Puuttuva lenkki projekti Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puuttuva lenkki projekti 2005 2007 Loppuraportti"

Transkriptio

1 Puuttuva lenkki projekti Loppuraportti

2 Puuttuva lenkki projekti Loppuraportti Tuula Mikkonen Terhi Vuoristo Susanna Heinonen Kaisa Niskanen Tampere 2007

3 2

4 Tiivistelmä Puuttuva lenkki projekti tarjosi yrityksille maksutonta rekrytointiapua. Saatuihin työpaikkatoimeksiantoihin etsittiin ja esiteltiin sopivia ehdokkaita työttömistä työnhakijoista. Erityisenä kohderyhmänä pidettiin palkkatuetusta työstä tai muusta työllisyydenhoidon toimenpiteestä tulevia hakijoita. Asiakkaita projektiin ohjasivat mm. työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskus, kuntien tukityöllistämisyksiköt ja työttömien yhdistykset. Työnhakija asiakkaat haastateltiin ja yrityskontaktointia suunnattiin niin, että olisi löytynyt heidän tarpeitaan vastaavia avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Käytännössä yrityksiltä saatujen työpaikkatoimeksiantojen sisältöä oli vaikea ennakoida ja kaikki toimeksiannot otettiin vastaan. Puuttuva lenkki projekti oli yhteydessä yhteensä 783 yritykseen Tampereen kaupunkiseudulla. Yhteydenottojen tuloksena saatiin 234 työpaikkatoimeksiantoa. Toimeksiantoja tuli kaikkiaan 176 yrityksestä, koska 28 yritystä käytti Puuttuva lenkki projektin palveluita useamman kerran. Noin 22 prosenttia kontaktoiduista yrityksistä päätti hyödyntää Puuttuva lenkki projektin palveluja uuden työntekijän etsinnässä. Yritykset hakivat projektin kautta työntekijöitä monenlaisiin, mutta pääosin käytännönläheisiin tehtäviin. Työnantajan näkökulmasta Puuttuva lenkki projektin palvelussa oli hyvää sen helppous ja joustavuus. Työnantajilla on kiireidensä keskellä tarvetta rekrytointiavulle. Rekrytointipalvelu sopi erityisen hyvin pienehköille yrityksille, joiden omat resurssit hoitaa uuden henkilöstön rekrytointia ovat vähäiset. Projektiluontoisen palvelun ongelma on jatkuvuuden puute. Asiakassuhteen aktiivinen ylläpito ja työantajasta huolehtiminen myös rekrytointien välillä on kuitenkin pitkäjänteisen ja kehittyvän työnantajayhteistyön kulmakiviä. Edellytyksenä on myös työnantajan tarpeisiin sopivien työntekijöiden löytyminen. Työnantajia palveleva rekrytointiapu kannattaa linkittää välityömarkkinoihin ja parhaassa tapauksessa palkkatuetussa työssä voitaisiin valmentaa työnantajille sopivia työntekijöitä hyvinkin räätälöidysti. Projektin toimeksiantoina olleisiin paikkoihin työllistyi yhteensä 90 työnhakijaa. Noin 38 prosenttia toimeksiannoista saatiin täytettyä projektin esittelemillä työnhakijoilla. Palautekyselyjen mukaan yli puolet toimeksiantojen raukeamisista johtui siitä, että esiteltyjen ehdokkaiden osaaminen tai muut ominaisuudet eivät vastanneet työnantajan tarpeita. Sparrauksen ja sparrauspilotin tuella työllistyi lisäksi 28 asiakasta. Useat löysivät koulutusväylän tai etenivät muuten kohti avoimia työmarkkinoita. Sparraus eli yksilöllinen ohjaus työ tai koulutuspaikan haussa otettiin projektin palveluksi kesken toimikauden, kun huomattiin, että osa työnhakija asiakkaista tarvitsi työelämään pääsemiseksi selkeyttä urasuunnitelmiinsa ja parempia työnhakutaitoja. Yksilöohjaus osoittautui jälleen toimivaksi keinoksi. Sparrauspilotti oli pienimuotoinen kokeilu kaupungin palkkatuetun työn kehittämiseksi. Projektin kokemuksen mukaan yksilöohjauksen liittäminen palkkatuettuun työjaksoon on hyvä tapa parantaa tukityöllistämisen vaikuttavuutta. Puuttuva lenkki projekti oli mukana kaksien rekrytointimessujen järjestämisessä. Rekrymessut ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi saattaa yhteen suuri määrä työnhakijoita ja työvoimaa tarvitsevia työnantajia sekä tuoda tarjolle muuta työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyvää tietoutta. Hyvää palautetta sekä työnantajilta että työnhakijoilta saaneiden rekrymessujen järjestäminen jatkuu Puuttuva lenkki projektin päätyttyäkin. 3

5 4

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PROJEKTIN TOIMINTA JA RAKENNE... 7 Puuttuva lenkki projektin tausta ajatus... 7 Puuttuva lenkki projektin toimintamalli ja toiminnan kehittyminen... 7 Henkilöstö Yhteistyöverkosto Projektin ohjaaminen Hallinto ja talous TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Yrityskontaktoinnin prosessi Yrityskontaktien suuntaaminen Työantajalähtöisyys Yrityskontaktoinnin tulokset Palautteet Perehdyttäjäkoulutus Yritysinfot Työnantajayhteistyön teemapäivät työllisyydenhoidon työntekijöille Johtopäätöksiä TYÖNHAKIJA ASIAKKAIDEN PALVELUT TYÖVOIMAPANKKI Asiakkaiden ohjautuminen Haastattelut ja esittelyt työnantajille Työllistyminen Työttömänä olevien hakijoiden profiili SPARRAUS Sparrauksen toimintamalli Palaute Sparrauksen tulokset Esimerkkejä sparrausasiakkaista SPARRAUSPILOTTI Taustaa Osallistujat Työnantajille koulutusta Palaute palkkatuetun työn onnistumisesta yksiköissä Palaute sparrauksen onnistumisesta tukityöjakson aikana Työntekijöiden sijoittuminen palkkatukityöjakson jälkeen Yhteenveto sparrauspilotista Tulevaisuuden visioita JOHTOPÄÄTÖKSIÄ REKRYMESSUT Johtopäätökset ja rekrymessujen tulevaisuus LOPUKSI

7 6

8 1. Johdanto Puuttuva lenkki projekti etsi yrityksistä työtilaisuuksia työttömille henkilöille. Projektin henkilöstö otti yhteyttä Tampereen seutukunnalla toimiviin yrityksiin ja tarjosi niille maksutonta rekrytointiapua. Mikäli yrityksessä oli tarvetta uudelle työntekijälle ja rekrytointitoimeksiannosta sovittiin, Puuttuva lenkki projekti etsi ja esitteli työttömistä työnhakijoista yritykselle sopivia ehdokkaita. Työnhakija asiakkaille tarjottiin myös yksilöllistä tukea, sparrausta, työ ja koulutuspaikan hankkimiseen. Lisäksi projekti järjesti mm. yritys ja toimialainfoja työnhakijaasiakkaille, perehdyttäjäkoulutusta yrityksille, rekrytointimessut sekä työnantajayhteistyökoulutusta työllisyydenhoidon ammattilaisille. Puuttuva lenkki projekti toimi Projektin toiminta alueena oli Tampereen kaupunkiseutu. Seutukunnan kunnat, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, rahoittivat projektia asukaslukujensa suhteessa kattaen 30 prosenttia projektin kustannuksista. Loput kustannuksista kattoi ESR ja valtiontuki. Projektia hallinnoi Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Puuttuva lenkki projektin tavoitteiksi oli alun perin määritelty rakentaa Tampereen kaupunkiseudulla laajat työnantajayhteydet aloille, joilla on odotettavissa lisääntyvää työvoiman tarvetta, luoda työnantajakummiverkosto, jossa koulutetut työelämäohjaajat tukevat uusia, rekrytoituja työntekijöitä työtehtäviin perehtymisessä sekä markkinoida yhdessä työnantajien kanssa työvoimaa tarvitsevia aloja työttömille työnhakijoille. Lisäksi projektin tavoitteena oli lisätä työllisyydenhoidon työntekijöiden osaamista työantajayhteistyöstä. Projektille asetettiin määrällinen tavoite etsiä viidelle sadalle työllisyydenhoidon erityispalveluista tulevalle asiakkaalle pysyväisluontoiset työpaikat avoimilta työmarkkinoilta. Tässä loppuraportissa kuvataan Puuttuva lenkki projektin toimintamalli, yhteistyöverkosto ja projektin tarjoamat palvelut työnantaja ja työnhakija asiakkaille. Raportissa esitellään myös toiminnan tulokset, kokemukset ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä. 2. Projektin toiminta ja rakenne Puuttuva lenkki projektin tausta ajatus Puuttuva lenkki projektin suunnittelun tausta ajatuksena oli, että työnantajayhteistyötä avoimen sektorin työnantajien kanssa tehdään liian vähän ja sitä jopa saatetaan arastella. Nähtiin, että työttömille työnhakijoille on tarjolla erilaisia työllistymisvalmiuksia parantavia palveluita, mutta viimeiseen askelmaan eli avoimille työmarkkinoille siirtymiseen panostetaan vähän. Puuttuva lenkki projekti suunniteltiin keskittymään tähän puuttuvaan lenkkiin eli yritysyhteistyöhön avoimen sektorin työnantajien kanssa. Lähtökohtana oli, että projekti on sellaisia työttömiä työnhakijoita varten, joilta puuttuu käytännössä vain työpaikka. Heillä on valmiudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. He ovat voineet kehittää osaamistaan esimerkiksi palkkatuetussa työssä tai työvoimakoulutuksessa. Puuttuva lenkki projektin toimintamalli ja toiminnan kehittyminen Projektin tehtävänä oli etsiä työpaikkoja yrityksistä työttömille työnhakijoille. Puuttuva lenkki projekti toimi välikappaleena työttömien työnhakijoiden ja avoimen sektorin työnantajien välillä. 7

9 Sopivien, avoimille työmarkkinoille valmiiden mutta vailla työpaikkaa olevien, työhakijoiden ohjaamisesta projektiin vastasivat työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskus sekä palkkatuettua työtä tarjoavat kunnalliset ja kolmannen sektorin toimijat. Ajatuksena oli hyödyntää työnhakijat tuntevien tahojen asiantuntemusta. Esimerkiksi palkkatuetun työjakson aikana henkilön taidot ja kyvyt ovat käyneet selville ja hänen valmiutensa avoimille työmarkkinoille on voitu todeta. Kun työnhakija oli ohjattu ottamaan yhteyttä projektiin, hänet haastateltiin ja tiedot osaamisesta, työkokemuksesta ja työtoiveista kirjattiin hakijarekisteriin, työvoimapankkiin. Projektin alkuperäisen toimintaidean mukaan asiakkaalle ei tarjottu muita palveluita. Projektin tärkein tehtävä oli yrityskontaktointi. Projektin työntekijät ottivat yhteyttä Tampereen kaupunkiseudulla toimiviin eri alojen yrityksiin puhelimitse ja ns. kylmäkäynnein, eli vierailemalla suoraan ilman etukäteissopimista. Puuttuva lenkki projektia markkinoitiin yrityksille maksuttomana rekrytointipalveluna ja tuottamansa hyödyn avulla. Kerrottiin esimerkiksi, että projektin palvelu säästää yrityksen aikaa ja voimavaroja: Riittää kun yritys määrittelee millaista työntekijää ja millaiseen tehtävään tarvitaan. Projekti hoitaa sopivien ehdokkaiden etsimisen, esihaastattelun ja esittelyn työnantajalle. Yrityksestä saatuun työpaikkatoimeksiantoon projekti etsi soveltuvia työntekijäehdokkaita ensisijaisesti työvoimapankin jo haastatelluista henkilöistä. Yrityskontaktointia pyrittiin suuntaamaan niin, että löydettäisiin työnhakija asiakkaille sopivia työpaikkoja, mutta käytännössä toimeksiantojen sisältöä oli vaikea ennakoida. Muita kanavia sopivien ehdokkaiden löytämiseen olivat asiakkaita ohjaavien toimijoiden verkosto, URA järjestelmä sekä ilmoittelu projektin omilla internetsivuilla ja mol.fi sivujen avoimissa työpaikoissa. Vajaan vuoden toiminnan jälkeen Puuttuva lenkki projektin toimintamallia muutettiin niin, että työnhakija asiakkaille tarjottiin mahdollisuutta yksilölliseen ohjaukseen työ ja koulutuspaikan etsinnässä. Palvelu nimettiin sparraukseksi. Taustalla oli huomio, että osa asiakkaista selvästi hyötyisi yksilöllisestä tuesta työllistymis ja koulutustavoitteidensa selkiyttämisessä ja niiden toteuttamisessa. Kaikilla asiakkailla ei ollut valmiuksia siirtyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena oli myös aktivoida asiakkaiden omaa ponnistelua työpaikan löytämiseksi. Sparraukseen liittyen toteutettiin myös pienimuotoinen kokeilu, jossa Tampereen kaupungin palkkatuetussa työssä oleville tarjottiin sparrausta työjakson aikana. Sen lisäksi työjaksolle asetettiin tavoitteet ja sisältö suunniteltiin yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja sparraajan kanssa. Tavoitteena oli lisätä palkkatuetun työn hyödyllisyyttä työntekijän jatkotyöllistymiselle ja tukea työllistymistä avoimille työmarkkinoille jo palkkatukijakson kestäessä tai heti sen jälkeen. Projektisuunnitelman mukaisesti projekti järjesti myös työnhakija asiakkaille tarkoitettuja yritysinfoja eri alojen yrityksiin sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa rekrytointimessut. Messuilla työ ja koulutuspaikasta kiinnostuneet ihmiset saivat tilaisuuden kohdata työvoimaa tarvitsevia työnantajia sekä työllistäville aloille kouluttavia oppilaitoksia. Lisäksi Puuttuva lenkki projekti järjesti työnantajayhteistyön teemakoulutuksia työllisyydenhoidon työntekijöille sekä tarjosi perehdyttäjäkoulutusta työnantajayhteistyökumppaneilleen. Tarkemmin Puuttuva lenkki projektin toimintaa kuvataan seuraavissa kappaleissa. 8

10 PUUTTUVA LENKKI PROJEKTIN TOIMINTAMALLI POTENTIAALISTEN HAKIJOIDEN ETSIMI NEN POTENTIAALISTEN TYÖNANTAJIEN KAR TOITTAMINEN JA KON TAKTOINTI HAASTATTELEMINEN, TYÖVOIMAPANKKIIN TALLENTAMINEN SPARRAUS TOIMEKSIANNON VAS TAANOTTO, VAATIMUK SET JA TOIVEET EHDOKKAIDEN ETSINTÄ JA ESITTELY TYP, TYÖHAL LINTO, YHDIS TYKSET, KUN NAT TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ KOULUTUSTA PROJEKTIN TYÖVOIMAPANKISTA VERKOSTOLTA TYÖHALLINNON KAUTTA PROJEKTIN NETTISIVUT PEREHDYTTÄJÄKOULUTUSTA YRITYSINFOT REKRYMESSUT 9

11 Henkilöstö Puuttuva lenkki projektissa työskenteli neljä työntekijää, projektikoordinaattori ja kolme työvoima assistenttia. Koko henkilöstön voimin projekti käynnistyi elokuussa 2005, jolloin aloitettiin työnhakija ja työnantaja asiakkaiden palvelu. Projektikoordinaattori vastasi projektin toteutuksen ohjaamisesta, taloudenhoidosta, hallinnosta ja raportoinnista sekä osallistui aikaresurssiensa puitteissa asiakastyöhön ja muuhun käytännön toteuttamiseen. Työvoima assistentit vastasivat työnhakijoiden haastatteluista, työvoimapankin ylläpidosta, yrityskontaktoinnista ja saatujen työpaikkatoimeksiantojen täyttämiseen liittyvistä tehtävistä. Työvoima assistentit osallistuivat myös projektin raportointiin sekä projektikoordinaattorin ohella koulutusten ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Työnhakija ja työnantaja asiakkaisiin liittyvä työnjako eli projektin kestäessä. Projektin alkupuolella yrityskontaktointivastuu perustui osin kuntajakoon, osin toimialajakoon. Koska projekti palveli seitsemää kuntaa, kukin työvoima assistentti oli vastuussa kahden pienemmän kunnan yrityskontaktoinnista ja Tampereella työnjako perustui yritysten toimialoihin. Jaolla tavoiteltiin sitä, että henkilöstölle kehittyisi erityisosaamista kuhunkin toimialaan ja paikkakuntaan liittyen. Myös työnhakija asiakkaiden haastatteluvastuu jakautui vastaavasti siihen asti kunnes projektin toimintamallia muutettiin ottamalla mukaan sparrauspalvelu. Sparrauksesta vastasi kaksi projektin kolmesta työvoima assistentista. He vastasivat toimintamallin muutoksen jälkeen myös pääosin uusien työnhakija asiakkaiden ensihaastatteluista. Päävastuu yrityskontaktoinnista siirtyi sparrauksen käynnistyttyä kolmannelle työvoima assistentille. Myös sparraavat työvoima assistentit jatkoivat yritysyhteistyötä aikaresurssiensa puitteissa ja ennen kaikkea etsiäkseen työpaikkoja sparrausasiakkailleen. Edellä kuvatut työnjaot olivat tilanteen ja tarpeen mukaan joustavia, eikä niitä noudatettu orjallisesti. Projektissa työskenteli yhteensä seitsemän henkilöä: Susanna Heinonen, Riina Hiipakka Lahti, Tuula Mikkonen, Kaisa Niskanen, Johanna Sola, Harri Tallbacka ja Terhi Vuoristo. Jokaista kolmea työvoima assistentin paikkaa hoiti projektin kestäessä kaksi eri työntekijää. Pisimmillään työsuhteet olivat kuitenkin noin kahden vuoden mittaisia kokonaisuudessaan 2,5 vuotta kestäneessä projektissa, joten pitkäjänteinen kehittämistyö oli mahdollista. Henkilöstön vaihtuvuutta selittää ennen kaikkea projektityön määräaikaisuus, eli käytännössä työntekijät joutuvat miettimään omaa jatkotyöllistymistään ja hakemaan uutta työtä jo ennen määräaikaisen työsuhteensa loppua. Yhteistyöverkosto Puuttuva lenkki projekti toimi Tampereen kaupunkiseudun seitsemän kunnan, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven, alueella. Kunnat myös rahoittivat projektin toimintaa. Projekti solmi yhteistyötoimijoidensa kanssa kehittämiskumppanuussopimuksen, jossa määriteltiin kunkin toimijan rooli projektin toteutuksessa ja sen tukemisessa. Keskeinen asia, josta useimpien toimijoiden kanssa sovittiin, oli asiakkaiden ohjaaminen projektiin. Organisaatiot, joiden kanssa asiakasohjautumisesta sovittiin, olivat Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupungit, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman 10

12 palvelukeskus, Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven työvoimatoimistot (nykyisin Tampereen ja Keski Pirkanmaan työvoimatoimistot), Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, Hervannan Seudun Työttömät ry, Nokian Työttömät ry, Pirkkalan Työttömät ry, Kangasalan työttömät ry ja Lempäälän seudun työttömät ry, Tampereen evankelis luterilainen seurakuntayhtymä, yhteiskunnallinen työ sekä Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. Muut sopimuksessa mukana olleet toimijat olivat Teknologiateollisuus ry ja Rakennusteollisuus RT ry:n Sisä Suomen piiri, Tampere; SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry, Akava Pirkanmaan aluetoimikunta ja STTK Pirkanmaan Aluetoimikunta sekä Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä/oppisopimuskeskus. Niiden rooli projektin toteutuksen tukena oli tarjota erilaista asiantuntija apua ja tukea projektia verkostoitumisessa. Puuttuva lenkki projektin yhteistyö ei kuitenkaan rajautunut vain kumppanuussopimuksen solmineisiin toimijoihin, vaan työllisyydenhoidon verkostossa toimittiin avoimin mielin. Lisäksi projekti teki yhteistyötä useiden työllisyyshankkeiden kanssa. Toimiminen seitsemän kunnan alueella ja lukuisten yhteistyötoimijoiden verkostossa oli haasteellista. Tavoitteena oli palvella yhteistyökumppaneita ja alueita mahdollisimman tasavertaisesti. Toimijoiden kanssa käytiin projektin alkuvaiheessa neuvottelut kullekin sopivista yhteistyömuodoista ja käytännön toimintamalleista. Käytännössä yhteistyökumppaneiden oma aktiivisuus vaikutti kuitenkin siihen, missä määrin projekti pystyi niitä palvelemaan. Osa organisaatioista ohjasi asiakkaita projektiin hyvin aktiivisesti, mutta osan kanssa yhteys jäi vähäisemmäksi. Projektin ohjaaminen Puuttuva lenkki projektin ohjausryhmänä toimi seudullisen työpolitiikan yhteistyöryhmä. Kyseessä on työllisyydenhoidon toimijoiden keskuudestaan kokoama ja nimittämä yhteistyöelin, jonka tehtävänä on koordinoida ja ohjata työllisyydenhoidon yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudulla. Yhteistyöryhmä seuraa ja ohjaa vuosille laaditun Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen toimintaohjelman toteuttamista. Puuttuva lenkki projekti on yksi osa toimintaohjelman käytännön toimeenpanoa. Yhteistyöryhmässä on edustettuna seuraavat toimijat: Pirkanmaan TE keskuksen työvoimaosasto, Tampereen työvoimatoimisto, Keski Pirkanmaan työvoimatoimisto, Tampereen kaupunki, vaihtuva edustus ympäristökunnista, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto/työantajajärjestöjen edustaja, SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry/työntekijäjärjestöjen edustaja, Tampereen ammattiopisto/oppilaitosedustaja ja Siltavalmennusyhdistys ry/3. sektorin edustaja. Ohjausryhmän lisäksi projektilla oli kehitysryhmä, joka yhdessä henkilöstön kanssa kävi läpi projektin toiminnan kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia sekä tuki hyvien käytäntöjen jalostamisessa. Kehitysryhmällä ei ollut projektiin nähden ohjausvaltaa. Kehitysryhmä muodostui eri yhteistyötoimijoiden ja eri paikkakuntien edustajista ja tietoisesti suppeana pidetty ryhmä koottiin asiakaspalvelutyöntekijöistä. Hallinto ja talous Puuttuva lenkki projektia hallinnoi Tampereen kaupunki. Projekti oli osa elinkeinokeskuksen työllisyyspalveluita. 11

13 Projekti sai rahoituksensa ESR:n tavoite 3 ohjelmasta, toimintalinjasta 1, toimenpidekokonaisuudesta 1, Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saatavuuden turvaaminen. ESR ja valtionrahoituksen osuus projektin kustannuksista oli 70 prosenttia. Loput 30 prosenttia kattoivat kaupunkiseudun kunnat asukaslukujensa mukaisilla osuuksilla. Projektin lopulliset tukikelpoiset kustannukset ajalta olivat noin euroa. 3. Työnantajayhteistyö Yrityskontaktoinnin prosessi Työnantajayhteistyön tavoitteena oli etsiä yrityksistä työtilaisuuksia työttömille työnhakijoille. Yrityksen näkökulmasta Puuttuva lenkki projekti tarjosi maksutonta rekrytointiapua. Projektin työntekijät ottivat yhteyttä yrityksiin yleensä puhelimitse. Jonkin verran tehtiin myös niin sanottuja kylmäkäyntejä, eli työnantajaa mentiin tapaamaan ilman etukäteissopimista. Kylmäkäyntien tehokkuutta heikentää se, että rekrytoinnista vastaava henkilö ei aina ole tavoitettavissa, mutta silloin kun oikea henkilö tavoitetaan, kasvokkainen kontakti on puhelimeen verrattuna selkeä etu. Niin puhelimessa kuin paikan päälläkin yrityksen rekrytointiasioista vastaavalle henkilölle kerrottiin maksuttomasta rekrytointiavusta ja tiedusteltiin uuden henkilöstön tarpeita. Jos ensikontakti tapahtui puhelimitse, rekrytointiavusta kiinnostuneessa yrityksessä käytiin mielellään myös henkilökohtaisesti, koska silloin nähtiin konkreettisesti, millaisesta yrityksestä ja työtehtävästä on kyse. Myös yritys sitoutui näin rekrytointiprosessiin paremmin. Mikäli yritys oli halukas hyödyntämään projektin rekrytointiapua, yrityksestä ja työtehtävästä kerättiin ylös tarvittavat tiedot. Kyselylomakkeessa kysyttiin mm. yrityksen henkilöstömäärästä, ikärakenteesta, tulevasta rekrytointitarpeesta ja rekrytointipalvelujen aiemmasta käytöstä. Lisäksi tiedusteltiin kiinnostusta palkkatukeen, työharjoitteluun ja oppisopimukseen sekä selvitettiin toimeksiannon tarkemmat kriteerit. Avoinna olevan paikan kriteerit mahdollisimman hyvin täyttäviä ehdokkaita etsittiin työttömistä työnhakijoista. Ensimmäisenä käytiin aina läpi projektin oma työvoimapankki, jonne oli kirjattu kaikki hankkeen asiakkaana olevat työnhakijat. Jos työvoimapankista ei löytynyt kriteerit täyttäviä työntekijäehdokkaita, tiedotettiin avoimesta työpaikasta yhteistyöorganisaatioiden (työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskus, kuntien työllistämisyksiköt, työttömien yhdistykset, muut projektit jne.) yhteyshenkilöille sähköpostitse. Tarvittaessa potentiaalisia työnhakijoista etsittiin myös suoraan työhallinnon asiakastietojärjestelmästä, jonne projektin henkilöstöllä oli lähes koko projektin ajan katseluoikeudet. Työhallinnon linjaus asiasta muuttui projektin kestäessä ja projektityön kannalta URA oikeuksien puuttuminen oli selkeä huononnus. Joissakin tapauksissa ehdokkaita haettiin myös laittamalla ilmoitus työpaikasta työhallinnon internetsivuille. Lisäksi avoimet paikat löytyivät projektin omilta verkkosivuilta. Työnantajan tietoja ei ilmoituksissa julkaistu, jotta yhteydenotot tulivat projektin työntekijöille, eivätkä kuormittaneet työnantajaa. Myös muualta kuin työvoimapankista löydetyt työntekijäehdokkaat haastateltiin. Työnantajan kriteerit täyttävistä työnhakijoista laadittiin lyhyt sähköisessä muodossa oleva esittely työnantajalle. Puuttuva lenkki projektin tekemän hakijoiden esikarsinnan jälkeen päävastuu rekrytoinnin 12

14 etenemisestä siirtyi työnantajalle. Työnantajan tehtäväksi jäi haastatella itseään kiinnostavat ehdokkaat ja tehdä päätös rekrytoinnista. Projekti seurasi rekrytointiprosessin etenemistä siihen saakka kunnes palkkauspäätös oli tehty tai rekrytoinnista projektin avulla päätettiin luopua. Mikäli työsuhde aloitettiin palkkatukijaksolla tai kuukauden, parin harjoittelulla tai kyse oli oppisopimuksesta, projektin työntekijät auttoivat työnantajaa tarvittavien lomakkeiden täyttämisessä. Yrityskontaktien suuntaaminen Projekti sai yrityslistoja yhteistyökumppaneiltaan. Muun muassa työnantajajärjestöt antoivat jäsenyritystensä yhteystietoja projektin käyttöön ja kuntakohtaisia yrityslistoja saatiin kuntien elinkeinotoimista. Projektin työntekijät kokosivat tietoa potentiaalisista yrityksistä myös muista lähteistä, esimerkiksi internetistä. Myös muutamat yrittäjäjärjestöt auttoivat projektin palveluiden markkinoimisessa jäsenyrityksilleen ja rekrytointiavusta kerrottiin järjestöjen internetsivuilla ja lehdissä. Yrityskontakteja koetettiin suunnata niin, että löydettäisiin työnhakija asiakkaille sopivia työpaikkoja. Työvoimapankissa olevien työnhakijoiden osaaminen ja työtoiveet suuntasivat yhteydenottoja. Käytännössä toimeksiannon sisältöä oli kuitenkin vaikea ennakoida. Esimerkiksi toimistoalan työpaikkoja etsiessä tuloksena oli usein varsin toisenlainen toimeksianto, koska toimistotyötä on etsittävä tavallisista, eri alojen yrityksistä. Koska työnantajaa kuitenkin haluttiin joka tapauksessa palvella, kaikki toimeksiannot otettiin vastaan. Työnantajaa kohtaan oltiin kuitenkin rehellisiä ja kerrottiin avoimesti, jos työnantajan toiveiden mukaisen työntekijän löytäminen tiedettiin kokemuksen perusteella vaikeaksi. Projektin alkuvaiheen jälkeen työntekijöille kävi selväksi, että tiettyjen alojen tietyn tyyppisiin tehtäviin on hyvin vaikea löytää ehdokkaita työttömistä työnhakijoista. Tämän seurauksena projekti vähensi yhteydenottojaan esimerkiksi metalli ja siivousalan yrityksiin. Ei ollut mielekästä ensin tarjota rekrytointiapua työvoiman tarpeeseen ja joutua sitten toteamaan, että itse asiassa ehdokkaita tuskin löytyy. Ei ongelmallisiakaan aloja toki kokonaan hylätty ja välillä työnhakijaasiakkaiksi saatiinkin niille aloille pyrkiviä ihmisiä. Työantajalähtöisyys Puuttuva lenkki projekti tarjosi rekrytointipalveluaan työnantajalähtöisesti. Vaikka tavoitteena oli löytää työpaikkoja työttömille henkilöille, samalla yrityksille haluttiin tarjota aidosti niitä palvelevaa rekrytointiapua. Projekti markkinoi palveluaan hyödyllä, jota se työnantajalle voi tuottaa. Palvelun käyttöä perusteltiin muun muassa sillä, että yrityksessä säästyy aikaa ja muitakin resursseja kun rekrytointiprosessin alkuvaiheet annetaan projektin hoidettavaksi. Työnantaja saa valmiiksi esihaastatellut työntekijäehdokkaat ja tarvittaessa apua myös esimerkiksi oppisopimuksen tai palkkatukijakson järjestämiseen. Vaikka tavoitteena oli ensisijaisesti normaalien, ilman palkkatukea toteutuvien työpaikkojen löytyminen projektin asiakkaille, lyhyt harjoittelujakso työsuhteen alkuun tai palkkatuki oli tapauskohtaisesti perusteltu vaihtoehto ja madalsi työnantajan rekrytointikynnystä ratkaisevasti. Palvelua tarjottaessa tavoitteena oli kuunnella työnantajaa ja kartoittaa olemassa olevat tarpeet sekä löytää tarpeisiin sopivat ratkaisut. Periaatteena oli myös avoimuus, eli vaikka kaikki toimeksiannot otettiin vastaan, ei toisaalta haluttu luvata liikoja. Palvelu koetettiin pitää myös mahdolli 13

15 simman joustavana, epäbyrokraattisena ja tarvittaessa nopeana, jotta se sopisi työnantajien tarpeisiin. Yrityskontaktoinnin tulokset Puuttuva lenkki projekti oli elokuusta 2005 alkaen yhteydessä yhteensä 783 yritykseen Tampereen kaupunkiseudulla. Ensimmäisistä kontakteista valtaosa (69 %) tapahtui puhelimitse ja vajaa kolmasosa (29 %) kylmäkäynteinä. Vain harvoin (2 %) ensimmäisen yhteydenoton teki työnantaja. Taulukko 1. Yrityskontaktit kunnittain ja kontaktin muoto Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Soitto Käynti Ta kontakti Yhteensä Yhteydenottojen tuloksena saatiin 234 työpaikkatoimeksiantoa. Toimeksiantoja tuli kaikkiaan 176 yrityksestä, koska 28 yritystä käytti Puuttuva lenkki projektin palveluita useamman kerran. Osassa toimeksiannoista haettiin useampaa kuin yhtä työntekijää. Noin 22 prosenttia kontaktoiduista yrityksistä päätti hyödyntää Puuttuva lenkki projektin palveluja uuden työntekijän etsinnässä. Taulukko 2. Toimeksiannot kunnittain Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Muu Yhteensä Toimeksiannot Yritykset hakivat projektin kautta työntekijöitä monenlaisiin, mutta pääosin käytännönläheisiin tehtäviin. Kovin korkean koulutuksen vaativia työpaikkoja oli haussa vain vähän. Haettujen työntekijöiden nimikkeitä olivat mm. asentaja, autojakaja, automaalari, autonkuljettaja, eläintenhoitaja, erä ja kalastustarvikemyyjä, grillityöntekijä, hiekkapuhaltaja, hitsaaja, huoltamotyöntekijä, jousentekijä, järjestelmäasiantuntija, kahvila apulainen, kahvilatyöntekijä, kaivinkoneenkuljettaja, kassatoimihenkilö, kattopeltiseppä, keittiöapulainen, keittiökalusteasentaja, kiinteistösihteeri, kirjanpitäjä, kokki, kokoonpanija, koneasentaja, koneistaja, kuorma autonkuljettaja, kuormalavojen tekijä, laatoittaja, lajittelija, lehtipakkaaja, leipomotyöntekijä, maalari, mattopesulan työntekijä, media assistentti, metallityöntekijä, muovisaumaaja, myyjä, myymälänhoitaja, myynnin tukihenkilö, myyntineuvottelija, pakettiautonkuljettajia, pakkaaja, pesulatyöntekijä, pienkonekorjaaja, puuseppä, puutarhatyöntekijä, pyöräkorjaaja, rakennusapumies, rakennusmies, ravintolatyöntekijä, ripustaja, ruiskumaalari, sekatyöntekijä, siivooja, sähköasentaja, tallityöntekijä, tarjoilija, teollisuusimuroija, teollisuustyöntekijä, tiskari siivooja, toimistotyöntekijä, traktorinkuljettaja, tuotantotyöntekijä, valokuvaaja/kuvankäsittelijä, varastotyöntekijä, vastaanottoapulainen ja yleismies. 234:stä toimeksiannosta 204:een esiteltiin yksi tai useampi työntekijäehdokas. Muihin toimeksiantoihin ei löytynyt työnantajan kriteerit täyttäviä ehdokkaita tai muutamassa tapauksessa työnantaja ehti löytää työntekijän avoimeen työpaikkaan muuta kautta. Paikkoja, joihin ei sillä hetkel 14

16 lä löydetty yhtään sopivaa ehdokasta olivat mm. lattia asentaja, sähköasentaja, siivooja, myyntineuvottelija, kattopeltiseppä, alumiinihitsaaja, CNC sorvaaja, kirvesmies, TV korjaaja ja automyyjä. Palautteet Työnantaja asiakkailta kerättiin palautetta kahdesti projektin aikana. Palautekysely lähetettiin työnantajille, joilta Puuttuva lenkki projekti oli saanut toimeksiannon työntekijäehdokkaiden etsimisestä. Palautekyselyjä lähetettiin yhteensä 180 ja vastauksia saatiin 48 yritykseltä (vastausprosentti 27). Valtaosa (79 %) vastanneista työnantajista oli pienehköjä, alle 50 työntekijän yrityksiä. Yritykset edustivat hyvin laajasti eri toimialoja. Puolet palautetta antaneista yrityksistä (24 kpl) oli palkannut yhden tai useampia työntekijöitä Puuttuva lenkki projektin kautta. Kun rekrytointia ei tapahtunut, syynä oli useimmiten (58 %) se, että ehdotettujen työnhakijoiden osaaminen tai ominaisuudet eivät vastanneet työnantajan mielestä annettuja kriteereitä. Muita syitä olivat, että työntekijä löydettiin muuta kautta, Puuttuva lenkki projekti ei ollut esitellyt paikkaan yhtään ehdokasta tai että tarvetta uudelle työntekijälle ei lopulta ollutkaan. Valtaosa rekrytoimatta jättäneistäkin totesi, että projektin palvelu sinänsä oli hyvää, mutta sopivia ehdokkaita ei vain esitelty. Useat rekrytoimatta jättäneistä toivoivat palvelulta jatkossa sitä, että tarjottaisiin vain hakukriteerit täyttäviä ehdokkaita. Tähän liittyen myös ehdotettiin järjestettäväksi työntekijäehdokkaille soveltuvuusarviointia tarjolla olevaan tehtävään. Lisäksi muutamissa palautteissa toivottiin aktiivista yhteydenpitoa ja tarjolle enemmän sopivia työnhakijoita. Niitä työnantajia, jotka olivat rekrytoineet projektin kautta, pyydettiin arvioimaan saamaansa palvelua. Lähes kaikki pitivät uuden työntekijän löytymistä projektin kautta helppona tai melko helppona. Esiteltyjä työntekijöitä piti jokseenkin tai täysin sopivina tarjolla olevaan tehtävään 75 % vastanneista, kun taas 25 % ei pitänyt heitä kovin sopivina. Projektin rekrytointiapuun tyytyväisiä oli 79 % vastanneista rekrytoineista yrityksistä. Viisi yritystä (21 %) oli ollut tyytymätön saamaansa rekrytointipalveluun. Asiaa ei ole tarkasti selvitty, mutta tyytymättömyys liittynee pääosin rekrytoinnin jälkeisiin tapahtumiin kuten siihen, että palkattu työntekijä osoittautui yritykselle tavalla tai toisella epäsopivaksi. Uutta, korvaavaa työntekijää ei ehkä löydetty tai projektin toimesta huomattu edes tarjota. Vastaukset väittämään toivoisin projektin tarjoavan enemmän rekrytoinnin jälkeistä tukea ja seurantaa jakautuivat puoliksi. Puolet yrityksistä olisi toivonut tukea ja seurantaa työsuhteen alun jälkeen ja toinen puoli ei ollut kiinnostunut asiasta. Puuttuva lenkki projekti ei käytännössä tarjonnut yrityksille rekrytoinnin jälkeistä tukea, mutta muutamissa yksittäistapauksissa toimittiin toisin. Tällöin kyse oli tavalla tai toisella poikkeuksellisesta tai vaikeaksi osoittautuneesta rekrytointiprosessista. Palautteen perusteella rekrytoinnin jälkeiselle tuelle ja seurannalle olisi kysyntää ja se olisi syytä sisällyttää palvelutarjontaan. Yksinkertaisimmillaan tuki voi olla ennalta sovittu yhteydenotto työnantajaan ja kuulumisten kysyminen tietyn ajan kuluttua rekrytoinnista. Suurin osa (88 %) sekä rekrytoineista että rekrytoimattomista vastaajista oli sitä mieltä, että Puuttuvan lenkin kaltaisille työllistämistä tukeville hankkeille on tarvetta. Melkein yhtä suuri joukko (79 %) oli valmis myös itse jatkossa rekrytoimaan työntekijöitä Puuttuva lenkki projektin kaltaisten työllisyyshankkeiden kautta. 15

17 Kun kysyttiin, millaista työvoimaa yritys tulevaisuudessa tarvitsee, vain 13 prosenttia vastaajista kertoi, ettei tarvetta ole odotettavissa. Muut yritykset nimesivät oman alansa ammatteja ja useat työantajat peräänkuuluttivat työntekijöiltä myös ammattitaitoa, halua oppia uusia taitoja, joustavuutta työtehtävien suhteen sekä vastuuntuntoa ja sitoutuneisuutta. Puuttuva lenkki projektille annettujen yleisarvosanojen keskiarvo oli 3,6 asteikolla 1 5. Työnantajien toiveet ja risut koskivat lähinnä työnhakijaehdokkaiden tarkempaa esikarsintaa sekä aktiivisempaa yhteydenpitoa ja lisää tiedottamista vapaana olevista työnhakijoista. Kiitosmainintoja saivat mm. hyvä toimintatapa, mukava yhteyshenkilö, nopea reagointi ja tehokas palvelu. Perehdyttäjäkoulutus Puuttuva lenkki projekti järjesti yhdessä Työ ja Tekijä projektin kanssa neljä kaksipäiväistä perehdyttäjäkoulutusta. Koulutukset oli tarkoitettu projektien työnantaja asiakkaille, joko yrittäjille itselleen tai työnantajan osoittamalle työntekijälle. Perehdyttäjäkoulutuksen yhtenä tavoitteena oli madaltaa työnantajien kynnystä palkata töihin työttömiä henkilöitä. Toimiva perehdytys ehkäisee osaltaan esimerkiksi työsuhteiden päättymisiä koeajalla. Kaksipäiväisen koulutuksen ensimmäisenä päivänä käytiin läpi työpaikkaan ja työtehtäviin perehdyttämisen periaatteet. Toisen päivän aiheena oli työturvallisuus ja työsuojelu. Koulutus antoi valmiudet työpaikkakohtaisen perehdytyssuunnitelman ja kansion laatimiseen. Koulutukset saivat osallistujilta hyvää palautetta. Hyödyiksi nimettiin omien perehdytys ja työsuojelutietojen päivitys sekä materiaali, jota voi hyödyntää jatkossa omalla työpaikallaan. Yritysinfot Projekti järjesti työnhakija asiakkaille tarkoitettuja infotilaisuuksia seuraaville toimialoille: logistiikka, tukkukauppa, toimistopalvelut, vähittäiskauppa, kiinteistöpalvelut ja koneenrakennusteollisuus. Asiakkaille tarjottiin mahdollisuus kuulla yrityksen ja sen edustaman toimialan tehtävistä, osaamisvaatimuksista ja rekrytointiväylistä suoraan työnantajan kertomana. Työnhakijoilla ei aina ole ajantasaista ja realistista käsitystä tavoittelemansa alan työtehtävien sisällöstä ja vaatimustasosta. Toisaalta yritysvierailu voi aktivoida työhakuun tai alalle kouluttautumiseen, kun henkilö hahmottaa paremmin esiteltävän alan tarjoamat mahdollisuudet itselleen. Tavoite oli myös, että projektin järjestämät yritysinfot kannustavat työnhakijoita seuraamaan työmarkkinoiden ja yritysten kehitystä enemmän myös itsenäisesti. Vaikka yritysinfot eivät olleet rekrytointitilaisuuksia, ainakin osa työnantajista näki ne myös tilaisuuksina markkinoida itseään työnantajana. Työnhakijoita kannustettiin hakeutumaan työvoimaa tarvitseville aloille ja mahdollisesti sitä ennen hankkimaan vielä puuttuvan koulutuksen. Työnantajayhteistyön teemapäivät työllisyydenhoidon työntekijöille Työnantajayhteistyöosaamisen vahvistaminen oli yksi Puuttuva lenkki projektin tavoitteista. Projekti järjesti kolme työnantajayhteistyön teemapäivää, joihin kutsuttiin osallistujia seudun työvoimatoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta, kuntien työllisyysyksiköistä, järjestöistä ja muista työllisyyshankkeista. Koulutusten keskeisin teema oli oman palvelun markkinointi työnantajalle. Miten asiakkaana oleva työnhakija tai projektin tarjoama rekrytointipalvelu kannattaa myydä työnantajalle? Mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin perusperiaatteet ja miten ne ovat sovellettavissa työnantajayhteistyöhön? 16

18 Muita aiheita olivat työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden kehittyminen ennakointitiedon valossa, positiivinen vuorovaikutus sekä yrityksen rekrytointikäytännöt. Osallistujien palaute työnantajayhteistyön teemapäivistä oli myönteistä ja vastaaville tilaisuuksille, jotka kokoavat yhteen työllisyydenhoidon ammattilaisia kehittämään ja jakamaan osaamistaan, olisi varmasti kysyntää myös jatkossa. Johtopäätöksiä Yrityksillä on tarvetta uusille työntekijöille ja Puuttuva lenkki projektin saaman palautteen mukaan myös kiinnostusta käyttää projektin kaltaisia rekrytointipalveluita. Työnantajat suhtautuivat Puuttuva lenkki projektin yhteydenottoon yleensä myönteisesti. Toki yrityksissä ollaan kiireisiä ja aina keskusteluihin ei päästy. Kuitenkin hyvin harvoin jos koskaan työnantajat valittivat esimerkiksi, että heitä häiritään liian usein työllisyyshankkeiden tai työvoimatoimiston toimesta. Päinvastoin, varsin monesti työnantaja sanoi ilahtuneensa harvinaisesta yhteydenotosta ja siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita. Työnantajan näkökulmasta Puuttuva lenkki projektin palvelussa oli hyvää sen helppous ja joustavuus. Toimeksiannosta voitiin sopia ilman erityistä byrokratiaa ja tarvittaessa tehtävä hoidettiin nopeasti. Maksuttomuuskaan ei ollut haitta. Rekrytointipalvelu sopi erityisen hyvin pienehköille yrityksille, joiden omat resurssit hoitaa uuden henkilöstön rekrytointia ovat vähäiset. Tarvetta uudelle työntekijälle on saattanut olla jo pitempään, mutta aikaa asian hoitamiseen ei ole löytynyt. Projektin yhteydenotto saattoi aktivoida työnantajan käynnistämään jo jonkin aikaa mietityn rekrytoinnin. Tärkeätä työnantajille on, että ne saavat tarpeitaan vastaavia työntekijöitä ja tarvittavan määrän. Myös Puuttuva lenkki projektin saamassa palautteessa työantajat toivoivat saavansa ehdokkaiksi asettamansa kriteerit täyttäviä työnhakijoita, ja mielellään vain sellaisia. Projekti onnistui tässä tehtävässä vaihtelevasti. 234 saatua työpaikkatoimeksiantoa johti 90 henkilön työllistymiseen. Noin 38 prosenttia toimeksiannoista saatiin täytettyä projektin esittelemillä työnhakijoilla. Palautekyselyjen mukaan yli puolet toimeksiantojen raukeamisista johtui siitä, että esiteltyjen ehdokkaiden osaaminen tai muut ominaisuudet eivät vastanneet työnantajan tarpeita. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kaikilta osin kohtaa. Esimerkiksi tietyille aloille ja tehtäviin projektin oli hyvin hankalaa, joskus mahdotonta, löytää ehdokkaita. Työnantajien asettamien kriteereiden tarkka noudattaminen ei aina onnistunut. Toisaalta projekti näki tehtäväkseenkin markkinoida työnantajille myös kehittymiskykyisiä, vaikka ei vielä täysin ammattitaitoisia hakijoita. Tällaisissa tapauksissa rekrytoinnin tueksi voitiin tarjota aloittamista palkkatuella tai lyhyellä harjoittelujaksolla. Sopivia työntekijöitä pitäisi kuitenkin pystyä työnantajille tarjoamaan, jotta työnantajayhteistyötä voi järkevällä tavalla tehdä. Jotta yhteistyöstä voisi muodostua pitkäjänteistä, olisi työnantajalle kyettävä järjestämään työntekijä tai useampia mielellään aina tarvittaessa. Tähän ei toki aina voida päästä ja kun on kyse työttömien henkilöiden välittämisestä töihin, ehdokkaiden vähyys voi olla merkki hyvästä työllisyystilanteesta. Kuitenkin usein Puuttuva lenkki projektilla oli täytettävänä tehtäviä, joiden hoitaminen ei olisi vaatinut mitään poikkeuksellista ammattitaitoa ja siten sopivia ehdokkaita olisi olettanut löytyvän helpommin ja varmemmin. 17

19 Keinoja parantaa työttömien työnhakijoiden työllistymisedellytyksiä työmarkkinoilla tarjolla oleviin tehtäviin on vaikuttaa hakijoiden osaamisen ja ominaisuuksien kehittymiseen joko ennen avoimille markkinoille työllistymistä tai työsuhteen alkuvaiheessa. Olisi hyvä, jos rekrytoinnin jälkeinen osaamisen kehittäminen saataisiin yleisemmäksi tavaksi toimia. Välineitä, kuten oppisopimus tai mahdollisuudet räätälöityihin koulutuksiin, on olemassa, mutta niiden käyttö on suhteellisen vähäistä työvoimatarpeisiin ja rekrytointivaikeuksiin nähden. Esimerkiksi, Puuttuva lenkki projekti markkinoi työnantajille oppisopimusta yhtenä vaihtoehtona sopivan työntekijän hankkimiseen, mutta jostain syystä vain kolme oppisopimusta solmittiin. Palkkatuettu työ on merkittävässä roolissa vaikutettaessa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksiin ennen avoimen sektorin työsuhdetta. Niin sanottujen välityömarkkinoiden, erityisesti palkkatuetun työllistämisen, vaikuttavuuden parantamiseksi on yleisesti ja myös Tampereen seudulla tavoitteeksi asetettu lisätä palkkatuettua työtä tarjoavien toimijoiden ja avointen työmarkkinoiden työnantajien välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. Tavoite on, että tieto työnantajien tarpeista välittyisi ja esimerkiksi 3. sektorilla tai kunnissa tapahtuvan palkkatukijakson aikana pystyttäisiin kartuttamaan tarvittavia taitoja. Myös palkkatuetun työn sisältöä ja organisointia voidaan tarvittaessa muokata vastaamaan paremmin avoimilla työmarkkinoilla esiintyviä tehtäviä. Puuttuva lenkki projekti toimi eräänlaisena organisaation ulkopuolisena työnetsijänä, työnantajayhteistyön lisäresurssina, joukolle palkkatuettua työtä tarjoavia työllisyydenhoidon toimijoita. Tästä näkökulmasta katsottuna projekti onnistui tehtävässään osittain. Yhteistyötoimijoiden projektin asiakkaiksi ohjaamille työnhakijoille löytyi töitä satunnaisesti. Tämä johtui mm. siitä, että yrityskontaktoinnin tuloksena saatujen toimeksiantojen sisältöä oli hyvin vaikea ennakoida. Tuloksellisempaa työskentely olisi, jos työnetsijä olisi tiiviimpi välikappale palkkatuettua työtä tarjoavien toimijoiden ja avoimen sektorin työnantajien välillä. Työnetsijä tuntisi paremmin tarjolla olevien palkkatuettujen töiden sisällön ja sekä avoimen sektorin työnantajien tarpeet ja voisi auttaa näiden yhteensovittamisessa. Työnantajayhteistyö voi olla, ja monessa tapauksessa sen on hyväkin olla, toimijan omaa toimintaa. Mikäli työnantajayhteistyötä tekee joku muu taho, olisi tämän hyvä keskittyä korkeintaan muutamaan avustettavaan välityömarkkinoiden toimijaan. Työnantajia palvelevan rekrytointiavun linkittäminen välityömarkkinoiden toimijoihin on järkevää, jotta työnhakijatarjonta on mahdollisimman taattua. Parhaassa tapauksessa välityömarkkinoilla voidaan valmentaa työnantajille sopivia työntekijöitä suhteellisen pienillä panostuksilla ja hyvin kohdennetusti. Tällaiset mahdollisuudet auttavat pysyvämpien työantajayhteistyösuhteiden synnyttämisessä. Puuttuva lenkki projektin alkuperäisiin tavoitteisiin kuului kummiyritysverkoston eli hyvinkin vakiintuneiden työnantajakontaktien muodostaminen. Tähän tavoitteeseen ei päästy, sillä projektin reilun kahden vuoden toimiaika oli siihen liian lyhyt. Joistakin työantajayhteyksistä olisi hyvinkin voinut ajan kanssa syntyä jatkuvampaa yhteistyötä. Lisäksi edellytyksenä olisi ollut jo todettu kohtuullisen turvattu tarvittavien työntekijöiden saatavuus. Palvelun jatkuvuus ja siihen liittyen synnytettyjen yhteistyökontaktien jatkuvuus on projektien tarjoamien palveluiden ongelmakohta. Puuttuva lenkki projektissa tätä koetettiin ratkaista testamenttaamalla syntyneitä asiakassuhteita pysyvämmille toimijoille. Niille yrityksille, joilta projekti oli saanut toimintansa aikana työpaikkatoimeksiannon, kerrottiin projektin loppuvaiheessa, että rekrytointiapua on jatkossa saatavissa esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskukselta. Tietoa työnantajista, joilla saattaisi olla tarvetta ja kiinnostusta rekrytointipalvelun 18

20 käytölle, välitettiin myös suoraan sopiville tahoille kuten työvoiman palvelukeskukselle tai edelleen jatkaville hankkeille. Palvelun jatkuvuuden teema nousi esille myös työnantajien itsensä toimesta. Jotkut työantajat toivoivat palautteessaan, että heihin olisi oltu yhteydessä myöhemmin uudelleen kun uusia rekrytointitarpeita oli ilmennyt. Asiakassuhteiden ylläpitoon olisi pitänyt Puuttuva lenkki projektissa kiinnittää enemmän huomiota, nyt painotus oli vahvemmin uusien kontaktien luomisessa. Työnantaja ei välttämättä vielä yhden rekrytointikerran jälkeen tule itse ottaneeksi yhteyttä palveluntarjoajaan, vaan rekrytointiapua pitää ehdottaa. Koska yritysten rekrytointitarpeita ei ainakaan lyhyen asiakassuhteen perusteella osaa hyvin ennakoida, olisi säännöllinen, muutaman kerran vuodessa tapahtuva muistutus käytettävissä olevasta palvelusta vanhoille työantajakontakteille paikallaan. Työnantajille olisi syytä tarjota myös rekrytoinnin jälkeistä tukea ja seurantaa. Projektin palvelustaan saaman palautteen mukaan osa työnantajista olisi kaivannut enemmän yhteydenpitoa ja tukea rekrytoinnin jälkeen. Osaa tällainen palvelu ei kiinnostanut. Tarve tuleekin usein siinä tilanteessa, kun rekrytoinnissa tai työsuhteen alkuvaiheessa ilmenee jotain ongelmia. Asiakassuhteen aktiivinen ylläpito ja työantajasta huolehtiminen myös rekrytointien välillä on pitkäjänteisen ja kehittyvän työnantajayhteistyön kulmakiviä. Pysyväluonteisessa työnantajayhteistyössä uusasiakashankinnan ja vanhoista asiakkaista huolehtimisen tasapainon löytäminen on tärkeää. 4. Työnhakija asiakkaiden palvelut 4.1 Työvoimapankki Asiakkaiden ohjautuminen Työnhakija asiakkaat ohjattiin Puuttuva lenkki projektiin työvoimatoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta, kuntien tukityöllistämisyksiköistä ja työpajoilta sekä työttömien yhdistyksistä. Asiakkaita ohjaavaan yhteistyöverkostoon kuuluivat edellisten lisäksi myös aikuiskoulutuskeskus ja seurakunta. Kunkin yhteistyöverkoston toimijan kanssa sovittiin millaisia työnhakija asiakkaita projektiin on hyvä ohjata ja miten ohjaamisessa käytännössä toimitaan. Yleisenä asiakkuuskriteerinä pidettiin sitä, että henkilö on niin sanotusti valmis avoimille työmarkkinoille. Tällä tarkoitettiin henkilön elämäntilanteen, terveyden, motivaation ja riittävän ammatillisen osaamisen yhdistelmää, joka periaatteessa mahdollistaisi hänen työllistymisensä normaaliin työsuhteeseen ilman palkkatukea. Projektia ei mainostettu yleisesti kaikille alueen työttömille työnhakijoille, vaan haluttiin, että projektin asiakkaaksi ohjaudutaan pääsääntöisesti jonkun työllisyydenhoidon toimijan suosituksesta. Tavoite oli, että ohjaavat tahot tekevät ensiarvion työnhakijan valmiudesta avoimille työmarkkinoille ja ohjaavat projektin asiakkaaksi ne työnhakijat joilta vain työpaikka puuttuu. Käytännössä projektin asiakkaiksi pääsivät kaikki halukkaat riippumatta siitä, oliko heidät ohjannut jokin taho ottamaan yhteyttä projektiin vai tekivätkö he sen itsenäisesti, esimerkiksi kuultuaan projektista joltakin tutultaan. Projektin asiakkaaksi tulo oli työnhakijoille vapaaehtoista. Todellinen halu työllistyä varmistettiin vielä alkuhaastattelussa, koska työnantajille haluttiin esitellä vain motivoituneita ja työtä vastaanottamaan kykeneviä työntekijäehdokkaita. 19

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Suuntana avoimet työmarkkinat

Suuntana avoimet työmarkkinat Suuntana avoimet työmarkkinat Ostopalvelupilotin esittely Laura Weckman Valmennuskeskus Public Mikä ostopalvelupilotti on? Kuka voi tulla mukaan? Mitä palvelu käytännössä sisältää? Miten välityömarkkinatoimijat

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Palvelun kohderyhmäyrityksiin kuuluivat Yritysharavan yhteydessä rekrytointitarpeista raportoineet yritykset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työllisty järjestöön -hanke

Työllisty järjestöön -hanke Työllisty järjestöön -hanke Hankekuvaus vuodelle 2013 Hakemus vuodelle 2013 Työllisty järjestöön -hanke on vakiinnuttanut paikkansa Varsinais-Suomen välityömarkkinoilla ja osana Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla

Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla Tutkimuksen toteutus: Expo Expert Oy info@expoexpert.fi www.expoexpert.fi puh. 040 530 5500 MESSUOSASTOJEN YLEISILME Näytteilleasettajilla sommittelun

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 Liite 2 Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2011 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015 Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki Viljami Packalén 6.5.2015 Strategiset linjaukset Espoo-tarina: Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot