Puuttuva lenkki projekti Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puuttuva lenkki projekti 2005 2007 Loppuraportti"

Transkriptio

1 Puuttuva lenkki projekti Loppuraportti

2 Puuttuva lenkki projekti Loppuraportti Tuula Mikkonen Terhi Vuoristo Susanna Heinonen Kaisa Niskanen Tampere 2007

3 2

4 Tiivistelmä Puuttuva lenkki projekti tarjosi yrityksille maksutonta rekrytointiapua. Saatuihin työpaikkatoimeksiantoihin etsittiin ja esiteltiin sopivia ehdokkaita työttömistä työnhakijoista. Erityisenä kohderyhmänä pidettiin palkkatuetusta työstä tai muusta työllisyydenhoidon toimenpiteestä tulevia hakijoita. Asiakkaita projektiin ohjasivat mm. työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskus, kuntien tukityöllistämisyksiköt ja työttömien yhdistykset. Työnhakija asiakkaat haastateltiin ja yrityskontaktointia suunnattiin niin, että olisi löytynyt heidän tarpeitaan vastaavia avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Käytännössä yrityksiltä saatujen työpaikkatoimeksiantojen sisältöä oli vaikea ennakoida ja kaikki toimeksiannot otettiin vastaan. Puuttuva lenkki projekti oli yhteydessä yhteensä 783 yritykseen Tampereen kaupunkiseudulla. Yhteydenottojen tuloksena saatiin 234 työpaikkatoimeksiantoa. Toimeksiantoja tuli kaikkiaan 176 yrityksestä, koska 28 yritystä käytti Puuttuva lenkki projektin palveluita useamman kerran. Noin 22 prosenttia kontaktoiduista yrityksistä päätti hyödyntää Puuttuva lenkki projektin palveluja uuden työntekijän etsinnässä. Yritykset hakivat projektin kautta työntekijöitä monenlaisiin, mutta pääosin käytännönläheisiin tehtäviin. Työnantajan näkökulmasta Puuttuva lenkki projektin palvelussa oli hyvää sen helppous ja joustavuus. Työnantajilla on kiireidensä keskellä tarvetta rekrytointiavulle. Rekrytointipalvelu sopi erityisen hyvin pienehköille yrityksille, joiden omat resurssit hoitaa uuden henkilöstön rekrytointia ovat vähäiset. Projektiluontoisen palvelun ongelma on jatkuvuuden puute. Asiakassuhteen aktiivinen ylläpito ja työantajasta huolehtiminen myös rekrytointien välillä on kuitenkin pitkäjänteisen ja kehittyvän työnantajayhteistyön kulmakiviä. Edellytyksenä on myös työnantajan tarpeisiin sopivien työntekijöiden löytyminen. Työnantajia palveleva rekrytointiapu kannattaa linkittää välityömarkkinoihin ja parhaassa tapauksessa palkkatuetussa työssä voitaisiin valmentaa työnantajille sopivia työntekijöitä hyvinkin räätälöidysti. Projektin toimeksiantoina olleisiin paikkoihin työllistyi yhteensä 90 työnhakijaa. Noin 38 prosenttia toimeksiannoista saatiin täytettyä projektin esittelemillä työnhakijoilla. Palautekyselyjen mukaan yli puolet toimeksiantojen raukeamisista johtui siitä, että esiteltyjen ehdokkaiden osaaminen tai muut ominaisuudet eivät vastanneet työnantajan tarpeita. Sparrauksen ja sparrauspilotin tuella työllistyi lisäksi 28 asiakasta. Useat löysivät koulutusväylän tai etenivät muuten kohti avoimia työmarkkinoita. Sparraus eli yksilöllinen ohjaus työ tai koulutuspaikan haussa otettiin projektin palveluksi kesken toimikauden, kun huomattiin, että osa työnhakija asiakkaista tarvitsi työelämään pääsemiseksi selkeyttä urasuunnitelmiinsa ja parempia työnhakutaitoja. Yksilöohjaus osoittautui jälleen toimivaksi keinoksi. Sparrauspilotti oli pienimuotoinen kokeilu kaupungin palkkatuetun työn kehittämiseksi. Projektin kokemuksen mukaan yksilöohjauksen liittäminen palkkatuettuun työjaksoon on hyvä tapa parantaa tukityöllistämisen vaikuttavuutta. Puuttuva lenkki projekti oli mukana kaksien rekrytointimessujen järjestämisessä. Rekrymessut ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi saattaa yhteen suuri määrä työnhakijoita ja työvoimaa tarvitsevia työnantajia sekä tuoda tarjolle muuta työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyvää tietoutta. Hyvää palautetta sekä työnantajilta että työnhakijoilta saaneiden rekrymessujen järjestäminen jatkuu Puuttuva lenkki projektin päätyttyäkin. 3

5 4

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PROJEKTIN TOIMINTA JA RAKENNE... 7 Puuttuva lenkki projektin tausta ajatus... 7 Puuttuva lenkki projektin toimintamalli ja toiminnan kehittyminen... 7 Henkilöstö Yhteistyöverkosto Projektin ohjaaminen Hallinto ja talous TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Yrityskontaktoinnin prosessi Yrityskontaktien suuntaaminen Työantajalähtöisyys Yrityskontaktoinnin tulokset Palautteet Perehdyttäjäkoulutus Yritysinfot Työnantajayhteistyön teemapäivät työllisyydenhoidon työntekijöille Johtopäätöksiä TYÖNHAKIJA ASIAKKAIDEN PALVELUT TYÖVOIMAPANKKI Asiakkaiden ohjautuminen Haastattelut ja esittelyt työnantajille Työllistyminen Työttömänä olevien hakijoiden profiili SPARRAUS Sparrauksen toimintamalli Palaute Sparrauksen tulokset Esimerkkejä sparrausasiakkaista SPARRAUSPILOTTI Taustaa Osallistujat Työnantajille koulutusta Palaute palkkatuetun työn onnistumisesta yksiköissä Palaute sparrauksen onnistumisesta tukityöjakson aikana Työntekijöiden sijoittuminen palkkatukityöjakson jälkeen Yhteenveto sparrauspilotista Tulevaisuuden visioita JOHTOPÄÄTÖKSIÄ REKRYMESSUT Johtopäätökset ja rekrymessujen tulevaisuus LOPUKSI

7 6

8 1. Johdanto Puuttuva lenkki projekti etsi yrityksistä työtilaisuuksia työttömille henkilöille. Projektin henkilöstö otti yhteyttä Tampereen seutukunnalla toimiviin yrityksiin ja tarjosi niille maksutonta rekrytointiapua. Mikäli yrityksessä oli tarvetta uudelle työntekijälle ja rekrytointitoimeksiannosta sovittiin, Puuttuva lenkki projekti etsi ja esitteli työttömistä työnhakijoista yritykselle sopivia ehdokkaita. Työnhakija asiakkaille tarjottiin myös yksilöllistä tukea, sparrausta, työ ja koulutuspaikan hankkimiseen. Lisäksi projekti järjesti mm. yritys ja toimialainfoja työnhakijaasiakkaille, perehdyttäjäkoulutusta yrityksille, rekrytointimessut sekä työnantajayhteistyökoulutusta työllisyydenhoidon ammattilaisille. Puuttuva lenkki projekti toimi Projektin toiminta alueena oli Tampereen kaupunkiseutu. Seutukunnan kunnat, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, rahoittivat projektia asukaslukujensa suhteessa kattaen 30 prosenttia projektin kustannuksista. Loput kustannuksista kattoi ESR ja valtiontuki. Projektia hallinnoi Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Puuttuva lenkki projektin tavoitteiksi oli alun perin määritelty rakentaa Tampereen kaupunkiseudulla laajat työnantajayhteydet aloille, joilla on odotettavissa lisääntyvää työvoiman tarvetta, luoda työnantajakummiverkosto, jossa koulutetut työelämäohjaajat tukevat uusia, rekrytoituja työntekijöitä työtehtäviin perehtymisessä sekä markkinoida yhdessä työnantajien kanssa työvoimaa tarvitsevia aloja työttömille työnhakijoille. Lisäksi projektin tavoitteena oli lisätä työllisyydenhoidon työntekijöiden osaamista työantajayhteistyöstä. Projektille asetettiin määrällinen tavoite etsiä viidelle sadalle työllisyydenhoidon erityispalveluista tulevalle asiakkaalle pysyväisluontoiset työpaikat avoimilta työmarkkinoilta. Tässä loppuraportissa kuvataan Puuttuva lenkki projektin toimintamalli, yhteistyöverkosto ja projektin tarjoamat palvelut työnantaja ja työnhakija asiakkaille. Raportissa esitellään myös toiminnan tulokset, kokemukset ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä. 2. Projektin toiminta ja rakenne Puuttuva lenkki projektin tausta ajatus Puuttuva lenkki projektin suunnittelun tausta ajatuksena oli, että työnantajayhteistyötä avoimen sektorin työnantajien kanssa tehdään liian vähän ja sitä jopa saatetaan arastella. Nähtiin, että työttömille työnhakijoille on tarjolla erilaisia työllistymisvalmiuksia parantavia palveluita, mutta viimeiseen askelmaan eli avoimille työmarkkinoille siirtymiseen panostetaan vähän. Puuttuva lenkki projekti suunniteltiin keskittymään tähän puuttuvaan lenkkiin eli yritysyhteistyöhön avoimen sektorin työnantajien kanssa. Lähtökohtana oli, että projekti on sellaisia työttömiä työnhakijoita varten, joilta puuttuu käytännössä vain työpaikka. Heillä on valmiudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. He ovat voineet kehittää osaamistaan esimerkiksi palkkatuetussa työssä tai työvoimakoulutuksessa. Puuttuva lenkki projektin toimintamalli ja toiminnan kehittyminen Projektin tehtävänä oli etsiä työpaikkoja yrityksistä työttömille työnhakijoille. Puuttuva lenkki projekti toimi välikappaleena työttömien työnhakijoiden ja avoimen sektorin työnantajien välillä. 7

9 Sopivien, avoimille työmarkkinoille valmiiden mutta vailla työpaikkaa olevien, työhakijoiden ohjaamisesta projektiin vastasivat työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskus sekä palkkatuettua työtä tarjoavat kunnalliset ja kolmannen sektorin toimijat. Ajatuksena oli hyödyntää työnhakijat tuntevien tahojen asiantuntemusta. Esimerkiksi palkkatuetun työjakson aikana henkilön taidot ja kyvyt ovat käyneet selville ja hänen valmiutensa avoimille työmarkkinoille on voitu todeta. Kun työnhakija oli ohjattu ottamaan yhteyttä projektiin, hänet haastateltiin ja tiedot osaamisesta, työkokemuksesta ja työtoiveista kirjattiin hakijarekisteriin, työvoimapankkiin. Projektin alkuperäisen toimintaidean mukaan asiakkaalle ei tarjottu muita palveluita. Projektin tärkein tehtävä oli yrityskontaktointi. Projektin työntekijät ottivat yhteyttä Tampereen kaupunkiseudulla toimiviin eri alojen yrityksiin puhelimitse ja ns. kylmäkäynnein, eli vierailemalla suoraan ilman etukäteissopimista. Puuttuva lenkki projektia markkinoitiin yrityksille maksuttomana rekrytointipalveluna ja tuottamansa hyödyn avulla. Kerrottiin esimerkiksi, että projektin palvelu säästää yrityksen aikaa ja voimavaroja: Riittää kun yritys määrittelee millaista työntekijää ja millaiseen tehtävään tarvitaan. Projekti hoitaa sopivien ehdokkaiden etsimisen, esihaastattelun ja esittelyn työnantajalle. Yrityksestä saatuun työpaikkatoimeksiantoon projekti etsi soveltuvia työntekijäehdokkaita ensisijaisesti työvoimapankin jo haastatelluista henkilöistä. Yrityskontaktointia pyrittiin suuntaamaan niin, että löydettäisiin työnhakija asiakkaille sopivia työpaikkoja, mutta käytännössä toimeksiantojen sisältöä oli vaikea ennakoida. Muita kanavia sopivien ehdokkaiden löytämiseen olivat asiakkaita ohjaavien toimijoiden verkosto, URA järjestelmä sekä ilmoittelu projektin omilla internetsivuilla ja mol.fi sivujen avoimissa työpaikoissa. Vajaan vuoden toiminnan jälkeen Puuttuva lenkki projektin toimintamallia muutettiin niin, että työnhakija asiakkaille tarjottiin mahdollisuutta yksilölliseen ohjaukseen työ ja koulutuspaikan etsinnässä. Palvelu nimettiin sparraukseksi. Taustalla oli huomio, että osa asiakkaista selvästi hyötyisi yksilöllisestä tuesta työllistymis ja koulutustavoitteidensa selkiyttämisessä ja niiden toteuttamisessa. Kaikilla asiakkailla ei ollut valmiuksia siirtyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena oli myös aktivoida asiakkaiden omaa ponnistelua työpaikan löytämiseksi. Sparraukseen liittyen toteutettiin myös pienimuotoinen kokeilu, jossa Tampereen kaupungin palkkatuetussa työssä oleville tarjottiin sparrausta työjakson aikana. Sen lisäksi työjaksolle asetettiin tavoitteet ja sisältö suunniteltiin yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja sparraajan kanssa. Tavoitteena oli lisätä palkkatuetun työn hyödyllisyyttä työntekijän jatkotyöllistymiselle ja tukea työllistymistä avoimille työmarkkinoille jo palkkatukijakson kestäessä tai heti sen jälkeen. Projektisuunnitelman mukaisesti projekti järjesti myös työnhakija asiakkaille tarkoitettuja yritysinfoja eri alojen yrityksiin sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa rekrytointimessut. Messuilla työ ja koulutuspaikasta kiinnostuneet ihmiset saivat tilaisuuden kohdata työvoimaa tarvitsevia työnantajia sekä työllistäville aloille kouluttavia oppilaitoksia. Lisäksi Puuttuva lenkki projekti järjesti työnantajayhteistyön teemakoulutuksia työllisyydenhoidon työntekijöille sekä tarjosi perehdyttäjäkoulutusta työnantajayhteistyökumppaneilleen. Tarkemmin Puuttuva lenkki projektin toimintaa kuvataan seuraavissa kappaleissa. 8

10 PUUTTUVA LENKKI PROJEKTIN TOIMINTAMALLI POTENTIAALISTEN HAKIJOIDEN ETSIMI NEN POTENTIAALISTEN TYÖNANTAJIEN KAR TOITTAMINEN JA KON TAKTOINTI HAASTATTELEMINEN, TYÖVOIMAPANKKIIN TALLENTAMINEN SPARRAUS TOIMEKSIANNON VAS TAANOTTO, VAATIMUK SET JA TOIVEET EHDOKKAIDEN ETSINTÄ JA ESITTELY TYP, TYÖHAL LINTO, YHDIS TYKSET, KUN NAT TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ KOULUTUSTA PROJEKTIN TYÖVOIMAPANKISTA VERKOSTOLTA TYÖHALLINNON KAUTTA PROJEKTIN NETTISIVUT PEREHDYTTÄJÄKOULUTUSTA YRITYSINFOT REKRYMESSUT 9

11 Henkilöstö Puuttuva lenkki projektissa työskenteli neljä työntekijää, projektikoordinaattori ja kolme työvoima assistenttia. Koko henkilöstön voimin projekti käynnistyi elokuussa 2005, jolloin aloitettiin työnhakija ja työnantaja asiakkaiden palvelu. Projektikoordinaattori vastasi projektin toteutuksen ohjaamisesta, taloudenhoidosta, hallinnosta ja raportoinnista sekä osallistui aikaresurssiensa puitteissa asiakastyöhön ja muuhun käytännön toteuttamiseen. Työvoima assistentit vastasivat työnhakijoiden haastatteluista, työvoimapankin ylläpidosta, yrityskontaktoinnista ja saatujen työpaikkatoimeksiantojen täyttämiseen liittyvistä tehtävistä. Työvoima assistentit osallistuivat myös projektin raportointiin sekä projektikoordinaattorin ohella koulutusten ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Työnhakija ja työnantaja asiakkaisiin liittyvä työnjako eli projektin kestäessä. Projektin alkupuolella yrityskontaktointivastuu perustui osin kuntajakoon, osin toimialajakoon. Koska projekti palveli seitsemää kuntaa, kukin työvoima assistentti oli vastuussa kahden pienemmän kunnan yrityskontaktoinnista ja Tampereella työnjako perustui yritysten toimialoihin. Jaolla tavoiteltiin sitä, että henkilöstölle kehittyisi erityisosaamista kuhunkin toimialaan ja paikkakuntaan liittyen. Myös työnhakija asiakkaiden haastatteluvastuu jakautui vastaavasti siihen asti kunnes projektin toimintamallia muutettiin ottamalla mukaan sparrauspalvelu. Sparrauksesta vastasi kaksi projektin kolmesta työvoima assistentista. He vastasivat toimintamallin muutoksen jälkeen myös pääosin uusien työnhakija asiakkaiden ensihaastatteluista. Päävastuu yrityskontaktoinnista siirtyi sparrauksen käynnistyttyä kolmannelle työvoima assistentille. Myös sparraavat työvoima assistentit jatkoivat yritysyhteistyötä aikaresurssiensa puitteissa ja ennen kaikkea etsiäkseen työpaikkoja sparrausasiakkailleen. Edellä kuvatut työnjaot olivat tilanteen ja tarpeen mukaan joustavia, eikä niitä noudatettu orjallisesti. Projektissa työskenteli yhteensä seitsemän henkilöä: Susanna Heinonen, Riina Hiipakka Lahti, Tuula Mikkonen, Kaisa Niskanen, Johanna Sola, Harri Tallbacka ja Terhi Vuoristo. Jokaista kolmea työvoima assistentin paikkaa hoiti projektin kestäessä kaksi eri työntekijää. Pisimmillään työsuhteet olivat kuitenkin noin kahden vuoden mittaisia kokonaisuudessaan 2,5 vuotta kestäneessä projektissa, joten pitkäjänteinen kehittämistyö oli mahdollista. Henkilöstön vaihtuvuutta selittää ennen kaikkea projektityön määräaikaisuus, eli käytännössä työntekijät joutuvat miettimään omaa jatkotyöllistymistään ja hakemaan uutta työtä jo ennen määräaikaisen työsuhteensa loppua. Yhteistyöverkosto Puuttuva lenkki projekti toimi Tampereen kaupunkiseudun seitsemän kunnan, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven, alueella. Kunnat myös rahoittivat projektin toimintaa. Projekti solmi yhteistyötoimijoidensa kanssa kehittämiskumppanuussopimuksen, jossa määriteltiin kunkin toimijan rooli projektin toteutuksessa ja sen tukemisessa. Keskeinen asia, josta useimpien toimijoiden kanssa sovittiin, oli asiakkaiden ohjaaminen projektiin. Organisaatiot, joiden kanssa asiakasohjautumisesta sovittiin, olivat Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupungit, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman 10

12 palvelukeskus, Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven työvoimatoimistot (nykyisin Tampereen ja Keski Pirkanmaan työvoimatoimistot), Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, Hervannan Seudun Työttömät ry, Nokian Työttömät ry, Pirkkalan Työttömät ry, Kangasalan työttömät ry ja Lempäälän seudun työttömät ry, Tampereen evankelis luterilainen seurakuntayhtymä, yhteiskunnallinen työ sekä Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. Muut sopimuksessa mukana olleet toimijat olivat Teknologiateollisuus ry ja Rakennusteollisuus RT ry:n Sisä Suomen piiri, Tampere; SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry, Akava Pirkanmaan aluetoimikunta ja STTK Pirkanmaan Aluetoimikunta sekä Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä/oppisopimuskeskus. Niiden rooli projektin toteutuksen tukena oli tarjota erilaista asiantuntija apua ja tukea projektia verkostoitumisessa. Puuttuva lenkki projektin yhteistyö ei kuitenkaan rajautunut vain kumppanuussopimuksen solmineisiin toimijoihin, vaan työllisyydenhoidon verkostossa toimittiin avoimin mielin. Lisäksi projekti teki yhteistyötä useiden työllisyyshankkeiden kanssa. Toimiminen seitsemän kunnan alueella ja lukuisten yhteistyötoimijoiden verkostossa oli haasteellista. Tavoitteena oli palvella yhteistyökumppaneita ja alueita mahdollisimman tasavertaisesti. Toimijoiden kanssa käytiin projektin alkuvaiheessa neuvottelut kullekin sopivista yhteistyömuodoista ja käytännön toimintamalleista. Käytännössä yhteistyökumppaneiden oma aktiivisuus vaikutti kuitenkin siihen, missä määrin projekti pystyi niitä palvelemaan. Osa organisaatioista ohjasi asiakkaita projektiin hyvin aktiivisesti, mutta osan kanssa yhteys jäi vähäisemmäksi. Projektin ohjaaminen Puuttuva lenkki projektin ohjausryhmänä toimi seudullisen työpolitiikan yhteistyöryhmä. Kyseessä on työllisyydenhoidon toimijoiden keskuudestaan kokoama ja nimittämä yhteistyöelin, jonka tehtävänä on koordinoida ja ohjata työllisyydenhoidon yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudulla. Yhteistyöryhmä seuraa ja ohjaa vuosille laaditun Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen toimintaohjelman toteuttamista. Puuttuva lenkki projekti on yksi osa toimintaohjelman käytännön toimeenpanoa. Yhteistyöryhmässä on edustettuna seuraavat toimijat: Pirkanmaan TE keskuksen työvoimaosasto, Tampereen työvoimatoimisto, Keski Pirkanmaan työvoimatoimisto, Tampereen kaupunki, vaihtuva edustus ympäristökunnista, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto/työantajajärjestöjen edustaja, SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry/työntekijäjärjestöjen edustaja, Tampereen ammattiopisto/oppilaitosedustaja ja Siltavalmennusyhdistys ry/3. sektorin edustaja. Ohjausryhmän lisäksi projektilla oli kehitysryhmä, joka yhdessä henkilöstön kanssa kävi läpi projektin toiminnan kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia sekä tuki hyvien käytäntöjen jalostamisessa. Kehitysryhmällä ei ollut projektiin nähden ohjausvaltaa. Kehitysryhmä muodostui eri yhteistyötoimijoiden ja eri paikkakuntien edustajista ja tietoisesti suppeana pidetty ryhmä koottiin asiakaspalvelutyöntekijöistä. Hallinto ja talous Puuttuva lenkki projektia hallinnoi Tampereen kaupunki. Projekti oli osa elinkeinokeskuksen työllisyyspalveluita. 11

13 Projekti sai rahoituksensa ESR:n tavoite 3 ohjelmasta, toimintalinjasta 1, toimenpidekokonaisuudesta 1, Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saatavuuden turvaaminen. ESR ja valtionrahoituksen osuus projektin kustannuksista oli 70 prosenttia. Loput 30 prosenttia kattoivat kaupunkiseudun kunnat asukaslukujensa mukaisilla osuuksilla. Projektin lopulliset tukikelpoiset kustannukset ajalta olivat noin euroa. 3. Työnantajayhteistyö Yrityskontaktoinnin prosessi Työnantajayhteistyön tavoitteena oli etsiä yrityksistä työtilaisuuksia työttömille työnhakijoille. Yrityksen näkökulmasta Puuttuva lenkki projekti tarjosi maksutonta rekrytointiapua. Projektin työntekijät ottivat yhteyttä yrityksiin yleensä puhelimitse. Jonkin verran tehtiin myös niin sanottuja kylmäkäyntejä, eli työnantajaa mentiin tapaamaan ilman etukäteissopimista. Kylmäkäyntien tehokkuutta heikentää se, että rekrytoinnista vastaava henkilö ei aina ole tavoitettavissa, mutta silloin kun oikea henkilö tavoitetaan, kasvokkainen kontakti on puhelimeen verrattuna selkeä etu. Niin puhelimessa kuin paikan päälläkin yrityksen rekrytointiasioista vastaavalle henkilölle kerrottiin maksuttomasta rekrytointiavusta ja tiedusteltiin uuden henkilöstön tarpeita. Jos ensikontakti tapahtui puhelimitse, rekrytointiavusta kiinnostuneessa yrityksessä käytiin mielellään myös henkilökohtaisesti, koska silloin nähtiin konkreettisesti, millaisesta yrityksestä ja työtehtävästä on kyse. Myös yritys sitoutui näin rekrytointiprosessiin paremmin. Mikäli yritys oli halukas hyödyntämään projektin rekrytointiapua, yrityksestä ja työtehtävästä kerättiin ylös tarvittavat tiedot. Kyselylomakkeessa kysyttiin mm. yrityksen henkilöstömäärästä, ikärakenteesta, tulevasta rekrytointitarpeesta ja rekrytointipalvelujen aiemmasta käytöstä. Lisäksi tiedusteltiin kiinnostusta palkkatukeen, työharjoitteluun ja oppisopimukseen sekä selvitettiin toimeksiannon tarkemmat kriteerit. Avoinna olevan paikan kriteerit mahdollisimman hyvin täyttäviä ehdokkaita etsittiin työttömistä työnhakijoista. Ensimmäisenä käytiin aina läpi projektin oma työvoimapankki, jonne oli kirjattu kaikki hankkeen asiakkaana olevat työnhakijat. Jos työvoimapankista ei löytynyt kriteerit täyttäviä työntekijäehdokkaita, tiedotettiin avoimesta työpaikasta yhteistyöorganisaatioiden (työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskus, kuntien työllistämisyksiköt, työttömien yhdistykset, muut projektit jne.) yhteyshenkilöille sähköpostitse. Tarvittaessa potentiaalisia työnhakijoista etsittiin myös suoraan työhallinnon asiakastietojärjestelmästä, jonne projektin henkilöstöllä oli lähes koko projektin ajan katseluoikeudet. Työhallinnon linjaus asiasta muuttui projektin kestäessä ja projektityön kannalta URA oikeuksien puuttuminen oli selkeä huononnus. Joissakin tapauksissa ehdokkaita haettiin myös laittamalla ilmoitus työpaikasta työhallinnon internetsivuille. Lisäksi avoimet paikat löytyivät projektin omilta verkkosivuilta. Työnantajan tietoja ei ilmoituksissa julkaistu, jotta yhteydenotot tulivat projektin työntekijöille, eivätkä kuormittaneet työnantajaa. Myös muualta kuin työvoimapankista löydetyt työntekijäehdokkaat haastateltiin. Työnantajan kriteerit täyttävistä työnhakijoista laadittiin lyhyt sähköisessä muodossa oleva esittely työnantajalle. Puuttuva lenkki projektin tekemän hakijoiden esikarsinnan jälkeen päävastuu rekrytoinnin 12

14 etenemisestä siirtyi työnantajalle. Työnantajan tehtäväksi jäi haastatella itseään kiinnostavat ehdokkaat ja tehdä päätös rekrytoinnista. Projekti seurasi rekrytointiprosessin etenemistä siihen saakka kunnes palkkauspäätös oli tehty tai rekrytoinnista projektin avulla päätettiin luopua. Mikäli työsuhde aloitettiin palkkatukijaksolla tai kuukauden, parin harjoittelulla tai kyse oli oppisopimuksesta, projektin työntekijät auttoivat työnantajaa tarvittavien lomakkeiden täyttämisessä. Yrityskontaktien suuntaaminen Projekti sai yrityslistoja yhteistyökumppaneiltaan. Muun muassa työnantajajärjestöt antoivat jäsenyritystensä yhteystietoja projektin käyttöön ja kuntakohtaisia yrityslistoja saatiin kuntien elinkeinotoimista. Projektin työntekijät kokosivat tietoa potentiaalisista yrityksistä myös muista lähteistä, esimerkiksi internetistä. Myös muutamat yrittäjäjärjestöt auttoivat projektin palveluiden markkinoimisessa jäsenyrityksilleen ja rekrytointiavusta kerrottiin järjestöjen internetsivuilla ja lehdissä. Yrityskontakteja koetettiin suunnata niin, että löydettäisiin työnhakija asiakkaille sopivia työpaikkoja. Työvoimapankissa olevien työnhakijoiden osaaminen ja työtoiveet suuntasivat yhteydenottoja. Käytännössä toimeksiannon sisältöä oli kuitenkin vaikea ennakoida. Esimerkiksi toimistoalan työpaikkoja etsiessä tuloksena oli usein varsin toisenlainen toimeksianto, koska toimistotyötä on etsittävä tavallisista, eri alojen yrityksistä. Koska työnantajaa kuitenkin haluttiin joka tapauksessa palvella, kaikki toimeksiannot otettiin vastaan. Työnantajaa kohtaan oltiin kuitenkin rehellisiä ja kerrottiin avoimesti, jos työnantajan toiveiden mukaisen työntekijän löytäminen tiedettiin kokemuksen perusteella vaikeaksi. Projektin alkuvaiheen jälkeen työntekijöille kävi selväksi, että tiettyjen alojen tietyn tyyppisiin tehtäviin on hyvin vaikea löytää ehdokkaita työttömistä työnhakijoista. Tämän seurauksena projekti vähensi yhteydenottojaan esimerkiksi metalli ja siivousalan yrityksiin. Ei ollut mielekästä ensin tarjota rekrytointiapua työvoiman tarpeeseen ja joutua sitten toteamaan, että itse asiassa ehdokkaita tuskin löytyy. Ei ongelmallisiakaan aloja toki kokonaan hylätty ja välillä työnhakijaasiakkaiksi saatiinkin niille aloille pyrkiviä ihmisiä. Työantajalähtöisyys Puuttuva lenkki projekti tarjosi rekrytointipalveluaan työnantajalähtöisesti. Vaikka tavoitteena oli löytää työpaikkoja työttömille henkilöille, samalla yrityksille haluttiin tarjota aidosti niitä palvelevaa rekrytointiapua. Projekti markkinoi palveluaan hyödyllä, jota se työnantajalle voi tuottaa. Palvelun käyttöä perusteltiin muun muassa sillä, että yrityksessä säästyy aikaa ja muitakin resursseja kun rekrytointiprosessin alkuvaiheet annetaan projektin hoidettavaksi. Työnantaja saa valmiiksi esihaastatellut työntekijäehdokkaat ja tarvittaessa apua myös esimerkiksi oppisopimuksen tai palkkatukijakson järjestämiseen. Vaikka tavoitteena oli ensisijaisesti normaalien, ilman palkkatukea toteutuvien työpaikkojen löytyminen projektin asiakkaille, lyhyt harjoittelujakso työsuhteen alkuun tai palkkatuki oli tapauskohtaisesti perusteltu vaihtoehto ja madalsi työnantajan rekrytointikynnystä ratkaisevasti. Palvelua tarjottaessa tavoitteena oli kuunnella työnantajaa ja kartoittaa olemassa olevat tarpeet sekä löytää tarpeisiin sopivat ratkaisut. Periaatteena oli myös avoimuus, eli vaikka kaikki toimeksiannot otettiin vastaan, ei toisaalta haluttu luvata liikoja. Palvelu koetettiin pitää myös mahdolli 13

15 simman joustavana, epäbyrokraattisena ja tarvittaessa nopeana, jotta se sopisi työnantajien tarpeisiin. Yrityskontaktoinnin tulokset Puuttuva lenkki projekti oli elokuusta 2005 alkaen yhteydessä yhteensä 783 yritykseen Tampereen kaupunkiseudulla. Ensimmäisistä kontakteista valtaosa (69 %) tapahtui puhelimitse ja vajaa kolmasosa (29 %) kylmäkäynteinä. Vain harvoin (2 %) ensimmäisen yhteydenoton teki työnantaja. Taulukko 1. Yrityskontaktit kunnittain ja kontaktin muoto Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Soitto Käynti Ta kontakti Yhteensä Yhteydenottojen tuloksena saatiin 234 työpaikkatoimeksiantoa. Toimeksiantoja tuli kaikkiaan 176 yrityksestä, koska 28 yritystä käytti Puuttuva lenkki projektin palveluita useamman kerran. Osassa toimeksiannoista haettiin useampaa kuin yhtä työntekijää. Noin 22 prosenttia kontaktoiduista yrityksistä päätti hyödyntää Puuttuva lenkki projektin palveluja uuden työntekijän etsinnässä. Taulukko 2. Toimeksiannot kunnittain Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Muu Yhteensä Toimeksiannot Yritykset hakivat projektin kautta työntekijöitä monenlaisiin, mutta pääosin käytännönläheisiin tehtäviin. Kovin korkean koulutuksen vaativia työpaikkoja oli haussa vain vähän. Haettujen työntekijöiden nimikkeitä olivat mm. asentaja, autojakaja, automaalari, autonkuljettaja, eläintenhoitaja, erä ja kalastustarvikemyyjä, grillityöntekijä, hiekkapuhaltaja, hitsaaja, huoltamotyöntekijä, jousentekijä, järjestelmäasiantuntija, kahvila apulainen, kahvilatyöntekijä, kaivinkoneenkuljettaja, kassatoimihenkilö, kattopeltiseppä, keittiöapulainen, keittiökalusteasentaja, kiinteistösihteeri, kirjanpitäjä, kokki, kokoonpanija, koneasentaja, koneistaja, kuorma autonkuljettaja, kuormalavojen tekijä, laatoittaja, lajittelija, lehtipakkaaja, leipomotyöntekijä, maalari, mattopesulan työntekijä, media assistentti, metallityöntekijä, muovisaumaaja, myyjä, myymälänhoitaja, myynnin tukihenkilö, myyntineuvottelija, pakettiautonkuljettajia, pakkaaja, pesulatyöntekijä, pienkonekorjaaja, puuseppä, puutarhatyöntekijä, pyöräkorjaaja, rakennusapumies, rakennusmies, ravintolatyöntekijä, ripustaja, ruiskumaalari, sekatyöntekijä, siivooja, sähköasentaja, tallityöntekijä, tarjoilija, teollisuusimuroija, teollisuustyöntekijä, tiskari siivooja, toimistotyöntekijä, traktorinkuljettaja, tuotantotyöntekijä, valokuvaaja/kuvankäsittelijä, varastotyöntekijä, vastaanottoapulainen ja yleismies. 234:stä toimeksiannosta 204:een esiteltiin yksi tai useampi työntekijäehdokas. Muihin toimeksiantoihin ei löytynyt työnantajan kriteerit täyttäviä ehdokkaita tai muutamassa tapauksessa työnantaja ehti löytää työntekijän avoimeen työpaikkaan muuta kautta. Paikkoja, joihin ei sillä hetkel 14

16 lä löydetty yhtään sopivaa ehdokasta olivat mm. lattia asentaja, sähköasentaja, siivooja, myyntineuvottelija, kattopeltiseppä, alumiinihitsaaja, CNC sorvaaja, kirvesmies, TV korjaaja ja automyyjä. Palautteet Työnantaja asiakkailta kerättiin palautetta kahdesti projektin aikana. Palautekysely lähetettiin työnantajille, joilta Puuttuva lenkki projekti oli saanut toimeksiannon työntekijäehdokkaiden etsimisestä. Palautekyselyjä lähetettiin yhteensä 180 ja vastauksia saatiin 48 yritykseltä (vastausprosentti 27). Valtaosa (79 %) vastanneista työnantajista oli pienehköjä, alle 50 työntekijän yrityksiä. Yritykset edustivat hyvin laajasti eri toimialoja. Puolet palautetta antaneista yrityksistä (24 kpl) oli palkannut yhden tai useampia työntekijöitä Puuttuva lenkki projektin kautta. Kun rekrytointia ei tapahtunut, syynä oli useimmiten (58 %) se, että ehdotettujen työnhakijoiden osaaminen tai ominaisuudet eivät vastanneet työnantajan mielestä annettuja kriteereitä. Muita syitä olivat, että työntekijä löydettiin muuta kautta, Puuttuva lenkki projekti ei ollut esitellyt paikkaan yhtään ehdokasta tai että tarvetta uudelle työntekijälle ei lopulta ollutkaan. Valtaosa rekrytoimatta jättäneistäkin totesi, että projektin palvelu sinänsä oli hyvää, mutta sopivia ehdokkaita ei vain esitelty. Useat rekrytoimatta jättäneistä toivoivat palvelulta jatkossa sitä, että tarjottaisiin vain hakukriteerit täyttäviä ehdokkaita. Tähän liittyen myös ehdotettiin järjestettäväksi työntekijäehdokkaille soveltuvuusarviointia tarjolla olevaan tehtävään. Lisäksi muutamissa palautteissa toivottiin aktiivista yhteydenpitoa ja tarjolle enemmän sopivia työnhakijoita. Niitä työnantajia, jotka olivat rekrytoineet projektin kautta, pyydettiin arvioimaan saamaansa palvelua. Lähes kaikki pitivät uuden työntekijän löytymistä projektin kautta helppona tai melko helppona. Esiteltyjä työntekijöitä piti jokseenkin tai täysin sopivina tarjolla olevaan tehtävään 75 % vastanneista, kun taas 25 % ei pitänyt heitä kovin sopivina. Projektin rekrytointiapuun tyytyväisiä oli 79 % vastanneista rekrytoineista yrityksistä. Viisi yritystä (21 %) oli ollut tyytymätön saamaansa rekrytointipalveluun. Asiaa ei ole tarkasti selvitty, mutta tyytymättömyys liittynee pääosin rekrytoinnin jälkeisiin tapahtumiin kuten siihen, että palkattu työntekijä osoittautui yritykselle tavalla tai toisella epäsopivaksi. Uutta, korvaavaa työntekijää ei ehkä löydetty tai projektin toimesta huomattu edes tarjota. Vastaukset väittämään toivoisin projektin tarjoavan enemmän rekrytoinnin jälkeistä tukea ja seurantaa jakautuivat puoliksi. Puolet yrityksistä olisi toivonut tukea ja seurantaa työsuhteen alun jälkeen ja toinen puoli ei ollut kiinnostunut asiasta. Puuttuva lenkki projekti ei käytännössä tarjonnut yrityksille rekrytoinnin jälkeistä tukea, mutta muutamissa yksittäistapauksissa toimittiin toisin. Tällöin kyse oli tavalla tai toisella poikkeuksellisesta tai vaikeaksi osoittautuneesta rekrytointiprosessista. Palautteen perusteella rekrytoinnin jälkeiselle tuelle ja seurannalle olisi kysyntää ja se olisi syytä sisällyttää palvelutarjontaan. Yksinkertaisimmillaan tuki voi olla ennalta sovittu yhteydenotto työnantajaan ja kuulumisten kysyminen tietyn ajan kuluttua rekrytoinnista. Suurin osa (88 %) sekä rekrytoineista että rekrytoimattomista vastaajista oli sitä mieltä, että Puuttuvan lenkin kaltaisille työllistämistä tukeville hankkeille on tarvetta. Melkein yhtä suuri joukko (79 %) oli valmis myös itse jatkossa rekrytoimaan työntekijöitä Puuttuva lenkki projektin kaltaisten työllisyyshankkeiden kautta. 15

17 Kun kysyttiin, millaista työvoimaa yritys tulevaisuudessa tarvitsee, vain 13 prosenttia vastaajista kertoi, ettei tarvetta ole odotettavissa. Muut yritykset nimesivät oman alansa ammatteja ja useat työantajat peräänkuuluttivat työntekijöiltä myös ammattitaitoa, halua oppia uusia taitoja, joustavuutta työtehtävien suhteen sekä vastuuntuntoa ja sitoutuneisuutta. Puuttuva lenkki projektille annettujen yleisarvosanojen keskiarvo oli 3,6 asteikolla 1 5. Työnantajien toiveet ja risut koskivat lähinnä työnhakijaehdokkaiden tarkempaa esikarsintaa sekä aktiivisempaa yhteydenpitoa ja lisää tiedottamista vapaana olevista työnhakijoista. Kiitosmainintoja saivat mm. hyvä toimintatapa, mukava yhteyshenkilö, nopea reagointi ja tehokas palvelu. Perehdyttäjäkoulutus Puuttuva lenkki projekti järjesti yhdessä Työ ja Tekijä projektin kanssa neljä kaksipäiväistä perehdyttäjäkoulutusta. Koulutukset oli tarkoitettu projektien työnantaja asiakkaille, joko yrittäjille itselleen tai työnantajan osoittamalle työntekijälle. Perehdyttäjäkoulutuksen yhtenä tavoitteena oli madaltaa työnantajien kynnystä palkata töihin työttömiä henkilöitä. Toimiva perehdytys ehkäisee osaltaan esimerkiksi työsuhteiden päättymisiä koeajalla. Kaksipäiväisen koulutuksen ensimmäisenä päivänä käytiin läpi työpaikkaan ja työtehtäviin perehdyttämisen periaatteet. Toisen päivän aiheena oli työturvallisuus ja työsuojelu. Koulutus antoi valmiudet työpaikkakohtaisen perehdytyssuunnitelman ja kansion laatimiseen. Koulutukset saivat osallistujilta hyvää palautetta. Hyödyiksi nimettiin omien perehdytys ja työsuojelutietojen päivitys sekä materiaali, jota voi hyödyntää jatkossa omalla työpaikallaan. Yritysinfot Projekti järjesti työnhakija asiakkaille tarkoitettuja infotilaisuuksia seuraaville toimialoille: logistiikka, tukkukauppa, toimistopalvelut, vähittäiskauppa, kiinteistöpalvelut ja koneenrakennusteollisuus. Asiakkaille tarjottiin mahdollisuus kuulla yrityksen ja sen edustaman toimialan tehtävistä, osaamisvaatimuksista ja rekrytointiväylistä suoraan työnantajan kertomana. Työnhakijoilla ei aina ole ajantasaista ja realistista käsitystä tavoittelemansa alan työtehtävien sisällöstä ja vaatimustasosta. Toisaalta yritysvierailu voi aktivoida työhakuun tai alalle kouluttautumiseen, kun henkilö hahmottaa paremmin esiteltävän alan tarjoamat mahdollisuudet itselleen. Tavoite oli myös, että projektin järjestämät yritysinfot kannustavat työnhakijoita seuraamaan työmarkkinoiden ja yritysten kehitystä enemmän myös itsenäisesti. Vaikka yritysinfot eivät olleet rekrytointitilaisuuksia, ainakin osa työnantajista näki ne myös tilaisuuksina markkinoida itseään työnantajana. Työnhakijoita kannustettiin hakeutumaan työvoimaa tarvitseville aloille ja mahdollisesti sitä ennen hankkimaan vielä puuttuvan koulutuksen. Työnantajayhteistyön teemapäivät työllisyydenhoidon työntekijöille Työnantajayhteistyöosaamisen vahvistaminen oli yksi Puuttuva lenkki projektin tavoitteista. Projekti järjesti kolme työnantajayhteistyön teemapäivää, joihin kutsuttiin osallistujia seudun työvoimatoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta, kuntien työllisyysyksiköistä, järjestöistä ja muista työllisyyshankkeista. Koulutusten keskeisin teema oli oman palvelun markkinointi työnantajalle. Miten asiakkaana oleva työnhakija tai projektin tarjoama rekrytointipalvelu kannattaa myydä työnantajalle? Mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin perusperiaatteet ja miten ne ovat sovellettavissa työnantajayhteistyöhön? 16

18 Muita aiheita olivat työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden kehittyminen ennakointitiedon valossa, positiivinen vuorovaikutus sekä yrityksen rekrytointikäytännöt. Osallistujien palaute työnantajayhteistyön teemapäivistä oli myönteistä ja vastaaville tilaisuuksille, jotka kokoavat yhteen työllisyydenhoidon ammattilaisia kehittämään ja jakamaan osaamistaan, olisi varmasti kysyntää myös jatkossa. Johtopäätöksiä Yrityksillä on tarvetta uusille työntekijöille ja Puuttuva lenkki projektin saaman palautteen mukaan myös kiinnostusta käyttää projektin kaltaisia rekrytointipalveluita. Työnantajat suhtautuivat Puuttuva lenkki projektin yhteydenottoon yleensä myönteisesti. Toki yrityksissä ollaan kiireisiä ja aina keskusteluihin ei päästy. Kuitenkin hyvin harvoin jos koskaan työnantajat valittivat esimerkiksi, että heitä häiritään liian usein työllisyyshankkeiden tai työvoimatoimiston toimesta. Päinvastoin, varsin monesti työnantaja sanoi ilahtuneensa harvinaisesta yhteydenotosta ja siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita. Työnantajan näkökulmasta Puuttuva lenkki projektin palvelussa oli hyvää sen helppous ja joustavuus. Toimeksiannosta voitiin sopia ilman erityistä byrokratiaa ja tarvittaessa tehtävä hoidettiin nopeasti. Maksuttomuuskaan ei ollut haitta. Rekrytointipalvelu sopi erityisen hyvin pienehköille yrityksille, joiden omat resurssit hoitaa uuden henkilöstön rekrytointia ovat vähäiset. Tarvetta uudelle työntekijälle on saattanut olla jo pitempään, mutta aikaa asian hoitamiseen ei ole löytynyt. Projektin yhteydenotto saattoi aktivoida työnantajan käynnistämään jo jonkin aikaa mietityn rekrytoinnin. Tärkeätä työnantajille on, että ne saavat tarpeitaan vastaavia työntekijöitä ja tarvittavan määrän. Myös Puuttuva lenkki projektin saamassa palautteessa työantajat toivoivat saavansa ehdokkaiksi asettamansa kriteerit täyttäviä työnhakijoita, ja mielellään vain sellaisia. Projekti onnistui tässä tehtävässä vaihtelevasti. 234 saatua työpaikkatoimeksiantoa johti 90 henkilön työllistymiseen. Noin 38 prosenttia toimeksiannoista saatiin täytettyä projektin esittelemillä työnhakijoilla. Palautekyselyjen mukaan yli puolet toimeksiantojen raukeamisista johtui siitä, että esiteltyjen ehdokkaiden osaaminen tai muut ominaisuudet eivät vastanneet työnantajan tarpeita. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kaikilta osin kohtaa. Esimerkiksi tietyille aloille ja tehtäviin projektin oli hyvin hankalaa, joskus mahdotonta, löytää ehdokkaita. Työnantajien asettamien kriteereiden tarkka noudattaminen ei aina onnistunut. Toisaalta projekti näki tehtäväkseenkin markkinoida työnantajille myös kehittymiskykyisiä, vaikka ei vielä täysin ammattitaitoisia hakijoita. Tällaisissa tapauksissa rekrytoinnin tueksi voitiin tarjota aloittamista palkkatuella tai lyhyellä harjoittelujaksolla. Sopivia työntekijöitä pitäisi kuitenkin pystyä työnantajille tarjoamaan, jotta työnantajayhteistyötä voi järkevällä tavalla tehdä. Jotta yhteistyöstä voisi muodostua pitkäjänteistä, olisi työnantajalle kyettävä järjestämään työntekijä tai useampia mielellään aina tarvittaessa. Tähän ei toki aina voida päästä ja kun on kyse työttömien henkilöiden välittämisestä töihin, ehdokkaiden vähyys voi olla merkki hyvästä työllisyystilanteesta. Kuitenkin usein Puuttuva lenkki projektilla oli täytettävänä tehtäviä, joiden hoitaminen ei olisi vaatinut mitään poikkeuksellista ammattitaitoa ja siten sopivia ehdokkaita olisi olettanut löytyvän helpommin ja varmemmin. 17

19 Keinoja parantaa työttömien työnhakijoiden työllistymisedellytyksiä työmarkkinoilla tarjolla oleviin tehtäviin on vaikuttaa hakijoiden osaamisen ja ominaisuuksien kehittymiseen joko ennen avoimille markkinoille työllistymistä tai työsuhteen alkuvaiheessa. Olisi hyvä, jos rekrytoinnin jälkeinen osaamisen kehittäminen saataisiin yleisemmäksi tavaksi toimia. Välineitä, kuten oppisopimus tai mahdollisuudet räätälöityihin koulutuksiin, on olemassa, mutta niiden käyttö on suhteellisen vähäistä työvoimatarpeisiin ja rekrytointivaikeuksiin nähden. Esimerkiksi, Puuttuva lenkki projekti markkinoi työnantajille oppisopimusta yhtenä vaihtoehtona sopivan työntekijän hankkimiseen, mutta jostain syystä vain kolme oppisopimusta solmittiin. Palkkatuettu työ on merkittävässä roolissa vaikutettaessa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksiin ennen avoimen sektorin työsuhdetta. Niin sanottujen välityömarkkinoiden, erityisesti palkkatuetun työllistämisen, vaikuttavuuden parantamiseksi on yleisesti ja myös Tampereen seudulla tavoitteeksi asetettu lisätä palkkatuettua työtä tarjoavien toimijoiden ja avointen työmarkkinoiden työnantajien välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. Tavoite on, että tieto työnantajien tarpeista välittyisi ja esimerkiksi 3. sektorilla tai kunnissa tapahtuvan palkkatukijakson aikana pystyttäisiin kartuttamaan tarvittavia taitoja. Myös palkkatuetun työn sisältöä ja organisointia voidaan tarvittaessa muokata vastaamaan paremmin avoimilla työmarkkinoilla esiintyviä tehtäviä. Puuttuva lenkki projekti toimi eräänlaisena organisaation ulkopuolisena työnetsijänä, työnantajayhteistyön lisäresurssina, joukolle palkkatuettua työtä tarjoavia työllisyydenhoidon toimijoita. Tästä näkökulmasta katsottuna projekti onnistui tehtävässään osittain. Yhteistyötoimijoiden projektin asiakkaiksi ohjaamille työnhakijoille löytyi töitä satunnaisesti. Tämä johtui mm. siitä, että yrityskontaktoinnin tuloksena saatujen toimeksiantojen sisältöä oli hyvin vaikea ennakoida. Tuloksellisempaa työskentely olisi, jos työnetsijä olisi tiiviimpi välikappale palkkatuettua työtä tarjoavien toimijoiden ja avoimen sektorin työnantajien välillä. Työnetsijä tuntisi paremmin tarjolla olevien palkkatuettujen töiden sisällön ja sekä avoimen sektorin työnantajien tarpeet ja voisi auttaa näiden yhteensovittamisessa. Työnantajayhteistyö voi olla, ja monessa tapauksessa sen on hyväkin olla, toimijan omaa toimintaa. Mikäli työnantajayhteistyötä tekee joku muu taho, olisi tämän hyvä keskittyä korkeintaan muutamaan avustettavaan välityömarkkinoiden toimijaan. Työnantajia palvelevan rekrytointiavun linkittäminen välityömarkkinoiden toimijoihin on järkevää, jotta työnhakijatarjonta on mahdollisimman taattua. Parhaassa tapauksessa välityömarkkinoilla voidaan valmentaa työnantajille sopivia työntekijöitä suhteellisen pienillä panostuksilla ja hyvin kohdennetusti. Tällaiset mahdollisuudet auttavat pysyvämpien työantajayhteistyösuhteiden synnyttämisessä. Puuttuva lenkki projektin alkuperäisiin tavoitteisiin kuului kummiyritysverkoston eli hyvinkin vakiintuneiden työnantajakontaktien muodostaminen. Tähän tavoitteeseen ei päästy, sillä projektin reilun kahden vuoden toimiaika oli siihen liian lyhyt. Joistakin työantajayhteyksistä olisi hyvinkin voinut ajan kanssa syntyä jatkuvampaa yhteistyötä. Lisäksi edellytyksenä olisi ollut jo todettu kohtuullisen turvattu tarvittavien työntekijöiden saatavuus. Palvelun jatkuvuus ja siihen liittyen synnytettyjen yhteistyökontaktien jatkuvuus on projektien tarjoamien palveluiden ongelmakohta. Puuttuva lenkki projektissa tätä koetettiin ratkaista testamenttaamalla syntyneitä asiakassuhteita pysyvämmille toimijoille. Niille yrityksille, joilta projekti oli saanut toimintansa aikana työpaikkatoimeksiannon, kerrottiin projektin loppuvaiheessa, että rekrytointiapua on jatkossa saatavissa esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskukselta. Tietoa työnantajista, joilla saattaisi olla tarvetta ja kiinnostusta rekrytointipalvelun 18

20 käytölle, välitettiin myös suoraan sopiville tahoille kuten työvoiman palvelukeskukselle tai edelleen jatkaville hankkeille. Palvelun jatkuvuuden teema nousi esille myös työnantajien itsensä toimesta. Jotkut työantajat toivoivat palautteessaan, että heihin olisi oltu yhteydessä myöhemmin uudelleen kun uusia rekrytointitarpeita oli ilmennyt. Asiakassuhteiden ylläpitoon olisi pitänyt Puuttuva lenkki projektissa kiinnittää enemmän huomiota, nyt painotus oli vahvemmin uusien kontaktien luomisessa. Työnantaja ei välttämättä vielä yhden rekrytointikerran jälkeen tule itse ottaneeksi yhteyttä palveluntarjoajaan, vaan rekrytointiapua pitää ehdottaa. Koska yritysten rekrytointitarpeita ei ainakaan lyhyen asiakassuhteen perusteella osaa hyvin ennakoida, olisi säännöllinen, muutaman kerran vuodessa tapahtuva muistutus käytettävissä olevasta palvelusta vanhoille työantajakontakteille paikallaan. Työnantajille olisi syytä tarjota myös rekrytoinnin jälkeistä tukea ja seurantaa. Projektin palvelustaan saaman palautteen mukaan osa työnantajista olisi kaivannut enemmän yhteydenpitoa ja tukea rekrytoinnin jälkeen. Osaa tällainen palvelu ei kiinnostanut. Tarve tuleekin usein siinä tilanteessa, kun rekrytoinnissa tai työsuhteen alkuvaiheessa ilmenee jotain ongelmia. Asiakassuhteen aktiivinen ylläpito ja työantajasta huolehtiminen myös rekrytointien välillä on pitkäjänteisen ja kehittyvän työnantajayhteistyön kulmakiviä. Pysyväluonteisessa työnantajayhteistyössä uusasiakashankinnan ja vanhoista asiakkaista huolehtimisen tasapainon löytäminen on tärkeää. 4. Työnhakija asiakkaiden palvelut 4.1 Työvoimapankki Asiakkaiden ohjautuminen Työnhakija asiakkaat ohjattiin Puuttuva lenkki projektiin työvoimatoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta, kuntien tukityöllistämisyksiköistä ja työpajoilta sekä työttömien yhdistyksistä. Asiakkaita ohjaavaan yhteistyöverkostoon kuuluivat edellisten lisäksi myös aikuiskoulutuskeskus ja seurakunta. Kunkin yhteistyöverkoston toimijan kanssa sovittiin millaisia työnhakija asiakkaita projektiin on hyvä ohjata ja miten ohjaamisessa käytännössä toimitaan. Yleisenä asiakkuuskriteerinä pidettiin sitä, että henkilö on niin sanotusti valmis avoimille työmarkkinoille. Tällä tarkoitettiin henkilön elämäntilanteen, terveyden, motivaation ja riittävän ammatillisen osaamisen yhdistelmää, joka periaatteessa mahdollistaisi hänen työllistymisensä normaaliin työsuhteeseen ilman palkkatukea. Projektia ei mainostettu yleisesti kaikille alueen työttömille työnhakijoille, vaan haluttiin, että projektin asiakkaaksi ohjaudutaan pääsääntöisesti jonkun työllisyydenhoidon toimijan suosituksesta. Tavoite oli, että ohjaavat tahot tekevät ensiarvion työnhakijan valmiudesta avoimille työmarkkinoille ja ohjaavat projektin asiakkaaksi ne työnhakijat joilta vain työpaikka puuttuu. Käytännössä projektin asiakkaiksi pääsivät kaikki halukkaat riippumatta siitä, oliko heidät ohjannut jokin taho ottamaan yhteyttä projektiin vai tekivätkö he sen itsenäisesti, esimerkiksi kuultuaan projektista joltakin tutultaan. Projektin asiakkaaksi tulo oli työnhakijoille vapaaehtoista. Todellinen halu työllistyä varmistettiin vielä alkuhaastattelussa, koska työnantajille haluttiin esitellä vain motivoituneita ja työtä vastaanottamaan kykeneviä työntekijäehdokkaita. 19

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2016 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa 2016. Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Onko enemmän poliittista puhetta kuin käytännön tekoja? Toimiiko ja kuinka? Jos ei toimi niin missä vika ja mitä ja kenen pitää tehdä että toimisi

Onko enemmän poliittista puhetta kuin käytännön tekoja? Toimiiko ja kuinka? Jos ei toimi niin missä vika ja mitä ja kenen pitää tehdä että toimisi Nuorisotakuu Onko enemmän poliittista puhetta kuin käytännön tekoja? Toimiiko ja kuinka? Jos ei toimi niin missä vika ja mitä ja kenen pitää tehdä että toimisi Nuorisotakuu Ryhmä 1 Toimii suhteellisen

Lisätiedot

Hankekahvit Kajaanissa

Hankekahvit Kajaanissa Hankekahvit Kajaanissa 7.9.2016 TYPO koordinaatio hankkeen kuulumisia lyhyesti Kainuussa on nimetty yhteyshenkilöt työllisyyshankkeille TE-toimistoon, tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Toimintatapaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

ETAPILTA ETEENPÄIN: AMMATTILAISET AREENALLA KAMPANJAN LOPPUTIEDOTE OMISTAJAKUNNILLE

ETAPILTA ETEENPÄIN: AMMATTILAISET AREENALLA KAMPANJAN LOPPUTIEDOTE OMISTAJAKUNNILLE ETAPILTA ETEENPÄIN: AMMATTILAISET AREENALLA KAMPANJAN LOPPUTIEDOTE OMISTAJAKUNNILLE Etappi-työllisyyspalvelut toteutti yhteistyökumppaneidensa kanssa helmi-huhtikuussa 2016 Ammattilaiset Areenalla työnhakukampanjan,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla

Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla 1 Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla Sisällysluettelo Yhteenveto sivu 1 Työelämäjakson tavoitteet, tehtäväkuvaus ja tulokset sivu 2 Taustatiedot organisaatiosta sivu 2 Koulutustilaisuudet

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot