HENKILÖRISKIT HALLINTAAN työkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖRISKIT HALLINTAAN työkirja"

Transkriptio

1 HENKILÖRISKIT HALLINTAAN työkirja

2 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1.Riskienhallinta johtamisen välineenä - miksi riskienhallintaa tarvitaan? Riskin olemus Riskienhallinnan tehtävä Riskienhallintaprosessi Riskienhallinnan raportointi 8 2. Henkilöriskien luonne Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät riskit Työympäristöön liittyvät riskit Työyhteisöön liittyvät riskit Osaamiseen liittyvät riskit Työsuhderiskit Vahingonteot Työväkivalta Liikenteeseen liittyvät riskit Yrittäjyyden erityisriskit Henkilöriskien hallinta Lainsäädäntö Henkilöriskien hallinnan kenttä ja toimijat Vastuut ja roolit henkilöriskien hallinnassa Onnistuneen henkilöriskienhallinnan tunnusmerkit Henkilöriskien hallinnan tulevaisuuden haasteet 32 Lähteet 33

3 Alkusanat Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara. Työntekijöihin sisältyy merkittäviä riskejä seurauksenaan onnistumisia ja epäonnistumisia. Henkilöstöön liittyvät riskit ovat erityisen haastavia, koska niitä on vaikea tarkasti ennakoida ja määrittää rahassa. Siinä missä materiaalisten tuotannontekijöiden aiheuttamat muutokset ovat vielä kohtuudella ennustettavissa ja rahalla korvattavissa, voi henkilöriskeistä aiheutuvan inhimillisen tiedon ja taidon korvaaminen olla hankalaa, kallista ja usein varsin hidasta. Henkilöriskien systemaattinen hallinta on näin ollen suoraan yrityksen tavoitteiden ja suorituskyvyn varmistamista, ja siksi siihen kannattaa panostaa. Tämä työkirja käsittelee henkilöriskejä uudentyyppisen henkilöriskien hallinta -ajattelun kautta. Uusi käsitys henkilöriskeistä merkitsee lakisääteistä työterveys- ja työturvallisuustoimintaa pidemmälle menevää kokonaisvaltaista, ennakoivaa toimintaa, jonka tarkoituksena on turvata yrityksen liiketoiminnan jatkuvuus ja sen henkilöstön hyvinvointi ja siten taata yrityksen tavoitteiden toteutuminen ja kilpailukyky. Käytännössä tämä voi työyhteisön tilanteesta ja tavoitteista riippuen olla hyvinkin monitasoista, mutta pääsääntöisesti henkilöriskien hallinta pohjaa terveeseen maalaisjärkeen ja hyväksi havaittuihin ratkaisuihin. Verrattuna perinteiseen - lakisääteiseen - henkilöriskien hallintaan, uudempi ajattelu korostaa henkilöriskejä osana yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja sitä, että henkilöriskien tulisi olla erottamaton osa yrityksen strategista päätöksentekoa. Tämä työkirja on kirjoitettu kaikille henkilöriskien kanssa työskenteleville ja sen tarkoituksena on ohjata heidän työtään henkilöriskien tehokkaampaan hallintaan. Kirja määrittää henkilöriskien kannalta keskeiset tahot, roolit ja vastuualueet sekä esittelee henkilöriskien hallinnan toimintatapoja ja käytännön esimerkkejä. Kirjan lopussa on henkilöriskien arviointiin ja toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen tarkoitetut lomakkeet, joiden avulla pääset jo hyvään alkuun henkilöriskien hallintaprosessissa. Helsingissä maaliskuussa 2011 Kristiina Halonen 3

4 1.Riskienhallinta johtamisen välineenä - miksi riskienhallintaa tarvitaan? Riskin olemus Termiä riski käytetään kuvaamaan erilaisia asioita. Suomen kielessä riskin synonyymeinä käytetään usein vahingonvaara tai vahingonuhka. Arkikielessä termiä riski käytetään kuvaamaan sitä vaaraa ja epätietoisuutta, joka liittyy onnettomuuden mahdollisuuteen. Riski voi olla myös tapahtuman muutos, joka voi vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Riskillä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Usein riski koetaan henkilön subjektiiviseksi näkemykseksi lopputuloksesta. Näin riskiarviot vaihtelevat eri henkilöiden välillä. Henkilöiden riskiarviot muuttuvat ajan ja paikan mukaan sekä tietotason muuttuessa. Riskit voidaan luokitella eri lajeihin. Yksi vakiintuneimmista tavoista on luokitella riskit neljään riskilajiin: strategisiin riskeihin, operatiivisiin riskeihin, taloudellisiin riskeihin sekä vahinkoriskeihin. Strategiset riskit liittyvät organisaation pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin, operatiiviset riskit ovat yrityksen päivittäisiin toimintoihin liittyviä riskejä. Taloudelliset riskit puolestaan liittyvät yrityksen monenlaisiin rahaprosessia uhkaaviin riskeihin. Toteutuessaan vain vahinkoa aiheuttava riski edustaa vahinkoriskiä. Vahinkoriskin toteutuminen merkitsee yritykselle ainoastaan tappiota. Vahinkoriskit voidaan siirtää yrityksen ulkopuolelle tavallisimmin vakuuttamalla. Liikeriskit perustuvat yrityksen johdon tekemiin päätöksiin, ja toteutuessaan liikeriskillä voi olla sekä voiton että tappion mahdollisuus. 1.2 Riskienhallinnan tehtävä Riskienhallinta on johtamisen väline ja sen päämääränä varmistaa yrityksen tavoitteiden toteutuminen, liiketoiminnan jatkuvuus, kilpailukyky ja henkilöstön hy- vinvointi. Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa, joka tunnetaan ehkä paremmin englanninkielisen terminsä Enterprise Risk Management (ERM) kautta, riskienhallinta kytkeytyy organisaation strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa riskien tarkastelunäkökulma kääntyy yksittäisistä toiminnoista ja niihin liittyvistä riskeistä koko organisaation tasolle. Näin esimerkiksi henkilöriskit ovat kiinteä osa kokonaisvaltaista riskienhallinnan viitekehystä. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan avulla yritysten on mahdollista selvittää ja analysoida niitä tekijöitä, joilla on vaikutusta organisaation tavoitteiden saavuttamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi sillä voidaan vaikuttaa riskeihin luomalla tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Riskienhallinta ei ole näin ollen yrityksen liiketoiminnasta irrallista toimintaa, vaan se on hyvinkin merkittävä osa päivittäistä johtamista ja toiminnan prosesseja. Linjajohdon ja esimiesten on tarpeellista omaksua riskienhallinnan toimintamallit ja viedä riskienhallinta-ajattelua eteenpäin kaikilla organisaatiotasoilla. Periaatteessa riskienhallinta on samanlaista yrityksen koosta riippumatta, tosin on selvää, että pk-yrityksen riskienhallinta eroaa kuitenkin jonkin verran suurten yritysten riskienhallinnasta. Eroja on ensinnäkin siinä, että pk-yritysten riskinkantokyky on usein heikompi. Toiseksi niissä kiinnitetään vähemmän huomiota riskeihin ja riskienhallintaan kuin suuremmissa yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä on usein riskienhallintaan erikoistunut henkilö tai yksikkö. Etenkin pienissä yrityksissä, joissa ei ole erillisiä riskienhallinnan resursseja, käytännön riskienhallintatyö voidaan sisällyttää normaaliin päivittäiseen toimintaan.

5 1.3 Riskienhallintaprosessi Riskienhallinta on jatkuva, monimuotoinen prosessi. Riskienhallintaprosessin vaiheet liittyvät toisiinsa ja ovat osittain päällekkäisiä. Käytännössä on monia vaihtoehtoisia malleja jaotella riskienhallinnan vaiheita. Yksi yleisimmistä jaotteluista on jakaa riskienhallinnan prosessi viiteen eri osavaiheeseen, kuten Ilmonen ym. (2010) ovat tehneet. Niitä ovat tavoitteiden määrittely ja kohdentaminen, riskien tunnistaminen ja arviointi, riskienhallintatoimenpiteet, riskiraportointi ja seuranta sekä jatkuva parantaminen ja auditointi. Tavoitteiden määrittely ja kohdentaminen Jatkuva parantaminen ja auditointi Strategiset riskit Vahinkoriskit Riskien tunnistus ja arviointi Riskit Operatiiviset riskit Taloudelliset riskit Riskiraportointi ja seuranta Riskienhallintatoimenpiteet Kuva 1. Riskienhallintaprosessi (Ilmonen ym.2010) 5

6 Riskien tunnistamisella tarkoitetaan niiden potentiaalisten riskikohteiden löytämistä, joilla on merkitystä yrityksen toiminnan ja tavoitteiden kannalta. Kun yrityksen toiminnan kannalta olennaiset riskit on tunnistettu ja arvioitu, on seuraavaksi tehtävä niiden hallintaan liittyviä päätöksiä. Riskienhallintatoimenpiteiden tarkoituksena on pitää riski hyväksyttävällä tasolla. Riskiraportointi voi sisältää koosteen esimerkiksi kaikista vuoden aikana toteutetuista riskiarvioinneista, merkittävimmistä riskeistä sekä riskien hallitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden tilanteesta. Auditointi kohdistuu koko riskienhallinnan prosessin toimivuuteen. Viestinnän tehtävänä on varmistaa riittävä tiedonkulku riskienhallintaprosessin eri vaiheissa. Riskienhallinnan standardi AS/NZS 4360:2004 tarjoaa yleisen mallin riskien hallintaan. Malli soveltuu hyvin yrityksen kaikkien riskien hallintaan. Standardin sisältämän riskienhallintaprosessin päävaiheet ovat riskienhallintaprosessin tavoitteiden määrittely, riskien tunnistaminen, riskien analysointi, riskienhallinta, seuranta ja mittaaminen sekä kommunikointi. Riskienhallintaprosessin tavoite ja määrittelyt Kommunikointi Riskien tunnistaminen Riskien analysointi Riskien arviointi Valvo ja tarkasta Riskien hallinta 6 Kuva 2. Riskienhallintaprosessi AS/NZ 4360:2004 standardin mukaan (kts. Kupi ym. 2009)

7 Omaisuusriskit Henkilöriskit Yrityksen tunnistamat ja hallitsemat riskit Vastuuriskit Keskeytysriskit Muut riskit Mm. tietoriskit Kuva 3. Yrityksen riski-ikkuna (Suominen, 2003) Riski-ikkuna Riskienhallintaprosessin käynnistämiseksi yritys tarvitsee yksinkertaisen perustyökalun. Tällaisena riskien tunnistamisvälineenä voi toimia kuvan 3 mukainen riski-ikkuna, jossa on neljä ruutua: henkilöriskit, omaisuusriskit, vastuu- ja keskeytysriskit sekä muut riskit. Mallin mukaan kolme ruutua on yrityksen toimialasta riippumatta lähtökohdiltaan samanlaisia, neljäs ruutu muotoutuu toimialalle ja yritykselle ominaisiin riskeihin, joita voivat olla esimerkiksi tietoriskit, kuljetusriskit, ympäristöriskit ja erityiset liikeriskit. Ikkunan idea on se, että yritys arvioi erilaisia riskien arvioinnin välineitä soveltaen kunkin ruudun sisältöä puntaroiden sitä, miten hyvin riskit on pystytty tunnistamaan ja miten hyvin ne ovat hallinnassa. Vaaleampi ruutu merkitsee sitä, että riskit on kyetty tunnistamaan ja riskit on tältä osin hallinnassa. Mitä puhtaammaksi koko ikkuna pystytään pyyhkimään, sitä paremmin yritys tuntee merkittävät riskinsä ja pystyy hallitsemaan niitä riskienhallintakeinoin. Tummempi, likainen ruudun osa taas kertoo siitä, että riskiä ei tunneta riittävän hyvin. Riskejään huonosti tunnistavan ja hallitsevan yrityksen riskiikkuna jää likaiseksi. Likaiseksi jäänyttä riski-ikkunaa ei pystytä puhdistamaan yksittäisillä poppaskonsteilla. Riskien tunnistamista ja arviointia helpottavia työvälineitä ovat useimmiten erilaiset riskikartat. Hyviä ja yksinkertaisia käytännönläheisiä riskienhallinnan työvälineitä ja toimintatapoja sisältävä sivusto on www. pk-rh.fi. Sivustolta saa hyvän käytännön työkalupakin käyttöönsä maksutta. 7

8 1.4 Riskienhallinnan raportointi Riskien ja riskienhallinnan raportointi on olennainen osa riskienhallintaa ja sen johtamista. Johdon lisäksi myös organisaatioiden sidosryhmät, kuten omistajat, rahoittajat ja yhteistyökumppanit haluavat yhä enemmän tietoa yritystä ja sen henkilöstöä mahdollisesti uhkaavista riskeistä sekä keinoista hallita riskejä. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan mukaisen raportoinnin tarkoituksena on kerätä yrityksen merkittävimmät riskit ja raportoida ne tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokainen yritys valitsee itselleen sopivimman tavan raportoida riskejään. Mitä tehokkaammin riskienhallinta on osana liiketoiminnan johtamista, sen enemmän riskienhallinnan tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena. Riskienhallinnan raportointi voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen raportointiin. Ulkoinen riskienhallinnan raportointi on julkista sidosryhmäraportointia. Yritysten riskienhallinnan raportointi muodostaa keskeisen kanavan, jonka avulla omistajat voivat seurata, miten yritykset hallitsevat riskejään. Sisäinen riskienhallinnan raportointi taas sisältää yrityksen päivittäisjohtamisen kannalta merkittävää tietoa yrityksen toiminnoista. Henkilöriskien hallinnan sisäinen raportointi voi sisältää työsuojelun riskinarviointeja, työilmapiirikyselyjä, työterveyshuollon raportteja, tapaturmatilastoja, läheltä piti - tilanteita, sairauspoissaolotilastoja yksiköittäin, osaamiskarttoja ja esimerkiksi esimiestyön arviointeja. 2. Henkilöriskien luonne 8 Henkilöstö on tänä päivänä organisaatioissa merkittävin strateginen resurssi ja riskienhallinnan kannalta henkilöstöön liittyvien riskien ennakointi ja niiden hallinta on välttämätön osa organisaation johtamistoimintaa. Henkilöriskit ovat hyvin moninaisia ja niitä voidaan tarkastella eri näkökulmista ja määritellä eri tavoin. Tässä työkirjassa käytettävä henkilöriskin laaja määritelmä perustuu riskienhallinnan sivuston määrittelyyn, jossa henkilöriski määritellään henkilöön kohdistuvaksi tai henkilöstä aiheutuvaksi riskiksi yrityksen toiminnalle. Nämä riskit voivat tulla joko yrityksen sisältä tai sen ulkopuolelta. Henkilöriski voi olla luonteeltaan vahinkoriski tai liikeriski. Tyypillinen yrityksen vahinkoriski voi olla henkilön vammautuminen, sairastuminen tai kuolema. Puutteellinen esimiestyö, huono johtaminen, uupunut henkilöstö, huono työvire, jälkeenjäänyt osaaminen, epäonnistunut rekrytointi tai esimerkiksi puutteellinen perehdyttäminen ovat tyypillisiä esimerkkejä liikeriskeistä. Toteutuessaan ne voivat koitua kalliiksi ja aiheuttaa monia seurannaisvaikutuksia. Henkilöriskit liittyvät työsuhteen koko elinkaareen. Ne alkavat työsuhteen solmimisesta ja kestävät työsuhteen päättymiseen, päättyipä se sitten irtisanoutumiseen, irtisanomiseen tai eläköitymiseen. sivustolla henkilöriskit jaetaan yhdeksään eri osa-alueeseen. Tämä sivusto antaa pkyrityksen johdolle ja henkilöstölle perustiedot henkilöriskeistä. Riskien tunnistamiseen on pk-yrityksen riskienhallinta -palvelussa yksinkertaisia tarkistuslistoja ja muita välineitä, joiden avulla yrityksen koko henkilöstö on saatavissa mukaan riskienhallintatyöhön.

9 Työympäristö Terveys ja hyvinvointi Työyhteisön toiminta Yrittäjyyden erityisriskit Liikenne Henkilöriskit Osaaminen Työsuhderiskit Vahingonteot Työväkivalta Kuva 4. Henkilöriskit (www.pk-rh.fi) 2.1 Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät riskit Terve ja työkykyinen henkilöstö on yrityksen toiminnan jatkuvuuden perusta. Työtapaturmista, ammattitaudeista ja työperäisistä sairauksista aiheutuu sekä taloudellista että aineetonta vahinkoa kaikille osapuolille, sairastuneelle työntekijälle itselleen, työyhteisölle, yritykselle ja yhteiskunnalle. Työn luonteen muuttuessa myös mieltä rasittava työ on lisääntynyt viime vuosina. Henkinen kuormittuminen ja stressi ovat nousseet merkittäviksi riskeiksi suomalaisilla työpaikoilla. Keskeinen kuormituksen lähde työssä on kiire ja kokemus siitä, että joutuu keskeyttämään työnsä muiden väliin tulevien tehtävien takia. Vuonna 2009 noin puolet palkansaajista koki kiirehtivänsä melko tai hyvin usein, että sai työnsä tehtyä. Naiset kokivat enemmän kiirettä kuin miehet. Työstressistä puhutaan, kun työn vaatimukset ylittävät tai selvästi alittavat yksilön kyvyt tai mahdollisuudet. Työuupumus kehittyy työstressin seurauksena. Työuupumukseen liittyy usein uupumusasteista väsymystä, kyynistyneisyyttä ja alentunut ammatillinen aikaansaamisen tunne. Naisilla tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja miehillä sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ovat selvästi yhteydessä uupumukseen. Työuupumuksella on yhteys myös alkoholiriippuvuuteen. Tunnistamalla stressin uhat ja riskit sekä kehittämällä suotuisat työolot voidaan haitallista stressiä vähentää tai välttää. Mielenterveyden häiriöt ovat lisänneet varhaisempaa eläkkeelle siirtymistä. Mielenterveyden sairauksista erityisesti masennus on yhä useammin syynä ennenaikaiseen eläkkeeseen. Masennuksen osuus on kasvanut lähes kymmenkertaiseksi 1980-luvun alusta. 9

10 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisimmin kipua aiheuttava ja eniten työstä poissaoloon johtava pitkäaikaissairauksien ryhmä. Myös työkyvyttömyyden aiheuttajana tuki- ja liikuntaelinoireet ovat edelleen merkittävin syy; tuki- ja liikuntaelinoireet selittävät noin kolmanneksen työkyvyttömyyseläkkeistä, mielenterveyden ongelmat toisen kolmanneksen. Uniongelmien määrä työikäisten keskuudessa on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Yli miljoona suomalaista kärsii tilapäisestä tai pysyvästä unettomuudesta. Unettomuuden syyt voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä tai ympäristöstä johtuvia. Unettomuuden oireita ovat vaikeus nukahtaa, katkonainen uni, liian varhainen herääminen aamulla sekä virkistämätön uni. Unettomuusoireet ennustavat erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveyden häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Unettomuus heikentää keskittymiskykyä, muistia sekä vaikeuttaa uuden oppimista. Lisäksi se heikentää motorista toimintaa ja laskee mielialaa. Erityisesti vuorotyö altistaa unihäiriöille. Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Ammattitaudit ja työhön liittyvät sairaudet ovat suurelta osin ehkäistävissä. Niiden ehkäisy on sekä terveyden ja työkyvyn että talouden kannalta kannattavaa. Ammattitautien tehokas ennaltaehkäisy edellyttää työssä ja työympäristössä esiintyvien riskitekijöiden poistamista tai saattamista tasolle, joka ei aiheuta sairastumisriskiä. Erilaisia ammattitauteja todetaan Suomessa vuosittain noin Tapaturma on äkillinen, odottamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, joka aiheuttaa vamman tai sairauden ja sattuu vahingoittuneen tahtomatta. Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on aiheuttanut vamman ja sattunut työssä, työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alu- Sairauspoissaolokustannukset, 350 /pvä Sairauspoissaolo % 100 tt 200 tt 300 tt 400 tt 500 tt 1000 tt 10 3 % 231 t 462 t 693 t 924 t t t 4 % 308 t 616 t 924 t t t t 5 % 385 t 770 t t t t t 6 % 462 t 924 t t t t t 7 % 539 t t t t t t 8 % 616 t t t t t t 9 % 693 t t t t t t Taulukko 1. Sairauspoissaolokustannukset (Ilmarinen)

11 eella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin tai työntekijän ollessa työnantajan asialla. Vuonna 2009 Suomessa sattui työtapaturmaa, joista työmatkatapaturmia oli noin Eniten työtapaturmia sattuu rakennus- ja metallialoilla. Sairauspoissaolot merkitsevät yrityksille huomattavia työajan menetyksiä, aiheuttavat lisäkustannuksia ja hankaloittavat töiden organisointia. Sairauspoissaoloja ei voi aina ennakoida, mutta yrityksessä voidaan vaikuttaa niihin erilaisin henkilöriskien hallinnan keinoin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n arvion mukaan yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus on noin 300 euroa. Kustannukset voivat kuitenkin vaihdella eri yrityksissä ja eri aloilla huomattavasti: 100 eurosta aina 500 euroon päivältä. Sairauspoissaolojen kustannukset koostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksetut palkat ja välillisiä muun muassa tuotannon tai palvelujen heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset. On tavallista, että välillisiä vaikutuksia ja kustannuksia aliarvioidaan tai niitä ei huomata. Viime vuosina poissaoloja on ollut henkilöä kohti keskimäärin 12 työpäivää. Eniten poissaoloja on ollut teollisuuden työntekijöillä, keskimäärin 16 työpäivää henkilöä kohti. Palvelualoilla ja toimihenkilöillä sairauspoissaoloja on selvästi vähemmän. Myös yritysten väliset erot poissaolojen määrissä ovat erittäin suuria. Monissa sairauksissa lepo ja kotona olo eivät edistä sairastuneen hyvinvointia. Mitä pidempi sairauspoissaolo, sen vaikeampaa on töihin paluu. Sairauspoissaolojen pitkittyessä yli 90 päivän, kasvaa työkyvyttömyyden riski voimakkaasti. Viimeistään tällöin yrityksen tulisi selvittää työntekijän jäljellä oleva työkyky, hoidon ja kuntoutuksen tarpeet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissalojen seurannalla yritykset voivat saada myös tietoa mahdollisista työperäisistä sairastumisista, työn osuudesta sairastumisiin sekä työhön liittyvistä riskeistä ja kuormituksista. Sen avulla voidaan myös pyrkiä muokkaamaan vajaakuntoisten henkilöiden työtä niin, että se ylläpitää ja jopa parantaa työkykyä. Kaikissa yrityksissä tulisi olla työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön toimintamalli, jossa määritellään menettelytavat sekä työnantajan ja työterveyshuollon tehtävät ja vastuut sairauspoissaolojen hallinnassa. Poissaolojen vähentäminen edellyttää hyvää yhteispeliä yritysjohdon, esimiesten, henkilöstön sekä työterveyshuollon kesken. Työterveyshuollolla on lakiin perustuva velvoite seurata työkykyä, sairaus- ja tapaturmakäyntejä sekä sairauspoissaoloja. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Osasairauspäivärahalla sairastunut voi olla prosenttisesti sairauslomalla ja käydä töissä tai päinvastoin. Osasairauspäivärahaa voi hakea Kelasta, kun on ollut 12 päivää sairauspäivärahalla. Kela maksaa sairauslomapäiviltä päivärahaa ja työnantaja työssäololta normaalia palkkaa. Osasairauspäivärahalla voi olla enintään 72 arkipäivää kahden vuoden aikana. Työkyvyttömyysriskillä tarkoitetaan riskiä, että työntekijä menettää nykyisissä työtehtävissään edellytetyn työkyvyn pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Työkyvyttömyyteen vaikuttavat monet tekijät terveyden lisäksi. Tällaisia uhkaavia tekijöitä voivat olla ongelmat työssä, työyhteisössä, elämäntilanteessa tai työn vaatimusten ja työntekijän suorituskyvyn välillä. 11

12 Jotta työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiä voitaisiin vähentää, on uhkaavan työkyvyttömyyden riskiin puututtava riittävän varhaisessa vaiheessa. Työnantaja voi omalla työhyvinvoinnin kehittämistyöllään vaikuttaa yrityksen maksettavaan eläkekustannukseen. On merkittävää, että ylin johto tietää yrityksen työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ja asettaa selkeät euromääräiset tavoitteet työkykyjohtamiselle. Työterveyshuolto on työkyvyttömyyden ehkäisyssä merkittävässä roolissa, ja juuri tämän vuoksi yrityksen ja työterveyshuollon välinen yhteistyö, avoin dialogi ja yhteinen sitoutuminen kehittämiseen ovat avainasemassa tulosten saavuttamisessa. Miten työkyvyttömyys vaikuttaa yrityksen työkyvyttömyysmaksujen suuruuteen? Kun työeläkeyhtiöstä vakuutuksen ottaneen työnantajan työntekijöiden palkkasumma ylittää 1,788 miljoonaa euroa, työnantajan työkyvyttömyysmaksu muodostuu osittain perustariffimaksusta ja osittain maksuluokkatariffimaksusta. Maksun määräytymistä varten yritykset jaetaan maksuluokkiin niiden omien työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Erisuuruisille työkyvyttömyysriskeille määriteltyjä maksuluokkia on 11, joissa kussakin on eritasoinen maksu. Yrityksen maksuluokkaan vaikuttavat myönnetyt työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Mitä pienempi on yrityksen omien työkyvyttömyyseläketa- 12 Maksuluokka Maksuluokan riskisuhderajat Maksuluokkakerroin Maksuluokan keskimääräinen maksu% palkasta 11 vähintään 5 5,5 5,5 10 4,00-4,99 4,5 4,5 9 3,00-3,99 3,5 3,5 8 2,50-2,99 2,75 2,75 7 2,00-2,49 2,25 2,25 6 1,50-1,99 1,75 1,75 5 1,20-1,49 1,35 1,35 4 0,80-1, ,50-0,79 0,65 0,65 2 0,20-0,49 0,35 0,35 1 alle 0,2 0,1 0,1 Taulukko 2. Työkyvyttömyysmaksuluokat

13 Työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuluokkaan viiveellä Tk-eläkkeem myöntövuosi Minkä vuoden maksuluokkaan vaikuttaa X X 2010 X X 2011 X X 2012 X X 2013 X X 2014 X Taulukko 3. Työkyvyttömyyseläkkeiden vaikutus maksuluokkaan (Ilmarinen) Eläkkeen myöntövuosi ratkaisee, minkä vuoden maksuluokkaan se vaikuttaa Jokainen maksuluokkaeläke on mukana kahtena vuonna maksuluokan laskennassa pausten eläkemeno, sitä alempi on sen maksuluokka ja sitä pienempi työkyvyttömyysmaksu. Yrityksen maksuluokka tarkistetaan vuosittain. Eläkeyhtiöstä vakuutuksen ottaneen työnantajan TyEL-vakuutusmaksu on kiinteä prosenttimäärä vakuutettujen palkoista, jos työnantajan palkkasumma on alle 1,788 miljoonaa euroa tai jos työnantajan riskisuhde poikkeaa alle 20 prosenttia TyEL:n keskimääräisestä työkyvyttömyysriskistä. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisemisessä hyvänä työkaluna toimii varhaisen välittämien malli. Varhaisessa välittämisessä on kyse siitä, että yrityksessä luodaan toimintapolitiikka ja malli, jota käyttämällä pystytään huomaamaan työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja osataan systemaattisesti puuttua niihin siten, ettei työyhteisön tai yksilön työhyvinvointi vaarannu. Aktiivinen aikainen puuttuminen on selkeä osoitus aidon huolenpidon ja välittämisen kulttuurista työpaikalla. 2.2 Työympäristöön liittyvät riskit On huomioitavaa, että vaikka uusia työn muutoksen aiheuttamia riskejä ilmenee ja tarve niiden hallintaan kasvaa, on Suomessa vielä suuri joukko työntekijöitä, jotka edelleen altistuvat melulle, kemikaaleille, tärinälle ja muille perinteisille altisteille. Nämä perinteiset työympäristöriskit sekä fyysisesti raskas työ aiheuttavat edelleen haittoja ja ammattitauteja suomalaissa yrityksissä. Raskasta ruumiillista työtä tekee edelleen joka neljäs työssäkäyvä. Raskas ruumiillinen työ on lisääntynyt 13

14 14 etenkin naisilla, erityisesti majoitus- ja ravitsemusalalla. Myös miesten raskas työ on lisääntynyt, erityisesti teollisuuden toimialoilla. Kemiallisille aineille tai ilman epäpuhtauksille altistuu Suomessa edelleen hieman yli miljoona työntekijää vuosittain. Eniten altistumista esiintyy teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa. Sisäilmaongelmista (veto, kuvia ilma, tunkkainen ilma, pöly) kärsii noin 40 % työntekijöistä. Melulle ja tärinälle altistuu noin puoli miljoonaa suomalaista työntekijää vuosittain. 2.3 Työyhteisöön liittyvät riskit Työyhteisön toimivuus, laadukas esimiestyö, hyvä työilmapiiri ja toimivat vuorovaikutussuhteet ovat keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Hyvä työyhteisö on samaan aikaan tuottava ja viihtyisä. Hyvän työyhteisön tunnistaa siitä, että ihmiset ovat sitoutuneita organisaatioon, työnjako on selkeä, vastuut on määritelty ja toimintatavat ovat selkeät. Hyvässä työyhteisössä myös sairaudet, poissaolot ja vaihtuvuus ovat alle kansallisen keskitason, suhteet henkilöstön ja johdon välillä ovat hyvät, tapaturmatilastot ovat alhaiset ja ihmiset kokevat työsuhteensa jatkumisen turvattuna. Työyhteisön toimintaan liittyvät riskit liittyvät lähes poikkeuksetta ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimimattomuuteen. Toimimaton vuorovaikutus ilmenee esimerkiksi huonona työilmapiirinä, motivaatio-ongelmina, käsiteristiriitoina, työpaikkakiusaamisena ja epäasiallisena kohteluna. Näiden riskien toteutuessa työyhteisön huomio kiinnittyy tuottavan toiminnan sijasta tunnepuolelle eli riitelyyn, juoruiluun ja jopa ahdisteluun. Tällöin toimivan työyhteisön perusedellytys, toimiva vuorovaikutus, kääntyykin negatiiviseksi, työyhteisön toimintaa haittaavaksi voimaksi. Tällainen työyhteisö tuottaa huonoa laatua ja lisää jopa tapaturmien riskiä. Johtaminen ja esimiestyö ovat selvästi merkittävimpiä työyhteisön toimintaan liittyviä henkilöriskejä toimialasta ja yrityskoosta riippumatta. Johtamisen toimintaympäristö on monimutkaistunut. Työntekijöiden itsenäisyyden lisääntyminen on johtanut esimiesten roolin muuttumiseen valvojasta valmentajaksi. Esimieheltä edellytetään kykyä toimia ristiriitaisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä sekä saada aikaan entistä parempia tuloksia. Nopeus, joustavuus, uudistuminen, innovatiivisuus ja tehokkuus ovat esimieheltä odotettavia ominaisuuksia. Toisaalta esimiehen on oltava kuunteleva, herkkä, tunneälykäs, syvällinen ja hänen on tunnettava hyvin itsensä. Jotta esimies pystyy hallitsemaan tehtäväänsä liittyvät monet haasteet, hänellä on oltava tukenaan huipputiimi. Osa yrityksistä on siirtynyt työskentelemään virtuaalitiimeissä, mikä asettaa johtamiselle ja esimiestyölle monia haasteita. Globaalin kilpailun myötä yritykset toimivat yhä enemmän erilaissa verkostoissa. Verkostojohtaminen ei koske vain oman yrityksen tiimejä vaan myös toimittaja-, kumppani-, asiakas-, kilpailija- ja asiantuntijatiimejä. Etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yksi merkittävimpiä henkilöriskejä on avainhenkilöriski. Avainhenkilöllä tarkoitetaan yrityksen toiminnan kannalta vaikeasti korvattavaa henkilöä. Tällainen henkilö saattaa esimerkiksi hallita yrityksen keskeisen tuotantoprosessin tekniset perusteet, ja myös suhteet tärkeimpiin asiakkaisiin voivat perustua juuri avainhenkilön ja asiakkaan välisiin luottamuksellisiin suhteisiin. Yhdenkin henkilön poissaolo voi aiheuttaa toimitusten viivästymisinä, laatuvirheitä ja muita yrityksen toiminnan uhkia. Lisäksi

15 henkilön poissaolo tuntuu välittömästi muun henkilöstön lisääntyneenä kuormituksena. Pienessä yrityksessä liiketoiminta on usein niin henkilöitynyt yrittäjään tai muuhun avainhenkilöön, että työpanoksen menettäminen saattaa olla jopa yrityksen toimintaa uhkaava riski. Avainhenkilön siirtymistä kilpailijan palvelukseen pidetään suurena yksittäisenä henkilöriskinä. Pk-yritykset eivät useinkaan pysty tarjoamaan yhtä hyviä rahallisia ja muita etuja kuin suuremmat yritykset. Siksi avainhenkilöitä voidaan sitouttaa yritykseen esimerkiksi tarjoamalla heille osakkuutta yrityksessä. Myös hyvä työilmapiiri, oikeudenmukainen johtaminen ja mielekkäät työtehtävät motivoivat sitoutumaan yritykseen. Monimuotoisuus on lisääntynyt suomalaisilla työpaikoilla viime vuosina. Monimuotoisuus lisää yleensä joustavuutta, reagointikykyä ja innovaatiokykyä. Esimerkiksi eri-ikäinen ja heterogeeninen henkilöstö nähdään yrityksen voimavarana, ja nykyisin monilla työpaikoilla osataankin tunnistaa hyvin eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet ja vahvuudet. Monet tutkimustulokset heijastavat nuorten aikuisten, uuden y-sukupolven muuttunutta asennoitumista työelämään. Y-sukupolven siirtyminen työelämään muuttaa johtamista. Y-sukupolven mielestä johtajuus pitää ansaita ja hierarkiat kyseenalaistetaan. Heillä on erilainen näkökulma työhön kuin vanhemmilla sukupolvilla. Y-sukupolvi ottaa vastuuta itsestään, verkostoituu, toimii ja ajattelee globaalisti. Y-sukupolvi odottaa työltä joustavuutta ja toisaalta haasteita. Heillä on suuria odotuksia esimiehiltä ja työpaikoilta. Työelämään siirtyvän sukupolven arvomaailman muutos on haaste työnantajalle. Kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa ja työnantajayritysten on löydettävä uusia toimintatapoja vastata Y-sukupolven tarpeisiin. Erilaisuutta arvostavan yrityskulttuurin luominen edellyttää avoimuutta, mutta myös ennakkoluulojen ja stereotypioiden purkamista. Hyvällä ikäjohtamisella varmistetaan myös hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtyminen sukupolvilta toisille. Monilla työpaikoilla on jo käytössään tehokkaita mentorointi- tai verkostoitumiskäytäntöjä. Joustavilla työajoilla, viisaalla työvuorosuunnittelulla sekä erilaisilla joustokeinoilla voidaan tukea tehokkaasti työssä jaksamista ja työ- ja perheelämän yhteensovittamista. Ne ovat tärkeitä seikkoja ikäjohtamisessakin. Ikäystävällisessä työpaikassa Otetaan huomioon eri-ikäisten tarpeet ja kyvyt Tuetaan heidän työkykyään ja osaamistaan Kehitetään ja hyödynnetään eri-ikäisten voimavaroja 2.4 Osaamiseen liittyvät riskit Työelämässä tapahtuviin muutoksiin sopeutuminen vaatii hyvää ja kehittyvää osaamista. Korkea osaaminen näkyy niin toiminnassa kuin tuotteiden ja palvelujen laadussakin. Henkilöstön osaaminen muodostaakin keskeisen, potentiaalisen ylivoimatekijän, jolla yritys voi erottua kilpailijoistaan. Organisaation osaaminen on dataa, informaatiota ja tietoa. Se on toimintatapoja ja prosesseja, jotka ovat juurtuneet organisaation tavaksi toimia. Myös organisaation sisäiset ja ulkoiset verkostot ovat erittäin tärkeä osa organisaation osaamista. Menestyäkseen kilpailussa yrityksen on pidettävä huolta siitä, että sen henkilöstön ammattitaito ja osaaminen ovat ajan tasalla. Henkilöstössä olevan osaamisen hallintaan ja sen kehittämiseen tulee panostaa systemaattisesti. Osaamisen johtaminen pohjautuu strate- 15

16 16 giseen ajatteluun. On kirkastettava yrityksen strategia, visio ja tavoitteet sekä tältä pohjalta määritettävä yrityksen strateginen osaaminen. Strateginen osaaminen kuvataan usein ydinosaamisina. Ydinosaaminen on osaamisten, teknologioiden ja tietojärjestelmien yhdistelmä, joka mahdollistaa yrityksen menestymisen kilpailussa. Organisaation on hyvä määritellä myös konkreettiset osaamisen kehittämishankkeet, jotka ovat välttämättömiä vision ja strategian toteutumiselle. Henkilöstön kehittämisellä on myös vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin. Koulutus ja kehittäminen motivoi ja sitouttaa henkilöä yritykseen. Näin se merkitsee myös pienempää riskiä henkilöstön vaihtuvuudelle. Poislähtevän henkilön kompetenssin korvaamiseen arvioidaan menevän keskimäärin viisi vuotta. 2.5 Työsuhderiskit Työsuhteisiin liittyvät riskit ja tietämättömyys tai välinpitämättömyys niiden hoidossa voivat tulla yritykselle kalliiksi. Työsuhdeasiat ovat työsuhteen ehtoja koskevien lainsäännösten ja sopimusmääräysten sekä näihin perustuvien toimenpiteiden ja työkäytäntöjen kokonaisuus. Merkittävä henkilöriski sisältyy myös rekrytointiin. Onnistunut rekrytointi luo edellytykset menestykselliselle toiminnalle, epäonnistunut rekrytointi vie energiaa ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Uuden henkilön palkkaamiseen liittyy yrityksen kannalta riski, ettei valittu henkilö sovellukaan hänelle ajateltuun tehtävään. Rekrytointiin sisältyvä riski on sitä suurempi, mitä merkittävämpi avaintehtävä tai pienempi yritys on kyseessä. Tärkein vaihe rekrytointiprosessissa onkin miettiä, minkälaista osaamista yritys tarvitsee ja minkälaista joukkoa kyseinen henkilö tulee täydentämän omalla osaamisellaan. Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työnsä sekä siihen liittyvät odotukset. Perehdyttäminen on tärkeä osa henkilöstön kehittämistä. Se voidaan nähdä investointina, jolla lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään työtapaturmia ja poissaoloja. Kyseessä on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. Työsuojelulainsäädännössä on useita työnantajaa velvoittavia määräyksiä työhön perehdyttämisen järjestämiseksi. Käytännössä lähin esimies vastaa perehdyttämisen ja opastuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnasta. Hän voi delegoida erilaisia perehdyttämiseen ja opastuksen liittyviä tehtäviä koulutetulle työnopastajalle, mutta vastuu säilyy aina linjajohdolla ja esimiehellä. Myös tapaturmariskit ja työn psyykkinen kuormitus vähenevät, kun työympäristö ja tehtävät ovat tuttuja ja työntekijä kokee hallitsevansa työn vaatimukset. Perehdyttämisen tavoitteena on luoda uudelle työntekijälle perusta työn tekemiselle ja yhteistyölle työyhteisössä. Hyvin hoidettu perehdyttäminen kattaa työn taitovaatimusten ja tuotteen tai palvelun laatuvaatimusten lisäksi aina myös työntekijän turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat sekä omatoimisuuteen kannustamisen. Huonosti hoidettuna perehdyttäminen on suuri riski. Noin neljäsosa suomalaisista tekee työtään epätyypillisessä työsuhteessa. Tällaisia töitä ovat määräaikaiset työt, osa-aikatyö sekä vuokratyö. Tyypillistä työtä luonnehtii päinvastoin työsuhteen kokopäiväisyys ja se, että työn voimassaolo ei katkea. Epätyypillinen työ keskittyy naisille ja merkitsee usein merkittävää hy-

17 vinvointiriskiä. Tulot ja ansiosidonnaiset etuudet jäävät pienemmiksi, uranäkymät ovat heikot ja työpaikkakoulutus jää vähemmälle. Usein myös motivaatio- ja sitoutumisongelmat vaivaavat, ja määräaikaisen työn tekijä joutuu jatkuvasti kamppailemaan työpaikasta. Pätkätyössä työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työhönsä ovat heikommat kuin vakituisessa työsuhteessa työskentelevien. Esimerkiksi määräaikaista työtä tekevät valikoituvat muita harvemmin työpaikan kehittämistoimenpiteisiin. Osa-aikaiset työntekijät puolestaan saavat vain harvoin haluamaansa tuntimäärää, ja joutuvat etsimään lisätunteja useammalta työpaikalta, sivutoimisena yrittäjänä ja harmaasta taloudesta. Joskus epätyypillinen työsuhde voi olla myös yksilön vapaaehtoinen valinta, työntekijän elämäntilanteesta ja tarpeesta nouseva. Keskeistä on se, kenen ja millä ehdoilla (palkka, sosiaaliturva, muu kompensaatio) epätyypillistä työtä tehdään. Suomessakin viime vuosina lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö on seurausta monissa organisaatioissa vallitsevasta pyrkimyksestä työvoiman käytön mahdollisimman suureen joustavuuteen. Syy vuokratyövoiman käyttöön on se, että yritykset haluavat joustoa eivätkä halua sitoutua työntekijöihin. Riskinä tässä yhtälössä on se, että myöskään vuokratyöntekijät eivät sitoudu yritykseen ja lähtökynnys yrityksestä madaltuu. Vuokratyövoiman käytön lisääntyessä myös vuokratyön tapaturmataajuus Suomessa on ollut nousussa. Erityisesti tapaturmien määrä on lisääntynyt perinteisesti tapaturmavaarallisilla aloilla kuten esimerkiksi rakennusteollisuudessa. 2.6 Vahingonteot Yrityksen oman henkilöstön toiminta voi joskus kääntyä yritystä vastaan. Usein kyse on satunnaisista, tahattomista virheistä tai onnettomista yhteensattumista. Mutta vahingonteko voi olla myös suunniteltua ja järjestelmällistä. Henkilöstön toimintaan liittyviä riskejä tarkasteltaessa on tärkeätä erottaa toisistaan tahaton ja tarkoituksellinen toiminta. Tahaton vahingollinen toiminta liittyy usein osaamattomuuteen, epäselviin ohjeisiin ja vastuumäärityksiin tai tiedonkulun ongelmiin, jotka aiheuttavat virheitä, sekaannuksia, häiriöitä ja tahattomia tietovuotoja. Tarkoitus on kuitenkin ollut hyvä ja yritys vilpitöntä. Tarkoitukselliselle vahingonteolle on ominaista se, että henkilö pyrkii itse hyötymään tavalla tai toisella tilanteesta. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat omien asioiden hoitaminen työaikana sekä luvattomat ja selittämättömät poissaolot. Usein tähän voi liittyä myös yrityksen koneiden ja laitteiden, raaka-aineiden ja tuotteiden sekä tilojen luvatonta käyttöä. Työpaikkakiusaaminen tai muu häirintä voi johtaa kiusatun henkilön työkyvyn alenemiseen ja pitkäaikaiseenkin sairauspoissaoloon. Kiusaamiseen tulisi puuttua välittömästi keskustelemalla asianomaisten kanssa. Toisinaan työpaikan sisäiset selvitykset kiusaamistapauksissa ovat hyvin puolueellisia, ja tilanteen selvittämiseksi tarvitaankin apua esimerkiksi työterveyshuollosta. Tieto on yritystoiminnassa usein kilpailutekijä tai suorastaan oleellinen osa yrityksen liiketoimintaa. Merkittävät henkilöriskit kohdistuvatkin ihmisten tapaan käsitellä tietoa. Tietovuotoja voi syntyä tahattomissa keskusteluissa, eri yhteyksissä työ- ja vapaa-ajalla sähköposteissa, sosiaalisessa mediassa, puhelimessa, uutispalvelimissa tai asettamalla ne www-sivuille. Yrityksissä tulisi arvioida tietojen julkisuutta ja luottamuksellisuutta sekä luoda selkeät pelisäännöt siitä, mistä asioista saa julkisesti puhua tai mitä dokumentteja asiakkaalle voi 17

18 18 toimittaa. Toisaalta yksittäinen työntekijä voi vuotaa halutessaan hyvinkin merkittäviä dokumentteja sähköpostin liitetiedostoina ja aiheuttaa yritykselle näin merkittäviä menetyksiä. Tietovuodoista ja varkauksista voi koitua merkittäviä tappioita yrityksen toiminnalle esimerkiksi silloin, kun ne kohdistuvat yrityksen erityisosaamiseen, tehtyihin tarjouksiin tai yrityksen omaisuuteen. Henkilövalinnoissa tulisi kiinnittää huomiota henkilöstön luotettavuuteen. Erehtyminen on inhimillistä. Virheet ja erehdykset ovat osa ihmisen toimintaa eikä niitä voi kieltämällä tai syyttelemällä estää. Yrityksessä on tärkeätä huolehtia siitä, että virheet havaitaan ajoissa ennen vakavien vahinkojen syntymistä. Virheitä ja erehdyksiä voidaan vähentää mm.: Töiden, tehtävien ja projektien kunnollisella suunnittelulla Hyvällä tiedonkululla Perehdyttämällä ja kouluttamalla ihmiset ja tiimit tehtäviinsä Seuraamalla töiden sujumista, keräämällä tietoa ja oppimalla sattuneista vahingoista Pitämällä huolta siitä, että työn tekemisen edellytykset (työvälineet ja -olosuhteet, aikataulut ) ovat kunnossa ja työhön sopivat. 2.7 Työväkivalta Monissa yrityksissä uhka- ja väkivaltatilanteet ovat huolestuttavan yleisiä. Suomessa joutuu työssään uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi vuosittain noin 5 % työssä käyvistä eli runsas henkeä. Väkivaltatilanteet saattavat johtaa erilaisiin fyysisiin vammoihin ja jopa hengen menetykseen. Vaikka fyysisiä vammoja ei syntyisikään, väkivalta voi olla sen kohteeksi joutuneelle henkisesti hyvin raskas kokemus. Jo väkivallan uhka voi aiheuttaa jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta ja vaikuttaa työntekijöiden työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Työväkivallan riskiryhmiä ovat mm. hotelli- ja ravintola-ala, poliisi ja vartiointi, liikennöinti, sosiaalija terveysala ja kaupan ala. Väkivallan kohteeksi joutumisen riskejä esiintyy eniten työssä, jossa joudutaan olemaan yleisön kanssa tekemisissä, käsittelemään rahoja tai vartioimaan arvotavaraa. Väkivaltariskeihin voi kuitenkin varautua hyvällä riskien hallinnalla. Väkivaltatilanteiden ehkäisy lähtee toimintaperiaatteista, jotka muokataan omaan yritykseen sopiviksi ja joita sekä johto että henkilöstö sitoutuvat noudattamaan. Henkilöstön koulutus on tärkeä osa varautumista. Yrityksessä on huolehdittava myös väkivaltatilanteisiin joutuneiden tuesta ja jälkihoidon järjestämisestä. Lisäksi yrityksessä tulee olla väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointijärjestelmä, jotta saadaan tietoa väkivaltatilanteiden ehkäisyn suunnitteluun ja voidaan seurata turvallisuuden kehittymistä yrityksessä. 2.8 Liikenteeseen liittyvät riskit Liikenteeseen liittyvät henkilöriskit ovat osa jokaista työpäivää. Liikenne on huomattava riskitekijä monissa ammateissa, ja liikenteen riskeille altistutaan kodin ja työpaikan välisillä matkoilla ja työpäivän aikana työasioilla tai pidemmillä työmatkoilla. Puolet kuolemaan johtaneista työtapaturmista sattuu liikenteessä. Työliikenteessä sattuneet tapaturmat ovat myös kalliita, sillä niiden on laskettu maksavan 2-6 -kertaisesti työpaikoilla sattuneisiin tapaturmiin verrattuna.

19 Työpaikan sisäisellä liikenteellä tarkoitetaan työpaikan alueella - tavallisimmin pihalla tai varastoissa tapahtuvaa liikennettä. Tavaroiden kuljetus, nostot ja siirrot sekä ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne oman yrityksen alueella tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa omien työntekijöiden tai ulkopuolisten henkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Ulkomaan matkoihin liittyvät vielä omat riskinsä kohdemaan olosuhteista ja riskeistä riippuen. 2.9 Yrittäjyyden erityisriskit Vuonna 2009 Suomessa toimi yritystä. Pkyrityksiä oli 99,8 prosenttia; pieniä 99,1 prosenttia ja keskisuuria 0,7 prosenttia kaikista yrityksistä. Pienistä yrityksistä 95 prosenttia oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näiden osuus pienten yritysten henkilöstöstä oli 59 prosenttia ja liikevaihdosta 50 prosenttia. Yrittäjyydellä tarkoitetaan yleensä yritystoimintaa, jossa yrittäjän henkilökohtainen elämä ja työ kietoutuvat läheisesti yhteen. Yrittäjyyteen sisältyy myös aina riskinottoa. Yrittäjä panostaa huomattavasti aikaansa ja usein myös omaisuuttaan yritykseen. Monia ongelmatilanteita voidaan välttää tai ainakin niiden seurauksia lieventää asianmukaisella riskien hallinnalla. Oman ajankäytön hallinta, hyvinvoinnista huolehtiminen, omasta vakuutus- ja eläketurvasta huolehtiminen sekä asianmukaisten sopimusten laadinta ovat tässä keskeisiä keinoja. Sukupolven vaihdos on yritystoiminnassa kriittinen tilanne. Sukupolvenvaihdosta kannattaa valmistella hyvissä ajoin. Tällöin muutos ei tule yllätyksenä, vaikka yrittäjä joutuisi lopettamaan toimintansa hyvinkin nopeasti. Riskitilanteita aiheuttavat esimerkiksi kuolema, onnettomuudet ja sairaudet. 3. Henkilöriskien hallinta Yrityksen henkilöriskien hallinnan tarkoituksena on arvioida ja hallita henkilöstöön kohdistuvia ja henkilöstöstä aiheutuvia riskejä yrityksen toiminnalle. Yrityksen on keskeistä määritellä ne tavoitteet, joihin henkilöriskien hallinnassa pyritään. Riskienhallinnalliset toimet ovat yrityksessä tukiprosessin asemassa: niiden tarkoitus on tukea johtamista ja päätöksentekoa. Henkilöriskien hallinnan menettelytavat ja työkalut kannattaa pyrkiä pitämään riittävän yksinkertaisina ja selkeinä. Yrityksen henkilöriskejä tunnistettaessa voidaan käyttää yksinkertaisia tarkistuslistoja tai kehittyneempiä välineitä, joita on kehitetty eri kokoisille ja eri toimialoilla toimiville yrityksille. Valmiilla arviointimenetelmillä on vahvuutensa ja rajoituksensa. Parhaimpaan lopputulokseen päästään, jos yritys muokkaa ja räätälöi omiin tarpeisiinsa sopivan mittariston henkilöriskien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Suomessa yleisin työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointimenetelmä on Riski-Arvi tai sitä vastaava Sosiaali- ja terveysministeriön toimittama Riskien arviointi työpaikalla -työkirja. Seuraavaksi yleisempiä menetelmiä ovat ASKELMA, Five Steps ja BS 8800/ OHSAS standardi, joka on enemmän turvallisuusjohtamisstandardi. 19

20 20 Työterveyslaitos on Nolla tapaturmaa foorumin yhteydessä päätynyt suosittelemaan seuraavia menetelmiä: PK-RH-työvälinesarja Riski-Arvi/ STM:n työkirja Safety Check tarkistuslistat Five Steps -menetelmä TIKKA Olennaista erilaisten arviointimenetelmien käytössä on se, että käyttäjät hallitsevat valitsemansa menetelmän. Arviointimenetelmät ovat kuitenkin vain mekaanisia apuvälineitä, ja tulosten ymmärtäminen ja analysointi edellyttää tulkintaa ja työn kokonaisvaltaista tarkastelua. Henkilöriskien hallintaan liittyvä terminologia ei ole kaikilta osin vakiintunutta. Kun tehdään yrityksen itsensä näköistä henkilöriskien hallintaa, tulee keskeiset käsitteet olla määriteltynä. Myös työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa on hyvä tarkentaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät ja käyttävät henkilöriskien hallintaan liittyviä termejä samalla tavalla. Yhteinen tahtotila on ehdoton edellytys toiminnan onnistumiselle. Henkilöriskien hallinnan toimijoiden roolit ja vastuualueet tulee olla määriteltynä ja kaikkien tiedossa. Toteutuksen dokumentointi, toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja raportointi on tärkeää Lainsäädäntö Laki ja asetukset määrittelevät osittain henkilöriskien hallintaa, mutta lakien ja asetusten noudattaminen ei tulisi olla riskienhallinnan päätehtävä. Riskienhallinnan ensisijainen tehtävä on yrityksen toiminnan varmistaminen. Riskienhallinnassa ei ole kysymys irrallisesta prosessista vaan riskienhallinnan tulee olla osa yrityksen johtamisprosessia. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on oltava hallussaan selvitys ja arviointi työpaikalla esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä. Työnantajan on kyettävä osoittamaan, että riskinarviointi on tehty, joskaan selvitystä ei edellytetä määrämuotoisena tai kirjallisena. Käytännössä riskien arviointi tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisessä muodossa, jolloin selvitys pystytään tarvittaessa esittämään työsuojeluviranomaiselle. EU:n puitedirektiiviin 89/391/EEC perustuvien turvallisuusmääräysten mukaan riskinarviointi on kaiken työsuojelu- ja työterveystoiminnan sekä myös työkykyä ylläpitävän toiminnan perusta työpaikalla. Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määritellään työnantajan ja muiden työturvallisuuteen vaikuttavien henkilöiden sekä työntekijöiden velvollisuudet. Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä milloin niitä ei voi poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työturvallisuuslaki on lähtökohdiltaan hyvin riskienhallintahenkinen. Työsopimuslaki (55/2001) Työsopimuslaki on työelämän peruslaki. Sitä sovelletaan lähes kaikissa työsuhteissa tehtävän työn laadusta

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa? Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Yrittämisen riskit. Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia

Yrittämisen riskit. Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia Yrittämisen riskit Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia Vältetty riski parempi kuin korvattu riski! - raha ei korvaa kaikkea esim. ihmishenkeä Maine on yrityksen arvokkain

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 10.2. 2005: Henkilöstöturvallisuuden käsitteet, tavoitteet ja hallintakeinot Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot