Pehmeästi bisneksiin. Pehmeästi bisneksiin. Raija Rantalainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pehmeästi bisneksiin. Pehmeästi bisneksiin. Raija Rantalainen"

Transkriptio

1 Pehmeästi bisneksiin julkaisu esittelee Sosiaalinen yrittäjyys osaprojektin toimintatavan, tavoitteiden ja aikaansaannosten lisäksi sosiaalisen yrittäjyyden lainsäädäntöä ja muita sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyviä asioita. Kirjasessa esitellään myös niitä tukitoimia ja palveluita, joita on mahdollista hakea. Kirjanen voi siten toimia käsikirjana yritysneuvonnassa ja sosiaalisen yrityksen perustamista suunnittelevalle. Raija Rantalainen Pehmeästi bisneksiin TÄMÄN LISÄKSI MUUNTAJA-HANKE ON TUOTTANUT KUUSI JULKAISUA: Verkottunut opiskeluhuolto (Varikko) Etapeittain tutkintoon ja työelämään (Etappi) Kokemuksia kesästä (Kesätyöleirit) Valmennuksella työhön (Työvalmennus) Valmentautuneena asiantuntijavaihtoon (Kansainvälinen yhteistyö) FinD It - EQUAL kansainvälinen yhteistyö

2 Raija Rantalainen Muuntaja-projekti Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti Mikkelin työvoimatoimisto 2007

3 Lukijalle MUUNTAJA Mikkelin seudun työvoiman palveluverkostojen ja toimintamallien kehittämishanke Muuntaja-hanke (Adaptor) on Euroopan unionin Equal-yhteisöaloiteohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena on ollut helpottaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pääsyä työelämään. Hankkeessa on kehitetty Mikkelin seudun nuorten palveluverkostoa kohti tasa-arvoisempia työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia ja pyritty vahvistamaan nuorten osaamista ja elämänhallintaa. Hanke toteutettiin ajalla ja se perustuu Equal-ohjelman työllistyvyys-toimintalinjaan. Kohderyhminä hankkeessa olivat Mikkelin seudulla asuvat vailla ammatillista koulutusta olevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, romaninuoret, maahanmuuttajanuoret, osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät sekä työvalmennuksessa olevat henkilöt. Hankkeen syntyjuureksi voidaan tunnistaa alueen nuorten määrällinen väheneminen osittain ikäluokkien pienentymisen, väestön ikääntymisen ja alueelta poismuuton vuoksi. Sen lisäksi hankkeen valmisteluvaiheessa todettiin alueen aikaisempien hankekokemusten, kohderyhmien kuulemisten ja toimijoiden yhteistyön perusteella, että alueen syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat yksilöllisiä palveluja. Viidellä osaprojektilla, jotka ovat Varikko, Etappi, Työvalmennus, Kesätyöleirit ja Sosiaalinen yrittäjyys, lisättiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista integraatiota. Osaprojektit luotiin täyttämään olemassa olevan palvelurakenteen aukkoja. Jokaisella osaprojektilla on oma yhteistyöverkostonsa, joka koostuu alueellisista toimijoista. Varikko-osaprojektissa luotiin palvelumalli, jolla ratkaistaan nuorten koulutukseen liittyviä ongelmia, vähennetään koulunsa keskeyttäneiden määrää ja kehitetään opiskelijoille yksilöllisiä tukijärjestelmiä. Etappi-osaprojekti tarjoaa nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen perustutkinto etapeittain niin, että oltuaan projektissa vuoden nuoret voivat siirtyä työelämään tai jatkaa opintojaan ja täydentää tutkintonsa kolmivuotiseksi perustutkinnoksi. Työvalmennus-osaprojektissa kehitettiin työvalmennukseen asteittain etenevä malli ja tarjottiin koulutusta työvalmennusyksiköiden työntekijöille. Kesätyöleirit-osaprojekti loi Kesätyöleirit-mallin, jonka avulla helpotetaan työttömien nuorten integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään ja tarjotaan heille mahdollisuus saada työkokemusta. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti loi uusia sosiaalisia yrityksiä Mikkelin seudulle ja lisäsi tietoisuutta sosiaalisista yrityksistä alueella. Lukijalle Keskeisinä kehittämiskumppaneina hankkeessa ovat olleet Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä hankkeen hallinnoijana, Mikkelin ammattiopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin työvoimatoimisto, Vaalijalan kuntayhty-

4 mä ja Työvoiman palvelukeskus Reitti. Vastuullisten kehittämiskumppanien lisäksi hankkeessa on toiminut useita alueen julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä toimijoita. Muuntaja-hankkeen kansainväliset kumppanit ovat PENTOS-hanke Italiasta ja PeB-hanke Saksasta. Muuntaja-hankkeen osaprojekti on tuottanut osaprojektistaan yhden hyvän käytännön kuvauksen tähän kirjaan. Hyvä käytäntö on EU-hankkeissa käytetty käsite. Tässä julkaisussa hyvän käytännön määrittelyssä on käytetty pohjana Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hyvän käytännön käsitteistöä. Hyvän käytännön tunnuspiirteet ovat tarve- ja kysyntälähtöisyys, toimivuus ja tuloksellisuus, mallinnettavuus ja tuotteistaminen, käytettävyys ja hyödynnettävyys, siirrettävyys ja levitettävyys, tilannesidonnaisuus sekä jaettu kehittämisvastuu. Euroopan sosiaalirahaston käsitteistössä hyvä käytäntö viittaa toimintatapoihin, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnallisissa rakenteissa ja ihmisten elämässä. Hyvät käytännöt ovat toimintamalleja ja -menetelmiä, jotka ovat syntyneet työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvissä projekteissa. Hyvän käytännön kuvaamiseen on tässä julkaisussa käytetty Stakesin 2004 tuottamaa FinSocin hyvän käytännön kuvausmallia. Muuntaja-hanke on ollut luomassa kattavaa nuorten palveluverkostoa Mikkelin seudulle. Hanke tarjoaa myös mallin sosiaalisten palveluiden verkottumiseen, yhteistyöhön ja koordinointiin. Alueelliset toimijat ovat itse rakentaneet verkostoja oman työnsä kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Viranomaisten oma osallisuus varmistaa toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Leena Raatikainen projektipäällikkö Muuntaja-hanke Sisällys 1 Johdanto Sosiaalinen yrittäjyys Talouden ja sosiaalisen liitto Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti Tavoitteet Tulokset Toimintatavat Rekisteröidyt sosiaaliset yritykset Yrityksiin työllistyneiden näkökulma Hyvä käytäntö: Henkilökohtainen yritysneuvonta Mallin toimivuuden arviointia SWOT-analyysi Sosiaalisen yrityksen perustaminen Sosiaalisen yrityksen rekisteröinti Työntekijän palkkaaminen Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi Työhönvalmennus/työvalmennus Työanalyysi ja työterveydenhuolto Koulutus Työolosuhteiden järjestelytuki Palkkatuki Edelleen sijoittaminen Työllisyyspoliittinen avustus ja muut tuet Miksi sosiaalinen yritys?...31 Sisällys Lähteet

5 1 Johdanto Julkaisun nimi ei viittaa siihen, että sosiaalinen yrittäjyys olisi erityisen pehmeää, sillä se on samanlaista voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa kuin muukin yrittäminen. Nimi viittaa projektin työtapaan ja hyvään käytäntöön: yrityksiä lähestytään pehmeästi, henkilökohtaisesti ja asiakaslähtöisesti. Tähän mennessä (kesäkuussa 2007) Mikkelin seudulle on syntynyt projektin auttamana seitsemän sosiaalista yritystä, mutta vähintään yhtä monta on edelleen prosessissa ja rekisteröityy sosiaalisiksi yrityksiksi, jos kaikki oleelliset asiat loksahtavat kohdalleen. Tätä kirjoittaessani olemme juhannuksen kynnyksellä. Keskikesän vehreyden ja Jussin herättämällä positiivisuudella ennakoin, että projektin alkuun- ja aikaansaamana lisäämme maamme perhosyrityskantaa kaikkiaan noin kymmenellä prosentilla. Ainakin kaksi on rekisteröitymässä syksyllä ja yksi sosiaaliseksi yritykseksi isohko yritys aloittaa suunnitellusti ensi vuoden puolella. Tällä hetkellä rekisteröityjä sosiaalisia yrityksiä on Suomessa 109. Perustettujen sosiaalisten yritysten määrä ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Tärkeintä on, että sanaa on julistettu ja juurrutettu niin, että tulevaisuudessa oman myllyn pyörittäminen kannattavasti olisi mahdollista yhä useammalle ja yhä useampi osatyökykyinen voisi antaa oman panoksensa yhteiskunnassa, niin halutessaan myös työelämässä. Työttömyyden aikaansaama epävarmuus sairastuttaa, ja työ on usein parasta kuntoutusta. Työllistämällä ihmisiä säästetään myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ja, mikä tärkeimmältä usein ihmisestä itsestään tuntuu, annetaan ihmisarvo takaisin. 1 Johdanto Välityömarkkinat voivat olla siirtymäpaikkoja työttömyydestä avoimille markkinoille, pehmeä vaihtoehto heille, joilla on osaamista, työkykyä ja -halua, mutta jotka eivät työllisty ilman toimenpiteitä ja tukea (osatyökykyiset, vammaiset, pitkään työttömänä olleet). Sosiaalisten yritysten katsotaan olevan osa välityömarkkinoita. 8 Palkkatuki tehdystä työstä on yhteiskunnan kannalta edullisempi vaihtoehto kuin työttömyyskorvaus, toimeentulotuki, eläke tms. Työssä olevat ihmiset maksavat veroja ja heistä kertyy sosiaaliturvamaksuja. Sosiaaliset yritykset lisäävät alueellista tasapainoa ja hyvinvointia hoitaessaan oman osansa yhteiskuntavastuusta. Myös muut yritykset voivat seurata esimerkkiä ja työllistää välillisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia siirtämällä osan työkuormasta sosiaalisille yrityksille. 9

6 1.1 Sosiaalinen yrittäjyys Sosiaalinen yritys on Suomessa samanlainen voittoa tavoitteleva yritys kuin muutkin yritykset. Se tuottaa markkinoille tavaroita tai palveluita ja voi toimia millä toimialalla tahansa ja voi käyttää voittonsa haluamallaan tavalla. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Sen lakisääteisenä tehtävänä on työllistää vammaisia ja vajaakuntoisia. Työntekijöistä vähintään 30 prosenttia pitää olla vajaakuntoisia (vähintään yksi) tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Yrityksen perustajaa/omistajaa ei lasketa kiintiöön. Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) on vuodelta Lain muutos astui voimaan Laki sosiaalisista yrityksistä: Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain muuttamisesta: 1.2 Talouden ja sosiaalisen liitto Sosiaalisen yrityksen käsite ja nimi on herättänyt monenlaisia mielipiteitä. Joidenkin mielestä nimi karkottaa todelliset yrittäjät, joillekin nimi antaa mielikuvan tuottamattomasta suojatyöstä, jotkut sekoittavat sen sosiaalialaan. Sosiaalista yrittäjyyttä voidaan kuitenkin pitää sosiaalisen ja taloudellisen toisiaan täydentävänä liittona, sillä se sisältää kaksoispäämäärän. Työntekijöilleen sosiaalinen yritys maksaa alan työehtosopimuksen mukaisen palkan työpanoksen tuottavuudesta riippumatta. Työkyvyn vajausta kompensoidaan maksamalla työnantajalle palkkatukea. Vajaakuntoisen työllistämiseksi voidaan tukea myöntää kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja pitkäaikaistyötön voidaan työllistää tuella kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää työllisyyspoliittista avustusta ja tarvittaessa työolosuhteiden järjestelytukea. Taloudellisen voiton lisäksi se hyödyttää yhteiskuntaa työllistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevia. 1 Johdanto Sosiaalisessa yrittäjyydessä yhdistyvät kaupalliset tavoitteet ja sosiaaliset päämäärät. Sosiaalinen yritys tarvitsee, kuten muutkin yritykset, kannattavan liikeidean, sopivan markkinaraon sekä bisnesosaamista. Lisäksi se tarvitsee kärsivällistä pääomaa ja sosiaalista mieltä omaavan, kannustavan ja ammattitaitoisen työnjohdon. Työtehtäviin ja -ympäristöön on usein tehtävä erityisiä järjestelyjä, ja työntekijän valmentamisessa tarvitaan runsaasti tukea ja ohjausta. 10 Sosiaalinen yritys on merkitty normaalisti kaupparekisteriin ja sen lisäksi työministeriön ylläpitämään rekisteriin. Se voi liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan hyödyntää sosiaalisen yrityksen nimeä ja perhostunnusta. 11

7 Sana sosiaalinen kuvaa yhteiskunnallista vastuuta ja yhteisöllisyyttä ja se mielletään siten naiselliseksi piirteeksi ja arvoksi. Feminiinisyys arvostaa yhteisiä kokemuksia ja niiden sosiaalista jakamista. Yritys ja yrittäjyys mielletään maskuliiniseksi, samoin kuin sana talous. Maskuliininen kulttuuri arvostaa kilpailua, voittamista ja muutosta. (Lähde: Kalle Michelsenin luento Mikkelin Akatemiassa ) 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti 2.1 Tavoitteet Yrittäminen on kovaa ja riskialtista työtä. Lähtökohtana sosiaalisessa yrityksessä tulee olla liiketaloudellinen kannattavuus. Menestyvät yritykset luovat uutta kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia, mikä mahdollistaa sosiaalisten päämäärien toteuttamisen. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojektin tavoitteet olivat seuraavat: Sosiaalisella yrityksellä on matalampi kynnys palkata ensimmäinen työntekijä, kun sen voi tehdä riskittömästi. Työntekijän vähäisemmän tuottavuuden vuoksi yrityksellä on oikeus palkkatukeen. Sosiaalinen yritys voi olla myös vaihtoehto työvoiman saatavuudelle. Lisäksi muuttuvaa imagoa voi hyödyntää markkinoinnissa ja kilpailutuksessa. neuvoo ja tukee sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa tarjoaa markkinointiapua laatii sosiaalisen yrittämisen ja työllistymisen tukipalvelumallin tekee alueella tunnetuksi sosiaalista yrittäjyyttä osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyö- ja kehittämistoimintaan. Osaprojektin tavoite on ollut edistää sosiaalista yrittäjyyttä Mikkelin seudulla ja luoda siten työllistymismahdollisuuksia vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille ihmisille. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin 100 yrityskäyntiä eri yrityksiin ja vähintään kymmenen yrityksen saaminen sosiaalisen yrittäjyyden prosessiin eli suunnittelemaan sosiaalisen yrityksen perustamista. Yksi projektin tarkoitus oli kartoittaa aloittavien sosiaalisten yritysten tarvitsemat tiedot, tukipalvelut ja eteen tulevat kysymykset. 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti 2.2 Tulokset 12 Projektin aikana on tähän mennessä tehty noin 100 käyntiä eri yrityksiin ja tiiviimpää yhteistyötä noin 25 sosiaalisesta yrittämisestä kiinnostuneen yrityksen kanssa. Seitsemän sosiaalista yritystä on synnytetty. Prosessi jatkuu vielä muutaman yrityksen kanssa, joista mahdollisesti kolme neljä rekisteröityy syksyn mittaan sosiaalisiksi yrityksiksi. Yritysten kanssa on luotu hyvää käytäntöä ja koottu materiaalia valtakunnalliseen tietopakettiin. 13

8 Projekti osallistui kansalliseen teematyöhön, jonka veturina toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Kehittämiskumppanuudessa yhdistettiin voimat, ideat ja kokemukset ja luotiin yleistettäviä neuvontakäytäntöjä ja tietopaketteja valtakunnalliseen ja alueelliseen neuvontatoimintaan. Muiden sosiaalista yrittäjyyttä edistävien projektien kanssa oli antoisaa kehittää laajempia kokonaisuuksia. Yhdessä koottiin erilaisia tietopaketteja, joita on hyödynnetty tässäkin julkaisussa: mm. työanalyysia ja työterveyshuoltoa käsittelevä kohta on lainattu kehittämiskumppanien laatimasta kokonaisuudesta. Yritysneuvonta-ryhmän (Teematyöryhmä C) jalostamia tietopaketteja löytyy tulevaisuudessa myös osoitteesta konkreettista ja käytännönläheistä tietoa sosiaalisen yrittäjyyden reunaehdoista sekä yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista. Mikäli yrittäjä tarvitsi palvelutarvekartoituksen perusteella sellaista liiketoimintaosaamista, jota ei projektissa ollut, selvitettiin, mistä yrittäjä voi sitä saada. Projektin toimintatavat olivat seuraavat: henkilökohtainen lähestyminen ja tuki Projekti on ollut tiiviissä yhteistyössä Mikkelin seudun työvoimatoimistojen (Mikkelin, Mäntyharjun, Kangasniemen ja Juvan työvoimatoimistojen) kanssa. Mikkelin työvoimatoimistossa sosiaalinen yrittäjyys on osa palveluvalikoimaa niin työnantajapalveluissa kuin työnhakija-asiakkaiden palveluissa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös työvoiman palvelukeskus Reitti ja alueen yrittäjäjärjestöt sekä yritysneuvonta. Tavoitteena on ollut, että julkiset yritysneuvontapalvelut ottavat sosiaaliset yritykset huomioon yhtenä vaihtoehtona ja osaavat kertoa niistä asiakkaille. Osaprojektin kohderyhmänä ovat ensimmäisessä vaiheessa olleet yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat sekä sosiaaliset yhteisöt ja järjestöt. Näistä pien- ja yksinyrittäjät sekä naisyrittäjät muotoutuivat pääkohderyhmäksi, sillä he olivat eniten kiinnostuneita sosiaalisesta yrittäjyydestä. Tässä projektissa painotuttiin selvästi yrityksiin, mutta myös erilaiset järjestöt ja yhteisöt ottivat itse yhteyttä, ja tietoa annettiin aina tarvittaessa. Toisessa vaiheessa kohderyhmä kasvoi potentiaalisilla sosiaalisten yritysten työntekijöillä: osatyökykyisillä ja pitkäaikaistyöttömillä sekä vaikeasti työllistyvillä työnhakijoilla. Heistä kymmenen osatyökykyistä ja kaksi pitkäaikaistyötöntä on tässä vaiheessa työllistynyt perustettuihin sosiaalisiin yrityksiin. Projektissa on ollut yksi työntekijä, projektin vetäjä Raija Rantalainen, alkaen. Lisäksi projektityöntekijä Jani Naukkarinen työskenteli projektissa määräaikaisesti toimenkuvana yritysyhteydet. Projekti päättyy lokakuussa asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen, räätälöity palvelu sopivan osatyökykyisen/vajaakuntoisen henkilön etsiminen byrokratian madaltaminen, joustavuus papereiden täyttöapu markkinointiapu ja tiedotus selvitettiin kaikki mahdolliset yrityksen ja työntekijän tarvitsemat tuet, mm. työntekijän ammatillisen kuntoutuksen tarve, palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki ja työllisyyspoliittinen avustus Tarvittaessa projekti oli mukana: yrityksen verkostojen laajentamisessa ja tiivistämisessä (muut yritykset, viranomaiset, yhteistyökumppanit) uuden imagon miettimisessä: muuttaminen, tarkistaminen, vahvistaminen liiketoimintasuunnitelman laatimisessa/muuttamisessa vakinaistamis- tai projektisuunnitelman laatimisessa 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti Toimintatavat Rekisteröidyistä sosiaalisista yrityksistä vain yksi yritys oli uusi, ja sekin perustettiin vanhan yrityksen täydentäjäksi, tytäryhtiöksi. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti lähestyi yrityksiä henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti ja antoi työllisyyspoliittisen avustuksen laadinnassa työhönvalmennuksen tarpeen välittämisessä eteenpäin (Työvalmennus-projekti) 15

9 2.4 Rekisteröidyt sosiaaliset yritykset 1. Kangaskauppa Löytöluhti Puumalassa oli ensimmäinen projektin aikaansaama sosiaalinen yritys. Se rekisteröitiin Sosiaalisen yrittäjyyden myötä 18 vuotta yksin liikettä hoitanut Marjatta Leinonen sai tarvitsemaansa apua työllistämällä yhden osatyökykyisen työntekijän. Yritys myy kankaita ja lyhyttavaraa ja on erikoistunut verhojen suunnitteluun ja ompeluun. Liikkeessä on myös kehystämö. Marjatta Leinonen toteaa, että tarvetta olisi lisäksi korjausompeluun ja vaatteiden ompeluun, mutta siihen pitäisi keskittyä kunnolla ja vähentää myyntituotteita. Kerkes Oy valmistaa keraamisia kiuaskiviä. 3. Mikkelin Morsian työllistää yhden osatyökykyisen henkilön. Kuva on otettu reilua viikkoa ennen kuin maaginen päivä teki monta hääparia onnelliseksi. Viimeisteltyjen pukujen valtaisa määrä odottelee Mikkelin Morsiamessa noutajiaan. Tässä mikkeliläisessä yrityksessä ommellaan myös vaatteita, mutta ainakin tällä hetkellä morsiuspukujen vuokraus näyttäisi olevan päätuote. Yrittäjä Johanna Marttinen kertoo, että liikeidean laajentaminen on pian käsillä, sillä asiakasmäärä suurenee koko ajan. 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti Yrittäjä Marjatta Leinonen esittelee Löytöluhdin runsasta kangas- ja lankavalikoimaa. 2. Pertunmaalla sijaitseva keraamisia kiuaskiviä valmistava Kerkes Oy rekisteröitiin sosiaaliseksi yritykseksi alkaen. Kerkes työllistää kaksi osatyökykyistä työntekijää. Omistajapariskunnan lisäksi yrityksessä työskentelee toimistotyöntekijä. Kiireaikoina yrityksessä tarvitaan lisäksi koneenkäyttäjiä ja pakkaajia. Toimitusjohtaja Teppo Hurme on jatkossakin kiinnostunut työllistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevia eikä sulje pois mitään vammaa tai sairautta. Pääasia on, että työntekijältä löytyy 16 oma-aloitteisuutta ja huolellisuutta. Teppo Hurmeella on hyvät kokemukset työntekijöistään ja hän toteaa, ettei suostu heistä luopumaan. Asiakasta palvelemassa yrittäjä Johanna Marttinen ja ompelija Riitta Mäkinen. 17

10 4. Mikkelin Palvelukoti on vuonna 1985 toimintansa aloittanut mielenterveyskuntoutujien palvelukoti. Asiakaspaikkoja on 12, ja sosiaalisen yrittäjyyden myötä toiminta on laajenemassa kolmella palveluasumispaikalla. Uusia kuntouttavia menetelmiä ja työtoimintaa suunnitellaan toiminnan laajentuessa. Kodin pienuus mahdollistaa kodikkaan ja viihtyisän ilmapiirin, jossa annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukea itsenäiseen elämään. Palvelukoti työllistää tällä hetkellä viisi henkilöä, joista kaksi osatyökykyistä. 7. Kahvila Helinä on viimeisin projektin synnyttämä sosiaalinen yritys. Kahvila toimii aamupainotteisesti terveyskeskuksen yhteydessä, ja sen asiakaskunta koostuu terveyskeskuksen asiakkaista ja henkilökunnasta. Myytävät tuotteet tulevat leipomoilta. Tarjolla on suolaista ja makeaa. Kahvilatoiminnan lisäksi yritys hoitaa terveyskeskuksen tiloissa kokouskahvituksia. Yrityksessä on yksi osatyökykyinen työntekijä. Viherkasvit lisäävät Mikkelin Palvelukodin viihtyisyyttä. Kuvassa yrittäjä Seija Niiranen ja ohjaaja Pirkko Kääriäinen. 5. Mikkelissä sijaitseva Moppi-Team suuntaa palveluita kotitalouksille: siivousta, kotitaloustyötä, henkilökohtaista avustamista ja remontointia. Yritys työllistää tällä hetkellä yhden osatyökykyisen ja kaksi pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Kahvila Helinä toimii terveyskeskuksen yhteydessä. Kolmen yrityksen tavoitteena on sosiaalinen yrittäjyys, ja ne etsivät työntekijöitä projektin kautta tai muulla tavoin vielä suunnittelevat sosiaalisen yrityksen rekisteröimistä: 1. Ekokahvila (syksyllä 2007) 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti 2. PELASER (Pertunmaalle syksyllä 2007) 6. Mikkelin Avainasunnot LKV (kiinteistöala) rekisteröitiin Yritys työllistää yhden osatyökykyisen henkilön. 3. Mielihyvä Oy (esiselvitys syksyllä 2007, aloittaa ) 18 19

11 2.5 Yrityksiin työllistyneiden näkökulma Yrityksiin on projektin kautta työllistynyt tähän mennessä kymmenen osatyökykyistä ja kaksi pitkäaikaistyötöntä työntekijää. Kahdessa tapauksessa työsuhde aloitettiin työkokeilulla. Kaksi työkokeilua on menossa, ja yksi työkokeilu keskeytyi. Osatyökykyiset ihmiset ovat Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojektin myötä saaneet myönteisiä kokemuksia: pääseminen ehdolle työpaikkaan: itseluottamuksen parantuminen on saanut rehellisesti kertoa alentuneesta työkyvystä. työpaikan saaminen: oikeaa työtä oikealla palkalla tarpeellisuuden kokemus mielekäs työ elämän arki parantunut luottamus yhteiskuntaan/yhteiskunnan luottamus kasvanut osallisuuden kokemukset. 3 Hyvä käytäntö: Henkilökohtainen yritysneuvonta Kun sosiaalisille yrityksille tarvitaan neuvontaa, katseet kohdistuvat ennen muuta työvoimatoimistoihin ja työvoiman palvelukeskuksiin, sillä sosiaalisen yrityksen perustamisessa rekrytointi on avainasemassa. Sosiaalisen yrityksen status edellyttää vähintään yhden työntekijän vajaakuntoisuutta. Lisäksi palkkatuen maksamiseen tarvitaan työvoimatoimiston tulkinta siitä, onko henkilön työn tuottavuus juuri kyseiseen työhön vähentynyt. Sosiaalisesta yrittämisestä kiinnostuneet yritykset löydettiin työhallinnon URA-järjestelmän ja intuition avulla. Monta yritystä, joista tuli sosiaalisia yrityksiä, löytyi yhteistyöverkostojen kautta eli vinkkien avulla. Projektin työntekijä otti ensimmäisen kontaktin yleensä puhelimitse ja sopi tapaamisesta. Yrityskäyntejä tehtiin tarvittaessa myös yhdessä työnantajapalvelujen virkailijoiden kanssa. Henkilökohtainen kontakti ja palvelu sekä työvoimatoimiston palvelujen joustava saanti muodostuikin projektin vahvuudeksi. Lisäksi valmiit yritystiedostot URA-järjestelmässä ja joustavasti hoidetut palkkatukiasiat helpottivat yritysyhteistyötämme. Yksinyrittäjät ja pienyrittäjät eivät ehdi hoitaa ylimääräistä paperisotaa. Nyt projekti helpotti paperien täyttämistä ja niiden toimittamista asianomaiselle taholle. Lisäksi yrittäjien tarvitsi asioida vain yhden tai kahden henkilön kanssa eli projektin työntekijöiden kanssa, jotka välittivät asiat ja paperit eteenpäin. Palvelumalli tulee projektin päätyttyäkin olemaan asiakaslähtöinen. Työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen ja seudullisten yrityspalvelujen roolit aktiivisessa markkinoinnissa täsmentyvät myöhemmin. Siirtymävaiheessa sosiaalista yrittäjyyttä markkinoi työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevä työnetsijä tai vastaava henkilö, joka muutenkin tekee yhteistyötä yrittäjien kanssa. 3 Hyvä käytäntö: Henkilökohtainen yritysneuvonta 20 Työvoimatoimistossa koko henkilökunta tietää sosiaalisen yrittäjyyden kriteerit, ja vastuu asiasta on johdolla ja apulaisjohdolla. Työnantajapalveluissa neuvotaan muunlaisten yritysten ohella myös sosiaalisia yrityksiä, ja työnhakijapalvelut huolehtivat sijoituspaikoista (palkkatuki). Ammatillinen kuntoutus on keskeisessä asemassa, kun selvitetään vajaakuntoisuutta, mutta myös muista työnvälitysasioista huolehtivat työvoimaneuvojat osallistuvat sosiaalisen yrityksen tarpeisiin sopivan henkilön etsimiseen. Neuvonnan seudullisesta keskittämisestä jatketaan keskustelua edelleen. 21

12 3.1 Mallin toimivuuden arviointia Henkilökohtaisen yritysneuvontamallin toimivuutta sosiaalisen yrittäjyyden neuvonnassa arvioitiin projektissa sekä omin että kansainvälisin voimin. Projektissa keskityttiin yrityksiin, eikä järjestöihin kohdistettu aktiivista neuvontaa. On totuttu ajattelemaan, että yhdistyksissä ei juuri ole liiketoimintaosaamista. Sosiaalinen yrittäjyys edellyttää liiketoimintaan suuntautunutta osaamista ja asennetta myös järjestömaailmassa. Voiton tavoittelu pitäisi nähdä mahdollisuutena edistää sosiaalisia päämääriä. Jos sosiaalisen yrityksen omistaja on yhdistys tai säätiö, voiton ei tarvitse olla suuri ja mahdollinen voitto voidaan käyttää työllistämiseen tai muuhun kehittämiseen sosiaalisessa yrityksessä. 3.2 SWOT-analyysi Tässä arvioidaan SWOT-analyysin avulla mallin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat (Strengths, Weaknesses, Opportunities and Threats). VAHVUUKSIA asiakaslähtöisyys, lähestyminen yrityksen näkökulmasta, tieto ja työvoimatoimiston palvelut heti saatavilla, räätälöity rekrytointi ja kaikki työllistämiskeinot käytössä, joustavat ja nopeat yhteistyön muodot, paperisodan helpottuminen, verkostojen laajentuminen ja hyödyntäminen, kaikki tarvittava asiantuntemus saatavilla, henkilökohtainen tuki ja neuvonta, markkinointiapu HEIKKOUKSIA sosiaalisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita yrittäjiä vaikea löytää ja tavoittaa, yrittäjät kiireisiä, heitä ei saa kiinni, hukkakäynnit, vaikea saada tapaamisaikaa tai mukaan tilaisuuksiin, yrittäjien kiinnostuksen puute, negatiiviset asenteet, ennakkoluulot, yrityksen huono taloudellinen tilanne, ei sovi kaikille yrityksille eikä yrittäjille, porkkanat eivät ole tarpeeksi houkuttelevia, helppo ampua alas, vaikea asia markkinoida 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen Sosiaalisen yrityksen perustaminen on hyvin pitkälle samanlaista kuin minkä tahansa yrityksen perustaminen. Toimiala voi olla mikä tahansa. Sosiaalinen yritys on merkitty kaupparekisteriin ja sen lisäksi työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Rekisteröity sosiaalinen yritys saa käyttää liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan sosiaalisen yrityksen nimeä ja perhostunnusta. (Lähde: 4.1 Sosiaalisen yrityksen rekisteröinti 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen 22 MAHDOLLISUUKSIA tukijärjestelmän luominen sekä yrityksille että työntekijöille, edelleen sijoitus, win-win-ajattelun yhteinen löytäminen, yhteiskuntavastuun kantaminen, yritystoiminnan monipuolistaminen, uusien ideoiden löytyminen, heikossa työmarkkina-asemassa olevat saavat lisää työmahdollisuuksia, erityisosaaminen tulee käyttöön, työpaikoilla erilaisuus antaa rikkautta ja mahdollisuuksia UHKIA pienellä paikkakunnalla ei löydy sopivia työntekijöitä, jotka ovat vajaakuntoisia kyseiseen työhön, kilpailun vääristymisen ehkäisy, tasaarvon takaaminen, toimialan sesonkiluonteisuus, miten välttää liiallinen auttaminen, vain halpa työvoima kiinnostaa, sosiaalinen yrittäjyys on pelkästään yrityksen huonon taloudellisen tilanteen aikaansaamaa, yrittäjän epärealistisuus Sosiaaliseksi yritykseksi hakeminen on yksinkertaista: Yritys täyttää hakemuksen sosiaalisen yrityksen rekisteröinnistä ja lähettää sen liitteineen Työministeriöön. Täyttöohjeet ovat lomakkeessa. Yritys merkitään rekisteriin, jos se täyttää sosiaalisen yrityksen tunnusmerkit. Rekisteröintihakemukseen on liitettävä mm. kaupparekisteriote ja verovelkatodistus, jotka eivät saa olla yli kolme kuukautta vanhoja. Lisäksi hakemukseen on liitettävä yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muu vastaava asiakirja sekä luettelo työllistettyjen osuuteen luettavista henkilöistä. Hakemukseen on liitettävä myös muut julkista tukea koskevat rahoituspäätökset. 23

13 Työministeriö tekee päätöksen rekisteröinnistä ja ilmoittaa sen hakijalle. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa mm. osoitteessa Työministeriön rekisteri sosiaalisista yrityksistä on nähtävissä osoitteessa Rekisteröinti edellyttää, että vähintään yksi työntekijöistä on vajaakuntoinen. Vajaakuntoisen henkilön ei kuitenkaan tarvitse olla palkattu työvoimatoimiston kautta. (Lähde: 4.2 Työntekijän palkkaaminen Yrityskäynnin yhteydessä yleensä sovitaan työpaikan täyttämisestä vajaakuntoisella työntekijällä, jolloin sosiaalisen yrityksen edellytykset voivat täyttyä. Lisäksi sovitaan työpaikan työtehtävien kuvaus, työnantajan toiveet ja vaatimukset työntekijän suhteen sekä miten ja millä aikataululla työpaikka täytetään. Haasteellisin vaihe on vajaakuntoisen henkilön löytäminen, jos sopivaa ei ole etukäteen tiedossa. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole tarjolla soveltuvia työntekijöitä erityisosaamista vaativaan työhön. Monissa työvoimatoimistoissa tämä vaihe on ammatillisen kuntoutusosaston vastuulla. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kun sosiaalisessa yrityksessä lasketaan yrityksen työntekijämäärää eli työsuhteessa olevien määrää, ei tehdä eroa osa-aikaisten ja kokoaikaisten välillä. Elinkeinonharjoittajaa tai yrityksen omistajaa ei lasketa työsuhteisten määrään. Kun lasketaan, montako työllistettyä yritykseen tarvitaan, prosenttilaskussa (30 %) saatu luku pyöristetään alaspäin. Näin ollen työministeriöstä saadun ohjeen mukaan riittää, jos pienimmissä yrityksissä yksi kuudesta työntekijästä kuuluu työllistettyjen osuuteen. Kansallinen teematyöryhmä C, Sosiaalisten yritysten ohjaus & neuvonta, Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Ammatillisen kuntoutuksen palveluja tarvitaan, kun mietitään, millainen työ henkilölle sopii terveydelliset rajoitukset huomioon ottaen tai onko henkilö vajaakuntoinen suunniteltuun työhön. Kuntoutusneuvojan tai ammatinvalintapsykologin kautta pääsee esimerkiksi työkokeiluun, jos halutaan varmistua työntekijän soveltuvuudesta ennen rekrytointia. Työkokeilu on hyvä väline, kun arvioidaan motivaatiota, yleistä työssä suoriutumista tai työalan sopivuutta terveydentilan kannalta tai arvioidaan työkyvyn alenemaa ja palkkatuen tarvetta kyseisessä työssä. (Lähde: Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi Työhallinnossa vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Palkkatukea voidaan käyttää vain asiakkaalle, jonka vajaakuntoisuus on todettu lääkärinlausunnolla ja jonka työkyky on alentunut suhteessa tarjolla olevaan tehtävään. 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen 24 Laskettaessa työllistettyjen osuutta otetaan huomioon työntekijät, joiden säännöllinen työaika on yli 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Vajaakuntoisista työllistettyjen osuuteen luetaan kuitenkin työntekijät, joiden säännöllinen työaika on vähintään 50 prosenttia alan enimmäistyöajasta. (Lähde: Vajaakuntoiselle palkkatukea voidaan myöntää pitkäkestoisesti tai jopa pysyvästi tilanteissa, joissa työn tuottavuus jää vajaakuntoisuuden vuoksi pysyvästi huomattavasti keskimääräistä heikommaksi. 25

14 Vajaakuntoinen-sana on jo pitkään kyseenalaistettu sen antaman kielteisen vaikutelman vuoksi. Vates-säätiö suosittelee, että käyttöön otettaisiin käsite osatyökykyinen. Tällä sanalla on helpompi kiinnittää huomio henkilön jäljellä olevaan työkykyyn, ei sen puutteeseen. Uusi sana puolustaa paikkaansa myös uhkaamassa olevan työvoimapulan vuoksi. Tulevaisuuden ennuste edellyttää, että kaikkien jäljellä oleva työkyky pitää saada käyttöön. Olisi tärkeää miettiä kaikkia niitä mahdollisia työtehtäviä ja työvaiheita, joita vajaakuntoiset voivat ottaa hoitaakseen. Vajaakuntoisen statuksen määrittely on vielä laissa ja ohjeistuksessa, mutta osatyökykyinen-sanaa olisi hyvä käyttää aina kun se on mahdollista. Kuntoutusneuvoja tai ammatinvalintapsykologi voi lähettää asiakkaan yleistai erikoislääkärille, terveyskeskukseen, mielenterveystoimistoon, päihdehuollon yksikköön, alue- tai keskussairaalaan, työterveyslaitokseen tai yksityiselle lääkäriasemalle tai kuntoutuslaitokseen, kun halutaan selvittää esimerkiksi seuraavia asioita: Mikä on asiakkaan työkyky omassa työssään/ammatissaan? Mikä on työkyvyn ennuste? Tarvitaanko ammatillista kuntoutusta? Onko asiakas terveydentilan kannalta soveltuva suunniteltuun työhön tai koulutukseen? Lähde:http:// Työhönvalmennus/työvalmennus Työvoimatoimisto voi järjestää myös työ- ja koulutuskokeiluja ammattioppilaitoksissa sekä työkokeiluja työpaikalla tai työklinikalla. Mikäli tarvitaan erityisen paljon henkilökohtaista ja yksilöllistä tukea työkokemuksen saamiseksi, järjestetään työhönvalmennus, joka voidaan toteuttaa ulkopuolisen työvalmentajan avulla. Tavoitteena on tuolloin tukea työssä selviytymistä sekä perehdyttää asiakas työhön ja työolosuhteisiin. Työhönvalmennus voidaan yhdistää palkkatuettuun työhön. Työvoimatoimisto voi korvata työhönvalmennuksesta aiheutuvia kuluja enintään 60 valmennuspäivältä. Työhönvalmennus on yleiskäsite prosessille, jolla tuetaan ja edesautetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistymään tavallisiin työyhteisöihin. Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista yksilön työkykyä edistävää toimintaa, joka toteutetaan tuotannollisen työn avulla. Työvalmennuksen tavoitteena on valmentaa valmentautuja työtehtäviin, työelämän pelisääntöihin ja sosiaalisiin tilanteisiin siten, että hän selviytyy valmennuksen jälkeen itsenäisesti työpaikan työtehtävistä ja työyhteisön jäsenyydestä. (Määritelmien lähde: Ylipaavalniemi, Sariola, Mariniemi & Pekkala Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet) Työanalyysi ja työterveydenhuolto Uuden työntekijän perehdyttäminen on jokaisessa työpaikassa ensiarvoisen tärkeä tehtävä. Henkilö, joka on ollut pitkään pois työmarkkinoilta tai jonka työkyky on alentunut palkkatuen myöntämisen edellyttämällä tavalla, saattaa tarvita tavallista enemmän ja pidempään henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Jotta uuden työntekijän rekrytointi ja sopeutuminen onnistuisivat toivotulla tavalla, kannattaa työpaikalla tehdä työanalyysi. Työanalyysissä selvitetään, mitä tulevaan työtehtävään kuuluu ja millaisia ovat työympäristö ja työpaikan kulttuuri. Työanalyysi auttaa arvioimaan, millaista perehdytystä ja tukea työntekijä tarvitsee. Yksinkertaisimmillaan työanalyysi on velvollisuuksien ja työtehtävien luettelointia, mutta perusteellisemmin tehdyn työanalyysin osia voidaan käyttää työkaluna koko rekrytointiprosessin ajan aina henkilöhausta työkykyä ylläpitävään toimintaan. (Lähde: Kansallinen teematyöryhmä C: Sosiaalisten yritysten ohjaus & neuvonta) 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen 26 Sosiaalisille yrityksille kuuluisi työvalmennus osana palvelupakettia. Osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille on välttämätöntä järjestää työvalmennusta, mutta pienten yritysten voi olla käytännössä mahdotonta irrottaa siihen resursseja. Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijän sairaanhoitoa. Lakisääteisten tehtävien lisäksi työnantaja voi sopia laajemmista palveluista, kuten terveystarkastuksista ja sairaanhoidosta. 27

15 Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan keskeinen toimenpide, jonka perusteella määräytyy valtaosa työterveyshuollon muusta sisällöstä. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoja työn vaaroista ja arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Työterveyshuollon järjestäminen heti sosiaalisen yrityksen toiminnan alusta alkaen on järkevää ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Säästöt näkyvät mm. hallittuina sairauspoissaoloina sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn parantumisena tai ennallaan säilymisenä. Työterveyspalvelu voidaan hankkia esimerkiksi terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Työterveyshuoltosopimuksen tulee olla henkilöstön nähtävillä esimerkiksi työpaikan ilmoitustaululla. Sen lisäksi työnantajalla tulee olla vuosittain tarkistettava työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma. Yrittäjän kannattaa ohjata työnhakija työhönsijoitustarkastukseen oman työterveyshuoltonsa piiriin jo ennen työsuhteen alkua tai viimeistään sen alussa, jotta työntekijän työkyky kyseessä olevaan työtehtävään voitaisiin selvittää ajoissa. Yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon välillä on tärkeää rekrytoinnin onnistumisen kannalta, sillä osatyökykyisen työkyvyn ei oletetakaan olevan täysimääräinen kyseessä olevaan työhön. Tärkeää on kuitenkin selvittää, selviytyykö työntekijä tulevassa työssään huolimatta työkyvyn vajauksesta ilman, että hänen kuntonsa ja terveytensä kärsii kyseisen työn tekemisestä. (Lähde: Kansallinen teematyöryhmä C: Sosiaalisten yritysten ohjaus & neuvonta) Koulutus Työnhakijan räätälöityä osaamisen kehittämistä toteutetaan työvoimakoulutuksen keinoin. Koulutus voi olla monialakoulutusta, yhteishankintakoulutusta tai yksittäisen koulutuspaikan hankintaa. Jos on tarpeen varmistaa, että edellytykset riittävät haluttuun koulutukseen, voidaan järjestää koulutuskokeiluja. tehtäviä muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Yritys saa tällöin työvoimatoimistolta asiantuntija-apua ja taloudellista tukea muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Työolosuhteiden järjestelytukea voi käyttää myös määräaikaisiin työsuhteisiin, mutta työvoimatoimistot käyttävät tässä omaa harkintaansa. Järjestelytukea maksetaan enintään euroa yhdestä vajaakuntoisesta henkilöstä. Jos vajaakuntoinen henkilö on vaikeavammainen, enimmäismäärää voidaan korottaa eurolla. Tukea voidaan maksaa myös, jos toinen työntekijä auttaa tilapäisesti vajaakuntoista henkilöä. Tuki on enintään 250 euroa/kk ja enintään vuoden ajan. Vaikeavammaisen henkilön avustamisesta tukea voidaan korottaa 100 eurolla/kk ja sitä voidaan maksaa enintään kahden vuoden ajan. Kun työvoimaviranomainen arvioi järjestelytuen tarvetta ja sen myöntämisedellytyksiä, hänen on kuultava työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoita. Vajaakuntoisuuden status on edellyttänyt lääkärinlausuntoa työkyvyn rajoituksista. Samaa lääkärinlausuntoa voi käyttää tässäkin, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan erillinen lääkärin kannanotto muutostöiden tarpeellisuuteen. Kelalla on velvollisuus järjestää kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä vaikeavammaisen henkilön työstä tai koulutuksesta suoriutumiseksi. (Lähde: Palkkatuki Palkkatuki myönnetään työnhakijan tilanteen perusteella, ja sen taustalla on työnhakijalle tehty työnhakusuunnitelma. Palkkatuella kompensoidaan työttömän vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän alentunutta tuottavuutta. Palkkatukea voidaan myöntää, kun työnantaja palkkaa pitkäaikaistyöttömän, vaikeasti työllistyvän tai vajaakuntoisen työntekijän. 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen Työolosuhteiden järjestelytuki Työnantajayritys voi saada työolosuhteiden järjestelytukea työssä tehtäviin erikoisjärjestelyihin, jotta vajaakuntoinen henkilö voidaan sijoittaa työhön tai hän voi säilyttää työpaikkansa. Järjestelytuella voidaan korvata työkoneisiin, -välineisiin tai -menetelmiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin Vaikeasti työllistyvä on henkilö, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai työmarkkinatukea vähintään 500 työttömyyspäivältä. Pitkäaikaistyötön on ollut työtön 12 kk yhtäjaksoisesti tai vähintään 12 kk noin kahden vuoden aikana. 29

16 Työnantaja maksaa työntekijälleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Noudatettava työehtosopimus ja työaika kirjataan työntekijän ja työnantajan laatimaan työsopimukseen. 5 Työllisyyspoliittinen avustus ja muut tuet 30 Palkkatuki tulee hakea ja myöntää ennen työsuhteen alkamista, ja se maksetaan kuukausittain jälkikäteen. Sosiaalisten yritysten palkkatuen määrärahat kiintiöidään erikseen. Työllistettyjen työntekijöiden työajan on oltava yli 75 % alan enimmäistyöajasta, vajaakuntoisilla vähintään 50 %. Vajaakuntoinen voidaan työllistää uudelleen palkkatuettuun työhön välittömästi enimmäistukiajan jälkeen, jos se on hänen työkykynsä ja työllistämismahdollisuuksiensa kannalta tarkoituksenmukaista, mutta pitkäaikaistyötöntä ei. Sosiaalisessa yrityksessä voi olla useita palkkatukea saavia työntekijöitä. Vajaakuntoiselle palkkatukea voidaan myöntää pitkäkestoisesti tai jopa pysyvästi tilanteissa, joissa työn tuottavuus jää vajaakuntoisuuden vuoksi pysyvästi huomattavasti keskimääräistä heikommaksi. Sosiaalisen yrityksen saama palkkatuki voi olla korkeampi: Vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän palkkatukea voidaan korottaa niin, että työllistämistuen perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään euroa kuukaudessa. (Lähde: Edelleen sijoittaminen Sosiaalinen yritys voi edelleensijoittaa palkkatuen avulla palkkaamansa henkilön toisen työnantajan käyttöön. Parhaimmillaan edelleensijoitus mahdollistaa jatkuvan työllistämisen sesonkiluonteisilla aloilla, jos löydetään toisilleen sopivat partneriyritykset ja heidän tarpeisiinsa soveltuva työntekijä. Edelleen sijoittamisen edellytyksenä on se, että sosiaalinen yritys ilmoittaa työvoimatoimistolle työllistetyn sijoittamisesta työhön ennen sijoituksen alkamista. Sosiaalinen yritys voi vapaasti sopia työn järjestäjän kanssa, millaisen palkkion se saa työn järjestäjältä eli yritykseltä, johon työntekijä edelleensijoitetaan. (Lähde: Työllisyyspoliittista avustusta haetaan TE-keskuksen työvoimaosastolta ja sitä voidaan myöntää toimintaan, jonka tarkoitus on parantaa pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä selvittää työllistymisedellytyksiä. Avustus korvaa aiemman työllisyyspoliittisen projektituen ja omatoimisuusavustuksen. Avustusta voivat saada kunta, kuntayhtymä ja muu yhteisö tai säätiö. Avustusta voidaan myöntää sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen sekä tukena uusosuuskunnan perustamiseen. Avustuksen määrä on enintään 75 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tällaisia tukikelpoisia kustannuksia ovat esimerkiksi palkkaus-, matka- ja koulutuskulut ja työtilojen vuokrat sekä irtaimiston hankinta-, puhelin-, posti- ja kopiointikulut, jotka on maksettu ja jotka ovat tositteilla todennettavissa. Avustusta ei myönnetä yritystoiminnan tukemiseen eikä investointeihin. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistämistoiminnan kustannuksia voidaan korvata täysimääräisesti samoin kuin työttömien yhdistysten toiminnanohjaajan palkkakustannuksia. Avustusta myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, sosiaalisille yrityksille kuitenkin vain siksi aikaa, kuin toiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Avustusta haetaan kalenterivuosittain työministeriön lomakkeella, jossa ilmoitetaan vuosittainen kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja jo tehdyt päätökset. (Lähde: Työllisyyspoliittinen avustus ja muut tuet

17 Muita tukia 6 Miksi sosiaalinen yritys? Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää sosiaalisille yrityksille korotettua investointitukea hankkeisiin, jotka täyttävät tukikriteerit. Kelalta voi anoa elinkeinotukea oman yrityksen perustamiseen sekä työvälineiden hankintaan. Vakuutuskuntoutus myöntää yritystukea kuntoutujalle, ja Finnvera puolestaan myöntää pienyrittäjä- ja naisyrittäjälainoja sekä takauksia ja takuita. (Lähde: Etelä-Savon Mielihyvä Suunnitteluprosessissa olevasta Etelä-Savon Mielihyvästä tulee toteutuessaan suurin tai ainakin toiseksi suurin sosiaalinen yritys Mikkelin seudulla. Neuvotteluja käyvät projektipäällikkö Raija Rantalainen ja toimitusjohtaja Jarmo Valto. Etelä-Savon Mielihyvän perustamista tytäryhtiökseen suunnittelee Etelä- Savon Mielenterveys Oy. Etelä-Savon Mielihyvä tulee sijaitsemaan Ristiinan kunnan Pellosniemellä. Palvelukeskus tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa, kuntoutus- ja asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille ja mahdollisesti muillekin erityisryhmille. Toiminta käynnistyy Toimintamalli tulee olemaan samankaltainen kuin Palvelukeskus Majakassa, Etelä-Savon Mielenterveys Oy:n suurimmassa toimintapisteessä. Sosiaalinen yritys tulee työllistämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, joista 4 6 voi olla heikossa työmarkkina-asemassa olevia, sekä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. 6 Miksi sosiaalinen yritys? 32 Haluamme kantaa osamme yhteiskuntavastuusta, vaikka kustannustekijät ovat nekin tärkeitä, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Jarmo Valto. Myös Palvelukeskus Majakassa on tuella sijoitettuja työntekijöitä, mutta se alkaa olla jo liian iso sosiaaliseksi yritykseksi. 30 prosentin sääntöä voisi olla hankala 33

18 täyttää. Mutta tuella työllistäminen sopii meidän palvelukonseptiimme, sillä kyllä ihmisiä pitää auttaa alkuun elämässä. Ja pitää huomioida työsuunnittelu ja panostaa perehdytykseen ja työvalmennukseen, toteaa Jarmo Valto. Kahvilaa ja Myllykahvilaa vuokrataan kokousten ja erilaisten tilaisuuksien pitoa varten. Myllyssä on toiminut kesäisin mm. Tarinatupa, jossa alueella asuvat ihmiset kertovat muistojaan lähimenneisyydestä. Kahviloissa toimivat myös taidegalleriat. Esillä on ollut enimmäkseen Etelä- T:mi Makugalleria Sosiaalinen yrittäjyys on hyvä status eettisille yrittäjille T:mi Makugalleria, Mikkelissä sijaitseva ekokahvila, tarjoaa hyvän mielen kahvila-, ravintola- ja kulttuuripalveluja. Yritys ostaa mahdollisimman paljon raaka-aineistaan lähiviljelijöiltä ja välittää tietoa tuottajista ja tuotteista. Yli 90 % raaka-aineista on luomutuotteita. Yritys haluaa olla mukana säästämässä maata tehoviljelyltä tuleville sukupolville. Makugalleria myy luonnonmukaisesti valmistettuja elintarvikkeita, ja mm. kahvilatuotteet leivotaan itse. Yritys välittää myös erilaisia käsin valmistettuja tuotteita ja järjestää teemanäyttelyitä sekä työnäytöksiä. Yritys suunnittelee, valmistaa ja järjestää pieniä tapahtumia ja juhlia sekä keskustan Ekokahvilassa että Urpolan Myllyllä, jonka toiminta painottuu kesäkauteen. Savon käsityöläisiä ja taiteilijoita. Näyttelyihin on liittynyt erilaisia työpajoja ja taiteilijatapaamisia. Eri alojen asiantuntijoita on myös käynyt pitämässä luentoja. Yhteistyö Yrittäjä Marja-Leena Tuomisen toimintatapaan kuuluu sosiokulttuurinen innostaminen ja kokonaisvaltainen ruumiin ja hengen ravinnon tarjoaminen. Makugalleria oli mukana kansainvälisessä workshop-työskentelyssämme sekä kansallisessa teematyöskentelyssä esimerkkitapauksena, kun luotiin yritysneuvontapalvelumallia sosiaalisille yrityksille ja sosiaalisen työllistämisen yksiköille. 6 Miksi sosiaalinen yritys? Yritys on siirtymässä sosiaaliseksi yritykseksi eli ns. prosessissa. Seuraavassa on yrittäjän ajatuksia: Kuuluminen yhteiskuntaan ja vastuun kantaminen sekä vastuun jakamisen 34 Kahvilayrittäjä Marja-Leena Tuomisen asiakkaana Urpolan Myllykahvilassa on taiteen ystävä Raija Tanttu Hirvensalmelta. Urpolan Mylly on kaupunkikeskuksen tuntumassa sijaitseva luonnonsuojelualue, jossa alkukesästä kohisee kutsuvasti pieni koski. Myllymiljöö antaa ihanteelliset olosuhteet pienehköjen ryhmien elämyksellisiin luontoretkiin, joilla voi harrastaa esimerkiksi taidetyöpajatoimintaa omaperäisessä työskentely-ympäristössä. tarjoaminen on tärkeää ihan jokaiselle. Vamma, sairaus tai vaikeat olosuhteet saattavat muuttaa ihmisen tilannetta väliaikaisesti tai pitkäaikaisesti eikä aina pysty kantamaan omaa korttaan kekoon. Elämän pitkässä juoksussa saattaa itse kukin hävittää arjessa toimimisen taidon. Ihmiset ovat saattaneet työskennellä itsensä uuvuksiin. Täytyy olla mahdollisuuksia palata työelämään uusiutumaan ja kuntoutumaan takaisin elämään. Haluan tarjota mahdollisuuden löytää uudelleen edes palasen kadotetusta merkityksellisestä ja laadukkaasta elämästä. 35

19 Lähteet Kansallinen teematyöryhmä C: Sosiaalisten yritysten neuvonta& ohjaus (www.sosvoima.diak.fi, Michelsen, Kalle, luento 10 paradoksia luovuudesta ja yhteiskunnasta Mikkelin Akatemiassa Ylipaavalniemi, Sariola, Marniemi & Pekkala: Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen palveluinnovaatiot

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä

Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä Rekrytointipalvelut Novagolla 1.8.2012-30.4.2015 Omistajakuntien aloitteesta Novagolla käynnistettiin

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot