattavat kiinnostavimmat vaiheet ja murroskohdat. Naisia 186 Muuttuuko minä? Tutkimus päihderiipp u- ei tarkastella yhtenäisenä ryhmänä, vaan yh- vuudesta toipuvan asiakkaan muutosprosessista. teiskunnalliset hierarkiat otetaan huomioon. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ana- Tarkastellaan alkoholissa ja raittiudessa mui- lysoida päihderiippuvuudesta toipuvan muutakin aspekteja kuin kulutus ja sen aiheutta- tosprosessia minäkuvan muuttumisen kautmat haitat.tämän näkökulman tärkeyttä ко- ta. Tutkimuksessa selvitetään myös vuoden rostaa se, että alkoholin kulutus oli Suomessa kestävän yhteisöllisen kuntoutuksen merkipoikkeuksellisen vähäistä 1969 lakimuutok- tystä. Tutkimusaineistona on toistettu teeseen saakka.työ on alkanut aineiston keruul- mahaastattelu, asiakkaiden tekemät minäkula. Tutkijat: Matti Peltonen, Aija Kaartinen ja va-arviot sekä kuntoutusasiakirjat. Teema- Haima Kuusi, Helsingin yliopiston yhteis- haastattelujen analyysi on käynnissä. Tutkikuntahistorian laitos. musaineisto täydentyy kolmannella narratiivisella haastattelulla, joka tehdään 1 2 vuotta laitoskuntoutuksen päättymisen jälkeen. 9

16 Osa kolmansista haastatteluista on tehty ja 188 Julkijuomisongelmat, moraalisäätelyja uudet loputtehdään vuoden 2003 aikana. Suurin osa sosiaali- ja kontrollipoliittiset ohjelmat. Tutkimushankkeessa jäsennetään kuinka julki- tutkimukseen osallistuneista oli huumeiden käyttäjiä, iältään vuotiaita ja osalla oli juomisongelmaa on konkreettisesti säädelty lapset mukana kuntoutuksessa. Tutkija: Arja neljällä areenalla tai toimintakentällä: 1) lainsäädännön keinoin, 2) poliisin toimintaa Ruisniemi, Alkoholitutkimussäätiö. uudelleen suuntaamalla, 3) viranomaisten 187 Psykedeelinen huumeiden käyttöjä käyttäjän yhteistyönä ja 4) mediassa.yhtäältä tarkastelu kohdistetaan siihen, millaista toimintaa eri elämänkatsomus. Tutkimuksessa selvitetään huumeiden (lähinnä hallusinogeenisten aineiden) psykedeelistä käyttöä, jossa käytön syntynyt: Keitä on pyritty kontrolloimaan? areenoilla julkijuomisongelman ympärille on motiiveissa painottuvat pelkkää hauskanpitoa Mitä tavoitteita on asetettu? Mitkä tahot on ja rentoutumista korkeammat tavoitteet,! velvoitettu toimimaan? Millaisin keinoin?toikuten pyrkimykset tajunnan avartamiseen,it- saalta tutkitaan uusien alkoholipoliittisten setuntemukseen lisäämiseen, itsensä kehittä- (sosiaalipoliittisten) ohjausmekanismien ja miseen, etsintään ja kokemusten syventämi- ohjelmien muotoutumista. Jos keskusvaltaiseen eli todellisuuden toisenlaiseen tarkaste- sesti johdettu alkoholipolitiikka on hajoaluun. Maailmankuvatutkimuksen avulla tar- massa, niin millaiset ohjausmekanismit ja verkastellaan psykedeelisen huumeiden käytön kostot ovat kehkeytymässä sen tilalle? Miten ideologiaa ja käyttäjän elämää, arvomaailmaa valtion, kuntien ja paikallistoiminnan keskija asenteita 2000-luvun Suomessa.Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuuden lisäksi käyttä- on toiminnan rationaalisuus sekä julkisen näissuhteita uudelleen organisoidaan? Mikä jähaastatteluista ja haastateltavien omista sektorin uudentyyppisen yhteistyön että kohteen kontrollin ja vastuullistamisen kannalta? kirjoituksista, joita kerättiin vuonna Alustavan analyysin mukaan psykedeelisten Tutkimuskohteina ovat Helsinki, Tampere ja huumeiden käyttäjät voidaan luokitella kolmeen erilaiseen ryhmään: 1) tiedemiestyy asiakirjoja, viranomaisjulkaisuja, oppikirjoja, Lappeenranta. Aineistoina käytetään erilaisia pit, joilla on vahva luonnontieteellinen maailmankuva, 2) psyko terapeutti tyypit, joille analysoidaan kussakin tapaustutkimuksessa media-aineistoja ja haastatteluja. Aineistoa oman itsen terapeuttinen tarkastelu ja tutkiskelu on tärkeää ja 3) elämäntapa(hippi)tyy- kehysten välisten merkityskamppailujen ja sekä informaationäkökulmasta että tulkintapit, jotka ovat kiinnostuneita muun muassa toimijoiden asemoitumisprosessien näköekologisista kysymyksistä, meditaatiosta ja kulmasta. Kertomusvuonna aineistot analymuista henkisyyteen liittyvistä asioista. Luo- soitiin ja osa aineistoista raportoitiin artikkekitukset menevät osittain päällekkäin. Ana- leina. Aiheesta pidettiin kolme esitelmää lyysi jatkuu. Näyttää siltä, ettei psykedeeli- kotimaassa ja yksi ulkomailla. Tutkijat: Jukka sellä huumeiden käytöllä ole samanlaista vas- Törrönen ja Seppo Soine-Rajanummi, Alkoholitakulttuurista merkitystä kuin sillä oli tutkimussäätiö, luvun hippiliikkeessä. Tutkija: Sari Sjöberg, Äbo Akademin uskontotieteen laitos. 10

17 I 89 Alkoholi- ja huumeriippuvuuden hermostollinen perusta. Herkistyminen on alkoholin ja teisesti asetettu huumeidenkäytön lopetta mehoidon tavoitteeksi on Suomessa perin huumeiden väärinkäytön syntymiseen ja niiden käyttöön uudestaan retkahtamiseen kyt- ja hallinta, niin terveysneuvontapistetoiminminen ja loppuneen käytön seurauksien hoito ketty pitkäkestoinen ilmiö. Sillä tarkoitetaan nassa kontrolli kohdistetaan aktiiviseen huuesimerkiksi alkoholin palkitsevien vaikutus- meidenkäyttöön liittyvien mahdollisten onten voimistumista toistuvan käytön seurauk- gelmien ja haittojen hallintaan. Neuvontasena. Tässä tutkimuksessa selvitetään herkis- pisteiden toiminnan taustalla vaikuttavia toitymisen syntyä ja sen merkitystä alkoholin mintaperiaatteita ovat mahdollisimman makäytössä ja alkoholiriippuvuuden kehittymi- tala hoitokynnys ja huumeidenkäytön aisessä. Keskeisenä tutkimusvälineenä käyte- heuttamien haittojen vähentäminen. Tällä tään alkoholia suosivia AA- ja sitä välttäviä tarkoitetaan muun muassa sitä, että neuvon- ANA-rottakantoja. Alkoholinkulutuksen li- tapisteisiin tulevien asiakkaiden ja neuvontapisteiden työntekijöiden välisestä suhteesta säksi ко. rottakannat eroavat toisistaan myös akuutisti ja toistuvasti annetun morfiinin on pyritty karsimaan paternalistiset elementit, kuten ammattilaiselta asiakkaalle "ylhääl vaikutusten suhteen. Havaitut erot luovat mahdollisuuden tutkia opiaateille herkistymisen taustalla olevia keskushermostollisia pakottavuus. Sitoutumista päihteettömyy tä alaspäin tuleva neuvonta ja kaikenlainen muutoksia ja niiden merkitystä kantojen teen tai muihinkaan hoidollisiin tavoitteisiin välistä juomiseroa selittävinä tekijöinä sekä ei myöskään edellytetä palveluiden saarnialkoholiriippuvuuden kehittymisessä. Tutki- seksi neuvontapisteistä. Suomessa terveysmuksessa saadaan tietoa siitä, mitkä välittä neuvontatoimintaa on tutkittu vielä hyvin jäainejärjestelmät ja aivoalueet osallistuvat vähän.tässä tutkimuksessa terveysneuvontaopiaateille herkistymiseen ja miten niille herkistyminen vaikuttaa alkoholinkulutukseen. taan lähietäisyydeltä, ja selvitetään, mitä terpisteiden toimintaa havainnoidaan ja seura- Tutkija: Sami Ojanen, Kansanterveyslaitos. veysneuvontatyö on jokapäiväisen toiminnan tasolla. Tutkimus kohdistuu terveysneuvonnan kokonaisuuteen sosiaalisena instituutio- 190 Haittojen vähentäminen ja matala kynnys suomalaisessa huumehoidossa. Etnografinen kuvaus na. Jokapäiväisen toiminnan kuvauksen ja tutkimuksen rinnalle tutkimuksessa nostetaan suonensisäisten huumeidenkäyttäjien terveysneuvonnasta. Tutkimuksessa tarkastellaan suonensisäisille huumeidenkäyttäjille suunnattua haittojen vähentämistä edustavaa huumaus terveysneuvonnan viralliset päämäärät osana ter veysneuvontapistetoimintaa. Ter veysneu- ainepolitiikkaa ja matalan kynnyksen hoitoideologiaa. Tarkoituksena on selvittää, miten vontapisteet ovat suomalaisen huumehoidon erityispalveluja, jotka on suunnattu erityisesti nämä poliittiset päämäärät ja ideologiset lähtökohdat näkyvät käytännön hoitotyössä ja niille suonensisäisille huumeidenkäyttäjille, jotka edelleen käyttävät huumausaineita. asiakkaiden ja työntekijöiden käsityksissä. Terveysneuvontapisteet edustavat aikaisemmasta poikkeavaa ja ajoittain kiisteltyäkin nä vuotta. Tutkija: Riikka Perälä, Alkoholitutki Hanke alkaa huhtikuussa 2003 ja kestää kolme kökulmaa huumeiden käytön aiheuttamien mussäätiö. ongelmien hallintaan ja ehkäisyyn. Kun huu- 11

18 191 Alkoholin muuntamat fotfolipidit alkoholisairauksien aiheuttajana ja ateroskleroosin estäjänä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mekanismeja, joilla kohtuullinen alkoholinkäyttö suojaa valtimoiden kovettumistaudilta ja toisaalta selvittää muuntuneiden fosfolipidien osuutta liiallisen alkoholinkäytön aiheuttamissa maksa-, sydän- ja muissa elinvaurioissa. Alkoholin (etanolin) läsnäollessa elimistössä runsaimmin esiintyvä fosfolipidi, fosfatidyylikoliini, muuntuu normaalin hajoamistuotteen, fosfatidihapon sijasta fosfatidyylietanoliksi, jota löytyy alkoholin käytön jälkeen mm. HDL-lipoproteiineista. Fosfatidyylietanolia sisältävät HDL-hiukkaset vaikuttavat verisuonten seinämän endoteelisoluihin ja muihin elimistön soluihin eri tavalla kuin normaalit HDL-hiukkaset. Eri määriä alko- holia kuluttavien koehenkilöiden plasman lipoproteiinien laadullisia ja toiminnallisia eroja tutkitaan tässä tutkimuksessa soluviljelymalleissa sekä koe-eläimillä. Alkoholin muuntamien fosfolipidien aiheuttamaa signaalivastetta tutkitaan sekä geeniekspression että proteiinituotannon tasolla. Fosfatidyy lietanolin osuutta alkoholisairauksien synnyssä ja etenemisessä tutkitaan potilasaineiston avulla.tutkija: Markku Savolainen, Oulun yliopiston sisätautien klinikka. 192 Ravintola, sosiaalinen kontrolli ja nuorten aikuisten juomiskulttuurit. Tutkimushankkeessa tutkitaan alkoholin käytön epävirallista kulttuurista säätelyä ravintolan kontekstissa. Ravintolat ovat keskeisiä juomatapojen, sosiaalisuuden ja yhteisöllisten siteiden näyttämöitä ja tarjoavat tiheän areenan tutkia juomista säätelevien ar voj en, kontrollimuotoj en ja mekanismien nykytilaa. Tutkimushanke rajautuu tutkimaan erityisesti nuorten aikuisten (n vuotiaat) juomatapoja ja ravin- tolassa käyntiä. Juomatavat ymmärretään sosiaalista toimintaa jäsentävinä kulttuurisina malleina.yhtäältä nuorten naisten ja miesten juomatapoja lähestytään ravintolakontekstissa ja kysytään, millaisina ne ilmenevät ravintolan eri tilanteissa ja konteksteissa. Millaiset tekijät ehkäisevät ja millaiset tekijät rohkaisevat humalahakuisuutta ravintolassa? Millä tavoin nuoret aikuiset juomatavoillaan ilmaisevat itseään ravintolassa? Millaista itsesäätelyä ja toisten harjoittamaa säätelyä juomiseen ravintolassa kohdistetaan? Toisaalta ravintolassa käymistä lähestytään osana nuorten aikuisten elämäntapaa ja kysytään, millä tavoin ravintolassa seurustelu, juominen ja/tai ruokaileminen liittyvät nuorten aikuisten elämänkokonaisuuteen. Miten ravintolassa käyminen ylläpitää arkea ja sen sosiaalisuutta tai rikkoo sitä? Keiden kanssa, milloin ja miksi ravintolaan mennään? Miten ilta etenee? Miten yksityistilaisuuksissa tapahtuva juominen suhteutuu juomistilanteisiin ravintolassa? Tutkimusaineistoina käytetään etnografista havainnointiaineistoa ravintoloista, ravintoloissa käyvien nuorten aikuisten kirjoittamia päiväkirja-aineistoja, ravintolassa käyvien nuorten aikuisten ja ravintolahenkilökunnan ryhmähaastatteluja ja erityyppisiä ravintolaelämää käsitteleviä ja taustoittavia media-aineistoja ja viranomaisasiakirjoja. Tutkija: Jukka Törrönen, Alkoholitutkimussäätiö. 12

19 APURAHAT j V uoden aikana maksettiin apurahoja seuraavasti: aikaisempiin päätöksiin perustuvat tutkimussopimusapurahat euroa ja vuoden aikana maksetut varsinaiset apurahat euroa.valtaosa apurahoista myönnettiin syksyllä tapahtuneen haun perusteella.tällöin käsiteltiin 61 apurahahakemusta, ja apuraha myönnettiin 20 hakijalle. Hakemusten yhteissumma oli euroa. verkkoyhteisö päihteidenkäytön omatoimisen muutoksen tukena Dos. Pekka Saarnio euroa: Kuka milloinkin selviytyy päihdeongelmasta Prof. Mikko Salaspuro euroa: Asetaldehydi paikallinen karsinogeeni: alkoholiperäisen syövän synty ja ehkäisy Varsinaiset apurahat Valtiot, maist. Mika Alavaikko euroa: Suomalaisen hyvinvointivaltion ja alkoholijärjestelmän muuttunut suhde Fil. maist. Jussi Wacklin euroa (Heikki Wariksen apuraha): Drinking in public places in St. Petersburg/Leningrad and Helsinki A comparative study Proviisori Juha Ketonen euroa: Effects of chronic ethanol treatment on the apolipoprotein E-knockout mouse rnodel Dos. JuhaVeijola euroa: Joulumerkki- kotilasten selviytyminen aikuisiässä seurantatutkimus alkoholin liikakäytöstä Valtiot, maist. Ulla Knuuti euroa: Menneisyys, muutos ja uusi elämäntapa. Kokemuksia huumeiden käytön lopettaneiden elämästä Lääket. toht. Marja-Leena fylänpää euroa: Akuutin haimatulehduksen syntymekanismien tutkimus ja uudet hoitomuodot Fil. kand. Mikko Ylikangas euroa: Huumausaineet ja niiden torjunta Helsingissä Pro gradu -palkinnot Fil. maist. Antti Nissinen euroa: Production of monoclonal antibody against phosphatidylethanol Dos. Seppo Meri,JinhquiYang, M.D., ja työryhmä euroa: Komplementtijärjestelmä alkoholivälitteisessä maksavauriossa Valt. yo Jussi-Pekka Perälä euroa: Hidasta ja nopeeta tutkielma narkomaanien arjesta Yhteiskuntat, maist. Heikki Ollikainen euroa: Internet valistuksen välineenä 13

20 Tutkimussopimusapurahat Uusia tutkimussopimusapurahoja ja vanhojen sopimusprojektien jatkorahoitusta vuodeksi 2003 myönnettiin seuraavasti: Dos. Hannu Alho euroa: Alkoholiriippuvuuden, persoonallisuuden ja makeanmieltymyksen väliset yhteydet: makeanmieltymyksen ennustearvo naltreksonihoidossa Dos. Hannu Alho euroa: Alkoholin riskikuluttajien farmakologinen miniinterventio: alkoholinkulutuksen vähentäminen naltreksonilla ja mini-interventiolla päihdeongelman kehittymisestä, ongelmaajasta ja toipumisreiteistä Lääket. lis. Esti Laaksonen euroa: Alkoholiriippuvuuden näyttöön perustuva hoito: tehostaminen ja vertailu Fil. maist. Sami Ojanen euroa: Alkoholi- ja huumeriippuvuuden hermostollinen perusta Prof. Pertti Panula, fil. maist. Kaj Karlstedt, fil. maist. Minnamaija Lintunen, Adrian Lozada, M.Se., ja fil. maist. Heidi Rosenström euroa: Histamiini H3-reseptori ja alkoholikäyttäytyminen Airi-Alina Allaste, M. A. in Sociology, euroa: Drug user subcultures in Estonia Fil. maist. Pia Bäckström euroa: Retkahtamisen neurobiologinen perusta Prof. Matti Peltonen, valtiot, maist. Hanna Kuusi, valtiot, maist. Aija Kaartinen, valtiot, yo Riitta Matilainen ja valtiot, maist. Mari Soikkeli euroa: Alkoholi ja naiset Suomessa Fil. maist. Meri Koistinen euroa: Aminohappovälittäjien merkitys alkoholiriippuvuuden kehittymisessä Prof. Esa R. Korpi ja fil. maist. Tommi Möykkynen euroa: Aivojen välittäjäainereseptorit alkoholi- ja huumeriippuvuuden uusissa malleissa Dos. Timo Kortteinen euroa: Alcohol, ethnicity and identity Religion and alcohol consumption in Saravvak, East Malaysia Yhteiskuntat, maist. Katja Kuusisto euroa (tutkimussuunnitelman täsmentämiseen) Tie toipumiseen. Tutkimus alkoholismista selviytyneiden Valtiot, maist. Riikka Perälä euroa: Haittojen vähentäminen ja matala kynnys suomalaisessa huumehoidossa. Etnografinen tutkimus suonensisäisten huumeidenkäyttäjien terveysneuvonnasta Psykol. maist. Minna-Leena Pulkkinen euroa: Toistuvasti rattijuopumuksesta tuomittujen henkilöiden kokemukset rattij uopumuksesta Yhteiskuntat, maist. Arja Ruisniemi euroa: Muuttuuko minä?tutkimus päihderiippuvuudesta toipuvan asiakkaan muutosprosessista Valtiot, maist. Mikko Salasuo euroa: Huumeet ja teknokulttuuri 14

21 Prof. Markku Savolainen ja työryhmä 23.8S2 euroa: Alkoholin muuntamat fosfolipidit alkoholisairauksien aiheuttajana ja ateroskleroosin estäjänä Fil. maist. Sari Sjöberg euroa: Psykedeelinen huumeiden käyttö ja käyttäjän elämänkatsomus Dos. Jukka Törrönen ja yhteiskuntat, maist. Seppo Soine-Rajanummi euroa: julkijuomisongelmat, moraalisäätely ja uudet sosiaali- ja kontrollipoliittiset ohjelmat Dos. Jukka Törrönen euroa: Ravintola, sosiaalinen kontrolli ja nuorten aikuisen juomiskulttuurit Valtiot, rnaist. KatariinakVarpenius euroa: Raittiusliikkeen mureneminen Suomessa kieltolain kumoamisen jälkeen: Tutkimus raittiusliikkeestä ja raittiustyöstä osana suomalaista allcoholisäätelyä MUU TOIMINTA Muu toiminta kotimaassa Kansainvälinen yhteistyö Kari Poikolainen oli Helsingin yliopiston kansanterveystieteen dosentti, A - klinikkasäätiön valtuuskunnan jäsen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työterveysalan eettisen toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin Mitä nyt -palstan ja psykiatrian uutisten toimittaja, Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden toimituskunnan jäsen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin päihdesairauksien käypä hoito -ryhmän jäsen, Uudenmaan lääninoikeuden asiantuntijajäsenen varajäsen ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) pysyvä asiantuntija epidemiologian alalla. Kertomusvuoden aikana säätiön sopimustut kijat esittelivät tuloksiaan lukuisissa esitel missä kotimaassa. WHO:n kanssa yhteistyö on jatkunut monella tasolla. Kari Poikolainen kuului jäsenenä WHO:n asiantuntijaelimeen Expert Advisory Panel on Drug Dependence and Alcohol Problems. Kalervo Kiianmaa toimi Alcohol-lehden toimituskunnan jäsenenä. Kari Poikolainen oli Addiction-lehden apulaistoimittaja ja kuului sen toimituskuntaan. Säätiön toimintaan liittyvistä kansainvälisistä kokouksista ja suomalaisista esitelmän pitäjistä mainittakoon: The Community-based Prevention of Alcohol and Drug-related Harms. Helsinki, Thomas Karlsson ja Jukka Törrönen sekä Seppo Soine-Rajanummi pitivät esitelmän. 15

22 Refiguring Consumption and Addiction, Lancaster, Iso-Britannia, 4, 5.4. Airi-Alina Allaste piti esitelmän. The seminar Not in my backyard om offentlig rum, marginalisering och interventioner", Helsinge,Tanska, toukokuu. Jukka Törrönen piti esitelmän. The 28th Annual Alcohol Epidemiology Symposium of the Kettil Bruun Society for Social and Epidemiological Research on Alcohol, Pariisi, Ranska. 3, 7.6. Jukka Törrönen ja Kari Poikolainen pitivät esitelmän. The 1 lth Congress of the International Society for Biomedical Research on Alcoholism, San Francisco,Yhdysvallat, 28.6, 3.7. Kalervo Kiianmaa organisoi symposiumin ja piti esitelmän. European Society for Biomedical Research on Alcoholism, Nordmann Award Meeting, Göteborg, Ruotsi, 29, Kalervo Kiianmaa oli kutsuttu pitämään esitelmä. The 13th Annual International Conference "European Society for Social Drug Research, Helsinki, Airi-Alina Allaste piti esitelmän. Crossroads in Cultural Studies,Tampere, Airi-Alina Allaste piti esitelmän. Research Society on Alcoholism 2002, San Francisco,Yhdysvallat, Kari Poikolainen, Esa Korpi ja Tommi Möykkynen esittivät posterin. VINSALUD 2002, Wine and Health International Congress, Santiago, Chile, 20, Hannu Alho piti esitelmän. NAD's research meeting "Ungdomar, vuxna och rusmedel i Norden, Helsinki, 24, Seppo Soine-Rajanummi piti esitelmän. The Research Committee on Deviance and Social Control Session Urban Crime and Safe Cities (5) of the XVth ISA World Congress of Sociology, Brisbane, Australia, 1 \S.1.Jukka Törrönen piti esitelmän. 32nd Annual Meetig of the Society for Neuroscience, Orlando,Yhdysvallat, 2, Kalervo Kiianmaa esitti posterin. Nordic Sociology Conference 2002 : The Network Society Opportunity or Oppression?, Reykjavik, Islanti, Timo Korander ja Seppo Soine-Rajanummi pitivät esitelmän. VII Nordiskt Kvinnohistorikermöte, Göteborg, Ruotsi, Aija Kaartinen piti esitelmän. 16

23 TALOUS g äätiön menot nousivat euroon vuonna Valtaosa, euroa, käytettiin tutkimustoimintaan. Säätiö sai avustuksia yhteensä euroa. Kirjojen myynnistä kertyi tuloja euroa. Käyttämättä jääneitä tutkimussopimusvaroja palautettiin yhteensä euroa. Hyväksytty kulubudjetti alittui eurolla ja tilikauden ylijäämä oli euroa. Voimassa olevien tutkimussopimuspäätösten mukaisesti varoja on sidottu 32S.127 euroa vuodeksi 2003, euroa vuodeksi 2004, euroa vuodeksi 2005 ja euroa vuodeksi SÄÄTIÖN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ JULKAISUJA Aalto-Setälä, T. < _I. Haarasilta &_/17. Marttunen school students. Nordic Journal of Psychiatry <&_d. Tuulio-Henriksson S^K. Poikolainen <S_ 56: ,2002. H. Aro &^J. Lönnqvist: Major depressive episode Aho, Marko: Iskelmäkuninkaan tuho. Suomi- (MDE) among young adults: CIDI-SF versus iskelmän sortuvat tähdet ja myyttinen SCAN consensus diagnoses. Psychological. sankaruus. Tampere: Acta Electronica Medicine 32: ,2002. UniversitatisTamperensis 199, Aalto-Setälä, T. &^M. Marttunen &jl. Tuulio- (Sähköinen väitöskirja.) Henriksson ScK. Poikolainen <&_/ Lönnqvist: Allaste, A.-A. ScM. Lagerspetz: Recreational Depressive symptoms in adolescence as drug use in Estonia: the context of club predictors of early adulthood depressive culture. Contemporary Drug Problems 29: disorders and maladjustment. American , Spring Journal of Psychiatry 159: , Hakkarainen, Pekka Scjukka Törrönen: Huumeet ja hyvinvointivaltiollisen kehyksen Aalto-Setälä, T. &^M. Marttunen Tuulio- muutos lehtien pääkirjoituksissa. Yhteiskuntapolitiikka 67(6): , Henriksson cvk. Poikolainen &_/ Lönnqvist: Psychiatric treatment seeking and psycho- Halonen, Mia: Kertominen terapian välineenä: social impairment among young adults with tutkimus vuorovaikutuksesta myllyhoidon depression. Journal ofaffective Disorders ryhmäterapiassa. Suomalaisen kirjallisuuden 70: 35 47, seura: Helsinki (Väitöskirja.) Aalto-Setälä, T. &^K. Poikolainen c&_4. Tuulio- Halsted, C. H. 8t_J. A.Villanuera &_/l. M. Devlin <&_ Henriksson 8^M. Marttunen &_/ Lönnqvist: O. Niemelä &^S. Parkkila StT.A. Garrovv <&_ Predictors of mental distress in early adulthood: a five-year follow-up of 709 high- S. J. James: Folate deficiency disturbs L. MAVallock &_M. Shigenaga &_S. Melnyk hepatic 17