YRITYKSEN MAINEEN RAKENTUMINEN REKRYTOINTIVIESTINNÄSSÄ VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KÄSITTEIDEN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYKSEN MAINEEN RAKENTUMINEN REKRYTOINTIVIESTINNÄSSÄ VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KÄSITTEIDEN AVULLA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamistieteiden laitos YRITYKSEN MAINEEN RAKENTUMINEN REKRYTOINTIVIESTINNÄSSÄ VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KÄSITTEIDEN AVULLA Yrityksen hallinto Pro gradu tutkielma Heinäkuu 2008 Ohjaaja: Johanna Kujala Anssi Juntunen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos, yrityksen hallinto Tekijä: JUNTUNEN, ANSSI Tutkielman nimi: Yrityksen maineen rakentuminen rekrytointiviestinnässä vastuullisen liiketoiminnan käsitteiden avulla Pro gradu tutkielma: 77s. + 4 liitesivua. Aika: Heinäkuu 2008 Avainsanat: Vastuullinen liiketoiminta, sidosryhmät, viestintä, maine, rekrytointi Tutkimuksessa käsitellään yrityksen vastuullisen liiketoiminnan merkitystä maineen rakentamisessa etenkin rekrytointiviestinnän kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä käytetään rekrytointiviestinnässä ja pohditaan, miten vastuullinen liiketoiminta vaikuttaa maineeseen. Tutkimuksen metodi on kvalitatiivinen. Vastuullisuuden ja maineen suhdetta on kuvattu tutkimuksessa tutkijan luomalla teoreettisella viitekehyksellä, joka koostuu vastuullisen liiketoiminnan, viestinnän, maineen ja sidosryhmien käsitteistä. Lähtökohtana on, että yrityksen tulee ottaa taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen vastuu huomioon liiketoiminnassaan. Yritys ei voi ajatella ainoastaan taloudellista tulosta muiden vastuun näkökulmien kustannuksella. Saadakseen hyötyä vastuullisuudestaan yritys viestii siitä sidosryhmilleen eli kertoo, että yritys ajattelee ja arvostaa myös toimintaympäristön odotuksia yrityksen toiminnasta ja haluaa toimia sen mukaisesti. Kun yritys toimii odotusten mukaan vastuullisesti ja viestii siitä oikein, vaikuttaa se positiivisesti sidosryhmien mielikuviin yrityksestä ja yrityksen maine kasvaa. Hyvä maine on kilpailutekijä, josta on myös taloudellista hyötyä. Tutkimuksen empiirisenä aineistona olevat työpaikkailmoitukset ovat kerätty yhden kuukauden ajalta sekä Aamulehden että Helsingin Sanomien sunnuntainumeroista. Tutkimuksen empiirisessä osiossa yritysten rekrytointiviestinnässään käyttämää vastuullisen liiketoiminnan käsitteistöä kuvataan sisällönanalyysin avulla. Rekrytointiviestinnästä tutkimuksessa tulkitaan vastuullisuuden merkkejä siitä, millaista yrityskuvaa yritys pyrkii rakentamaan vastuullisen liiketoiminnan käsitteillä. Empiriassa pyritään ottamaan myös kantaa vastuullisen liiketoiminnan käsitteiden käyttämisen tarkoitusperistä ja merkityksestä. Tutkimuksen tuloksena on käsitys vastuullisen liiketoiminnan mahdollisuuksista maineen rakentajana sekä käsitys miten vastuullisuuden viestinnällä yrityskuvaa on rakennettu rekrytointi-ilmoituksissa.

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Aihealueen esittely ja merkitys Tutkimusongelman täsmennys ja tavoite Tutkimuksen kulku Tutkimuksen käsitteellinen eteneminen Tutkielman eteneminen Tutkielman alustavan viitekehyksen rakentaminen Vastuullisen liiketoiminnan mallit Vastuullinen toiminta mainepääoman kartuttajana Hyvän yrityksen maine Yrityksen sidosryhmäsuhteiden ulottuvuudet Rekrytointi Tutkielman alustava teoreettinen viitekehys Vastuullinen liiketoiminta Vastuullisuuden sisältö Yrityksen vastuu sidosryhmille Vastuullisuuden tasot Viestintä Viestintäprosessi Yrityksen viestinnän tarkoitus Sidosryhmät viestinnän kohteena Maine Maine rakentuu sidosryhmien käsityksistä ja kokemuksista Maine kilpailutekijänä Maineenhallinta Yrityksen maine työnantajana Täsmennetty teoreettinen viitekehys Empiirinen tutkimus Aineisto Aineiston valinnan tausta ja aineiston keruu Aineiston käsittely Aineiston tulkinnan metodit Vastuullisen liiketoiminnan käsitteet rekrytointiviestinnässä Yleiset huomiot ilmoituksista Sertifikaatit Arvot Ympäristön huomioiminen Sosiaalisen vastuun viestintä Muu vastuullisuuden viestintä Tutkimustulosten koonti Keskustelu Johtopäätökset Luotettavuuden arviointi Aiheita jatkotutkimuksille...72 LÄHDELUETTELO LIITE 1: Esimerkki Aamulehden aineiston taulukoinnista...78 LIITE 2: Esimerkki Helsingin Sanomien aineiston taulukoinnista...80

4 4 1 Johdanto 1.1 Aihealueen esittely ja merkitys Tutkielman lähtökohtana on ajatus, että yrityksen vastuullisilla periaatteilla ja vastuullisella toiminnalla voidaan saavuttaa etua kilpailijoihin nähden esimerkiksi parantuneen maineen, helpottuvan rekrytoinnin ja sijoittajien kasvavan kiinnostuksen myötä. Vastuullinen liiketoiminta voi parhaimmillaan luoda yritykselle positiivisesti erottuvan maineen. Maine aineettomana pääomana on tärkeä osa yrityksen menestystekijöitä. Voidaan myös ajatella, että vastuullinen liiketoiminta on riskien hallintaa, jolla vastataan maineriskeihin rakentamalla liiketoiminnan kestävyyttä ja vastuullista yrityskuvaa. Vastuullisella toiminnalla voidaan saavuttaa kilpailuetua, jolla parannetaan yrityksen menestysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Vastuullisuus liiketoiminnassa on vuosien saatossa saanut useita tulkintoja. Liikemiesten velvollisuus on harjoittaa päätöksentekomenetelmiä ja noudattaa toimintatapoja, jotka ovat linjassa yhteiskuntamme tavoitteiden ja arvojen kanssa (Bowen 1953, 6). Sosiaalisten vastuiden idea edellyttää, että yrityksellä on taloudellisten ja oikeudellisten velvollisuuksien lisäksi niitä laajempia velvollisuuksia yhteiskuntaan kohtaan (McGuire 1963, 144). Koska toiminta voi vaikuttaa myös yrityksen ulkopuolisiin ryhmiin, sosiaalisen vastuun sisältö juontuu toiminnan eettisistä seurauksista. (Davis 1967, 46). Jokainen yritys tavoittelee parempaa julkisuuskuvaa saadakseen enemmän asiakkaita, parempaa työvoimaa ja niin edelleen. Sosiaaliset päämäärät ovat ihmisille tärkeimpiä, joten yrityksen, joka tavoittelee parempaa mainetta, on tuettava sosiaalisia päämääriä. (Davis 1973, 314) Vastuullinen liiketoiminta käsittää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulman yrityksen toiminnassa ja se kohdistuu kaikkiin yrityksen sidosryhmiin. Vastuullisuuden merkitys on myös kasvanut huomattavasti yrityksen raportoinnissa. (Henriques & Richardson 2004, 17 20) Sidosryhmät ohjaavat yrityksiä entistä vastuullisempaan suuntaan eli yritysten täytyy hallita vastuullisuus samalla tavalla kuin esimerkiksi kannattavuus. Yritysten täytyy tehdä asiat paremmin ja myös muut

5 5 yrityksen toimintaan vaikuttavat odotukset huomioiden. Sidosryhmiä kiinnostavat yritysten eettiset toimintatavat, kuten toimitaanko ympäristöä vahingoittaen, voiko yrityksen lupauksiin luottaa ja kantaako yritys vastuunsa teoistaan. Jos yrityksen toimintatavat eivät miellytä, asiakkaat, työntekijät ja muut yritykselle merkittävät sidosryhmät eivät välttämättä halua tehdä yhteistyötä yrityksen kanssa. Vastuullista toimintaa nykyisessä kovan kilpailun markkinatilanteessa ei pidä nähdä vain kuluja kasvattavana turhuutena vaan yritysten täytyy ottaa huomioon, mitä vastuullinen tai vastuuton toiminta voi tuoda tullessaan. Vastuullinen liiketoiminta mahdollistaa yrityksen menestyksen pitkällä aikavälillä, koska sidosryhmävuoropuhelulla voidaan sanoa saavutettavan oikeutus ja lupa toimia muilta yhteiskunnan jäseniltä. (Talvio & Välimaa 2004, 51) Vastuullisuudesta ei ainakaan ole haittaa yrityskuvalle, päinvastoin, mutta katteettomien lupausten tai vastuuttomasti lyhyen aikavälin voiton tavoitteleminen esimerkiksi ympäristöasioiden uhalla voi johtaa suuriin vaikeuksiin liiketoiminnassa. Könnölän ja Rinteen (2001, 9) mukaan yrityksen liiketoiminnan vastuita pohtimalla on mahdollista saada myös uusia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen. Heidän ajatuksensa pohjaavat käsitykseen, jossa menestyvät yritykset noudattavat lakeja, huolehtivat henkilökunnastaan, sekä kuuntelevat niin asiakasta kuin omistajaa. Aidosti vastuullinen yritys osoittaa käytännön toiminnallaan innovatiivisuutta, avoimuutta ja viime kädessä vastuullisuutta turvautumatta kyseenalaisiin rahantekomenetelmiin kuten ympäristön ylikuormittamiseen ja lapsityövoimaan. World Economic Forumin (2002) tekemän tutkimuksen mukaan yritysten mielestä vastuullisuus on hyvää liiketoimintaa, koska se auttaa maine- ja brändipääoman hallitsemisessa, työvoiman saamisessa, motivoimisessa ja sitoutumisessa. Vastuullisuuden avulla saadaan kilpailukykyä sekä markkina-asemaa on mahdollista parantaa. Tärkeä on myös sidosryhmiltä saatu lupa toimia. Yritysten tulee osoittaa, että he huolehtivat työntekijöistään. Henkilöstöstä huolehtimisen pelisääntöjä ja vastuullisuutta henkilöstöä kohtaan on mahdollista käyttää hyväksi uusien työntekijöiden hankinnassa rekrytointiviestinnän avulla. Osaavan

6 6 henkilöstön saaminen ja henkilöstön yrityksessä pysyminen ovat yksi yritysten ja johtajien suurimmista ongelmista ja haasteista. Turban ja Greening (1996, ) ovat tutkineet vastuullisuuden, maineen ja rekrytoinnin suhdetta. Heidän tutkimuksensa johtopäätöksenä todetaan, että yrityksen tulee viestiä potentiaalisten työntekijöiden joukolle tarjoavansa sosiaalista vastuuta edistävän työympäristön sekä kulttuurin ja ympäristön, joka vahvistaa työntekijöiden identiteettiä. Samalla vahvistetaan myös yrityksen identiteettiä, vastuullisuutta ja mainetta. Heidän tutkimuksensa mukaan vastuullisuudella on positiivisia vaikutuksia yrityksen maineeseen ja kiinnostavuuteen työpaikkana. Maineella on suuri merkitys yrityksen suhteessa yhteisöön, henkilöstöön, ympäristöön sekä kuluttajien näkemykseen tuotteen laadusta. Myös kiinnostavuus työnantajana on hyvän maineen seuraus. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan vastuullisella toiminnalla on positiivisista vaikutuksista maineeseen sekä mahdollisten työntekijöiden määrään ja laatuun. Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että 94 % Yhdysvalloissa MBAtutkinnon suorittaneista haastatelluista olivat valmiita työskentelemään pienemmällä palkalla yrityksessä, joka tunnetaan ympäristön, henkilöstön ja muut sidosryhmät huomioonottavasta toiminnastaan. Tukea Turbanin ja Greeningin tutkimukselle antavat myös Schmidt Arbinger ja Freeman (2000, ), jotka ovat tutkineet vastuullisuutta kilpailuetuna etenkin koulutettujen ja korkeamman aseman tehtäviin rekrytoitaessa. Koulutetut ja esimerkiksi vakuuttavan työkokemuksen avulla korkeaan asemaan pyrkivät työnhakijat ovat erityisasemassa, koska heillä on enemmän valinnanvaraa työmarkkinoilla. 1.2 Tutkimusongelman täsmennys ja tavoite Tutkimuksella on aina jokin tarkoitus tai tehtävä, joka ohjaa tutkimusstrategisia valintoja (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 151). Tämän tutkimuksen tarkoitus on löytää ja analysoida rekrytointiviestinnästä merkkejä, joilla vastuullista liiketoimintaa käytetään maineen parantamisen apuvälineenä ja rekrytointiviestinnässä työnhakijoiden huomion herättämiseksi.

7 7 Tutkimuksen lähtökohtana on, että yritys voi parantaa mainettaan vastuullisen liiketoiminnan avulla. Tarkoitukseni on selvittää, miten vastuullisen liiketoiminnan avulla mainetta voi parantaa ja millaista yrityskuvaa yritykset haluavat vastuullisen liiketoiminnan käsitteillä rakentaa ja miksi. Tutkimuksen pääkysymys on: Millaista mainetta yritykset rakentavat vastuullisen liiketoiminnan käsitteiden avulla rekrytointiviestinnässä? Tutkimuksessa selvitetään, millaista mainetta yritykset pyrkivät luomaan tuomalla esiin vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä rekrytointiviestinnässään. Tutkimuksessa pohditaan myös miksi vastuullista liiketoimintaa ja sen käsitteitä halutaan tuoda esille yrityksen toiminnassa ja viestinnässä. Alaongelmina tutkielmassa ovat: Miten vastuullista liiketoimintaa voidaan käsitteellistää? Tutkimuksessa tarkastellaan teorian avulla, mitä vastuullinen liiketoiminta on, kenelle yritys on vastuussa ja miksi vastuun tiedostaminen on tärkeää. Miten yrityksen viestinnän ja maineen välistä suhdetta voidaan käsitteellistää? Tutkimuksessa pohditaan teorian avulla, miksi vastuullisuuden viestintä on tärkeää ja miten viestinnän avulla vaikutetaan myös maineen rakentamiseen. Miten yritykset käyttävät vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä hyväkseen rekrytointiviestinnässä? Tutkimuksessa selvitetään empirian avulla, miten vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä käytetään rekrytointiviestinnässä ja mitä vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä erityisesti tuodaan esiin viestinnän keinoin.

8 8 1.3 Tutkimuksen kulku Tutkimuksen käsitteellinen eteneminen Tutkimusote on kvalitatiivinen eli laadullinen. Kvalitatiivisen tutkimuksen perusajatuksena on kuvata todellisuutta mahdollisemman kokonaisvaltaisesti ja siten pyrkiä löytämään tosiasioita (Hirsjärvi ym. 2000, 151). Laadullinen tutkimus on kaksiosainen tutkimus. Ensin pyritään pelkistämään havainnot tarkastelemalla aineistoa teoreettis-metodologisesta näkökulmasta eli teoreettisen viitekehyksen ja tutkimusongelman näkökulmasta. Tarkastelussa esiin nousseista havainnoista pyritään löytämään yhteisiä tekijöitä ja siihen pohjautuen toisessa vaiheessa tuloksia tulkitsemalla pyritään tutkimusongelmien ratkaisuun. (Alasuutari 1993, 23) Laadullisen aineiston analyysillä pyritään luomaan hajanaiseen aineistoon selkeyttä ja tuottaa siten uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Analyysin avulla aineisto pyritään tiivistämään kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Analyysin tulokset ovat aina tutkijan ajattelutyön tuloksena syntyneitä konstruktioita. Tutkija työstää aineistosta analyysinsa perustuen tutkimuksen tarkoitukseen ja aikaisempien tutkimusten perehtyneisyyteen. (Eskola & Suoranta 1998, 138,158) Tutkimuksen empiiristä aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysillä voidaan analysoida aineistoa systemaattisesti. Analyysillä pyritään tiivistämään ja yleistämään tutkittava ilmiö järjestelemällä aineisto johtopäätöksiä varten ilman, että aineiston sisältämä tieto katoaa. Sisällönanalyysissä aineisto pilkotaan osiin ja kootaan uudelleen loogisen päättelyn ja tulkinnan avulla. (Tuomi & Sarajärvi, ). Tutkimus on lähtenyt liikkeelle vastuullisen liiketoiminnan pohdinnasta eli mitä vastuita yrityksellä on ja kenelle. Vastuullisessa liiketoiminnassa merkittävässä osassa ovat yritysetiikka ja laaja sidosryhmien huomioiminen. Vastuullisuudesta tulee myös viestiä, jotta siitä voidaan hyötyä. Yritys voi hyötyä vastuullisuudestaan esimerkiksi parantuneen maineen muodossa. Maineesta on hyötyä rekrytoinnissa, koska paremman maineen voidaan sanoa houkuttelevan enemmän parempia työntekijöitä. Tutkimuksen

9 9 lähtökohtana vastuullisella liiketoiminnalla tavoitellaan kilpailuetua, mutta tutkimuksessa kilpailuetu otetaan annettuna eikä sitä tarkastella tarkemmin teorian tasolla. Tutkimuksen ajattelun etenemistä on havainnollistettu kuviossa 1. Kilpailuetu! Rekrytointi Maine Viestintä Etiikka Sidosryhmäajattelu Vastuullinen liiketoiminta Kuvio 1. Tutkielman eteneminen Vastuullinen liiketoiminta on yrityksen arvoista, tavoitteista ja toiminnoista juontuvaa vastuuta, joka ottaa huomioon sidosryhmiensä odotukset. Vastuullisuuden perustana ovat taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset periaatteet. Tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen vapaaehtoisesti. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2006) Sidosryhmiä ovat kaikki ryhmät ja yksilöt, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä kaikki ryhmät, joihin yritys voi vaikuttaa (Freeman, 1984). Viestintää kuvataan seuraavalla lauseella kuka sanoo mitä, kenelle, minkä välityksellä ja millaisin vaikutuksin. (Vuokko 2002, 28 29) Maine on sidosryhmien näkemys organisaatiosta ja siitä, miten luotettava, vastuullinen ja uskottava organisaatio on (Aula & Heinonen 2002, 25 26). Rekrytoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tarvittava työvoima saadaan hankituksi yritykseen (Viitala 2004, 242).

10 Tutkielman eteneminen Johdantokappaleessa 1 kerrotaan aluksi tutkimuksen taustasta ja esitellään tutkimuskysymykset. Johdannossa pyritään havainnollistamaan myös tämän tutkimuksen prosessin kulkua eli miten tutkijan ajattelu on käsitteellisesti edennyt tutkimusta tehdessä. Kappale 2 muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Aluksi esitellään vastuullisen liiketoiminnan ja maineen välistä suhdetta selittäviä malleja ja rekrytointiin liittyvää teoriaa, joiden pohjalta rakennetaan tutkielmalle alustava viitekehys. Vastuullisen liiketoiminnan osio käsittelee vastuullisen liiketoiminnan sisältöä eli taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmia (Henriques & Richardson 2004, 17 20). Vastuullisuuden kannalta pohditaan myös yrityksen vastuullisuuden tasoja, joita ovat taloudellinen, lainmukainen, eettinen ja vapaaehtoinen vastuu (Carroll & Buchholtz 2006, 35 41). Myös sidosryhmät vastuullisen liiketoiminnan kohteena saavat huomiota. Seuraavaksi tarkastellaan yrityksen viestinnän teoriaa ja merkitystä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Viestintäkappaleessa aukaistaan yrityksen viestintäprosessin toimintaa sekä tärkeyttä yrityksen liiketoiminnan kannalta. Mainetta käsittelevässä osassa käydään läpi maineen merkitystä kilpailutekijänä sekä maineen rakentumista sidosryhmien kertomuksista ja kokemuksista. Lopuksi esitellään tutkimuksen täsmennetty teoreettinen viitekehys. Tutkimuksella etsitään vastauksia vastuullisen liiketoiminnan vaikutuksia viestinnän kautta maineeseen. Yksi paremman maineen hyötyjä on sen vaikutukset yrityksen rekrytointiin eli parempi maine houkuttelee enemmän osaavia työnhakijoita. Rekrytointiin liittyviä näkökulmia tuodaan esiin jokaisessa kappaleessa. Tutkielman empiirinen aineisto vastuullisen liiketoiminnan viestinnästä (kappale 3) on kerätty työpaikkailmoitusten muodossa Aamulehden sekä Helsingin Sanomien sunnuntai-numeroista yhden kuukauden ajanjaksolta. Ilmoituksista analysoidaan yritysten esille tuomia vastuullisen liiketoiminnan käsitteitä rekrytointia tukevana tekijänä. Lopuksi muodostetaan synteesi tutkielman tuloksista.

11 11 Kappaleessa 4 esitetään tutkielman johtopäätökset teoreettisten sekä empiiristen implikaatioiden osalta. Aiheita on pohdittu myös jatkotutkimusta varten. Raportin etenemistä on havainnollistettu kuviossa 2. Kappale 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuskysymykset Tutkimuksen kulku Kappale 2 Tutkielman perustana olevat mallit ja teoria Alustava teoreettinen viitekehys o Vastuullinen liiketoiminta o Viestintä o Maine Täsmennetty teoreettinen viitekehys Kappale 3 Aineiston keruu Metodi Analyysi Tulokset Kappale 4 Johtopäätökset ja keskustelu Luotettavuus Jatkotutkimus Kuvio 2. Tutkielman eteneminen.

12 12 2 Tutkielman alustavan viitekehyksen rakentaminen 2.1 Vastuullisen liiketoiminnan mallit Tutkielman lähtökohtana ovat toimineet kolme seuraavaksi esitettyä ajatusmallia vastuullisen liiketoiminnan, sidosryhmien ja maineen yhteyksistä. Mallit kuvaavat vastuullisuuden ja maineen suhdetta vastuullisuuden, maineen tai sidosryhmien näkökulmasta. Ensimmäinen malli kuvaa vastuullisen toiminnan vaikutuksista mainepääoman kartuttamisessa, toinen hyvän maineen rakennukseen tarvittavia tekijöitä ja kolmas sidosryhmien vaikutusta yritykseen. Lisäksi esiteltävän rekrytointiin liittyvän teorian merkitys on ollut lähtökohtaisesti suuri tutkimusta aloitettaessa Vastuullinen toiminta mainepääoman kartuttajana Mainepääoman kartuttamisen mallin lähtökohtana on yrityksen oman vastuunsa tunteminen. Prosessissa vastuullisuudesta nousevat eettinen toiminta, yhteiskunnallinen integraatio ja taloudellisen kannattavuuden turvaaminen johtavat hyvään maineeseen ja sitä kautta kilpailukyvyn parantumiseen. Eettinen toiminta tarkoittaa yleisiä, yhteiskunnallisia sääntöjä, joita myös sidosryhmien oletetaan noudattavan. Yrityksen integraatio yhteiskuntaan tarkoittaa yritystä osana yhteiskuntaa hyödykkeiden tuottajana, veronmaksajana sekä työllistäjänä. Laajemmassa näkökulmassa yrityksen tulee tuntea toimintaympäristönsä. Yrityksen menestyminen ja maine perustuu sidosryhmiin, joten yrityksen vastuullisen liiketoiminnan perusta on sidosryhmien tarpeiden huomiointi ja tyydyttäminen. Yhteiskunnallinen osallistuminen antaa yritykselle tuntuman markkinoihinsa ja siten parantaa päätöksenteon onnistumista. Lyhyellä tähtäimellä sidosryhmien uskollisuus ja luottamus yritykseen kasvavat. Pitkällä tähtäimellä parantunut maine tuo yritykselle kilpailuetua ja vaikuttaa positiivisesti myös taloudelliseen tulokseen. (Könnölä & Rinne 2001, 42 43) Kuvio 3 kuvaa mainepääoman karttumisen prosessia vastuullisen liiketoiminnan avulla.

13 13 Toiminnan Yhtiön Sidos- Lyhyt Pitkä Perusta toiminta ryhmät tähtäin tähtäin Taloudellinen toiminta Työntekijät Sijoittajat Uskollisuus/ motivaatio Kilpailuetu Vastuullisuus Integraatio Yhteiskuntaan Asiakkaat Luottamus Maine Eettinen toiminta Yhteiskunta Ym. Uskottavuus Usko Tuloksellisuus Kuvio 3. Malli vastuullisen toiminnan vaikutuksista mainepääoman kartuttamisesta. (Könnölä & Rinne 2001, 43 muunneltu Logan, Roy & Regelbrugge, 1997) Mallissa keskeistä tämän tutkimuksen kannalta on lähtökohta eli yrityksen vastuullisuus ja lopputulos eli parantunut maine, jonka kautta mahdollistetaan kilpailuedun saavuttaminen ja parempi tuloksellisuus. Malli on oikeansuuntaisesta sisällöstään huolimatta monimutkainen kokonaisuus, jossa etenkin kuvion muodossa liian monta tärkeää asiaa pyritään nostamaan prosessin keskiöön ja mallin syy-seuraus-suhteet jäävät liian epäselviksi Hyvän yrityksen maine Maineen kautta ajateltuna vastuullisen liiketoiminnan ja maineen suhde on esitetty kuviossa 4. Hyvän maineen aikaansaaminen yrityksessä edellyttää hyviä tekoja, hyvän viestintää ja hyvää suhdetoimintaa. Yrityksen maine rakentuu aina hyvien tekojen pohjalle. Maine kuitenkin rakentuu yleisössä, joten hyvien tekojen kommunikointi on tärkeää eli tarvitaan hyvien tekojen viestintää. Maine on tarinoita, joita yrityksestä kerrotaan, joten toiminta ilman kommunikointia ei ole vielä johda hyvään maineeseen, koska kukaan ei tiedä hyvistä teoista. Hyvät sidosryhmäsuhteet syntyvät vuorovaikutussuhteissa eli kun yritys kommunikoi hyviä tekojaan yleisölle. Hyvät suhteet yhdessä tekojen ja viestinnän kanssa luovat maineen. (Aula & Mantere 2005, 26 27)

14 14 Hyvän viestintä Hyvän yrityksen Hyvät teot maine Hyvät suhteet Kuvio 4. Maine edellyttää hyviä tekoja, hyvää viestintää ja erinomaista suhteiden hoitoa (Aula & Mantere 2005, 27). Tämän tutkimuksen kannalta mallissa keskeistä ovat sen osat eli teot, viestintä, suhteet ja maine. Maineen tavoittelu ei kuitenkaan voi olla lähtökohtaisesti ajattelun keskiössä kun vastuullisuus otetaan osaksi yrityksen liiketoimintaa. Maine on seuraus hyvistä teoista, tekojen viestinnästä ja vuorovaikutuksessa syntyneistä hyvistä suhteista Yrityksen sidosryhmäsuhteiden ulottuvuudet Sidosryhmäsuhteisiin perustuvan mainekäsityksen mukaan maine kehittyy yritystä ympäröivässä sidosryhmäverkostossa. Yrityksen sidosryhmäsuhteilla on kolme ulottuvuutta: maine, hyvä hallintotapa ja yritysvastuu (kuvio 5). Mallin keskeisinä kysymyksiä ovat, mikä on maineen suhde yrityksen hallintotapaan ja vastuulliseen liiketoimintaan. (Aula & Mantere 2005, 37) Yrityksen maine SIDOSRYHMÄ- SUHTEET Hyvä hallintotapa Yritysvastuu Kuvio 5. Sidosryhmäsuhteiden ulottuvuudet (Aula & Mantere 2005, 37).

15 15 Mallin kolme ulottuvuutta ovat asioita, jotka tulevat ymmärretyksi vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Yrityksen maine syntyy, kun yritys noudattaa hyviä tapoja, toiminta on eettisesti kestävää ja yritys pitää hyviä suhteita kaikkiin sidosryhmiinsä. (Aula & Mantere 2005, 64 66) Tämän tutkimuksen kannalta mallin keskeinen anti on sidosryhmien merkityksen tunnistaminen kaikessa yrityksen toiminnassa ja etenkin vastuullisuudessa, hyvässä hallintotavassa ja maineen rakentumisessa. Vastuullisen yrityksen tulee noudattaa hyvän hallintotavan käytäntöjä ja panostaa sidosryhmäsuhteisiinsa vaikuttaakseen yrityskuvaan ja maineeseen Rekrytointi Rekrytoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tarvittava työvoima saadaan hankituksi yritykseen (Viitala 2004, 242). Rekrytointi jaetaan kahteen ryhmään: sisäiseen ja ulkoiseen rekrytointiin. Sisäisestä rekrytoinnista on kysymys silloin, kun jo työsuhteessa oleva henkilö nimitetään avoinna olevaan toimeen organisaation sisältä. Ulkoinen rekrytointi tarkoittaa organisaation ulkopuolelta tulevan henkilön valitsemista. (Kauhanen 2003, 66) Rekrytointi on organisaation funktio, jonka tehtävänä on osaamisen ja henkilöstön riittävyys. Yritys voi rekrytoida menestystä tai täyttää syntynyt aukko henkilöstössä. Toisin sanoen rekrytoidaan täysin uutta osaamista tai täytetään tyhjäksi jäänyt aukko henkilöstössä. Rekrytointi on valtava mahdollisuus, koska uudessa työntekijässä on potentiaalia kehittyä ja kehittää, menestyä ja luoda menestystä. Onnistunut rekrytointiprosessi auttaa saamaan osaamista, jakamaan informaatiota tuotteista ja palveluista, luomaan hyvää yrityskuvaa ja hankkimaan myös uusia asiakkaita. (Vahtio 2005, 11 13) Jokaisen yrityksen menestys perustuu osaltaan osaavaan henkilöstöön. Yritysten suurin haaste on osaavan henkilöstön löytäminen ja saaminen työntekijäksi. Työtä ei enää pidetä elämäntyönä eli samalle työnantajalle tehtävänä koko uran ajan. Yritysten on vaikea rekrytoida, motivoida ja sitouttaa korkeasti koulutettuja ihmisiä tarpeeksi. Vaikka yrityksen talous, tuote ja markkinointi olisivat kunnossa, voi liiketoiminta olla

16 16 tehotonta, koska yrityksessä ei ole riittävästi tiettyjä taitoja omaavia henkilöitä, jotta yritys pystyisi vastaamaan nopeasti kaikkiin markkinamahdollisuuksiin. Se puolestaan heikentää kilpailukykyä. (Tulgan 2001, 32 34) Yritysten rekrytointitarpeet ovat suuret, mutta vaikeuksia oikean työntekijän löytämiseksi on huomattavasti. Ongelmana ovat olleet etenkin hakijoiden puutteet osaamisessa ja koulutuksessa. (Vahtio 2005, 47) Onnistuessaan rekrytointi tuo osaamista ja kilpailuetua. Epäonnistuessaan rekrytoinnista aiheutuu hukattua aikaa, taloudellisia resursseja ja yritys ei saa kaipaamaansa osaamista Tutkielman alustava teoreettinen viitekehys Kolmen edeltävän ajatusmallin ja rekrytointiteorian synteesinä on luotu tutkielman alustava teoreettinen viitekehys kuvion 6 mukaisesti. Viitekehys rakentuu vastuullisen liiketoiminnan, viestinnän, maineen, sidosryhmien ja rekrytoinnin muodostamasta kokonaisuudesta. Maine Viestintä Vastuullinen liiketoiminta Sidosryhmät REKRYTOINTI Kuvio 6. Tutkielman alustava teoreettinen viitekehys Tutkimuksen lähtökohtana on, että vastuullisen liiketoiminnan periaatteita noudattava yritys voi saada kilpailuetua vastuullisuudestaan viestinnän avulla parantuneen maineen seurauksena. Vastuullisuudella, hyvillä teoilla sekä niiden oikeanlaisella viestinnällä on positiivisia vaikutuksia maineeseen eli hyvät teot johtavat hyvään maineeseen viestinnän toimiessa työkaluna. Viitekehyksen lähtökohta on, että vastuullisuuden tulee olla tekemisen ja sen taustalla olevan ajattelun perusta ollakseen aitoa. Hyvä maine on seurausta vastuullisesta liiketoiminnasta. Hyvä maine sekä imago yrityksenä ja

17 17 työnantajana houkuttelevat enemmän laadukkaita työnhakijoita, jota tarkastellaan tutkimuksen empiirisesti toteutettavassa osiossa. Viitekehyksen vastuullisen liiketoiminnan, viestinnän ja maineen osassa on erityisen tärkeää ymmärtää sidosryhmien rooli. Sidosryhmät ohjaavat yrityksiä vastuullisemmiksi ja heidät nähdään vastuun kohteena. Yrityksen viestinnän kohteena ovat yrityksen kaikki sidosryhmät eli yritystä koskeva informaatio välitetään sidosryhmille. Yrityksen maine syntyy sidosryhmien kokemuksissa ja kertomuksissa, joten vastuullisesti hoidetun liiketoiminnan ja viestinnän seurauksena sidosryhmät mahdollisesti luottavat yritykseen enemmän ja yrityksen maine kasvaa. Sidosryhmien roolia käsitellään osana koko teoreettista tutkimusta. Koska yritys pyrkii viestinnällään rekrytoinnin onnistumiseen, käsitellään tutkielman alustavan viitekehyksen vastuullista liiketoimintaa, viestintää ja mainetta etenkin rekrytoinnin kannalta. Jokaisessa edellä mainitussa kolmessa teorian osassa pohditaan osan merkitystä rekrytoinnille. 2.2 Vastuullinen liiketoiminta Vastuullisuuden sisältö Vastuullinen liiketoiminta on syntynyt kestävän kehityksen ideologian myötävaikutuksesta. Antonio Tencatin kirjoituksessa (Zsolnai 2004, ) kestävä kehitys tarkoittaa organisaation kapasiteettia jatkaa toimintaansa äärettömään jatkuvasti vahvistamalla talous-, sosiaali- ja ympäristönäkökulmia liiketoiminnassa. Yrityksen lopullisen päämäärän ollessa lisäarvon tuottaminen, ei se voi unohtaa kontekstia, jossa se toimii. Sidosryhmien vaikutukset näkyvät organisaation toiminnassa. Esimerkiksi kuluttajien luottamus, osaaminen, tieto ovat ensiarvoisen tärkeitä yrityksen menestykselle, jota kestävän kehityksen tuomat taloudellinen vauraus, sosiaalinen koheesio ja ympäristönsuojelu ylläpitävät ja lisäävät.

18 18 John Elkingtonin Triple Bottom Line eli kolmikantamalli on yksi kuuluisimmista vastuullisuuden malleista. Triple Bottom Line syntyi kestävän kehityksen ja yrityksen sosiaalisen vastuun pohjalle. Eettiset periaatteet omaavan yrityksen yksi tärkeimmistä päämääristä on pyrkimys pitkän tähtäimen menestykseen kestävän kehityksen kautta, joten kyseinen pyrkimys ohjaa liiketoimintaa vastuullisemmaksi. Mallin lähtökohtana ovat juuri kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu (kuvio 7). (Henriques & Richardson 2004, 17 20) Yrityksen tulee harjoittaa liiketoimintaansa kestävältä pohjalta koko toimintaympäristö huomioiden, joten pelkkä taloudellinen näkökulma ei enää riitä. TALOUDELLINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU Kuvio 7. Triple Bottom line. (Henriques & Richardson 2004, 17) Niin sanotussa kolmikantamallissa vastuullisen liiketoiminnan ulottuvuudet tulevat esiin seuraavasti: yrityksen tuloksen ja toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaa se, että yritys toimii taloudellisesti terveellä pohjalla, että se minimoi tai jopa eliminoi ympäristöhaittansa, ja että se pystyy vastaamaan sidosryhmiensä odotuksiin. Ideana on, että yritykset pyrkivät tekemään omaehtoisesti sellaista, mitä niiltä ei virallisesti vaadita, mutta jonka kautta ne vahvistavat olemassaolon oikeuttaan ja turvaavat toimintansa jatkuvuuden. (Juholin 2004, 14) Byerlyn mukaan sosiaali- ja ympäristövastuun esilletulo on yksinkertaisesti seuraus kasvavasta huolesta esimerkiksi ympäristövaikutuksista ja ihmisoikeuksista. Kyse on siis huolesta oman planeettamme tulevaisuudesta. Edellä mainittujen vastuiden tarkoitus on herättää markkinoilla toimivia ymmärtämään huolen aiheellisuus. Vastuullisuuden tarkoitus on edistää vapaaehtoista ja proaktiivista liiketoimintaa. (Demirag 2005, ) Yritys on oikeudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen instituutio, joten

19 19 sen vastuukysymyksien tarkastelussa ei riitä pelkkä taloudellinen lähtökohta (Järvinen 2004, 140). Taloudellista vastuuta täydentämään tulleiden sosiaali- ja ympäristönäkökulmien voidaan sanoa tukevan yrityksen todellista päämäärää eli hengissä säilymistä. Voitto ja kannattavuus ovat vain osa hengissä säilymisen ehtoja. Sosiaali- ja ympäristövastuun kustannuksella tehty tulos voi johtaa siihen, että yhteiskunta hylkii yritystä, jonka seurauksena yrityksen toimintaedellytykset vaikeutuvat. (Ketola 2005, 39) Yritys ei voi harjoittaa liiketoimintaansa ajatellen pelkästään taloudellista menestymistä jättäen huomioimatta toimintansa muut seuraukset. Yrityksen tulee myös toimia oikein sosiaalisesti ja ympäristöä ajatellen. Taloudellinen vastuu Taloustieteen nobelisti Milton Friedman sanoi aikanaan 1970-luvulla, että yrityksen ainoa vastuu yhteiskunnalle on tehdä paras mahdollinen taloudellinen tulos lain ja yhteiskunnan sääntöjen puitteissa (Friedman 1970). Tukea Friedmanille antaa Peter F. Drucker, joka toteaa (2002, 23 24), että organisaatio on olemassa jotain nimenomaista tehtävää ja tarkoitusta varten. Yrityksen toiminnan tarkoitus on taloudellinen suorituskyky. Eli yritys on olemassa vain taloudellisten suoritusten takia, koska se voi perustella olemassaoloaan ja vaikutusvaltaansa vain taloudellisilla tuloksilla. Käytännössä yrityksen johto epäonnistuu, jos kaikki päätökset eivät perustu taloudellisen suorituskyvyn eli voimavarojen varallisuutta tuottavan kyvyn parantamiseen. Levittin mukaan hyvinvointi ja yhteiskunta eivät ole yrityksen liiketoimintaa rahan tekeminen on (Siltaoja 2006, 32). Taloudellisen voiton tavoittelu erottaa yrityksen muista organisaatiomuodoista kuten julkishallinnosta ja järjestöistä. Taloudellinen kannattavuus on liiketoiminnan jatkumisen edellytys. Siksi yritys on taloudestaan vastuussa ennen kaikkea itselleen, mutta myös muille sidosryhmille. Elinkeinoelämän keskusliiton (2007) mukaan taloudellinen vastuu on laajempi käsite kuin pelkkä tulos. Taloudellinen vastuu tarkoittaa kannattavuutta, kilpailukykyä, tehokkuutta ja omistajien tuotto-odotuksiin vastaamista. Yrityksen tulee osallistua myös taloudellisen yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottamiseen ja taloudellisten edellytysten luomiseen ympäristö- ja sosiaalivastuulle.

20 20 Taloudellisessa vastuussa on kyse taloudellisesta toiminnasta, riskienhallinnasta ja hallintokäytännöistä. Välitön taloudellinen vastuu sisältää esimerkiksi palkkojen, osinkojen ja verojen maksamista eli lakisääteisiä velvollisuuksia. Välillinen vastuu tarkastelee taloudellista vastuuta laajemmassa, kansantaloudellisessa merkityksessä. Välillisesti yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat esimerkiksi alueiden hyvinvoinnin, työllisyyden ja innovaatioidensa kautta. Vaikutuksia ilmenee välillisesti myös yrityksen alihankkijoiden ja heidän liiketoimintansa kautta. (Rohweder 2004, 98) Yrityksen taloudelliset vaikutukset ja vastuut ulottuvat myös yrityksen ulkopuolelle. Vain kannattavan yrityksen voi sanoa pystyvän antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle. Kannattavuutta ei nähdä liiketoiminnan tarkoituksena vaan rajoittavana tekijänä. Voitto ei ole selitys tai peruste liiketoiminnalle, vaan testi niiden oikeellisuudesta. Yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa on kyse hengissä säilymisestä, koska yritys ei elä tyhjiössä vaan sen voidaan sanoa olevan yhteiskunnan ja talouden välikappale. Liiketoiminnan annetaan jatkaa niin kauan kuin yhteiskunta ja talous uskovat sen tarkoittavan välttämätöntä, hyödyllistä ja tuottavaa työtä. (Drucker 2002, 27, 40) Taloudellinen hyvinvointi ja kannattavuus ovat jokaisen yrityksen hengissä säilymisen edellytys. Yrityksen toimintaedellytykset katoavat, kun se ei enää pärjää taloudellisesti. Ympäristövastuu Yrityksen ympäristövastuullinen toiminta on yrityksen aiheuttamien ympäristöongelmien- ja riskien hallintaa ja liiketoiminnan suunnittelua kestävästi esimerkiksi raaka-aineiden ja energian tarkoituksenmukaisuuteen ja saasteiden minimoimiseen perustuen. (Rohweder 2004, 99) Ympäristövastuullisuutta on myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttäminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta (Elinkeinoelämän keskusliitto 2006). Yrityksen tulee tiedostaa toimintansa ympäristövaikutukset. Vastuullinen yritys ei tuhlaa luonnonvaroja tai energiaa eikä kuormita ympäristöä ylimääräisillä saasteilla. Raimo Lovio ja Mika Kuisma ovat esittäneet, että ympäristönsuojelulla on myös positiivista taloudellista vaikutusta. Perustelut on ryhmitelty nelikenttänä, jonka ulottuvuudet ovat lyhyt ja pitkä aikaväli sekä välittömästi ja välillisesti vaikuttavat

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot