Avoin innovaatio yliopistoyritysyhteistyössä

Transkriptio

1 Avoin innovaatio yliopistoyritysyhteistyössä -työpaja Lappeenranta Janne Lehenkari VTT Antero Kutvonen LUT Reetta Muhonen & Mika Kautonen Tampereen yliopisto Esityksen rakenne I. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Janne Lehenkari II. Yliopisto-yritysyhteistyö avoimen innovaation toimintakentässä Antero Kutvonen III. Korkeakoulusektorin kyselyn tulokset Reetta Muhonen & Mika Kautonen IV. Politiikkajohtopäätökset ja kehittämistarpeet Janne Lehenkari 1

2 I. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Hankkeen perustiedot Open-UNIC -hanke: Avoin innovaatio yliopisto-yritysyhteistyön rajapinnalla Rahoittaja: Tekesin innovaatiotutkimus (yhteyshenkilö Pekka Pesonen) Kesto: Tuotokset: 2-3 tutkimusartikkelia Avoimen innovaation käsikirja 7 työpajaa Tutkimusryhmä: VTT, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto & Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kotisivu: 2

3 Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät 1. Avoimen innovaation nykytilanteen kartoitus suomalaisissa korkeakouluissa: koko korkeakoulusektorin kattava kysely 2. Vuorovaikutus, oppiminen ja sopimuskäytännöt avoimen innovaation hankkeissa: casetutkimukset 3. Tutkimustulosten relevanssin varmistaminen ja politiikkajohtopäätösten kehittäminen: työpajasarja Teknologian siirrosta osaamisen siirtoon Teknologian siirto (Bozeman 2000): Osaamisen, teknisen tiedon tai teknologian siirtyminen organisaatiosta toiseen Osaamisen siirto (EC 2007): Eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon kerääminen, omaksuminen ja jakaminen, ml. taidot ja kompetenssit, sekä kaupallisessa että eikaupallisessa toiminnassa Yhdysvaltain Bayh-Dole -lainsäädännön (1980) perintö Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulosten vahvempi immateriaalioikeuksien suojaaminen johtaa niiden nopeampaan kaupallistamiseen ja taloudelliseen hyötyyn OECD-maissa korkeakouluille vaatimus järjestelmällisestä toiminnasta immateriaalioikeuksien suojaamiseksi Tulos: 1400 kaupallistamispalveluyksikköä yksin Euroopassa (2004) 3

4 Tilanne Euroopassa ja Suomessa Osaamisen siirron euroopanlaajuinen tutkimus 2012 (UNU- MERIT): Euroopan yliopistojen ja tutkimuslaitosten parhain kymmenys ansaitsee 85 % kaikista immateriaalioikeuksien kaupallistamistuloista (346 milj. euroa/v.) 88,8% kaupallistamistuloista saadaan biolääketieteellisistä keksinnöistä Kaupallistamistulot vastaavat 1,5 %:ia julkisten tutkimuslaitosten tutkimusbudjeteista Suomi Kaupallistamistulot 1,6 milj. euroa vuonna 2005 (Kankaala et al.) TEM:n selvityksen mukaan määrä ei ole noussut 2010-luvulla Osaamisen siirron sipulimalli Salter & Martin 2001; Perkmann et al

5 Osaamisen siirron lineaarisuus: aika muutokselle? EC Metrics for Knowledge Transfer from Public Research Organisations in Europe. Yliopisto-yrityslinkitykset (Albats 2013) 5

6 II. Yliopisto-yritysyhteistyö avoimen innovaation toimintakentässä Avoin innovaatio Research Development Commercialisation Mortara, et al. (2009); Docherty, M. (2006); Chesbrough, H. (2003) 6

7 Avoimen innovaation määritelmä (Chesbrough, 2006) Open innovation is the use of purposive inflows and outflows of knowledge to accelerate internal innovation, and expand the markets for external use of innovation, respectively. 13 Avoimuutta molempiin suuntiin Gassman & Enkel (2004) 14 7

8 Kuinka avointa innovaatiota varsinaisesti toteutetaan? In-licensing Corporate Venture Capital Acquiring existing knowledge Mergers & acquisitions Open source Out-licensing Selling IP Technology transfer (Patent) Donation Collaborative creation of new knowledge Inbound Outbound Forming new organizations Joint projects Str. alliances Co-patenting Collaborative agreements Joint Venture Innovation networks & consortia Other forms Universityindustry collaboration Supplier integration User / customer involvement Spin-offs Venturing Torkkeli et al. (2007) 15 Neljä tärkeintä syytä avata innovaatioprosessia Kustannukset: Kustannussäästö / lisätulot Nopeus: Lyhyempi kehitysaika markkinoille Joustavuus: Strateginen ketteryys Laatu: T&K -tuotosten laadullinen kehitys 16 8

9 Yhteiskunnallinen näkökulma Avoimuuden kannustaminen yhteiskunnan edun mukaista: Enemmän spillover- ja positiivisia ulkoisvaikutuksia Tekninen tehokkuus erikoistumisen kautta Kytkee yliopistot tiiviimmin yritysten kanssa Mahdollistaa suurimpien ongelmien ratkaisun Avoimuutta ajavat trendit ovat liian suuria yksittäisen valtion tai yrityksen muutettaviksi Ratkaisuna ennakoiva sopeutuminen muutokseen 17 Yliopistojen rooli tiedon hyödyntäjinä kuin myös yritys-yliopistorajapinnan kaksisuuntaiset vuorovaikutussuhteet ovat nousseet tutkimuskohteiksi yhtäaikaisesti avoimen innovaation käsitteistön mukaan ottamisen kanssa Kutvonen, A., Lehenkari, J., Kautonen, M., Savitskaya, I., Tuunainen, J. & Muhonen, R. (2013) University-Industry Collaboration and Knowledge Transfer in the Open Innovation Framework. 9

10 Julkaisujen määrä Julkaisujen määrä Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Julkaisuanalyysi Vuosi Tiedon tarjoaja 2-suuntainen yhteistyö Muu 10

11 Keskeiset löydökset Yliopistot avoimen innovaation erityistapaus avoimen innovaation yhdistetyt muodot korostuvat Avointa innovaatiota ja korkeakoulu-yritysyhteistyötä yhdistävät tutkimukset korostavat suhdeperustaisia yhteyksiä (Perkmann & Walsh, 2007, Levy et al., 2009) Tutkimus keskittyy korkeakoulujen tiedon siirtoon yrityksille, vaikka vastavuoroisuus mainitaan ja esiintyy pääosin epämuodollisessa yhteistyössä 2-suuntaisen tiedonvaihdon ja avoimen innovaation käsitteistön käyttö molemmat lisääntyneet voimakkaasti viimeisen viiden vuoden aikana III.Korkeakoulusektorin kyselyn tulokset 11

12 Kysely Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen uusi yritysyhteistyö Kyselyn toteutti Innolink Oy loppukeväällä Kysely lähetettiin 461 ammattikorkeakoulujen ja yliopiston toimijoille. Kohderyhmä: vararehtorit, dekaanit, laitosten/osastojen/yksikköjen johtajat, T&K-johtajat, TKI-hallintohenkilöstö Vastausprosentti 30,4 Sähköpostivastaukset n=62 puhelinhaastattelut, n=78 Yhteensä n=140 Korkeakoulujen yritysyhteistyön trendit (jokseenkin tai täysin samaa mieltä -vastaukset) yrityskumppaneita on aiempaa enemmän eri toimialoilta tai erikokoisista yrityksistä (55 %) yritysyhteistyötä tehdään aiempaa useammilla tieteenaloilla (54 %) korkeakoulumme on aktivoitunut kaupallistamaan keksintöjään ja teknologiaansa edistämällä uuden liiketoiminnan syntymistä (49 %) korkeakoulumme osallistuu aktiivisesti yrityshautomotoimintaan tai sen edistämiseen (55 %) korkeakoulumme tutkijat ovat saaneet yritysyhteistyöstä merkittäviä ideoita ja osaamista, jota on kehitetty edelleen osana korkeakoulumme omaa tutkimustyötä (61 %) tutkijoiden suorat yrityskontaktit ovat tärkeä edellytys yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden tai muun maksullisen toiminnan käynnistymiselle yritysten kanssa (68 %) 12

13 Korkeakoulujen yritysyhteistyön trendit (jtk.) (jokseenkin tai täysin samaa mieltä -vastaukset) korkeakoulumme on järjestänyt tai aktiivisesti tukenut opiskelijoille suunnattujen ideakilpailujen tms. järjestämistä yritysten innovaatiotoiminnan ideoiden luomiseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi (50 %) aiemmat tai nykyiset tutkijamme tai opiskelijamme ovat perustaneet menestyneitä spin-off-yrityksiä (osaaminen on suurelta osin luotu korkeakoulussamme) (59 %) opiskelijat ovat osoittautuneet aiempaa kiinnostuneemmiksi perustamaan omia yrityksiään (52 %) innovaatiojohtamiseen liittyviä kursseja on tuotu osaksi korkeakoulumme opetusohjelmaa (51 %) erilainen yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on tullut pysyväksi osaksi opetusohjelmaa (55 %) yritysyhteistyöllä on liian suuri vaikutus tutkimus- ja opetustoimintaamme (eri mieltä 56 %) Yhteistyön muodot, joissa yliopistot aktiivisempia *p< 0,05=ero tilastollisesti merkitsevä, * * p< 0,01=ero tilastollisesti erittäin merkitsevä korkeakoulumme panostaa entistä enemmän immateriaalioikeuksien (esim. patenttien) taloudelliseen hyödyntämiseen** 27% 51% korkeakoulumme on luonut pysyvän käytännön jonka avulla luotujen immateriaalioikeuksien hyödyntämistä seurataan** korkeakoulumme on aktivoitunut kaupallistamaan keksintöjään ja teknologiaansa myymällä tai lisensoimalla sitä** 22% 21% 43% 44% korkeakoulumme on aktivoitunut kaupallistamaan keksintöjään ja teknologiaansa edistämällä uuden liiketoiminnan syntymistä* 37% 55% yrityskumppanit hankkivat osaamista ja teknologiaa yhä useammin teettämällä meillä tutkimushankkeita tai toimeksiantoja** 27% 48% 0% 20% 40% 60% 80% 100% ammattikorkeakoulut yliopistot 13

14 Yhteistyön muodot, joissa ammattikorkeakoulut aktiivisempia *p< 0,05=tilastollisesti merkitsevä, p=< 0,01=tilastollisesti erittäin merkitsevä erilainen yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on tullut pysyväksi osaksi opetusohjelmaa ** 42% 70% korkeakoulumme on järjestänyt tai aktiivisesti tukenut opiskelijoille suunnattujen ideakilpailujen tms. järjestämistä yritysten innovaatiotoiminnan ideoiden luomiseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi** 40% 62% tutkijat tai opiskelijat hyödyntävät entistä enemmän yrityksiltä tulevia ideoita tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa* 26% 44% korkeakoulussamme on tehty tietoisesti rekrytointeja, joissa yrityksistä on palkattu asiantuntijoita vahvistamaan jotakin meille strategisesti tärkeää tutkimusalaa* 19% 37% 0% 20% 40% 60% 80% 100% ammattikorkeakoulut yliopistot Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö - faktorianalyysi Yritysyhteistyö ja avoin innovaatiotoiminta yrityskumppanit hankkivat osaamista ja teknologiaa yhä useammin teettämällä meillä,421 tutkimushankkeita tai toimeksiantoja yrityskumppanimme antavat resurssejaan tutkijoidemme tai opiskelijoidemme käyttöön,519 vaatimatta siitä välitöntä korvausta tutkijat tai opiskelijat hyödyntävät entistä enemmän yrityksiltä tulevia ideoita tutkimus- ja,608 kehittämishankkeiden suunnittelussa tutkijat ja opiskelijat jakavat samoja tiloja tai laitteita (esim. laboratorio) yritysten kanssa,594 korkeakoulumme on järjestänyt tai aktiivisesti tukenut opiskelijoille suunnattujen,622 ideakilpailujen tms. järjestämistä yritysten innovaatiotoiminnan ideoiden luomiseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi korkeakoulussamme on selvät pelisäännöt taloudellisen hyödyn ja riskien jakamisessa,344 yritysten kanssa toteutettavissa hankkeissa Kaupallistamistoimet korkeakoulumme on aktivoitunut kaupallistamaan keksintöjään ja teknologiaansa myymällä tai lisensoimalla sitä korkeakoulumme on aktivoitunut kaupallistamaan keksintöjään ja teknologiaansa edistämällä uuden liiketoiminnan syntymistä korkeakoulumme panostaa entistä enemmän immateriaalioikeuksien taloudelliseen hyödyntämiseen korkeakoulussamme on selvät pelisäännöt taloudellisen hyödyn ja riskien jakamisessa yritysten kanssa toteutettavissa hankkeissa Strateginen rekrytointi korkeakoulussamme on tehty tietoisesti rekrytointeja, joissa yrityksistä on palkattu asiantuntijoita vahvistamaan jotakin meille strategisesti tärkeää tutkimusalaa,897,733,655,465,992 14

15 Faktorit Kaupallistamistoimet Avoin innovaatio Rekrytointi 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5 yliopistot ammattikorkeakoulut KORKEAKOULUJEN YRITYSYHTEISTYÖN VAIKUTUKSET Vaikutukset tutkimukseen ja opetukseen korkeakoulumme tutkijat ovat saaneet yritysyhteistyöstä merkittäviä ideoita ja osaamista, jota on kehitetty edelleen osana korkeakoulumme omaa tutkimustyötä (n=140) erilainen yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on tullut pysyväksi osaksi opetusohjelmaa (n=140) Samaa mieltä, yhteensä (%) 61 Mihin toimintaan väite on yhteydessä? (vrt. faktorit) Strateginen rekrytointi 55 Yritysyhteistyö ja avoin innovaatiotoiminta innovaatiojohtamiseen liittyviä kursseja on tuotu osaksi korkeakoulumme opetusohjelmaa (n=139) Ei tilastollista yhteyttä Vaikutukset korkeakoulun toimintaympäristöön Aiemmat tai nykyiset tutkijamme tai opiskelijamme ovat perustaneet menestyneitä spin-off-yrityksiä (n=139) Alueellamme on syntynyt uusi toimiala, johon korkeakoulumme on ollut merkittävästi vaikuttamassa joko koulutuksen tai T&K-toiminnan kautta (n=140) Taloudelliset suorat vaikutukset Korkeakoulumme immateriaalioikeuksien myynnistä saamat tulot ovat merkittävästi kasvaneet (n=140) Ei tilastollista yhteyttä Ei tilastollista yhteyttä Kaupallistamistoimet 15

16 Korkeakoulujen vaikutus toimintaympäristöön Väite: Alueellamme on syntynyt uusi toimiala, johon korkeakoulumme on ollut merkittävästi vaikuttamassa joko koulutuksen tai T&K-toiminnan kautta (%) Seutumuuttuja Pääkaupunkiseutu Muut Yhteensä Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä Yhteensä 25,0 15,7 18,0 39,3 20,5 25,2 35,7 63,9 56,8 100,0 100,0 100,0 (N=111) huom. laskettu ilman en osaa sanoa vastauksia p=,032 Yritysyhteistyön haasteet 1. yhteistyön mahdollistavien rakenteiden toimimattomuus tai puuttuminen (43) 2. erilaiset toimintakulttuurit (38) 3. niukat resurssit (38) 4. tavoitteiden erot (23) 5. en osaa sanoa (8) 6. tieteenalan profiiliin liittyvät esteet (7) 7. ei esteitä (6) 8. muut (5) 16

17 Haasteet - yliopistot Yhteistyörakenteiden toimimattomuus 34% Tavoitteiden erot Erilaiset toimintakulttuurit Niukat resurssit 19% 18% 17% En osaa sanoa Profiili 10% 9% Ei esteitä Muut haasteet 4% 3% 0% 10% 20% 30% 40% Haasteet - ammattikorkeakoulut Niukat resurssit Erilaiset toimintakulttuurit 40% 38% Yhteistyörakenteiden toimimattomuus 27% Tavoitteiden erot 13% Ei esteitä Muut haasteet Profiili En osaa sanoa 5% 5% 0% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 17

18 Kehittämismahdollisuudet - Ammattikorkeakoulut Tällä hetkellä yritykset painivat taloustilanteen kanssa, niin osalla on näkemys parantumisesta kehittämällä uutta. Tietenkin tässä auttaa myös se, että korkeakouluilla on mahdollisuus hakea tutkimusrahoitusta, jota yrityksillä taas ei ole. Tämän näkeminen on kaikista tärkein asia. Esimerkiksi valtion rahoitusta voisi kehittää. Ei välttämättä meille, vaan yrityksille. PK-yritysten tukemiseen liittyvät vastaukset: Innovaatiopalvelujen kehittäminen erityisesti pk-yrityksille. Mahdollisuuksia on olemassa ja lähinnä pk-yritysten toiminnan kehittäminen on alueellamme todella tärkeää. Aktiivinen organisointi yritysyhteistyössä varsinkin pk-yrityspuolelle PK-sektorin vahvistaminen kansainvälisissä vientikuvioissa Kehittämismahdollisuudet - yliopistot Filosofisen tiedekunnan osaamisalueiden kytkeminen yritysten kanssa tehtäviin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Tämän puolesta teemme kovasti työtä. Lupaavia tuloksia onkin jo saatu, esimerkkinä Tekesin rahoittama hanke. ( ) perusta on yritysyhteistyössä, joten tätä voi painottaa: joillakin aloilla pelkästään impact, toisilla yhdistelmä (impact + akateeminen), toiset vain akateeminen. ( ) 18

19 Alustavia johtopäätöksiä Vastaajien näkemysten mukaan (viimeisen 3 vuoden aikana) Korkeakoulujen yritysyhteistyö lisääntynyt ja laajentunut koskemaan uusia toimi- ja tieteenaloja sekä uusia yhteistyön muotoja (ideakilpailut, yrityshautomot, yhteiset tilat ja infra) Yhteistyö pk-yritysten kanssa nähdään vakaana. Opiskelijat ovat aiempaa kiinnostuneempia yritysyhteistyöstä. Yliopistoissa on keskitytty kaupallistamistoimien kehittämiseen (tiedon suunta korkeakoulusta ulospäin) Ammattikorkeakoulut ovat orientoituneet enemmän yritysyhteistyöhön sekä avoimeen innovaatiotoimintaan (tiedon liikkuminen molempiin suuntiin) Alustavia johtopäätöksiä (jtk) Yritysyhteistyötä on tuotu aiempaa tiukemmin osaksi opetusohjelmaa, erityisesti ammattikorkeakouluissa. Tiivis yhteistyö, kuten tilojen jakaminen on yhteydessä yritysyhteistyön vakiintumiseen opetusohjelmissa. Korkeakoulut alueellisina vaikuttajina korkeakoulujen koetaan edesauttaneen uusien toimialojen ja spin-offyritysten syntyä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella korkeakoulujen rooli alueellisina vaikuttajina koetaan erityisen merkitykselliseksi. Strateginen rekrytointi yrityksistä tukee korkeakoulujen mahdollisuuksia hyödyntää yrityksiltä saatavaa tietoa. 19

20 IV.Politiikkajohtopäätökset ja kehittämistarpeet Osaamisen suojaamisesta jakamiseen ja vaihtoon Osaamisen siirtoon liittyvän politiikan likinäköisyys Keskittyminen kaupallistamispalveluihin Biolääketieteelliset keksinnöt painopistealueena Osaamisen siirto yksisuuntaista: korkeakouluista yrityksiin ja talouteen Politiikkatoimenpiteiden uudelleen suuntaaminen Muut kuin kaupallistamispalvelut ovat taloudellisesti tärkeämpiä yritysten kannalta, esim. tilaustutkimus Taloudellisesti merkittävää osaamisen siirtoa tapahtuu kaikilla tieteenaloilla, jopa humanistisilla aloilla Osaamisen siirron kaksisuuntaisuus pitäisi ottaa kaikkien toimenpiteiden lähtökohdaksi 20

21 Avoimen innovaation lähestymistavan tarve osaamisen siirrossa Osaamisen siirron kaksisuuntaisuuden merkitys tunnustetaan mutta tutkimustietoa aiheesta hyvin vähän Osaamisen siirron perinteinen tutkimus ei osaa selittää, miksi ja miten yritykset avaavat immateriaalioikeuksiaan yliopistoille Avoimen innovaation lähestysmistavan käsitteisiin tartutaan, kun korkeakoulujen rooli tiedon hyödyntäjänä nousee agendalle Avoimen innovaation lähestymistapaa tarvitaan erityisesti silloin, kun halutaan ymmärtää yritysten strategista päätöksentekoa molemminpuolisessa yhteistyössä korkeakoulujen kanssa Mahdollisuudet uusille toimintatavoille Yritysyhteistyö on aiempaa monipuolisempaa (enemmän sektoreita ja pk-yrityksiä mukana) Opiskelijat ja tutkijat ovat entistä kiinnostuneempia yritystoiminnasta Korkeakoulusektorilla on laaja yhteinen näkemys siitä, että tutkijat ovat saaneet tärkeitä tutkimusideoita ja -tietoa yritysten kanssa tehdyistä hankkeista Yritysyhteistyö ei näytä haittaavan perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen toteuttamista 21

22 Haasteet Hyvin vähän tietoa tutkijoiden suorista kontakteista yritysten kanssa, mikä on yritysyhteistyön perusedellytys AMK:t ovat enemmän tietoisia avoimesta innovaatiosta kuin yliopistot mutta niiden osuus kaikesta julkisesta t&k-toiminnasta on suhteellisen pieni Yliopistot eivät ole vielä kohdanneet niitä haasteita, jotka ovat AMK:ssa arkipäivää yritysyhteistyössä (esim. erilaiset toimintatavat ja kulttuurit) Pääkaupunkiseudulla korkeakoulujen rooli alueellisina vaikuttajina muuta maata kompleksisempi (toimijoiden koko ja määrä muuta maata suurempi) Jatkotutkimus Tapaustutkimuksissa käsiteltäviä kysymyksiä: Tehtävien ja velvollisuuksien jakaminen eri osapuolten välillä (tutkijat, opiskelijat, yritysten yhteyshenkilöt) avoimen innovaation hankkeissa Sopimusten merkitys projektinhallinnassa ja exitvaiheessa Miten oppimista tuetaan tutkimus- ja ammattiosaamisen, yhteistyötaitojen ja tutkintoon valmistumisen kannalta? Hankkeiden toteutukseen vaikuttavat hidasteet/ajurit ja institutionaalisen/hankeympäristön merkitys 22