Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen vastausesitykset

Transkriptio

1 Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen vastausesitykset Järjestöaloitteet. Keskustan Lehtikankaan paikallisyhdistys: Keskustan varapuheenjohtajavaaliin yksi ääni/ puoluekokousedustaja. Keskustan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistys: Puoluesihteerin valintatavan muuttaminen. Pirkanmaan Keskustanuoret: Suomen Keskustan siirryttävä puoluesihteerimallista pääsihteerimalliin. Lauttasaaren Keskustaseura: Puoluesihteerin valinta puoluehallitukselle. Ylivieskan Keskustan Pohjoinen paikallisyhdistys: Jäsenäänestystä koskeva sääntömuutos. Keskustan Pietarsaaren paikallisyhdistys: Vähintään yksi keskustapiiri maakuntaan/itsehallintoalueelle. Keskustan Mäntyharjun kunnallisjärjestö: Varajäsenet piirihallitukselle. Keskustan Kuopion kunnallisjärjestö: Kunnallisjärjestöstä puolueen perusyksikkö. Keskustan Tervon paikallisyhdistys: Perusjärjestön mallisääntöjen uudistaminen vastaamaan paremmin tilannetta, jossa kunnassa toimii vain yksi yhdistys. Keskustan Nivalankylän paikallisyhdistys: Byrokratian vähentäminen paikallisyhdistysten toiminnassa. Keskustanaisten Lapinlahden yhdistys: Selkeät ohjeet rekisteröintiin ja sääntöihin. Keskustan Länsi-Haminan paikallisyhdistys: Paikallisyhdistyksen sääntömuutosbyrokratian helpottaminen. Suomen Keskustanaiset, Keskustan Opiskelijaliitto ja Suomen Keskustanuoret: Rinnakkaisjäsenyys säilytettävä myös tulevaisuudessa Aloitevastaukset kokouksen jälkeen netissä:. Keskustanaisten Keski-Suomen piiri: Sääntömuutosesitys jäsenmaksukeräyksen selkeyttämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Yksi yhteinen puolue yksi yhteinen jäsenmaksu ja jäsenyys. Keskustan Kuusamon kunnallisjärjestö: Keskustan jäsenmaksu. Keskustan Oulujoen paikallisyhdistys: Jäsenmaksun alentaminen. Keskustan Muuramen paikallisyhdistys: Keskustan jäsenmaksukäytäntö. Suomen Keskustanaiset: Keskustassa siirryttävä keskitettyyn jäsenmaksun perimiseen. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsenmaksujen perintä puolueelle. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsenrekisterin ylläpito puolueelle. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsentietojen päivitysmahdollisuus paikallisyhdistyksille. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Paikallisyhdistysten toimihenkilöilmoitukset sähköisiksi. Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö: Keskustan jäsenrekisterijärjestelmä kilpailutettava ja jäsenmaksun laskutuskäytäntöjä uudistettava. Keskustan Tuusulan kunnallisjärjestö, Keskustan Tuusulan Eteläinen paikallisyhdistys, Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys ja Keskustan Pohjois-Tuusulan paikallisyhdistys: Puolueen jäsenrekisteriohjelmiston uusiminen vastaamaan jäsenyhdistysten ajantasaisia jäsenrekistereitä. Keskustan Lapuan kunnallisjärjestö: Uudet jäsenet helpommin mukaan toimintaan. Raaseporin Keskusta/Centern i Raseborg: Työttömien aktivointi ja taloudellisen aseman

2 parantaminen sekä osallistuminen Keskustan toimintaan. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Vuoden paikallisyhdistys -palkinto. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Jäsenhankinta pitää aatteen verevänä. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Hyvä kello kauas kuuluu!. Keskustan Limingan kunnallisjärjestö: Taukoja kokouksiin. Keskustan Varsinais-Suomen piiri: Valtakunnallisen työelämäasioiden toimikunnan toiminnan aloittaminen uudelleen. Lauttasaaren Keskustaseura: Keskusta digiaikaan. Keskustan Keski-Suomen piiri: Päätös puoluetuesta piireille ja sisarjärjestöille koko vaalikaudeksi kerrallaan. Suomen Keskustanaiset: Naisehdokkaiden tasapuolinen osuus vaaleissa varmistettava. Keskustan Keski-Suomen piiri: Puoluerahoituslakiin muutos, tuen määritelmää on muutettava. Keskustan Jalasjärvenkylän paikallisyhdistys: Virallisten tilien ilmoittaminen vaalirahoitukseen liittyen. Keskustan Lehtikankaan paikallisyhdistys: Keskustan varapuheenjohtajavaaliin yksi ääni/puoluekokousedustaja Keskustan Lehtikankaan paikallisosasto Kajaanista esittää, että Suomen Keskustan varapuheenjohtajan vaalissa puoluekokouksessa jokaisella puoluekokousedustajalla olisi käytössään yksi ääni nykyisten kolmen äänen sijaan. Perustelu: Yhden äänen käyttö varapuheenjohtajan vaalissa lisäisi järjestödemokratiaa, kun varapuheenjohtajan paikat tulisivat mahdollisiksi saavuttaa jo %:n kannatuksella nykyisen % sijaan. Laajemmalta pohjalta ponnistava varapuheenjohtajisto mahdollistaisi aktiivisemman poliittisen keskustelun puolueen sisällä. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous katsoo, että yksi ääni per edustaja varapuheenjohtajan vaalissa, toisin kuin aloitteen laatija katsoo, ei ole järjestödemokratian kannalta paras mahdollinen. Varapuheenjohtajia valitaan puolueelle kolme ja jokaisella kokousedustajalla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa jokaisen kolmen varapuheenjohtajan valintaan. Yhden äänen periaatteella jouduttaisiin mahdollisesti käymään useita vaalikierroksia, jos äänet eivät jakaannukaan vaan kokousväki antaisikin äänensä vain yhdelle tai kahdelle ehdokkaalle. Vaaleissa, joissa on useita ehdokkaita eri piireistä, isojen piirien valta kasvaisi ja pienten piirien ehdokkaiden olisi vaikeampaa tulla valituksi.. Keskustan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistys: Puoluesihteerin valintatavan muuttaminen Keskustan Lopen kirkonkylän paikallisyhdistys esittää puolueen sääntöjen muutosta puoluesihteerin valinnan osalta. Osasto ehdottaa, että puoluesihteerin valinta tapahtuisi tulevaisuudessa puoluekokouksen sijasta puoluevaltuustossa. Ehdotuksemme puolesta voidaan esittää useita perusteluja. Tärkeintä on, että puolueen puheenjohtaja ja puoluesihteeri muodostavat työparin, jonka on aina ja kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa pystyttävä saumattomaan yhteistyöhön. Puoluesihteerin tehtävänä on myös pitää puolueen organisaatio jatkuvasti toimintakunnossa. Näissä keskeisissä asioissa puoluesihteeriehdokkaiden kykyjen arviointi vaatii valitsijoilta perusteellisempaa paneutumista kuin mihin puoluekokouksen tapaisessa suuressa kansanjuhlassa on mahdollisuutta. Pelkästään puhujanlahjojen perusteella ehdokkaiden arviointi saattaa jäädä puutteelliseksi ja vaalin lopputulos sattuman varaan. Puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa puoluekokousten välisenä aikana. Puoluesihteerin työ on erittäin vaativaa työtä, jossa kahden vuoden aikana saattaa tapahtua suuriakin muutoksia. Silloin on välttämätöntä, että muutosten tarpeen arviointi tapahtuu tarvittaessa puoluevaltuustossa eikä tarvitse odottaa seuraavaa puoluekokousta.

3 Puoluesihteerin valintatavasta on käyty laajapohjaista keskustelua osana sääntömuutosprosessia vuosina, ja. Valintatavan muutos ei ole saanut aiemmilla kerroilla riittävää kannatusta ja asia ei ole siten enää ollut aktiivisesti keskustelussa. Valintatavan muuttamista on perusteltu tavoitteella selkeyttää puolueen johtamisjärjestelmää ja samalla varmistaa puoluejohdon saumaton yhteistyö. Tälläkin kertaa tehdyissä aloitteissa tuodaan esille se kehityskulku, joka on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut. Puolueiden puheenjohtajien asema on korostunut ja suurimpien puolueiden puheenjohtajista on käytännössä tullut myös pääministeriehdokkaita, jotka saavat suurimman huomion julkisuudessa. Edellisten sääntömuutosprosessien yhteydessä puoluesihteerin valintatavan muutosta on perusteltu juuri sillä, että puheenjohtajan asema puolueen ykkösjohtajana ja pääministeriehdokkaana näkyisi myös säännöissä. Edellisissä sääntömuutosprosesseissa lähdettiin siitä liikkeelle, että puoluesihteerin sääntöihin kirjatut tehtävät säilyisivät kuitenkin ennallaan. Tehtävä on luonteeltaan enemmän yhteisön toimitusjohtajan tehtävän kaltainen, joka painottuu talouteen, hallintoon ja strategiseen johtamiseen sekä niihin liittyviin tehtäviin. Lähtökohtana oli, että puoluevaltuusto olisi se toimielin, joka valitsisi puoluesihteerin tehtävään senhetkisiin oloihin parhaiten soveltuvan henkilön. Kilpailijoistamme kokoomuksen puoluesihteerin valitsee puoluevaltuusto. SDP:n ja perussuomalaisten puoluesihteerit valitsee puoluekokous. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen suoraan, mutta edellyttää puoluesihteerin valintatavan muuttamisen selvittämistä seuraavan kaksivuotisen puoluekokouskauden aikana esimerkiksi kenttäkyselyn muodossa. Jos valintatavan muuttamiselle on aidosti olemassa laajempaakin kannatusta, niin se voidaan tuoda osana puolueen sääntöjen muuttamista Sotkamon puoluekokoukseen vuonna niin, että Keskustan puoluekokous Sotkamossa valitsisi vielä puoluesihteerin ja puoluevaltuusto suorittaisi puoluesihteerivaalin ensimmäisen kerran vuoden varsinaisen puoluekokouksen jälkeen.. Pirkanmaan Keskustanuoret: Suomen Keskustan siirryttävä puoluesihteerimallista pääsihteerimalliin Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että Suomen Keskusta siirtyy puoluesihteerimallista pääsihteerimalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että puoluesihteeriä ei enää valittaisi puoluekokouksen yhteydessä kaksivuotiselle toimikaudelle. Uudessa pääsihteeri mallissa päätöksen pääsihteerin rekrytoinnista tekisi puoluehallitus. Pirkanmaan Keskustanuoret ymmärtävät puoluesihteerin valintaan liittyvät kansanvallan elementit, mutta korostamme, että puoluesihteerin tehtävä painottuu enemmän puolueorganisaation hallinnon ja henkilöstön johtamiseen, eikä niinkään poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi näemme, että puoluesihteerin valinnassa eivät korostu tarpeeksi henkilön kompetenssin varmistaminen organisaation johtamiseen, vaan poliittiset mielipiteet ja henkilökuva, joidenka painoarvo tulisi olla tehtävässä pienemmässä roolissa kuin tehtävän hoitavan henkilön hallinnon osaaminen ja johtamistaidot. Lisäksi puoluesihteerin valinnassa on vaarana se, että aikaa kaksivuotisesta toimintakaudesta voidaan käyttää uudelleen valinnan varmisteluun ja kampanjointiin sen sijaan, että puoluesihteeri hoitaisi 0% puolueorganisaatiossa vastuulleen kuuluvia tehtäviä. Pääsihteeri mallissa tärkeänä etuna olisi myös selkeä tehtävänkuvan rajaus hallinnon hoitamiseen ja vastuu politiikasta siirtyisi vahvasti luottamushenkilöille. Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä pääsihteerin valinnassa tulisi käyttää julkishallinnon ylempien virkamiesten valintaprosessin kaltaista menettelyä, jossa asetetaan selkeät vaadittavan kompetenssin raamit ja ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimus. Toimikausi voitaisiin asettaa kolmesta viiteen vuoteen, jonka jälkeen rekrytointi suoritetaan uudelleen. Esitetyn kaltaisen pääsihteerimallin uskomme vahvasti lisäävän organisatorista suorituskykyä, kun tehtävään valittaisiin teknisiltä taidoiltaan, johtamistaidoiltaan ja vahvalta johtamiskokemukseltaan varmistettuja ammattijohtajia.

4 Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite ).. Lauttasaaren Keskustaseura: Puoluesihteerin valinta puoluehallitukselle Lauttasaaren keskustaseura esittää, että keskustan puoluesihteerin valitsisi puoluehallitus. Puoluesihteerin tehtävä on muuttunut vuosien saatossa. Painopiste on järjestön johtamisessa, kun poliittinen johtaminen on selkeästi puolueen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tehtävänä. Harvaan määräaikaisen työn hakuun joutuu satsaamaan taloudellisesti niin paljon kuin puoluesihteerin tehtävään. Vaarana on, ettemme jatkossa saa houkuteltua tehtävään parhaita voimia, jos itse hakuprosessi ei vastaa työn kuvaa. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite ).. Ylivieskan Keskustan Pohjoinen paikallisyhdistys: Jäsenäänestystä koskeva sääntömuutos Paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa.. päätimme esittää Suomen Keskustan sääntöjen pykälään muutosta. Pykälän sääntöjen mukaan valtiollisissa vaaleissa voi asettua ehdokkaaksi piirin jäsenäänestykseen ehdokas jota ei ole paikallisyhdistys esittänyt, jos hänellä on kerättynä vähintään vaalipiirissä toimivien jäsenten nimiä. Esitämme, että sääntöjen kohtaan tehdään muutos ja nostetaan nimen sijasta jäsenäänestykseen päästäkseen omassa vaalipiirissä vähintään 0 allekirjoittaneeseen jäseneen. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puolueen sääntöjen on laadittu vaalilain määräämällä tavalla. Vaalilain mukaan oikeus nimetä henkilöitä jäsenäänestykseen on vaalipiirissä toimivalla puolueeseen kuuluvalla yhdistyksellä, jossa on vain henkilöjäseniä (perusjärjestö). Päätöksen nimeämisestä tekee perusjärjestön päätösvaltaa käyttävä toimielin tai sen valtuuttamana perusjärjestön hallitus. Vaalilain mukaan jäsenäänestykseen on myös otettava henkilö, jonka vähintään vaalipiirin alueella toimivaan samaan perusjärjestöön kuuluvaa jäsentä on siihen kirjallisesti nimennyt. Henkilön voi nimetä myös vähintään jäsentä, jotka saavat kuulua vaalipiirin alueella toimiviin eri perusjärjestöihin. Perusjärjestön jäsen voi yhtyä vain yhteen tässä momentissa tarkoitettuun esitykseen. Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole antanut siihen kirjallista suostumustaan.. Keskustan Pietarsaaren paikallisyhdistys: Vähintään yksi keskustapiiri maakuntaan/itsehallintoalueelle Keskustan Pietarsaaren paikallisyhdistys ehdottaa, että puolueen piiriorganisaatioita muutetaan välittömästi, tai viimeistään vuotta ennen tulevia maakuntavaaleja siten, että kussakin maakunnassa tulee olemaan vähintään yksi Keskustan piiri. Piiri voi olla yksi- tai kaksikielinen. Perustelut: Kussakin maakunnassa tullaan päättämään asioista maakuntakohtaisesti, jolloin on luonnollista, että kussakin maakunnassa on vähintään yksi Keskustan piiri. Maakuntavaaleja ja maakunnissa käsiteltäviä kysymyksiä ei voida organisoida, kampanjoida tai ratkaista naapuripiirien tuella. Maakuntakysymyksissä Keskustan edustajien pitää sitoutua oman maakuntansa lähtökohdista ja omassa maakunnassa tunnettujen edustajien voimin. Maakunnat kilpailevat, ja tulevat kilpailemaan, toimintaedellytyksistä omista lähtökohdistaan, kuten historia on osoittanut tähänkin saakka. Tämän

5 lisäksi toki tarvitaan yhteistyökykyisiä henkilöitä ajamaan päämääriä, jotka ovat yhteisiä naapureillekin, esimerkiksi tie- ja väylähankkeet, ylimaakunnalliset terveyskysymykset jne. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Maakuntahallinnon uudistus on kesken ja siinä vaiheessa, ettei Keskustan piiriorganisaatiorakennetta ole syytä päivittää ennen kuin tiedämme varmaksi maakuntahallinnon muodon ja sisällön. Aloite on oikeassa siinä, että maakuntien ja piirien merkitys tulee kasvamaan uudistuksen myötä. Samalla on kuitenkin huomioitava, miten Keskustan piirit toimivat suhteessa eduskuntavaalien vaalipiiriin ja itsehallintoalueena toimivaan maakuntaan. Tarvetta piirirakenteen uudistamiselle tulee monesta suunnasta. Keskustan sääntöjä tullaan muuttamaan tarvittaessa maakuntahallinnon muodostamisen jälkeen, jolloin myös piirirakenne saattaa tulla tarkastelun alle. Keskustan toiminnan edellytykset joka puolella Suomea tulee mahdollisten uudistusten jälkeenkin taata.. Keskustan Mäntyharjun kunnallisjärjestö: Varajäsenet piirihallitukselle Esitämme että Suomen Keskusta r.p:n piirin sääntöjä muutetaan siten että piirihallituksiin valitaan myös henkilökohtaiset varajäsenet varsinaisille jäsenille. Perustelut: Saadaan kokoukset varmasti laillisiksi ja päätösvaltaisiksi. Tiedonkulku kuntatasolle saadaan varmistettua. Saadaan mahdollisimman paljon toimijoita mukaan. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen ja toteaa, että piirien nykyiset säännöt mahdollistavat piirihallituksen koon määrittämisen laajalla vaihteluvälillä: puheenjohtajiston lisäksi piirihallitukseen voi kuulua - muuta jäsentä. Tällä on haluttu tarjota mahdollisuus valita kuhunkin piiriin sopiva määrä piirihallitusten jäseniä. Tiedonkulun lisäämiseksi piirihallituksen kokouksiin kutsutaan jo nykyisten sääntöjenmukaisesti myös muut piirin keskeiset keskustatoimijat. Piirihallituksen päätösvaltaongelmat ovat puoluekokouksen mielestä huolestuttavia. Kannattaa selvittää syyt, miksi luottamustehtäviin valitut eivät ota heille osoitettujen tehtävien hoitoa riittävällä vakavuudella tai pysty osallistumaan riittävästi kokouksiin. Lähtökohtana on, että jokaiseen tehtävään valitaan parhaat mahdolliset voimat, jotka myös sitoutuvat tekemään töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tähän kuuluu mm. kokouksiin osallistuminen. Riittävän aikaisella tiedolla kokousajoista ja muita kokouskäytäntöjä kehittämällä päätösvallan puuttuminen ja kokouksiin osallistumattomuus saattavat korjautua nopeastikin.. Keskustan Kuopion kunnallisjärjestö: Kunnallisjärjestöstä puolueen perusyksikkö Keskustan Kuopion kunnallisjärjestö esittää Keskusta r.p.:n puoluekokoukselle puolueen järjestörakenteen muutosta siten että: Kunnallisjärjestö on puolueen perusyksikkö. Perusyksikön termi voisi jatkossa olla osasto, esim. Keskustan Kuopion osasto. Kunnallisjärjestön (osaston) sääntömääräisessä kokouksessa on äänioikeus jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella kunnassa asuvalla puolueen jäsenellä. Henkilöjäsenten lisäksi kunnallisjärjestöllä voi olla rajoittamaton määrä paikallisyhdistysjäseniä. Paikallisyhdistys voi lähettää kunnallisjärjestön kokoukseen erikseen päätettävän määrän äänioikeutettuja edustajia. Edustus puoluekokouksessa määräytyy kunnallisjärjestön (kunnan) alueella asuvien puolueen jäsenten määrän perusteella Kunnallisjärjestö päättää puoluekokousedustajistaan vuosikokouksessa

6 Maakunnan kunnallisjärjestöt muodostavat yhteisen maakunnallisen Keskustapiirin jonka hallituksessa on edustaja vastaavasta Keskustanuorten ja Keskustanaisten piiristä Keskustanuorilla ja Keskustanaisilla on omat kunnallisjärjestönsä ja maakunnalliset piirinsä Keskustanuoret ry. ja Keskustanaiset ry. muodostavat omat valtakunnalliset organisaationsa jotka ovat Keskusta r.p.:n jäseniä ja joille on varattu oma kiintiö puoluekokouksen ja puoluehallituksen kokoonpanossa Puolueen jäsenmaksu maksetaan Keskusta r.p:lle kunkin kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Keskusta r.p. tilittää piirin ja kunnallisjärjestön osuuden helmikuun loppuun mennessä. Keskusta r.p. ylläpitää koko puolueen jäsenrekisteriä ja toimittaa kunnallisjärjestölle ja piirille oman jäsenluettelon vuosittain jäsenmaksutilityksen yhteydessä Keskustan järjestörakenne on -luvun työn ja aikakauden tarpeiden tuote. Rakenne ei enää toimi aktiivisen järjestötyön välineenä eikä kuvasta nykykansalaisen tapaa toimia. Väestön keskittyminen, autoistuminen ja digitalisaatio on vienyt pohjan kyläkuntiin perustuvalta järjestöltä. Puolue tarvitsee selkeän toimintamallin toiminnallisena ja aktivoivana kansalaisten vaikuttamiskanavana. Kuntaan perustuva perusyksikkö tuo selkeyttä toimintaan eikä sulje pois paikallisen aktiivisuuden ja lähidemokratian ilmentymänä syntyviä paikallisosastoa kuntaosaston jäsenenä. Puoluekokous toteaa aloitteen sisältävän runsaasti hyviä huomioita ja kehitysideoita järjestöllisen kehittämisen eteenpäin viemiseksi. Puoluekokous ei kuitenkaan yhdy aloitteen yksityiskohtaiseen malliin toteuttaa keskustalainen järjestörakenne tulevaisuudessa. Jatkossakin paikallisyhdistyksillä tulee olemaan merkittävä rooli. Lisäksi sisarjärjestöjen päätösvalta omasta järjestöllisestä kehittämisestä osana keskustaperhettä säilyy heillä. Aloite on aivan oikeassa huomiossaan kunnallisjärjestöstä puolueen kantavana perusyksikkönä. Puoluehallituksen ja piirihallituksen yhtenä tehtävänä on ohjeistaa ja opastaa yhdistyksiä toimimaan sääntöjen ja määräysten mukaisesti puolueen toimintaa tarpeen mukaan uudistaen. Puolueen sääntöuudistuksen seuraavassa vaiheessa päivitetään puolueen perusjärjestöjen mallisäännöt.. Keskustan Tervon paikallisyhdistys: Perusjärjestön mallisääntöjen uudistaminen vastaamaan paremmin tilannetta, jossa kunnassa toimii vain yksi yhdistys Keskustan järjestötyössä yhteiskuntarakenteen muutos pakottaa paikallistasollakin organisaatiouudistuksiin. Samanlaisten tehtävien päällekkäisyys turhauttaa ja aiheuttaa väsymystä moniportaisen järjestökentän toiminnan ylläpitoon. Samat mukana olevat aktiivihenkilöt joutuvat toimimaan eri tasoilla useamman yhdistyksen luottamustehtävissä. Varsinkin pienissä vähäväkisissä kunnissa kunnallisjärjestön ohella toimivia paikallisyhdistyksiä on yleensä jäljellä vain muutama. Olemme Tervossa purkaneet kunnallisjärjestön ja siirtäneet sen tehtävät soveltuvin osin ainoalle paikallisyhdistykselle. Yhden yhdistyksen mallissa uskomme toiminnan tehostumiseen ja varainkäytön säästöihin yksiportaisella organisaatiolla. Vastaavanlaista tarvetta uskomme olevan monella muullakin pienellä paikkakunnalla. Ongelmana on se, että nykyiset paikallisyhdistyksen säännöt eivät kaikilta osin vastaa kunnallisjärjestöltä yhdistykselle siirtyviä tehtäviä mm. kunnallisvaalitoiminnan yms. osalta. Sen vuoksi on tarpeen täydentää perusjärjestön sääntöjä vastaamaan kattavammin järjestötoiminnan muotoja, joka vaihtoehtoisena tapahtuu yhden paikallisen yhdistyksen puitteissa. Keskustan Tervon paikallisyhdistys ry esittää järjestöaloitteena Keskustan puoluekokoukselle, että perusjärjestön mallisääntöjä uudistettaisiin paremmin vastaamaan tilannetta, jossa kunnassa toimii vain yksi paikallis/kuntayhdistys.

7 Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta pitää Tervon paikallisyhdistyksen aloitetta tärkeänä. Keskustan organisaation tulee elää yhteiskuntarakenteen muutoksen mukana. Yhdistysten purkamisesta ja yhdistymisestä tulee päättää laajalla yksituumaisuudella niin, että kukaan aktiivijäsen ei koe jäävänsä ilman toimivaa vaikuttamisen väylää. Paikallisyhdistysten purkautuminen ja yhdistyminen pitäjätasolla yhdeksi yhdistykseksi vaatii perusjärjestöjen säännöissä mainitun muodollisen menettelyn. Puolueen nettisivujen järjestöaineistossa on jo olemassa pitäjäpaikallisyhdistyksille omat vuosi- ja syyskokousten malliesityslistat, joissa ovat mukana ne asiakohdat, joiden hoitaminen on siirtynyt lakkautetulta kunnallisjärjestöltä tälle pitäjän ainoalle keskustalaiselle yhdistykselle. Puoluehallituksen ja piirihallituksen yhtenä tehtävänä on ohjeistaa ja opastaa yhdistyksiä toimimaan sääntöjen ja määräysten mukaisesti puolueen toimintaa tarpeen mukaan uudistaen. Puolueen sääntöuudistuksen seuraavassa vaiheessa päivitetään puolueen perusjärjestöjen mallisäännöt.. Keskustan Nivalankylän paikallisyhdistys: Byrokratian vähentäminen paikallisyhdistysten toiminnassa Keskustalainen toiminta saa voimansa paikallisesta aktiivisuudesta. Työ lähiyhteisön hyväksi ja laajemminkin houkuttelee mukaan uusia ihmisiä. Tänä aikana monet eivät ole valmiita sitoutumaan pitkäaikaiseen järjestölliseen toimintaan eikä yhdistyksenhallinnolliseen vastuuseen. Keskustan Nivalankylän paikallisyhdistys esittää, että hallinnollista tekemistä kevennetään muuttamalla sääntöjä siten, että paikallisyhdistykset järjestävät vain yhden virallisen kokouksen vuodessa. Vuosikokouksessa käsiteltäisiin kaikki ne asiat, jotka nyt käsitellään syyskokouksessa ja keväisin pidettävässä vuosikokouksessa. Näin osallistuttaisiin omassa toiminnassa byrokratian purkutalkoisiin. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Aloitteen huomio toiminnan keskittymisestä muuhunkin kuin kokouksien järjestämiseen on oleellinen. Kahden vuosikokouksen malli rytmittää yhdistyksen toiminnallista vuotta, ja mahdollistaa paikallisyhdistyksen toimisen demokraattisena keskustaperheen osana. Paikallisyhdistyksen, joka ei kykene järjestämään sääntöjensä mukaisia vuosittaisia yhdistyksen kokouksia, tulisi miettiä joko toimintansa elvyttämistä tai yhdistymistä toiseen paikallisyhdistykseen.. Keskustanaisten Lapinlahden yhdistys: Selkeät ohjeet rekisteröintiin ja sääntöihin Keskustanaisten Lapinlahden yhdistys ry toivoo selvitystä yhdistysten rekisteröitymisestä selkein ohjeistuksen avulla. Nykyisten ohjeistuksen ja sääntöjen avulla ei ole riittäviä ohjeita eikä tietoa, miten toimia, kun toimiva yksikkö päättää rekisteröityä yhdistykseksi. Omakohtaisesti olemme kokeneet haasteelliseksi tiedon saannin rajallisuuden ko. asian johdosta. Jolloin rekisteröityminen on viivästynyt ja vienyt aikaa ja säästöjä. Keskustanaiset haluaa tällä Suomen Keskustan puoluekokoukselle kohdennetulla aloitteellaan kiinnittää huomion edellä mainittuihin kohtiin ja toivovat niin sääntöihin, kuin nettisivustoillekin selkeitä ohjeita, jatkossa rekisteröinnin aloittaville. Puoluekokous näkee aloitteen nostavan esiin yhden oleellisimmista byrokraattisista haasteista keskustaperheen järjestöllisestä toiminnasta. Nykyinen ohjeistus ei ole riittävä ja sen päivittäminen on otettu työnalle puoluetoimistolle tehtyjen uusien järjestöllisten rekrytointien myötä jo alkuvuodesta. Patentti- ja rekisterihallitus PRH on osaltaan valmistellut Liittokaista-palvelua, joko osaltaan on helpottamassa yhdistysten rekisteröitymistä ja sääntömuutosten tekemiseen liittyvää byrokratiaa ja mahdollistamassa yhä joustavammat sähköiset keinot niiden tekemiselle. Palvelun myötä on tarpeen päivittää ohjeistukset ja näin ollen puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen.

8 . Keskustan Länsi-Haminan paikallisyhdistys: Paikallisyhdistyksen sääntömuutosbyrokratian helpottaminen Paikallisyhdistyksen nimenmuutos Patentti- ja Rekisterihallitukselle on liian byrokraattista ja aikaa vievää. Paikallisyhdistyksessämme tapahtui sääntömuutoksia sekä kahden paikallisyhdistyksen sulautuminen yhteen. Se aiheutti tarpeen nimenmuutokselle. Piirijärjestö oli asiasta tietoinen. Nimenmuutosbyrokratia kesti puoli vuotta. Muutospaperimme kiersivät puolueen, piirin, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä paikallisyhdistyksen kesken. Tässä olisi tarvetta helpottaa byrokratiarumbaa. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Viitaten Keskustanaisten Lapinlahden yhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite ) tilanne on jo mm. nimenmuutosten osalta helpottumassa PRH:n Liittokaista-palvelun myötä. Sen käyttöönoton jälkeen puolue voi palvelun kautta hyväksyttää sääntömuutosasiat helpommin ja nopeammin sillä periaatteella, että puolueella säilyy oikeus yhdistystensä sääntöjen hyväksymiseen.. Suomen Keskustanaiset, Keskustan Opiskelijaliitto ja Suomen Keskustanuoret: Rinnakkaisjäsenyys säilytettävä myös tulevaisuudessa Suomen Keskustanaiset, Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat esittävät, että puolue sitoutuu säilyttämään ns. rinnakkaisjäsenkäytännön myös jatkossa. Useat keskustalaiset toimijat, etenkin nuoret, opiskelijat ja naiset ovat aktiivisia järjestötoimijoita useammassa yhdistyksessä. Keskustanaiset perustettiin, koska nähtiin tarve rohkaista naisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä pätee yhä. Keskustaopiskelijat ovat ansiokkaasti nostaneet opiskelijoiden ääntä kuuluviin niin puolueen sisällä kuin yhteiskunnassa. Keskustanuoret ovat kasvattaneet monta vaikuttajasukupolvea ja houkuttelevat jatkuvasti uusia toimijoita aatteemme pariin aktiivisellaan ja uudistuvalla toiminnallaan. Monet toimijat eivät kuitenkaan halua rajoittaa toimimistaan vain yhdessä yhdistyksessä tai yhteen sisarjärjestöön: moni toimii esimerkiksi sekä opiskelupaikkakunnallaan sekä oman kotikuntansa keskustajärjestöissä. Ilman tätä mahdollisuutta moni paikallisyhdistyskin jäisi vaille aktiivisia toimijoita. Keskustan sisarjärjestöt katsovatkin, että koko puolueen etu, että rinnakkaisjäsenkäytäntö säilytetään myös jatkossa. On selvää, että niin jäsen- kuin yhdistysrekisteriä tulee kehittää edelleen, mutta se ei saa johtaa yhdistysten toiminnan hankaloittamiseen tai siihen, että yksittäinen toimija joutuu valitsemaan vain yhden yhdistyksen, missä toimia. Puoluekokous toteaa aloitteen keskusteluun nostaman huomion olevan tärkeä. Puolue sisarjärjestöineen on kansanliike, jossa jäsen ja hänen jäsenyytensä on oleellinen osa niin järjestöllistä toimintaa kuin poliittista vaikuttamista. Jäsenyyden on pohjauduttava jäsenen omaan haluun olla jäsen ja toimia valitsemissaan yhdistyksissä. Jäsenen velvollisuutena on jäsenmaksun suorittaminen, jolla samalla osoitetaan tahto olla jäsen. Tulevalla puoluekokouskaudella jatketaan järjestöllistä kehittämistä myös henkilöjäsenyyden osalta. Edessä on tarve päivittää keskustaperheen sääntöjä, jolloin myös tarvittavat tarkennukset voidaan tehdä koskien henkilöjäsenyyttä. Rinnakkaisjäsenkäytäntöjä ja jäsenyyden merkitsemistä puoluerekisteriin on syytä tarkastella, jotta myös kukin jäsen tietää, missä yhdistyksessä hän on jäsenenä tai rinnakkaisjäsenenä. Puoluekokous esittää, että puolueen järjestötyöryhmässä löydetään henkilöjäsenyyteen yhdessä valmisteltu ja yhteinen, tulevaisuuteen katsova ratkaisu, joka mahdollistaa jatkossakin jäsenille toimimisen myös useammassa keskustajärjestössä

9 0. Keskustanaisten Keski-Suomen piiri: Sääntömuutosesitys jäsenmaksukeräyksen selkeyttämiseksi Keskustanaisten Keski-Suomen piiri esittää puoluekokoukselle sääntömuutosta puolueen sääntöihin pykäliin ja. Muutosesitykset on merkitty ISOILLA KIRJAIMILLA Puolueen jäsenyhdistykset suorittavat puolueelle jäsenyhdistysten tai niihin kuuluvien yhdistysten varsinaistenjäsenten lukumäärän mukaan jäsenmaksua, josta päättää varsinainen puoluekokous. Kunnallisjärjestöt ja perusjärjestöt suorittavat jäsenmaksunsa piirille sekä perusjärjestöt lisäksi kunnallisjärjestölleen näiden järjestöjen sääntöjen edellyttämällä tavalla. PERUSJÄRJESTÖ SUORITTAA JÄSENMAKSUNSA YHTEEN PIIRIJÄRJESTÖÖN. PIIRIJÄRJESTÖLLÄ TAR- KOITETAAN TÄSSÄ KESKUSTAN, KESKUSTANAISTEN JA NUORTEN PIIRIJÄRJESTÖJÄ. Puoluevaltuusto voi puoluehallituksen esityksestä päättää koota puolueen jäsenyhdistyksiltä ylimääräisiä jäsenmaksuja Puoluekokouksiin on jäsenyhdistyksillä oikeus valita edustajia ja heille varaedustajia siten, että ) kukin perusjärjestö lähettää yhden () edustajan varsinaisten jäsentensä jokaista alkavaa lukua kohden, ) kukin kunnallisjärjestö lähettää kolme () edustajaa, ) kukin puolueen, naisten ja nuorten piiri lähettää neljä () edustajaa perusjärjestönsä varsinaisten jäsenten yhteenlasketun lukumäärän jokaista alkavaa 00 lukua kohden sekä ) Suomen Keskustanaiset ry, Suomen Keskustanuoret ry sekä Keskustan Opiskelijaliitto ry ja :n momentin kohdassa tarkoitettu valtakunnallinen keskusjärjestö lähettää kaksi () edustajaa jäsenjärjestöjensä yhteenlasketun henkilöjäsenmäärän jokaista alkavaa 00 lukua kohden. Äänivalta ja puheoikeus puoluekokouksessa on jäsenmaksunsa :n mukaisesti kokousta edeltäneeltä kalenterivuodelta ja vähintään kaksi () kuukautta ennen kokousta rekisteröityjen, kuluvalta vuodeltajäsenmaksunsa suorittaneiden jäsenyhdistysten edustajilla, ellei puoluekokous myönnä puheoikeutta muillekin. Perusjärjestöä edustavan puoluekokousedustajan on oltava edustamansa perusjärjestön jäsen. Kunnallisjärjestön, piirin tai valtakunnallisen keskusjärjestön edustajan on oltava asianomaiseen järjestöön jäsenenä kuuluvan perusjärjestön jäsen. KUKIN PIIRIJÄRJESTÖ TOIMITTAA JÄSENMAKSUN SUORITTANEIDEN JÄSENJÄRJESTÖJEN LUETTELON PUOLUEELLE KAKSI KUUKAUTTA ENNEN KOKOUSTA. Perustelut muutosesitykselle: Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että perusjärjestöt (naisosastot ja nuoret) maksavat kaksinkertaista piirijäsenmaksua eikä kyseinen käytäntö kohtele erityisesti naisten ja nuorten osastoja tasapuolisesti verrattuna ukko-osastoihin. Perusosastojen osalta kaikilla tulee olla samankaltainen jäsenmaksukohtelu eli piirin jäsenmaksu yhteen piiriin pitää riittää. Perusosastoilla on taloudellisia vaikeuksia muutenkin eikä kaksinkertainen piirijäsenmaksun suorittaminen innosta ketään. Piirijärjestöissä tulee olla tieto siitä, ketkä perusosastot ovat jäsenmaksunsa suorittaneet, jotta puoluekokousedustus säilyy. Piirithän suorittavat omat jäsenmaksut puolueelle. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen ja toteaa, että piirin jäsenmaksusta päättää jokainen piiri itsenäisesti. Tämä koskee niin puolueen piirejä, naisten piirejä ja nuorten piirejä.

10 Puolueen jäsenyhdistykset suorittavat puolueelle jäsenyhdistysten tai niihin kuuluvien yhdistysten varsinaisten jäsenten lukumäärän mukaan jäsenmaksu, josta päättää varsinainen puoluekokous. Puolue pyrkii jatkossa yhtenäistämään jäsenmaksukäytäntöjä ja maksujen perintää. Näitä käytäntöjä on tarkoitus kehittää alkavalla puoluekokouskaudella.. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Yksi yhteinen puolue yksi yhteinen jäsenmaksu ja jäsenyys Usein kuulee puoleen sisällä sanottavan, että nuoria tarvitaan enemmän mukaan toimintaan. Tällä hetkellä puoleen sisarjärjestöjen välillä liikkuminen tuntuu kuitenkin hankalalta nykyinen järjestelmä on jopa rajoittava. Varsinaisena jäsenenä voi olla vain yhdessä järjestössä, ja energiaa täynnä oleva nuori ei voi toimia halutessaan yhtä aikaa täysivaltaisesti vaikkapa nuorissa ja itse puolueessa. Myös jäsenmaksujärjestelmä on jokseenkin sekava, eikä puolueen toimintaan liittyvä nuori aina edes tiedä minkä kaikkien järjestöjen jäsen on. Jos nuori onnistuu kuitenkin selviämään tästä viidakosta ja liittyy kaikkien sisarjärjestöjen jäseneksi, ovat jäsenmaksut yhteensä 0 euroa vuodessa. Jäsenmaksut eivät kolahda kovimmin töissä käyvään aikuiseen, vaan eritoten nuoreen, opiskelevaan naiseen. Keskusta puolueen ja Keskustanaisten jäsenmaksut ovat euroa / kappale, Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliiton vastaavasti euroa. Maksut kuulostavat nopeasti pieniltä, mutta 0 euroa on nuorelle todella iso raha. Pohjois-Pohjanmaan nuoret esittävät, että puolue aloittaa selvityksen järjestöjen yhteisen jäsenmaksun ja jäsenyyden - ja tätä kautta yhteisen jäsenrekisterin saamiseksi. Yhteinen jäsenmaksu ja jäsenyys eivät ole ainoastaan ratkaisu nuorten mahdollisiin ongelmiin rahoittaa jäsenyytensä, vaan parhaiten toteutettuna helpottaisi myös nuoren siirtymistä aikuisten pariin, kun vuoden ikä tulee täyteen. Jäsenmaksun voisi kerätä puolue, ja siitä menisi osa jäsenen edustamalle piirille tai nuorten piirille, riippuen jäsenyydestä. Piirit puolestaan jakaisivat osan rahoista osastoilleen jäsenten lukumäärän mukaisesti. Laskutus helpottuu, kun jokaisen järjestön ei tarvitsisi lähetellä erillisiä laskuja eihän useiden laskujen ajo ja lähettäminen halpaa ole. Jäsenelle on helpointa maksaa yksi lasku ja saada siten mahdollisuus vaikuttaa kaikissa haluamissaan järjestöissä. Puoluekokous toteaa, että jäseneksi liittymisestä ja jäsenmaksun suuruudesta päättää jokainen perusyhdistys itsenäisesti. Keskustan puoluevaltuuston vuosikokous päätti suosituksesta yhtenäiseksi jäsenmaksuksi, joka on / euroa henkilöjäseneltä vuotta kohden. Kokemukset yhtenäisestä jäsenmaksusuosituksesta ja jäsenmaksun suuruudesta ovat olleet rohkaisevia, ja viimeisen kahden vuoden aikana jäsenmaksutuotot ovat lähteneet nousuun. Keskustan piirit ovat vuosittain käsitelleet jäsenmaksusuositukset piirien syyskokouksissa. Puolue jatkaa tulevalla puoluekokouskaudella jäsenmaksukäytäntöjen ja jäsenmaksujen perinnän kehittämistä yhteistyössä paikallisyhdistysten ja piirien kanssa.. Keskustan Kuusamon kunnallisjärjestö: Keskustan jäsenmaksu Tuleva kolmenkymmenen euron jäsenmaksu on jo nyt aiheuttanut suurta hämmennystä Keskustan jäsenistössä. Kaavailtu maksu on etenkin pienituloisille, eläkeläisille ja suurperheille liian korkea. Etenkin pienien sivukylien osastojen kohtalona on jäsenkato liian korkean maksun myötä. Keskustan vahvuus on aina ollut suuri, vankka ja vahva jäsenistö. Tällä ratkaisulla on tulevaisuudessa huomattavat vahingolliset vaikutukset paikallisyhdistysten ja samalla koko Keskustan toimintaan. Mikäli puolueesta erotaan liian suuren jäsenmaksun vuoksi, alenee kynnys tulevissa vaaleissa äänestää jotakin muuta puoluetta. Pienissä paikallisyhdistyksissä on myös lukuisia ns. hiljaisia kannattajajäseniä. Nämä jäsenet ovat erityisasemassa tulevaisuuden Keskustalaisuudessa. He eivät ole aktiivisia järjestötoimijoita, mutta ajattelevat Keskustalaisesti ja ennen kaikkea ovat uskollisia äänestäjiä jokaisessa vaalissa. Jokaisen jäsenen täytyy olla yhtä arvokas. Mielestämme

11 jäsenyyttä ei voi mitata rahassa, vaan Keskustalainen vahvuutena täytyy olla suuri ja vahva jäsenistö läpi Suomen. Edellisessä puoluekokouksessa jäsenmaksun korottamisesta ei tehnyt päätöstä puoluekokous, joten jäsenistöä täytyy tässä asiassa kuunnella ja käsitellä jäsenmaksu uudelleen virallisesti puoluekokouksessa. Edellä mainituin perustein Kuusamon kunnallisjärjestö ja paikallisosastot esittävät Keskustan jäsenmaksun muuttamista seuraavasti vuodesta alkaen: Henkilöjäsenmaksu: /vuosi. Perhejäsenmaksu: /vuosi. Yhdistyksen jäsenmaksu on henkilökohtainen. Jäsenmaksu on olennaisessa roolissa, kun todennetaan henkilön kuuluminen paikallisyhdistykseen ja siten puolueeseen. Tässä kohtaa, kun on kyse juuri kuulumisesta puolueeseen, pitää jäsenasiassa olla erityisen tarkka, eikä yhteiset jäsenmaksut ole mahdollisia. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten aloitteen vastaukseen (aloite ).. Keskustan Oulujoen paikallisyhdistys: Jäsenmaksun alentaminen Keskustan Oulujoen paikallisyhdistys esittää puoluekokoukselle, että jäsenmaksu euroa alennetaan eurolla, jäsenmaksu /jäsen/vuosi. Perustelut: Nykyinen jäsenmaksu euroa/vuosi on liian suuri maksu mm. pienituloisille, eläkeläisille ja työttömille. Keskusta on perinteisesti köyhän asialla! Jäsenmaksulla on suuri merkitys myös perheen nuorten sitouttamisessa keskustan toimintaan. Nuorissa on tulevaisuus! Jäsenmaksun kohtuullistaminen toisi todennäköisesti puolueeseen lisää myös uusia jäseniä. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten aloitteen vastaukseen (aloite ).. Keskustan Muuramen paikallisyhdistys: Keskustan jäsenmaksukäytäntö Osa keskustan piireistä on kerännyt jo kymmeniä vuosia kannatusmaksuja toimintansa rahoittamiseksi. Niissä piireissä, joissa kannatusmaksuja on systemaattisesti kerätty, on kannatusmaksuja kertynyt jopa yli euroa/vuosi. Näissä piireissä on myös keskustan kannatus pysynyt vakaana väestön vähenemisestä ja/tai ikääntymisestä huolimatta. Viiden vuoden välein tapahtunut kannatusmaksu valtakirjan uudistaminen käymällä henkilökohtaisesti tapaamassa kannattajajäsen taloutta, onkin todettu hyväksi tavaksi pitää yhteyttä kenttään. Kannatusmaksu on siis ollut talouskohtainen, joten kaikki saman perheen jäsenet ovat voineet halutessaan liittyä samalla valtakirjalla. Talouskohtainen maksu on saattanut vaihdella viidestä eurosta useisiin satasiin eli kukin kykynsä mukaan. Viime vuosina useat paikallisyhdistykset ovat luopuneet kokonaan jäsenmaksujen perinnästä ja käytännöksi on muotoutunut, että kannatusmaksun maksanut on myös puolueen/paikallisyhdistyksen jäsen. Keskustan Turun puoluekokouksen päätös jäsenmaksu uudistuksesta on varmaan tarkoitukseltaan ollut hyvä. Uudistusta Juha Rehulan johdolla valmistellut työryhmä ei ole kuitenkaan ottanut huomioon tai ymmärtänyt, että Keskustan piirit ja jäsenkunta ovat kukin omanlaisiansa. Keskustaa ei siis voi verrata vaikkapa urheiluseuraan, jonka jäsenistö on aivan eri tavalla homogeenista. Samoin, kun asia on tuotu päätettäväksi niin puoluekokouksessa, kuin piireissäkin, ei uudistuksen todellisia vaikutuksia ole ilmeisestikään ymmärretty. Tämän uudistuksen vaarana nimittäin on, että se mitätöi monen aktiivisen piirin kymmenien vuosien jäsenkeräystyön tuloksen poistamalla puolueesta

12 ne uskollisimmat puoluetyötä vapaaehtoisesti tehneet, joilla ei ole varaa maksaa euroa per perheenjäsen. Keskustassa on hyvin paljon todella pienituloisia niin työttömiä, yrittäjiä, perheitä ja jopa köyhyysrajan alapuolella eläviä eläkeläisiä. Tällä hetkellä, kun sähköjä katkaistaan tuottajilta maksamattomien laskujen vuoksi, voi hyvin kuvitella, mikä on reaktio, kun piiristä soitetaan ja vaaditaan perhemaksuja purettavaksi ja jäsenmaksua suurennettavaksi. Jäsenuudistus toimii varmaan moitteettomasti ja talouskin kohentuu sen avulla niissä piireissä, joissa ei ole systemaattisesti suoritettu kannatusmaksukeräystä. Keskustan Muuramen paikallisyhdistys esittää, että jäsenmaksu asiaotetaan uudelleen käsiteltäväksi. Emme usko, että Keskustasta olisi tarkoitus tehdä toinen Kokoomus eli puolue, jossa voisivat jäseninä olla vain hyvätuloiset. Esitämme, että ne piirit, joissa on ollut hyvin toimiva ja piirin toimintaan tuloa tuottava kannatus/jäsenmaksu järjestelmä, voisivat ainakin toistaiseksi jatkaa entiseen tapaansa. Yhdistyksen jäsenmaksu on henkilökohtainen. Jäsenmaksu on olennaisessa roolissa, kun todennetaan henkilön kuuluminen paikallisyhdistykseen ja siten puolueeseen. Tässä kohtaa, kun on kyse juuri kuulumisesta puolueeseen, pitää jäsenasiassa olla erityisen tarkka, eikä yhteiset jäsenmaksut ole mahdollisia. Yhdistys voi kuitenkin periä erikseen kannatusjäsenmaksuja. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten aloitteen vastaukseen (aloite ).. Suomen Keskustanaiset: Keskustassa siirryttävä keskitettyyn jäsenmaksun perimiseen Keskustan jäsenkäytäntö perustuu siihen, että jokainen jäsen kuuluu yhteen tai useampaan paikallisyhdistykseen. Puolueella on myös kannatusjäseniä ja vuosikymmenten saatossa näiden erilaisten jäsen- ja kannatusmaksujen perintä on saanut erilaisia toteutusmalleja, yhdistyksestä ja piiristä riippuen. Tällä hetkellä vain noin viidesosa jäsenistä maksaa jäsenmaksua ylipäätään. Jäsenmaksuista osa palautuu paikallisyhdistyksille, mutta kokonaisuutena koko jäsenmaksukäytäntö on epäyhtenäinen ja kaipaisi uudistusta. Samanaikaisesti kun kamppaillaan liian vähäisten toimintaresurssien kanssa, vain pieni osa jäsenistöstä maksaa jäsenmaksua. Suomen Keskustanaiset esittää, että puolue siirtyy keskitetyn jäsenmaksun keräämiseen. Tällöin jäsenmaksu voisi muodostua yhdistyksen, piirin ja puolueen määrittämästä jäsenmaksun osasta, joista muodostuvan kokonaissumman perimisen hoitaisi puolue. Perityistä jäsenmaksuista palautettaisiin piireille ja yhdistyksille heidän osuutensa. Jäsenmaksun määräytymisessä voidaan halutessaan ottaa huomioon esimerkiksi nuorten tai opiskelijoiden alennettu jäsenmaksu. Keskitettyyn jäsenmaksuperintään siirtyminen toisi lisää jäsenmaksutuloja, mikä puolestaan turvaisi niin poliittisen järjestötoiminnan resursseja kuin esimerkiksi puoluetoiminnan rekisterin kehittämistä monipuoliseksi järjestötyökaluksi. Tämän aloitteen hyväksyessään Keskusta sitoutuu edistämään keskitettyyn jäsenmaksuperintään siirtymistä ja tekemään siihen liittyvää suunnittelua tiiviissä yhteistyössä piirien ja sisarjärjestöjen kanssa. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Yhdistyslain mukaan jäsenmaksun periminen on perusyhdistyksen tehtävä, kuten jäsenmaksun määrääminenkin, yhdistys voi kuitenkin halutessaan ulkoistaa jäsenmaksujen perinnän. Nykyinen käytäntö jäsenmaksujen perinnässä on jäseniä eriarvoistava ja epäammattimainen. Piirijärjestöjen jäsenmaksujen perintä juontaa juurensa alun perin piirien keräämiin kannatusmaksuihin. Tälle jatkoksi oli helposti yhdistettävissä, että piiri perii myös alueensa jäsenten jäsenmaksut ja palauttaa näistä alueellisesti

13 sovitut osuudet kunnallisjärjestöilleen ja paikallisyhdistyksilleen. Seuraava looginen askel on, että jäsenmaksujen perintä keskitetään. Keskittämisen etuna puoluekokous näkee, että perintä ammattimaistuu, kohtelee jäsenistöä tasavertaisesti ja kohdentaa niukkoja henkilöresursseja paremmin. Keskitettyyn perintään siirtymiselle on jo olemassa peruselementit, moni piirijärjestö onkin ilmoittautunut halukkaaksi pilottipiiriksi asian eteenpäin viemiseksi. Uudistusta viedään eteenpäin seuraavalla puoluekokouskaudella osana järjestötyön ja puoluetoiminnan rekisterin kehittämistä.. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsenmaksujen perintä puolueelle Jäsenmaksujen määräytymistä ja niiden perintää on selkiytettävä puolueessa. Nykyinen monenkirjava käytäntö ei ole toimiva. Mielestämme jäsenmaksujen perintä tulisi antaa puolueen vastuulle. Lukuisissa valtakunnallisissa järjestöissä toimitaan niin, että liittotaso kerää jäsenmaksut ja tekee tilitykset piiri- ja paikallistasolle. Puolueen perimänä jäsenmaksujen perintä yhtenäistyisi ja perintä olisi johdonmukaista. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Suomen Keskustanaisten aloitteen vastaukseen (aloite ).. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsenrekisterin ylläpito puolueelle Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys viittaa muihin jättämiinsä järjestöaloitteisiinsa ja esittää että Keskustan tulisi lähivuosien aikana tehdä tulevaisuusinvestointi jäsentietojärjestelmän kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi. Jäsentietojen ylläpidon pitäisi olla keskitetysti puolueen ylläpitämää ja hallinnoimaa toimintaa. Silloin tietojen kirjaaminen ja järjestelmän käyttö olisi yhdenmukaista. Tietojen päivitysoikeudet tulisi olla piirissä ja paikallisyhdistyksissä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous katsoo, että jäsenrekisterin ylläpito, ainakin pääosin, olisi keskitettävä. Piireillä pitää kuitenkin olla jatkossakin oikeus päivittää rekisteriä omalta osaltaan. Myös paikallisyhdistysten vastaaville on mahdollisuuksien mukaan kehitettävä mahdollisuuksia päivittää rekisterin tietoja joko suoraan tai esim. sähköisiä lomakkeita hyödyntämällä. Puolueen ylläpitämänä ja tähän henkilöstöresurssit osoittamalla etenkin piirijärjestöjen henkilöresursseja voidaan kohdentaa varsinaiseen puoluetyöhön toimistotyön sijaan. Uudistusta viedään eteenpäin seuraavalla puoluekokouskaudella osana järjestötyön ja puoluetoiminnan rekisterin kehittämistä.. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsentietojen päivitysmahdollisuus paikallisyhdistyksille Keskustan tulisi mahdollistaa, että paikallisyhdistyksestä käsin voidaan tehdä mm. osoitemuutokset paikallisyhdistyksen jäsenten yhteystietoihin. Tämä helpottaisi monta työvaihetta sekä erityisesti piirin toimintaa jäsentietojen ylläpidon osalta. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistyksen aloitteen Jäsenrekisterin ylläpito puolueelle vastaukseen (aloite ).. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Paikallisyhdistysten toimihenkilöilmoitukset sähköisiksi Keskustan tulisi omassa toiminnassaan ottaa digiloikka ja mahdollistaa toimihenkilöilmoitusten jättäminen piireihin sähköisessä muodossa. Viitaten aiempaan aloitteeseemme jäsenrekisterin uudistamisesta, niin siinä yhteydessä voitaisiin helposti huomioida myös se, että paikallisyhdistykset kävisivät kirjaamassa voimassa olevat toimihenkilöt suoraan yhteiseen jäsenrekisteritietojärjestelmään.

14 Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistyksen aloitteen Jäsenrekisterin ylläpito puolueelle vastaukseen (aloite ).. Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö: Keskustan jäsenrekisterijärjestelmä kilpailutettava ja jäsenmaksun laskutuskäytäntöjä uudistettava Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö esittää, että puolue kilpailuttaa jäsenrekisterijärjestelmän ja samalla uudistaa jäsenmaksun laskutuskäytäntöjä ja siihen liittyviä prosesseja. Tällä hetkellä markkinoilla on uusia tehokkaampia järjestelmiä, jotka mahdollistavat nykyistä huomattavasti joustavamman, käyttäjäystävällisemmän ja toimivamman jäsenrekisterin hallinnan. Puolueen tavoite on keskitetty jäsenmaksujen perintä, mutta tämä vaatisi sen, että paikallisyhdistykset pääsisivät päivittämään tietoja puolueen järjestelmään nykyistä helpommin. Nykyinen prosessi on liian aikaa vievä ja kallis: mahdollisuus digiloikkaan olisi tässäkin asiassa mahdollinen. Uuden järjestelmän avulla saataisiin aikaisempaa tehokkaampi jäsenrekisterin hallinta- ja laskutusprosessi, josta olisi taloudellista hyötyä niin piireille kuin paikallisyhdistykselle. Järjestelmän tulisi mahdollistaa paikallisyhdistysten suora pääsy ylläpitämään oman yhdistyksensä jäsentietoja. Tämä keventäisi piiri- ja puoluetoimistojen työtaakkaa ja jäsenrekisterit olisivat entistä paremmin ajan tasalla. Uuden järjestelmän pitäisi mahdollistaa myös monipuolinen E-laskutus sekä joustava tiedostojen hallinta. Uudistuksessa tulee erityisesti huomioida vähintään nykyisen järjestelmän tapaan tietoturva sekä käyttöoikeusasiat henkilötietolain mukaisesti. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous toteaa, että käytettävien tietojärjestelmien on vastattava nykyajan tarpeita, mutta pelkästään muutos muutoksen vuoksi ei ole aina järkevää. Nykyisen puoluetoiminnanrekisterin (jäsenrekisteri) kehittäminen on aloitettu vuonna 0 ja käytössä rekisteri on ollut vajaat kymmenen vuotta. Puoluetoiminnan rekisteri on paljon muutakin kuin pelkkä jäsenrekisteri, ja puolueen tarpeisiin olevaa rekisteriohjelmaa ei ole suoraan markkinoilta saatavissa, vaan aina tarvitaan räätälöintiä. Puoluekokous myöntää, että nykyinen rekisteri vaatii päivitystä ja jopa rakenteellisia muutoksia ja puolue varautuukin koko ajan kehittämään järjestelmiään tarpeita vastaavaksi ja käyttäjäystävälliseksi. Puoluetoiminnan rekisteri toimii jäsenlaskutuksen osalta kiinteästi osana erillistä taloushallinnonjärjestelmää. Taloushallinnon ohjelmisto on nykyaikainen, jatkuvasti kehittyvä ja tarjoaa jo nykyisellään mm. e-laskutus mahdollisuuden. Puoluekokous on kuitenkin aloitteen laatijan kanssa samaa mieltä siitä, että paikallisyhdistysten mahdollisuuksia päivittää suoraan tietojaan rekisteriin tulee kehittää ja viittaa tässä vastaukseensa Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistyksen aloitteisiin (aloitteet ).. Keskustan Tuusulan kunnallisjärjestö, Keskustan Tuusulan Eteläinen paikallisyhdistys, Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys ja Keskustan Pohjois-Tuusulan paikallisyhdistys: Puolueen jäsenrekisteriohjelmiston uusiminen vastaamaan jäsenyhdistysten ajantasaisia jäsenrekistereitä Tuusulan Keskustan paikallisyhdistysten johtokunnat ja Tuusulan Keskustan Kunnallisjärjestö esittävät puolueen jäsenrekisteriohjelmiston uusimista vastaamaan jäsenyhdistysten ajantasaisia jäsenrekistereitä. Perusteluina toteamme Puolueen edellyttämien jäsenrekisteritalkoiden paikalliset haasteet ajantasaisten rekisteritietojen viemisessä, ja etenkin pysymisessä Puolueen tietokannassa. Kun paikallisyhdistys on tahollaan tarkistanut omat jäsenrekisteritietonsa ja toimittanut oikeat jäsentiedot esimerkiksi Excel-tiedostona Puolueelle, ne eivät kuitenkaan tallennu paikallisyhdistyksen esittämällä tavalla, vaan esimerkiksi edesmenneet jäsenet pysyvät Puolueen rekisterissä vuodesta toiseen. Puolueen jäsenkirjeitä saavat perikunnat

15 ja heidän edesmenneet omaisensa vanhentuneilla tiedoilla. Esitämme, että Puolueen jäsenrekisteriohjelma tarjoaa paikallisyhdistyksille mahdollisuuden päivittää oman alueensa jäsentiedot vuosittain suoraan Puolueen rekisteriin esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Näin estetään vanhentuneiden tietojen ja ei-jäsenten tietojen turha roikkuminen Puolueen jäsenrekisterissä. Mielestämme päällekkäisen työn karsiminen auttaa Puoluetta ja Piirejä resurssien tehokkaaseen käyttöön, ja rekisterivirheiden mahdollisuuskin vähenee huomattavasti. Valtakunnallisesti monissa isoissa organisaatioissa, joissa ylläpidetään jäsenrekistereitä, on mahdollista, tietoteknisesti jopa helppoa hoitaa rekisteritietoja paikallistahoilta verkkotunnusten avulla. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa vastaukseensa Keskustan Vihdin kunnallisjärjestön aloitteeseen. (aloite ).. Keskustan Lapuan kunnallisjärjestö: Uudet jäsenet helpommin mukaan toimintaan Keskustan paikallisyhdistysten mallisäännöissä lukee, että puolueen paikallisyhdistyksen jäsenyyttä pitää hakea. Käytännössä jäseneksi voi liittyä vapaasti ilmoittamalla liittymishalukkuudestaan esimerkiksi Keskustan nettisivujen kautta, eivätkä paikallisyhdistykset erikseen käsittele uusia jäseniä. Puolueeseen liittyminen itsessään on tänä päivänä monelle suuri päätös. Kynnys lähteä mukaan aktiiviseen toimintaan on seuraava askel, ja joillekin sekin on suuri. Lapuan Keskustan kunnallisjärjestö toivoo, että tulevaisuudessa uusien jäsenten aktivointi olisi entistä helpompaa ja tieto liikkuisi paremmin jäsenrekistereitä käytännössä hoitavien piiritoimistojen ja paikallisyhdistysten johtokuntien välillä. Toimintatapa voisi olla, että aina tammikuun ja elokuun loppuun mennessä piiritoimistot ilmoittavat kunkin paikallisyhdistyksen sihteerille uudet, viimeisen puolen vuoden aikana liittyneet jäsenet. Näin heidät olisi helppo pyytää mukaan esimerkiksi vuosi- tai syyskokoukseen tai muuhun tapahtumaan tutustumaan ihmisiin ja toimintaan. Tällainen toiminnallisuus voitaisiin ehkä jäsenrekisteriin rakentaa? Jäseneksi liittyvä varmasti odottaa yhteydenottoa. Tehdään se aktiiveille entistä helpommaksi! Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Jäsenluetteloiden ylläpito kuuluu jäsenen jäsenyhdistykselle eli Keskustassa paikallisyhdistykselle. Siksi niiden omaa toimintaa ollaan helpottamassa tulevissa uudistuksissa, joissa esim. vahvan sähköisen tunnistautumisen avulla paikallisyhdistykset voivat itse pitää jäsenluettelonsa entistä helpommin ja aktiivisemmin ajan tasalla. Puoluekokous myös huomauttaa, ettei jäsenluetteloiden hallitseminen ole koskaan ollut Keskustan toimintaan mukaan tulemisen esteenä. Keskiössä on jatkossakin yhdistysten toteuttamat tapahtumat ja toiminta, joihin jäsenet osallistuvat. Järjestötoimintaa helpotetaan paremmalla jäsenluettelon ylläpitämisellä, mikä vapauttaa aikaa ja vaivaa toiminnan toteuttamiseen.. Raaseporin Keskusta/Centern i Raseborg: Työttömien aktivointi ja taloudellisen aseman parantaminen sekä osallistuminen Keskustan toimintaan Mielestämme pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa liikaa ja he ovat passivoituneet. Keskusta voisi tulla todella ruohonjuuritasolle, jos he asettaisivat pitkäaikaistyöttömät samalle viivalle opiskelijoiden kanssa eli Keskustan risteilyt, politiikkapäivät ja muut tapahtumat olisivat edullisempia pitkäaikaistyöttömille. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustan tapahtumien osallistumismaksujen hinnoitteluluokat ovat vakiintuneet mm. siitä syystä, että puolue pystyy ennakoimaan luotettavasti tapahtumiensa kustannukset, jotka yleensä ovat erittäin merkittävät tapahtumien suuruusluokasta aiheutuen.

16 Osallistumismaksujen periminen ylipäänsä mahdollistaa tapahtumien järjestämisen, ja sitouttaa myös osallistujaa tapahtumaan. Aloite on oikeassa, että pitkäaikaistyöttömyys on iso ongelma, koska se esim. aiheuttaa passivoitumista ja suorannaista syrjäytymistä. Ongelma sijoittuu juuri yhteiskunnan ruohonjuuritasolle, jossa Keskustan organisaation puolesta toimivat paikallisyhdistykset sekä kunnallisjärjestöt. Ne tukevatkin jäsenistöään säännöllisesti heidän osallistumisissa eri Keskustan tapahtumiin ja kokouksiin. Puoluekokous kannustaa jäsenensä parhaiten tuntevia paikallisyhdistyksiä ottamaan huomioon jäsenistönsä vähävaraisemmat esim. sopimalla yhdessä heidän matka- ja osallistumiskustannusten tukemisesta. Yhdessä siinäkin mielessä, että kaikki jäsenet eivät tarvitse matkakorvauksia, vaan ne voidaan osoittaa niitä eniten tarvitseville.. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Vuoden paikallisyhdistys -palkinto Keskustan tulee kannustaa ja innostaa ihmisiä toimintaan. Keskustan Kemien paikallisyhdistys esittää, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan paikallisyhdistys seuraavassa sarjassa: Suomen Keskustan paras paikallisyhdistys -kiertopalkinto (Myönnetään sille Suomen Keskustan paikallisyhdistykselle, jossa toiminta on vireää, vaikuttavaa ja tuloksellista, vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on vahvaa ja jäsenillä on hyvä olla.) Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus ja palkinto luovutetaan puheenjohtajan toimesta puoluekokouksessa. Samansuuntainen puoluekokousaloite jätettiin jo aiemmin puoluekokoukselle ja se sai myönteisen vastakaiun. Tällä aloitteella varmistetaan, että palkinto tulee jakoon eikä jauhaudu byrokratian rattaisiin. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan esittää, että aloitteet tutkitaan ja pannaan toimeen seuraavalla puoluekokouskaudella puoluehallituksen päättämällä, piirien kanssa sovittavalla, hallinnollisesti keveällä tavalla. Kiittäminen, muistaminen ja palkitseminen ovat kannatettavia kaikessa toiminnassa. Erityisen tärkeää se on vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa, jossa ihmiset antavat korvauksetta omaa aikaansa ja työpanostaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Henkilöiden ja yhteisöjen toiminnan aktivoinnin ja muistamisen tulee lähteä liikkeelle alhaalta, ei ylhäältä päätetyillä säännöillä. Jäsenhankinnan kohdalla puoluekokous toteaa, että uusien jäsenten hankinta on jokaisen keskustalaisen vastuulla. Sen lisäksi puolue on tukenut jäsenhankintaa myös taloudellisesti.. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Jäsenhankinta pitää aatteen verevänä Suomen Keskusta on ainut todellinen poliittinen kansanliike Suomessa. Jotta Keskustan asema säilyy tulevaisuudessa, tulee huomiota kiinnittää aiempaa enemmän jäsenhankintaan. Aktiivisen jäsenhankinnan panos aatteemme eteen on hyvä muistaa ja heitä on hyvä myös kiittää työstä. Keskustan Kemien paikallisyhdistys esittää, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavassa sarjassa: Suomen Keskustan vuoden jäsenhankkija -kiertopalkinto Palkittu on puoluekokouskauden aikana eniten uusia jäseniä Suomen Keskustaan hankkinut henkilö. Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus ja palkinto luovutetaan puheenjohtajan toimesta puoluekokouksessa. Samansuuntainen puoluekokousaloite jätettiin jo aiemmin puoluekokoukselle ja se sai myönteisen

17 vastakaiun. Tällä aloitteella varmistetaan, että palkinto tulee jakoon eikä jauhaudu byrokratian rattaisiin. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Kemien paikallisyhdistyksen aloitteen Vuoden paikallisyhdistys -palkinto vastaukseen (aloite ).. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Hyvä kello kauas kuuluu! Keskustan tulee kannustaa ja innostaa ihmisiä toimintaan. Hyvä kello kauas kuuluu on sanonta. Jotta nuo hyvät kellot kilkattaisivat Keskustassa, tarvitaan positiivista palautetta ja kannustusta järjestölliseen ja poliittiseen vaikuttamistyöhön. Keskustan Kemien paikallisyhdistys esittää, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavassa sarjassa: Suomen Keskustan Hyvä kello -kiertopalkinto Palkittu on ollut aikaansaapa, vaikuttava, aktiivinen ja luonut hyvää henkeä tai palkinto voidaan myöntää myös loistavasta ideasta, teosta tai päätöksestä. Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus ja palkinto luovutetaan puheenjohtajan toimesta puoluekokouksessa. Samansuuntainen puoluekokousaloite jätettiin jo aiemmin puoluekokoukselle ja se sai myönteisen vastakaiun. Tällä aloitteella varmistetaan, että palkinto tulee jakoon eikä jauhaudu byrokratian rattaisiin. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Kemien paikallisyhdistyksen aloitteen Vuoden paikallisyhdistys -palkinto vastaukseen (aloite ).. Keskustan Limingan kunnallisjärjestö: Taukoja kokouksiin Keskustan Limingan kunnallisjärjestö ry esittää, että Keskustan kokouksissa pidettäisiin taukoja tunnin välein. Tauot virkistävät ja auttavat jaksottamaan kokousta. Pitkäaikainen istuminen ei ole hyväksi. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous kuitenkin tiedostaa, että liiallinen istuminen on terveydelle erittäin haitallista. Puoluekokous suositteleekin jokaiselle keskustalaiselle ja keskustalaiselle yhdistykselle kokouskäytäntöjen uudistamista mahdollisuuksien mukaan, kokous tai sen osa voitaisiin pitää istumisen sijasta seisten tai kävellen. Kun noustaan välillä kokoustamaan seisten, saadaan nuutuneita kokoustajia heräteltyä ja veret jälleen kiertämään mikä vähentää myös tarvetta kokousten varsinaisille tauottamisille, mikä on usein aikataulukysymys.. Keskustan Varsinais-Suomen piiri: Valtakunnallisen työelämäasioiden toimikunnan toiminnan aloittaminen uudelleen Yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu koko ajan varsin kiihkeällä rytmillä. Myös työelämässä tapahtuu koko ajan muutoksia ja muutosten vauhti on jatkuvaa. Alueelliset piireissä toimivat työmarkkinatoimikunnat muodostavat puolueessa valtakunnallisen työelämäosaajien moniammatillisen verkoston eri työaloilla. Näillä työelämän osaajilla on suora yhteys erilaisiin työpaikkoihin, ja siellä tapahtuviin muutoksiin. Keskusta haluaa saada vaaleissa jalansijaa myös suuremmissa asutuskeskuksissa ja kaupungeissa. Osana tähän tarvitaan hyvää työelämän tuntemusta ja asioihin vaikuttamista. Ammattijärjestöt on perustettu, jotta voidaan pitää huolta myös heikommista työpaikoilla - siis työelämässä. Keskustan puoluekokous Turussa päätti lakkauttaa työmarkkina-asioiden neuvottelukunnan muiden vastaavien toimikuntien mukana. Neuvottelukuntatoiminnan korvaamiseksi perustettu politiikkaverkosto ei ainakaan vielä ole oikein saanut

18 tuulta siipiensä alle. Keskustalaisista koostuva eri ammattialoja ja -liittoja edustava neuvottelukunta on oiva linkki kentän ja puolueen johdon välillä. Neuvottelukunta voi toiminnassaan hyödyntää erilaisia sosiaalisia verkkoja ja kokousmenetelmiä. Jonkinlainen suora yhteys neuvottelukunnan ja puolueen korkeimpien päättävien elinten välillä pitää olla. Esitämme, että puolue etsii ponnekkaammin uudenlaisen, säännöllisen ja jatkuvan vaikuttamistavan työelämäosaajien, puoluehallituksen ja puoluejohdon välille. Tulevan ryhmän tulee toimia ammattiyhdistysvaaleihin valmistautumisessa ja tiedottaa sekä tukea piirejä ehdokkaiden saamisessa ay-vaaleihin. Puoluekokous toteaa aloitteen huomion olevan oikea ja sen ratkaisun oikeansuuntainen. Puoluetoimistolle tehdyissä rekrytoinneissa on osaltaan jo otettu huomioon tarve panostaa työmarkkinatoimintaan. Keskustalaiseen työmarkkinatoimintaan on muodostumassa toimintamalli, jossa erityisesti työmarkkinasektorilla edunvalvonnallisissa tehtävissä työskentelevät huomioidaan aiempaa paremmin. Tämän lisäksi on äärettömän tärkeää, että lukemattomat keskustalaiset työmarkkinatoimijat tullaan saattamaan jatkossa yhteen vuosittain, niin työmarkkinaseminaarien kuin puolueen suurtapahtumien yhteydessä. Esimerkkinä Seinäjoen puoluekokouksen yhteydessä pidettävä työmarkkinaseminaari. Piirien toimijoiden oma-aloitteisesti toimivat työmarkkinaneuvottelukunnat ovat toiminta johon haluamme rohkaista yhä enemmän. Työmarkkinatoiminnan keskiössä on ennen kaikkea menestyvä osallistuminen ammattiyhdistysvaaleihin. Tässä onnistumisessa ovat avainasemassa piirien työmarkkina-aktiivit ja -toimijat. Työmarkkinatoimijoiden tavoittamiseen ja viestintään päivitetään sähköpostilistat, sekä selvitetään mahdollisuutta muodostaa toimijoista myös viestinnällinen ryhmä sosiaaliseen mediaan. Valtakunnallisen ryhmän tilasta tulee muodostaa verkosto, joka kattaa kattavasti koko Suomen ja eri ammattiliittojen toimijat. Verkostolle on luotava selkeä vuosittainen toiminta ja tehokas viestintä.. Lauttasaaren Keskustaseura: Keskusta digiaikaan Keskusta vastaa hallituksessa keskeisistä digitaalisuutta edistävistä hankkeista. Onko puolueemme itse digiajassa? Keskustalle pitää luoda oma puolueen digiohjelma, jossa määritellään, kuinka digitaalisuutta viedään puolueessa eteenpäin konkreettisin askelin yhdistyksissä, piireissä ja puoluetoimistolla. Digitaalisuus edistäisi oikealla tavalla käyttöön otettuna myös demokratiaa. Sähköiset lomakkeet, materiaalipankit, ajanmukaiset rekisterit ja yhteiset työtilat helpottavat järjestötoimintaa ympäri maan. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, ja toteaa työn olevan jatkuvasti käynnissä. Järjestöllisen kehittämisen yhtenä osana on tuoda paremmin toimintaa palvelevia sähköisiä palveluja ja toimintoja, niin puolueen piirissä työskentelevien, kuin keskustalaisten aktiivien käyttöön. Puoluetoiminnanrekisterin kehittämistä ja käyttäjäystävällisyyden parantamista on edelleen jatkettava unohtamatta tietojen päivittämistä. Selvityksen alla ja tavoitteena on mahdollistaa yksittäiselle jäsenelle jäsentietojensa tarkistaminen sekä paikallisyhdistyksille jäsentensä tarkastaminen ja perustietojen päivittäminen sähköisesti. Politiikkaverkko.fi -sivusto luo mahdollisuudet sisäiselle verkolle, jonka kautta luottamustehtävissä toimivat henkilöt voivat saada niin järjestölliseen, poliittiseen kuin vaaleihin liittyvää materiaalia ja tietoa. Tavoitteena ja kaiken keskiössä on, että sähköiset palvelut tukevat keskustalaista toimintaa, politiikan tekemistä, eivätkä ole aiheuttamassa ylimääräistä työtä.. Keskustan Keski-Suomen piiri: Päätös puoluetuesta piireille ja sisarjärjestöille koko vaalikaudeksi kerrallaan Puolueen toiminta ja vaalityö perustuvat pääosin vapaaehtoistyöhön, jonka koordinoimiseksi tarvitsemme puolueorganisaatiota, sisarjärjestöjä, piirejä, kunnallisjärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä. Organisaation ylläpitäminen aiheuttaa kustannuksia, joita esimerkiksi piireissä katetaan jäsenmaksuilla,

19 kannatusmaksuilla, puoluetuella, omalla varainhankinnalla ja luottamushenkilömaksuilla. Ison osan budjetista vie myös poliittinen ja järjestöllinen toiminta, mitä varten aatteelliset yhdistykset ovat olemassa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana puoluetuen määrä on vähentynyt suhteellisesti laskettuna joissain piireissä jopa yli %, vaikka jakokriteerit (pohjaraha, asukasmäärä, pinta-ala sekä ek-vaalien äänimäärä) ovat pysyneet samana, samoin jaettavan puoluetuen määrä. Myös jäsenmäärän väheneminen on tiukentanut piirien taloutta. Esimerkiksi Keski-Suomessa puoluetuen osuus vuonna oli lähes 0% piirin tuloista, kun se on ollut vuodesta alkaen enää keskimäärin % tuloista. Pidämme hyvänä tiukkaa talouskuria puoluetuen jaossa ja piirien kannustamista omaan varainhankintaan. Tiukka talous synnyttää parhaimmassa tapauksessa aloitteellisuutta ja sitouttaa järjestöväkeä toimimaan Keskustan hyväksi paikallistasolla ja alueellisesti. Edellytämme kuitenkin puolueelta ja puoluevaltuustolta sitoutumista hyvään henkilöstöpolitiikkaan myös piiritasolla sekä puolueen poliittisen ja järjestöllisen toiminnan tukemiseen taloudellisesti. Keskustan kannatus ja vaalityö tehdään edelleen maakunnissa. Tästä syystä esitämme aloitteena, että puoluetuen jakoperusteista ja määristä piireille ja sisarjärjestöille on tehtävä jatkossa päätös aina välittömästi eduskuntavaalien jälkeen ja koko eduskuntavaalikaudeksi. Ei vuodeksi kerrallaan. Taloudellinen sopeuttaminen ei tapahdu piireissäkään hetkessä, etenkin kun piirit valmistautuvat ensimmäistä kertaa maakuntavaalityöhön. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous toteaa, että niin herkullinen ajatus kuin jakoperusteiden ja -määrien päättäminen vaalikaudeksi kerrallaan olisikin, se ei ole kaikilta osin toistaiseksi mahdollista. Jakoperusteet ovat puolueen omissa käsissä ja puolue voi jakaa valtiolta saamansa puoluetuen haluamallaan tavalla. Nykyisin puolue jakaa - % saamastaan tuesta eteenpäin. Jakoperusteita muutettiin viimeksi vuoden eduskuntavaalien jälkeen jolloin jakoperusteista pudotettiin kuntien määrä pois. Jakoperusteet on pyritty tekemään aina vähintään vaalikaudeksi kerrallaan. Jaettavan puoluetuen määrään puolue ei valitettavasti voi suoraan vaikuttaa kuin eduskunnassa istuvien kansanedustajiensa kautta. Puoluetuki maksetaan puolueiden eduskuntapaikkojen suhteessa ja se jaetaan valtion talousarvion puitteissa valtioneuvoston kanslian määrärahoista. Valtion talousarvio tehdään vuodeksi kerrallaan ja avustukset poliittiseen toimintaan päätetään näin myös vuosittain. Näin puoluekaan ei voi päättää jaettavien avustusten määrää kuin vuodeksi kerrallaan. Jaettavan puoluetuen määrä on laskenut vuodesta yli kuusi miljoonaa euroa ja kuluvalle vuodelle () leikkaus oli, miljoonaa euroa. Leikkaukset vaikuttavat tietysti myös puolueiden sisällä eteenpäin jaettaviin avustuksiin. Keskusta on pitänyt piirijärjestöilleen jakaman tukiosuuden prosentuaalisen määrän leikkauksista huolimatta samana, näin leikkaukset ovat kohdistuneet yhtäläisesti puoluetoimiston kuin piirijärjestöjenkin toimintaan. Puoluekokous kannustaa piirijärjestöjä reippaaseen omaan varainhankintaan jolloin piirien toimintaedellytykset eivät notkahda liian rajusti puoluetuen määrän muuttuessa.. Suomen Keskustanaiset: Naisehdokkaiden tasapuolinen osuus vaaleissa varmistettava Naiskannattajien määrän lisääminen on puolueen tulevaisuuden kannalta tärkeää. Jos vaalilistoiltamme ei löydy tarpeeksi eri-ikäisiä ja erilaisia taustoja edustavia naisehdokkaita, ääniä siirtyy toisten puolueiden naisehdokkaille. Eduskuntavaalien tulos on pysäyttävä esimerkki tilanteestamme: vaikka voitimme vaalit, :stä kansanedustajasta ainoastaan on naisia. Miesvaltaisuus muokkaa yleistä mielikuvaa puolueesta ja sen politiikasta. Keskustan tuleekin huo-

20 mioida entistä tarkemmin naiset äänestäjinä sekä poliittisina toimijoina. Jotta tilanne olisi lähtökohtaisesti tasapuolinen vaaleissa nais- ja miesehdokkaitten kesken, kaikilla järjestöllisillä tasoilla on huolehdittava siitä, että vaaleissa keskustan ehdokkaista puolet on naisia. Kunnallisjärjestöjen ja piirien on otettava vastuu siitä, että nais- ja miesehdokkaiden välinen kiintiö, vähintään /0, toteutuu jo kuntavaaleissa toukokuussa ja maakuntavaaleissa. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Keskusta on mukana kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa vaikutetaan ja tehdään päätöksiä. Suomessa päätöksiä tekevät kunnalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset päätöselimet, joita varsinkin kunnallisella tasolla koskee aloitteen mainitsema /0-sukupuolikiintiö. On eräs keskustalaisen toiminnan laadun mitta muodostaa sellaisia ehdokaslistoja, joiden sukupuolijakauma on mahdollisimman tasan /. Toiseksi puoluejärjestötoiminnassa osaava tapa valmistella henkilövalintoja päätöselimiin on huomioida aina molempien sukupuolien valinnan mahdollisuus. Se vaatii joukostamme ehdolle niin naisia kuin miehiä, jotka ovat pystyviä eri luottamustehtäviin. Kolmanneksi esimerkiksi nostettu Keskustan eduskuntaryhmän sukupuolijakauma ei ole sukua puolueen jäsenten sukupuolijakaumalle, joka täyttää kirkkaasti esiin nostetun /0 jaon. Siksikin puoluekokous velvoittaa Keskustan kunnallisjärjestöjä ja piirejä huolehtimaan tasa-arvoisista ehdokaslistoista, jotka huomioivat yhdenvertaiset kaikki eri kansanryhmät. Puoluekokous kannustaa myös Keskustan naisia olemaan itse aktiivisia ehdolle tulossaan. Tulevien kuntavaalienkaan ehdokasasettelussa Keskusta ei tunne vanhakantaista reviiriajattelua, vaan ehdokaslistoista muodostetaan laajat ja tasapainoiset. Tuo työ myös helpottaa kuntavaalien jälkeistä luottamustehtävien jakoa, missä aloitteen penäämä tasapuolisuus toimii jo ennakolta hyvänä valmisteluna.. Keskustan Keski-Suomen piiri: Puoluerahoituslakiin muutos, tuen määritelmää on muutettava Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee tärkeää työtä puoluerahoituksen avoimuuden lisäämiseksi tarkastamalla valtionapua saavia puolueiden piirijärjestöjen sekä puolueiden lähiyhteisöjen toimintaa ja taloutta puoluelaissa määrätyissä puitteissa. Esimerkiksi tilinpäätöstiedot ovat julkisia ja myös yli 00 euron tuet julkaistaan ajantasaisina ilmoituksina puoluerahoitus.fi -sivustolla. Avoimuudella halutaan lisätä kansalaisten luottamusta poliittista toimintaa kohtaan. Näihin tavoitteisiin ovat kaikki puolueet yhdessä sitoutuneet. Valtiontalouden tarkastusvirasto soveltaa kuitenkin käytännön tarkastuksissaan tuen käsitettä vastoin puoluerahoituslain henkeä tai ainakin epäselvästi yksittäisen henkilön, esimerkiksi Keskustan jäsenen, näkökulmasta. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus monissa Keskustan piireissä osoitti, että kaikki yhden henkilön kalenterivuonna maksamat tilisuoritukset, kuten esimerkiksi jäsenmaksu, kannatusmaksu, osallistumismaksut eri tilaisuuksiin, ehdokasmaksu, osallistumismaksut piirin ja puolueen risteilyille, ilmoitustila piirin lehdessä, puoluekokousmajoitukset- ja kuljetukset yms. lasketaan tarkastuksessa yhteen ja kun summa ylittää 00 euroa, pitää tuki raportoida seuraavan kalenterikuukauden kuluessa ko. henkilön tueksi puoluetoimintaan. Käytännössä siis julkisesti vaalirahoitus.fi-sivuille. Toisin sanoen kaikki tilien kautta piirille ohjautuva raha tulkitaan vastikkeettomaksi tueksi, vaikka todellisuudessa näin ei ole: Rahaa vastaan saadaan joku hyödyke, esimerkiksi bussikuljetus, hotelliyö, illalliskortti, lehti-ilmoitus tms. Valtiontalouden tarkastusvirasto tulkitsee myös esim. 0 euron arpajaistuottojen käteiskassan tulouttamisen jäsenen toimesta piirin tilille ko. jäsenen antamaksi henkilökohtaiseksi tueksi piirille, vaikka käteiskassa koostuu todellisuudesta arpamyynnistä jopa sadoille henkilöille. Tämä ei voi olla puoluerahoituslain tarkoitus?