Päätös. Kehäradan rautatietunnelin rakentaminen ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 22/2010/4 Dnro ESAVI/102/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kehäradan rautatietunnelin rakentaminen ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Vantaa Liikennevirasto (entinen Ratahallintokeskus) MERKINTÄ HAKEMUS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu Tämän asian käsittelyä on jatkanut alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ratahallintokeskus on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kehäradan rautatietunnelin vaihtoehdon Ve3 rakentamiseen ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen Veromiehen kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Vantaan kaupungissa. Ratahallintokeskus on hakenut lupaa aloittaa kalliotilojen rakentamista koskevat työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (ajotunneleiden suuaukot, ratatunneleiden suuaukot, ratatunnelit, ajotunnelit ja asemat). SUUNNITELMA Yleistä Kehäradalla tarkoitetaan Vantaankosken asemalta jatkettavaa päärataan yhdistyvää uutta rataosuutta. Rata yhtyy päärataan Koivukylän eteläpuolella. Rata kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Uuden rataosan pituus on 17,5 km. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 127/2008/3 myöntänyt Ratahallintokeskukselle luvan Kehäradan rautatietunnelin rakentamiseen (Ve0) ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kehäradan rautatietunnelia koskevan päätöksen antamisen jälkeen on Ratahallintokeskuksen ja Ilmailulaitos Finavian välillä käydyissä neuvotteluissa tullut ilmi, että lentokenttäalueen toiminnot tulevat laajentumaan kiitoteiden 1 ja 3 välialueelle. Uuden, suunnitteilla olevan keskiterminaalin käytön kannalta Viinikkalan asema olisi tarkoituksenmukaista sijoit- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki

2 Hankkeeseen liittyviä aiempia vaiheita Kaavoitustilanne Maakuntakaava taa noin 450 metriä pohjoisemmaksi kuin voimassa olevan luvan mukaisessa linjauksessa (Ve0). Hakemussuunnitelman linjaus Ve3 poikkeaa Ve0 linjauksesta paaluvälillä Vaihtoehto Ve3 vastaa teknisiltä ratkaisuiltaan vaihtoehtoa Ve0. Rautatietunneli koostuu kahdesta yksiraiteisesta ratatunnelista, ratatunneleiden välisistä yhdystunneleista sekä maanpinnalle johtavista kuiluista ja ajotunneleista. Rautatietunneliosuus alkaa Vantaan kaupungin Veromiehen kylässä Lentoaseman kiinteistöltä RN:o 5:35 ja päättyy Veromiehen kylässä Lentokenttäalueelle RN:o 4:44. Marja-rataa on suunniteltu useissa seudullisissa selvityksissä erilaisilla linjauksilla jo vuodesta 1975 lähtien. Ensimmäinen yleissuunnitelma on vuodelta Tämä raideliikenteen aluevaraus merkittiin Vantaan yleiskaavaan vuonna Myöhemmissä yleiskaavoissa ja suunnitelmien tarkistuksissa radan linjausta tarkennettiin edelleen. Marja-rata on sisältynyt pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmähankkeisiin vuodesta 1994 alkaen. Marja-radasta laadittiin vuonna 2001 tarveselvitys ja alustava yleissuunnitelma. Ratahallintokeskus ja Vantaan kaupunki käynnistivät Marja-radan tarkemman yleissuunnittelun vuonna 2002 ja yleissuunnitelma valmistui vuonna Ympäristövaikutusten arviointi on laadittu samassa yhteydessä radan alustavan yleissuunnittelun ja tarveselvityksen kanssa. YVA-ohjelma valmistui syyskuussa 2000 ja ympäristövaikutusten arviointiselostus oli nähtävillä huhti-kesäkuussa Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kehäradan ratasuunnitelma on valmistunut kesän 2008 aikana. Kehäradan Ve3 linjausta koskevan asemakaavan laadinta on käynnissä. Radan rakentamista varten tarvittava maanlunastusmenettely on vireillä. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Kehärata on osoitettu maakuntakaavassa paikallisliikenteen ratana ja sen tunneliosuudet liikennetunnelina. Maakuntakaava on vahvistamisajankohdasta lukien lainvoimainen vahvistetuilta osiltaan. Radan yleissuunnitelmassa ja maakuntakaavassa rata on esitetty samalla tavalla. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Ruskeasannan kohdalle on kaavaluonnoksessa esitetty liikennealueiden ja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolinen matkustajaliikenteen terminaali. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja se on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. 2

3 Yleis- ja osayleiskaavat Asemakaavat Rautatietunnelin suunnitelma Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö on käynnistynyt (2. vaihemaakuntakaava). Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan ja maakuntavaltuuston hyväksymän 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi selvitetään virkistysja viheryhteystarpeet, kulttuurimaisema-alueet ja luontokohteet sekä maatalousalueet. Vantaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Vantaa yleiskaavan Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt joulukuussa 2008 kaavasta tehdyt valitukset. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus on määrännyt Vantaan yleiskaavan tulemaan voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan. Yleiskaava tuli näin suurimmalta osin voimaan Kaupunginhallitus on päättänyt määrätä yleiskaavan tulemaan voimaan lähtien myös niiltä osin, joita aiempi voimaantulopäätös ei koske ja joihin korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyt valitukset eivät kohdistu. Vantaan yleiskaavassa 2007 Kehäradan linjaus on esitetty yleissuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lentoasemantien osayleiskaavan (Aviapolis) ja se on tullut voimaan Pääosin Ilmailulaitoksen maa-alueille lentoaseman eteläpuolelle Vantaan kaupungin ja Ilmailulaitoksen yhteistyönä laaditussa kaavassa Lentoasemantien tienvarret on osoitettu toimistovaltaisiksi työpaikka-alueiksi. Vantaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kehäradan asemakaavan, maanalaisen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro ja tonttijaon sekä tonttijaon muutoksen tulemaan voimaan muilta osin kuin Koivukylän, Havukosken, Hiekkaharjun ja Jokiniemen kaupunginosiin kuuluvilta osiltaan. Kehäradan osalta asemakaavaan kuuluvat yleissuunnitelman mukainen rata-alue, asemat, työtunnelit ja poistumistiet. Asemanseuduista laaditaan asemakaavat erikseen, eikä niitä siksi ole sisällytetty nyt laadittuun asemakaavaan. Kehäradan rautatietunnelin vaihtoehto Ve3 rakennetaan kaksoistunnelina paaluvälillä Lupahakemusta koskevan tunneliosuuden pituus on m sisältäen Viinikkalan asemavarauksen. Tunnelit rakennetaan kalliotunnelina. Ratatunnelin kohdalla kalliokattopaksuus on tutkimuspisteistä saadun tiedon perusteella pienimmil- 3

4 lään noin 5 m ja enimmillään hieman yli 40 m. Ratatunneli on alimmillaan Pakkalantien länsipuolella paalulla tasolla noin -13,0 m. Tunnelijärjestelmällä tarkoitetaan ratatunneleiden, yhdystunneleiden, kuilujen, ajotunneleiden ja asemien kalliotilojen muodostamaa kokonaisuutta, joka sisältää myös asennettavat tekniset järjestelmät. Tekniset ja turvallisuustilat sijoitetaan asemille ja yhdystunneleihin. Pumppaamot ja niihin liittyvät varoaltaat rakennetaan asemille ja ratatunneleiden alimpiin kohtiin. Tunneleiden varoaltaat mitoitetaan yhden vuorokauden vuotovesimäärälle. Lisäksi ratatunneleiden suuaukoille rakennetaan pumppaamot, joihin johdetaan avoleikkausten sadevedet. Tunneleiden kuivatusvedet johdetaan pumppaamojen kautta selkeytysaltaisiin ja niistä edelleen öljynerotusaltaiden kautta ajotunnelin suuaukkoalueen viereisten teiden sivuojiin tai sadevesiviemäreihin, jotka purkautuvat Vantaanjokeen. Rautatietunnelin sisustustöiden aikana vuoto- ja sadevesien poisto tapahtuu Viinikkalan ajotunnelin lisäksi tunnelin alimpaan pisteeseen rakennettavan Osumakujan pystykuilun kautta. Öljynerotus tehdään pääosin porauksessa käytettävän öljyn erottamiseksi. Viinikkalan asemavarauksen kohdalla rautatietunneliin rakennetaan ajotunneliyhteys, joka toimii rakentamisen aikana työtunnelina ja jonka kautta pääosa tunneleiden louhinnasta, rakentamisesta ja varustelusta toteutetaan. Käyttötilanteessa ajotunneli toimii huoltotienä ja poikkeustilanteissa uloskäytävänä, pelastustienä sekä savunpoiston korvausilmareittinä. Osumakujan pystykuilu toimii myös uloskäytävänä ja pelastustienä. Pääkaupunkiseudun vesihuollon turvaava Päijänne-tunneli risteää Kehäradan kanssa. Päijänne-tunneli sijaitsee kehäradan alapuolella. Päijänne-tunnelin peruskorjaus toteutettiin vuoden 2008 aikana, jolloin Päijänne-tunneliin rakennettiin tiivistys- ja lujitusrakenteita ao. risteysalueelle. Päijänne-tunnelin läheisyys otetaan huomioon Kehäradan rakentamisessa esi-injektoinneissa, lujituksissa ja louhinnoissa sekä ratapohjan käsittelyssä ja kuivatuksessa. 4 Luonnonympäristö Kallioperä Kehäradan rautatietunnelin suunnittelualueen kivilaatu vaihtelee massamaisesta graniitista liuskeiseen kiillegneissiin. Monin paikoin graniitti- ja kiillegneissiosuudet vaihtelevat siten, että kivilaatu on rakennusgeologisen kalliolaatuluokituksen mukaan seoksista. Rapautumisasteeltaan kivilaadut ovat pääasiassa rapautumattomia tai vähän rapautuneita. Rakotäytteenä havaittiin erityisesti rikkonaisuusvyöhykkeissä klorittia, karbonaattia ja kalliosavea. Suunnittelualueella on tehty yleissuunnitteluvaiheessa rakennusgeologinen kartoitus, porakonekairauksia, kallionäytekairauksia sekä seismisiä luotauksia kallion laadun ja kallionpinnan korkeusaseman selvittämiseksi. Seuraavassa on esitetty merkittävimmät tutkimuksissa havaitut rikkonaisuusvyöhykkeet. - Paaluvälillä on murrosrakenteinen rikkonaisuusvyöhyke. Vesimenekkimittausten mukaan reiän alkuosassa rakoilu

5 on tiivistä. Näytteen loppuosassa vesimenekkiä ei saatu mitattua kallion rikkonaisuudesta johtuen. - Paalulla havaittiin muutaman metrin levyinen murros- /ruhjerakenteinen rikkonaisuusvyöhyke. Rakoilu vaihtelee vesimenekkimittausten mukaan tiiviistä avoimeen. - Paaluvälillä havaittiin näytteen suunnassa noin kahdenkymmenen metrin matkalla murros-/ruhjerakenteista kalliolaatua. Rakoilu vaihtelee vesimenekkimittausten mukaan tiiviistä avoimeen. - Paaluvälillä molempia ratatunneleita leikkaa noin koillis-lounaissuuntainen usean kymmenen metrin levyinen alueellinen heikkousvyöhyke. Vesimenekkimittausten mukaan rakoilu on suhteellisen avointa tai avointa. Kallion laatu on pääosin murros- /ruhjerakenteista, mutta myös savirakenteista kalliota esiintyy. - Paaluvälillä on murrosrakenteinen heikkousvyöhyke. Vesimenekkimittausten mukaan rakoilu vaihtelee tiiviistä avoimeen. Vaihtoehdossa Ve3 kallion rakenne on Päijänne-tunnelin risteysalueella hieman parempaa kuin voimassa olevan luvan mukaisessa vaihtoehdossa. Päijänne-tunnelin risteämisalueella kalliossa esiintyy rakoilua, joka on vettä johtavaa sekä Päijänne-tunnelin että ratatunnelin tasossa. Linjauksen Ve0 kohdalla Päijänne-tunnelissa esiintyy loiva-/vaakaasentoisia rikkonaisuusvyöhykkeitä, joihin liittyy vähän savitäytettä. Valuvaa ja tippuvaa vuotoa esiintyy yleisesti. 5 Maaperä Pinta- ja pohjavedet Kehäradan rautatietunnelin suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maaperä on pääasiassa hiekkaa ja moreenia sekä savea ja silttiä. Savija silttialueita esiintyy vaihtelevasti koko rautatietunnelin osuudella. Mahdollisen pohjaveden pinnan alenemisen ja tätä kautta maaperän painumien kannalta merkittävimmät savi- ja silttialueet ovat radan paaluilla , , , ja Näillä alueilla maakerrosten paksuus on noin m. Kasvillisuus, eläimistö, suojelukohteet Pintavesi Suunnitellun rautatietunnelin kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kasvillisuuden tai eläimistön kannalta suojeltuja alueita. Vantaanjoki Vantaanjoki on 99 km pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on km 2. Vantaanjoen pääuoman alaosaksi nimitetään Vanhankaupunginlahden ja Palojoen liittymäkohdan välistä aluetta. Vantaanjoelle ovat

6 tyypillisiä nopeat virtaaman ja veden laadun muutokset. Valumavedet huuhtovat sadejaksoilla runsaasti maa-ainesta jokeen. Ympäristöhallinnon Myllymäen hydrologisen aseman havainnoista lasketut virtaaman tunnusluvut sekä toistuvuusanalyysillä arvioidut ylivirtaamat ovat: HQ = 228 m 3 /s HQ(1/20) = 153 m 3 /s MHQ = 91 m 3 /s HQ(1/50) = 177 m 3 /s MQ = 12,2 m 3 /s HQ(1/100) = 195 m 3 /s MNQ = 1,76 m 3 /s NQ = 0,7 m 3 /s Suurin Vantaanjoella havaittu tulva on vuoden 1996 kevättulva. Tällaisen tulvan arvioitu toistumisaika on yli 250 vuotta. Keravanjoki Keravanjoki on 65 km pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 395 km 2. Keravanjoelle on tyypillistä suuret virtaama- ja vedenlaatuvaihtelut. Päijänne-tunnelista johdettavan lisäveden avulla pyritään lisäämään Keravanjoen virtaamia ja parantamaan vedenlaatua joen virkistyskäytön ja kalataloudellisten edellytysten parantamiseksi. Lisävesi vähentää kuivina ja normaalisateisina kesinä merkittävästi joen rehevyyttä ja sameutta. Joen levämäärät alenevat virtausnopeuden kasvun ja fosforipitoisuuksien laimenemisen ansiosta. Finavian Oyj:n maanalaiset pengeraltaat Kehäradan pohjoispuolella paaluvälin kohdalla sijaitsee pengerallas lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä ratalinjasta. Kiitotie 3:n alueelta sadevesiviemärillä kerätyt sade- ja sulamisvedet johdetaan ko. pengeraltaaseen. Pengeraltaiden pohja on savea ja reunaosat on tiivistetty käyttäen HDPE-kalvoa ja betoniittimattoa. Lentokenttäalueen hulevesien johtaminen tapahtuu imeytyssalaojien, -kaivojen ja -penkereiden kautta. Vettä läpäisemättömälle pohjalle rakennettu allas on patorakentein ympäröity louhepenger, jossa vettä voidaan pidättää louheen tyhjätilaan. Allas on rakennettu liukkaudentorjunta-ainepitoisten vesien tasausaltaaksi ja biologiseksi puhdistusyksiköksi. Mikro-organismit hyödyntävät sulatusaineiden sisältämän hiilen ja puhdistavat valumaveden sen kulkiessa penkereen läpi. Altaan tilavuus on noin m 3. Altaasta vesi puretaan kokoojasalaojien ja purkuputkistojen kautta Vantaajokeen johtaviin puroihin. 6 Pohjavesi Pohjaveden pinnan korkeutta on tarkkailtu Kehäradan suunnittelualueella vuodesta 2004 alkaen. Vuosina tarkkailuverkostoa on täydennetty uusilla havaintoputkilla. Kehäradan rautatietunnelin Ve3- linjauksen ympäristössä tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeutta 62 havaintoputkesta. Lisäksi tarkkailussa käytetään hyväksi seitsemää Päijänne-tunnelin havaintopistettä ja Finavia Oyj:n tarkkailupisteitä lentokenttäalueella. Ve3 linjalle on ohjelmoitu yhdeksän uutta pohjaveden havaintoputkea, joista kolme sijoittuu pengeraltaiden kohdalle ja kuusi Päijänne-tunnelin ja Kehäradan risteämiskohdalle.

7 Hankealueen länsipäässä Katriinantien alueella pohjaveden pinnankorkeus on tasolla +35 m. Korkeimmillaan pohjaveden taso on Ve3 linjauksen keskivaiheilla Päijänne-tunnelin kohdalla +45 m. Veromiehenkylän puron alueella paaluvälillä pohjavesi on tasolla m. Pohjaveden laatua seurataan Ve3-linjauksen alueella viidestä kaivosta ja yhdeksästä havaintoputkesta. Rautatietunnelin läntisen suuaukon ja Vantaanjoen välisellä alueella sijaitsevien kiinteistöjen vesihuolto on oman kaivon varassa. Kaivot ovat pora- ja rengaskaivoja. Rautatietunnelin paaluvälin eteläpuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Backaksen pohjavesialue ( ). Backaksen pohjavesialueelta kulkee laaksopainanne pohjoiseen Kehäradan suuntaan. Muodostuma on vettä ympäristöstään keräävä. Alueella sijaitsee LSO Foods Oy:n vedenottamo, joka ei ole enää käytössä. Rautatietunnelin pohjoispuolella noin 2 km:n etäisyydellä kiitotie 3:n kohdalla on Lavangon pohjavesialue ( ). Päijänne-tunneli on Kehäradan alapuolella paalun kohdalla. Rautatietunnelin ja Päijänne-tunnelin väliin jää 13 m kalliota. Päijännetunnelin normaalissa käyttötilanteessa pohjaveden painetaso on lähellä luontaista maanpintaa. Tästä johtuen vesi ympäröivästä kalliomassasta pyrkii purkautumaan Kehäradan tunneleiden suuntaan. 7 Maankäyttö Rautatietunnelin läntisen suuaukon ja lentoaseman välillä on uutta liikenteen ja palveluiden aluetta, jota osittain vielä rakennetaan. Lentoasema-alue on koko ajan kasvava työpaikka-alue. Rautatietunnelin läheisyydessä on tehty rakennusten perustamistapaselvitys. Osa rakennuksista on paalutettu ja osa on maanvaraisia. Rautatietunnelin rakentaminen Rakentamisen toimenpiteet Ratatunnelit louhitaan tunnelisuuaukkojen ja ajotunnelin kautta. Tunneleista saatava louhe kuljetetaan ratatunneleiden läntisiltä suuaukoilta ja Viinikkalan ajotunnelista Vantaan kaupungin tai Finavia Oyj:n rakennuskohteisiin sekä Viinikkalan olemassa oleville läjitys- ja murskausalueille. Tunneleiden kalliorakennustyöt tehdään poraus-räjäytystekniikalla, mikä sisältää seuraavat toistuvat työvaiheet: tunnelin perän poraus, panostus, räjäytys, tuuletus sekä louheen kuormaus ja kuljetus välivarastoon tai lopulliseen käyttökohteeseen. Yhdellä räjäytyksellä edetään noin viisi metriä, jolloin louhetta syntyy noin 300 kiinto-m 3 (noin 500 irto-m 3 ) /räjäytys. Räjäytyksiä tehdään työkohteittain 1-3 kpl/vrk. Tunnelijärjestelmän rakentamisesta tehdään erikseen ympäristönsuojelulain mukainen meluilmoitus. Tavoitteena on tehdä rakennustyö pääosin 2-vuorotyönä. Tunnelit ja kalliotilat lujitetaan systemaattisella pultituksella ja kattavalla ruiskubetoniverhouksella. Maanpintaliitosten (ajotunnelit, kuilut), Päijänne-tunnelin risteysalueen ja painumille riskialttiiden alueiden kohdilla tunnelit injektoidaan systemaattisesti esi-injektoimalla. Tarvittaessa varaudutaan paikoittaisiin systemaattisiin tiivistysinjektointeihin myös muilla tunneliosuuksilla. Kaikki injektoinnit tehdään pääosin ennen louhintaa

8 Rakentamisen aikainen kuivatus ns. esi-injektointina ja sementtipohjaisia tiivistysaineita käyttäen. Injektointiaineet hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksella. Ve3 tunneliosuudelta louhittava kokonaismäärä on noin kiintom 3 ( irto-m 3 ). Tunneleiden louhintaan arvioidaan käytettävän noin tonnia räjäytysaineita. Kalliorakennustöiden aikana tunnelitiloihin tulevat vuoto- ja sadevedet sekä louhintaporauksessa käytettävät huuhteluvedet kootaan ajotunneleiden kohdalla ja laskuperänä louhittavien tunneleiden perällä oleville pumppaamoille. Pumppaamoilta vedet pumpataan selkeytysaltaisiin ja johdetaan edelleen öljynerotusaltaiden kautta ajotunnelin suuaukkoalueen viereisten teiden sivuojiin tai sadevesiviemäreihin, jotka purkautuvat Vantaanjokeen. Huuhtelu- ja kuivatusvesien suunnitellut purkureitit on esitetty hakemuksen liitteessä. Tarvittaessa teiden sivuojia perataan ja kunnostetaan. Rautatietunnelin sisustustöiden aikana vuoto- ja sadevesien poisto tapahtuu ajotunneleiden lisäksi tunnelin alimmissa pisteissä olevien pystykuilujen kautta. Öljynerotus tehdään pääosin porauksessa käytettävän öljyn erottamiseksi. Selkeytysaltaissa vesistä erotetaan louhintaporauksessa syntyvä hienojakoinen poraussoija. Öljynerotuskaivojen öljy kerätään säiliöihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Työnaikaiset selkeytys- ja öljynerotusaltaat puretaan rakentamisen valmistuttua. Vedenkäsittelyjärjestelmät mitoitetaan seuraavasti: - selkeytysaltaiden pintakuorma on 0,7 m/h - poisjohdettavan veden öljypitoisuus on alle 5 mg/l - poisjohdettavan veden ph-arvo on 9,0 Louhinnan aikana muodostuvien huuhteluvesien määrä työkohteittain on porausyksikön toimiessa 5-8 l/s ja vuotovesien arvioitu määrä 2-4 l/s. Päijänne-tunnelin ottaminen huomioon rautatietunnelin rakentamisessa Rakentamisaika Päijänne-tunnelin eteläosan peruskorjaus toteutettiin vuoden 2008 aikana. Kehäradan risteyskohtiin (Ve0, Ve3) Päijänne-tunneliin rakennettiin tiiviit 150 m pitkät betonitunneliosuudet, jotka toimivat Päijännetunnelin tukirakenteina ja estävät veden virtaamisen Kehäradan ratatunneleihin. Kehäradan ratatunnelit injektoidaan systemaattisesti ja ratatunneleiden pohjat betonoidaan siten, ettei sinne jää painanteita, joista ratapohjalle kertyvät aineet pääsisivät valumaan Päijänne-tunneliin sen painetta alennettaessa tai sen ollessa tyhjänä. Tunnelit voidaan louhia pääasiassa kaksiperälouhintana, jolloin tunnelia louhitaan ajotunnelin kohdalta kahteen suuntaan. Yksiperälouhintaa joudutaan tekemään ajotunneleita ja ratatunneleiden päätyosuuksia louhittaessa. Kaksiperälouhinta nopeuttaa louhintaa, koska työ tehostuu ja odotusajat pienenevät. 8

9 Vaihtoehdon Ve3 alueen kalliorakennustöiden vaatima aika on noin 1,5 vuotta. Rakennus- ja asennustöiden vaatima aika on sen jälkeen noin vuosi. Louheen välivarastointi, kuljetus, mahdolliset käyttökohteet Tunnelista saatava louhe kuljetetaan ratatunnelin läntiseltä suuaukolta ja Viinikkalan ajotunnelista Vantaan kaupungin ja Finavia Oyj:n rakennuskohteisiin sekä Viinikkalassa olemassa olevalle läjitys- ja murskausalueelle jatkojalostusta varten. Rautatietunnelista saatavat louhintamassat käytetään Vantaan kaupungin ja Finavia Oyj:n sekä muun rakennustoiminnan edellyttämissä täyttö- ja rakentamishankkeissa. Rautatietunneleiden rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset Arvioitu vaikutusalue Rakentamisen aikaiset vaikutukset Kalliopohjaveden arvioidaan kokemusten mukaan alenevan paikoitellen noin m:n etäisyydellä tunneleista. Tunnelin tiivistämistoimenpiteistä riippumatta kalliopohjavedenpinta tulee alenemaan jonkin verran pitemmällä ajanjaksolla. Kalliotunneleiden tiivistämistavoitteet määritellään rata- ja rakennussuunnitteluvaiheissa. Ohjeelliset sallitut vuotovesimäärät tunneleissa ovat 2-10 l/min/100 m. Kalliotunneleiden tiivistämistä ohjataan pohjaveden ja painumien seurannan antamien tulosten pohjalta siten, että tunnelirakentaminen ei aiheuta haitallista pysyvää pohjaveden pinnan alenemaa. Tunnelin rakentamisen ja käytön aikaiset pintavesivaikutukset kohdistuvat kuivatusvesien purku-uomiin. Vaikutukset pintaveteen Rakentamisen aikaisia vaikutuksia pintaveteen syntyy lähinnä kuivatusja huuhteluvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Porauksen huuhteluvedet ovat vesijohtovettä. Tunneleista pumpattavat vedet johdetaan selkeysaltaiden ja öljynerotuksen kautta purkuojiin. Louhinta- ja räjäytystöistä sekä läjitysalueilta tuleva vesistökuormitus on lähinnä kiintoainesta (kivipölyä) ja räjäytysaineista peräisin olevaa typpeä. Louhintatöissä käytetään räjähdysaineina dynamiittia, kemiittiä, aniittia ja forsiitti -putkipanoksia tai vastaavia. Näissä aineissa on suurin osa ammoniumnitraattia ja jonkin verran nitroglyserolia ja natriumia. Räjäytyksissä lasketaan keskimäärin 99,5 % aineista räjähtävän ja 0,5 % jäävän räjähtämättä. Räjähdysaineen typpi hapettuu räjähdyksessä typen oksideiksi. Tunnelit tuuletetaan räjäytyskatkon jälkeen. Räjähtämätön (palamaton) osuus jää louheeseen ja muodostaa vähäistä typpikuormitusta sateen huuhdellessa kivilouheen läjitys- ja välivarastointialueita. Läjitys- ja välivarastointialueilta vedet johdetaan ojien ja viemäröintien kautta Keravanjokeen tai Vantaanjokeen kuten tievarsien sivuojat tälläkin hetkellä. 9

10 Typpikuormitus kohdistuu ojiin ja jokiin, joissa se laimenee suureen vesimäärään. Epäorgaaniset typpiravinteet saattavat hieman lisätä vesien rehevöitymistä suppealla alueella kuivatusvesien purkukohtien ja louheen varastointialueiden lähellä rakentamisen aikana. Lisäksi johdettavat vedet voivat ajoittain lisätä veden sameutta paikallisesti. Vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Injektointiaineiden ja ruiskubetoniaineiden sementti nostaa kuivatusvesien ph:ta jonkin verran. Kuivatusvesien ph:n säätöön välille 6,0 9,0 varaudutaan tarvittaessa. Vaikutukset pohjaveteen Rakentamisaikana pohjaveden aleneminen kohdistuu ensisijaisesti tunnelin lähialueen kalliopohjaveteen. Maapohjaveden taso voi laskea alueilla, joissa pohjavesivarastot ovat pienet ja vettä johtavat maakerrokset ovat yhteydessä suoraan kallioon. Virtauskuvan muutokset ovat yleensä hitaita, eivätkä muutokset todennäköisesti ole havaittavissa rakentamisen aikana. Pohjaveden pinnan muutoksia seurataan rakentamisen aikana erikseen laadittavan työnaikaisen seurantaohjelman mukaisesti. Pakkalan laaksopainanteen kohdalla tunneli tiivistetään niin, ettei se aiheuta Backaksen pohjavesialueella olevan vedenottamon antoisuuden vähenemistä. Rautatietunnelilla ei ole vaikutuksia Lavangon pohjavesialueeseen. Rautatietunnelin käytön aiheuttamat vaikutukset Vaikutukset pintaveteen Käytön aikaisia vaikutuksia pintaveteen syntyy tunnelien kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Tunneleista käytön aikana pumpattavat vedet johdetaan ojia pitkin selkeysaltaiden ja öljynerotuksen kautta purkuojiin. Kuivatusvedet ovat tunneleihin suotautuvaa pohjavettä. Normaalitilanteessa kuivatusvedet parantavat purkuojien veden laatua. Injektointiaineiden ja ruiskubetoniaineiden sementti nostaa kuivatusvesien ph:ta jonkin verran myös käytön alkuvaiheessa. Rakentamisen aikaisten seurantatulosten perusteella varaudutaan tarvittaessa kuivatusvesien ph:n säätöön välille 6,0 9,0. Vaikutukset pohjaveteen Pohjaveden aleneminen pitkäaikaisesti kohdistuu ensisijaisesti tunnelin lähialueen kalliopohjaveteen ja vähäisessä määrin maapohjaveteen. Kalliopohjaveden pinnan aleneminen ei yleensä aiheuta haitallisia vaikutuksia. Maapohjaveden pinnan pysyvä aleneminen saattaa aiheuttaa vähäisiä painumia maaperässä. Yksityisiin talousvesikaivoihin ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia. Kekkilä Oy:n porakaivon veden pinta saattaa alentua, mikäli kalliossa on tunnelin ja kaivon välillä hyvä virtausyhteys. Mikäli Finavia Oyj:n maanalaiset pengeraltaat eivät ole täysin tiiviitä, saattaa liukkaudentorjunta-aineiden vaikutus näkyä vähitellen pohjaveden laadussa laajemmalla alueella kuin nykyisin. 10

11 11 Vaikutukset luonnonympäristöön Kehäradan rautatietunneli rakennetaan syvälle kallioon, jolloin maanpäällisiä rakenteita ovat ainoastaan ajotunnelit ja pystykuilujen rakenteet. Rakentaminen tehdään rakennetulla tai rakennettavaksi kaavoitetulla alueella. Rautatietunnelin ympäristössä ei ole sellaista luonnonympäristöä, jolle voisi aiheutua haitallisia vaikutuksia. Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin Muut vaikutukset Hankkeen toteuttamisen edellytykset Hankkeesta aiheutuvat hyödyt Pohjaveden pinnan rakennusaikaisen aleneman ei arvioida aiheuttavan pysyviä haitallisia rakennusten tai rakenteiden painumia. Pohjaveden pinnan aleneminen on usein hidasta. Louhintatöiden vaikutuksia ympäristöön ovat mm. tärinä, melu ja pöly. Louhinnan aiheuttamaa tärinää rajoitetaan siten, että työnaikaiset ja pysyvät haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Louhintatärinää seurataan ja työtä ohjataan saatujen mittaustulosten perusteella. Rakennussuunnittelun yhteydessä suoritetaan yksityiskohtainen tunnelin lähialueen louhinnan riskianalyysi sekä rakennusten ja rakenteiden katselmukset, joiden perusteella määritellään louhinta- ja rakennustavat. Louhinnan aiheuttamaa tärinää seurataan jatkuvasti räjäytyskohteen lähialueilla. Kaikki vahingot ja haitat selvitetään töiden aikana ja jälkeen tapahtuvissa katselmuksissa ja vahingot korvataan täysimääräisinä tai korjataan. Koska tunnelitilat ovat syvällä, ei merkittäviä lähellä maanpintaa tapahtuviin louhintoihin verrattavia tärinähaittoja ole odotettavissa. Rakentamisaikana melua aiheutuu maankaivusta, louhintaporauksesta ulkoalueilla, massojen kuormauksesta, kuljetuksesta sekä rakennusaikaisesta ilmanvaihdosta. Louhintaporauksen ja kuormauksen melua estetään suojarakenteilla ja kuormaamalla louhe tunnelitiloissa. Avolouhinnoissa porauksessa syntyvä pöly otetaan talteen. Louheen käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyvä pölyäminen estetään vesikastelulla. Tunnelilouhinnassa käytetään porauksessa vesihuuhtelua, mikä estää pölyn syntymisen ja pölyn kulkeutumisen tuuletuksen mukana ulkoalueelle. Junaliikenteen tärinästä aiheutuvaa runkomelua vaimennetaan häiriöalttiilla alueilla Vantaan ympäristöviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Kehärata on sekä seudullisesti että valtakunnallisesti merkittävä kaupunkirata, joka parantaa pääkaupunkiseudun pohjoisista naapurikunnista tehtävien työ- ja asiointimatkojen sujuvuutta ja yhdistää Helsinki- Vantaan lentoaseman raideyhteydellä muuhun Suomeen. Rautatietunnelin rakentaminen vaihtoehdon Ve3 mukaisesti noin 450 metriä pohjoiseen voimassa olevan luvan mukaisesta vaihtoehdosta

12 Ve0 mahdollistaa Finavia Oyj:n alueelle suunnitellun keskiterminaalin paremman käytön. Kehärata luo mahdollisuuden keskittää asumista ja työpaikkoja tehokkaan joukkoliikenteen piiriin kestävän kehityksen mukaisesti. Ratavyöhykkeellä on Vantaalla rakentamismahdollisuudet asukkaalle ja työpaikalle. Rata palvelee tulevaisuudessa kilometrin säteellä asemista noin asukasta ja työpaikkaa. Lentoasemayhteyden ansiosta rata on alueellisesti sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä. Kehäradan rakentaminen edistää merkittävästi joukkoliikenteen asemaa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmässä ja on yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke. Hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset Kaivot Rautatietunnelin rakentamisella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia vaihtoehdon Ve3 ympäristössä olevien yksityisten kiinteistöjen kaivojen antoisuuteen tai veden laatuun rakentamisaikana. Kaivoille ei arvioida aiheutuvan myöskään pysyviä haittoja. Mikäli odottamattomia haittoja kuitenkin aiheutuu, ne korvataan täysimääräisinä. Rakennukset ja rakenteet Rautatietunnelin vaihtoehdon Ve3 rakentamisen maaperän pohjaveden pinnan aleneminen tulee arvioiden mukaan olemaan niin pieni, ettei haitallisia rakennusten tai rakenteiden painumia tai vauriota synny. Vahinkojen, haittojen ja edunmenetysten korvaaminen Seurantaohjelma Vaihtoehto Ve0:n seurantaohjelma Pohjaveden tarkkailu Hakijan arvion mukaan korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä ei tunnelin rakentamisesta aiheudu. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Kehäradan rautatietunnelin rakentamisen ja käytön aikaisen pohjaveden, pintaveden ja painumien seurantaohjelman. Seurantaohjelmassa on esitetty tarkkailupisteet myös linjauksen Ve3 osalta. Linjauksen varrella tehdään parhaillaan täydentäviä tutkimuksia ja alueelle on ohjelmoitu asennettavaksi muutamia pohjaveden havaintoputkia. Pohjaveden tilaa on tarkkailtu vuosina koko Kehäradan varrella. Tarkkailussa on ollut mukana tunnelilinjan varrella olevia talousvesikaivoja ja havaintoputkia, joista on seurattu pohjaveden pinnan muutoksia ja pohjaveden laatua. Rakentamisen aikana pohjaveden pintoja seurataan tunneliperien etenemisen myötä erillisen laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi valikoiduista pisteistä seurataan pohjaveden laatua. Rautatietun- 12

13 Pintaveden tarkkailu Rakennusten ja rakenteiden tarkkailu HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN nelin valmistumisen jälkeen laaditaan erillinen jälkitarkkailuohjelma, joka hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksella. Rakentamisen aikana seurataan poisjohdettavan veden laatua työmaalla veden purkupisteestä sekä ojista, joihin rakennustyön aikaisia kuivatusvesiä johdetaan ja lisäksi kahdesta pisteestä Vantaanjoesta. Tarvittaessa rautatietunnelin valmistumisen jälkeen laaditaan erillinen jälkitarkkailuohjelma, joka hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksella. Rautatietunnelin rakentamisen aikana seurataan maanvaraisesti perustettujen rakennusten ja rakenteiden painumia ja kuntoa mittauksin ja katselmuksin erillisen laadittavan ohjelman mukaisesti. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vantaan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että Ve3 vaihtoehdon lupamääräyksissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat: Tunnelissa havaittavat yksittäiset vuodot tukitaan vähintään 500 metrin etäisyydelle Päijänne-tunnelin molemmin puolin. Vuotovesien määrän tulee olla kyseisellä osuudella alle 1 l/min/100m. Muilla tunneliosuuksilla vuotovesien määrän tulee olla alle 4 l/min/100 m. Injektointi- ja muista tiivistysaineista sekä tiivistysmateriaaleista tulee esittää VTT:n tai vastaavan laitoksen lausunto näiden aineiden ja materiaalien soveltuvuudesta Päijänne-tunneliin tai pohjavesialueisiin hydraulisessa yhteydessä olevien rakosysteemien tukkimiseen. Lausunnot toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle kolmen viikkoa ennen aineiden ja materiaalien käytön aloittamista. Käytettävistä aineista ja materiaaleista ei saa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumista tai vaaraa Päijänne-tunnelin käytölle. Luvan saajan on ilmoitettava välittömästi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle, Helsingin Vedelle, Vantaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle, mikäli tunnelin rakentamisessa käytettäviä aineita on vaarassa joutua Päijänne-tunneliin tai jos tunnelin vesivuodot ovat poikkeuksellisen suuria. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sanottujen haittojen poistamiseksi. Pohjavettä pilaavia aineita ei saa varastoida tai käyttää siten, että pohjaveden pilaantuminen on mahdollista. 13

14 Tunnelin vuotohavainnot taltioidaan ja raportoidaan vesitarkkailuraporttien yhteydessä. Ve3:n mukaan päivitetyt pohjavesien, pintavesien ja painumien tarkkailuohjelmat tulee toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle (kahtena kappaleena), Ilmailulaitos Finavialle, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle ja Vantaan kaupungille kuukauden kuluessa luvan myöntämisen jälkeen. 2) Ilmailulaitos Finavia Oyj on lausunut, että hakijalle voidaan myöntää lupa rautatietunnelin linjauksen muuttamiselle ja töiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, mikäli noudatetaan hankkeelle aiemmin myönnettyä lupapäätöstä nro 127/2008/3 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöstä hankkeen seurantaohjelmasta sekä Ilmailulaitos Finavian ja Ratahallintokeskuksen välisiä sopimuksia Kehäradan rakentamiseen liittyen. Tunneleiden kuivatuksen osalta muistuttaja on vaatinut, että ennen töiden aloittamista on ojien, rumpuputkien ja sadevesiviemäreiden kapasiteetit tarkistettava ja tarvittaessa tehtävä korjaavat toimenpiteet, jotta rankkasateenkaan aikana ei tapahdu ojien, sadevesiviemäreiden yms. rakenteiden tulvimista. Työ on keskeytettävä, jos ojien tulvimisesta aiheutuu vaaraa Finavian rakenteille. Hankkeen vaikutuksista pohjaveteen ja rakenteisiin muistuttaja on lausunut, että kehäradan pohjoispuolella paaluvälin kohdalla sijaitsee pengerallas lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä ratalinjasta. Kiitotie 3:n alueelta kerätyt sade- ja sulamisvedet johdetaan ko. pengeraltaaseen. Pengerallas on rakennettu kiito- ja rullausteiden liukkaudentorjunta-ainepitoisten vesien tasausaltaaksi ja biologiseksi puhdistusyksiköksi. Pengeraltaan pohja on savea ja reunaosat on tiivistetty käyttäen HDPE-kalvoa ja betoniittimattoa. Uuden ratalinjauksen läheisyydessä ja mahdollisella vaikutusalueella sijaitsee myös muita lentoaseman toimintaan liittyviä rakenteita, kuten kiito- ja rullausteitä, lennonvarmistuslaitteita, tuleva lumenläjitysalue ja uusi etäjäänpoistopaikka. Muistuttaja on vaatinut, että hankkeen toteutussuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon tunnelin läheisyydessä sijaitseva pengerallas ja sen rakenteet sekä muut lentoaseman toimintaan liittyvät rakenteet siten, ettei hankkeesta aiheudu haittaa tai vahinkoa lentoaseman toimintaan liittyville rakenteille. Lisäksi pinta- ja pohjavesien sekä painumien seurantaohjelman päivitystarve (mm. seurantapisteet, seurantatiheys ja vesistä analysoitavat parametrit) rakenteiden läheisyydessä on tarkistettava. Tärinän ja pölyn osalta muistuttaja on lausunut, että rakennussuunnittelun yhteydessä tehtävässä louhinnan riskianalyysissä, katselmuksissa ja louhinnan aiheuttaman tärinän seurannassa on otettava huomioon lentoaseman toimintaan liittyvät rakenteet. Avolouhinnassa syntyvä pöly on otettava talteen. Louhe on kasteltava ennen kuljetusta ja erityisesti lentoaseman ajotunnelin alueella on otettava huomioon, että autojen renkaissa ei kulkeudu pölyä asfaltoiduille kaduille. Hakijan on vastattava katujen puhdistuksesta ajotunneleiden alueilla. 14

15 Muistuttaja on edellyttänyt, että lentoaseman alueelle ja läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Toiminta tulee keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavaa pölyämistä torjuntatoimenpiteistä huolimatta ilmenee tai räjäytysten aiheuttama tärinä vaikuttaa lennonvarmistuslaitteistojen toimintaan (Ilmailulaki 160 ). Hakemussuunnitelman mukaan junaliikenteen tärinästä aiheutuvaa runkomelua vaimennetaan häiriöalueilla Vantaan ympäristöviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Tärinästä ja runkomelusta aiheutuvia vaikutuksia on arvioitava erityisesti lennonvarmistuslaitteisiin ja muihin lentoaseman toimintaan liittyviin rakenteisiin. Arviointien perusteella on tarvittaessa esitettävä suunnitelmat vaimentamisen toteuttamisesta myös Finavialle. Junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta ei saa aiheutua haittaa lennonvarmistuslaitteisiin tai muihin lentoaseman toimintaan liittyviin rakenteisiin. Töiden aloittamisesta, etenemisestä ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti myös Finavialle sekä muille alueen toiminnanharjoittajille ja kiinteistöjen omistajille. Hankkeesta mahdollisesti aiheutuneet haitat ja vahingot on täysimääräisesti korvattava. 3) Pääkaupunkiseudun Vesi Oy on lausunut, että suunniteltu Kehäradan rautatietunneli ylittää Päijänne-tunnelin paalulla noin Päijänne-tunnelin pohjataso on noin tasolla -8 m ja katto noin tasolla -4 m. Kehäradan louhintatasoksi on Päijänne-tunnelin kohdalla suunniteltu noin taso +10 m. Päijänne-tunnelissa olevan veden painetaso on Kehäradan kohdalla tasolla noin +42 m, jolloin veden paine on kohti rautatietunnelia. Päijänne-tunnelin eteläosan korjaustyöt on tehty vuoden 2008 aikana. Kehäradan risteyskohtaan Päijänne-tunneliin rakennettiin 150 m pitkä betonitunneli, joka toimii Päijänne-tunnelin tukirakenteena ja estää veden virtaamisen ao. kohdalta Kehäradan rautatietunneliin. Muistuttaja on pitänyt riittävänä suunnitelmassa esitettyä ratkaisua, että Kehäradan tunnelit injektoidaan systemaattisesti ja ratatunneleiden pohjat betonoidaan riittävän pitkältä osalta siten, ettei ratatunneleihin jää painanteita, joista ratapohjalle mahdollisesti kertyvät haitalliset aineet pääsisivät valumaan Päijänne-tunneliin poikkeustilanteissa sen painetta alennettaessa tai sen ollessa tyhjänä. Rautatietunnelin louhinta ja muut kalliorakennustyöt on tehtävä niin varovaisesti, ettei Päijänne-tunnelille aiheuteta vaurioita tai käyttöhäiriöitä sekä että sille toimitetaan Kehäradan yhteydessä Päijänne-tunnelin lähialueella tehdyn ympäristön seuranta- ja havaintotiedot vuosittain. Muistuttajan käsityksen mukaan Ve3:n ja Päijänne-tunnelin risteysalueella tulisi pohjaveden havaintopisteverkkoa täydentää, samoin kiitotie 3:n lähellä olevien pengeraltaiden ja Päijänne-tunnelin välisellä alueella. Rakentamisen aikana Päijänne-tunnelin lähialueella havaitut pohjaveden laadun poikkeamatiedot on toimitettava välittömästi muistuttajan tietoon, jotta se voi edelleen informoida Päijänne-tunnelin vettä käyttäville laitoksille, että nämä voivat varautua mahdollisiin raakaveden laadun muutoksiin prosessissaan. 15

16 16 HAKIJAN SELITYS Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on lausunut, että Päijänne-tunnelin lähialueella paaluvälillä tunnelit injektoidaan systemaattisesti. Rakentamisen yhteydessä tunneliperät ja tunneleiden pohjat tarkastetaan ennen seuraavan katkon porausta. Katselmuksissa tarkastetaan kallion rakenteen lisäksi, ettei louhitulla osalla ole vesivuotoja. Pohjien osalta tarkastukset tehdään auki kaivetusta pohjasta. Tiukkoja sallitun vuotoveden määriä ei ympäristön pohjavesi- ja painumariskien vuoksi ole hakijan tietojen mukaan tarkoituksenmukaista asettaa. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle kaikista tiivistys- ja lujitustöissä käytettävistä aineista käyttöselosteet, jotka toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle tiedoksi. Päijänne-tunnelin lähialueella käytettävistä aineista urakoitsijan tulee toimittaa selvitys aineiden soveltuvuudesta käyttää niitä raakavesitunnelin läheisyydessä. Töiden aloittamisesta ja etenemisestä Päijänne-tunnelin läheisyydessä informoidaan Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:tä ja Helsingin Vesi Oy:tä. Hakija pitää erittäin epätodennäköisenä, että tunnelin rakentamisessa käytettäviä aineita voisi joutua Päijänne-tunneliin. Rakentamisen aikana Päijänne-tunnelin painetaso on +42 m ja ratatunnelin pohjatasolla +8 m veden virtaus tapahtuu tunneliin. Kehäradan tunnelia rakennettaessa pohjavettä pilaavia aineita ei varastoida tai käytetä niin, että niistä voisi aiheutua pohjaveden pilaantumista. Tunnelin merkittävimmät vuotohavainnot raportoidaan tunnelirakentamisen aikana kuukausittain laadittavissa tarkkailuraporteissa. Päijänne-tunnelin lähialueella rakennusaikana tehtävät havainnot kallioperäolosuhteista (rakoilu, rikkonaisuusvyöhykkeet), tiedot vesivuodoista ja pohjavesihavainnoista sekä tiedot tehdyistä tiivistys- ja lujitustoimenpiteistä ja louhinnan tarkemittauksista kootaan raportiksi, joka toimitetaan Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Hakija päivittää pohjavesien, pintavesien ja painumien tarkkailuohjelmat Ve3:n mukaan ja toimittaa ne Uudenmaan ympäristökeskukselle (kahtena kappaleena), Ilmailulaitos Finavia Oyj:lle, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle ja Vantaan kaupungille. Ilmailulaitos Finavia Oyj:n muistutuksesta hakija on lausunut, että rautatietunnelin rakentamisen aikaiset kuivatusvedet johdetaan ajotunneleiden kautta läheisiin avo-ojiin. Ojien ja rumpujen kapasiteetit on tarkistettu ennen kuin niihin on ryhdytty johtamaan vesiä tunneleiden louhinnan aikana. Rakennustöiden jatkuessa ojien ym. kuntoa seurataan niin, etteivät ne pääse tulvimaan eikä aiheuttamaan haittaa muille ympäristössä toimijoille. Avorataosuuden louhintatöistä tehdään meluilmoitus, jossa on mm. pölyn sidonta ja talteenotto. Tunneliosuuksilla vaatimus junaliikenteen runkomelutorjunnasta on mainittu asekaavamääräyksissä. Määräysten edellyttämä tärinävaimennus tullaan toteuttamaan osana radan rakentamistöitä.

17 Töiden aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja Finavialle. Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat toteennäytetyt haitat ja vahingot korvataan. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n muistutuksesta hakija on lausunut, että se on rakentamissuunnitelmassaan ottanut huomioon Päijännetunnelin ja rakentaminen on tarkoitus tehdä niin varovasti tunnelin lähialueella, ettei tunnelille aiheuteta vaurioita tai käyttöhäiriöitä. Hakija toimittaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle tiedot pohjaveden, pintaveden ja painumien tarkkailusta vuosittain Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen (UUS-2009-Y ) mukaisesti ja pohjaveden laadun poikkeamatiedot toimitetaan välittömästi. Rakentamisen aikana Päijänne-tunnelin molemmin puolin noin metrin matkalla louhintaporaukset kaivetaan auki ja tarkastetaan ennen seuraavan katkon louhintaporauksia. Päijänne-tunnelin ja Kehäradan risteävälle alueelle on Ve3:n tarkemman suunnittelun yhteydessä Kehäradan pohjavedenseurantaa varten asennettu lisää kalliopohjavesiputkia. 17 MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 64/2009/3 Ratahallintokeskuksen oikaisuvaatimuksesta muuttanut Uudenmaan ympäristökeskuksen antamaa päätöstä (UUS-2009-Y ) koskien Kehäradan rautatietunnelin rakentamisen ja käytön aikaisen pohjaveden, pintaveden ja painaumien seuranohjelman hyväksymistä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Vahingot Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle luvan Kehäradan rautatietunnelin rakentamiseen ratavaihtoehdon Ve3 mukaisesti paaluvälillä ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman mukaisesti Vantaan kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. 1) Rakennustyöt on tehtävä alueen luontoarvoja säästäen ja siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä pohjavedelle ja Päijänne-tunnelille. 2) Tunnelialue on tiivistettävä Päijänne-tunnelin lähialueella paaluvälillä siten, että vuotovesimäärät tunneliin ovat alle 1 l/min 100 metriä kohden tavoitearvona kummassakin ratatunnelissa. Tällä alueella tunneli on tiivistettävä systemaattisella injektoinnilla ja pohja on betonoitava siten, että siihen ei jää painanteita. 3) Injektointi- ja tiivistysaineiden soveltuvuudesta käytettäväksi raakavesitunnelin läheisyydessä on esitettävä selvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle kolme viikkoa ennen käytön aloittamista. Käytettävistä aineista ei saa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumista tai vaaraa Päijännetunnelin käytölle.

18 4) Luvan saajan on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle, mikäli tunnelin rakentamisessa käytettäviä aineita on vaarassa joutua Päijänne-tunneliin tai tunnelin vesivuodot ovat poikkeuksellisen suuria. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sanottujen haittojen poistamiseksi. 5) Pohjavettä pilaavia aineita ei saa varastoida tai käyttää niin, että pohjaveden pilaantuminen on mahdollista. 6) Rakennustyön ja tunnelin käytön aikaiset vuoto-, huuhtelu-, pesu- ja kasteluvedet on johdettava selkeytysaltaiden ja öljynerotuksen kautta. Poisjohdettavien vesien öljypitoisuus ei saa ylittää arvoa 5 mg/l eikä ph arvoa 9. Ojiin vedet on johdettava siten, että ojien haitallista syöpymistä tai liettymistä ei tapahdu. 7) Kuivatusojien, rumpujen ja sadevesiviemäreiden kapasiteetit on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava ne sellaisiksi, etteivät ne aiheuta tulvimista. Työt on keskeytettävä, jos ojien ym. tulvimisesta aiheutuu vaaraa Ilmailulaitos Finavia Oyj:n rakenteille. 8) Kuivatusojat, vesijohdot, tiet, kaapelit ja muut rakenteet, joihin rakentaminen mahdollisesti vaikuttaa, on välittömästi rakentamisen jälkeen saatettava entisen veroiseen kuntoon. 9) Rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin sekä rakennusten ja rakenteiden painumiin on seurattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. Ratavaihtoehdon Ve3 mukaan päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Rakentamisen aikainen tehostettu seuranta on aloitettava neljä kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Rakennustyön aikaisten vuoto- huuhtelu-, pesu- ja kasteluvesien määrää ja laatua on seurattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. Vedestä on analysoitava kuukausittain ainakin happamuus, sameus, kiintoaine, COD Mn, kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja öljypitoisuus. Veden happamuutta on lisäksi seurattava jatkuvatoimisesti siten, että voidaan varmistua siitä, että ph ei ylitä arvoa 9. 10) Luvan saajan on tarkkailtava tunnelin vaikutusalueella valikoitujen kaivojen vedenkorkeutta ja laatua sekä asennettava tarpeellinen määrä pohjaveden havaintoputkia pohjaveden korkeuden ja laadun selvittämistä varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. Päijänne-tunnelin lähialueella tehtyjen tarkkailujen tulokset on toimitettava vuosittain Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle. 11) Tarkkailua varten luvan saajalla on oikeus sijoittaa toisen omistamalle maalle tarvittavat havaintoputket ja tehdä niistä mittauksia. Havaintoputkien lopullinen sijainti on sovittava maanomistajien kanssa. 18

19 12) Hankkeen vaikutusalueella oman kaivon vettä käyttävien kiinteistöjen vedensaanti on turvattava. Mikäli vedensaanti kaivosta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saajan on haitankärsijän kanssa sovittavalla tavalla tarkoituksenmukaisin toimenpitein järjestettävä kiinteistön vedensaanti. Mahdollinen laitteiden ja rakennelmien kunnossapito kuuluu niiden omistajalle. 13) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu, voidaan korvausta vahingosta tämän ratkaisun estämättä vaatia Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimitettavalla hakemuksella, elleivät asianosaiset pääse sopimukseen asiassa. 14) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 15) Töiden päätyttyä alueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 16) Rakennustyöhön on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja työt on tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi kymmenen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 17) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahta kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Töiden aloittamisesta ja etenemisestä on tiedotettava arvioidun vaikutusalueen asukkaille ja Ilmailulaitos Finavia Oyj:lle sekä Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle. 18) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rautatietunnelin lopullista sijaintia osoittava kartta ja rakenteiden toteutuneita mittoja osoittavat piirustukset. 19 Perustelut Ratavaihtoehdon Ve3 mukaisen rautatietunnelin rakentaminen liittyy seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän kaupunkiradan Kehäradan rakentamiseen. Kehärata parantaa pääkaupunkiseudun pohjoisista naapurikunnista tapahtuvaa matkustajaliikennettä ja yhdistää Helsinki- Vantaan lentoaseman raideyhteydellä muuhun Suomeen. Rakentamisen edellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon voimassa olevat kaavat. Rautatietunnelin rakentaminen vaihtoehdon Ve3 mukaisesti noin 450 metriä pohjoiseen voimassa olevan luvan mukaisesta vaihtoehdosta Ve0 mahdollistaa Ilmailulaitos Finavia Oyj:n alueelle suunnitellun keskiterminaalin paremman käytön. Rautatietunnelin rakentaminen tämän lupapäätöksen mukaisesti ei ennalta arvioiden vaikuta haitallisesti alueen pohjavesiolosuhteisiin eikä vaikeuta vaikutusalueella olevien talousvesikaivojen vedensaantia. Määräysten 2 4 tarkoituksena on estää haitallisten aineiden joutuminen pääkaupunkiseudulle raakavettä johta-

20 vaan Päijänne-tunneliin. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista. Huuhtelu- ja kuivatusvesillä ei ole vaikutusta Keravanjoen tai Vantaanjoen vedenlaatuun. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi. Päätöksen korvaaminen Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 127/2008/3 paaluvälillä Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 2 momentti sekä 9 luvun 8 TÖIDENALOITTAMISLUPA Aluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle luvan aloittaa ratavaihtoehdon Ve3 mukaiset rautatietunnelin rakennustyöt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töidenaloittamislupa käsittää kaikkien kalliotilojen rakentamisen aloittamisen (ajo- ja ratatunneleiden suuaukot, ratatunnelit, ajotunnelit, asemat). Edellä tarkoitettuihin töihin ja toimenpiteisiin saadaan ryhtyä vasta, kun luvan saaja on saanut oikeuden tarvittaviin alueisiin. 20 Perustelut Töiden välitön aloittaminen on Kehäradan rakentamisaikataulun kannalta tarpeellinen. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa. Toimenpiteistä ei aiheudu huomattavaa pysyvää haittaa muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle, jos lupa muutoksenhaun johdosta myöhemmin hylätään tai sen ehtoja muutetaan. Töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksen osalta aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksiin ja perusteluihin. Ilmailulaitos Finavia Oyj:n muistutuksen osalta aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksiin ja perusteluihin. Luvan saaja tekee rakentamisen aikaisesta melusta ja tärinästä ympäristönsuojelulain 60 :ssä tarkoitetun ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Asemakaavamääräysten edellyttämä tärinävaimennus toteutetaan osana radan rakentamistöitä. Ilmoitus käsittää myös pölyn sidonnan ja talteenoton. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä. Hakija toimittaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle tiedot pohjaveden, pintaveden ja painumien tarkkailusta vuosittain Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen (UUS-2009-Y ) mukaisesti ja pohjaveden laadun poikkeamatiedot välittömästi.