Pehmeästi bisneksiin. Pehmeästi bisneksiin. Raija Rantalainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pehmeästi bisneksiin. Pehmeästi bisneksiin. Raija Rantalainen"

Transkriptio

1 Pehmeästi bisneksiin julkaisu esittelee Sosiaalinen yrittäjyys osaprojektin toimintatavan, tavoitteiden ja aikaansaannosten lisäksi sosiaalisen yrittäjyyden lainsäädäntöä ja muita sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyviä asioita. Kirjasessa esitellään myös niitä tukitoimia ja palveluita, joita on mahdollista hakea. Kirjanen voi siten toimia käsikirjana yritysneuvonnassa ja sosiaalisen yrityksen perustamista suunnittelevalle. Raija Rantalainen Pehmeästi bisneksiin TÄMÄN LISÄKSI MUUNTAJA-HANKE ON TUOTTANUT KUUSI JULKAISUA: Verkottunut opiskeluhuolto (Varikko) Etapeittain tutkintoon ja työelämään (Etappi) Kokemuksia kesästä (Kesätyöleirit) Valmennuksella työhön (Työvalmennus) Valmentautuneena asiantuntijavaihtoon (Kansainvälinen yhteistyö) FinD It - EQUAL kansainvälinen yhteistyö

2 Raija Rantalainen Muuntaja-projekti Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti Mikkelin työvoimatoimisto 2007

3 Lukijalle MUUNTAJA Mikkelin seudun työvoiman palveluverkostojen ja toimintamallien kehittämishanke Muuntaja-hanke (Adaptor) on Euroopan unionin Equal-yhteisöaloiteohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena on ollut helpottaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pääsyä työelämään. Hankkeessa on kehitetty Mikkelin seudun nuorten palveluverkostoa kohti tasa-arvoisempia työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia ja pyritty vahvistamaan nuorten osaamista ja elämänhallintaa. Hanke toteutettiin ajalla ja se perustuu Equal-ohjelman työllistyvyys-toimintalinjaan. Kohderyhminä hankkeessa olivat Mikkelin seudulla asuvat vailla ammatillista koulutusta olevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, romaninuoret, maahanmuuttajanuoret, osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät sekä työvalmennuksessa olevat henkilöt. Hankkeen syntyjuureksi voidaan tunnistaa alueen nuorten määrällinen väheneminen osittain ikäluokkien pienentymisen, väestön ikääntymisen ja alueelta poismuuton vuoksi. Sen lisäksi hankkeen valmisteluvaiheessa todettiin alueen aikaisempien hankekokemusten, kohderyhmien kuulemisten ja toimijoiden yhteistyön perusteella, että alueen syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat yksilöllisiä palveluja. Viidellä osaprojektilla, jotka ovat Varikko, Etappi, Työvalmennus, Kesätyöleirit ja Sosiaalinen yrittäjyys, lisättiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista integraatiota. Osaprojektit luotiin täyttämään olemassa olevan palvelurakenteen aukkoja. Jokaisella osaprojektilla on oma yhteistyöverkostonsa, joka koostuu alueellisista toimijoista. Varikko-osaprojektissa luotiin palvelumalli, jolla ratkaistaan nuorten koulutukseen liittyviä ongelmia, vähennetään koulunsa keskeyttäneiden määrää ja kehitetään opiskelijoille yksilöllisiä tukijärjestelmiä. Etappi-osaprojekti tarjoaa nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen perustutkinto etapeittain niin, että oltuaan projektissa vuoden nuoret voivat siirtyä työelämään tai jatkaa opintojaan ja täydentää tutkintonsa kolmivuotiseksi perustutkinnoksi. Työvalmennus-osaprojektissa kehitettiin työvalmennukseen asteittain etenevä malli ja tarjottiin koulutusta työvalmennusyksiköiden työntekijöille. Kesätyöleirit-osaprojekti loi Kesätyöleirit-mallin, jonka avulla helpotetaan työttömien nuorten integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään ja tarjotaan heille mahdollisuus saada työkokemusta. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti loi uusia sosiaalisia yrityksiä Mikkelin seudulle ja lisäsi tietoisuutta sosiaalisista yrityksistä alueella. Lukijalle Keskeisinä kehittämiskumppaneina hankkeessa ovat olleet Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä hankkeen hallinnoijana, Mikkelin ammattiopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin työvoimatoimisto, Vaalijalan kuntayhty-

4 mä ja Työvoiman palvelukeskus Reitti. Vastuullisten kehittämiskumppanien lisäksi hankkeessa on toiminut useita alueen julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä toimijoita. Muuntaja-hankkeen kansainväliset kumppanit ovat PENTOS-hanke Italiasta ja PeB-hanke Saksasta. Muuntaja-hankkeen osaprojekti on tuottanut osaprojektistaan yhden hyvän käytännön kuvauksen tähän kirjaan. Hyvä käytäntö on EU-hankkeissa käytetty käsite. Tässä julkaisussa hyvän käytännön määrittelyssä on käytetty pohjana Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hyvän käytännön käsitteistöä. Hyvän käytännön tunnuspiirteet ovat tarve- ja kysyntälähtöisyys, toimivuus ja tuloksellisuus, mallinnettavuus ja tuotteistaminen, käytettävyys ja hyödynnettävyys, siirrettävyys ja levitettävyys, tilannesidonnaisuus sekä jaettu kehittämisvastuu. Euroopan sosiaalirahaston käsitteistössä hyvä käytäntö viittaa toimintatapoihin, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnallisissa rakenteissa ja ihmisten elämässä. Hyvät käytännöt ovat toimintamalleja ja -menetelmiä, jotka ovat syntyneet työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvissä projekteissa. Hyvän käytännön kuvaamiseen on tässä julkaisussa käytetty Stakesin 2004 tuottamaa FinSocin hyvän käytännön kuvausmallia. Muuntaja-hanke on ollut luomassa kattavaa nuorten palveluverkostoa Mikkelin seudulle. Hanke tarjoaa myös mallin sosiaalisten palveluiden verkottumiseen, yhteistyöhön ja koordinointiin. Alueelliset toimijat ovat itse rakentaneet verkostoja oman työnsä kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Viranomaisten oma osallisuus varmistaa toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Leena Raatikainen projektipäällikkö Muuntaja-hanke Sisällys 1 Johdanto Sosiaalinen yrittäjyys Talouden ja sosiaalisen liitto Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti Tavoitteet Tulokset Toimintatavat Rekisteröidyt sosiaaliset yritykset Yrityksiin työllistyneiden näkökulma Hyvä käytäntö: Henkilökohtainen yritysneuvonta Mallin toimivuuden arviointia SWOT-analyysi Sosiaalisen yrityksen perustaminen Sosiaalisen yrityksen rekisteröinti Työntekijän palkkaaminen Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi Työhönvalmennus/työvalmennus Työanalyysi ja työterveydenhuolto Koulutus Työolosuhteiden järjestelytuki Palkkatuki Edelleen sijoittaminen Työllisyyspoliittinen avustus ja muut tuet Miksi sosiaalinen yritys?...31 Sisällys Lähteet

5 1 Johdanto Julkaisun nimi ei viittaa siihen, että sosiaalinen yrittäjyys olisi erityisen pehmeää, sillä se on samanlaista voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa kuin muukin yrittäminen. Nimi viittaa projektin työtapaan ja hyvään käytäntöön: yrityksiä lähestytään pehmeästi, henkilökohtaisesti ja asiakaslähtöisesti. Tähän mennessä (kesäkuussa 2007) Mikkelin seudulle on syntynyt projektin auttamana seitsemän sosiaalista yritystä, mutta vähintään yhtä monta on edelleen prosessissa ja rekisteröityy sosiaalisiksi yrityksiksi, jos kaikki oleelliset asiat loksahtavat kohdalleen. Tätä kirjoittaessani olemme juhannuksen kynnyksellä. Keskikesän vehreyden ja Jussin herättämällä positiivisuudella ennakoin, että projektin alkuun- ja aikaansaamana lisäämme maamme perhosyrityskantaa kaikkiaan noin kymmenellä prosentilla. Ainakin kaksi on rekisteröitymässä syksyllä ja yksi sosiaaliseksi yritykseksi isohko yritys aloittaa suunnitellusti ensi vuoden puolella. Tällä hetkellä rekisteröityjä sosiaalisia yrityksiä on Suomessa 109. Perustettujen sosiaalisten yritysten määrä ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Tärkeintä on, että sanaa on julistettu ja juurrutettu niin, että tulevaisuudessa oman myllyn pyörittäminen kannattavasti olisi mahdollista yhä useammalle ja yhä useampi osatyökykyinen voisi antaa oman panoksensa yhteiskunnassa, niin halutessaan myös työelämässä. Työttömyyden aikaansaama epävarmuus sairastuttaa, ja työ on usein parasta kuntoutusta. Työllistämällä ihmisiä säästetään myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ja, mikä tärkeimmältä usein ihmisestä itsestään tuntuu, annetaan ihmisarvo takaisin. 1 Johdanto Välityömarkkinat voivat olla siirtymäpaikkoja työttömyydestä avoimille markkinoille, pehmeä vaihtoehto heille, joilla on osaamista, työkykyä ja -halua, mutta jotka eivät työllisty ilman toimenpiteitä ja tukea (osatyökykyiset, vammaiset, pitkään työttömänä olleet). Sosiaalisten yritysten katsotaan olevan osa välityömarkkinoita. 8 Palkkatuki tehdystä työstä on yhteiskunnan kannalta edullisempi vaihtoehto kuin työttömyyskorvaus, toimeentulotuki, eläke tms. Työssä olevat ihmiset maksavat veroja ja heistä kertyy sosiaaliturvamaksuja. Sosiaaliset yritykset lisäävät alueellista tasapainoa ja hyvinvointia hoitaessaan oman osansa yhteiskuntavastuusta. Myös muut yritykset voivat seurata esimerkkiä ja työllistää välillisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia siirtämällä osan työkuormasta sosiaalisille yrityksille. 9

6 1.1 Sosiaalinen yrittäjyys Sosiaalinen yritys on Suomessa samanlainen voittoa tavoitteleva yritys kuin muutkin yritykset. Se tuottaa markkinoille tavaroita tai palveluita ja voi toimia millä toimialalla tahansa ja voi käyttää voittonsa haluamallaan tavalla. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Sen lakisääteisenä tehtävänä on työllistää vammaisia ja vajaakuntoisia. Työntekijöistä vähintään 30 prosenttia pitää olla vajaakuntoisia (vähintään yksi) tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Yrityksen perustajaa/omistajaa ei lasketa kiintiöön. Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) on vuodelta Lain muutos astui voimaan Laki sosiaalisista yrityksistä: Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain muuttamisesta: 1.2 Talouden ja sosiaalisen liitto Sosiaalisen yrityksen käsite ja nimi on herättänyt monenlaisia mielipiteitä. Joidenkin mielestä nimi karkottaa todelliset yrittäjät, joillekin nimi antaa mielikuvan tuottamattomasta suojatyöstä, jotkut sekoittavat sen sosiaalialaan. Sosiaalista yrittäjyyttä voidaan kuitenkin pitää sosiaalisen ja taloudellisen toisiaan täydentävänä liittona, sillä se sisältää kaksoispäämäärän. Työntekijöilleen sosiaalinen yritys maksaa alan työehtosopimuksen mukaisen palkan työpanoksen tuottavuudesta riippumatta. Työkyvyn vajausta kompensoidaan maksamalla työnantajalle palkkatukea. Vajaakuntoisen työllistämiseksi voidaan tukea myöntää kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja pitkäaikaistyötön voidaan työllistää tuella kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää työllisyyspoliittista avustusta ja tarvittaessa työolosuhteiden järjestelytukea. Taloudellisen voiton lisäksi se hyödyttää yhteiskuntaa työllistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevia. 1 Johdanto Sosiaalisessa yrittäjyydessä yhdistyvät kaupalliset tavoitteet ja sosiaaliset päämäärät. Sosiaalinen yritys tarvitsee, kuten muutkin yritykset, kannattavan liikeidean, sopivan markkinaraon sekä bisnesosaamista. Lisäksi se tarvitsee kärsivällistä pääomaa ja sosiaalista mieltä omaavan, kannustavan ja ammattitaitoisen työnjohdon. Työtehtäviin ja -ympäristöön on usein tehtävä erityisiä järjestelyjä, ja työntekijän valmentamisessa tarvitaan runsaasti tukea ja ohjausta. 10 Sosiaalinen yritys on merkitty normaalisti kaupparekisteriin ja sen lisäksi työministeriön ylläpitämään rekisteriin. Se voi liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan hyödyntää sosiaalisen yrityksen nimeä ja perhostunnusta. 11

7 Sana sosiaalinen kuvaa yhteiskunnallista vastuuta ja yhteisöllisyyttä ja se mielletään siten naiselliseksi piirteeksi ja arvoksi. Feminiinisyys arvostaa yhteisiä kokemuksia ja niiden sosiaalista jakamista. Yritys ja yrittäjyys mielletään maskuliiniseksi, samoin kuin sana talous. Maskuliininen kulttuuri arvostaa kilpailua, voittamista ja muutosta. (Lähde: Kalle Michelsenin luento Mikkelin Akatemiassa ) 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti 2.1 Tavoitteet Yrittäminen on kovaa ja riskialtista työtä. Lähtökohtana sosiaalisessa yrityksessä tulee olla liiketaloudellinen kannattavuus. Menestyvät yritykset luovat uutta kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia, mikä mahdollistaa sosiaalisten päämäärien toteuttamisen. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojektin tavoitteet olivat seuraavat: Sosiaalisella yrityksellä on matalampi kynnys palkata ensimmäinen työntekijä, kun sen voi tehdä riskittömästi. Työntekijän vähäisemmän tuottavuuden vuoksi yrityksellä on oikeus palkkatukeen. Sosiaalinen yritys voi olla myös vaihtoehto työvoiman saatavuudelle. Lisäksi muuttuvaa imagoa voi hyödyntää markkinoinnissa ja kilpailutuksessa. neuvoo ja tukee sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa tarjoaa markkinointiapua laatii sosiaalisen yrittämisen ja työllistymisen tukipalvelumallin tekee alueella tunnetuksi sosiaalista yrittäjyyttä osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyö- ja kehittämistoimintaan. Osaprojektin tavoite on ollut edistää sosiaalista yrittäjyyttä Mikkelin seudulla ja luoda siten työllistymismahdollisuuksia vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille ihmisille. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin 100 yrityskäyntiä eri yrityksiin ja vähintään kymmenen yrityksen saaminen sosiaalisen yrittäjyyden prosessiin eli suunnittelemaan sosiaalisen yrityksen perustamista. Yksi projektin tarkoitus oli kartoittaa aloittavien sosiaalisten yritysten tarvitsemat tiedot, tukipalvelut ja eteen tulevat kysymykset. 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti 2.2 Tulokset 12 Projektin aikana on tähän mennessä tehty noin 100 käyntiä eri yrityksiin ja tiiviimpää yhteistyötä noin 25 sosiaalisesta yrittämisestä kiinnostuneen yrityksen kanssa. Seitsemän sosiaalista yritystä on synnytetty. Prosessi jatkuu vielä muutaman yrityksen kanssa, joista mahdollisesti kolme neljä rekisteröityy syksyn mittaan sosiaalisiksi yrityksiksi. Yritysten kanssa on luotu hyvää käytäntöä ja koottu materiaalia valtakunnalliseen tietopakettiin. 13

8 Projekti osallistui kansalliseen teematyöhön, jonka veturina toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Kehittämiskumppanuudessa yhdistettiin voimat, ideat ja kokemukset ja luotiin yleistettäviä neuvontakäytäntöjä ja tietopaketteja valtakunnalliseen ja alueelliseen neuvontatoimintaan. Muiden sosiaalista yrittäjyyttä edistävien projektien kanssa oli antoisaa kehittää laajempia kokonaisuuksia. Yhdessä koottiin erilaisia tietopaketteja, joita on hyödynnetty tässäkin julkaisussa: mm. työanalyysia ja työterveyshuoltoa käsittelevä kohta on lainattu kehittämiskumppanien laatimasta kokonaisuudesta. Yritysneuvonta-ryhmän (Teematyöryhmä C) jalostamia tietopaketteja löytyy tulevaisuudessa myös osoitteesta konkreettista ja käytännönläheistä tietoa sosiaalisen yrittäjyyden reunaehdoista sekä yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista. Mikäli yrittäjä tarvitsi palvelutarvekartoituksen perusteella sellaista liiketoimintaosaamista, jota ei projektissa ollut, selvitettiin, mistä yrittäjä voi sitä saada. Projektin toimintatavat olivat seuraavat: henkilökohtainen lähestyminen ja tuki Projekti on ollut tiiviissä yhteistyössä Mikkelin seudun työvoimatoimistojen (Mikkelin, Mäntyharjun, Kangasniemen ja Juvan työvoimatoimistojen) kanssa. Mikkelin työvoimatoimistossa sosiaalinen yrittäjyys on osa palveluvalikoimaa niin työnantajapalveluissa kuin työnhakija-asiakkaiden palveluissa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös työvoiman palvelukeskus Reitti ja alueen yrittäjäjärjestöt sekä yritysneuvonta. Tavoitteena on ollut, että julkiset yritysneuvontapalvelut ottavat sosiaaliset yritykset huomioon yhtenä vaihtoehtona ja osaavat kertoa niistä asiakkaille. Osaprojektin kohderyhmänä ovat ensimmäisessä vaiheessa olleet yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat sekä sosiaaliset yhteisöt ja järjestöt. Näistä pien- ja yksinyrittäjät sekä naisyrittäjät muotoutuivat pääkohderyhmäksi, sillä he olivat eniten kiinnostuneita sosiaalisesta yrittäjyydestä. Tässä projektissa painotuttiin selvästi yrityksiin, mutta myös erilaiset järjestöt ja yhteisöt ottivat itse yhteyttä, ja tietoa annettiin aina tarvittaessa. Toisessa vaiheessa kohderyhmä kasvoi potentiaalisilla sosiaalisten yritysten työntekijöillä: osatyökykyisillä ja pitkäaikaistyöttömillä sekä vaikeasti työllistyvillä työnhakijoilla. Heistä kymmenen osatyökykyistä ja kaksi pitkäaikaistyötöntä on tässä vaiheessa työllistynyt perustettuihin sosiaalisiin yrityksiin. Projektissa on ollut yksi työntekijä, projektin vetäjä Raija Rantalainen, alkaen. Lisäksi projektityöntekijä Jani Naukkarinen työskenteli projektissa määräaikaisesti toimenkuvana yritysyhteydet. Projekti päättyy lokakuussa asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen, räätälöity palvelu sopivan osatyökykyisen/vajaakuntoisen henkilön etsiminen byrokratian madaltaminen, joustavuus papereiden täyttöapu markkinointiapu ja tiedotus selvitettiin kaikki mahdolliset yrityksen ja työntekijän tarvitsemat tuet, mm. työntekijän ammatillisen kuntoutuksen tarve, palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki ja työllisyyspoliittinen avustus Tarvittaessa projekti oli mukana: yrityksen verkostojen laajentamisessa ja tiivistämisessä (muut yritykset, viranomaiset, yhteistyökumppanit) uuden imagon miettimisessä: muuttaminen, tarkistaminen, vahvistaminen liiketoimintasuunnitelman laatimisessa/muuttamisessa vakinaistamis- tai projektisuunnitelman laatimisessa 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti Toimintatavat Rekisteröidyistä sosiaalisista yrityksistä vain yksi yritys oli uusi, ja sekin perustettiin vanhan yrityksen täydentäjäksi, tytäryhtiöksi. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti lähestyi yrityksiä henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti ja antoi työllisyyspoliittisen avustuksen laadinnassa työhönvalmennuksen tarpeen välittämisessä eteenpäin (Työvalmennus-projekti) 15

9 2.4 Rekisteröidyt sosiaaliset yritykset 1. Kangaskauppa Löytöluhti Puumalassa oli ensimmäinen projektin aikaansaama sosiaalinen yritys. Se rekisteröitiin Sosiaalisen yrittäjyyden myötä 18 vuotta yksin liikettä hoitanut Marjatta Leinonen sai tarvitsemaansa apua työllistämällä yhden osatyökykyisen työntekijän. Yritys myy kankaita ja lyhyttavaraa ja on erikoistunut verhojen suunnitteluun ja ompeluun. Liikkeessä on myös kehystämö. Marjatta Leinonen toteaa, että tarvetta olisi lisäksi korjausompeluun ja vaatteiden ompeluun, mutta siihen pitäisi keskittyä kunnolla ja vähentää myyntituotteita. Kerkes Oy valmistaa keraamisia kiuaskiviä. 3. Mikkelin Morsian työllistää yhden osatyökykyisen henkilön. Kuva on otettu reilua viikkoa ennen kuin maaginen päivä teki monta hääparia onnelliseksi. Viimeisteltyjen pukujen valtaisa määrä odottelee Mikkelin Morsiamessa noutajiaan. Tässä mikkeliläisessä yrityksessä ommellaan myös vaatteita, mutta ainakin tällä hetkellä morsiuspukujen vuokraus näyttäisi olevan päätuote. Yrittäjä Johanna Marttinen kertoo, että liikeidean laajentaminen on pian käsillä, sillä asiakasmäärä suurenee koko ajan. 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti Yrittäjä Marjatta Leinonen esittelee Löytöluhdin runsasta kangas- ja lankavalikoimaa. 2. Pertunmaalla sijaitseva keraamisia kiuaskiviä valmistava Kerkes Oy rekisteröitiin sosiaaliseksi yritykseksi alkaen. Kerkes työllistää kaksi osatyökykyistä työntekijää. Omistajapariskunnan lisäksi yrityksessä työskentelee toimistotyöntekijä. Kiireaikoina yrityksessä tarvitaan lisäksi koneenkäyttäjiä ja pakkaajia. Toimitusjohtaja Teppo Hurme on jatkossakin kiinnostunut työllistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevia eikä sulje pois mitään vammaa tai sairautta. Pääasia on, että työntekijältä löytyy 16 oma-aloitteisuutta ja huolellisuutta. Teppo Hurmeella on hyvät kokemukset työntekijöistään ja hän toteaa, ettei suostu heistä luopumaan. Asiakasta palvelemassa yrittäjä Johanna Marttinen ja ompelija Riitta Mäkinen. 17

10 4. Mikkelin Palvelukoti on vuonna 1985 toimintansa aloittanut mielenterveyskuntoutujien palvelukoti. Asiakaspaikkoja on 12, ja sosiaalisen yrittäjyyden myötä toiminta on laajenemassa kolmella palveluasumispaikalla. Uusia kuntouttavia menetelmiä ja työtoimintaa suunnitellaan toiminnan laajentuessa. Kodin pienuus mahdollistaa kodikkaan ja viihtyisän ilmapiirin, jossa annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukea itsenäiseen elämään. Palvelukoti työllistää tällä hetkellä viisi henkilöä, joista kaksi osatyökykyistä. 7. Kahvila Helinä on viimeisin projektin synnyttämä sosiaalinen yritys. Kahvila toimii aamupainotteisesti terveyskeskuksen yhteydessä, ja sen asiakaskunta koostuu terveyskeskuksen asiakkaista ja henkilökunnasta. Myytävät tuotteet tulevat leipomoilta. Tarjolla on suolaista ja makeaa. Kahvilatoiminnan lisäksi yritys hoitaa terveyskeskuksen tiloissa kokouskahvituksia. Yrityksessä on yksi osatyökykyinen työntekijä. Viherkasvit lisäävät Mikkelin Palvelukodin viihtyisyyttä. Kuvassa yrittäjä Seija Niiranen ja ohjaaja Pirkko Kääriäinen. 5. Mikkelissä sijaitseva Moppi-Team suuntaa palveluita kotitalouksille: siivousta, kotitaloustyötä, henkilökohtaista avustamista ja remontointia. Yritys työllistää tällä hetkellä yhden osatyökykyisen ja kaksi pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Kahvila Helinä toimii terveyskeskuksen yhteydessä. Kolmen yrityksen tavoitteena on sosiaalinen yrittäjyys, ja ne etsivät työntekijöitä projektin kautta tai muulla tavoin vielä suunnittelevat sosiaalisen yrityksen rekisteröimistä: 1. Ekokahvila (syksyllä 2007) 2 Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti 2. PELASER (Pertunmaalle syksyllä 2007) 6. Mikkelin Avainasunnot LKV (kiinteistöala) rekisteröitiin Yritys työllistää yhden osatyökykyisen henkilön. 3. Mielihyvä Oy (esiselvitys syksyllä 2007, aloittaa ) 18 19

11 2.5 Yrityksiin työllistyneiden näkökulma Yrityksiin on projektin kautta työllistynyt tähän mennessä kymmenen osatyökykyistä ja kaksi pitkäaikaistyötöntä työntekijää. Kahdessa tapauksessa työsuhde aloitettiin työkokeilulla. Kaksi työkokeilua on menossa, ja yksi työkokeilu keskeytyi. Osatyökykyiset ihmiset ovat Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojektin myötä saaneet myönteisiä kokemuksia: pääseminen ehdolle työpaikkaan: itseluottamuksen parantuminen on saanut rehellisesti kertoa alentuneesta työkyvystä. työpaikan saaminen: oikeaa työtä oikealla palkalla tarpeellisuuden kokemus mielekäs työ elämän arki parantunut luottamus yhteiskuntaan/yhteiskunnan luottamus kasvanut osallisuuden kokemukset. 3 Hyvä käytäntö: Henkilökohtainen yritysneuvonta Kun sosiaalisille yrityksille tarvitaan neuvontaa, katseet kohdistuvat ennen muuta työvoimatoimistoihin ja työvoiman palvelukeskuksiin, sillä sosiaalisen yrityksen perustamisessa rekrytointi on avainasemassa. Sosiaalisen yrityksen status edellyttää vähintään yhden työntekijän vajaakuntoisuutta. Lisäksi palkkatuen maksamiseen tarvitaan työvoimatoimiston tulkinta siitä, onko henkilön työn tuottavuus juuri kyseiseen työhön vähentynyt. Sosiaalisesta yrittämisestä kiinnostuneet yritykset löydettiin työhallinnon URA-järjestelmän ja intuition avulla. Monta yritystä, joista tuli sosiaalisia yrityksiä, löytyi yhteistyöverkostojen kautta eli vinkkien avulla. Projektin työntekijä otti ensimmäisen kontaktin yleensä puhelimitse ja sopi tapaamisesta. Yrityskäyntejä tehtiin tarvittaessa myös yhdessä työnantajapalvelujen virkailijoiden kanssa. Henkilökohtainen kontakti ja palvelu sekä työvoimatoimiston palvelujen joustava saanti muodostuikin projektin vahvuudeksi. Lisäksi valmiit yritystiedostot URA-järjestelmässä ja joustavasti hoidetut palkkatukiasiat helpottivat yritysyhteistyötämme. Yksinyrittäjät ja pienyrittäjät eivät ehdi hoitaa ylimääräistä paperisotaa. Nyt projekti helpotti paperien täyttämistä ja niiden toimittamista asianomaiselle taholle. Lisäksi yrittäjien tarvitsi asioida vain yhden tai kahden henkilön kanssa eli projektin työntekijöiden kanssa, jotka välittivät asiat ja paperit eteenpäin. Palvelumalli tulee projektin päätyttyäkin olemaan asiakaslähtöinen. Työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen ja seudullisten yrityspalvelujen roolit aktiivisessa markkinoinnissa täsmentyvät myöhemmin. Siirtymävaiheessa sosiaalista yrittäjyyttä markkinoi työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevä työnetsijä tai vastaava henkilö, joka muutenkin tekee yhteistyötä yrittäjien kanssa. 3 Hyvä käytäntö: Henkilökohtainen yritysneuvonta 20 Työvoimatoimistossa koko henkilökunta tietää sosiaalisen yrittäjyyden kriteerit, ja vastuu asiasta on johdolla ja apulaisjohdolla. Työnantajapalveluissa neuvotaan muunlaisten yritysten ohella myös sosiaalisia yrityksiä, ja työnhakijapalvelut huolehtivat sijoituspaikoista (palkkatuki). Ammatillinen kuntoutus on keskeisessä asemassa, kun selvitetään vajaakuntoisuutta, mutta myös muista työnvälitysasioista huolehtivat työvoimaneuvojat osallistuvat sosiaalisen yrityksen tarpeisiin sopivan henkilön etsimiseen. Neuvonnan seudullisesta keskittämisestä jatketaan keskustelua edelleen. 21

12 3.1 Mallin toimivuuden arviointia Henkilökohtaisen yritysneuvontamallin toimivuutta sosiaalisen yrittäjyyden neuvonnassa arvioitiin projektissa sekä omin että kansainvälisin voimin. Projektissa keskityttiin yrityksiin, eikä järjestöihin kohdistettu aktiivista neuvontaa. On totuttu ajattelemaan, että yhdistyksissä ei juuri ole liiketoimintaosaamista. Sosiaalinen yrittäjyys edellyttää liiketoimintaan suuntautunutta osaamista ja asennetta myös järjestömaailmassa. Voiton tavoittelu pitäisi nähdä mahdollisuutena edistää sosiaalisia päämääriä. Jos sosiaalisen yrityksen omistaja on yhdistys tai säätiö, voiton ei tarvitse olla suuri ja mahdollinen voitto voidaan käyttää työllistämiseen tai muuhun kehittämiseen sosiaalisessa yrityksessä. 3.2 SWOT-analyysi Tässä arvioidaan SWOT-analyysin avulla mallin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat (Strengths, Weaknesses, Opportunities and Threats). VAHVUUKSIA asiakaslähtöisyys, lähestyminen yrityksen näkökulmasta, tieto ja työvoimatoimiston palvelut heti saatavilla, räätälöity rekrytointi ja kaikki työllistämiskeinot käytössä, joustavat ja nopeat yhteistyön muodot, paperisodan helpottuminen, verkostojen laajentuminen ja hyödyntäminen, kaikki tarvittava asiantuntemus saatavilla, henkilökohtainen tuki ja neuvonta, markkinointiapu HEIKKOUKSIA sosiaalisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita yrittäjiä vaikea löytää ja tavoittaa, yrittäjät kiireisiä, heitä ei saa kiinni, hukkakäynnit, vaikea saada tapaamisaikaa tai mukaan tilaisuuksiin, yrittäjien kiinnostuksen puute, negatiiviset asenteet, ennakkoluulot, yrityksen huono taloudellinen tilanne, ei sovi kaikille yrityksille eikä yrittäjille, porkkanat eivät ole tarpeeksi houkuttelevia, helppo ampua alas, vaikea asia markkinoida 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen Sosiaalisen yrityksen perustaminen on hyvin pitkälle samanlaista kuin minkä tahansa yrityksen perustaminen. Toimiala voi olla mikä tahansa. Sosiaalinen yritys on merkitty kaupparekisteriin ja sen lisäksi työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Rekisteröity sosiaalinen yritys saa käyttää liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan sosiaalisen yrityksen nimeä ja perhostunnusta. (Lähde: 4.1 Sosiaalisen yrityksen rekisteröinti 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen 22 MAHDOLLISUUKSIA tukijärjestelmän luominen sekä yrityksille että työntekijöille, edelleen sijoitus, win-win-ajattelun yhteinen löytäminen, yhteiskuntavastuun kantaminen, yritystoiminnan monipuolistaminen, uusien ideoiden löytyminen, heikossa työmarkkina-asemassa olevat saavat lisää työmahdollisuuksia, erityisosaaminen tulee käyttöön, työpaikoilla erilaisuus antaa rikkautta ja mahdollisuuksia UHKIA pienellä paikkakunnalla ei löydy sopivia työntekijöitä, jotka ovat vajaakuntoisia kyseiseen työhön, kilpailun vääristymisen ehkäisy, tasaarvon takaaminen, toimialan sesonkiluonteisuus, miten välttää liiallinen auttaminen, vain halpa työvoima kiinnostaa, sosiaalinen yrittäjyys on pelkästään yrityksen huonon taloudellisen tilanteen aikaansaamaa, yrittäjän epärealistisuus Sosiaaliseksi yritykseksi hakeminen on yksinkertaista: Yritys täyttää hakemuksen sosiaalisen yrityksen rekisteröinnistä ja lähettää sen liitteineen Työministeriöön. Täyttöohjeet ovat lomakkeessa. Yritys merkitään rekisteriin, jos se täyttää sosiaalisen yrityksen tunnusmerkit. Rekisteröintihakemukseen on liitettävä mm. kaupparekisteriote ja verovelkatodistus, jotka eivät saa olla yli kolme kuukautta vanhoja. Lisäksi hakemukseen on liitettävä yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muu vastaava asiakirja sekä luettelo työllistettyjen osuuteen luettavista henkilöistä. Hakemukseen on liitettävä myös muut julkista tukea koskevat rahoituspäätökset. 23

13 Työministeriö tekee päätöksen rekisteröinnistä ja ilmoittaa sen hakijalle. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa mm. osoitteessa Työministeriön rekisteri sosiaalisista yrityksistä on nähtävissä osoitteessa Rekisteröinti edellyttää, että vähintään yksi työntekijöistä on vajaakuntoinen. Vajaakuntoisen henkilön ei kuitenkaan tarvitse olla palkattu työvoimatoimiston kautta. (Lähde: 4.2 Työntekijän palkkaaminen Yrityskäynnin yhteydessä yleensä sovitaan työpaikan täyttämisestä vajaakuntoisella työntekijällä, jolloin sosiaalisen yrityksen edellytykset voivat täyttyä. Lisäksi sovitaan työpaikan työtehtävien kuvaus, työnantajan toiveet ja vaatimukset työntekijän suhteen sekä miten ja millä aikataululla työpaikka täytetään. Haasteellisin vaihe on vajaakuntoisen henkilön löytäminen, jos sopivaa ei ole etukäteen tiedossa. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole tarjolla soveltuvia työntekijöitä erityisosaamista vaativaan työhön. Monissa työvoimatoimistoissa tämä vaihe on ammatillisen kuntoutusosaston vastuulla. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kun sosiaalisessa yrityksessä lasketaan yrityksen työntekijämäärää eli työsuhteessa olevien määrää, ei tehdä eroa osa-aikaisten ja kokoaikaisten välillä. Elinkeinonharjoittajaa tai yrityksen omistajaa ei lasketa työsuhteisten määrään. Kun lasketaan, montako työllistettyä yritykseen tarvitaan, prosenttilaskussa (30 %) saatu luku pyöristetään alaspäin. Näin ollen työministeriöstä saadun ohjeen mukaan riittää, jos pienimmissä yrityksissä yksi kuudesta työntekijästä kuuluu työllistettyjen osuuteen. Kansallinen teematyöryhmä C, Sosiaalisten yritysten ohjaus & neuvonta, Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Ammatillisen kuntoutuksen palveluja tarvitaan, kun mietitään, millainen työ henkilölle sopii terveydelliset rajoitukset huomioon ottaen tai onko henkilö vajaakuntoinen suunniteltuun työhön. Kuntoutusneuvojan tai ammatinvalintapsykologin kautta pääsee esimerkiksi työkokeiluun, jos halutaan varmistua työntekijän soveltuvuudesta ennen rekrytointia. Työkokeilu on hyvä väline, kun arvioidaan motivaatiota, yleistä työssä suoriutumista tai työalan sopivuutta terveydentilan kannalta tai arvioidaan työkyvyn alenemaa ja palkkatuen tarvetta kyseisessä työssä. (Lähde: Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi Työhallinnossa vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Palkkatukea voidaan käyttää vain asiakkaalle, jonka vajaakuntoisuus on todettu lääkärinlausunnolla ja jonka työkyky on alentunut suhteessa tarjolla olevaan tehtävään. 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen 24 Laskettaessa työllistettyjen osuutta otetaan huomioon työntekijät, joiden säännöllinen työaika on yli 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Vajaakuntoisista työllistettyjen osuuteen luetaan kuitenkin työntekijät, joiden säännöllinen työaika on vähintään 50 prosenttia alan enimmäistyöajasta. (Lähde: Vajaakuntoiselle palkkatukea voidaan myöntää pitkäkestoisesti tai jopa pysyvästi tilanteissa, joissa työn tuottavuus jää vajaakuntoisuuden vuoksi pysyvästi huomattavasti keskimääräistä heikommaksi. 25

14 Vajaakuntoinen-sana on jo pitkään kyseenalaistettu sen antaman kielteisen vaikutelman vuoksi. Vates-säätiö suosittelee, että käyttöön otettaisiin käsite osatyökykyinen. Tällä sanalla on helpompi kiinnittää huomio henkilön jäljellä olevaan työkykyyn, ei sen puutteeseen. Uusi sana puolustaa paikkaansa myös uhkaamassa olevan työvoimapulan vuoksi. Tulevaisuuden ennuste edellyttää, että kaikkien jäljellä oleva työkyky pitää saada käyttöön. Olisi tärkeää miettiä kaikkia niitä mahdollisia työtehtäviä ja työvaiheita, joita vajaakuntoiset voivat ottaa hoitaakseen. Vajaakuntoisen statuksen määrittely on vielä laissa ja ohjeistuksessa, mutta osatyökykyinen-sanaa olisi hyvä käyttää aina kun se on mahdollista. Kuntoutusneuvoja tai ammatinvalintapsykologi voi lähettää asiakkaan yleistai erikoislääkärille, terveyskeskukseen, mielenterveystoimistoon, päihdehuollon yksikköön, alue- tai keskussairaalaan, työterveyslaitokseen tai yksityiselle lääkäriasemalle tai kuntoutuslaitokseen, kun halutaan selvittää esimerkiksi seuraavia asioita: Mikä on asiakkaan työkyky omassa työssään/ammatissaan? Mikä on työkyvyn ennuste? Tarvitaanko ammatillista kuntoutusta? Onko asiakas terveydentilan kannalta soveltuva suunniteltuun työhön tai koulutukseen? Lähde:http:// Työhönvalmennus/työvalmennus Työvoimatoimisto voi järjestää myös työ- ja koulutuskokeiluja ammattioppilaitoksissa sekä työkokeiluja työpaikalla tai työklinikalla. Mikäli tarvitaan erityisen paljon henkilökohtaista ja yksilöllistä tukea työkokemuksen saamiseksi, järjestetään työhönvalmennus, joka voidaan toteuttaa ulkopuolisen työvalmentajan avulla. Tavoitteena on tuolloin tukea työssä selviytymistä sekä perehdyttää asiakas työhön ja työolosuhteisiin. Työhönvalmennus voidaan yhdistää palkkatuettuun työhön. Työvoimatoimisto voi korvata työhönvalmennuksesta aiheutuvia kuluja enintään 60 valmennuspäivältä. Työhönvalmennus on yleiskäsite prosessille, jolla tuetaan ja edesautetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistymään tavallisiin työyhteisöihin. Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista yksilön työkykyä edistävää toimintaa, joka toteutetaan tuotannollisen työn avulla. Työvalmennuksen tavoitteena on valmentaa valmentautuja työtehtäviin, työelämän pelisääntöihin ja sosiaalisiin tilanteisiin siten, että hän selviytyy valmennuksen jälkeen itsenäisesti työpaikan työtehtävistä ja työyhteisön jäsenyydestä. (Määritelmien lähde: Ylipaavalniemi, Sariola, Mariniemi & Pekkala Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet) Työanalyysi ja työterveydenhuolto Uuden työntekijän perehdyttäminen on jokaisessa työpaikassa ensiarvoisen tärkeä tehtävä. Henkilö, joka on ollut pitkään pois työmarkkinoilta tai jonka työkyky on alentunut palkkatuen myöntämisen edellyttämällä tavalla, saattaa tarvita tavallista enemmän ja pidempään henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Jotta uuden työntekijän rekrytointi ja sopeutuminen onnistuisivat toivotulla tavalla, kannattaa työpaikalla tehdä työanalyysi. Työanalyysissä selvitetään, mitä tulevaan työtehtävään kuuluu ja millaisia ovat työympäristö ja työpaikan kulttuuri. Työanalyysi auttaa arvioimaan, millaista perehdytystä ja tukea työntekijä tarvitsee. Yksinkertaisimmillaan työanalyysi on velvollisuuksien ja työtehtävien luettelointia, mutta perusteellisemmin tehdyn työanalyysin osia voidaan käyttää työkaluna koko rekrytointiprosessin ajan aina henkilöhausta työkykyä ylläpitävään toimintaan. (Lähde: Kansallinen teematyöryhmä C: Sosiaalisten yritysten ohjaus & neuvonta) 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen 26 Sosiaalisille yrityksille kuuluisi työvalmennus osana palvelupakettia. Osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille on välttämätöntä järjestää työvalmennusta, mutta pienten yritysten voi olla käytännössä mahdotonta irrottaa siihen resursseja. Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijän sairaanhoitoa. Lakisääteisten tehtävien lisäksi työnantaja voi sopia laajemmista palveluista, kuten terveystarkastuksista ja sairaanhoidosta. 27

15 Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan keskeinen toimenpide, jonka perusteella määräytyy valtaosa työterveyshuollon muusta sisällöstä. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoja työn vaaroista ja arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Työterveyshuollon järjestäminen heti sosiaalisen yrityksen toiminnan alusta alkaen on järkevää ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Säästöt näkyvät mm. hallittuina sairauspoissaoloina sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn parantumisena tai ennallaan säilymisenä. Työterveyspalvelu voidaan hankkia esimerkiksi terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Työterveyshuoltosopimuksen tulee olla henkilöstön nähtävillä esimerkiksi työpaikan ilmoitustaululla. Sen lisäksi työnantajalla tulee olla vuosittain tarkistettava työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma. Yrittäjän kannattaa ohjata työnhakija työhönsijoitustarkastukseen oman työterveyshuoltonsa piiriin jo ennen työsuhteen alkua tai viimeistään sen alussa, jotta työntekijän työkyky kyseessä olevaan työtehtävään voitaisiin selvittää ajoissa. Yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon välillä on tärkeää rekrytoinnin onnistumisen kannalta, sillä osatyökykyisen työkyvyn ei oletetakaan olevan täysimääräinen kyseessä olevaan työhön. Tärkeää on kuitenkin selvittää, selviytyykö työntekijä tulevassa työssään huolimatta työkyvyn vajauksesta ilman, että hänen kuntonsa ja terveytensä kärsii kyseisen työn tekemisestä. (Lähde: Kansallinen teematyöryhmä C: Sosiaalisten yritysten ohjaus & neuvonta) Koulutus Työnhakijan räätälöityä osaamisen kehittämistä toteutetaan työvoimakoulutuksen keinoin. Koulutus voi olla monialakoulutusta, yhteishankintakoulutusta tai yksittäisen koulutuspaikan hankintaa. Jos on tarpeen varmistaa, että edellytykset riittävät haluttuun koulutukseen, voidaan järjestää koulutuskokeiluja. tehtäviä muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Yritys saa tällöin työvoimatoimistolta asiantuntija-apua ja taloudellista tukea muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Työolosuhteiden järjestelytukea voi käyttää myös määräaikaisiin työsuhteisiin, mutta työvoimatoimistot käyttävät tässä omaa harkintaansa. Järjestelytukea maksetaan enintään euroa yhdestä vajaakuntoisesta henkilöstä. Jos vajaakuntoinen henkilö on vaikeavammainen, enimmäismäärää voidaan korottaa eurolla. Tukea voidaan maksaa myös, jos toinen työntekijä auttaa tilapäisesti vajaakuntoista henkilöä. Tuki on enintään 250 euroa/kk ja enintään vuoden ajan. Vaikeavammaisen henkilön avustamisesta tukea voidaan korottaa 100 eurolla/kk ja sitä voidaan maksaa enintään kahden vuoden ajan. Kun työvoimaviranomainen arvioi järjestelytuen tarvetta ja sen myöntämisedellytyksiä, hänen on kuultava työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoita. Vajaakuntoisuuden status on edellyttänyt lääkärinlausuntoa työkyvyn rajoituksista. Samaa lääkärinlausuntoa voi käyttää tässäkin, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan erillinen lääkärin kannanotto muutostöiden tarpeellisuuteen. Kelalla on velvollisuus järjestää kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä vaikeavammaisen henkilön työstä tai koulutuksesta suoriutumiseksi. (Lähde: Palkkatuki Palkkatuki myönnetään työnhakijan tilanteen perusteella, ja sen taustalla on työnhakijalle tehty työnhakusuunnitelma. Palkkatuella kompensoidaan työttömän vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän alentunutta tuottavuutta. Palkkatukea voidaan myöntää, kun työnantaja palkkaa pitkäaikaistyöttömän, vaikeasti työllistyvän tai vajaakuntoisen työntekijän. 4 Sosiaalisen yrityksen perustaminen Työolosuhteiden järjestelytuki Työnantajayritys voi saada työolosuhteiden järjestelytukea työssä tehtäviin erikoisjärjestelyihin, jotta vajaakuntoinen henkilö voidaan sijoittaa työhön tai hän voi säilyttää työpaikkansa. Järjestelytuella voidaan korvata työkoneisiin, -välineisiin tai -menetelmiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin Vaikeasti työllistyvä on henkilö, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai työmarkkinatukea vähintään 500 työttömyyspäivältä. Pitkäaikaistyötön on ollut työtön 12 kk yhtäjaksoisesti tai vähintään 12 kk noin kahden vuoden aikana. 29

16 Työnantaja maksaa työntekijälleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Noudatettava työehtosopimus ja työaika kirjataan työntekijän ja työnantajan laatimaan työsopimukseen. 5 Työllisyyspoliittinen avustus ja muut tuet 30 Palkkatuki tulee hakea ja myöntää ennen työsuhteen alkamista, ja se maksetaan kuukausittain jälkikäteen. Sosiaalisten yritysten palkkatuen määrärahat kiintiöidään erikseen. Työllistettyjen työntekijöiden työajan on oltava yli 75 % alan enimmäistyöajasta, vajaakuntoisilla vähintään 50 %. Vajaakuntoinen voidaan työllistää uudelleen palkkatuettuun työhön välittömästi enimmäistukiajan jälkeen, jos se on hänen työkykynsä ja työllistämismahdollisuuksiensa kannalta tarkoituksenmukaista, mutta pitkäaikaistyötöntä ei. Sosiaalisessa yrityksessä voi olla useita palkkatukea saavia työntekijöitä. Vajaakuntoiselle palkkatukea voidaan myöntää pitkäkestoisesti tai jopa pysyvästi tilanteissa, joissa työn tuottavuus jää vajaakuntoisuuden vuoksi pysyvästi huomattavasti keskimääräistä heikommaksi. Sosiaalisen yrityksen saama palkkatuki voi olla korkeampi: Vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän palkkatukea voidaan korottaa niin, että työllistämistuen perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään euroa kuukaudessa. (Lähde: Edelleen sijoittaminen Sosiaalinen yritys voi edelleensijoittaa palkkatuen avulla palkkaamansa henkilön toisen työnantajan käyttöön. Parhaimmillaan edelleensijoitus mahdollistaa jatkuvan työllistämisen sesonkiluonteisilla aloilla, jos löydetään toisilleen sopivat partneriyritykset ja heidän tarpeisiinsa soveltuva työntekijä. Edelleen sijoittamisen edellytyksenä on se, että sosiaalinen yritys ilmoittaa työvoimatoimistolle työllistetyn sijoittamisesta työhön ennen sijoituksen alkamista. Sosiaalinen yritys voi vapaasti sopia työn järjestäjän kanssa, millaisen palkkion se saa työn järjestäjältä eli yritykseltä, johon työntekijä edelleensijoitetaan. (Lähde: Työllisyyspoliittista avustusta haetaan TE-keskuksen työvoimaosastolta ja sitä voidaan myöntää toimintaan, jonka tarkoitus on parantaa pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä selvittää työllistymisedellytyksiä. Avustus korvaa aiemman työllisyyspoliittisen projektituen ja omatoimisuusavustuksen. Avustusta voivat saada kunta, kuntayhtymä ja muu yhteisö tai säätiö. Avustusta voidaan myöntää sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen sekä tukena uusosuuskunnan perustamiseen. Avustuksen määrä on enintään 75 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tällaisia tukikelpoisia kustannuksia ovat esimerkiksi palkkaus-, matka- ja koulutuskulut ja työtilojen vuokrat sekä irtaimiston hankinta-, puhelin-, posti- ja kopiointikulut, jotka on maksettu ja jotka ovat tositteilla todennettavissa. Avustusta ei myönnetä yritystoiminnan tukemiseen eikä investointeihin. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistämistoiminnan kustannuksia voidaan korvata täysimääräisesti samoin kuin työttömien yhdistysten toiminnanohjaajan palkkakustannuksia. Avustusta myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, sosiaalisille yrityksille kuitenkin vain siksi aikaa, kuin toiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Avustusta haetaan kalenterivuosittain työministeriön lomakkeella, jossa ilmoitetaan vuosittainen kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja jo tehdyt päätökset. (Lähde: Työllisyyspoliittinen avustus ja muut tuet

17 Muita tukia 6 Miksi sosiaalinen yritys? Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää sosiaalisille yrityksille korotettua investointitukea hankkeisiin, jotka täyttävät tukikriteerit. Kelalta voi anoa elinkeinotukea oman yrityksen perustamiseen sekä työvälineiden hankintaan. Vakuutuskuntoutus myöntää yritystukea kuntoutujalle, ja Finnvera puolestaan myöntää pienyrittäjä- ja naisyrittäjälainoja sekä takauksia ja takuita. (Lähde: Etelä-Savon Mielihyvä Suunnitteluprosessissa olevasta Etelä-Savon Mielihyvästä tulee toteutuessaan suurin tai ainakin toiseksi suurin sosiaalinen yritys Mikkelin seudulla. Neuvotteluja käyvät projektipäällikkö Raija Rantalainen ja toimitusjohtaja Jarmo Valto. Etelä-Savon Mielihyvän perustamista tytäryhtiökseen suunnittelee Etelä- Savon Mielenterveys Oy. Etelä-Savon Mielihyvä tulee sijaitsemaan Ristiinan kunnan Pellosniemellä. Palvelukeskus tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa, kuntoutus- ja asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille ja mahdollisesti muillekin erityisryhmille. Toiminta käynnistyy Toimintamalli tulee olemaan samankaltainen kuin Palvelukeskus Majakassa, Etelä-Savon Mielenterveys Oy:n suurimmassa toimintapisteessä. Sosiaalinen yritys tulee työllistämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, joista 4 6 voi olla heikossa työmarkkina-asemassa olevia, sekä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. 6 Miksi sosiaalinen yritys? 32 Haluamme kantaa osamme yhteiskuntavastuusta, vaikka kustannustekijät ovat nekin tärkeitä, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Jarmo Valto. Myös Palvelukeskus Majakassa on tuella sijoitettuja työntekijöitä, mutta se alkaa olla jo liian iso sosiaaliseksi yritykseksi. 30 prosentin sääntöä voisi olla hankala 33

18 täyttää. Mutta tuella työllistäminen sopii meidän palvelukonseptiimme, sillä kyllä ihmisiä pitää auttaa alkuun elämässä. Ja pitää huomioida työsuunnittelu ja panostaa perehdytykseen ja työvalmennukseen, toteaa Jarmo Valto. Kahvilaa ja Myllykahvilaa vuokrataan kokousten ja erilaisten tilaisuuksien pitoa varten. Myllyssä on toiminut kesäisin mm. Tarinatupa, jossa alueella asuvat ihmiset kertovat muistojaan lähimenneisyydestä. Kahviloissa toimivat myös taidegalleriat. Esillä on ollut enimmäkseen Etelä- T:mi Makugalleria Sosiaalinen yrittäjyys on hyvä status eettisille yrittäjille T:mi Makugalleria, Mikkelissä sijaitseva ekokahvila, tarjoaa hyvän mielen kahvila-, ravintola- ja kulttuuripalveluja. Yritys ostaa mahdollisimman paljon raaka-aineistaan lähiviljelijöiltä ja välittää tietoa tuottajista ja tuotteista. Yli 90 % raaka-aineista on luomutuotteita. Yritys haluaa olla mukana säästämässä maata tehoviljelyltä tuleville sukupolville. Makugalleria myy luonnonmukaisesti valmistettuja elintarvikkeita, ja mm. kahvilatuotteet leivotaan itse. Yritys välittää myös erilaisia käsin valmistettuja tuotteita ja järjestää teemanäyttelyitä sekä työnäytöksiä. Yritys suunnittelee, valmistaa ja järjestää pieniä tapahtumia ja juhlia sekä keskustan Ekokahvilassa että Urpolan Myllyllä, jonka toiminta painottuu kesäkauteen. Savon käsityöläisiä ja taiteilijoita. Näyttelyihin on liittynyt erilaisia työpajoja ja taiteilijatapaamisia. Eri alojen asiantuntijoita on myös käynyt pitämässä luentoja. Yhteistyö Yrittäjä Marja-Leena Tuomisen toimintatapaan kuuluu sosiokulttuurinen innostaminen ja kokonaisvaltainen ruumiin ja hengen ravinnon tarjoaminen. Makugalleria oli mukana kansainvälisessä workshop-työskentelyssämme sekä kansallisessa teematyöskentelyssä esimerkkitapauksena, kun luotiin yritysneuvontapalvelumallia sosiaalisille yrityksille ja sosiaalisen työllistämisen yksiköille. 6 Miksi sosiaalinen yritys? Yritys on siirtymässä sosiaaliseksi yritykseksi eli ns. prosessissa. Seuraavassa on yrittäjän ajatuksia: Kuuluminen yhteiskuntaan ja vastuun kantaminen sekä vastuun jakamisen 34 Kahvilayrittäjä Marja-Leena Tuomisen asiakkaana Urpolan Myllykahvilassa on taiteen ystävä Raija Tanttu Hirvensalmelta. Urpolan Mylly on kaupunkikeskuksen tuntumassa sijaitseva luonnonsuojelualue, jossa alkukesästä kohisee kutsuvasti pieni koski. Myllymiljöö antaa ihanteelliset olosuhteet pienehköjen ryhmien elämyksellisiin luontoretkiin, joilla voi harrastaa esimerkiksi taidetyöpajatoimintaa omaperäisessä työskentely-ympäristössä. tarjoaminen on tärkeää ihan jokaiselle. Vamma, sairaus tai vaikeat olosuhteet saattavat muuttaa ihmisen tilannetta väliaikaisesti tai pitkäaikaisesti eikä aina pysty kantamaan omaa korttaan kekoon. Elämän pitkässä juoksussa saattaa itse kukin hävittää arjessa toimimisen taidon. Ihmiset ovat saattaneet työskennellä itsensä uuvuksiin. Täytyy olla mahdollisuuksia palata työelämään uusiutumaan ja kuntoutumaan takaisin elämään. Haluan tarjota mahdollisuuden löytää uudelleen edes palasen kadotetusta merkityksellisestä ja laadukkaasta elämästä. 35

19 Lähteet Kansallinen teematyöryhmä C: Sosiaalisten yritysten neuvonta& ohjaus (www.sosvoima.diak.fi, Michelsen, Kalle, luento 10 paradoksia luovuudesta ja yhteiskunnasta Mikkelin Akatemiassa Ylipaavalniemi, Sariola, Marniemi & Pekkala: Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2014

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2014 Satakunta 30.9.2013 TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2014 Satakunnan ELY-keskuksessa on haettavana työllisyyspoliittista avustusta vuodelle 2014 työllisyyttä edistävään toimintaan. Työllisyyspoliittisesta

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyspoliittisen avustuksen haku vuosille Infotilaisuus Lahti HÄME/TYO/TOK/Eija Mannisenmäki

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyspoliittisen avustuksen haku vuosille Infotilaisuus Lahti HÄME/TYO/TOK/Eija Mannisenmäki Hämeen ELY-keskuksen työllisyyspoliittisen avustuksen haku vuosille 2014-2016 Infotilaisuus Lahti 3.9.2013 3.9.2013 Työllistämistoimintaa ohjaavat lait ja asetukset: Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Riku Hautamäki Yritysasiakkuuskoordinaattori 1 TE-lyhenteestä TE-toimisto = Työ- ja elinkeinotoimisto (ent. työvoimatoimisto), työkkäri. Koko Suomessa 15 alueellisesti

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto 21.8.2015 TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2016 Pirkanmaan TE-toimistossa on haettavana työllisyyspoliittista avustusta vuodelle 2016 työllisyyttä

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE Kohderyhmä. Hakukriteerit OHJE

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE Kohderyhmä. Hakukriteerit OHJE OHJE Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto 2.10.2015 TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2016 Kaakkois-Suomen TE-toimistossa on haettavana työllisyyspoliittista avustusta vuodelle 2016

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot