EaSI. EU:n uusi työllisyysja sosiaalipolitiikan. katto-ohjelma. Sosiaalinen Eurooppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EaSI. EU:n uusi työllisyysja sosiaalipolitiikan. katto-ohjelma. Sosiaalinen Eurooppa"

Transkriptio

1 EaSI EU:n uusi työllisyysja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma Sosiaalinen Eurooppa

2

3 EaSI EU:n uusi työllisyysja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma Euroopan komissio Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto Käsikirjoitus valmistunut marraskuussa 2013

4 Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, miten tässä julkaisussa olevia tietoja käytetään. Julkaisun sisältämien linkkien toimivuus on tarkistettu käsikirjoitusvaiheessa. Kannen kuva: Mi Ran Collin Euroopan unioni Muiden kuin Euroopan unionin tekijänoikeuksin suojattujen valokuvien käytön tai jäljentämisen osalta lupaa on anottava suoraan tekijänoikeuksien omistajilta. Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Maksuton palvelunumero (*): (*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun. Lisätietoa Euroopan unionista on saatavana internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ja tiivistelmä ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 ISBN doi: /40277 (print) ISBN doi: /47852 (PDF) Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille (ECF)

5 Esipuhe Työllisyys ja sosiaalinen tilanne ovat tällä hetkellä sekä ihmisten että hallitusten suurimmat huolenaiheet eri puolilla unionia. Ne myös uhkaavat sekä pitkällä että keskipitkällä aikavälillä EU:n yhtenäisyyttä, vakautta, kilpailukykyä ja vaurautta. Nykyisinä talouskriisin aikoina ja demografisten, ympäristöllisten ja teknisten haasteiden vaikuttaessa työmarkkinoihin ja sosiaalisen suojelun järjestelmiin Eurooppa tarvitsee Euroopan sosiaalirahaston (ESR) lisäksi EU-tason välineen luomaan, testaamaan ja levittämään innovatiivisia toimintaratkaisuja, joiden avulla voidaan luoda kestävää pitkän aikavälin kasvua ja työpaikkoja, kuroa umpeen jäsenvaltioiden välisiä eroja sekä edetä kohti sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämistä. Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU:n ohjelma (EaSI) pyrkii täyttämään tämän kuilun. Se tukee Eurooppa strategian täytäntöönpanoa työllisyyden, sosiaalisten asioiden ja osallisuuden alueilla täydentäen ESR-rahastoa (joka keskittyy paikallisen ja kansallisen tason projekteihin) painopisteenään innovatiiviset, Euroopan-laajuiset projektit. EaSI-ohjelman ensisijaiset toiminnot vuosina auttavat jäsenvaltioita nykyaikaistamaan työmarkkinoitaan ja sosiaaliturvajärjestelmiään sekä parantamaan etenkin nuorten työllisyyttä. Muita tärkeitä tehtäviä ovat töiden luomisen tukeminen, erittäin ammattitaitoisen työvoiman määrän lisääminen, muutokseen sopeutumisen kannustaminen ja rakenneuudistusten ennakointi, maantieteellisen liikkuvuuden parantaminen ja sosiaalisen innovaation edistäminen. Tunnistamalla, analysoimalla ja levittämällä parhaita käytäntöjä EaSI tukee pyrkimyksiä suunnitella ja ottaa käyttöön työllisyyteen ja sosiaalisiin asioihin liittyviä uudistuksia Euroopanlaajuisesti, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Konkreettisilla projekteilla ja toiminnoilla voidaan testata uudistuksia paikallisesti, ennen kuin onnistuneimmat niistä otetaan käyttöön laajemmassa mittakaavassa muun muassa ESR:n kautta. EaSI osoittaakin noin 100 miljoonaa euroa näihin kokeiluihin kriittisimmillä politiikan alueilla, kuten nuorten työllistymisessä tai huono-osaisten ryhmien osallisuudessa. EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 3

6 Kun EURES-ohjelma yhdistetään EaSI-ohjelmaan, voidaan käynnistää erityisiä liikkuvuusjärjestelyjä, joiden tarkoituksena on helpottaa työnhakua ja parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista EU:n tasolla. EaSI tarjoaa myös uuden rahoitusvälineen sosiaalisten yritysten tukemiseen ja takaa menestyneen mikrorahoitusvälineemme jatkuvuuden. Vaikka EaSI:lle suunniteltu budjetti on suhteellisen pieni, se tarjoaa alustan politiikan innovaatiolle ja kokeilulle, ja jäsenvaltiot voivat laajentaa toimintaa muun muassa ESR:n tuen avulla. Meillä on vielä pitkä matka kuljettavana, ennen kuin saavutamme vuodelle 2020 asetetut yhteiset tavoitteet. Tämän julkaisun tarkoitus on auttaa tuomalla esiin joitakin tapoja, joilla EaSI ja sen laaja sidosryhmäjoukko voivat auttaa ohjaamaan politiikkaamme ja toimintaamme oikeaan suuntaan. László Andor Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava komissaari 4 EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma

7 Sisällys Esipuhe Mistä EaSI-ohjelmassa on kyse PROGRESS: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan nykyaikaistaminen EURES: ammatillisen liikkuvuuden edistäminen Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys Lue lisää ja seuraa meitä EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 5

8

9 1. Mistä EaSI-ohjelmassa on kyse Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) on Euroopan-tason rahoitusväline, jota Euroopan komissio hallinnoi suoraan. Ohjelman tarkoitus on tukea työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa sekä työvoiman liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. EaSI:n rahoituksen avulla testataan ja arvioidaan uudistusideoita ensin paikallisella tasolla ja sitten parhaat ideat otetaan käyttöön laajemmin eri jäsenvaltioissa. EaSI:n ydintoimintaa on sosiaalisen innovoinnin käsite, ja sen erityisessä painopisteessä ovat nuoret. Ohjelma jakaa miljoonaa euroa vuodessa sosiaalisen innovoinnin toimintoihin. EaSI kokoaa yhteen kolme vuosina erikseen hallinnoitua EU-ohjelmaa: PROGRESS (työllisyyden ja sosiaalisen solidaarisuuden ohjelma) tuki EU:n työllisyyspolitiikan kehitystä ja koordinointia, sosiaalista osallisuutta, sosiaalista suojelua, työoloja, syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa. EURES (European Employment Services -työllisyyspalvelu), Euroopan komission ja jäsenvaltioiden julkisten työnvälityspalvelujen välillä toimiva yhteistyöverkosto, joka kannustaa työntekijöitä liikkuvuuteen. PROGRESS-mikrorahoitusjärjestely, jonka tarkoitus on lisätä mikroluoton saatavuutta pienyrityksiä perustaville tai kehittäville yksityishenkiöille. Tammikuusta 2014 alkaen nämä ohjelmat muodostavat EaSI:n kolme lohkoa. Kun nämä ohjelmat koostetaan yhdeksi katto-ohjelmaksi, komissio toivoo voivansa kehittää eteenpäin niiden aikaisempaa menestystä ja saavuttaa EU:n työllisyydelle ja sosiaalipolitiikalle asetetut yleiset tavoitteet. Muutoksen odotetaan myös parantavan ohjelmien välistä koordinointia, politiikan johdonmukaisuutta sekä toteutuksen tehokkuutta ja hallintaa. EaSI ei toimi eristyksissä. Yhdessä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) kanssa se muodostaa yhdenmukaisen EU-ohjelmien sarjan, joka tukee työllisyyttä, sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta sekä työoloja vuosina EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 7

10 Väline osallistuu EU:n kymmenvuotiseen kasvustrategiaan tukemalla Eurooppa strategiaan työllisyydelle ja sosiaalisille asioille asetettuja tavoitteita. Se myös tukee vuonna 2010 käynnistetyn seitsemän lippulaiva-aloitteen, etenkin Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi-, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmasekä Nuoret liikkeellä -aloitteiden toteutusta. EaSI:n tavoitteet täydentävät monia muita Euroopan komission aloitteita, jotka pyrkivät ratkaisemaan sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Näitä ovat erityisesti työllisyyteen, sosiaaliseen sijoittamiseen ja nuorten työllistymiseen liittyvät paketit. Välineen tavoitteet myös sopivat yhteen EU-ohjausjakson työllisyys- ja sosiaalisten näkökohtien kanssa. EaSI:n tavoitteet EU:n tavoitteiden omavastuullisuuden lujittaminen ja toiminnan koordinointi sekä EU:n laajuisesti että kansallisilla tasoilla työllisyyden, sosiaalisten asioiden ja osallisuuden alueilla. Riittävien sosiaalisen suojelun järjestelmien ja työmarkkinakäytäntöjen kehittämisen tukeminen hyvää hallintoa, keskinäistä oppimista ja sosiaalista innovaatiota edistämällä. EU-lainsäädännön nykyaikaistaminen ja EU-lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen. Maantieteellisen liikkuvuuden edistäminen ja työllisyysmahdollisuuksien tehostaminen avoimia työmarkkinoita kehittämällä. Mikrorahoituksen saatavuuden ja saantimahdollisuuksien lisääminen haavoittuville ryhmille ja mikroyrityksille sekä sosiaalisten yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. 8 EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma

11 Imageglobe Koordinoitu toiminta Sosioekonomisia ongelmia ratkaisevien politiikkojen toteutus on pääosin jäsenvaltioiden ja alueiden vastuulla. Enenevässä määrin ollaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että koordinoitu EU-tasoinen toiminta voi parantaa ruohonjuuritason käytäntöjä. Tässä EaSI astuu mukaan kuvaan. Sen kolme ohjelmaa jotka jatkuvat samoilla nimillä täydentävät erinomaisesti toisiaan. Ne kaikki pyrkivät samaan tavoitteeseen: työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseen. Niinpä esimerkiksi mikrorahoituslohkon käyttöönottoa tukee myös PROGRESS-lohko etenkin mikrorahoituksen antajille tarjotun teknisen avun kautta. EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 9

12 Muut täydentävät EU-ohjelmat EaSI on suunniteltu tukemaan poliitikkojen ja lainsäädännön kehitystä EU:n tasolla. Sen toimia on määrä täydentää kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla tasoilla. Esimerkiksi kaikkia kansallisia EURES-toimintoja rahoittaa ESR. Rajat ylittävät kumppanuustoimet, joissa on mukana useampi kuin yksi jäsenvaltio, saavat rahoitusta EaSI:n kautta. Näin voidaan parantaa työntekijöiden liikkuvuutta EU:ssa. EaSI toimii myös tiiviisti yhdessä muiden EU:n rahoitusvälineiden kanssa esimerkiksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, oikeus- ja perusoikeusasioiden, koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja nuorisopolitiikan, tutkimuksen ja innovoinnin, yrittäjyyden, terveyden, laajentumisen ja ulkosuhteiden sekä yleisen talouspolitiikan alueilla. PROGRESS-ohjelmaa karsitaan viidestä kolmeen alaosioon. Sen miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävät ja syrjintää vastustavat toimet rahoittaa perusoikeuksia, tasa-arvoa ja kansalaisuutta koskeva ohjelma kaudella Silti myös EaSI tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa ja taistelee syrjintää vastaan kaikissa tavoitteissaan EU:n sitoumusten ja Eurooppa strategian tavoitteiden mukaisesti. EaSI lukuina Kokonaisbudjetti: nykyrahassa laskettuna. Varojen alustava kohdennus: PROGRESS (61 %, josta sosiaalipoliittisille kokeiluille % nämä luvut mukaan lukien), mikrorahoitus / sosiaaliset yritykset 21 % ja EURES 18 %. Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys 21 % Ammatillisen liikkuvuuden edistäminen (EURES) 18 % 61 % Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan nykyaikaistaminen (PROGRESS) 919 miljoonaa euroa seitsemän vuoden aikana 10 EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma

13 2. PROGRESS: työllisyysja sosiaalipolitiikan nykyaikaistaminen PROGRESS on EU:n tärkein väline, jota Euroopan komissio hallinnoi suoraan. Sen tarkoitus on edistää politiikan uudistuksia työllisyyden ja sosiaalipolitiikan aloilla. Ohjelman tavoitteena on edistää Eurooppa strategian toteutusta, mukaan lukien sen tärkeimmät tavoitteet, yhdennetyt suuntaviivat ja lippulaivahankkeet. Ohjelma jatkaa edelleen EU-politiikan tukemista kolmella alueella: laadukkaan ja kestävän työllisyyden edistämisessä, riittävän ja kunnollisen sosiaalisen suojelun takaamisessa ja sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumisessa sekä työolojen parantamisessa. Varat kohdennetaan seuraavasti: työllisyyteen, etenkin nuorten työttömyyden ehkäisyyn väh. 20 %, sosiaaliseen suojeluun, sosiaaliseen osallisuuteen sekä köyhyyden vähentämiseen ja ehkäisyyn väh. 50 %, työoloihin väh. 10 %. Joustavuussyistä 20 % budjetista on varattu eri politiikan osa-alueiden yhdistelmille. Erityiset tavoitteet Kaudella työllisyyteen, sosiaaliseen suojeluun ja työoloihin liittyen PROGRESS kehittää edelleen ja levittää EU:n vertailevaa analyyttista tietämystä, tukee tiedonjakoa, keskinäistä oppimista ja vuoropuhelua ja avustaa taloudellisesti jäsenvaltioita sekä muita osallistuvia maita politiikkojen kehittämisessä ja EU-lakien täytäntöönpanossa. Uusi ohjelma tarjoaa myös taloudellista tukea kansalaisjärjestöille etenkin sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Sosiaalipoliittiset kokeilut PROGRESS lisää tukeaan sosiaali- ja työmarkkinapolitiikan innovaatioiden ja kokeilujen testaamiseen lähtökohtanaan metodologia (perusteellisempi tieteellinen lähestymistapa) ja rahoitus (sitoumus käyttää miljoonaa euroa vuodessa). Sosiaalipoliittisten kokeilujen tuen tavoitteena on ottaa laajemmin käyttöön sellaisia sosiaalisia innovaatioita, jotka ovat tarjonneet innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin jäsenvaltioiden tasolla. Se tukee EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 11

14 näytön keräämistä sellaisten työmarkkina- ja sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta, jotka tarjoavat poliittisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin. Sen jälkeen ratkaisut toistetaan suuremmassa mittakaavassa, jos tulokset osoittautuvat lupaaviksi. Menestyksekkäitä ideoita voidaan jatkaa ESR:n ja muiden tahojen taloudellisella tuella. Esimerkiksi vuonna 2012 ohjelma toteutti 17 pilottihanketta tämän kokeilun piirissä 11:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Yksi näistä oli HOPE in Stations -projekti, jonka seurauksena viranomaiset omaksuivat pehmeämmän lähestymistavan rautatieasemilla majaileviin kodittomiin seitsemässä Euroopan kaupungissa. PROGRESS käyttää myös sille kohdistettua budjettia sosiaalipoliittisiin kokeiluihin kehittääkseen edelleen työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin mahdollisuuksia. PROGRESS-ohjelman kautta tuettavat toimintotyypit 1) Analyyttinen a) PROGRESS-ohjelman keräämää politiikkaa koskevaa näyttöä käytetään usein Euroopan komissiossa, ja se auttaa käynnistämään/lujittamaan kansallista keskustelua kaikissa poliittisen päätöksenteon vaiheissa. Ohjelman menestystarinoita ovat politiikkaa koskevat näytöt, joita on kerätty seuraavista aiheista: Työllisyys: työllisyyden seurantajärjestelmän neljännesvuosittain julkaistavat raportit. Sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus: MISSOC-tietokannan vertailevat taulukot, joissa on mukana 31 maata ja 12 sosiaalisen suojelun tärkeintä osa-aluetta. Työolot: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, yleiseurooppalainen työterveys- ja työturvallisuutta koskeva kyselytutkimus, jossa on tuloksia 36:sta Euroopan maasta vuonna Sukupuolten välinen tasa-arvo: tietokanta miehistä ja naisista tärkeissä päätöksentekotehtävissä: tietoa miesten ja naisten lukumäärästä tärkeimmissä päätöksentekotehtävissä politiikassa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja muilla tärkeillä talouden aloilla, mukana 34 maata. Syrjimättömyys: päivitetty teemaraportti syrjinnän kieltämisestä Euroopan ihmisoikeuslain nojalla. b) PROGRESS auttaa komissiota varmistamaan EU-lakien oikean ja tehokkaan toteutuksen jäsenvaltioissa säännöllisen valvonnan avulla. Se on aktiivisesti tukenut lakialoitteiden kehittämistä ja muuttamista, 12 EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma

15 etenkin lainsäädännön mahdollista tarkistusta työolojen ja toiseen jäsenvaltioon työhön lähetettyjen työntekijöiden osalta. 2) Keskinäinen oppiminen, tietoisuus ja tiedonvälitys a) PROGRESS tukee sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden politiikoiden vertaisarviointia eri EU-jäsenmaissa. Tarkoitus on helpottaa keskinäisen oppimisen prosesseja, toimintatapojen siirtoa ja yhteistä käsitystä sekä EU:n poliittisten tavoitteiden omavastuullisuutta näillä alueilla. Vuonna 2012 Pariisissa tehdyssä vertaisarvioinnissa korostettiin, miten sosiaalisen talouden tukeminen on erittäin olennaista vähintään kolmen Eurooppa strategian tärkeän tavoitteen saavuttamisessa (työllisyys ja kasvu, innovointi ja köyhyyden vastainen taistelu) ja miten se tuottaa sosiaalista innovointia. Yhdessä isäntämaa Ranskan ja 10 vertaismaan kanssa PROGRESS-ohjelman rahoittamat kansalaisjärjestöt Eurodiaconia ja FEANTSA osallistuivat tapahtumaan tärkeinä sidosryhminä ja jakoivat asiantuntemustaan muiden osanottajien kanssa. b) Hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtaminen on yksi Eurooppa strategian perusperiaatteista. Vihreisiin työpaikkoihin keskittynyt projekti New skills for green jobs: A case for a more gender inclusive labour market? (Uutta osaamista vihreisiin työpaikkoihin: tilaisuus molemmat sukupuolet osallistaville työmarkkinoille?) pyrki edistämään riittävää osaamispohjaa vihreään talouteen siirtymisen tukemiseksi. Sen puitteissa määritettiin ja siirrettiin osallistuvien maiden välillä työkaluja, joita tarvittiin talouden viherryttämisen vaatimien taitojen varhaiseen tunnistamiseen. Projekti myös korosti tapoja, joilla voidaan parantaa nykyisten koulutuskäytäntöjen asianmukaisuutta ja tehokkuutta, painottaen etenkin naisten aktiivista osallistumista. c) Julkisten työvoimapalvelujen vertailu. Menestyneen Benchmarking of PES activities (Julkisten työvoimapalvelujen vertailu) -projektin ja siitä alkunsa saaneiden keskinäisen oppimisen tapahtumien ansiosta julkisten työvoimapalvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus ovat parantuneet koko Euroopan unionin alueella. Julkisten työvoimapalvelujen toimitusmallien muutokset ovat joko suoraa seurausta osallistumisesta julkisten työvoimapalvelujen keskinäisen oppimisen tapahtumiin tai ne ovat ainakin antaneet innostusta muutoksiin. Näitä ovat muun muassa toiminnot, jotka liittyvät erityisesti nuorten heikosti koulutettujen työttömien yksilölliseen toimintasuunnitteluun, osaamisprofiilin määrittämiseen ja työhön. 3) Tärkeimpien tekijöiden tuki EU:n tärkeimmät kansalaisjärjestöt tuovat omien kohderyhmiensä näkökannan ja monialaisia aiheita politiikan eri alueille. PROGRESS on tukenut yli 30:tä EU:n verkostoa ja kansalaisjärjestöä, jotka toimivat aktiivisesti syrjimättömyyden, sukupuolten välisen tasa-arvon EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 13

16 ja sosiaalisen osallisuuden/suojelun aloilla. Yhdessä ne toimivat hyödyllisenä tietolähteenä EU:lle ja paikallisille päätöksentekijöille sekä muille sidosryhmille ja auttavat esimerkiksi omaksumaan monialaisen lähestymistavan Euroopan työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoihin. Tukemalla taloudellisesti tärkeitä EU:n verkostoja PROGRESS on osallistunut merkittävien ideoiden ja strategioiden välittämiseen ja edistämiseen, kuten Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseen teemavuoteen, Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin käyttöönottoon ja romanien kansallisten integrointistrategioiden toteutukseen. PROGRESS jatkaa samanlaisten toimintojen tukemista vuosina Se myös varmistaa entistä suuremman EU:n lisäarvon ja politiikan merkityksellisyyden nykyisille ja tuleville prioriteeteille EU:n tasolla. Kuka voi osallistua? PROGRESS-rahoitus on avoin seuraaville tahoille: EU:n jäsenvaltiot, ETA-maat ETA-sopimuksen mukaisesti sekä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltiot, EU:n ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat yleisten periaatteiden mukaisesti ja sen mukaisesti, mitä maiden kanssa solmittujen puitesopimusten yleisissä säännöissä on sovittu osallistumisesta EU-ohjelmiin. Rahoitusta voivat hakea seuraavat organisaatiot: kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, työllistymispalvelut, unionin lainsäädännön mukaiset asiantuntijaelimet, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin asiantuntijat, kansalliset tilastotoimistot, tiedotusvälineet. 14 EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma

17 3. EURES: ammatillisen liikkuvuuden edistäminen EURES-lohko lujittaa eurooppalaista EURES-työnvälitysverkostoa, joka tarjoaa tietoa, opastusta ja rekrytointi-/työhönsijoituspalveluja työnantajille, työnhakijoille ja kenelle tahansa unionin kansalaiselle, joka haluaa hyötyä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. EURES-verkostoon kuuluu noin 900 EURES-neuvojaa, jotka tarjoavat palveluja paikallisesti, sekä EURES-portaali. Marraskuussa 2013 EURES-portaalissa oli noin vapaata työpaikkaa, yli CV:tä ja noin rekisteröitynyttä työnantajaa. Portaalissa vierailee kuukausittain noin neljä miljoonaa kävijää. Noin työnhakijaa vuodessa saa työpaikan tai työtarjouksen EURES-palvelun kautta. Erityiset tavoitteet EURES varmistaa vapaiden työpaikkojen ja hakemusten avoimuuden mahdollisille hakijoille ja työnantajille EU-tasolla. Ohjelma nykyaikaistaa EURES-portaalin ja sen itsepalvelutyökalut, mukaan lukien verkossa kaikkialla Euroopan unionissa järjestettävät Euroopan työpaikkapäivät (European Job Days). Työnhakijoiden saatavilla ovat samat avoimet työpaikat ja tukipalvelut kaikkialla Euroopassa, ja työnhakijat ja työnantajat pystyvät hyötymään EURES-portaalin yhteensopivista työkaluista. Ohjelma kehittää myös rekrytointipalveluja ja työntekijöiden sijoittamista työhön järjestämällä työnvälitystä Euroopan tasolla. Se esimerkiksi luo ja kehittää kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyjä, joiden tarkoituksena on antaa tukea ja rahallista apua työnhakijoille työn löytämiseksi muista EU-maista. Nämä toimet auttavat löytämään työntekijöitä vaikeasti täytettäviin ja kapeiden sektorien työpaikkoihin, ja niiden avulla tietyt työntekijäryhmät voivat lisätä liikkuvuuttaan ja maat voivat parantaa mahdollisuuksiaan liikkuvien työntekijöiden kohdemaina. Järjestelyt perustuvat Eka EURES-työpaikka -palveluun, joka on tällä hetkellä käynnissä pilottiprojektina valmistelutoimen muodossa. Palvelun tavoite on auttaa nuoria (18 30-vuotiaita) löytämään työtä toisesta jäsenvaltiosta ja samalla kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, EU:n suurinta työnantajaryhmää, tarjoamaan työtä nuorille työnhakijoille. EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 15

18 Portaalissa vierailee noin 38 miljoonaa eri kävijää vuodessa. Kun EaSI helpottaa EURES-palvelujen laadullista parannusta portaalissa ja paikallistasolla, lukema voi nousta 45 miljoonaan kahden vuoden kuluessa. Töitä tarjoavat työnantajat hyötyvät palvelun paremmasta saatavuudesta Euroopan työntekijöiden keskuudessa, mikä johtaa parempaan työnvälitykseen Euroopan työmarkkinoilla. EURES on tähän mennessä mahdollistanut noin EU:n sisäistä työnvälitystapahtumaa vuodessa. Palvelun jatkuva strateginen uudistus voi lisätä lukua merkittävästi. Eka EURES-työpaikka Vuosina komissio testasi uutta ammatillisen liikkuvuuden Eka EURES-työpaikka -palvelua, jonka tarkoitus oli tuoda Euroopan työpaikat paremmin nuorten ulottuville. Palvelu osoittautui onnistuneeksi, sillä se onnistui välittämään työtä yli nuorelle eri puolilla Eurooppaa, ja sitä jatketaan vuodesta 2014 eteenpäin kohdennettuna ammatillisen liikkuvuuden järjestelynä. Palvelu välittää myös harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja sekä tarjoaa työpaikkoja rekrytointivaikeuksia kokevilla aloilla, kuten tieto- ja viestintätekniikassa. Kohderyhminä ovat vuotiaat nuoret ja työnantajat (kaikki, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset). EURES-palvelun kautta tuettavat toimintatyypit EURES edistää työntekijöiden ja henkilöiden liikkuvuutta Euroopan unionin alueella, ja uusi EURES keskittyy seuraaviin toimiin: monikielisen digitaalisen alustan ja sen itsepalveluvälineiden kehittäminen vapaiden työpaikkojen ja työhakemusten välittämiseen, kohdennettujen ammatillisen liikkuvuuden järjestelyjen kehittäminen (esim. Eka EURES-työpaikka -palvelun jatkaminen), ehdotuspyyntöjen seuraaminen, työpaikkojen täyttäminen aloilla, joilla on havaittu työmarkkinavajetta, ja/tai liikkuvuuteen kykenevien työntekijöiden auttaminen silloin, kun selkeä taloudellinen tarve on tunnistettu, rajat ylittävien EURES-kumppanuuksien kehittäminen ja toiminta etenkin tiedon tarjonnassa, neuvonnassa ja työhönsijoitus- ja rekrytointipalveluissa toisessa valtiossa työskenteleville, EURES-toimijoiden keskinäinen oppiminen ja EURES-neuvojien koulutus, mukaan lukien rajat ylittävän EURES-kumppanuuden neuvojat, EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 17

19 tieto- ja viestintätoimet, joiden tarkoitus on lisätä tietoisuutta maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden eduista yleensä sekä EURES-verkoston tarjoamista toiminnoista ja palveluista. Rahoitusta voivat hakea seuraavat organisaatiot: kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, työllistymispalvelut, työmarkkinajärjestöt ja muut alan toimijat. Mistä EURES saa rahoitusta? Yleisen EURES-budjetin arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. EURES kohdentaa vähintään 32 prosenttia varoistaan työpaikkatarjousten avoimuuteen, vähintään 30 prosenttia rekrytointi- ja työhönsijoituspalveluihin, vähintään 18 prosenttia valtioiden rajat ylittävään kumppanuuteen (toisessa valtiossa työskentelevien tarpeisiin sopivien tukipalvelujen perustamiseen) ja mahdollisesti jäljelle jäävä osuus kohdennetaan monialaisiin projekteihin. 18 EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma

20 4. Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys Vuosina toimiva Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys on EaSI-ohjelman kolmas lohko. Sen rahoitus jaetaan tasaisesti mikrorahoituksen ja sosiaalisen yrittäjyyden kesken, vähintään 45 prosenttia kummallekin. Monialaiset projektit muodostavat enintään 10 prosenttia. Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohko jatkaa edelleen mikrorahoituksen saantimahdollisuuksien helpottamista yksityishenkilöille ja mikroyrityksille. Samalla se lisää toimintaansa mikroluottojen tarjoajien valmiuksien parantamiseksi ja sosiaalisen yrittäjyyden tukemiseksi. Euroopan komissio rahoittaa sosiaalista yrittäjyyttä nyt ensimmäistä kertaa. Sosiaalisen yrittäjyyden osalta varat käytetään maa- tai aluekohtaisesti sosiaalisten yritysten auttamiseen vakiintumisessa ja kehityksessä, tai varoja voidaan hyödyntää hyvien ideoiden ja parhaiden käytäntöjen viemiseksi laajemmalle. Vuonna 2010 perustettu PROGRESS-mikrorahoitusjärjestely on itsensä työllistämisen ja työpaikkojen luomisen nimissä tukenut toiminta-aikanaan lähes 9 000:ta yrittäjää mikrolainoilla, joiden yhteisarvo on yli 80 miljoonaa euroa. Näiden yrittäjien joukossa on ollut huono-osaisiin ryhmiin kuuluvia, etenkin naisia, nuoria, vähemmistöjä ja heikosti koulutettuja työntekijöitä. Koska suuri osa tukea saaneista henkilöistä oli aikaisemmin työttömiä, PROGRESS-mikrorahoitusjärjestely on tähän mennessä edistänyt merkittävästi työpaikkojen luontia. Vuoteen 2016 asti PROGRESS-mikrorahoitusjärjestely toimii uuden mikrorahoitusja sosiaalisen yrittäjyyden ohjelman ohella. Erityiset tavoitteet Mikrorahoituksen saantimahdollisuuksien ja saatavuuden lisääminen haavoittuville ryhmille, jotka haluavat perustaa ja kehittää liiketoimintaa ja mikroyrityksiä, mikroluoton tarjoajien institutionaalisten valmiuksien kehittäminen, sosiaalisten yritysten kehityksen tukeminen, etenkin helpottamalla pääsyä rahoitukseen. EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 19

21 Imageglobe Mitä uutta mikrorahoituksessa ja sosiaalisen yrittäjyyden aloilla on? Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys jatkaa mikroyritysten tukemista samaan tapaan kuin nykyisen ohjelman alaisuudessa, mutta mukaan otetaan useita uusia osatekijöitä: Rahoitus mikrorahoituslaitosten valmiuksien parantamiseen. Mikrorahoituslaitos saattaa tarvita esimerkiksi IT-järjestelmän voidakseen vastata kasvavaan kysyntään tai joutua palkkaamaan lisää lainavirkailijoita täyttääkseen paremmin kohderyhmien tarpeet. Uusi ohjelma voi tukea tätä paremmin taloudellisesti. Sijoittaminen kehittyviin ja laajeneviin sosiaalisiin yrityksiin eli yrityksiin, joiden toiminnan pääasiallinen tarkoitus on sosiaalinen eikä tuotonjaon maksimointi yksityisille omistajille tai osakkaille. Sosiaalinen yritys voi saada tukea enintään euroa, valtiontukiin liittyviä sääntöjä noudattaen. Ohjelman myöntämä tuki on rajoitettu yrityksiin, jotka eivät ole listautuneet pörssiin ja joiden liikevaihto tai vuositase ei ylitä 30:tä miljoonaa euroa. 20 EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma

22 Kuka voi osallistua? EU:n jäsenvaltiot, ETA-maat ETA-sopimuksen mukaisesti sekä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltiot, EU:n ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niiden kanssa laadittujen puitesopimusten EU:n ohjelmiin osallistumista käsittelevien ehtojen mukaisesti. Rahoitusta voivat hakea organisaatiot, jotka ovat julkisia ja yksityisiä toimielimiä, toimivat kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja tarjoavat mikrorahoitusta yksityishenkilöille ja mikroyrityksille ja/tai rahoitusta sosiaalisille yrityksille edellä mainituissa maissa. Rahoitusmahdollisuudet Mikrorahoitus antaa EU:n jäsenvaltioiden ja muiden ohjelmaan osallistuvien maiden mikrorahoituksen tarjoajille mahdollisuuden lisätä mikrorahoituksen saantimahdollisuuksia ja saatavuutta haavoittuviin ryhmiin kuuluville henkilöille, jotka suunnittelevat oman mikroyrityksen perustamista tai kehittämistä. Se ei tarjoa mikrolainoja suoraan yksityishenkilöille. Sosiaalinen yrittäjyys -lohko auttaa sosiaalisia yrityksiä saamaan rahoitusta sosiaalisille yrityksille lainoja ja muita rahoitusvälineitä tarjoavien yksityisten ja julkisten toimielinten kautta. Se ei tarjoa mikrolainoja suoraan sosiaalisille yrityksille. Sosiaalisten yritysten rahoitus Kaudella sosiaalisten yritysten tukemiseen on käytettävissä yhteensä 92 miljoonaa euroa. Ylärajana on euroa yritystä kohden sillä ehdolla, että yrityksen vuotuinen liikevaihto on alle 30 miljoonaa euroa. EaSI EU:n uusi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan katto-ohjelma 21

Kansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Kansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Kansainvälinen yhteistyö ja Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa kehitysasiat Tekniset, taloudelliset ja aineelliset voimavaramme riittävät äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella.

Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Erasmus+ Ohjelmaopas Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Versio 3 (2015): 16/12/2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 7 A-OSA: YLEISTÄ TIETOA

Lisätiedot

Talous- ja rahaliitto euro

Talous- ja rahaliitto euro VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Talous- ja rahaliitto euro Vakauden, kasvun ja vaurauden edistäminen unionissa Unionin kasvua edistävä taloudellinen ympäristö perustuu hyvin toimivaan talous-

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten yhteistutkimus Joustoturvan toteuttaminen ja työmarkkinaosapuolten rooli Kansallinen selvitys: Suomi

Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten yhteistutkimus Joustoturvan toteuttaminen ja työmarkkinaosapuolten rooli Kansallinen selvitys: Suomi YHTEINEN EU-TASON TYÖMARKKINAVUOROPUHELU 2009-2011 -OHJELMA EUROOPPALAISTEN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN YHTEISTUTKIMUS JOUSTOTURVAN TOTEUTTAMINEN JA TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN ROOLI KANSALLINEN SELVITYS SUOMI LAATINUT:

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Antti Mäenpää ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN MITTAAMINEN Esimerkkinä Pohjanmaan triple helix -tutkimus Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO TAULUKKO-

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla Yhteenveto DRIVERS-projektin tuloksista ja suosituksista

Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla Yhteenveto DRIVERS-projektin tuloksista ja suosituksista Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla Yhteenveto DRIVERS-projektin tuloksista ja suosituksista DRIVERS on EuroHealthNetin koordinoima ja se on saanut rahoitusta Euroopan

Lisätiedot

Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö

Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia 2010 2013 ja maaseutupolitiikan kansainvälisiä toimintatapoja Maaseutupolitiikan

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Toimituskunta Timo Kauppinen Pauliina Mattila-Holappa Merja Perkiö-Mäkelä Anja Saalo Jouni Toikkanen Seppo Tuomivaara Sanni Uuksulainen

Lisätiedot

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia T RY K S A G N R. 541-618 Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia ISBN 978-92-893-2498-4

Lisätiedot

Pieni opas kylien kansainvälistymiseen

Pieni opas kylien kansainvälistymiseen Pieni opas kylien kansainvälistymiseen Mitä on kansainvälistyminen? Kansainvälistyminen on oppimista, siirtämistä, ymmärtämistä, verkostoitumista, kauppaa mutta erityisesti kansainvälistyminen on oman

Lisätiedot

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen 14/2014 Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 14/2014 Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA

EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA MAALISKUU 2010 30.3.2010 Euroopan unionin virallinen lehti C 83/1 S E U EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN JA EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN

Lisätiedot

Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2014

Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2014 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 1 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus SISÄLLYS KANSAINVÄLISTYMISEN JA KASVUN PALVELUT

Lisätiedot

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 57/2009 tommi ranta anssi uitto jarl matti anttila KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja

Lisätiedot

Kohti Euroopan e-skills laatumerkkejä tieto- ja viestintäteknologian (ICT) teollisuuden koulutusohjelmille ja sertifioinneille

Kohti Euroopan e-skills laatumerkkejä tieto- ja viestintäteknologian (ICT) teollisuuden koulutusohjelmille ja sertifioinneille Kohti Euroopan e-skills laatumerkkejä tieto- ja viestintäteknologian (ICT) teollisuuden koulutusohjelmille ja sertifioinneille Ehdotukset laatumerkeistä, liittyvistä palveluista ja työkaluista Valmisteltu

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sisällys 2 Lukijalle............................................................... 3 Kohti sosiaalista kestävyyttä.............................................

Lisätiedot

4/2002. Sonja Valjus. Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa

4/2002. Sonja Valjus. Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa 4/2002 Sonja Valjus Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa /1 /2 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO CIMO Publications 4/2002

Lisätiedot

Ideasta kasvuyritykseksi

Ideasta kasvuyritykseksi McKinsey & Company Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Copyright 1999 McKinsey & Company Englanninkielisestä alkuteoksesta Starting

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso Heikki Ailisto (toim.) Martti Mäntylä (toim.) Timo Seppälä (toim.) Jari Collin Marco Halén Jari Juhanko Marko Jurvansuu Raija Koivisto Helena Kortelainen Magnus Simons Anu Tuominen Teuvo Uusitalo Suomi

Lisätiedot

ILO KANSAINVÄLINEN TYÖTOIMISTO GENEVE KOLMIKANTAINEN PERIAATEJULISTUS JOKA KOSKEE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ JA SOSIAALIPOLITIIKKAA

ILO KANSAINVÄLINEN TYÖTOIMISTO GENEVE KOLMIKANTAINEN PERIAATEJULISTUS JOKA KOSKEE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ JA SOSIAALIPOLITIIKKAA ILO KANSAINVÄLINEN TYÖTOIMISTO GENEVE KOLMIKANTAINEN PERIAATEJULISTUS JOKA KOSKEE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ JA SOSIAALIPOLITIIKKAA KOLMIKANTAINEN PERIAATEJULISTUS, JOKA KOSKEE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyvää

Tehdään yhdessä hyvää AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään

Lisätiedot

SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) NAISET, RAUHA JA TURVALLISUUS SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma

Lisätiedot

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 Palvelut ja tiedot käytössä Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 1 1 Julkisen hallinnon ICT:n toimintaympäristö ja nykytila... 3 1.1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ONKO TYÖMARKKINOILLA TILAA KAIKILLE? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin

ONKO TYÖMARKKINOILLA TILAA KAIKILLE? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin ONKO TYÖMARKKINOILLA TILAA KAIKILLE? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 22/2014 RITA ASPLUND PERTTI KOISTINEN

Lisätiedot

20.12.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 347/289

20.12.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 347/289 20.12.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 347/289 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun

Lisätiedot

Hyvät hallintotavat perheyrityksissä. omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta

Hyvät hallintotavat perheyrityksissä. omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta 1 Hyvät hallintotavat perheyrityksissä omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta > L U K I J A L L E > S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Hyvä hallintotapa vahvistaa ja selkeyttää yrityksen perustuu

Lisätiedot