YRITYKSEN MAINEEN RAKENTUMINEN REKRYTOINTIVIESTINNÄSSÄ VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KÄSITTEIDEN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYKSEN MAINEEN RAKENTUMINEN REKRYTOINTIVIESTINNÄSSÄ VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KÄSITTEIDEN AVULLA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamistieteiden laitos YRITYKSEN MAINEEN RAKENTUMINEN REKRYTOINTIVIESTINNÄSSÄ VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KÄSITTEIDEN AVULLA Yrityksen hallinto Pro gradu tutkielma Heinäkuu 2008 Ohjaaja: Johanna Kujala Anssi Juntunen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos, yrityksen hallinto Tekijä: JUNTUNEN, ANSSI Tutkielman nimi: Yrityksen maineen rakentuminen rekrytointiviestinnässä vastuullisen liiketoiminnan käsitteiden avulla Pro gradu tutkielma: 77s. + 4 liitesivua. Aika: Heinäkuu 2008 Avainsanat: Vastuullinen liiketoiminta, sidosryhmät, viestintä, maine, rekrytointi Tutkimuksessa käsitellään yrityksen vastuullisen liiketoiminnan merkitystä maineen rakentamisessa etenkin rekrytointiviestinnän kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä käytetään rekrytointiviestinnässä ja pohditaan, miten vastuullinen liiketoiminta vaikuttaa maineeseen. Tutkimuksen metodi on kvalitatiivinen. Vastuullisuuden ja maineen suhdetta on kuvattu tutkimuksessa tutkijan luomalla teoreettisella viitekehyksellä, joka koostuu vastuullisen liiketoiminnan, viestinnän, maineen ja sidosryhmien käsitteistä. Lähtökohtana on, että yrityksen tulee ottaa taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen vastuu huomioon liiketoiminnassaan. Yritys ei voi ajatella ainoastaan taloudellista tulosta muiden vastuun näkökulmien kustannuksella. Saadakseen hyötyä vastuullisuudestaan yritys viestii siitä sidosryhmilleen eli kertoo, että yritys ajattelee ja arvostaa myös toimintaympäristön odotuksia yrityksen toiminnasta ja haluaa toimia sen mukaisesti. Kun yritys toimii odotusten mukaan vastuullisesti ja viestii siitä oikein, vaikuttaa se positiivisesti sidosryhmien mielikuviin yrityksestä ja yrityksen maine kasvaa. Hyvä maine on kilpailutekijä, josta on myös taloudellista hyötyä. Tutkimuksen empiirisenä aineistona olevat työpaikkailmoitukset ovat kerätty yhden kuukauden ajalta sekä Aamulehden että Helsingin Sanomien sunnuntainumeroista. Tutkimuksen empiirisessä osiossa yritysten rekrytointiviestinnässään käyttämää vastuullisen liiketoiminnan käsitteistöä kuvataan sisällönanalyysin avulla. Rekrytointiviestinnästä tutkimuksessa tulkitaan vastuullisuuden merkkejä siitä, millaista yrityskuvaa yritys pyrkii rakentamaan vastuullisen liiketoiminnan käsitteillä. Empiriassa pyritään ottamaan myös kantaa vastuullisen liiketoiminnan käsitteiden käyttämisen tarkoitusperistä ja merkityksestä. Tutkimuksen tuloksena on käsitys vastuullisen liiketoiminnan mahdollisuuksista maineen rakentajana sekä käsitys miten vastuullisuuden viestinnällä yrityskuvaa on rakennettu rekrytointi-ilmoituksissa.

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Aihealueen esittely ja merkitys Tutkimusongelman täsmennys ja tavoite Tutkimuksen kulku Tutkimuksen käsitteellinen eteneminen Tutkielman eteneminen Tutkielman alustavan viitekehyksen rakentaminen Vastuullisen liiketoiminnan mallit Vastuullinen toiminta mainepääoman kartuttajana Hyvän yrityksen maine Yrityksen sidosryhmäsuhteiden ulottuvuudet Rekrytointi Tutkielman alustava teoreettinen viitekehys Vastuullinen liiketoiminta Vastuullisuuden sisältö Yrityksen vastuu sidosryhmille Vastuullisuuden tasot Viestintä Viestintäprosessi Yrityksen viestinnän tarkoitus Sidosryhmät viestinnän kohteena Maine Maine rakentuu sidosryhmien käsityksistä ja kokemuksista Maine kilpailutekijänä Maineenhallinta Yrityksen maine työnantajana Täsmennetty teoreettinen viitekehys Empiirinen tutkimus Aineisto Aineiston valinnan tausta ja aineiston keruu Aineiston käsittely Aineiston tulkinnan metodit Vastuullisen liiketoiminnan käsitteet rekrytointiviestinnässä Yleiset huomiot ilmoituksista Sertifikaatit Arvot Ympäristön huomioiminen Sosiaalisen vastuun viestintä Muu vastuullisuuden viestintä Tutkimustulosten koonti Keskustelu Johtopäätökset Luotettavuuden arviointi Aiheita jatkotutkimuksille...72 LÄHDELUETTELO LIITE 1: Esimerkki Aamulehden aineiston taulukoinnista...78 LIITE 2: Esimerkki Helsingin Sanomien aineiston taulukoinnista...80

4 4 1 Johdanto 1.1 Aihealueen esittely ja merkitys Tutkielman lähtökohtana on ajatus, että yrityksen vastuullisilla periaatteilla ja vastuullisella toiminnalla voidaan saavuttaa etua kilpailijoihin nähden esimerkiksi parantuneen maineen, helpottuvan rekrytoinnin ja sijoittajien kasvavan kiinnostuksen myötä. Vastuullinen liiketoiminta voi parhaimmillaan luoda yritykselle positiivisesti erottuvan maineen. Maine aineettomana pääomana on tärkeä osa yrityksen menestystekijöitä. Voidaan myös ajatella, että vastuullinen liiketoiminta on riskien hallintaa, jolla vastataan maineriskeihin rakentamalla liiketoiminnan kestävyyttä ja vastuullista yrityskuvaa. Vastuullisella toiminnalla voidaan saavuttaa kilpailuetua, jolla parannetaan yrityksen menestysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Vastuullisuus liiketoiminnassa on vuosien saatossa saanut useita tulkintoja. Liikemiesten velvollisuus on harjoittaa päätöksentekomenetelmiä ja noudattaa toimintatapoja, jotka ovat linjassa yhteiskuntamme tavoitteiden ja arvojen kanssa (Bowen 1953, 6). Sosiaalisten vastuiden idea edellyttää, että yrityksellä on taloudellisten ja oikeudellisten velvollisuuksien lisäksi niitä laajempia velvollisuuksia yhteiskuntaan kohtaan (McGuire 1963, 144). Koska toiminta voi vaikuttaa myös yrityksen ulkopuolisiin ryhmiin, sosiaalisen vastuun sisältö juontuu toiminnan eettisistä seurauksista. (Davis 1967, 46). Jokainen yritys tavoittelee parempaa julkisuuskuvaa saadakseen enemmän asiakkaita, parempaa työvoimaa ja niin edelleen. Sosiaaliset päämäärät ovat ihmisille tärkeimpiä, joten yrityksen, joka tavoittelee parempaa mainetta, on tuettava sosiaalisia päämääriä. (Davis 1973, 314) Vastuullinen liiketoiminta käsittää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulman yrityksen toiminnassa ja se kohdistuu kaikkiin yrityksen sidosryhmiin. Vastuullisuuden merkitys on myös kasvanut huomattavasti yrityksen raportoinnissa. (Henriques & Richardson 2004, 17 20) Sidosryhmät ohjaavat yrityksiä entistä vastuullisempaan suuntaan eli yritysten täytyy hallita vastuullisuus samalla tavalla kuin esimerkiksi kannattavuus. Yritysten täytyy tehdä asiat paremmin ja myös muut

5 5 yrityksen toimintaan vaikuttavat odotukset huomioiden. Sidosryhmiä kiinnostavat yritysten eettiset toimintatavat, kuten toimitaanko ympäristöä vahingoittaen, voiko yrityksen lupauksiin luottaa ja kantaako yritys vastuunsa teoistaan. Jos yrityksen toimintatavat eivät miellytä, asiakkaat, työntekijät ja muut yritykselle merkittävät sidosryhmät eivät välttämättä halua tehdä yhteistyötä yrityksen kanssa. Vastuullista toimintaa nykyisessä kovan kilpailun markkinatilanteessa ei pidä nähdä vain kuluja kasvattavana turhuutena vaan yritysten täytyy ottaa huomioon, mitä vastuullinen tai vastuuton toiminta voi tuoda tullessaan. Vastuullinen liiketoiminta mahdollistaa yrityksen menestyksen pitkällä aikavälillä, koska sidosryhmävuoropuhelulla voidaan sanoa saavutettavan oikeutus ja lupa toimia muilta yhteiskunnan jäseniltä. (Talvio & Välimaa 2004, 51) Vastuullisuudesta ei ainakaan ole haittaa yrityskuvalle, päinvastoin, mutta katteettomien lupausten tai vastuuttomasti lyhyen aikavälin voiton tavoitteleminen esimerkiksi ympäristöasioiden uhalla voi johtaa suuriin vaikeuksiin liiketoiminnassa. Könnölän ja Rinteen (2001, 9) mukaan yrityksen liiketoiminnan vastuita pohtimalla on mahdollista saada myös uusia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen. Heidän ajatuksensa pohjaavat käsitykseen, jossa menestyvät yritykset noudattavat lakeja, huolehtivat henkilökunnastaan, sekä kuuntelevat niin asiakasta kuin omistajaa. Aidosti vastuullinen yritys osoittaa käytännön toiminnallaan innovatiivisuutta, avoimuutta ja viime kädessä vastuullisuutta turvautumatta kyseenalaisiin rahantekomenetelmiin kuten ympäristön ylikuormittamiseen ja lapsityövoimaan. World Economic Forumin (2002) tekemän tutkimuksen mukaan yritysten mielestä vastuullisuus on hyvää liiketoimintaa, koska se auttaa maine- ja brändipääoman hallitsemisessa, työvoiman saamisessa, motivoimisessa ja sitoutumisessa. Vastuullisuuden avulla saadaan kilpailukykyä sekä markkina-asemaa on mahdollista parantaa. Tärkeä on myös sidosryhmiltä saatu lupa toimia. Yritysten tulee osoittaa, että he huolehtivat työntekijöistään. Henkilöstöstä huolehtimisen pelisääntöjä ja vastuullisuutta henkilöstöä kohtaan on mahdollista käyttää hyväksi uusien työntekijöiden hankinnassa rekrytointiviestinnän avulla. Osaavan

6 6 henkilöstön saaminen ja henkilöstön yrityksessä pysyminen ovat yksi yritysten ja johtajien suurimmista ongelmista ja haasteista. Turban ja Greening (1996, ) ovat tutkineet vastuullisuuden, maineen ja rekrytoinnin suhdetta. Heidän tutkimuksensa johtopäätöksenä todetaan, että yrityksen tulee viestiä potentiaalisten työntekijöiden joukolle tarjoavansa sosiaalista vastuuta edistävän työympäristön sekä kulttuurin ja ympäristön, joka vahvistaa työntekijöiden identiteettiä. Samalla vahvistetaan myös yrityksen identiteettiä, vastuullisuutta ja mainetta. Heidän tutkimuksensa mukaan vastuullisuudella on positiivisia vaikutuksia yrityksen maineeseen ja kiinnostavuuteen työpaikkana. Maineella on suuri merkitys yrityksen suhteessa yhteisöön, henkilöstöön, ympäristöön sekä kuluttajien näkemykseen tuotteen laadusta. Myös kiinnostavuus työnantajana on hyvän maineen seuraus. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan vastuullisella toiminnalla on positiivisista vaikutuksista maineeseen sekä mahdollisten työntekijöiden määrään ja laatuun. Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että 94 % Yhdysvalloissa MBAtutkinnon suorittaneista haastatelluista olivat valmiita työskentelemään pienemmällä palkalla yrityksessä, joka tunnetaan ympäristön, henkilöstön ja muut sidosryhmät huomioonottavasta toiminnastaan. Tukea Turbanin ja Greeningin tutkimukselle antavat myös Schmidt Arbinger ja Freeman (2000, ), jotka ovat tutkineet vastuullisuutta kilpailuetuna etenkin koulutettujen ja korkeamman aseman tehtäviin rekrytoitaessa. Koulutetut ja esimerkiksi vakuuttavan työkokemuksen avulla korkeaan asemaan pyrkivät työnhakijat ovat erityisasemassa, koska heillä on enemmän valinnanvaraa työmarkkinoilla. 1.2 Tutkimusongelman täsmennys ja tavoite Tutkimuksella on aina jokin tarkoitus tai tehtävä, joka ohjaa tutkimusstrategisia valintoja (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 151). Tämän tutkimuksen tarkoitus on löytää ja analysoida rekrytointiviestinnästä merkkejä, joilla vastuullista liiketoimintaa käytetään maineen parantamisen apuvälineenä ja rekrytointiviestinnässä työnhakijoiden huomion herättämiseksi.

7 7 Tutkimuksen lähtökohtana on, että yritys voi parantaa mainettaan vastuullisen liiketoiminnan avulla. Tarkoitukseni on selvittää, miten vastuullisen liiketoiminnan avulla mainetta voi parantaa ja millaista yrityskuvaa yritykset haluavat vastuullisen liiketoiminnan käsitteillä rakentaa ja miksi. Tutkimuksen pääkysymys on: Millaista mainetta yritykset rakentavat vastuullisen liiketoiminnan käsitteiden avulla rekrytointiviestinnässä? Tutkimuksessa selvitetään, millaista mainetta yritykset pyrkivät luomaan tuomalla esiin vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä rekrytointiviestinnässään. Tutkimuksessa pohditaan myös miksi vastuullista liiketoimintaa ja sen käsitteitä halutaan tuoda esille yrityksen toiminnassa ja viestinnässä. Alaongelmina tutkielmassa ovat: Miten vastuullista liiketoimintaa voidaan käsitteellistää? Tutkimuksessa tarkastellaan teorian avulla, mitä vastuullinen liiketoiminta on, kenelle yritys on vastuussa ja miksi vastuun tiedostaminen on tärkeää. Miten yrityksen viestinnän ja maineen välistä suhdetta voidaan käsitteellistää? Tutkimuksessa pohditaan teorian avulla, miksi vastuullisuuden viestintä on tärkeää ja miten viestinnän avulla vaikutetaan myös maineen rakentamiseen. Miten yritykset käyttävät vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä hyväkseen rekrytointiviestinnässä? Tutkimuksessa selvitetään empirian avulla, miten vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä käytetään rekrytointiviestinnässä ja mitä vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä erityisesti tuodaan esiin viestinnän keinoin.

8 8 1.3 Tutkimuksen kulku Tutkimuksen käsitteellinen eteneminen Tutkimusote on kvalitatiivinen eli laadullinen. Kvalitatiivisen tutkimuksen perusajatuksena on kuvata todellisuutta mahdollisemman kokonaisvaltaisesti ja siten pyrkiä löytämään tosiasioita (Hirsjärvi ym. 2000, 151). Laadullinen tutkimus on kaksiosainen tutkimus. Ensin pyritään pelkistämään havainnot tarkastelemalla aineistoa teoreettis-metodologisesta näkökulmasta eli teoreettisen viitekehyksen ja tutkimusongelman näkökulmasta. Tarkastelussa esiin nousseista havainnoista pyritään löytämään yhteisiä tekijöitä ja siihen pohjautuen toisessa vaiheessa tuloksia tulkitsemalla pyritään tutkimusongelmien ratkaisuun. (Alasuutari 1993, 23) Laadullisen aineiston analyysillä pyritään luomaan hajanaiseen aineistoon selkeyttä ja tuottaa siten uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Analyysin avulla aineisto pyritään tiivistämään kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Analyysin tulokset ovat aina tutkijan ajattelutyön tuloksena syntyneitä konstruktioita. Tutkija työstää aineistosta analyysinsa perustuen tutkimuksen tarkoitukseen ja aikaisempien tutkimusten perehtyneisyyteen. (Eskola & Suoranta 1998, 138,158) Tutkimuksen empiiristä aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysillä voidaan analysoida aineistoa systemaattisesti. Analyysillä pyritään tiivistämään ja yleistämään tutkittava ilmiö järjestelemällä aineisto johtopäätöksiä varten ilman, että aineiston sisältämä tieto katoaa. Sisällönanalyysissä aineisto pilkotaan osiin ja kootaan uudelleen loogisen päättelyn ja tulkinnan avulla. (Tuomi & Sarajärvi, ). Tutkimus on lähtenyt liikkeelle vastuullisen liiketoiminnan pohdinnasta eli mitä vastuita yrityksellä on ja kenelle. Vastuullisessa liiketoiminnassa merkittävässä osassa ovat yritysetiikka ja laaja sidosryhmien huomioiminen. Vastuullisuudesta tulee myös viestiä, jotta siitä voidaan hyötyä. Yritys voi hyötyä vastuullisuudestaan esimerkiksi parantuneen maineen muodossa. Maineesta on hyötyä rekrytoinnissa, koska paremman maineen voidaan sanoa houkuttelevan enemmän parempia työntekijöitä. Tutkimuksen

9 9 lähtökohtana vastuullisella liiketoiminnalla tavoitellaan kilpailuetua, mutta tutkimuksessa kilpailuetu otetaan annettuna eikä sitä tarkastella tarkemmin teorian tasolla. Tutkimuksen ajattelun etenemistä on havainnollistettu kuviossa 1. Kilpailuetu! Rekrytointi Maine Viestintä Etiikka Sidosryhmäajattelu Vastuullinen liiketoiminta Kuvio 1. Tutkielman eteneminen Vastuullinen liiketoiminta on yrityksen arvoista, tavoitteista ja toiminnoista juontuvaa vastuuta, joka ottaa huomioon sidosryhmiensä odotukset. Vastuullisuuden perustana ovat taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset periaatteet. Tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen vapaaehtoisesti. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2006) Sidosryhmiä ovat kaikki ryhmät ja yksilöt, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä kaikki ryhmät, joihin yritys voi vaikuttaa (Freeman, 1984). Viestintää kuvataan seuraavalla lauseella kuka sanoo mitä, kenelle, minkä välityksellä ja millaisin vaikutuksin. (Vuokko 2002, 28 29) Maine on sidosryhmien näkemys organisaatiosta ja siitä, miten luotettava, vastuullinen ja uskottava organisaatio on (Aula & Heinonen 2002, 25 26). Rekrytoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tarvittava työvoima saadaan hankituksi yritykseen (Viitala 2004, 242).

10 Tutkielman eteneminen Johdantokappaleessa 1 kerrotaan aluksi tutkimuksen taustasta ja esitellään tutkimuskysymykset. Johdannossa pyritään havainnollistamaan myös tämän tutkimuksen prosessin kulkua eli miten tutkijan ajattelu on käsitteellisesti edennyt tutkimusta tehdessä. Kappale 2 muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Aluksi esitellään vastuullisen liiketoiminnan ja maineen välistä suhdetta selittäviä malleja ja rekrytointiin liittyvää teoriaa, joiden pohjalta rakennetaan tutkielmalle alustava viitekehys. Vastuullisen liiketoiminnan osio käsittelee vastuullisen liiketoiminnan sisältöä eli taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmia (Henriques & Richardson 2004, 17 20). Vastuullisuuden kannalta pohditaan myös yrityksen vastuullisuuden tasoja, joita ovat taloudellinen, lainmukainen, eettinen ja vapaaehtoinen vastuu (Carroll & Buchholtz 2006, 35 41). Myös sidosryhmät vastuullisen liiketoiminnan kohteena saavat huomiota. Seuraavaksi tarkastellaan yrityksen viestinnän teoriaa ja merkitystä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Viestintäkappaleessa aukaistaan yrityksen viestintäprosessin toimintaa sekä tärkeyttä yrityksen liiketoiminnan kannalta. Mainetta käsittelevässä osassa käydään läpi maineen merkitystä kilpailutekijänä sekä maineen rakentumista sidosryhmien kertomuksista ja kokemuksista. Lopuksi esitellään tutkimuksen täsmennetty teoreettinen viitekehys. Tutkimuksella etsitään vastauksia vastuullisen liiketoiminnan vaikutuksia viestinnän kautta maineeseen. Yksi paremman maineen hyötyjä on sen vaikutukset yrityksen rekrytointiin eli parempi maine houkuttelee enemmän osaavia työnhakijoita. Rekrytointiin liittyviä näkökulmia tuodaan esiin jokaisessa kappaleessa. Tutkielman empiirinen aineisto vastuullisen liiketoiminnan viestinnästä (kappale 3) on kerätty työpaikkailmoitusten muodossa Aamulehden sekä Helsingin Sanomien sunnuntai-numeroista yhden kuukauden ajanjaksolta. Ilmoituksista analysoidaan yritysten esille tuomia vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä rekrytointia tukevana tekijänä. Lopuksi muodostetaan synteesi tutkielman tuloksista.

11 11 Kappaleessa 4 esitetään tutkielman johtopäätökset teoreettisten sekä empiiristen implikaatioiden osalta. Aiheita on pohdittu myös jatkotutkimusta varten. Raportin etenemistä on havainnollistettu kuviossa 2. Kappale 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuskysymykset Tutkimuksen kulku Kappale 2 Tutkielman perustana olevat mallit ja teoria Alustava teoreettinen viitekehys o Vastuullinen liiketoiminta o Viestintä o Maine Täsmennetty teoreettinen viitekehys Kappale 3 Aineiston keruu Metodi Analyysi Tulokset Kappale 4 Johtopäätökset ja keskustelu Luotettavuus Jatkotutkimus Kuvio 2. Tutkielman eteneminen.

12 12 2 Tutkielman alustavan viitekehyksen rakentaminen 2.1 Vastuullisen liiketoiminnan mallit Tutkielman lähtökohtana ovat toimineet kolme seuraavaksi esitettyä ajatusmallia vastuullisen liiketoiminnan, sidosryhmien ja maineen yhteyksistä. Mallit kuvaavat vastuullisuuden ja maineen suhdetta vastuullisuuden, maineen tai sidosryhmien näkökulmasta. Ensimmäinen malli kuvaa vastuullisen toiminnan vaikutuksista mainepääoman kartuttamisessa, toinen hyvän maineen rakennukseen tarvittavia tekijöitä ja kolmas sidosryhmien vaikutusta yritykseen. Lisäksi esiteltävän rekrytointiin liittyvän teorian merkitys on ollut lähtökohtaisesti suuri tutkimusta aloitettaessa Vastuullinen toiminta mainepääoman kartuttajana Mainepääoman kartuttamisen mallin lähtökohtana on yrityksen oman vastuunsa tunteminen. Prosessissa vastuullisuudesta nousevat eettinen toiminta, yhteiskunnallinen integraatio ja taloudellisen kannattavuuden turvaaminen johtavat hyvään maineeseen ja sitä kautta kilpailukyvyn parantumiseen. Eettinen toiminta tarkoittaa yleisiä, yhteiskunnallisia sääntöjä, joita myös sidosryhmien oletetaan noudattavan. Yrityksen integraatio yhteiskuntaan tarkoittaa yritystä osana yhteiskuntaa hyödykkeiden tuottajana, veronmaksajana sekä työllistäjänä. Laajemmassa näkökulmassa yrityksen tulee tuntea toimintaympäristönsä. Yrityksen menestyminen ja maine perustuu sidosryhmiin, joten yrityksen vastuullisen liiketoiminnan perusta on sidosryhmien tarpeiden huomiointi ja tyydyttäminen. Yhteiskunnallinen osallistuminen antaa yritykselle tuntuman markkinoihinsa ja siten parantaa päätöksenteon onnistumista. Lyhyellä tähtäimellä sidosryhmien uskollisuus ja luottamus yritykseen kasvavat. Pitkällä tähtäimellä parantunut maine tuo yritykselle kilpailuetua ja vaikuttaa positiivisesti myös taloudelliseen tulokseen. (Könnölä & Rinne 2001, 42 43) Kuvio 3 kuvaa mainepääoman karttumisen prosessia vastuullisen liiketoiminnan avulla.

13 13 Toiminnan Yhtiön Sidos- Lyhyt Pitkä Perusta toiminta ryhmät tähtäin tähtäin Taloudellinen toiminta Työntekijät Sijoittajat Uskollisuus/ motivaatio Kilpailuetu Vastuullisuus Integraatio Yhteiskuntaan Asiakkaat Luottamus Maine Eettinen toiminta Yhteiskunta Ym. Uskottavuus Usko Tuloksellisuus Kuvio 3. Malli vastuullisen toiminnan vaikutuksista mainepääoman kartuttamisesta. (Könnölä & Rinne 2001, 43 muunneltu Logan, Roy & Regelbrugge, 1997) Mallissa keskeistä tämän tutkimuksen kannalta on lähtökohta eli yrityksen vastuullisuus ja lopputulos eli parantunut maine, jonka kautta mahdollistetaan kilpailuedun saavuttaminen ja parempi tuloksellisuus. Malli on oikeansuuntaisesta sisällöstään huolimatta monimutkainen kokonaisuus, jossa etenkin kuvion muodossa liian monta tärkeää asiaa pyritään nostamaan prosessin keskiöön ja mallin syy-seuraus-suhteet jäävät liian epäselviksi Hyvän yrityksen maine Maineen kautta ajateltuna vastuullisen liiketoiminnan ja maineen suhde on esitetty kuviossa 4. Hyvän maineen aikaansaaminen yrityksessä edellyttää hyviä tekoja, hyvän viestintää ja hyvää suhdetoimintaa. Yrityksen maine rakentuu aina hyvien tekojen pohjalle. Maine kuitenkin rakentuu yleisössä, joten hyvien tekojen kommunikointi on tärkeää eli tarvitaan hyvien tekojen viestintää. Maine on tarinoita, joita yrityksestä kerrotaan, joten toiminta ilman kommunikointia ei ole vielä johda hyvään maineeseen, koska kukaan ei tiedä hyvistä teoista. Hyvät sidosryhmäsuhteet syntyvät vuorovaikutussuhteissa eli kun yritys kommunikoi hyviä tekojaan yleisölle. Hyvät suhteet yhdessä tekojen ja viestinnän kanssa luovat maineen. (Aula & Mantere 2005, 26 27)

14 14 Hyvän viestintä Hyvän yrityksen Hyvät teot maine Hyvät suhteet Kuvio 4. Maine edellyttää hyviä tekoja, hyvää viestintää ja erinomaista suhteiden hoitoa (Aula & Mantere 2005, 27). Tämän tutkimuksen kannalta mallissa keskeistä ovat sen osat eli teot, viestintä, suhteet ja maine. Maineen tavoittelu ei kuitenkaan voi olla lähtökohtaisesti ajattelun keskiössä kun vastuullisuus otetaan osaksi yrityksen liiketoimintaa. Maine on seuraus hyvistä teoista, tekojen viestinnästä ja vuorovaikutuksessa syntyneistä hyvistä suhteista Yrityksen sidosryhmäsuhteiden ulottuvuudet Sidosryhmäsuhteisiin perustuvan mainekäsityksen mukaan maine kehittyy yritystä ympäröivässä sidosryhmäverkostossa. Yrityksen sidosryhmäsuhteilla on kolme ulottuvuutta: maine, hyvä hallintotapa ja yritysvastuu (kuvio 5). Mallin keskeisinä kysymyksiä ovat, mikä on maineen suhde yrityksen hallintotapaan ja vastuulliseen liiketoimintaan. (Aula & Mantere 2005, 37) Yrityksen maine SIDOSRYHMÄ- SUHTEET Hyvä hallintotapa Yritysvastuu Kuvio 5. Sidosryhmäsuhteiden ulottuvuudet (Aula & Mantere 2005, 37).

15 15 Mallin kolme ulottuvuutta ovat asioita, jotka tulevat ymmärretyksi vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Yrityksen maine syntyy, kun yritys noudattaa hyviä tapoja, toiminta on eettisesti kestävää ja yritys pitää hyviä suhteita kaikkiin sidosryhmiinsä. (Aula & Mantere 2005, 64 66) Tämän tutkimuksen kannalta mallin keskeinen anti on sidosryhmien merkityksen tunnistaminen kaikessa yrityksen toiminnassa ja etenkin vastuullisuudessa, hyvässä hallintotavassa ja maineen rakentumisessa. Vastuullisen yrityksen tulee noudattaa hyvän hallintotavan käytäntöjä ja panostaa sidosryhmäsuhteisiinsa vaikuttaakseen yrityskuvaan ja maineeseen Rekrytointi Rekrytoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tarvittava työvoima saadaan hankituksi yritykseen (Viitala 2004, 242). Rekrytointi jaetaan kahteen ryhmään: sisäiseen ja ulkoiseen rekrytointiin. Sisäisestä rekrytoinnista on kysymys silloin, kun jo työsuhteessa oleva henkilö nimitetään avoinna olevaan toimeen organisaation sisältä. Ulkoinen rekrytointi tarkoittaa organisaation ulkopuolelta tulevan henkilön valitsemista. (Kauhanen 2003, 66) Rekrytointi on organisaation funktio, jonka tehtävänä on osaamisen ja henkilöstön riittävyys. Yritys voi rekrytoida menestystä tai täyttää syntynyt aukko henkilöstössä. Toisin sanoen rekrytoidaan täysin uutta osaamista tai täytetään tyhjäksi jäänyt aukko henkilöstössä. Rekrytointi on valtava mahdollisuus, koska uudessa työntekijässä on potentiaalia kehittyä ja kehittää, menestyä ja luoda menestystä. Onnistunut rekrytointiprosessi auttaa saamaan osaamista, jakamaan informaatiota tuotteista ja palveluista, luomaan hyvää yrityskuvaa ja hankkimaan myös uusia asiakkaita. (Vahtio 2005, 11 13) Jokaisen yrityksen menestys perustuu osaltaan osaavaan henkilöstöön. Yritysten suurin haaste on osaavan henkilöstön löytäminen ja saaminen työntekijäksi. Työtä ei enää pidetä elämäntyönä eli samalle työnantajalle tehtävänä koko uran ajan. Yritysten on vaikea rekrytoida, motivoida ja sitouttaa korkeasti koulutettuja ihmisiä tarpeeksi. Vaikka yrityksen talous, tuote ja markkinointi olisivat kunnossa, voi liiketoiminta olla

16 16 tehotonta, koska yrityksessä ei ole riittävästi tiettyjä taitoja omaavia henkilöitä, jotta yritys pystyisi vastaamaan nopeasti kaikkiin markkinamahdollisuuksiin. Se puolestaan heikentää kilpailukykyä. (Tulgan 2001, 32 34) Yritysten rekrytointitarpeet ovat suuret, mutta vaikeuksia oikean työntekijän löytämiseksi on huomattavasti. Ongelmana ovat olleet etenkin hakijoiden puutteet osaamisessa ja koulutuksessa. (Vahtio 2005, 47) Onnistuessaan rekrytointi tuo osaamista ja kilpailuetua. Epäonnistuessaan rekrytoinnista aiheutuu hukattua aikaa, taloudellisia resursseja ja yritys ei saa kaipaamaansa osaamista Tutkielman alustava teoreettinen viitekehys Kolmen edeltävän ajatusmallin ja rekrytointiteorian synteesinä on luotu tutkielman alustava teoreettinen viitekehys kuvion 6 mukaisesti. Viitekehys rakentuu vastuullisen liiketoiminnan, viestinnän, maineen, sidosryhmien ja rekrytoinnin muodostamasta kokonaisuudesta. Maine Viestintä Vastuullinen liiketoiminta Sidosryhmät REKRYTOINTI Kuvio 6. Tutkielman alustava teoreettinen viitekehys Tutkimuksen lähtökohtana on, että vastuullisen liiketoiminnan periaatteita noudattava yritys voi saada kilpailuetua vastuullisuudestaan viestinnän avulla parantuneen maineen seurauksena. Vastuullisuudella, hyvillä teoilla sekä niiden oikeanlaisella viestinnällä on positiivisia vaikutuksia maineeseen eli hyvät teot johtavat hyvään maineeseen viestinnän toimiessa työkaluna. Viitekehyksen lähtökohta on, että vastuullisuuden tulee olla tekemisen ja sen taustalla olevan ajattelun perusta ollakseen aitoa. Hyvä maine on seurausta vastuullisesta liiketoiminnasta. Hyvä maine sekä imago yrityksenä ja

17 17 työnantajana houkuttelevat enemmän laadukkaita työnhakijoita, jota tarkastellaan tutkimuksen empiirisesti toteutettavassa osiossa. Viitekehyksen vastuullisen liiketoiminnan, viestinnän ja maineen osassa on erityisen tärkeää ymmärtää sidosryhmien rooli. Sidosryhmät ohjaavat yrityksiä vastuullisemmiksi ja heidät nähdään vastuun kohteena. Yrityksen viestinnän kohteena ovat yrityksen kaikki sidosryhmät eli yritystä koskeva informaatio välitetään sidosryhmille. Yrityksen maine syntyy sidosryhmien kokemuksissa ja kertomuksissa, joten vastuullisesti hoidetun liiketoiminnan ja viestinnän seurauksena sidosryhmät mahdollisesti luottavat yritykseen enemmän ja yrityksen maine kasvaa. Sidosryhmien roolia käsitellään osana koko teoreettista tutkimusta. Koska yritys pyrkii viestinnällään rekrytoinnin onnistumiseen, käsitellään tutkielman alustavan viitekehyksen vastuullista liiketoimintaa, viestintää ja mainetta etenkin rekrytoinnin kannalta. Jokaisessa edellä mainitussa kolmessa teorian osassa pohditaan osan merkitystä rekrytoinnille. 2.2 Vastuullinen liiketoiminta Vastuullisuuden sisältö Vastuullinen liiketoiminta on syntynyt kestävän kehityksen ideologian myötävaikutuksesta. Antonio Tencatin kirjoituksessa (Zsolnai 2004, ) kestävä kehitys tarkoittaa organisaation kapasiteettia jatkaa toimintaansa äärettömään jatkuvasti vahvistamalla talous-, sosiaali- ja ympäristönäkökulmia liiketoiminnassa. Yrityksen lopullisen päämäärän ollessa lisäarvon tuottaminen, ei se voi unohtaa kontekstia, jossa se toimii. Sidosryhmien vaikutukset näkyvät organisaation toiminnassa. Esimerkiksi kuluttajien luottamus, osaaminen, tieto ovat ensiarvoisen tärkeitä yrityksen menestykselle, jota kestävän kehityksen tuomat taloudellinen vauraus, sosiaalinen koheesio ja ympäristönsuojelu ylläpitävät ja lisäävät.

18 18 John Elkingtonin Triple Bottom Line eli kolmikantamalli on yksi kuuluisimmista vastuullisuuden malleista. Triple Bottom Line syntyi kestävän kehityksen ja yrityksen sosiaalisen vastuun pohjalle. Eettiset periaatteet omaavan yrityksen yksi tärkeimmistä päämääristä on pyrkimys pitkän tähtäimen menestykseen kestävän kehityksen kautta, joten kyseinen pyrkimys ohjaa liiketoimintaa vastuullisemmaksi. Mallin lähtökohtana ovat juuri kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu (kuvio 7). (Henriques & Richardson 2004, 17 20) Yrityksen tulee harjoittaa liiketoimintaansa kestävältä pohjalta koko toimintaympäristö huomioiden, joten pelkkä taloudellinen näkökulma ei enää riitä. TALOUDELLINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU Kuvio 7. Triple Bottom line. (Henriques & Richardson 2004, 17) Niin sanotussa kolmikantamallissa vastuullisen liiketoiminnan ulottuvuudet tulevat esiin seuraavasti: yrityksen tuloksen ja toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaa se, että yritys toimii taloudellisesti terveellä pohjalla, että se minimoi tai jopa eliminoi ympäristöhaittansa, ja että se pystyy vastaamaan sidosryhmiensä odotuksiin. Ideana on, että yritykset pyrkivät tekemään omaehtoisesti sellaista, mitä niiltä ei virallisesti vaadita, mutta jonka kautta ne vahvistavat olemassaolon oikeuttaan ja turvaavat toimintansa jatkuvuuden. (Juholin 2004, 14) Byerlyn mukaan sosiaali- ja ympäristövastuun esilletulo on yksinkertaisesti seuraus kasvavasta huolesta esimerkiksi ympäristövaikutuksista ja ihmisoikeuksista. Kyse on siis huolesta oman planeettamme tulevaisuudesta. Edellä mainittujen vastuiden tarkoitus on herättää markkinoilla toimivia ymmärtämään huolen aiheellisuus. Vastuullisuuden tarkoitus on edistää vapaaehtoista ja proaktiivista liiketoimintaa. (Demirag 2005, ) Yritys on oikeudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen instituutio, joten

19 19 sen vastuukysymyksien tarkastelussa ei riitä pelkkä taloudellinen lähtökohta (Järvinen 2004, 140). Taloudellista vastuuta täydentämään tulleiden sosiaali- ja ympäristönäkökulmien voidaan sanoa tukevan yrityksen todellista päämäärää eli hengissä säilymistä. Voitto ja kannattavuus ovat vain osa hengissä säilymisen ehtoja. Sosiaali- ja ympäristövastuun kustannuksella tehty tulos voi johtaa siihen, että yhteiskunta hylkii yritystä, jonka seurauksena yrityksen toimintaedellytykset vaikeutuvat. (Ketola 2005, 39) Yritys ei voi harjoittaa liiketoimintaansa ajatellen pelkästään taloudellista menestymistä jättäen huomioimatta toimintansa muut seuraukset. Yrityksen tulee myös toimia oikein sosiaalisesti ja ympäristöä ajatellen. Taloudellinen vastuu Taloustieteen nobelisti Milton Friedman sanoi aikanaan 1970-luvulla, että yrityksen ainoa vastuu yhteiskunnalle on tehdä paras mahdollinen taloudellinen tulos lain ja yhteiskunnan sääntöjen puitteissa (Friedman 1970). Tukea Friedmanille antaa Peter F. Drucker, joka toteaa (2002, 23 24), että organisaatio on olemassa jotain nimenomaista tehtävää ja tarkoitusta varten. Yrityksen toiminnan tarkoitus on taloudellinen suorituskyky. Eli yritys on olemassa vain taloudellisten suoritusten takia, koska se voi perustella olemassaoloaan ja vaikutusvaltaansa vain taloudellisilla tuloksilla. Käytännössä yrityksen johto epäonnistuu, jos kaikki päätökset eivät perustu taloudellisen suorituskyvyn eli voimavarojen varallisuutta tuottavan kyvyn parantamiseen. Levittin mukaan hyvinvointi ja yhteiskunta eivät ole yrityksen liiketoimintaa rahan tekeminen on (Siltaoja 2006, 32). Taloudellisen voiton tavoittelu erottaa yrityksen muista organisaatiomuodoista kuten julkishallinnosta ja järjestöistä. Taloudellinen kannattavuus on liiketoiminnan jatkumisen edellytys. Siksi yritys on taloudestaan vastuussa ennen kaikkea itselleen, mutta myös muille sidosryhmille. Elinkeinoelämän keskusliiton (2007) mukaan taloudellinen vastuu on laajempi käsite kuin pelkkä tulos. Taloudellinen vastuu tarkoittaa kannattavuutta, kilpailukykyä, tehokkuutta ja omistajien tuotto-odotuksiin vastaamista. Yrityksen tulee osallistua myös taloudellisen yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottamiseen ja taloudellisten edellytysten luomiseen ympäristö- ja sosiaalivastuulle.

20 20 Taloudellisessa vastuussa on kyse taloudellisesta toiminnasta, riskienhallinnasta ja hallintokäytännöistä. Välitön taloudellinen vastuu sisältää esimerkiksi palkkojen, osinkojen ja verojen maksamista eli lakisääteisiä velvollisuuksia. Välillinen vastuu tarkastelee taloudellista vastuuta laajemmassa, kansantaloudellisessa merkityksessä. Välillisesti yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat esimerkiksi alueiden hyvinvoinnin, työllisyyden ja innovaatioidensa kautta. Vaikutuksia ilmenee välillisesti myös yrityksen alihankkijoiden ja heidän liiketoimintansa kautta. (Rohweder 2004, 98) Yrityksen taloudelliset vaikutukset ja vastuut ulottuvat myös yrityksen ulkopuolelle. Vain kannattavan yrityksen voi sanoa pystyvän antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle. Kannattavuutta ei nähdä liiketoiminnan tarkoituksena vaan rajoittavana tekijänä. Voitto ei ole selitys tai peruste liiketoiminnalle, vaan testi niiden oikeellisuudesta. Yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa on kyse hengissä säilymisestä, koska yritys ei elä tyhjiössä vaan sen voidaan sanoa olevan yhteiskunnan ja talouden välikappale. Liiketoiminnan annetaan jatkaa niin kauan kuin yhteiskunta ja talous uskovat sen tarkoittavan välttämätöntä, hyödyllistä ja tuottavaa työtä. (Drucker 2002, 27, 40) Taloudellinen hyvinvointi ja kannattavuus ovat jokaisen yrityksen hengissä säilymisen edellytys. Yrityksen toimintaedellytykset katoavat, kun se ei enää pärjää taloudellisesti. Ympäristövastuu Yrityksen ympäristövastuullinen toiminta on yrityksen aiheuttamien ympäristöongelmien- ja riskien hallintaa ja liiketoiminnan suunnittelua kestävästi esimerkiksi raaka-aineiden ja energian tarkoituksenmukaisuuteen ja saasteiden minimoimiseen perustuen. (Rohweder 2004, 99) Ympäristövastuullisuutta on myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttäminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta (Elinkeinoelämän keskusliitto 2006). Yrityksen tulee tiedostaa toimintansa ympäristövaikutukset. Vastuullinen yritys ei tuhlaa luonnonvaroja tai energiaa eikä kuormita ympäristöä ylimääräisillä saasteilla. Raimo Lovio ja Mika Kuisma ovat esittäneet, että ympäristönsuojelulla on myös positiivista taloudellista vaikutusta. Perustelut on ryhmitelty nelikenttänä, jonka ulottuvuudet ovat lyhyt ja pitkä aikaväli sekä välittömästi ja välillisesti vaikuttavat

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Tämä on Suomalainen, vakavarainen finanssiryhmittymä, joka palvelee henkilö-, maatila-,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Marjo Rakuuna LIIKETALOUDEN 1 Pääkysymys: Tutkimuskysymykset Millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenjärjestöissä?

Lisätiedot

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

ESSEE-TEHTÄVÄT 1. KYSYMYS

ESSEE-TEHTÄVÄT 1. KYSYMYS KOE 1 Elintarvike-ekonomia ja yrittäjyys, kuluttajaekonomia, maatalousekonomia ja yrittäjyys, markkinointi, metsäekonomia ja markkinointi Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Schindler Navigator Book Tavoitteiden määrittely. Toimintatapojen määrittely. Strategiset ohjeet menestykseen hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla.

Schindler Navigator Book Tavoitteiden määrittely. Toimintatapojen määrittely. Strategiset ohjeet menestykseen hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla. Tavoitteiden määrittely. Toimintatapojen määrittely. Strategiset ohjeet menestykseen hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla. Jürgen Tinggren Miguel A. Rodríguez Emmanuel Altmayer Dr. Christoph Lindenmeyer Erich

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma. LähiTapiola Varainhoito Oy 1

Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma. LähiTapiola Varainhoito Oy 1 Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma LähiTaa Varainhoito Oy 1 Agenda 1. LähiTaa Varainhoidon sijoitusfilosofia 2. Vastuullisuusanalyysi ja merkitys sijoituspäätöksissä 3. Raportoinnin

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU

MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU Kokemuksia ISO 26000 - standardista viestintäalan palveluyrityksen näkökulmasta 15.5.2013 Lotta Suistoranta Mainostoimisto Tasku Oy YRITYS Viestintä-

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tiedot Kyseessä on: Ennakointi/Uusi työnantaja: Arviointi/Työnantaja, joka on työllistänyt erityistä tukea tarvitsevan henkilön: Toimiala: Työnantaja: Katuosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot