ISOSTOIMINTA. Oma nimi: Isostoimintaryhmän nimi: 1. vuosi. Ohjaajien nimet: Ohjaajien puhelinnumerot: 2. vuosi. Ohjaajien nimet:

Transkriptio

1 ISOSTOIMINTA Oma nimi: Isostoimintaryhmän nimi: 1. vuosi Ohjaajien nimet: Ohjaajien puhelinnumerot: 2. vuosi Ohjaajien nimet: Ohjaajien puhelinnumerot: Rippikoulut isosena:

2 ISOSSITOUMUS Isosen tehtäviin ja velvollisuuksiin kuuluu: Olla luotettava niin rippikoululaisia kuin vetäjiäkin kohtaan. Isonen ei kerro eteenpäin luottamuksellisia asioita. Pitää kiinni sovituista yhteisistä asioista ja rippikoulun säännöistä. Tehdä oma osuutensa rippikoulun turvallisuuden hyväksi ja kertoa tarvittaessa havainnoistaan leirin vetäjille. Kohdella kaikkia mahdollisimman kunnioittavasti ja tasapuolisesti. Osallistua sovittuihin rippikoulun tapaamisiin, suunnitteluihin sekä konfirmaatioon. Viettää leirin vapaa-aikaa rippikoululaisten kanssa. Olla kristityn nuoren esimerkkinä leireillä ja sen jälkeen. Isosen oikeuksiin kuuluu: Olla tehtävässään luottamuksen arvoinen ja hyväksytty. Esittää mielipiteitä isospalavereissa ja tulla kuulluksi. Saada riittävästi valmisteluaikaa. Saada tehtävään tarvittava koulutus ja tuki. Saada ohjaajilta ja isostovereilta tukea, ohjausta ja rakentavaa palautetta. Saada riittävän selkeät ohjeet koskien isosen tehtävää. Tuntea varmuutta siitä, että leirin vetäjällä on viimekädessä vastuu leirin asioista. Nukkua riittävän pitkät yöunet ja saada myös välillä omaa aikaa ja lepohetkiä. Olla kunniavieraana isosten kiitosjuhlassa. Saada pyydettäessä todistus isosen tehtävässä toimimisesta (esim. koulua varten). Mahdollisuus kasvaa kristittynä.

3 SAATTEKSI SINULLE ISONEN JA VIHKON OMISTAJA 3 Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi. Näytä sinä uskoville hyvää esimerkkiä puheissasi ja elämäntavoissasi, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa. (Paavalin kirjeestä Timoteukselle) Paavalin ohjeesta Timoteukselle löytyy kaksi tärkeää viestiä myös sinulle tänään. Ensinnäkin nuoresta iästäsi huolimatta sinun asemasi rippikoulussa isosena tai yleensä nuorena seurakunnassa on vastuullinen ja tärkeä. Toiseksi sinä olet esimerkkinä ja Paavali heittää myös sinulle haasteen siitä, mitä esimerkkinä oleminen tarkoittaa. Paavalin kirjoitukset hyvästä esimerkistä on tavoite, johon meidän jokaisen on hyvä pyrkiä. Me olemme silti aina jotenkin epätäydellisiä ja teemme virheitä. Se annetaan meille anteeksi. Jumalalle kelpaamme sellaisena kuin olemme. Isoseksi ja seurakuntaan me kelpaamme sellaisena kuin olemme. Samalla me kaikki olemme myös erilaisia ja meillä kaikilla on jotain annettavaa seurakunnassa. Sinäkin olet erilainen kuin me muut. Olet omalla tavallasi ainutlaatuinen. Jumala kutsuu ja käyttää erilaisia ihmisiä. Perheen nuorimmasta ja pienimmästä pojasta, joka paimensi lampaita, Jumala voiteli Israelin ja Juudan kuninkaan sekä Goljatin tappajan. Nainen, jolla oli viisi epäonnistunutta suhdetta eri miesten kanssa, toi Samarian kyläläiset Jeesuksen luo. Tiberiaanjärven rannalla pieni poika toi Jeesukselle viisi leipää ja kaksi kalaa. Tähän samaan joukkoon mahtuu meistä jokainen. Me voimme tulla Kristuksen eteen omien heikkouksien kanssa, kuten Daavid ja Samarialainen nainen teki. Samalla voimme antaa myös omat lahjamme Kristuksen käyttöön, kuten pieni poika teki Tiberiaanjärven rannalla. Meidän heikkouksistakin Jumala voi tehdä vahvuuksia. Oleellista on se, että saamme elää elämää rippikoulussa ja rippikoulun ulkopuolella yhdessä Jumalan kanssa. Hän auttaa ja kuuntelee meitä. Sinä olet arvokas ja tärkeä Jumalalle, sinä olet arvokas ja tärkeä meille ja sinun työsi seurakunnassa on arvokasta ja tärkeää. Siunatkoon Kaikkivaltias ja armollinen Jumala sinua.

4 4 SISÄLLYSLUETTELO ISOSTOIMINTA... 1 TURVALLINEN LEIRI PARAS LEIRI... 5 ISOSEN TEHTÄVÄT... 6 ISOSEN ROOLI... 7 HARTAUS... 8 HARTAUDEN VIISI TÄRKEÄÄ ELEMENTTIÄ... 9 HARTAUDEN RUNKOEHDOTUS... 9 HARTAUDEN TEEMOJA JA VALMIITA HARTAUKSIA HARTAUKSIA ULKOLÄKSYISTÄ RAAMATUNLUKUAPUA: Sisältö, Sanoma, Sovellus eli SSS RAAMATUNKOHTIA JUMALASTA JA JEESUKSESTA RAAMATUNKOHTIA HARTAUKSIIN RUKOUKSIA HARTAUKSIIN RYHMÄN VETÄMINEN PALAUTTEEN ANTAMINEN JA SAAMINEN RAAMATTUPÄHKINÖITÄ RUKOUSHELMET SKETSIT HENGELLISET NÄYTELMÄT LEIKIT RYHMÄKILPAILUT ULKOLEIKIT ISOSEN AAKKOSET RAAMATTUPÄHKINÖIDEN RATKAISUT ULKOLÄKSYT JA NIIDEN SELITYKSET MAUSTEITA RIPPIKOULUUN... 74

5 5 TURVALLINEN LEIRI PARAS LEIRI Turvallinen leiri koostuu monesta asiasta. Säännöt ja ohjeet luovat raamit turvalliselle leirille. Jokaista leiriä varten laaditaan turvallisuussuunnitelma, jonka työntekijät käyvät läpi yhdessä isosten ja leiriläisten kanssa. Turvallisuussuunnitelmaan sisältyy riskien kartoitus, pelastussuunnitelma ja ohjeet hätätilanteita varten. Lisäksi leirillä tarvitaan leiripaikkakohtaisia sääntöjä, jotka myös kerrotaan osallistujille. Koska leirin ohjaajilla on vastuu osallistujista leirin aikana, tulee heidän antamiaan ohjeita ja sääntöjä noudattaa. Periaatteita Seuraavia yleisiä periaatteita noudatetaan Malmin seurakunnan rippikoululeireillä: 1. Leireillä pyritään aina toisen kunnioittamiseen ja arvostamiseen. Siksi on itsestään selvää, että toisia ei kiusata sanoin eikä teoin. Kiusaamiseen puututaan välittömästi. 2. Leirillä on työntekijöiden laatima päiväohjelma, jota noudatetaan. Leirillä tarjotaan yleensä aamu- ja iltapala, lounas, päivällinen ja päiväjuoma (kahvi tms.). Jotta jokaisella olisi mahdollisuus osallistua ohjelmaan pirteänä ja levänneenä, leirillä vallitsee usein hiljaisuus klo Tänä aikana jokaisella on oltava mahdollisuus nukkumiseen. Leirialueen rajat kerrotaan leirin alussa. Leirialueelta poistuminen ilman leirin turvallisuusvastaavan lupaa on kielletty. 3. Leirillä eletään tiiviisti yhdessä toisten kanssa. Yhteiselämän mutkattoman sujumisen vuoksi, jokaisella tulee olla mahdollisuus myös jonkinlaiseen yksityisyyteen. Siksi toisten majoitushuoneisiin ei saa mennä kutsumatta eikä toisen tavaroihin saa koskea. Mikäli kännykkä tai joku muu rippikoululaisen soitin tai peli häiritsee leirielämää tai rippikouluopiskelua, voidaan laite ottaa leirin ohjaajien toimesta talteen sovituksi ajaksi. 4. Leirillä on useimmiten mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen sovittuina aikoina. Turvallisuuden vuoksi leirillä voi uida vain uimavalvojan läsnä ollessa. Soutu- ja muiden veneiden käytöstä, pelastusliiveistä, kerralla veneeseen mahtuvien määrästä, vesillä liikkumisalueesta yms. annetaan leirillä erilliset ohjeet. 5. Leirillä voi kaikista varotoimenpiteistä huolimatta sattua tapaturmia. Tapaturmista aiheutuvat kulut korvataan Helsingin seurakuntayhtymän ottamasta vakuutuksesta. Vakuutus ei korvaa mahdollisesta sairastumisesta (esim. flunssa, angiina, umpisuolentulehdus) aiheutuvia kuluja. Huoltaja vastaa niistä. Seurakunnan vakuutus ei ulotu leiriläisten omaisuuteen. Toivomme teidän huomioivan tämän, kun valitsette varusteita retkeä/leiriä varten. 6. Alkoholin ja muiden päihteiden tuominen leirille tai niiden käyttäminen on kiellettyä. Alkoholin käyttö tai hallussapito johtaa leirin keskeytymiseen. Huumeiden hallussapito tai käyttö johtaa lisäksi yhteydenottoon poliisiin ja sosiaaliviranomaisiin. Rippikoululeirillä noudatetaan tupakkalakia ja savuttomuutta tuetaan monin eri tavoin. Tupakointi on kielletty. 7. Joskus leirin sääntöihin ja ohjeisiin sopeutuminen ei onnistu. Mikäli leirillä syntyy ongelmia, joita ohjaajat eivät nuoren kanssa pysty selvittämään, otetaan yhteyttä vanhempiin. Leiriltä poistaminen on äärimmäinen toimenpide. Joskus leiri voi kuitenkin keskeytyä häiritsevän käyttäytymisen tai jatkuvan sääntöjen rikkomisen tms. syyn takia. Silloin vanhemmat/huoltajat vastaavat matkakuluista eikä leirimaksua palauteta. 8. Isosen tehtävän on olla esimerkkinä. Ole avoin, oma itsesi ja luotettava. Voit rohkeasti keskustella leirien yhteiselämän periaatteista leiristä vastaavien työntekijöiden kanssa. Kysy, jos mieltäsi askarruttaa jokin. Viisi vinkkiä 1. Kuuntele ohjeita annettaessa. 2. Noudata annettuja ohjeita. 3. Ole luotettava. 4. Ole avoin uusille asioille. 5. Kysy, jos epäröit.

6 6 ISOSEN TEHTÄVÄT Alle on koottu tavallisen leirimuotoisen rippikoulun päivään sisältyviä erilaisia tehtäviä. Yhteen päivään kuuluu tietysti vain osa alla olevista tehtävistä. Rippikoulusta ja sen vetäjistä riippuen isosen tehtävät myös vaihtelevat eri rippikouluissa. Sekä työntekijät, että isonen itse huolehtii siitä, että tehtävät ovat sopivan kokoisia Herättää (päivystäjä) Avustaa leirijumalanpalveluksissa Suunnittelee ja harjoittelee tulevia ohjelmia Osallistuu opetusjakson keskusteluihin Järjestää ohjelmaa vapaa-aikaan ja innostaa mukaan Hoitaa omat siivousvuorot ryhmänsä kanssa Laulaa ruokalaulut On vetäjätiimin palaverissa Ohjaa ryhmätuntia Toimii esimerkkinä kaikissa ohjelmissa Pitää huolta, että leiriläiset ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa (päivystäjä) Lepää Käy läpi ryhmätuntia Viettää vapaa-aikaa leiriläisten kanssa Kutsuu mukaan seurakunnan toimintaan On mukana vetämässä opetusjakson rasteja/ryhmiä Käy saunassa ja uimassa leiriläisten kanssa Vetää iltaohjelman Kattaa iltapalan Laulaa iltalaulun Pitää yksin tai yhdessä hartauden/meditaation Tekee päiväohjelman seinälle (päivystäjä) Nukkuu

7 7 ISOSEN ROOLI Isonen on rippikoulussa erilaisissa rooleissa. Meistä jokainen on ainutlaatuinen ja siksi meillä korostuu tietyt lahjat, joita Jumala on meille antanut. Alla on rooleja, joita isoselle voi tulla rippikoulun aikana. Isosen rooli jatkuu myös rippikoulun jälkeen ja monet ihmiset voivat muistaa oman isosensa koko loppuelämän ajan. Se on aika hieno asia. ESIMERKKI Isonen on rippikoulussa esimerkki rippikoululaisille siitä, miten rippikoulussa ollaan ja käyttäydytään. Siksi on tärkeää, että isonen pitää myös yhteisistä säännöistä kiinni. Isonen on myös esimerkki seurakunnan nuoresta. TARKKAILIJA Isonen voi huomata tärkeitä asioita leiriläisten fiiliksistä, leiriläisten välisistä suhteista sekä yleisestä käyttäytymisestä. VETÄJÄ Isonen voi ohjata ja vetää paljon erilaisia asioita rippikoulussa mm. iltaohjelmia ja hartauksia, toiset enemmän ja toiset vähemmän. KANSSAKULKIJA Vaikka isonen on vetäjä ja isosella on vastuuta, niin samalla isonen on rippikoululaisen kanssakulkija, joka ihmettelee yhdessä KUUNTELIJA Tilan antaminen ja toisten kuunteleminen on tärkeä taito mm. ryhmän vetämisessä. Joskus isonen voi toimia kuuntelijana ihan kahden kesken. ROHKAISIJA Isonen voi kannustaa ryhmää sekä yksittäisiä rippikoululaisia mukaan innostumaan yhteisestä ohjelmasta ja yhteisestä vapaa-ajan vietosta. AUTTAJA Isonen voi auttaa käytännön asioissa muita vetäjätiimin jäseniä sekä rippikoululaisia. Joskus rippikoululaisia voi auttaa monellakin tavalla. Vaikeissa jutuissa isosen kannattaa aina ohjata rippikoululaisia vetäjien luokse. Vinkkejä isosena toimimiseen 1.Vaikka isosella on monia rooleja, niin isosen ei kannata vetää roolia. Ole oma itsesi! 2.Sinä huolehdit rippikoululaisista, mutta työntekijät ja muut isoset huolehtivat sinusta. 3.Omissa tehtävissä ja omissa huolissa pyydä rohkeasti apua työntekijöiltä 4.Ole luottamuksen arvoinen. 5.Käytä rohkeasti omia lahjoja, taitoja ja luovuutta. 6. Mieti, kuinka voisit olla siunaukseksi riparin aikana. Suuntaa tekosi ja ajatuksesi hyvän tekemiseen.

8 8 HARTAUS Hartaus on pysähtymistä, hiljentymistä ja rauhoittumista, mutta mainitut asiat eivät vielä yksin ole hartautta. Se on Jumalan eteen tulemista, se on hänen kohtaamistaan. Hartaudessa taivaallinen Isämme antaa meille voimaa ja rohkeutta elämäämme Hartaus on Jumalan kanssa yhteydessä olemista. Hartauksia voi olla erilaisia. Sanottavaa ei aina tarvitse väkisin keksiä. Pelkkä raamatunteksti ja rukous riittää joskus hartaudeksi. Jumalalle ei ole olemassa hyviä tai huonoja hartauksia. Eri ihmisiä koskettavat erilaiset hartaudet ja aiheet. Jumalalle tärkeintä on että pysähdymme Hänen eteensä. Vinkkejä hartauden tekemiseen. 1. Rukoile ja saata hartautesi Jumalan tietoon. 2. Aloita hartauden valmistelu ajoissa. 3. Valitse aihe joko raamatunkohdan tai teeman pohjalta. 4. Jos pidät hartaudessa puheen, mieti sitä rauhassa ja tee tarvittavat muistiinpanot 5. Mieti, miten puhe, raamatunkohdat, rukous, musiikki ja hartaustila tukevat toisiaan. 6. Tee selkeä järjestys hartauden etenemisestä. 7. Käy hartaus läpi yhdessä työntekijän kanssa ja halutessasi toisen isosen kanssa. 8. Ohjeista mahdolliset avustajat. 9. Valmistele hartaustila hyvissä ajoin ennen hartautta. 10. Rauhoitu ja hiljenny ennen hartauden alkua.

9 9 HARTAUDEN VIISI TÄRKEÄÄ ELEMENTTIÄ Raamatun luku - Etsi 1-2 teemaan sopivaa raamatunkohtaa. Apua raamatunkohtien hakemiseen löydät esim. täältä isosen abc-vihosta, työntekijöiltä, toisilta isosilta tai raamatun sanastosta. - Kerro mitä luet ja selitä tarvittaessa raamatunkohtaa kuulijoille. Puhe - Ole aito ja rehellinen siinä, mitä sanot. - Voit värittää puhetta tarinalla, tapahtumalla, kuvalla tai jollakin esineellä. - Muista hartauden tarkoitus (Jumalan kohtaaminen). Rukous - Itse tehty rukous voi olla koskettava (Sen voi kirjoittaa valmiiksi paperille). - Tarjolla on erilaisia valmiita rukouksia, joita voit käyttää Musiikki - Musiikkia voi käyttää monella tavalla. Tutuimpia tapoja on laulaa veisuja tai virsiä tai soittaa hengellistä musiikkia tai instrumeentalista musiikkia. - Käytä musiikkia hartauden tukena ja tunnelman luojana Hartaustila - Valaistuksella, kynttilöillä, alttarilla, ikonilla, Raamatulla, krusifiksilla ja erilaisilla kuvilla pystyy luomaan tunnelmaan ja tarvittaessa herättämään ajatuksia hartauden aiheesta. - Laita istuinpaikat sopivaan muotoon, rauhoita ihmiset sisään tullessa ja laita äänekkäät kaverit tarvittaessa istumaan eri puolille hartaustilaa. HARTAUDEN RUNKOEHDOTUS Hartauden runko voi olla seuraavanlainen 1. Musiikkia sisääntuloon rauhoittamaan ryhmää ja tunnelmaa 2. Alkusanat ja aiheen kertominen 3. Yhteislaulu tai vaihtoehtoisesti kappale levyltä 4. Raamatunkohdan lukeminen joko tässä tai puheen jälkeen 5. Puhe raamatunkohdasta 6. Rukous (oma rukous tai joku tuttu rukous) 7. Yhteislaulu tai vaihtoehtoisesti kappale levyltä 8. Sisaruspiiri ja Herran siunaus

10 10 HARTAUDEN TEEMOJA JA VALMIITA HARTAUKSIA RAAMATUN KERTOMUKSET Raamatun kertomuksista voi olla yllättävän helppo pitää hartaus. Suosittelemme Raamatun käyttämistä, sillä sieltä löytyy kaikki opetus, mitä me elämässä tarvitsemme. Valitse jokin raamatunkohta, joka tuntuu sinusta sopivalta. Mieti sitten seuraavia kysymyksiä - Mitä Jeesus (tai raamatunkohdan kirjoittaja / puhuja) tarkoitti tällä tekstillä? - Millä tavalla se voi koskea meitä tänä päivänä? - Onko sinulla jotain omakohtaisia kokemuksia, jotka jotenkin voivat liittyä raamatuntekstiin ja sen opetukseen? Esimerkkejä sopiviksi raamatunkohdiksi - Luuk. 10:25-37 (Laupias samarialainen) - Matt. 6:19-21 (missä on aarteesi, siellä on sydämesi) - Luuk. 15:1-9 (Kadonnut lammas) - Matt. 18:21-35 (Armoton palvelija) - Luuk. 21:1-4 (Lesken ropo) YHTEYS JUMALAAN Jokaisen hartauden teemana on tavalla tai toisella suhde Jumalaan. Jumala hoitaa meitä ja me tuomme rukouksissamme elämämme Hänen eteensä. Puhetta miettiessäsi voit pohtia seuraavia kysymyksiä - Mitä minä ajattelin Jumalasta lapsena - Miten minun käsitykseni Jumalasta on muuttunut - Milloin olen epäillyt Jumalaa - Mistä asioista voin kiittää Jumalaa - Millaisissa tilanteissa haluan turvautua Jumalaan - Milloin / Miten olen kokenut Jumalan läsnäoloa, hyväksyntää tai anteeksiantoa - Milloin Jumala on pysäyttänyt miettimään asioita - Mitä Raamattu kertoo Jumalasta? - Miten me voimme olla yhteydessä Jumalaan Esimerkkejä sopiviksi raamatunkohdiksi - Joh. 1:10-12 (Antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi) - Room. 8:38-39 (Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta) - Jes. 43:1 (Minä olen sinut nimeltä kutsunut) - Ps. 139:13-18 (Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä)

11 11 ARMO JA ANTEEKSINANTO Ansiotonta rakkautta meidän osaksi. Jumala on tehnyt meidän kanssa armoliiton, jossa kaikki meidän syntimme annetaan anteeksi Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Meidän osaksi liitossa tulee vain ottaa vastaan armo ja lupaus iankaikkisesta elämästä. Jeesus haastaa myös meitä armahtavaisuuteen. Jos me kerran saamme Jumalalta kaiken anteeksi, niin voisimmeko me antaa toisille ihmisille asioita anteeksi ja jättää vihan pois sydämestä? Tässä muutamia apukysymyksiä aiheen käsittelyyn - Miltä minusta tuntui kun minut hyväksyttiin porukkaan sellaisena kuin olen? - Mitä ajattelen siitä, että Jumalan luokse voin tulla juuri tällaisena? - Miltä minusta tuntui, kun toinen ihminen antoi minulle anteeksi? - Miltä minusta tuntui, kun minä pystyin antamaan anteeksi? - Mitä minä ymmärrän Jumalan armosta? - Mitä Raamatussa opetetaan anteeksiannosta? Esimerkkejä sopiviksi raamatunkohdiksi - Joh. 3:16 (Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon) - Ef. 4:32 (Antakaa toisillenne anteeksi) - Luuk. 23:39-43 (Jeesus armahtaa rikollisen ristillä) - Ps. 32:5 (Minä tunnustin sinulle syntini) - Kol 2:13-15 (Kumottu velkakirja) RUKOUS Rukous on sydämen nöyrää puhetta Jumalalle. Rukoukseen voi liittyä puhetta, hiljaisuutta, itkua, valitusta, ylistystä ja kiitosta. Kaikkia näitä esiintyy myös Raamatussa. Raamatusta löytyy myös lupauksia siitä, että Jumala kuulee meidän rukoukset. Tässä on muutamia apukysymyksiä rukousaiheesta puhumiseen - Millä tavoin rukoilen? - Onko minulla jotain rukouksia tai rukoushetkiä, jotka ovat erityisesti jääneet mieleen? - Miten rukous on minua auttanut? - Olenko minä kokenut saaneeni vastauksia rukouksiin? - Onko vastaus ollut joskus erilainen kun olen odottanut? - Mitä olen oppinut rukoilemisesta tai rukouksen kautta? - Kenen puolesta haluaisin rukoilla? Esimerkkejä sopiviksi raamatunkohdiksi - Luuk 11:9-10 (Pyytäkää niin teille annetaan) - 1. Joh. 5:13-15 (Saamme rohkeasti lähestyä Jumalaan uskoen, että hän kuulee meitä) - Fil. 4:6-7 (Älkää mistään olko huolissanne, vaan saattakaa kaikki Jumalalle) - Jaak. 4:8 (Lähestykää Jumalaa, niin Jumala lähestyy teitä)

12 12 MURHE JA SURU Jos on menettänyt jonkun rakkaan ihmisen tai on joutunut luopumaan jostain, auttaa monesti se, että saa kokemuksen ettei ole yksin. Jos asia on sinulle vielä kovin kipeä, ei sitä välttämättä kannata ottaa hartauden aiheeksi. Mieti, oletko itse käsitellyt asian, jotta voit puhua siitä. Hartaudessa voidaan puhua esim. siitä, miltä minusta tuntui, kun - Läheinen ihminen sairastui tai menetin läheisen ihmisen - Jouduin onnettomuuteen - Minua kiusattiin tai jäin yksin - Olin masentunut - Rukoilin Jumalaa - Selvisin murheistani ja suruistani - Tuntui, kuin joku läheinen olisi lähetetty minua varten - Löysin lohtua jostain raamatunkohdasta - Löysin ilon uudestaan Esimerkkejä sopiviksi raamatunkohdiksi - 2.Kor. 1:3-7 (Runsaan lohdutuksen Jumala) - Ps. 34:19-20 (Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän) - Ps. 6:3-11 (Olen itkenyt itseni uuvuksiin) - 1.Piet. 1:3-9 (Hän on antanut meille elävän toivon) - Joh.14:27(Oman rauhani minä annan teille) - Jer. 29:11-12 (Minä annan tulevaisuuden ja toivon) SEURAKUNTAYHTEYS Isonen on monella lailla rippikoululaisen esikuva. Jos isonen kertoo hyviä kokemuksiaan seurakunnan toiminnasta, kynnys tulla mukaan varmasti madaltuu. Aiheessa voi käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita - Mitä oma rippikouluni minulle merkitsi? - Miksi tulin mukaan seurakunnan toimintaan? - Missä seurakunnan toiminnassa olen ollut mukana? - Mitä hyvää seurakunnassa oleminen on minulle antanut? - Mikä tapahtuma on erityisesti jäänyt mieleen? - Mitä mielestäni tarkoittaa se, että seurakuntaan mahtuu jokainen? - Miksi on hyvä kokoontua yhteen? - Mitä olen oppinut Jumalasta / Kristuksesta seurakunnan toiminnassa? Esimerkkejä sopiviksi raamatunkohdiksi - Matt. 18:20 (Missä kaksi tai kolme on koossa minun nimessäni) - Room. 12:4-10 (Kunnioittakaa kilvan toinen toistanne) - 1. Kor. 12:12-13 (Kristus on kuin ihmisruumis) - Ef. 2:10-12 (Kuulutte Jumalan perheeseen)

13 13 NURJA LUOMISKERTOMUS Hartaushuone on mahdollisimman pimeä. Taustalla voi olla koko ajan hiljaisella jotain meditatiivista musiikkia. Kun luomiskertomus päättyy voi musiikkikin vaihtua rauhattomammaksi, kunnes sammuu nurjan luomiskertomuksen seitsemännen päivän kohdalla. Hartauteen tarvitaan 8 lukijaa, jotka sijoittuvat huoneen eri puolille ja jokaisella on kynttilä ja stendari. Aluksi ensimmäinen lukija sytyttää kynttilän ja lukee luomiskertomuksen ensimmäisen päivän, sitten toinen sytyttää ja lukee toisen päivän jne. Kun seitsemäs lukija on lopettanut pidetään ihan lyhyt tauko. Sitten ensimmäinen lukija lukee väliin ALUSSA JUMALA LOI TAIVAAN JA MAAN, mutta monien vuosimiljoonien kuluttua oli ihminen lopulta kyllin viisas. Ihminen sanoi: kuka puhuu täällä Jumalasta? Otan tulevaisuuden omiin käsiini. Hän otti tulevaisuuden käsiinsä, niin alkoivat maapallon viimeiset seitsemän päivää. Sen jälkeen luetaan nurja luomiskertomus ja lukukappaleen jälkeen lukija aina sammuttaa kynttilänsä. ENSIMMÄISEN PÄIVÄN AAMUNA päätti ihminen olla hyvä ja vapaa, pyrkiä kauneuteen ja onneen. Ei enää jumalankuva, vaan ihminen. Ja koska hänen täytyi uskoa johonkin, uskoi hän vapauteen ja onneen, rahaan ja menestykseen, suunnitteluun ja omaan turvaansa. Sillä turvallisuutensa takeeksi hän oli varustanut maan jalkojensa alla raketein ja ydinkärjin. TOISENA PÄIVÄNÄ kuolivat kalat järvissä teollisuuden jätteisiin, linnut toukkien tuhoksi tarkoitettuun kemialliseen valmisteeseen, jänikset kadun lyijypilviin, sylikoirat kauniin punaiseen makkaraväriin, sillit meren öljyyn ja merenpohjan jätteisiin ja saasteisiin, joita ihmiset olivat kaataneet suoraan mereen ympäri maailmaa. KOLMANTENA PÄIVÄNÄ kuihtui ruoho maassa ja lehdet puissa, sammal katoilla ja kukat puutarhoissa. Sillä ihminen sääti säät itse ja jakoi sateen tarkan suunnitellusti. Ahneus iski ihmisiin, jotka jakoivat sateen. Kun he tajusivat virheensä, makasivat laivalastit kauniin Reinin kuivassa uomassa. NELJÄNTENÄ PÄIVÄNÄ tuhoutui kolme miljardia ihmistä neljästä. Toiset tauteihin, joita ihminen oli viljellyt, sillä yksi oli unohtanut sulkea säiliöt, jotka olivat valmiina seuraavaa sotaa varten. Ja heidän lääkkeensä osoittautuivat tehottomiksi, sillä niiden oli täytynyt auttaa liian kauan ihovoiteissa ja harmillisissa pikkuvaivoissa. Toiset kuolivat nälkään, sillä jotkut olivat kätkeneet viljasäiliöiden avaimet. Ja he kirosivat Jumalan, joka toki oli heille onnen velkaa. Tuo rakas Jumala! VIIDENTENÄ PÄIVÄNÄ painoivat eloonjääneet punaista nappia, sillä he tunsivat itsensä uhatuiksi. Tuli verhosi maapallon, vuoret paloivat, meret haihtuivat ja betonirauniot seisoivat kaupungeissa mustina ja sauhusivat. Ja enkelit taivaassa katsoivat, kuinka sininen planeetta muuttui punaiseksi, sitten likaisen ruskeaksi ja lopulta tuhkanharmaaksi. Ja he keskeyttivät laulunsa kymmeneksi minuutiksi. KUUDENTENA PÄIVÄNÄ tuli pimeys. Pöly ja tuhka peittivät auringon, kuun ja tähdet. Ja viimeinen keittiötorakka, joka oli elänyt rakettibunkkerissa, kuoli liialliseen lämpöön, joka ei tuntunut siitä lainkaan hyvältä. SEITSEMÄNTENÄ PÄIVÄNÄ maa oli autio ja tyhjä, ja oli pimeää yläpuolella repeäminen ja rotkojen, jotka olivat halkeilleet kuivaan maankuoreen. Pidetään sekunnin tauko. Sen jälkeen pimeässä huoneessa keskellä istunut koko ajan hiljaa ollut viimeinen lukija ottaa kynttilän piilostaan esiin, sytyttää sen ja lukee raamatusta joko kohdan Joh:3:16 tai Joh.8:12

14 14 MAAILMAN VALO (Hartaustila pimennetään täysin. Keskelle hartaustilaa laitetaan pöydälle yksi iso kynttilä ja sen lisäksi pienempiä kynttilöitä niin paljon, kuin hartaudessa on ihmisiä. Hartaudessa soitetaan taustalla rauhallista, meditatiivista musiikkia, jota käännetään hiljaisemmalle aina, kun luetaan raamatunteksti ja sen jälkeen käännetään taas kovemmalle. Hartauden raamatuntekstit kannattaa opetella ulkoa ja keskittyä niiden sanomiseen ajatuksella, koska hartaus perustuu vain kolmeen lyhyeen raamatunkohtaan, kynttilöistä tulevan valon vaikutukseen pimeässä huoneessa ja rauhalliseen musiikkiin.) 1.Musiikkia ja rauhoittumista pimeässä huoneessa 2. Ensimmäinen raamatunkohta Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo." Raamatunkohdan jälkeen sytytetään iso kynttilä keskellä huonetta 3. Musiikkia soitetaan 1-2 minuuttia 4. Toinen raamatunkohta Jumala, joka sanoi: "Tulkoon pimeyteen valo", valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan. Raamatunkohdan jälkeen sytytetään muita kynttilöitä ja jaetaan jokaiselle paikalle oleva oma. Kynttilöitä jaettaessa soitetaan musiikkia 5. Kolmas raamatunkohta Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. Raamatunkohdan jälkeen annetaan musiikin vielä soida 1-2 minuuttia 6. Hartauden lopetus. Ihmisiä pyydetään sammuttamaan oma kynttilä. Jäljelle jää palamaan vain keskellä oleva iso kynttilä. Hartauden voi lopettaa sen jälkeen sisaruspiiriin kynttilän ympärille tai soittaa jokin gospelbiisi, joka sopii aiheeseen tai laulaa vielä jokin virsi tai veisu, joka sopii aiheeseen.

15 15 HARTAUKSIA ULKOLÄKSYISTÄ OHJEITA: - Valitse yksi näkökulma ja yksi Raamatunkohta. - Raamatunkohta voi olla myös jokin muu kuin jokin alla oleva. - Voit halutessasi käyttää apunasi myös katekismusta. - Muista, että kaikki mitä haluat sanoa aiheesta ei mahdu välttämättä yhteen hartauteen, joten rajaa aihettasi. USKONTUNNUSTUS (1. USKONKAPPALE; 2 NÄKÖKULMAA) USKO Matt. 8:5-13 (Sadanpäällikön usko) Luuk. 5:17-26 (Jeesus parantaa halvaantuneen) Luuk. 7:36-50 (Jeesus ja syntinen nainen) Luuk. 8:49-56 (Jeesus parantaa Jairoksen tyttären) Luuk. 8:40-48 (Jeesus parantaa verenvuodosta kärsivän naisen) Hepr. 11:1-3 (Mitä usko on) Jaak. 2:17-26 (Jos uskoo johonkin, se näkyy myös teoissa) Mitä usko on? Miten usko syntyy? Miksi uskosta puhuminen voi tuntua vaikealta? Mitä valitsemasi Raamatunkohta kertoo uskosta? Mikä on uskontunnustus? Miten voi tunnustaa uskovansa? Miten usko näkyy elämässäsi? Mihin uskontunnustusta tarvitaan? JUMALA 2. Moos. 2:13-14 (Minä olen se joka Minä olen ) Ps. 91:1-4 (Jumalan varjelus) Ps. 8:4-5 (Luojan suuruus) Joh. 1:10-12 (Antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi) Room. 8:38-39 (Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta) Millainen Jumala on? Mitä ajattelin Jumalasta lapsena? Miten ajatukseni ovat muuttuneet? Missä tilanteessa olen ajatellut Jumalaa? Mitä Jumala minulle merkitsee? USKONTUNNUSTUS (2. USKONKAPPALE) Luuk. 6:37-42 (Älkää tuomitko) Luuk. 10:25-37 (Kuka on lähimmäinen?) Luuk. 9:46-48 (Kuka on suurin?) Luuk. 10:27 (Rakkauden kaksoiskäsky) Luuk. 6:31-36 (Kultainen sääntö) Luuk. 7:36-50 (Jeesus ja syntinen nainen)

16 Luuk. 9:10-17 (Ruokkimisihme) 16 Kuka Jeesus sinun mielestäsi oli? Miksi Jeesus on niin olennainen osa kristinuskoa? Miksi Jeesukseen pitäisi uskoa? Miksi Jeesus puhuu usein uskosta? Mikä on mielestäsi Jeesuksen tärkein opetus? Miksi? Miksi Jeesus teki ihmeitä? Miten suhtaudut ihmeisiin? Mitkä asiat edes ovat ihmeitä? Millä tavoin Jeesus voi antaa toivoa nykypäivän ihmiselle? Kenen seurassa voisit kuvitella tapaavasi Jeesuksen nykypäivänä? Miksi? Miten Jeesus suhtautui toisiin ihmisiin? PIENOISEVANKELIUMI Joh. 3:16 (Pienoisevankeliumi) Room. 5:6-8 (Kristus kuoli meidän puolestamme) Room. 10:9 (Usko ja pelastus) Ef. 2:8 (Pelastus on Jumalan lahja) Luuk. 19:10 (Juuri sitä, mikä on kadonnut ) Luuk. 15:11-32 (Tuhlaajapoika) Miten synti vaikuttaa ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen? Miten synti vaikuttaa ihmisten välisiin suhteisiin? Miten synti vaikuttaa ihmiseen itseensä? Mitkä asiat aiheuttavat ihmisessä syyllisyyttä? Milloin syyllisyydentunne on hyväksi ihmiselle? Miten Jumala suhtautuu syntiseen ihmiseen? Miten ihminen voi vapautua synnistä/syyllisyydestä? Mitä armo on? Miksi se on niin keskeistä kristityille? Mitä pelastus tarkoittaa? Mitä tarkoittaa iankaikkinen elämä? Mitä tarkoittaa kadotus USKONTUNNUSTUS (3. USKONKAPPALE; 2 NÄKÖKULMAA) PYHÄ HENKI Gal. 5:22-23 (Hengen hedelmät) Ap.t. 2:1-12 (1. Helluntai) Joh. 14:26 2. Kor. 6:3-6 (Apu ahdingossa) Mikä on Pyhä Henki? Miten Pyhän Hengen toiminta näkyy maailmassa? Miten Pyhän Hengen toiminta näkyy sinun elämässäsi? Mihin Pyhää Henkeä tarvitaan? SEURAKUNTA 1. Kor. 12:12-27 (Kristuksen ruumis) Matt. 18:20 (Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni ) Ef. 2:10-12 (Jumalan perhe) Room.12:9-19 (Ohjeita seurakunnan yhteiselämään) Mikä on seurakunta? Miksi se on olemassa? Millaisia arvoja seurakunnassa pidetään yllä?

17 Miten meidän tulisi kohdella muita ihmisiä? Mihin seurakunnan toimintaan olet osallistunut? Mitä rippikoulu merkitsi sinulle? Millaisissa tilanteissa olet kokenut vahvaa yhteyttä toisten ihmisten (tuttujen ja vieraiden) kanssa? Miltä se tuntuu? Mitä yhteys on (vrt. hyvä yhteishenki)? Miksi ihmiset haluavat kuulua kirkkoon? Mitä seurakunta sinulle merkitsee? Mitä olet saanut seurakuntayhteydestä? KÄSKYÄ (2 NÄKÖKULMAA) KÄSKYT JA ME 2. Moos. 20:1-17 (10 käskyä) Luuk. 10:27 (Rakkauden kaksoiskäsky) Miksi ihminen tarvitsee sääntöjä ja lakeja? Miksi Jumala antoi 10 käskyä ihmisille? Miten 10 käskyä näkyy yhteiskunnassa? Miten 10 käskyä näkyy meidän elämässämme? Mitä valitsemasi käsky tarkoittaa? Onko käskyn noudattaminen helppoa/vaikeaa? Mitä käskyn noudattaminen antaa? Mitä käskyn rikkomisesta seuraa? TURVALLISUUS Ps. 91:1-4, 9-16 (Korkeimman suojelus) Ps. 3:4-6 Mitä on turvallisuus? Mitä on perusturvallisuus? Mihin ihminen tarvitsee turvallisuutta? Mitä tekemistä turvallisuudella ja säännöillä on toistensa kanssa? Onko maailma turvallinen paikka? Millainen maailma olisi jokaiselle turvallinen? Mikä saa sinut tuntemaan olosi turvalliseksi? Mikä horjuttaa turvallisuudentunnetta? ISÄ MEIDÄN / HERRAN SIUNAUS Luuk. 11:2-4 (Isä meidän) 4. Moos. 6:24-26 (Herran siunaus) 2.Kor. 13:13 (Siunaussanat) Luuk. 11:9-10 (Pyytäkää niin teille annetaan) 1. Joh. 5:13-15 (Jumala kuulee meitä) Fil. 4:6-7 (Älkää olko mistään huolissanne) Room. 8:26-27 (Apua rukoilemiseen) Mitä rukous on? Mitä rukous sinulle merkitsee? Miten rukoilet? Milloin rukoilet? Minkä asioiden / kenen puolesta haluat rukoilla? Koetko saaneesi rukousvastauksia? Onko vastaus ollut erilainen kuin olet odottanut? Miksi Jumala voi vastata rukoukseen eri tavalla kuin haluaisimme? (Mitä tarkoittaa, kun Isä meidän rukouksessa rukoilet tapahtukoon sinun tahtosi?) Miksi Jeesus opetti ihmisille Isä meidän rukouksen? Mikä on mielestäsi rukouksen tärkein kohta? Mikä pyyntö Isä meidän rukouksessa tuntuu sinusta vaikeimmalta? Mitä siunaus tarkoittaa? Muistele tilannetta, jossa sinut on siunattu. Miltä se tuntui? Millainen merkitys siunauksella on sinulle? Mitä eroa on onnella ja siunauksella? Miksi kristityt tekevät ristinmerkin? Mitä se tarkoittaa?

18 18 KASTE- JA LÄHETYSKÄSKY Matt. 28:18-20 (Kaste- ja lähetyskäsky) Mark. 10:13-16 (lasten evankeliumi) Jes. 43:1 (Minä olen lunastanut sinut) 1.Piet. 3:21 (Teidät pelastaa kaste) Hepr. 10:22-23 (Kaste pesee puhtaaksi) Gal. 3:26-27 (Kasteessa puette yllenne Jeesuksen) Room. 6:3-4 (Kasteessa meidät liitetään Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen) Keille Jeesus antoi käskynsä? Keitä kaikkia se koskee? Miksi rippikoulua kutsutaan kastekouluksi? Miten isonen voi toteuttaa käskyä? Miksi kaste on kristityille niin tärkeä? Mitä kaste antaa / mitä lahjoja? Mitä tarkoittaa, että kaste kantaa läpi koko elämän? Miksi konfirmaatiossa nuorella on alba? Kasteessa Jumala liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Mitä se tarkoittaa? Mikä on kummin tehtävä? Miten kummi voi tukea kummilapsen elämää? Millainen suhde sinulla on kummiisi / kummilapseesi? RAAMATUNLUKUAPUA: Sisältö, Sanoma, Sovellus eli SSS Raamatusta hakeminen on käyty riparilla läpi, mutta tässä vielä pääperiaate muistin virkistykseksi: Ellet muista, mitä jokin lyhenne tarkoittaa, Raamatustasi löytyy lista kirjoista ja niiden lyhenteistä.

19 19 Raamatun tutkimisen perustapa on kolmen ässän menetelmä. Sisältö Raamatun lukemisessa ja ymmärtämisessä auttaa tekstiin ja sen taustatietoihin tutustuminen. Esimerkiksi jotkut Jeesuksen kertomat vertaukset ja niissä käytetyt sanat saattavat olla meille vieraita. Niitä on helpompi ymmärtää niiden alkuperäisessä ympäristössä. Sisällön ymmärtämisessä auttavat seuraavat kysymykset: Kenelle teksti on kirjoitettu, sanat sanottu tai puhe puhuttu? Keitä tekstissä esiintyy? Mitä tekstissä tapahtuu? Missä ja milloin tämä tapahtui? Mitä siitä seurasi? Sanoma Sanoman voi ymmärtää vasta kun tekstin sisältö on huolellisesti tutkittu. Sanoma = Mikä on kertomuksen viesti ihmisille? Vastauksia tekstin sanomaan saa usein kysymällä: Miksi? Miksi se on kerrottu? Mitä kertomuksella on haluttu sanoa tai opettaa? Sovellus Sanoman soveltaminen on tärkeää, sillä Raamatun sanoma ei ole historiaa vaan historiasta tuotua sanomaa tähän hetkeen! Mitä teksti opettaa meidän aikamme ihmisille? Mitä se puhuu minulle? Miten teksti koskettaa maailmaa ja yhteiskuntaa? Onko sanoma säilynyt samana vai muuttaako aika sitä? Miten voisimme elää tuon sanoman mukaan? RAAMATUNKOHTIA JUMALASTA JA JEESUKSESTA JUMALAN RUUMIINOSAT 1. Moos. 3: Moos. 6:7-8 Neh. 2:8 Ps. 11: 7 Ps 55:2-4 Jes. 1:19-20 Hoos. 11:8-9 Aam. 9:8-9 Luuk. 11:20 Ap.t JUMALAN TEOT JA TUNTEET 1. Moos. 2:2 1. Moos. 2:7 1. Moos. 6.6 Joos. 4:23 2. Sam. 6:7 Ps. 44:24

20 20 Ps. 50:3 Sananl. 22:11 Sananl. 24:18 Saarn. 3:18 Aam. 3:8 Joona 3:9 Matt. 2:12 Ap.t. 7:46 Room. 9:16 2. Kor. 7:6 2. Piet. 2:6 JEESUKSEN INHMILLISET PIIRTEET Matt. 4:2 Matt. 20:34 Matt. 26:38 Mark. 3:5 Mark. 10:21 Luuk. 8:23 Luuk. 19:41 Joh. 4:6 Joh. 11:15 Joh. 19:28 JEESUKSEN ARVONIMET Matt. 13:57 Matt. 26:25 Mark. 8:29 Mark. 10:47 Mark. 15:39 Luuk. 2:11 (kolme arvonimeä) Luuk. 9:58 Luuk. 23:3 Joh. 1:1 (kaksi arvonimeä) Joh. 1:36 JEESUKSEN OPETUKSIA Matt. 6:25-34 Matt. 12:33-37 Matt. 13:44-50 Mark. 4:1-20 Mark. 12:1-12 Mark. 12:41-44 Luuk. 6:37-42 Luuk. 6: Luuk. 10:25-37 Luuk. 15:11-32 Luuk. 16:1-9 Luuk. 16:19-31 Luuk. 19: Joh. 15: 1-17 JEESUKSEN VIIMEISET SANAT Luuk.23:34 Joh.19:26-27 Luuk.23:43 Mark.15:34 Joh.19:28 Joh.19:30 Luuk.23:46 JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS Matt. 28:1-11 Mark. 16:1-8 Luuk. 24:1-12 Joh.20:1-30 Joh. 11: Kor. 15 RAAMATUNKOHTIA HARTAUKSIIN vertauksia: Savenvalaja Jer. 18:1-17 Rakentajat Matt. 7:21-27 Sinapinsiemen Matt. 13:31-32 Aarre, helmi ja nuotta Matt. 13:44-48 Armoton palvelija Matt. 18:21-35 Viinitarha Matt. 20:1-16 Viinitarhan vuokraajat Matt. 21:33-39 Kuninkaan pojan häät Matt. 22:1-14 Morsiusneidot Matt.25:1-30 Kylväjä Luuk. 8:4-8(15) Valvomisesta Luuk. 12:35-48 Suuret häät Luuk. 14:15-24 ydinkohtia: Kymmenen käskyä 2. Moos 20:1-17 Isä meidän Luuk. 11:2-4 Herran siunaus 4. Moos. 6:24-26 Rakkauden II käsky Mark. 12:30-31 Lähetyskäsky Matt. 28:18-20 Pelastus Jes. 12:2 Joh. 3:36 Apt.t. 16:31 Johdatus Ps. 25:5-9 Ps. 31:4 Jer. 31:9

21 21 Jeesuksen ihmeitä: Myrskyn tyynnytys Mark. 4:35-41 Jairoksen tytär Mark. 5:21-43 Ruokkimisihme Joh. 6:1-13 Veden päällä kävely Mark. 6:45-52 Foinikialaisnaisen tytär Mark. 7:24-30 Sokea Bartimaios Mar. 10:46-52 Halvaantunut Luuk. 5: spitaalista Luuk.17:11-19 Epäilys Matt. 8:23-26 Juud. 1:22 Armo Ps. 36:8 Apt.t. 15:11 Tiit. 2:11 Ef. 2:4-9 Omatunto 1. Sam. 24:6 1. sinua. Kor. 10:25 1. Joh. 3:18-19 Kuolema Ps. 31:6 Jes. 25:8 Room. 8:38-39 Anteeksiantaminen Ps. 86:5 Ps. 103:8 Matt. 6:14-15 Matt.18:21-22, Esirukous Jer. 29:7 Matt. 18:19 Apt.t. 12:5 Room. 8: Tim. 2:1-4 Masennus Ps. 42:6 2. Kor. 7:5-6 Kaipaus Ps. 38:10 Ps. 40:2 Jes.26:8-9 Suru Ps. 6:7-8 Sananl. 14:10,13 Luuk. 6:21 Yhteys Matt. 18:20 Apt.t. 2:42 1. Joh.1:17 Rukous Jes. 65:24 Room. 12:12 Ef. 6:18 Kol. 4:2 Lohdutus Job. 21:1-2 Ps. 73:23 Jes.66:13 Matt. 5:4 2. Kor. 1:3-7 Elämän tarkoitus Ps. 16:11 Matt. 7:7 Joh. 14:16 Room. 14:7-8 Eksynyt Ps. 119:67 Matt. 22:29 Luuk. 15:1-10,11-32 Luuk. 19:10 Usko Luuk. 7:50 Joh. 3:16 Joh. 20:31 1. Joh. 5:1 Rippi Matt. 16:19 1. Joh. 1:9 Riita 1. Moos. 45:24 Sananl. 20:3 Ef. 4:26 Rauha Matt. 5:9 Joh. 14:27 Joh. 16:33 Room. 14:19 Jumalan kutsu Jes. 43:1 Mar. 1:15 Matt. 22:14 Pelko Joos. 1:9 Jes. 43:1 Ps. 56:4-5 Matt.14:27 1. Joh.4:17-18 Luottamus 5. Moos. 31:8 Ps. 9:11 Matt.6:25-26 Nöyryys Sananl. 3:34 Matt. 11:29 1. Piet. 5:5 Jeesus opettaa: Vuorisaarna Matt. 5-7 Kuka on suurin Matt. 18:1-4 Mikä saastuttaa Mark. 7:14-23 Kameli & neulansilmä Mark. 10:17-27 Kuka on lähimmäinen Luuk. 10:25-37 Rukouksesta Matt. 6:5-8 Luuk. 11:5-13 Psalmeja: Katumuspsalmeja 51:3-5, 130:1-3 Paimenpsalmi 23 Herra tuntee minut 139:1-18 Huolet Ps. 94:18-19 Sananl. 12:25 1. Piet. 5:7 Kärsimys Ps. 34:19 1. Kor. 12:26 Hepr. 2:18 Murheellinen Ps. 126:5-6 Matt. 5:4 1. Piet. 5:7 Kristittynä eläminen Luuk. 10:27 Room. 12:12-15 Fil. 2:3-4 Palvelu Matt. 10:42 Gal. 6:2 Kol. 3: Piet. 4:10-11 Kiitos Ps. 145:1-3 Luuk. 1: Tess. 5:18 Toivo Jer. 29:11 Room. 8:24-25 Room. 15:13 hepr. 6:19 Synti Ps. 130:3-4 Jes. 43:25 Mark. 2:5 Room. 6:23 Rakkaus Joh. 15:13 1. Kor. 13:1-7,13 1. Joh. 4:7-16

22 22 SINÄ OLET JOKA PAIKASSA Herra, kiitos kaikista ihanista asioista, vaikka minä en aina niitä huomaisikaan tai ne tuntuisivat minusta typeriltä. Minä pyydän, että Sinä antaisit minun muistaa Sinut joka paikassa ja silloinkin, kun olen itse pahalla tuulella ja väsynyt. JUMALA, SUO MINU RUKOUKSIA HARTAUKSIIN Jumala, suo minulle tyyneyttä hyväksyä as rohkeutta muuttaa mitkä voin ja viisautta Aamen ISÄ MEIDÄN Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä, niinkuin taivaassa, Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. FRANCISCUS ASSISILAISEN RAUHANRUKOUS Vapahtajani, tee minusta rauhasi välikappale; niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden, missä loukkausta, toisin anteeksiannon, missä epäsopua, loisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, nostaisin luottamuksen, missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi, missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen. Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärrystä kuin kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita. Sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää, HERRAN SIUNAUS Herra siunaa meitä ja varjele meitä. Herra kirkasta kasvosi meille ja ole meille armollinen. Herra käännä kasvosi meidän puoleemme ja anna meille sinun rauhasi. KIITOS UUSISTA YSTÄVISTÄ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, aamen. ILTARUKOUS Minä kiitän päivästä tästä, joka hetkestä kiitän sen. Suo Herra kaikille meille yö siunattu rauhallinen. KIITOSRUKOUS Jumala,kiitos, että olet antanut minun elää tämän päivän. Kiitos oppimistani asioista, käymistäni keskusteluista, ystävistä joita olen kohdannut. Kiitos rakkaudesta ja huolenpidosta,opetuksesta ja harjoituksesta, luottamuksesta ja ystävyydestä. Kiitos ennen kaikkea Jeesuksesta, esikuvasta, jota saan seurata, ystävästä, joka ei koskaan jätä, pelastajasta, joka antaa anteeksi ja auttaa elämään oikein. Kuule tämä rukoukseni ja anna minun olla sydämessäni ANTEEKSI aina kiitollinen Jeesuksen Kristuksen, Herrani tähden. Aamen. Jumala, kiitos tästä päivästä. Kiitos uusista ystävistä, joita olen saanut. Kiitos asioista, joita olen oppinut sinusta. Pyydän sinulta, että antaisin ystävilleni jotakin ja he antaisivat minulle. Vaikkapa vain tapaamalla toinen toisiamme. Jumala, anna anteeksi kaikki, missä olen tänään tehnyt väärin. Anna anteeksi, jos moitin toisia asioista, jotka olivat täysin omaa syytäni, olin tyly, epäkohtelias ja huonotuulinen toisia kohtaan, olin töykeä, epäystävällinen ja epäoikeudenmukainen.

23 23 RYHMÄN VETÄMINEN Rippikoulussa isosen tehtävänä on usein pienryhmän vetäjänä oleminen. Pienissä ryhmissä isosella on paremmat mahdollisuudet saada yhteys rippikoululaisiin. Ryhmän vetäminen on tärkeä tehtävä ja osa opetuksesta tapahtuu ryhmissä. Ryhmän vetäjän rooliin kannattaa valmistautua huolellisesti. Vinkkejä ryhmän ohjaamiseen 1. Selvitä itsellesi mihin ryhmätunnin tehtävällä pyritään, kysele ja valmistele! 2. Kirjoita itsellesi tarpeen mukaan muistiinpanoja kun ryhmätuntia käydään läpi. 3. Jos ryhmää vetäviä isosia on kaksi jakakaa tehtävät tasaisesti etukäteen tai sopikaa roolit eli kumpi vetää ryhmää ja kumpi toimii keskustelijana 4. Valitse rauhallinen kokoontumispaikka ja rauhoita hetki (mm. kännykät ja ovet kiinni) 5. Kerro tehtävänanto, huolehdi ilmapiiristä ja asioiden käsittelystä. 6. Kohtele kaikkia tasapuolisesti. 7. Aktivoi (esim. suorilla kysymyksillä) niitä, jotka eivät itsenäisesti osallistu. 8. Anna tilaa keskustelulle ja pohdinnalle, älä anna heti valmiita vastauksia 9. Jos ryhmässä on ongelmia tai vaikeita asioita kerro niistä työntekijälle. MUISTA: Puhumaton ryhmä ei tarkoita sitä, että sinä olisit epäonnistunut. 10. Kaikkea ei tarvitse tietää. KYSY rohkeasti, jos tarvitset apua. Ryhmän vetäjänä ja isosena saa olla jatkuvasti myös kuuntelijan ja tarkkailijan roolissa. Kuuntelu on tärkeä taito ryhmän vetämisessä. Joskus isoselle voidaan kertoa kahden kesken hyvin luottamuksellisiakin asioita.

24 24 Vinkkejä kuuntelemiseen 1. Järjestä aikaa (viestii siitä, että henkilö ja asia on tärkeä) 2. Keskity kuuntelemaan (unohda oma kännykkä ja muut asiat siksi aikaa kun kuuntelet) 3. Kysy (esitä tarkentavia kysymyksiä ja jatkokysymyksiä, rohkaise, älä väitä vastaan) 4. Katso silmiin (viestii siitä, että kuuntelet) 5. Eläydy toisen asemaan (mieti miltä sinusta tuntuisi tilanteessa, vältä kuitenkin kertomasta omia juttujasi, koska sinä olet kuuntelija) 6. Älä peitä reaktioitasi (jos jokin koskettaa sinua, voit antaa sen näkyä) 7. Sinun ei tarvitse ratkaista ongelmia (parasta on antaa toisen ratkaista ongelmansa itse, muutos tapahtuu parhaiten omien oivallusten kautta, ei tarjoamalla valmiita ratkaisuja) 8. Anna tilaa hiljaisille hetkille (aina ei välttämättä tarvitse sanoa mitään) 9. Ole luottamuksen arvoinen. Muista kuitenkin: jotkut asiat on hyvä kertoa vetäjille. Jos sinulla herää huoli riparilaisen hyvinvoinnista, kysy saatko kertoa asian vetäjille. 10. Hae itse apua ja tukea tarvittaessa (työntekijät ovat sinua varten) PALAUTTEEN ANTAMINEN JA SAAMINEN Isostoiminnassa pääset antamaan ja saamaan palautetta mm. pitämistäsi hartauksista, leikin vetämisestä ja sketsien esittämisestä. Isosena annat palautetta rippikoululaisille mm. ryhmissä. Alla on ohjeita rakentavan palautteen antamiseen. 1. Kultainen sääntö. Kohtele toista niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Mieti miten palautteesi annat niin ettei se loukkaisi toista. 2. Hampurilaispalaute. Hampurilaispalautteessa annetaan ensin sämpylän alaosa (kerrotaan siitä, mikä oli hyvää ja mitkä oli vahvuudet). Sen jälkeen annetaan pihvi (kerrotaan rakentava palaute eli miten juttua voisi parantaa tai miten voi kehittyä, ei siis kerrota mikä oli huonoa). Lopuksi annetaan vielä sämpylän yläosa (kerrotaan mitä hyvää oli kokonaisvaikutelmassa) Esimerkkejä sämpylän alaosasta: Pidin hartaudesta, koska se käsitteli ajankohtaista aihetta ja kosketti minua. Puhuit selkeästi, sitä oli mukava kuunnella. Leikin ohjeet olivat selkeät ja hyvin esitetty, pysyin kärryillä. Saitte upeasti sketsin lopetettua, viimeinen vuorosana tuli täydellisesti Esimerkkejä pihvistä: Oli mukavaa että kerroit omakohtaisia ajatuksia hartaudessa, olisi mukavaa jos sen lisäksi olisi ollut jokin aiheeseen sopiva Raamatun kohta. Leikki oli kauhean hauska sitten kun se lähti käyntiin, alkuun olisin kaivannut vähän selkeämpiä ohjeita. Siinä oli ihan selvästi yritystä. Olisi ollut ehkä hyvä, että olisitte vielä vähän enemmän tsempanneet Ymmärrän että tämä on teistä mukava ja hauska leikki tämä halausbingo. Oletteko ajatelleet, että joku rippikoululainen saattaa kokea sen liian intiimiksi leikiksi varsinkin näin rippileirin ensimmäisenä iltana.

25 25 Esimerkkejä sämpylän yläosasta: Saitte aikaan hyvän tunnelman hartaudesta ja siitä jäi hyvä maku, kiitos. Toimitte hyvin yhdessä ja lopputulos oli sen mukainen. Vinkkejä palautteen saamiseen 1. Kuuntele palaute rauhassa. 2. Kysy, jos et ole varma ymmärsitkö. 3. Mikäli pahoitat mielesi palautteesta, asiasta kannattaa keskustella työntekijän kanssa. 4. Jos palaute on mielestäsi asiatonta, sano se heti palautteen antajalle. 5. Posiitivista palautetta saatuasi, ole rohkeasti itsestäsi ylpeä. Ota opiksesi asiallisesta rakentavasta palautteesta.

26 26 RAAMATTUPÄHKINÖITÄ Tässä on kaksi Raamattupähkinää, jotka voit ratkoa omaksi iloksesi. Jokaisesta tehtävästä opit myös hyödyllisiä asioita Raamatusta. Pähkinöiden ratkaisut löydät kirjan lopusta. 1. PÄHKINÄ 14 Raamatun henkilöä tai paikkaa on eksynyt älyttömiin lauseisiin. Poimi jokaisesta sanasta yksi kirjain (se voi olla mikä vaan), niin saat selville kenestä tai mistä on kyse. Esimerkki: Jopas sattui, Kaisan hirvi sai eilen hampaita! = Paavali 1. Asuvatko Barbapapat rivitalosi alakerrassa Hannu, Piparkakku metsässä? 2. Maija oli onnellinen Espanjassa enonsa saarella. 3. Nenä on kova aivastelemaan. 4. Keitä perunat vedessä aina! 5. Ristikon ratkaisu alkaa ehkä kelvata Ollille! 6. Jäisessä joessa Tuomo uiskentelee, sepä fiksua 7. Mooses haki Reiman haalarit naulakosta 8. Ojassa telmii eskarilaisia sisävaatteissa ulkovaatteiden sijasta. 9. Idän kauppa alkaa avautua kivana ideana 10. Saammeko kasviksia kouluruokaan lisää? 11. Ennen avasin silmäni avaamatta ripsiäni mennen tullen! 12. Egosi on ulospäin ergonominen kattaen otsasi arven. 13. Joonas meni Arton mukana saunaan parantamaan oloa lumeen molskahdettuaan. 14. Abit menevät etelään laivalla keväällä ihailemaan Suomea mereltä.

27 27 2. PÄHKINÄ Täytä lauseet suluissa olevien vihjeiden avulla Kuningas vastaa heille: >Totisesti kaiken minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette tehneet <. (Matt.25:40) 3. Rakasta niin kuin itseäsi. (Matt.22:39) Jumala on rakastanut niin paljon, että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen. (Joh.3:16) 6. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room.8:38-39) 7. Lapseni älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan ja totuudessa. (1.Joh.3:18) 8. Ennen kaikkea, pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä rakkaus peittää paljotkin. (1.Piet. 4:8) 9. Se joka teistä on kaikkein pienin on todella. (Luuk.9:48) 10. Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme sillä rakkaus on. (1.Joh.4:7) 11. Rakkaus ei koskaan. (1. Kor. 13:8) 12. Rakastakaa vihamiehiänne ja vainoajienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. (Matt.5:44) 13. Siinä on rakkaus ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä että Hän on rakastanut meitä ja lähettänyt meidän syntiemme sovitukseksi. (1.Joh.4:10) 14. Älkää niin ei teitäkään tuomita. (Luuk.6:37) 15. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko ja mielestäsi. (Matt.22:37)

28 28 RUKOUSHELMET LUE LISÄÄ RUKOUSHELMISTÄ Kaisa Raittila: Martin Lönnebon Rukoushelmet (Kirjapaja) Kaarina Hakkarainen ym. : Rukoushelmet Polku hiljaisuuteen (LK-kirjat) valkoinen Ylösnousemuksen helmi kullanvärinen Jumala-helmi soikea, puunvärinen (6 kpl) Hiljaisuuden helmet helmiäinen Minä-helmi valkoinen Kasteen helmi musta Yön helmi vihreä Luomakunnan helmi puunvärinen Autiomaan helmi helmiäishelmet Salaisuuksien helmet (3 kpl) sininen Pyhän huolettomuuden helmi punaiset helmet (2 kpl) 1. ja 2. rakkauden helmi

29 29 Kultainen Jumala-helmi Elämä on ihme. Että yleensä jotain on, on ihme. Opettele ihmettelemään. Opettele luottamaan. Jos Jumala on, ei mikään ole enää yhdentekevää, toivotonta tai tarkoituksetonta. rukous SINÄ OLET ÄÄRETÖN. SINÄ OLET LÄHELLÄ. SINÄ OLET VALO. Soikeat hiljaisuuden helmet Ajatuksemme ovat rajoittuneita, sanamme ovat tarkoitetut näkyvään todellisuuteen. Nyt sinun ei tarvitse ajatella, et tarvitse sanoja, ei ole vaatimuksia. Ole vain. Rauhassa. Anna ajan kulua. Lepää Jumalan hiljaisuudessa. rukous OTA YKSINÄISYYTENI. OLEN SINUN. Pieni helmiäinen minä-helmi Sinä olet Jumalan kuva, vaikkakin häviävä, hauras ja haavoittunut. Sinä olet arvokas. Et ole yksin maailmassa. Kun katsot lähimmäistäsi, voit nähdä hänessäkin Jumalan kuvan. rukous MINÄ OLEN IHME, SUURI IHME, JA KIITÄN SINUA SIITÄ Valkoinen kasteen helmi Voit jättää kaikki katkerat muistot ja heittäytyä uuteen elämään täydellisen luottavaisena. Armollinen Jumala, joka on sinut nimeltä kutsunut, pitää sinusta huolta. rukous KASTEESSA RISTINMERKKINÄ PIIRSIT MINUUN SANASI: SINÄ OLET MINUN, EN KOSKAAN HYLKÄÄ SINUA. Hiekanruskea autiomaanhelmi Elämän autiomaassa on epäilystä, epätoivoa, väsymystä, kiusauksia, surua, kamppailua. Ne ovat osa myös sinun elämääsi. rukous TEEN VÄÄRIN JA SATUTAN MUITA. EN JAKSA YKSIN, KAIPAAN RAKKAUTTA. ARMAHDA MINUA. Sininen huolettomuudenhelmi Kun huoltesi ja rauhattomuutesi kuorma painaa, saat pudottaa taakkasi, unohtaa murheesi ja jättää huolesi Hänelle, joka sanoo: Älkää mistään murehtiko. Minä annan teille rauhan. rukous SINÄ TIEDÄT, MITÄ TARVITSEN. VARJELE MINUT HUOLEHTIMASTA. Ensimmäinen punainen rakkauden helmi, Jumalan rakkauden helmi Jumalan rakkaudessa voit kokea, että olet hyväksytty ja rakastettu omana itsenäsi. Siinä on rakkaus, että Hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. rukous RUOKI MINUA RAKKAUDELLA, JUMALA. Toinen punainen rakkauden helmi, lähimmäisen rakkauden helmi

30 30 Jumala rakastaa sinua. Voit olla kuin auringon lämmittämä kivi, jonka lämpö vaikuttaa ympäristöön. Sinä voit rakastaa lähimmäistäsi, lohduttaa, auttaa. Voit myös rukoilla toisen puolesta. rukous NIIN KUIN SINÄ LOHDUTAT ANNA MINUN LOHDUTTAA. NIIN KUIN SINÄ RAKASTAT ANNA MINUN RAKASTAA. Helmiäiset salaisuushelmet Voit kertoa Jumalalle omia tärkeitä ja salaisia asioita, joita et ehkä kerro kenellekään muulle. Ellet löydä sanoja, voit olla vain ihan hiljaa. Helmien kosketus on rukous, Jumala tietää ja ymmärtää sanattomankin rukouksen. rukous SINÄ NÄET SALAISUUTENI, JUMALA. TEE MINUSTA ROHKEA. LOHDUTA MINUA. Vihreä luomakunnan helmi Vihreä on elämän, kasvun ja toivon väri. Helmi on salaisuushelmien tapaan esirukoushelmi. Toisella puolen yöhelmi muistuttaa, että ihminenkin on osa luomakuntaa, tomusta luotu ja tomuksi palaava. rukous YLISTÄN SINUA YHDESSÄ LUOMAKUNNAN KANSSA. Musta yön helmi Elämän synkkinä hetkinä on yksinäistä ja pimeää. Sinusta tuntuu kuin Jumalakin olisi poissa. Mutta Jumala on uskollinen. Pimeydessäkin Hän on sinua lähellä. Hän kuulee huutosi ja huokauksesi. rukous JUMALANI, MISSÄ OLET? SINUN KÄSIISI MINÄ ANNAN HENKENI. Valkoinen ylösnousemuksen helmi Anna tilaa hiljaiselle ilolle ja luottamukselle. Raja kuoleman ja elämän välillä, nykyisen ja tulevan maailman välillä on kevyt kuin silmänräpäys. Nykyisyydessä ikuisuus koskettaa sinua ja Jumala kuivaa kyyneleesi. rukous SINÄ MUUTAT SURUNI ILOKSI.

31 31 SKETSIT Vinkkejä sketsien vetämiseen 1. Valitse oikea sketsi oikeaan tilanteeseen. (Huomioi valinnassa leirin vaihe, päivän aiheet, ilmapiiri ja leiriläisten erityispiirteet.) 2. Tarkista työntekijältä, että sketsin voi esittää. (Työntekijöillä voi olla tiedossa jotain syitä minkä vuoksi jotkut aihepiirit eivät sovi leiriin.) 3. Treenaa etukäteen. (Varmista, että osaat mahdolliset vuorosanat ja hio omaa hahmoasi.) 4. Yritä esittää sketsi nauramatta. (Vahinkoja toki sattuu ja välillä spontaani nauraminen on hauskaa, mutta pyri pitämään pokkasi.) 5. Varaa tarvikkeet ajoissa (Moniin sketseihin tarvitaan lavasteita ja tarvikkeita. Laita ne hyvään paikkaan etukäteen, ei 2 min. ennen esitystä!) 6. Puhu ja ilmaise selkeästi (Joudut puhumaan usein normaalia puheääntäsi kovempaa. Tämä ei tarkoita huutamista, kuiskatakin voi kuuluvasti.) 7. Muista oikea sijainti. (Tehkää sketsit jo harjoitellessa niin, että kaikkien esiintyjien kasvot ovat lähes koko ajan yleisöön päin. Asetelkaa myös tuolit ja muut lavasteet niin) 8. Odota vuoroasi (Älä puhu toisen esiintyjän tai mekastavan yleisön päälle. Jos jokin saa yleisön remahtamaan nauruun. Jatka puheosuutta vasta kun yleisö voi taas kuulla mitä puhut.) 9. Muista loppuhuipennus (Monissa sketseissä on jokin loppuhuipennus, se varsinainen hauska juttu. Varmista, ettei huipennus mene yleisöltä ohi. Loppuhuipennusta ei tule, jos yleisö ei esim. kuule sitä viimeistä vitsiä. Älä myöskään venytä vitsiä. Loppuhuipennukseen pitää lopettaa.) 10. Sketsien esittäminen on mahdollisuus ei velvollisuus (Sinun ei ole pakko esittää sketsejä jos se jännittää liikaa tai ei muuten tunnu hyvältä.)

32 32 SKETSEJÄ 1-5 NOPEAT JA KUIVAT SKETSIT: 1. Sarja kuivia: Tunnelma kattoon (tunnelma lappu kattoon) Illan vetonaula (naulaa vedetään narussa) Läpihuutojuttu (joku juoksee salin läpi huutaen) Repäisevä juttu (sanomalehteä revitään näyttämöllä) Kaatopaikka (Toinen kaataa toisen, mitä teit?, tämä on kaatopaikka) Pururata (toinen lenkkeilijä puree toista, mitä teit?, tämä on pururata) 2. Suomen lippu: Ostaisin Suomen lipun Jaahas, minkä värisen? 3. Tuhannesti terveisiä: Isonen tulee sisään ja kertoo Maijalta terveisiä. Sama toistuu monta kertaa kunnes joku toinen hermostuu ja kysyy, miksi sinä koko ajan ravaat kertomassa samaa juttua. Toinen vastaa, että Maija lähetti tuhannesti terveisiä. 4. Porkkanat korvissa: Kaverukset tapaavat. Toisella on porkkanat korvissa. Toinen kysyy: "Miksi sulla on porkkanat korvissa?" ja toinen vastaa: "Mitä?". Toinen huutaa vielä lujempaa mutta toinen ei kuule, lopulta vastaa: "En mä kuule kun mulla on porkkanat korvissa". 5. Kusee punttia pitkin: Kaksi humalaista kusella. Toinen ihmettelee: Miksi sinulta ei kuulu lorinaa? Toinen vastaa: Koska kusen punttia pitkin. Siihen toinen: Eikö se tunnu inhottavalta? En tiedä, mä kusen sun punttia pitkin. 6-9 LIIKENNESKETSIT 6. Kaken seikkailu: Tarvitaan pahvista leikattu mopo. Joku esittää liikennevaloa. -Liikennevalon vieressä seisoo mummo. Valo vaihtuu vihreeks ja mummo lähtee ylittämään tietä. Kake tulee nurkan takaa ja ajaa mummon päältä. Kake alkaa pyydellä anteeks: Voi anteeksi (kauan) Mummo: Ei tämä mitään. Olen ihan kunnossa.. Kake: Mikä sun nimi on? Mummo vastaa Kielo. Kake: No kerta kielon päälle ja ajaa Kielon päältä. -Pappa seisoo liikennevalon vieressä. Valo vaihtuu vihreäksi ja pappa lähtee ylittämään tietä. Kake tulee nurkan takaa ja ajaa papan päältä. Kake pyytelee anteeksi. Pappa: No ei tässä mitään Kake: Mikäs sun nimi on? Pappa vastaa: Varma. Kake: No pannaan vielä varman päälle ja ajaa papan päälle. 7. Moottoritie: Poliisi pysäyttää auton moottoritiellä ja kertoo kuljettajalle: Olette tämän uuden moottoritien tuhannes ajaja ja olette voittanut 5000 euroa, onneksi olkoon! Saanko tiedustella miten aiotte käyttää

33 33 voittamanne rahat? Kuljettaja vastaa: Taidan hankkia ajokortin voittorahoilla. Vieressä istuva vaimo sanoo poliisille; Älkää kuunnelko häntä, hän puhuu aina ihan mitä sattuu kun on humalassa. Takapenkiltä vaari huutaa; Minähän sanoin ettei tällä varastetulla autolla kauaksi päästä! 8. Bussi: On bussi (tehdään tuoleista). Sitten on muutama matkustaja, bussikuski ja Arska. Alussa joku näyttää kylttiä: ensimmäinen päivä. Bussikuski ajaa bussin Arskan pysäkille. Arska nousee kyytiin ja sanoo: Arska ei maksa. Bussikuski katsoo Arskaa vihaisena. Seuraava päivä menee täsmälleen samalla tavalla. Kun koittaa kolmas päivä ja Arska kertoo bussikuskille jälleen: Arska ei maksa. Tämän jälkeen sanoo kuski: Arskahan maksaa, bussikuskilla on ase. Tähän Arska sanoo: Arska ei maksa, Arskalla on bussikortti! Kuski hölmistyy Purkka: Nuori tyttö saapuu bussipysäkille purkkaa pureskellen, katsoo aikataulua ja liimaa purkan suustaan aikataulun kulmaan. Tyttö toteaa, että ehtii vielä käymään kotona ennen bussin tuloa ja lähtee. Paikalle saapuu toinen ihminen, joka katsoo aikataulua ja älähtää; hyi, purkkaa! ja tökkää sormellaan purkan irti aikataulusta. Ohi menee lenkkeilijä, joka astuu purkan päälle ja se tarttuu hänen kenkäänsä. Lenkkeilijä irrottaa purkan ja viskaa sen bussipysäkin penkille. Paikalle saapuu vanha pariskunta joka istuu penkille. Mies huomaa, että takapuoleen tarttui jotain ja pyytää vaimoaan katsomaan mitä siellä on. Vaimo raaputtaa purkan irti miehensä takapuolesta ja tökkää sen kiinni aikatauluun. Lopuksi paikalle saapuu ensimmäinen tyttö. Tyttö toteaa; Hei mun purkka on vielä tallessa! ja laittaa sen takaisin suuhunsa aikataulusta ARMEIJASKETSIT 10. Loman hakemista: Henkilöt: Vääpeli ja kolme sotamiestä. Sotamies 1: Herra vääpeli, minulla on vettä polvessa, saanko lomaa? Vääpeli: Minulla on ollut vettä polvessa 15 vuotta enkä ole kertaakaan tarvinnut sen takia lomaa. Menkää, ette saa lomaa. Sotamies 2: Herra vääpeli, minulla on kamala päänsärky, saanko lomaa? Vääpeli: Minulla on ollut pää kipeä jo 15 vuotta enkä ole tarvinnut lomaa. Menkää, ette saa vapaata. Sotamies 3: Herra vääpeli, minä olen pähkähullu, saanko lomaa? Vääpeli: Minä olen 15 vuotta ollut päh... tuota saatte lomaa. 11. Kymppi markoiksi: L: Kuulkaahan alokas, onko teillä vaihtaa kymppi markoiksi? A: No joo, eiköhän sitä löydy (kaivelee taskujaan).l: Alokas, noinko te puhuttelette upseeria? Otetaanpa uudestaan. Onko teillä vaihtaa kymppi markoiksi? A: Ei ole, herra luutnantti! 12. Alokas ja varjo: Alokas oli suorittamassa ensimmäistä laskuvarjohyppyään. Hän oli jo hyppäämässä, kun ylikersantti huusi hätääntyneenä: -Seis, tyhmä, eihän sinulla ole edes varjoa! -Mitä, sataako siellä? -Idiootti! Alokas saa varjon selkäänsä ja kysyy uteliaana: -Entä, jos varjoni ei aukea? -Palautatte sen ja saatte uuden tilalle.

34 MAALAISSKETSIT 13. Rautatieylikäytävällä: Ukko ja akka tulevat radan viereen. He katselevat neuvottomina ympärilleen ja huomattuaan rautatieläisen ukko kysyy tältä: "Milloin juna tulee pohjoisesta", kuultuaan junan jo menneen ukko selittää asian huonokuuloiselle akalleen. Hetken kuluttua ukko kysyy: "Milloin juna tulee etelästä", ja kuultuaan senkin junan jo mennen menojaan ukko selittää asian akalle. Pienen tauon jälkeen akka sanoo: "Sittenhän me voimme mennä radan yli". 14. Savolaiset ja Englantilainen junassa: Savolainen pariskunta ja englantilainen gentlemanni istuvat vastakkain junassa. Savolaispariskunta yrittää tehdä tuttavuutta tarjoamalla gentlemannille eväitään; omenaa, leipää, kalakukkoa. Gentlemanni vastaa kohteliaasti: "No, thank you". Savolaisparinkunta huomaa että eiväthän he ole esitelleet itseään ja osoittaa vaimoaan: "My Wife", johon gentlemanni vastaa: "No, thank you". 15. Aasin lypsy: Turisti tulee isäntämiehen luo ja keskustella tämän kanssa ilmoista jne. Viimein hän sitten kysyy, miten maalla tullaan toimeen. Isäntä kertoo jotenkuten tultavankin, mutta että kaikki riippuu siitä, miten aasin lypsyssä onnistutaan. Turisti hämmästelee ja tulee uteliaaksi, mitä tuo aasin lypsy oikein on. Isäntä ei vastaa turistin kysymyksiin, vaan sanoo. että aasin lypsy on ammattisalaisuus. Turisti tulee yhä uteliaammaksi ja lupaa maksaakin tästä tiedosta. Kun turisti on vähitellen nostanut summaa, isäntä suostuu kertomaan. Saatuaan setelit hän sanoo, että aasin lypsy on juuri tällaista: "Kas te olitte aasi tällä kertaa..." 16. Hyvää päivää kirvesvartta: Vanha mies istuu ja veistää kirveen vartta. Hän selittää yleisölle, että on kahdeksankymmenen vanha ja kuulo on mennyt. "Ei silti, ei täällä korvessa niin paljon ihmisiä asukaan, että siitä haittaa olisi. Turisteja vain tuppaa joka kesä pyörimään täällä päin ja niitä on ihan kiusaksi asti. Monesti tulevat ihan käymään. Enhän minä enää kuule, mitä nuo juttelevat, mutta samoja kysymyksiähän nuo aina ovat. Ensiksi ne kysyy, että mitäs se vaari tekee, johon minä tietysti vastaan, että kirvesvartta. Sitten ne kysyy ikää, paljonkos sitä on kertynyt. No kahdeksankymmentä vuotta tuli viime kesänä täyteen. Sitten niille tulee jano ja ne kysyy, että oliskos vettä saatavilla. Tuollahan kaivossa on, kansi on vähä laho että kannattaa varoa. Niiden pemari on tietysti sitten simahtanut ja seuraava kysymys onkin, että oliskos traktoria että sais hinata sitä. No tuollahan se on sontatunkion alla puskurit ruosteessa maannu jo kymmenen vuotta, ei sillä enää mitään tee. Sitten ne kysyy, että onko hevosta. No kakshan niitä on ollu, toinen, Umpiluu, on jo pistetty makkaratehtaalle, mutta Länkisääri on vielä tuolla itärajalla tukinajos, kovassa käytössä. Seuraava kysymys on että puhelinta löytyykö. No eihän mulla sellaasia nykyajan mukavuuksia ole, tuolla Möttösen Kallella järven toisella puolella on ja siellä mää käyn sillon harvoin kun pitää, kerran kuus. No nälkäkin niiden on tullut, ja ne kysyy, että mistäs ruokaa sais. No tuolta jääkaapista saa vapaasti hakia. Loppuviimeeksi ne kysyy sitten, että voiskos vaari lähteä näyttämään tietä sinne Möttöselle. No eihän mulla oo kun aikaa, vanhalla miehellä, kyllähän minä voin lähteä. Jaa, sieltähän tuleekin jo taas yksi." Nuori turisti(t) kävelee paikalle, ja alkaa jutella vaarille (v): t: "Päivää." v: "Kirvesvartta." t: "Kauankos vaari on siinä istunut?" v: "Kahdeksankymmentä vuotta tuli viime kesänä täyteen." t: "oliskos vaarilla venettä?" v: "Tuollahan kaivossa on, kansi on vähä laho että kannattaa varoa." t: "Onkos talossa emäntää?" v: "No tuollahan se on sontatunkion alla puskurit ruostees maannu jo kymmenen vuotta, ei sillä enää mitään tee." t: "No onkos talossa tyttäriä?" v: "No kakshan niitä on ollu, toinen, Umpiluu, on jo menny makkaratehtaalle, mutta Länkisääri on vielä tuolla itärajalla tukinajos, kovassa käytössä."

35 35 t: "No onkos vessaa?" v: "No eihän mulla sellaasia nykyajan mukavuuksia ole, tuolla Möttösen Kallella järven toisella puolella on ja siellä mää käyn sillon harvoin kun pitää, kerran kuus." t: "Mistä kuulkaa tuollaisia miehiä tulee?!" v: "No tuolta jääkaapista saa vapaasti hakia." t: "Kumpi tässä on hullu, minä vai sinä?!" v: "Voinhan minä lähtiä näyttämään!" (Nousee puukko kourassa, turisti lähtee pakoon ja vaari perään...) PIKKULAPSISKETSIT 17. Kokolattiamatto: Kaksi remonttireiskaa tuo ison maton ja alkaa naulaamaan sitä kiinni lattiaan samalla jutellen, että tämä onkin päivän viimeinen kokolattiamatto, laitetaan nopeasti kiinni niin päästään saunomaan. Reiskat kiristävät ja naulaavat mattoa. Saatuaan sen paikalleen he ihailevat hetken työnsä tulosta. Sitten toinen reiska osoittaa maton keskellä olevaa kuhmua ja sanoo toiselle; ootko sä TAAS jättänyt sun röökit tonne maton alle, se on jo kolmas kerta tällä viikolla! Ei tota mattoa enää voi pois ottaa, työaika loppuu ihan just! Toinen työmies on häpeissään ja ehdottaa; jos sitä mattoa vasaroisi ja talloisi, niin ehkä kuhmu tasoittuisi. Työmiehet päättävät tehdä niin ja tasoittavat kuhmua ensin käsin, sitten nyrkillä ja hyppivät sen päällä ja lopuksi lyövät vielä lapiolla pari kertaa. Saatuaan kuhmun tasaiseksi toinen työmies löytääkin taskustaan tupakka-askinsa. Miehet miettivät, mikä ihme maton alle sitten oli jäänyt, kun tupakat kerran olivat taskussa. Samassa huoneeseen tulee pieni tyttö joka kysyy: Onks sedät nähny mun marsuu, se jäi tänne huoneeseen. 18. Pikkupoikien keskustelut: Pikkupojat leikkii pikkuautoilla vähän aikaa. Leikin yhteydessä he keskustelevat - Mä oon viis vuotta. Paljoks sä oot? - Emmä tiijä. - Ajatteleksä tyttöjä? - Emmä. - Sit sä oot neljä. 19. Mato: Ville leikkii maassa tms. ja sanoo isälleen, joka lukee lehteä isi, kato mä leikin madolla. Isä sanoo: hyi! Ville leikkii madollaan, kyllästyy ja sanoo isälleen: isi, mä haluun et sä keität tän madon. No en todellakaan keitä isä sanoo ja perustelee, että madot kuuluu madonreikiin tai ongenkoukkuun, ei niitä keitetä. Ville kinuaa hetken ja sanoo lopulta et Matinkin isä keitti madon ja niin sit Villenkin isä keittää madon.ville leikkii hetken madollaan, kun hän taas kyllästyy ja sanoo isälleen: isi, mä haluun et sä paistat tän madon. No en todellakaan paista isä sanoo ja perustelee, että paistinpannulla ei paisteta likaisia matoja. Ville kinuaa hetken ja sanoo lopulta et Matinkin isä paistoi madon ja niin sit Villenkin isä paistaa madon. Kohta Ville pyytää isäänsä syömään sen. Isä taas kieltäytyy ja meinaa jo hermostua poikansa jankutukseen, mutta kun Ville sanoo et Matinkin isi söi niin tottakai Villen isäkin päättää sen sit syödä. Kohta isä kaatuu kuolleena maahan ja hetken hiljaisuuden jälkeen Ville sanoo: Noin Matinkin isille kävi! 20. Vessa: Kulkukauppias avaa oven ja näkee lapsen istuvan sisällä. Kauppias kysyy, onko isä paikalla. Lapsi vastaa, että ei ole, se lähti kun äiti tuli. Kauppias kysyy, onko äiti paikalla, ja lapsi vastaa että se lähti kun mummo tuli. Näin jatkuu kunnes lapsi vastaa, että esim. sisko lähti kun minä tulin. Silloin kauppias ihmettelee, että onpa kummallista. Lapsi vastaa: "Ei ollenkaan, tää on meidän vessa." 21. Ajetaan traktorilla: Kolme pientä lasta leikkii maassa leikkitraktorilla. Sisään astuu henkilö, joka kysyy, onko isä kotona. Lapset vastaavat: "Ei oo, se jäi traktorin alle." Vieras vähän ihmettelee, mutta kysyy sitten, onko äiti

36 36 kotona saaden saman vastauksen. Kysely jatkuu (vaari, mummo, sisko, veli) ja vastaus on sama. Lopuksi vieras kysyy, että mitäs ihmettä te lapset täällä teette. Nämä vastaavat, että me ajetaan traktorilla. 22. Poika junassa: Poika oli junassa äitinsä kanssa. Yhtäkkiä hän alkoi kysellä: Äiti. Mikä sen aseman nimi oli, missä me viimeksi pysähdyimme? Äiti, mikä sen aseman nimi oli Äiti lopulta hermostuu: Hiljaa nyt! Miksi sinä oikein jaarittelet? Miksi se sinua nyt noin kovasti kiinnostaa? Poika vastaa: Siksi vaan, että pikkuveli jäi siellä junasta MYYJÄSKETSIT 23. Donitsit: A: Saisinko kupin kahvia ja donitsin, kiitos. M: Valitettavasti donitsit on loppu A: Jaahas no sitten otan teetä ja kaksi donitsia M: Kuulkaahan nyt, siis donitsit ovat loppu ja kahvia meillä kyllä on. A: Jaahas hmmm siinä tapauksessa otan kaakaota ja suklaadonitsin M: Ei meillä ole suklaadonitseja!!! Eikö se mene kaaliiin!! Kaakaota, teetä ja kahvia kyllä on!! Mitä sinä haluat!! A: Jaahas hmmm no minä otan sitten vain pussillisen donitseja 24. Kellosketsi: Kauppias esittelee hienoa kelloa, missä on kaikki hienoudet televisiosta ja mikroaaltouunista lähtien. Sitten ostaja kysyy, miten siitä näkee ajan. Myyjä vastaa: Ei kai sitä nyt sentään kaikkea voi yhdeltä laitteelta vaatia. 25. Onks porkkanoit?: Kauppias seisoo tiskinsä takana ja pohtii ääneen itsekseen, mitä kaikkea pitäisi tilata tukusta. Sisään pomppii jänis, joka kysyy: "Onks porkkanoit?" Kauppias vastaa, että ei ole, pääsivät loppumaan. Jänis sanoo että okei ja loikkii pois. Hetken kuluttua jänis palaa ja kysyy saman kysymyksen. Kauppias vastaa myös samoin kuin edellisellä kerralla, ja jänis lähtee. Kolmannella kerralla kauppias suuttuu ja uhkaa naulata jänön korvista seinään. Jänis säikähtää ja lähtee pois. Neljännellä kerralla jänis kysyy: Onks nauloja?" Kauppias vastaa että ei, ja jänis kysyy onks porkkanoit... Variaatio: kauppias uhkaa lyödä hampaat kurkkuun. Jänis palaa silti, ja (paperi) hampaat lentävät. Jänis lähtee, mutta tulee takaisin ja kysyy onkos porkkanamehua ELÄINSKETSIT 26. Hannipalli: Lehmä on aidan toisella puolella ja sonni aidan toisella puolella. Lehmä huutelee sonnille toiselta puolelta Hanniballi, hanniballi tuu tälle puolelle. ja sonni vastaa: En minä voi tulla kun tuossa on piikkilanka-aita välissä. Lehmä huutelee uudestaan: Hanniballi, hanniballi tuu tälle puolelle. ja sonni vastaa: En minä voi nyt tulla kun tuossa on piikkilanka-aita välissä Lehmä huutelee Tuu nyt, tuu vaan Sonni suostuu ja hyppää aidan toiselle puolelle. Hanni törmää aitaan hypätessään. Lehmä kysyy sonnilta: Hanniballi, ootsä kunnossa? Sonni vastaa kimeällä äänellä: Sano Hanni vaan, pallit jäi tonne aitaan. 27. Punahilkka 1

37 Punahilkka on menossa tapaamaan isoäitiään suuren metsän toiselle reunalle mukanaan tuliaisia isoäidille. Isoäidin luona vuoteessa on isoäidiksi pukeutunut susi. Punahilkka kysyy sudelta kaikki tyypilliset kysymykset: Miksi sinulla on isot silmät? Korvat? Suu? jne. Lopulta Punahilkka sanoo: hihii, et sää ole isoäiti, viikset paljastaa sut. Susi vastaa: mutta eihän mulla ole viiksiä! ei niin, mutta isoäidilläpä on. 28. Punahilkka 2 Sama alku kuin edellisessä. Lopulta Punahilkka sanoo hihii et sää ole mun isoäiti, kieli paljastaa sut. Susi vastaa: miten niin onhan minulla kieli niin on, mutta isoäiti puhuukin ruotsia. 29. Leveäsuinen sammakko: Leveäsuinen Sammakko venyttää etusormillaan suutansa isommaksi, ja tapaa erilaisia eläimiä ja juttelee heidän kanssaan näin. -Moi, olen Leveäsuinen Sammakko. -Mä olen Jorma Joutsen. -Mitäs syöt? -Vesiheiniä. Sammakko tapaa vielä Ossi Oravan ja Simo Siilin. Kaikki menee hyvin kunnes Leveäsuinen Sammakko törmää Kullervoon. -Moi, olen Leveäsuinen Sammakko. -Mä oon Kullervo Kettu. -Mitäs syöt? -Leveäsuisia sammakoita! -(poskia sisään imien) Ei oo näkyny, ei oo näkyny SEURUSTELUSKETSIT 30. Ennen vanhaan: Mummo ja vaari istuvat penkillä ja mummo alkaa inttää: "Eiks me voitais niin ku silloin ennen vanhaan, nuorina", vaari vastustelee: "Mahtaako sitä enää osatakaan kun siitä on jo niin paljon aikaa ja eihän se enää sovi jne.". Mummo jatkaa inttämistään kunnes lopulta vaari suostuu. Vaari lähestyy mummoa, he kääntyvät toisiaan kohti ja lopuksi he alkavat läpsytellä käsiään yhteen. Ideana on se, että katsojat ajattelevat mummon ja vaarin puhuvan pussaamisesta. 31. Sä puhut niin kauniisti: - Enkö minä olekin kaunis? (kysyy tyttö) - Joo (vastaa poika) - Eiks mun hiukset ookki pehmeet ku silkki? - Joo. - Eiks mun silmät ookki syvänsiniset? - Joo. - Eiks mun nenä ookki ku pienel prinsessal? - Joo. Jne. jne. tyttö jatkaa kysymysten esittelyä. Lopuksi tyttö sanoo pojalle: - voi sä puhut niin kauniisti mulle! 32. Vaaleanpunaiset sukat: Tyttö ja poika on peiton alla ja tyttö ihmettelee - Vitsit ku mä en tiiä oonks mä tyttö vai poika? - Aa! Mäpä tiiän, mä oon poika! Sanoo poika. - Voi vide, et miten sä tiiät? Mäki haluisin tietää? Sanoo tyttö. - Sehän on ihan simppeli juttu. Mä voin käydä tarkistaa jos sä haluut? Vastaa poika.

38 38 - Joo, mee vaa. Poika menee peiton alle. Tyttö hihittää hiukan. Sitten poika tulee takaisin: - Joo, tää on ihan selvä juttu. Sä oot tyttö! - Ai se on kiva, mut mist sä tiiät sen? Kysyy tyttö. - Höh, vähä sä oot tyhmä, koska sul on vaaleanpunaiset sukat. 33. Pikkulinnut lirkuttaa: Tyttö ja poika kävelevät yhdessä ja tyttö yrittää tehdä tilanteesta romanttista ja yrittää pitää poikaa kädestä kiinni. Tyttö: Voi, tosi romanttista kävellä täällä metsässä kaksistaan, vai mitä?...vai mitä? Poika: joo Tyttö: Täällä on niin ihanan näköistä ja linnut laulaa. Eikä ole muita ihmisiä. Ihanaa, vai mitä?...vai mitä? Poika: joo Tyttö: Oi kato noita lintuja tuolla puussa. Ne suukottelee niin kauniisti toisiaan kun istuu tuolla oksalla. Vai mitä? Poika: joo Tyttö lirkuttaa: Voitaisko mekin tehdä niin? Poika:"No ei varmasti voitais. Oksahan katkeais!" 34. Tiskiaine: Vaimo on hallitseva hahmo avioliitossa (diktaattori). Kun vaimo on kaupungilla, mies raataa kotitöidenparissa, ja kun vaimo tulee kotiin ja kyselee että onkos hommat tehty, ei vaimo koskaan ole tyytyväinen. Eräänä päivänä vaimo taas lähtee kaupungille ja antaa miehelleen siivousohjeet. Mies jää siivoamaan, kun yllättäen soi puhelin. Miehen kaveri siellä soittelee ja kyselee päivän tapahtumia ja kuulumisia ja pyytääpä hän kaveriaan lopuksi oluselle. Kun mies kertoo siivonneensa ja tiskanneensa koko päivän ja hommat on vieläkin kesken niin, ettei hän jouda mihinkään oluselle lähtemään, miehen kaveri tuhahtaa ja käskee miehen ryhdistäytyä. Aluksi mies ja kaveri harjoittelevat lausetta se on loppu nyt, jotta mies saa sanoa vaimolleen sen, ettei hän enää alistu siivoojaksi. Aluksi hieman haparoiden ja epävarmasti mies sen sanoo, mutta lopulta päästään sopivaan lopputulokseen ja puhelu voidaan lopettaa. Mies hokee itsekseen kiukkuisena, että se on loppu nyt...se on loppu nyt...se on loppu nyt... Kun vaimo tulee kotiin ja kysyy onko työt tehty, mies sanoo se on loppu nyt! Vaimo vastaa hyvin uhkaavasti: niin mikä? Mies vastaa nössönä: tiskiaine. 35. Hiki: Nuoret rakastavaiset kävelevät romanttisessa kuunvalossa. Molemmat huokailevat rakkaudesta. Tyttö nojaa päätään poja olkapäähän. Yhtäkkiä poika sanoo: Hyi kauhea, kun sä haiset hielle! johon tyttö kikattelee noin sä varmaan sanot joka tytölle 36. Tykkääksä mansikoista: Tyttö istuu puiston penkillä. Poika istuu penkin toiselle reunalle ja molemmat ovat tosi ujoja ja kiinnostuneita toisistaan ja poika yrittää miettiä puheenaihetta ja aloittaa keskustelun -Tykkääksä mansikoista? Kysyy poika. -Joo. Vastaa tyttö. (poika siirtyy lähemmäksi) -Tykkääks sun äiti mansikoista? Kysyy poika. -Joo. Vastaa tyttö. (poika siirtyy lähemmäksi) -Tykkääks sun iskäs mansikoista? Kysyy poika. -Joo. Vastaa tyttö. (poika siirtyy lähemmäksi) -Tykkääks sun öö siskos mansikoista? Kysyy poika. -Joo. Vastaa tyttö. (poika siirtyy lähemmäksi) -Tykkääks ööö tykkääks..sun setäs mansikoista? Kysyy poika. -Joo. Vastaa tyttö. (poika siirtyy lähemmäksi ja on ihan tytön vieressä) -Tykkääks ööö. (piinaavaa hiljaisuus ) -No olis mulla vielä yks serkku tuolla Huittisissa! Sanoo tyttö.

39 39 Toinen versio: Sama juttu, mutta tyttö ei näytä kiinnostustaan poikaan. Poika aloittaa kysymisen äidistä, mutta ei kysy tytöltä itseltään tykkääkö se mansikoista. Kun poika on päässyt ihan tytön viereen ja ei keksi mitään sanottavaa, niin tyttö sanoo Mut mä inhoon mansikoita! Ja lähtee pois LAJITTELEMATTOMAT SKETSIT 37. Astiat: Joka ilta kaksi isosta tulee kahta ämpäriä kantaen. Toisessa on vettä ja toisessa ei. Vesi kadetaan toisesta toiseen ja sitten kävellään pois. Vikana iltana vettä kantava "kompastuu" ja "vesi" ELI karkki tai paperisilppu, tai muu positiivinen asia lentää leiriläisten päälle. 38. Taivaan portilla Pappi tulee taivaan portille ja meinaa vaan painella sisään, Pietari estelee sanoen: "Katsotaanpa kirjasta, kun en nyt oikein muista. Eipä löydy". Linja-auton kuljettaja Möttönen tulee ja Pietari toivottaa hänet tervetulleeksi ja ohjaa sisään. Pappi ihmettelee että tässä on nyt varmaan tapahtunut väärinkäsitys, johon Pietari vastaa: " Kuulkaas nyt, kun te saarnaatte, kaikki nukkuvat, mutta kun Möttönen ajaa niin kaikki rukoilevat." 39. Kolme cowboyta/kolme pissistä/kolme mitä tahansa Kolme cowboyta ratsastaa kohti auringonlaskua. Yhtäkkiä cowboyt pysähtyvät ja eräs cowboy kysyy toiselta: kuinkas paljon on 2+2? Cowboyt jatkavat hetken ratsastamista ja toinen cowboy miettii. Yhtäkkiä cowboyt pysähtyvät ja toinen cowboy vastaa: viisi. Cowboyt jatkavat hetken ratsastamista ja ensimmäinen cowboy miettii. Yhtäkkiä cowboyt pysähtyvät ja ensimmäinen cowboy ampuu toisen. Kolmas kysyy: mitä sinä oikein teit!? Ensimmäinen vastaa: Hän tiesi liikaa. Tähän sketsiin voi vaihdella päähahmoja. Esimerkiksi: Kolme pissistä kyselee toisiltaan, mitä shampoota toiset käyttävät. Viimeinen heistä käyttää L orealia, jolloin hänet ammutaan koska hän ei ollut sen arvoinen. 40. Seppälä Kaksi henkilöä tapaavat toisensa. Toinen ihastelee toisen uusia vaatteita: Onpas sulla hieno paita! Mistä olet saanut sen? Eikö olekin, Seppälän uutta mallistoo tämä on. Uuden paidan omistaja poistuu ylpeänä. Näyttämölle tulee toinen uusien vaatteiden omistaja. Vau, mistä sä olet noin tyylikkäät housut saanut? No, Seppälän uutta mallistoo nämä on. Housujen omistaja poistuu paikalta. Lopulta paikalle saapuu kiukkuinen kaveri, joka on pukeutunut vain jätesäkkiin. Toinen ihmettelee: Onpas sulla omituinen asu, kukas sää oikein olet? Janne Seppälä 41. Ei saa tupakoida: Pahis tulee kioskin eteen ja pistää tupakaksi. Kioskitäti sanoo ensin pari kertaa hennolla äänellä täällä ei saa tupakoida. Pahis vain mulkaisee kioskitätiä. Kioskitäti suuttuu ja sanoo vihaisesti täällä ei saa tupakoida!. Pahis vastaa Mitäs menit sinne koppiin!. 42. Äiti, mä en haluu leirille: Äiti, mä en halua leirille kun kaikki kiusaa ja ruoka on pahaa jne. jne., johon äiti lohduttelee ja suostuttelee. Lopulta äidin on tokaistava: Mutta poika/tyttö rakas, pitäähän siellä rippileirillä sentään pappi olla. 43. Vangit ja kissa: Vangit ovat karanneet ja piiloutuneet roskiksien taakse. Roskis kaatuu ja vartija huutaa: -Kukas siellä on?! -Miiaauu!, naukuu toinen vanki. -Jaa, siellä on vaan kissa. Hetken päästä roskis kolahtaa uudelleen ja vartija huutaa: -Kukas siellä kolistelee?! Toinen vanki vastaa: -Täällä on vaan toinenkin kissa.

40 Antti Tuisku (tai joku muu julkisuuden henkilö): Mies istuu puiston penkillä. Kaksi tyttöä tulee lähelle, osoittelee miestä ja kikattaa. Toinen tytöistä tulee kysymään Anteeksi, mutta oletko Antti Tuisku Mies vastaa, että en, minä ole. Sama toistuu kolme kertaa kunnes neljännellä kerralla mies hermostuu ja sanoo: Hyvä on! Minä olen Antti Tuisku! Tytöt vastaavat: Ai jaa, et sinä kyllä yhtään näytä siltä!. 45. Musti: Poika on ensikertaa tytön vanhempien luona kylässä ja pieraisee jokaisen ruokalajin jälkeen. Kun poika on pieraissut hän katsoo hätääntyneenä että eihän vain kukaan huomannut. Äiti sanoo joka kerta Musti!, ja poika luulee kaiken menneen koiran piikkiin. Viimeisellä kerralla äiti kurkkaa pöydän alle ja sanoo: "Musti, tule äkkiä pois sieltä ennen kuin tuo poika kakkii sun päälles" Puiston penkki: Interreilaaja ei saa yösijaa. manaa hotelleja ja asettuu puistonpenkille nukkumaan. Vähän väliä joku käy kysymässä paljonko kello on. Lopulta interreilaaja hermostuu ja kirjoittaa lapun: En tiedä paljonko kello on. Joku herättää hänet ja sanoo: "Kello on puoli kuusi." 47. Elinan vesirokko Rooleissa: Elina, äiti, lääkäri, mummo, kansanparantaja, ohjaaja. Elina tulee äidin luokse näppylöitä naamassa huutaen äiti, äiti, mikä mulla on?. Äiti sanoo että kutsuu lääkärin. Lääkäri tulee paikalle ja toteaa että kyseessä on vesirokko ja määrää lääkkeeksi lepoa. Mummo tarjoaa parannukseksi marjamehua ja lopuksi kutsutaan kansanparantaja joka alkaa valmistaa omaa myrkkyjuomaansa. Ohjaaja laittaa tässä vaiheessa näytelmän poikki ja käskee näyttelijöitä muuttamaan tyylilä sanomalla esimerkiksi: Lisää draamaa, lisää musiikkia/laulua, tanssia mukaan, isompia liikkeitä, näytelkää ilmeettömästi ja eleettömästi. Näitä voi keksiä lisää. Ideana on se, että ohjaaja ei ole mihinkään tyytyväinen vaan käskee vaihtamaan tyyliä kerran toisensa jälkeen. 48. Lääkärilaukku: Perheen tytär kovissa kivuissa, kutsutaan lääkäri kookkaan laukkunsa kanssa auttamaan. Menevät verhon taakse, josta kuuluu kovaa pauketta. Lääkäri pyytä 1) sakset 2) lekan 3) sahan... ja lopulta lähtee pois manaillen tuota laukkua kun sitä ei saa sitten millään auki". 49. Ritsa: Lääkäri kutsuu mielisairaan luokseen. L: Jos te nyt pääsisitte pois, mitä te ensimmäisenä tekisitte? M: Teen ritsan, tulen tänne takaisin ja ammun rikki jokaisen ikkunan! L: Jaahas, ei taida olla ihan tavallisen miehen ajatuksia, jäätte vielä vähäksi aikaa Myöhemmin L: Jos te nyt pääsisitte pois, mitä te ensimmäisenä tekisitte? M: Teen ritsan, tulen tänne takaisin ja ammun rikki jokaisen ikkunan! L: Voi voi, ei kuulosta normaalilta. Te jäätte vielä vähäksi aikaa. Myöhemmin. L: Mitä nyt sitten tekisitte, jos pääsisitte vapaaksi? M: Minä tapaan tytön. L: Ahaa,,,Hienoa! Entä sitten? M: Vien hänet puistoon kävelylle L: Hyvä! Noo...entäs sitten? M: Juttelen hänelle istumme penkille painan pään olkapäälle otan kädestä kiinni hän ottaa ponnarin hiuksistaan ja heilauttaa niitä kauniisti otan ponnarin JA TEEN SIITÄ RITSAN JA TULEN TÄNNE TAKAISIN JA AMMUN RIKKI JOKAISEN IKKUNAN! 50. Tässä tarvitaan tätä! Junassa rouva pyytää hintelähköä miestä nostamaan matkalaukkua ylähyllylle. Mies yrittää ja yrittää, mutta ei saa nostettua painavaa laukkua ylähyllylle. Paikalle tulee rotevampi kanssamatkustaja, heilauttaa laukun kevyesti ylähyllylle, näyttää hintelälle miehelle hauistaan ja sanoo Tässä tarvitaan

41 tätä! Kaikki kolme istuvat alas ja rotevampi mies alkaa puhumaan hintelämmälle miehelle, että sitä on varmaan jäänyt pojalta metsätyöt ja liikuntatunnit väliin Hintelämpi mies hermostuu ja lähtee näytönhaluisena kiskomaan ikkunassa roikkuvaa kahvaa alas, mutta ei saa sitä kiskottua. Roteva mies tulee ja kiskaisee kahvan alas ja kaikki kolme heilahtavat saman tien reilusti. Paikalle tulee todella vihainen konduktööri ja huutaa kuka veti hätäjarrun kahvasta! Hintelä mies näyttää kädellään rotevampaa miestä ja konduktööri ottaa rotevan miehen niskaperseotteeseen ja lähtee viemään pois. Hintelä mies huutaa perään Tässä tarvitaan tätä! ja näyttää päätään TULKKAUSSKETSIT 51. Moses and the Burning Bush: (saarnaaja, tulkki) -THERE WAS A DAY WHEN MOSES WAS IN THE DESERT -Yhtenä päivänä Mooses oli kauttaaltaan jälkiruoassa -HE WAS TAKING CARE OF THE LAMPS -Hän...otti vaihteistosta lamput -SUDDENLY HE SAW A BUSH -Yhtäkkiä hän sahasi presidentin -THE BUSH WAS FLAMING -Presidentti syytti häntä siitä -MOSES WAS VERY AFRAID -Jaahas tuttu juttu. Mooses oli siis tosi Alfred -THOUGH THE BUSH WAS FLAMING, IT DIDN T BURN DOWN -Presidentin syytöksistä huolimatta hän ei polttanut päreitään, tiedättehän: burn-out -HE GAME TO THE BUSH -Presidentti pelasi likaista peliä -HE HEARD SOME WORDS -Hän satutti joitakin miekallaan -SOMEONE CALLED HIM BY NAME -Puhelin...siis nimi...ostaa..puhelinmyyjä yritti saada häntä ostamaan uuden nimen -IT WAS THE GOD S VOICE -Siitä syntyi ihan hyvä meteli -HE TOLD MOSES TO TAKE HIS CHOSEN PEOPLE OUT OF EGYPT AND TO THEIR PROMISES LAND, ISRAEL -Jaahas, nyt en saanut ihan selvää, mutta jotain tässä oli Lähi-Idän kriiseistä, tästä ne katsotaan alkaneeksi -AND SO MOSES DID -Ja niin mooses teki -HE WENT THROUGH THE DESERT WITH HIS PEOPLE -Jälkiruoan märkä totuus paljastui ihmisille -AND THEY DISCOVERED THE PROMISED LAND -Ja he peittelivät Rooman maan -WHY DON T YOU DO THE SAME? -Etkö yhtään häpeä? -FOLLOW THE LORD S ADVICE -Noudata Jumalan ohjeita

42 42 -HE KNOWS WHAT S REALLY BEST FOR YOU -Hänen kanssaan olet varsinainen peto 52. The Knight Rider: Henkilöt: Ulkomainen puhuja (*), tulkki (-) * MY NAME IS BILL... BILL RIVER - Nimeni on Lasku... Lasku Joki * LONG TIME AGO... THERE WAS A KNIGHT - Kauan sitten oli... yö * HE WAS ALONE - Hänen nimensä oli Maloun * HE WAS STANDING NEAR THE MISSOURI CITY - Hän opiskeli Missourin yliopistossa * ALL HIS HORSES HAD GONE - Hänen hevosensa olivat karanneet... Siis vetoketju oli auki... tiedättehän * AND THERE WAS NO FOOD LEFT - Ja hänen vasemmalla puolella ei ollut yhtään metsää... Tai siis puita * HE COULDN T GO BACK TO THE CITY - Hän ei voinut mennä istumaan laukkuunsa...mitä!... Eksjuus mii, kud juu pliis ripiit evripati juu seit! * YES, OF COURSE! LONG TIME AGO THERE WAS... - Nou, nou, öpaut tö pääg! * OH, I SEE! WELL, HE COULDN T GO BACK TO THE CITY. - Ai, hänen laukkunsa oli jäänyt yliopistoon * DO YOU KNOW WHY HE COULDN T GO BACK THERE? - Tiedättekös mitä siellä laukussa oli? * THERE WAS A MAN... WHO WAS LOOKING FOR HIM - Siellä oli nainen... Joka katseli häntä * THE KIGHT WAS TO BE KILLED BY THAT MAN - Tuona yönä mies aikoi tappaa naisen * THE MAN WAS AFRAID - Miehen nimi oli Alfred * IN THAT MOMENT THE KNIGHT HAD NO PAST - Tuona yön hetkenä hänellä ei kylläkään ollut passia... * BUT HE HAD FUTURE! - Mutta hänellä oli huonekaluja! * IN GOD!! - Ja hyvät olikin!! * I M JUST ASKING? - Olen vain persekuningas.

43 43 * HOW ABOUT YOU? - Entäpä sinä? * ARE YOU LIKE THAT KNIGHT? ARE YOU AFRAID? - Tunnetko sinä olevasi öisin jonkinlainen Alfred? * DON T BE AFRAID! - Älä ole kuin Alfred! * DON T THINK YOU HAVE NO FUTURE - Älä ajattele vain huonekalujasi * BECAUSE GOD REALLY LOVES YOU - Sillä Jumala todella rakastaa sinua. * AND HE WILL GIVE YOU GOOD FUTURE, TOO - Ja antaa sinulle hyvät huonekalutkin. HENGELLISET NÄYTELMÄT Hengelliset näytelmät toimivat hyvin hartauden tai jumalanpalveluksen osana tai iltaohjelman viimeisenä ohjelmanumerona. 1. Minä -pantomiiminäytelmä Näyttelijät menevät riviin, selkä yleisöön päin. Aina näytösten välissä pidetään 5-10 sekunnin tauko niin, että kaikki ehtivät hetken olemaan rivissä. Sen jälkeen lähtee aina seuraava näytös. Koko näytelmän ajan käytetään vain yhtä sanaa Minä. Keskimmäisenä oleva miespuolinen näyttelijä pysyy koko ajan paikallaan ja näyttelee vain viimeisessä näytöksessä. Näytelmä perustuu kehon eleisiin ja äänenpainoihin. Näytös 1 Kaksi näyttelijää pelaa pingistä, lopulta toinen voittaa ja tuulettaa uhoen toiselle. Hävinnyt hermostuu ja mököttää ja poistuu paikalta. Näytös 2 Neljä näyttelijää esittää bändiä. Rummut, kitara, basso ja laulaja. Bändi soittaa ensin hyvin yhteen. Sitten laulaja väähän sooloilee ja lopulta kitaristi heittäytyy lavan eteen ja tekee oman soolonsa. Muut hermostuvat ja lähtevät pois ja kitaristi ei heti edes huomaa sitä. Näytös 3 Poika ajaa mopolla ja hänen tyttöystävänsä on kyydissä. Poika huomaa toisen tytön, joka flirttailee pojalle. Kyydissä oleva tyttö huolestuu, että häntä ei huomioida. Poika pysähtyy toisen tytön viereen, jättää tyttöystävänsä pois moposta ja ottaa toisen tytön tilalle. Tyttö ja poika poistuvat mopolla ja entinen tyttöystävä poistuu yksin surullisena. Näytös 4 Mopolla poistunut pariskunta menee naimisiin. He kävelevät käsikynkässä pappia kohti. Muut näyttelijät lukuun ottamatta yhtä, muodostavat käsillään kujan ja hymisevät häämusiikkia. Pappi siunaa kädellään molemmat. Poika laittaa sormuksen tytön sormeen. Tyttö saatuaan sormuksen kääntyy pojasta poispäin ja katsoo ihastuneena sormusta, eikä poikaa. Pariskunta poistuu. Näytös 5 Pariskunnan kotona on kaksi lasta, jotka leikkivät keskenään. Paikalla tulee isä ja lapset konttaavat polvillaan hakemaan huomiota isältä. Isä ei huomaa lapsia, koska hän huomaa äidin tulevan kotiin. Lapset konttaavat polvillaan hakemaan äidiltä huomiota. Äiti ei huomioi lapsia, koska hän alkaa keskustelemaan isän kanssa. Keskustelu vaihtuu nopeasti riidaksi ja ensin isä poistuu paikalta ja äiti menee perässä. Lapset jäävät yksin ja hakevat turvaa pelokkaina toisistaan. Näytös 6 (pidetään vähän pitempi tauko) Keskellä ollut näyttelijä kävelee keskelle näyttämöä, levittää kätensä ristin muotoon, sanoo: Sinä! ja kallistaa päänsä ja sulkee silmänsä.

44 44 2. Hartausnäytelmä ilmasta Henkilöt: tyttö ja poika Tyttö katselee tarkkaavaisena ympärilleen. Poika tulee paikalle ja ihmettelee puuhaa. Poika: Mitä sinä oikein teet? Tyttö: Katselen ilmaa. Poika: Mitä? Tyttö: Katselen ilmaa. Poika: Et sinä voi katsella ilmaa, ei ilmaa voi nähdä. Poika pitää tyttöä tyhmänä ja kertoo sen yleisölle. Tyttö laittaa käden korvalleen ja näyttää keskittyneeltä. Poika: Kuulitko sinä jotakin? Tyttö (kuiskaten voimakkaasti): Shhh! Ole hiljaa! Poika (myös kuiskaten voimakkaasti): Mitä nyt? Mitä sinä kuulet? Tyttö (edelleen kuiskaten voimakkaasti): Ole hiljaa nyt! Minä kuuntelen ilmaa. Poika (normaalilla äänellä): Oletko ihan hölmö? Ei ilmaa voi kuulla. Tyttö alkaa haukkailla ilmaa kuin leipää. Poika: Mitä sinä teet? Onko sinulla suussa jotain vikaa? Tyttö: Ei minun suussani ole mitään vikaa. Kävin juuri hammaslääkärissäkin. Minä maistelen ilmaa. Poika: Eihän ilma maistu miltään. Ei sitä voi maistella. Tyttö näyttää oivaltaneen ja alkaa huitoa käsillään ilmaa. Poika: Mitä ihmettä sinä nyt teet? Onko tuo jotain kuivaharjoittelua? Tyttö: Ei! Minä koskettelen ilmaa. Poika: Ei ilmaa voi koskettaa. Oletko ihan sekaisin?! Tyttö katsoo poikaa pitkään miettivän näköisenä ja alkaa sitten haistella. Poika: Haisenko minä? Kävin aamulla suihkussakin Tyttö: En minä tiedä haisetko sinä. Minä haistelen ilmaa. Poika: Ei puhdas ilma miltään haise. Tyttö alkaa hengittää vaikeasti ja tarttuu kurkkuunsa kuin ei saisi happea. Poika: Mikä sinulle nyt tuli? Hengitä ihan rauhassa. Kaikki on ihan hyvin. Tyttö: Mistä voin tietää varmasti, että ilmaa on olemassa, kun sitä ei voi aistia mitenkään. Poika: Ilmaa vaan on. Siihen täytyy uskoa niin kuin Jumalaan. Tyttö: Mutta voihan Jumalan nähdä. Voi nähdä Jumalan luomistyön, luonnon ja ihmiset ja eläimet. Kaikissa ihmisissä me näemme Jumalan kuvan. Poika: Ai niin. Ja Raamatusta me voimme kuulla Jumalan sanaa. Tyttö: Me voimme myös tuntea Jumalan rakkauden monella tavalla. Vaikka rauhana sisällämme tai ihmeinä tai muiden ihmisten meille tekeminä rakkauden tekoina. Joskus ne rakkauden teot tuoksuvat tai maistuvat vaikka pullalta tai piparilta. 3. Isä tietää, missä minä olen Henkilöt: tyttö, leirin ohjaaja ja muita leiriläisiä Tapahtuu saaristossa on leirillä. Ilta pimenee jo. (Huoneessa voi esimerkiksi olla hämärää.) Tyttö seisoo yksin ja katselee merelle. Leirin ohjaaja menee tytön luokse. Ohjaaja: Mitä sinä täällä yksin teet? Tyttö: Odotan laivaa. Isä on laivassa ja lupasin vilkuttaa hänelle, kun laiva menee tästä ohi. Ohjaaja: Ei isäsi näe tänne asti. Sitä paitsi silloin on jo ihan pimeää. Ohjaaja puhuu tytölle hellästi ja huolehtivasti. Tyttö: Mutta minä lupasin! (Tyttö melkein itkee.) Ohjaaja: Olkoon menneeksi. Mutta sinä et voi jäädä tänne yksin. Minä jään sinun kanssasi odottamaan. Tulee pimeämpää. Tyttö näkee laivan ja kaivaa esille taskulampun. Tyttö alkaa vilkuttaa valoa laivalle. Samassa kaikki laivan valonheittimet syttyvät. (Huoneen kaikki valot voidaan sytyttää samaan aikaan.) Ohjaaja on hämmästynyt ja kummissaan. Ohjaaja: Mitä ihmettä? Miten tämä on mahdollista? Tyttö on riemuissaan. Tyttö: Isä on laivan kapteeni. Isä tietää, missä minä olen!

45 45 4. Aikaa Jeesukselle Henkilöt: tyttö ja Jeesus (ja tytön kaveri) Tyttö ottaa Raamatun esille ja puhaltaa sen päältä pölyt. Jeesus istuu tuolissa hiljaa. Tyttö: Kuule Jeesus, tämä ilta on nyt varattu kokonaan sinulle ja minulle. Ajattelin, että voisimme pitkästä aikaa lukea yhdessä Raamattua ja jutella kaikesta (Tyttö puhelee kuulumisistaan ja siitä, miten mukavaa on, kun ehtii kunnolla juttelemaan Jeesuksen kanssa ja lukemaan Raamattua.) Tytön kännykkä soi. Soittaja on tytön kaveri. (Jos näyttelijöitä on vain kaksi, tyttö voi omilla vastauksillaan puhelimessa kertoa, mistä on kysymys, esim. Ai onko Kallekin siellä? Ja sekö on kyselly musta? ) Kaveri yrittää houkutella tyttöä mukaansa bileisiin erilaisilla perusteluilla: Kaikki muutkin tulevat bileisiin. Poika, johon olet ihastunut, on myös siellä. Poika on kysellyt sinua. Tule ihan pikku hetkeksi vain, edes käymään. Tyttö vastustelee, mutta on kuitenkin kiinnostunut bileistä ja kyselee niistä jonkin verran. Tyttö selittää, että hän ei ehdi tänään, tai hänellä on tärkeämpää tekemistä. Lopulta tyttö suostuu lähtemään bileisiin. Tyttö ja kaveri sopivat tapaavansa vähän ajan kuluttua bileissä. Tyttö alkaa valmistautua kiireellä. Hän meikkaa ja laittaa hiuksia. Välillä tyttö selittää pitkästi Jeesukselle, miksi on menossa bileisiin (Poika on siellä.) ja miksei Jeesus voi tulla mukaan. (Sinä et tykkää niistä eivätkä ne tykkää sinusta.) Lopulta tyttö on valmis ja menee ovelle. Jeesus nousee ja tulee perässä sanomatta mitään. Tyttö kääntyy ja työntää Jeesuksen takaisin tuoliin istumaan. Sama toistuu pari kertaa. Joka kerran jälkeen tyttö yrittää keksiä Jeesukselle tekemistä. Esimerkiksi: Tyttö antaa Jeesukselle tv:n kaukosäätimen ja käskee Jeesusta katsomaan uutisia. Jeesus tietää jo valmiiksi mitä on tapahtunut. Tyttö myös sanoo tulevansa aivan kohta takaisin. Lopulta tyttö hermostuu. Tyttö naulaa Jeesuksen kuvitteelliselle ristille, jotta Jeesus ei enää seuraisi häntä. Tyttö lähtee ja Jeesus jää ristiinnaulittuna näyttämölle. 5. Passi taivaaseen Henkilöt: vanha mies, tämän kolme poikaa (vanhin, keskimmäinen ja nuorin), kaksi uhkapeluria, kaksi kuolevaa Vanha mies on hyvin sairas ja tietää kuolevansa pian. Hän mies kutsuu luokseen kolme poikaansa. (Esitetään tilanne, jossa esimerkiksi vanha mies makaa sängyllä, pojat ovat sängyn vieressä) Vanha mies: Te tiedätte, että minulla ei ole paljoa omaisuutta, jonka voisin jättää teille perinnöksi. Voin kuitenkin antaa teille jokaiselle kaikkein tärkeimmän: passin taivaaseen. Vanha mies antaa jokaiselle pojalleen valkoisen paperin. Mies käskee pitää passeista hyvää huolta. Pian vanha mies kuolee ja pojat järjestävät hänelle hautajaiset. (Esitetään tilanne, jossa veljekset juttelevat isästään hautajaisten jälkeen.) Vanhin poika on vihainen. Vanhin poika: Tällaisen paperipalan isä jätti perinnöksi! Eikä mitään muuta! Pelkän tyhjän ja turhan lappusen! Vanhin poika repii passinsa pieneksi silpuksi veljiensä edessä. Kaksi nuorempaa veljeä taittelevat paperin taskuihinsa. Veljekset lähtevät kukin omaan suuntaansa. Muutamaa vuotta myöhemmin keskimmäinen veljeksistä pelaa uhkapelejä. (Esitetään tilanne esimerkiksi korttipelistä, jossa nuorin veli häviää kaiken omistamansa ja vähän enemmänkin.) Keskimmäinen veli velkaantuu pahoin. Tarvitaan paperi velkakirjaa varten. Ainut paperi, mitä kenelläkään on, on veljeksen isältään saama passi taivaaseen. Keskimmäinen veli kaivaa paperin esiin, kertoo muille mikä se on ja toteaa isän puheiden olleen vain vanhan miehen höpinöitä. Paperiin kirjoitetaan velkakirja ja se jää toiselle uhkapelurille. Nuorin veli säilyttää oman passinsa. Paperi kulkee taskussa vuosia. Silloin tällöin nuorin veljeksistä kaivaa paperin esiin ja katselee sitä. Nuorin veli: Onkohan tämän säilyttämisessä mitään järkeä? Toisaalta isä ei kyllä koskaan valehdellut meille Nuorin veli haluaa uskoa isäänsä. Hän tunkee paperin aina pohdintojensa jälkeen takaisin taskuunsa. Vuosien kuluttua vanhin veli sairastuu vakavasti. Hän tietää kuolevansa sairauteensa. Vanhin veli muistaa isänsä hänelle antaman passin ja alkaa miettiä. Vanhin veli: Entä jos isä sittenkin oli tosissaan Vanhin veli ottaa yhteyttä pikkuveljeensä ja pyytää palasta tämän passista. Hän perustelee pyyntöään sairaudellaan ja nuoruuden tyhmyydellään. Nuorin veli epäröi hetken, mutta repii sitten palasen passinsa kulmasta ja antaa sen veljelleen.

46 Vähän myöhemmin keskimmäisen veljen kuolema lähestyy. Hän toimii samoin kuin vanhempi veljensä ja pyytää pikkuveljeltään palasta passista taivaaseen. Nuorin veli epäröi taas, mutta repii kuitenkin palasen passinsa kulmasta veljelleen. Vielä kaksi kertaa nuorimman veljen luo tulee kuoleva ihminen pyytämään palasta passista taivaaseen. Nuo kuolevat tuttavat ovat joskus kuulleet nuorimman veljen kertovan passista taivaaseen ja pyytävät nyt siitä pientä palaa. Molemmilla kerroilla nuorin veli repii passinsa kulman pyytäjälle. Lopulta nuorin veli katselee surullisena passiaan ja tunkee sen taas taskuunsa. Myöhemmin nuorinkin veli kuolee. Hän kävelee arasti taivaan portille. Hän tietää millainen riekale hänen passinsa on. Pietari on portilla vastassa ja pyytää heti nuorimman veljen passia. Veli antaa passinsa. Nuorin veli (arasti): Vieläköhän se kelpaa? Kun se on noin repaleinenkin Palojakin puuttuu Pietari ottaa nuorimman veljen antaman passin ja avaa sen varovasti. Pietari: Juuri tällaista passia tänne tarvitaankin. Tervetuloa taivaaseen! Pietari näyttää nuorimman veljen avattua passia katsojille. Paperi on ristin muotoinen Laupias Luuseri (Luukas 10:25 37) Henkilöt: Laupias Luuseri, koulun suosituin tyttö ja tämän kaveri, koulun paras urheilija poika, koulun paras oppilas ja tämän matematiikan pari, uhri, 2 kovista sekä kouluterveydenhoitaja 1. KOHTAUS Uhri kävelee koulusta kotiin mukanaan uusi ja hieno digikamera. Yhtäkkiä kovikset yllättävät hänet, ottavat kameran, tyhjentävät uhrin repun ja rikkovat hänen kännykkänsä. He lyövät ja potkivat uhria. Lopulta kovikset jättävät uhrin maahan makaamaan. Viimeisillä voimillaan uhri kiipeää läheiselle puiston penkille ja jää siihen puolikuolleen näköisenä. 2. KOHTAUS Koulun suosituin tyttö kulkee kaverinsa kanssa samaa reittiä. Tytöt juoruilevat iloisesti. He huomaavat uhrin ja kiertävät hänet pienen matkan päästä. Heidän mielestään uhri on todellinen surkimus, koska on noin huonossa kunnossa. He ajattelevat, että uhri ansaitsee kohtalonsa. 3. KOHTAUS Koulun paras urheilijapoika on vienyt koulun jälkeen reppunsa kotiin ja vaihtanut verkkarit jalkaansa. Urheilijapoika kiertää tuttua lenkkiään, joka kiertää samaa tietä, jota uhri kulki. Urheilija huomaa puiston penkillä makaavan uhrin ja lisää vauhtia mennessään ohi. Urheilijapoika ajattelee: Pitää juosta tasaista vauhtia. Treeni menee pilalle, jos pysähdyn. Eiköhän joku toinen auta sitä, jos se apua tarvitsee. 4. KOHTAUS Koulun paras oppilas ja hänen matematiikan parinsa ovat olleet suunnittelemassa koulun hyväntekeväisyystapahtumaa. Heillä on kiire päästä tekemään matematiikan läksyjä. Oppilas ja hänen kaverinsa puhuvat hyväntekeväisyystapahtumasta ja matematiikasta. He huomaavat uhrin. Oppilas ja hänen kaverinsa eivät ehdi pysähtyä, on kiire päästä tekemään läksyjä ja nuorisovaltuuston kokoukseen illaksi. 5. KOHTAUS Paljon myöhemmin samaa tietä kulkee koulun Luuseri. Hän on väsynyt pitkän koulupäivän takia. Luuseri joutui vielä jälki-istuntoon koulun jälkeen. Luuseri huomaa puiston penkillä edelleen makaavan uhrin. Luuseri ajattelee: Hänen päivänsä on ollut vielä huonompi kuin minun. Miksi en auttaisi häntä? Luuseri pysähtyy auttamaan uhria. Luuseri ei voi soittaa apua, koska hänellä ei ole kännykkää. Koulu on onneksi lähellä. Luuseri lähtee viemään uhria kouluterveydenhoitajan luokse. Välillä Luuseri ja uhri pysähtyvät lepäämään. Sitten he jatkavat taas matkaa. 6. KOHTAUS Kouluterveydenhoitaja on kiireinen. Hän huomaa Luuserin ja uhrin ja laittaa muut työt sivummalle. Hän auttaa uhria. Terveydenhoitajan mielestä uhrin käsivarsi vaikuttaa murtuneelta. Niinpä terveydenhoitaja varaa koululaiselle ajan terveyskeskukseen röntgeniin. Luuseri lähtee uhrin mukaan. 7. KOHTAUS

47 47 Terveydenhoitaja saa työnsä tehtyä ja lähtee kotiin. Kotimatkalla hän näkee Luuserin ja uhrin tulevan terveyskeskukselta. Uhrin käsivarsi on kipsattu. He kulkevat vierekkäin ja Luuseri tukee nilkuttavaa uhria. Terveydenhoitaja jää hymyillen katsomaan heitä. 7. Tuhlaajapojan paluu (Luukas 13:11 32) Henkilöt: mies ja poika (Tapahtuu junassa. Kaksi penkkiä on asetettu vastakkain.) Mies tulee vaunuun, asettaa laukkunsa penkin alle ja istuutuu. Hän ottaa lehden ja alkaa lukea. Hetken kuluttua poika tulee vaunuun. Hän asettuu istumaan miestä vastapäätä. Mies ja poika alkavat keskustella säästä ja kohta mies alkaa kysellä, mistä poika on tulossa ja minne menossa. Poika alkaa kertoa tarinaansa. Hän on lähtenyt kotoaan ovia paiskoen muutama vuosi sitten. Sen jälkeen hän ei ole pitänyt yhteyttä kotiinsa. Nyt kaikki hänen rahansa ovat loppu ja hän haluaisi palata kotiin, koska kotona kaikki oli hyvin. Etukäteen poika on lähettänyt kotiin kortin, jossa on kertonut tulostaan ja pyytänyt, että isä sitoisi valkoisen nenäliinan pihakoivuun, jos poika saa vielä tulla takaisin. Pihakoivu kasvaa ihan radan varrella, hieman ennen asemaa, joten junan ikkunasta voi nähdä onko puussa liinaa vai ei. Jos koivussa ei ole nenäliinaa, poika jatkaa matkaa, eikä jää asemalla. Nyt ollaan jo ihan lähellä. Poikaa pelottaa katsoa junan ikkunasta, joten hän pyytää miestä katsomaan. Mies lupaa ja kääntyy katsomaan ikkunasta junan pyyhältäessä pojan kotitilan ohitse Mies: Tuossa sinun kotisi nyt meni. Poika: No, oliko siellä sitä nenäliinaa? Mies: Ei. Ei ollut. (Mies ja poika istuvat hetken paikallaan. Juna hiljentää pysähtyäkseen asemalle. Poika on surullinen, itkee melkein) Mies: Siellä oli suuri valkoinen lakana. Ja samoin näytti olevan muissakin puissa. Ihan kuin pyykkipäivä. (Pojan ilme kirkastuu ja hän poistuu asemalla junasta.) 8. Kylän rikkain mies Täytyy harjoitella hyvin ja keksiä vuorosanoja sekä hyvät henkilöhahmot. 1. KOHTAUS Rikkaat katselevat toistensa maita ja mittailevat omaisuuksiensa suuruutta. Molemmat kerskuvat omaisuudellaan. Lopulta tulee selvästi esiin, kuka on rikkain. Molemmat lähtevät koteihinsa. 2. KOHTAUS Palvelija tulee siivoamaan. Rikas tulee kotiin ja sättii palvelijaa kuinka onneton hän on ja tuhlaa vähäistä vapaataan vielä raamatun lukemiseen. He painuvat kumpikin omiin sänkyihinsä ja alkavat nukkumaan. 3. KOHTAUS ääni: Tänä yönä kuolee kylän rikkain mies Rikas herää ja nukahtaa uudelleen ääni: Tänä yönä kuolee kylän rikkain mies Rikas herää ja nukahtaa uudelleen ääni: Tänä yönä kuolee kylän rikkain mies Rikas herää jälleen ja nukahtaa uudelleen 4. KOHTAUS Aamulla rikas herää ja tajuaa, että yön ääni ei ollut totta, sillä elossahan hän on. Hän alkaa ihmetellä miksi kahvia ei ole keitetty. Rikas menee palvelijan huoneeseen ja palvelija makaa sängyllään. Rikas luulee ensiksi tämän laiskuuttaan nukkuvan, mutta huomaa pian tämän olevan kuollut. Rikas ihmettelee tapahtunutta ja huomaa Raamatun palvelijan kainalossa. Hän ottaa Raamatun esiin ja avaa sen kirjanmerkin kohdalta. Rikas lukee ääneen jakeet Matt 6: Velallinen

48 48 Henkilöt: velallinen, kaksi gorillaa, uskovainen (uskovaiset) Velallinen on yksin kotona. Gorillat saapuvat, ja alkavat karhuta rahaa, jonka velallinen on velkaa heidän pomolleen. Velallisella ei ole rahaa, ja hän pyytää saada aikaa huomiseen - silloin hänellä on rahat ihan varmasti. Gorillat myöntyvät, ja lisäävät, että rahaa on sitten syytä löytyä tai muuten... Gorillat poistuvat, velallinen tuskailee hetken yksin hankalaa tilannettaan. Uskovainen tulee lauleskellen iloisesti olen iloinen, olen uskovainen. Hän huomaa velallisen ja kyselee kuulumisia. Velallinen kertoo että hyvää kuuluu ja kysyy, olisiko uskovaisella lainata vähän rahaa. Ei ole, mutta Raamattu kyllä löytyy ja sen hän voi antaa, siellä on sellainen hyvä kohtakin kuin Joh. 3:16. Velallinen ei huoli Raamattua ja uskovainen jatkaa matkaansa. Tulee seuraava päivä, ja gorillat saapuvat jälleen. Velallisella ei edelleenkään ole rahaa, ja gorillojen otteet kovenevat. He myöntävät kuitenkin velalliselle vielä kaksi tuntia armonaikaa. Taas tulee uskovainen laulaen tunnariaan. Hän kyselee kuulumiset, ja velallinen puolestaan taas pyytää lainaa. Edelleenkään uskovaisella ei ole rahaa, mutta sen sijaan hän tarjoaa Raamattuaan, jossa on hyvä kohta, se Joh. 3:16. Tarjous ei kelpaa, ja uskovainen jatkaa matkaansa. Velallinen puhisee hetken yksinään uskovaisen typeryyttä - kuinka Raamattu auttaisi rahapulassa! Gorillat tulevat taas. Velallinen huomauttaa että kaksi tuntia ei ole kulunut vielä, ja gorillat kertovatkin tulleensa muistutuskäynnille, että kai velallisella kohta on ne rahat. Hän vakuuttaa gorilloille saavansa kohta rahat. Nämä poistuvat. Velallinen on epätoivoinen, hän kuolee kohta kun ei saa rahaa. Uskovainen tulee, laulaen. Velallinen anelee tältä rahaa, mutta uskovaisella ei ole tarjota muuta kuin Raamattu, jossa on hyvä kohta, Joh. 3:16. Velallinen hermostuu ja ottaa Raamatun, jotta pääsisi toisesta eroon. Uskovainen poistuu. Velallinen heittää Raamatun johonkin ja on hyvin peloissaan. Gorillat tulevat. Kun rahaa ei kerran ole, he ryhtyvät ilomielin hommiin... (mukilointia tms) kun näyttää että viime hetket ovat käsillä, velallinen haluaa esittää viimeisen toivomuksen: hän haluaa lukea vielä Raamatusta yhden kohdan. Gorillat myöntyvät vastentahtoisesti. Velallinen etsii kuumeisesti kohtaa Joh. 3:16 ja löytääkin sen - ja huomaa rahat jotka ovat Raamatun välissä (juuri sillä kohdalla). Hän antaa rahat gorilloille, jotka poistuvat pettyneinä. Velallinen lukee vielä kohdan ääneen, ja miettii mitä se mahtaa tarkoittaa. (ja lähtee pois) LEIKIT Vinkkejä leikkien ja kilpailujen vetämiseen 1. Mieti etukäteen miten vedät leikin/skaban ja harjoittele vetämistä tarvittaessa 2. Ota turvallisuus huomioon. Mieti myös henkistä turvallisuutta. 3. Varaa välineet etukäteen 4. Anna ohjeet selkeästi, toista tarvittaessa, rauhoita kuulijat 5. Monesti esimerkin näyttäminen on tehokkaampi kuin selittäminen 6. Ole itse innostunut 7. Ohjaa ja seuraa leikkiä/skabaa koko leikin ajan 8. Muista että leikin/skaban voi keskeyttää, jos homma menee väärin tai on vaarallista 9. Lopeta leikki silloin, kun se on vielä hauskaa eivätkä leikkijät ole kyllästyneet 10. Anna leikin vetäjän vetää leikki. Älä keskeytä ohjeistusta vaan esitä lisäkysymyksiä ohjeista tarvittaessa 1-9 TUTUSTUMINEN 1. Mitä ottaa mukaan Ollaan piirissä, ja jokainen sanoo: Jos lähtisin autiolle saarelle, ottaisin mukaan Sitten jokainen sanoo tavaran, joka alkaa samalla kirjaimella kuin oma etunimi. Tämän jälkeen voi leikkiä niin, että jokainen sanoo oman tavaransa lisäksi sen esineen, jonka viisi edellistä on sanonut tai sitten luettelee sen, mitä kaikki muut ovat sanoneet. Voidaan myös leikkiä siten, että esineet alkavat millä tahansa kirjaimella. 2. Nimibingo

49 Leikin johtajalla on lista leikkijöiden nimistä. Jokaiselle leikkijälle jaetaan paperi, jossa on esim. 5x5 ruutua (jos leikkijöitä on esim. 30). Leikinjohtaja antaa aikaa 10 minuuttia. Sen ajan leikkijät keräävät nimiä ruudukkoonsa samaa nimeä ei saa laittaa kahta kertaa. Kun aika on täysi, jokainen menee paikalleen. Johtaja alkaa lukea nimiä listastaan ja leikkijät laittavat rastin aina, kun hän lukee nimen, joka on heidän ruudussaan. Ensimmäinen, joka saa 5 nimeä peräkkäin (=suoran) on voittaja. 3. Tykkäyshedelmäsalaatti Leikkijät menevät rinkiin istumaan. Ringissä on yksi tuoli vähemmän kuin leikkijöitä on. Leikin vetäjä menee ensiksi keskelle rinkiä, sanoo oman nimen ja jonkun asian mistä tykkää ("Olen Ville ja tykkään pelata jalkapalloa"). Kaikki ketkä tykkäävät samasta asiasta, vaihtavat keskenään paikkaa, jolloin keskelläolija yrittää päästä istumaan. Viereiseen tuoliin ei saa istua. Se, joka jää ilman istumapaikkaa, jää seuraavaksi keskelle. Jos keskelläolija sanoo sanan rippikoulu, kaikki vaihtavat paikkaa Jonoon järjestykseen Ryhmän täytyy muodostaa mahdollisimman nopeasti jono niin, että he asettuvat etunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Tutumman ryhmän kanssa saman voi tehdä niin, että kaikki menettävät puhekykynsä. Jonoja voi tehdä erilaisista aiheista, kuten hiusten pituus, postinumero, sisarusten lukumäärä, kengännumero, yms. 5. Minä tykkään Leikkijät menevät seisomaan rinkiin selät keskustaan päin. Jokainen kääntyy vuoronperään kasvot sisärinkiin, ja sanoo oman nimensä ja jonkun asian, mistä tykkää ("Hei olen Ville ja tykkään karkista"). Kaikki, ketkä tykkäävät samasta asiasta, kääntyy myös sisärinkiin ja tervehtivät sanojaa ("Hei Ville"). 6. Zip Zap Leikkijät istuvat tuoleilla ympyrässä. Oikealla puolella oleva on Zip ja vasemmalla Zap. Keskellä oleva leikkijä osoittaa jotain sormella ja sanoo Zip (tai Zap), jolloin istujan tulee muistaa oikealla puolella olevan nimi. Jos nimeä ei muista joutuu hän keskelle. Jos keskellä olija sanoo Zip Zap osittaessaan leikkijään vaihtavat hänen molemmilla puolilla olevat leikkijät paikkoja ja keskellä olija saa yrittää heidän paikoilleen istumaan. Ja jos hän onnistuu jää keskelle toinen paikanvaihtajista. 7. Nimitaputus Kaikki taputtaa rytmissä käsillä polviin, kädet yhteen, vasen peukku vasemman olkapään yli, oikea peukku oikean olkapään yli. Vuoro kiertää niin, että oma nimi sanotaan vasemmalla peukulla ja jonkun muun nimi oikealla peukulla. Se, jonka nimi sanotaan sanoo seuraavaksi oman nimensä vasemmalla peukulla ja jonkun toisen nimen oikealla peukulla. Jos sekoaa rytmissä tai sanoo väärän nimen, tipahtaa ringistä pois. Rytmiä voidaan tarvittaessa nopeuttaa. 8. Miten Amerikkaan päästään Ohjaaja aloittaa kertomalla nimensä ja oman keinonsa päästä Amerikkaan. Juju piilee siinä, että matkustuskonstin on alettava samalla kirjaimella, millä reissuun havittelevan nimi alkaa. Esim. näin: "Minä olen Paavo ja pääsen Amerikkaan purjehtimalla" tai "Minä olen Heidi ja pääsen Amerikkaan hyppimällä". Kukin yrittää vuorollaan; leikin johtaja joko hyväksyy tai hylkää ehdotukset. Leikkiin riittää yksi kierros tai voi jatkaa niin kauan kunnes kaikki oivaltavat. Kannattaa varoa, että viimeiset eivät koe itseänsä nolatuksi. 9. Nimipallo Ryhmä jaetaan kahteen osaan ja he muodostavat ringin. Molempiin rinkeihin annetaan oma pehmopallo. Ryhmiä ohjeistetaan, että heidän pitää heittää pallo jollekin toiselle ringissä olevalle, mutta ei vieressä seisovalle. Ennen kuin heittää pallon, pitää sanoa sen nimi kenelle pallon heittää. Ryhmän pitää heittää palloa ringissä niin, että pallo käy jokaisella ringissä olevalla. Kun ryhmät ovat onnistuneet tässä, heille annetaan tehtäväksi tehdä sama uudestaan täysin samassa järjestyksessä ja aina nimi ennen heittoa mahdollisimman nopeasti. Ryhmiä kannustetaan alittamaan joku sopiva aikaraja ja aika menee poikki kun molemmat ryhmät ovat valmiita. Ryhmät eivät siis kilpaile toisiaan vastaan RIEHUMISLEIKIT 10. Viestin häirintä

50 Leikkijät jaetaan neljään ryhmään. Ryhmät asettuvat vastakkain esim. nuotiopiirin ympärille. Kasvokkain vastapäätä toisiaan olevat ryhmät muodostavat joukkueen. Leikinjohtaja antaa yhdelle ryhmälle viestin, joka on lyhyt lause tai virke. Viestin saanut ryhmä yrittää huutaa viestin vastapäätä olevalle oman joukkueensa ryhmälle. Muut ryhmät eli vastapuolen sivuilla olevat kaksi ryhmää yrittävät häiritä viestin kulkua huutamalla niin paljon kuin ikinä kurkusta lähtee. Kun vastaanottava ryhmä on saanut selville viestin, tulee joku joukkueesta kuiskaamaan sen leikinjohtajan korvaan. Jos viesti on oikea, erä katkeaa, muuten huuto jatkuu niin kauan, kunnes oikea viesti saadaan selville. Sitten vuoro vaihtuu ja seuraava ryhmä huutaa oman viestinsä. Leikki voidaan toistaa pariin kertaan ja viestin selvittämiseen tarvittava aika merkitään muistiin. Se joukkue voittaa, jonka yhteisaika on paras. Alussa huudettavat lauseet voivat olla helppoja, muutama sana, sitten vaikeampia. Esim. Ottakaa pallo ja viekää se tuomarille! Vene upposi ja kaikki hukkuivat! Pappi saarnasi ja kaikki pelastuivat jne. 11. HAGOO! Leikkijät jakaantuvat kahdeksi joukkueeksi, jotka asettuvat riveihin vastakkain muodostaen näin kujan. Kummastakin joukkueesta valitaan yksi jäsen. Nämä asettuvat kujan vastakkaisiin päihin ja huutavat toisilleen Hagoo, mikä merkitsee tule tänne ja on leikin keksijöiden Alaskan Flingitintiaanien kieltä. Tämän jälkeen valitut leikkijät lähtevät kulkemaan toisiaan vastaan kujaa pitkin katsoen toisiaan silmiin. He ohittavat toisensa ja ja jatkavat kulkuaan kujan päihin. Kummankaan ilmeen ei pidä värähtää kulkemisen aikana. Heidän kulkiessaan kujan läpi kujan muodostajat tekevät parhaansa saadakseen heidät nauramaan. Kävelijöihin koskeminen on kuitenkin kielletty. Mikäli kulkijat selviytyvät nauramatta kujanjuoksustaan, he liittyvät omaan joukkueeseensa. Se joka nauraa tai hymyilee, joutuu vastapuolen joukkueeseen. Hagoo-leikissä jokainen kertoo parhaat pilansa ja vitsinsä sekä tekee parhaat temppunsa. Mainio itsekuriharjoitus. 12. Sanomalehtijuoksu Esim. kuuden hengen ryhmiä, joiden tarkoituksena on mahdollisimman nopeasti hiihtää tietty matka sanomalehdillä eli siirtää sanomalehden kappaleita jalkojensa alla ja liikkua eteenpäin, palata takaisin lähtöpaikalle. Ryhmät pitää olla samankokoisia. 13. Hedelmäsalaatti Jokaiselle ryhmäläiselle sanotaan joku hedelmä. Esim. banaani, appelsiini ja omena. Kun huudetaan banaani, kaikki banaanit vaihtavat keskenään paikkaa ja jne. Kun huudetaan hedelmäsalaatti, kaikki vaihtavat paikkaa. Vierekkäiselle paikalle ei saa koskaan mennä. Ideana on, että yksi tuoli/istuin on poistettu pelistä ja yksi, joka on ilman paikkaa, huutaa keskeltä jonkun hedelmän. Seuraava, joka jää ilman paikkaa paikkoja vaihdettaessa, huutaa keskeltä seuraavan hedelmän tai hedelmäsalaatti! Leikistä voi tehdä hauskemman käyttämällä jotain muita nimiä kuin hedelmiä. 14. Tahmeat popcornit Laitetaan taustalle jotain sopivaa pomppimismusiikia. Kaikki leikkijät ovat pomppivia popcorneja, jotka pomppivat tasajalkaa rajatulla alueella. 1-2 henkilöä ovat leikin alussa tahmeita popcorneja, jotka myös pomppivat tasajalkaa. Kun tahmea popcorni osuu toiseen popcorniin, jäävät popcornit toisistaan kyljistään kiinni (ei käsikynkkää) ja jatkavat uusien popcornien metsästämistä. Leikin lopussa on yksi suuri tahmea popcorni. 15. Tyynyformula tiputtaen Leikkijät menevät seisomaan rinkiin. Ringissä liikkuu tyyny/tyynyjä myötäpäivään. Tyyny annetaan aina seuraavalle reisien väliin käyttämättä ollenkaan käsiä. Jos tyyny tippuu, se nostetaan ilman käsiä uudestaan reisien väliin ja annetaan seuraavalle. Taustalla soi vauhdikas musiikki. Musiikki sammutetaan aina yhtäkkiä ja ne kenellä on tyyny silloin jalkojen välissä tippuvat pois. Rinki pienenee sitä mukaa kun kilpailijat vähenevät. Tyynyjä kannattaa olla yksi jokaista 20 alkavaa leikkijää kohti. 16. Tyynyformula talleittain Leikkijät menevät seisomaan rinkiin. Isosia tulee leikkiin sen verran, että jako menee tasan kolmeen. Leikkijät jaetaan kolmeen ryhmään (Ferrari, McLaren, BMW) ja jokaiselle ryhmälle annetaan erivärinen tyyny. Kilpailussa tyyny liikkuu samalla tavalla kuin edellisessä tyynyformulassa, mutta vain oman tallin kesken. Aina kun tyynyn on luovuttanut, niin leikkijä palaa takaisin paikalleen. Kilpailussa ei saa estää tai kiilata toisia talleja ja voittaja on se talli, joka ensimmäisenä saa viisi kierrosta täyteen Sulkavan soudut

51 Jaetaan leikkijät kolmeen ryhmään. Ryhmät menevät istumaan lattialle mahdollisimman tiiviisti jonoon. Leikinvetäjä ilmoittaa, että kysymyksessä on sulkavan soudut, ryhmät ovat kirkkoveneitä ja parhaiten rytmissä pysynyt kirkkovene voittaa soutukilpailun. Kilpailussa on eri liikkeitä, jotka tehdään leikinvetäjän merkeistä Vetäjä huutaa veto = ryhmä tekee soutuliikkeen vetäjä laittaa kädet oikeaan tai vasempaan (mutka) = ryhmä tekee saman peilikuvana vetäjä huutaa lemmenlaiva = ryhmä sukeltaa eli painaa päät alas vetäjä huutaa kivikko = ryhmä pomppii kivikossa vetäjä huutaa mummo = ryhmä heiluttaa kättä ja sanoo hei, hei vetäjä huutaa mummi = ryhmä sanoo söpösti samaan aikaan aawww Kaikki eri merkit harjoitellaan ensin kerran niin, että kaikki muistavat merkit. Sen jälkeen alkaa noin minuutin kestävä soutukilpailu. 18. Soutulaitteiden kilpasoutu Jos leirikeskuksesta löytyy mattoja, makuualustoja tai patjoja voidaan niiden avulla järjestää soutulaitteiden soutukilpailu. Leikkijät jaetaan sopivan moneen ryhmään, jotta ryhmät mahtuvat yhden alustan päälle samalla tavalla kuin edellisessä leikissä. Alustat ovat soutulaitteita ja leikin voittaa se joukkue, joka saavuttaa ensimmäisenä maalin liikuttamalla soutulaitetta eteenpäin niin, että kaikkien kilpailijoiden takapuoli pysyy kiinni soutulaitteessa. 19. Vessapaperiviesti Muodostetaan kaksi yhtä pitkää riviä, joissa ihmiset istuvat tuoleilla mahdollisimman lähekkäin. Kädet laitetaan tuolin selän taakse. Kumpaankin jonoon laitetaan vessapaperirulla, jonka täytyy käydä kaikkien sylissä ja tulla takaisin jonon ensimmäiselle. Käsiä ei saa käyttää, eikä tuolilta nousta. Jos rulla tipahtaa lattialle, se palautetaan joko alkuun tai käännekohtaan. 20. Kurki ja sammakko Leikkijöiden joukosta valitaan kaksi kurkea, muut ovat sammakoita. Ensin sammakot hyppivät suolla musiikin tahdissa. Kun musiikki loppuu, sammakot jäävät paikoilleen ja ovat aivan liikkumatta. Kurjet lähtevät saalistamaan. Kurki saa viedä pesäänsä sen sammakon, joka vähänkin liikahtaa. Kurki, jolla on eniten sammakoita, on voittaja. Voidaan leikkiä myös niin, että kiinni jääneistä sammakoista tulee myös kurkia. 21. Bussikuski Leikinvetäjä on bussikuski. Jokaiselle jaetaan kaksi lappua, joissa on eri paikannimet. Lappuja ei saa näyttää muille. Bussikuski kävelee piirin keskellä (istutaan tuoleilla) ja huutaa bussipysäkkien nimiä. Aina kun oma pysäkki sanotaan tulee leikkijän nopeasti pompata paikaltaan bussin kyytiin. Vierustoverit yrittävät estää häntä pääsemästä bussin kyytiin koskettamalla tätä olkapäähän. Jos henkilö pääsee bussin kyytiin hän kiertää rinkiä bussikuskin kanssa ollen bussin kyydissä. Jos henkilö ei pääse bussin kyytiin jää hän omalle paikalleen. Ensimmäisenä on Hämeenlinna-pysäkki. Vain muutamalla pelaajalla on Hämeenlinnan lappu kädessään. Seuraavana on Lempäälä-pysäkki ja kuudella on tämä lappu. Seuraavana on Toijala-pysäkki ja kuudella on tämä lappu. Lopuksi tulee Tampere-pysäkki ja kaikilla on se lappu! RAUHALLISET LEIKIT 21. Minuutin pikakurssi Leikkijät laittavat silmät kiinni. Jokainen yrittää silmät kiinni arvioida kuinka kauan minuutti kestää siitä, kun leikinvetäjä aloittaa ajanoton. Kun leikkijän mielestä tasan minuutti on mennyt, hän nostaa kädet ylös. Tarvittaessa voi ottaa kolme alkuerää, joista poimitaan kaikista vaikka kaksi lähimmäksi arvannutta ja lopuksi näille kuudelle järjestetään puolen minuutin finaali erikseen. 22. Perusnuori Kaikki seisovat. Ohjaaja kyselee erilaisia asioita, esim. kenellä on valkoiset sukat, kenellä on ruskeat silmät, kuka on syntynyt heinäkuussa jne. Jos ohjaajan tekemään kysymykseen joutuu vastaamaan myöntävästi, putoaa pois pelistä = istuutuu. Viimeiseksi seisomaan jäänyt on meidän joukon perusnuori. Kysymyksiä kannattaa miettiä tarkkaan. 23. Varkaat ja vartijat Osa leikkijöistä on varkaita (ryhmä voidaan jakaa esim. kolmeen tai neljään osaan, joista yksi osa on varkaita). Loput ovat vartijoita ja istuvat lattialla harvassa piirissä silmät sidottuina. Piirin sisäpuolella on erilaisia esineitä. Varkaat yrittävät hiipiä piiriin ja tuoda sieltä esineitä yhden kerrallaan kukin. Piirissä olevat koettavat saada käsin varkaita kiinni. Leikki loppuu, kun kaikki varkaat ovat joutuneet kiinni tai kun kaikki esineet piirin sisäpuolella ovat loppuneet. Vaihdetaan osia, niin kaikki saavat olla varkaita.

52 Herttakorttisähkötys Muodostetaan kaksi samankokoista joukkuetta. Molemmat muodostavat jonon (jonot vierekkäin) ja joukkueen jäsenet ottavat toisiaan kädestä kiinni. Kumpaankin päähän tarvitaan yksi vetäjä. Kaikki muut pistävät silmät kiinni paitsi jonojen ensimmäiset. Leikin johtajalla on kortit, joita hän näyttää. Aina kun tulee hertta, jonon ensimmäinen puristaa seuraavan kättä lähettäen sähkötyksen matkaan. Kun sähkötys saapuu jonon viimeiselle, tämä läppäisee siellä päässä olevaa vetäjää. Se joukkue, joka on nopeampi, saa pisteen ja ensimmäinen siirtyy viimeiseksi. Jos taas kyseessä on väärä hälytys, viimeinen siirtyy ensimmäiseksi. Voittajajoukkue on se, jonka jäsenet ovat kaikki olleet kerran ensimmäisiä. 25. Silmämurhaaja Leikkijät asettuvat piiriin istumaan ja pistävät silmät kiinni. Leikinjohtaja piirtää muille leikkijöille selkään sormella ympyrän, mutta yhdelle rastin (tämä on murhaaja). Leikkijät avaavat silmänsä ja alkavat katseellaan kiertää muita leikkijöitä. Murhaajaksi valittu alkaa varoen murhaamaan leikkijöitä iskemällä silmää uhrilleen. Jos uhri näkee murhaajan iskevän hänelle silmää, hän kaatuu pois piiristä ja samalla pois leikistä. Tämän jälkeen kaikilla piirissä jäljellä olevilla on mahdollisuus syyttää tai todistaa. Leikinjohtaja valitsee kaksi nopeinta, jotka kuiskaavat murhaajan nimen leikinjohtajan korvaan. Jos kumpikin sanovat saman nimen ja se on oikein, murhaaja paljastuu ja leikki loppuu. Muuten syyte raukeaa ja leikki jatkuu. Syyttää ja todistaa voi vain kerran aina murhan jälkeen. 26. Naps leikki Leikkijät menevät rinkiin ja laittavat vasemman kätensä kämmenen ylöspäin ja oikean kätensä etusormen pään oikealla puolella olevan leikkijän vasemman käden kämmenelle. Leikinvetäjä lukee jotakin kuivaa tarinaa ringin keskellä. Kun leikinvetäjä lukiessaan sanoo naps, yrittävät kaikki ottaa vasemmalla kädellä etusormesta kiinni ja oikealla kädellä nostaa oman etusormensa pois. Jos onnistuu molemmissa, saa kaksi pistettä ja jos onnistuu toisessa saa yhden pisteen. Leikkiä voi leikkiä esimerkiksi siihen asti, kun joku saa kymmenen pistettä. 27. Hörttä Leikkijät jaetaan ryhmiin, yksi ryhmä lähetetään ulos. Muut ryhmät sopivat keskenään mistä puhuvat. Sovittu sana muutetaan muotoon HÖRTTÄ. Ryhmät alkavat keskustella omista sopimistaan asioista käyttäen hörttää tuon sanan tilalla. Ulkona olijat saapuvat sisään ja alkavat kiertää ryhmissä, koettaen arvata mistä sanasta on kysymys. Kun he luulevat saaneensa sanan selville he osallistuvat kyseisen ryhmän keskusteluun. Lopuksi ulkoa tulleet kertovat mistä ajattelevat ryhmien keskustelevan. Välttäkää kaksimielisiä sanoja ja kysymyksiä SEMIRAUHALLISET LEIKIT 28. Hyräily Valitaan yhdessä kolme tai neljä tuttua laulua. Kukin leikkijöistä valitsee niistä itselleen yhden (tai leikinvetäjä sopii kunkin leikkijän kanssa, minkä laulun leikkijä saa). Kun leikinvetäjä antaa sovitun merkin, jokainen alkaa hyräillä omaa lauluaan, liikkuen samalla ympäriinsä leikkitilassa. Pyritään löytämään samaa laulua hyräilevät leikkijät. Kun joku löytää samaa laulua hyräilevän, hän ottaatätä kädestä kiinni ja yhdessä he etsivät muut saman laulun hyräilijät. Kun ryhmät ovat koossa, leikki loppuu. Isossa ryhmässä jokainen saa valita etukäteen laaditulta listalta itselleen sopivan laulun. 29. Pam Pam Leikkijät seisovat ringissä, ja yksi vapaaehtoinen on ringin keskellä. Hän pyörii, ja osoittaa yhtä ringissä olijaa, joka kyyristyy heti. Kun kyyristyjä on alhaalla, hänen kummallakin puolellaan olevat leikkijät yrittävät "ampua" toisiaan osoittamalla sormellaan ja sanomalla "PAM!". Se kumpi sanoo pam ennemmin voittaa, ja toinen joutuu keskelle. Jos se, ketä on osoitettu, ei kyyristy ajoissa ja hänet ammutaan, niin hän putoaa pois. Näin jatketaan, kunnes ringissä on enää kaksi pelaajaa. Nämä kaksi asettuvat selät vastakkain. Keskellä olija alkaa luetella poikien nimiä. Aina kun kaksintaistelijat kuulevat pojan nimen, he astuvat askeleen eteenpäin. Jos he kuulevat tytön nimen he kääntyvät toisen suuntaan ja huutavat "PAM!". Se kumpi huutaa ensin, voittaa pelin. Jos taistelijat huutavat yhtä aikaa, kaksintaistelu uusitaan. (tai ampuja ei ole keskellä vaan ringissä ja vaihtuu joka kerta) 30. Vaimonryöstö Toinen puoli leikkijöistä istuu tuoleilla ringissä, toinen puoli seisoo edellisten takana. Yhden seisojan edessä on tyhjä tuoli. Seisojat pitävät kätensä selän takana eivätkä seiso aivan kiinni istujassa. Istujat taas istuvat tuoleissa kunnolla selkä suorana. Se leikkijä kenen edessä on tyhjä tuoli koettaa silmää iskemällä saada jonkun leikkijän sisäringistä itsensä eteen. Istujat katsovat iskijän silmiin ja merkin havaittuaan siirtyvät tämän eteen. Takana olijoiden tulee estää iskuyritykset ottamalla paristaan kiinni olkapäistä ennen kuin tämä ennättää lähteä pois.

53 31. Ihmismuistipeli Pyydetään 2-3 vapaaehtoista pelaajaa. Jaetaan ryhmä pareihin. Ei mielellään tuttuja pareja. Jokainen pari miettii oman yhteisen merkkiäänen. Ääni voidaan tehdä joko suulla/keholla tai jollakin esineellä. Parit sekoitetaan ja ryhmä muodostaa esimerkiksi ringin. Pelaajien tarkoitus on vuorollaan käydä kysymässä ringissä olijoiden ääniä kaksi kerrallaan ja yrittää löytää parit. Parin löytyessä vuoro jatkuu ja löydetty pari siirtyy sivuun. Kun paria ei löydy, siirtyy vuoro toiselle pelaajalle. Voittaja on se, joka löytää eniten pareja Käsi-olkapää Porukka jaetaan n. 6-7 hengen ryhmiin. Luetellaan ruumiinosia. Tarkoitus on, että aina kaksi ryhmästä koskettavat toisiaan niistä kohti kun sanottu. Esim. käsi-polvi, nenä-selkä, polvi-maha lopuksi porukka on ihan solmussa. 33. Eläintarha tai kodin vimpaimet Seisotaan ringissä, yksi seisoo ringin keskellä. Keskellä oleva osoittaa jotain henkilöä ja sanoo jonkun eläimen, esim. norsu, ja alkaa laskea ääneen nopeasti kymmeneen. Sillä aikaa osoitetun henkilön on näyteltävä sanottua eläintä ennalta sovitulla tavalla, jos hän ei ehdi tai tekee liikkeet väärin, hän joutuu keskelle. Myös tämän henkilön vierellä olevat osallistuvat eläimen esittämiseen, sama juttu heidän kohdallaan. Liikkeet täytyy näyttää etukäteen, jotta kaikki tietävät ne. Kannattaa opettaa alkuun vaikka kolme liikettä ja lisätä niitä tarvittaessa. Eläimiä ja liikkeitä voi keksiä itsekin, mutta tässä joitakin eläimiä: Norsu: Keskimmäinen on itse norsu. Hän tekee kärsän ottamalla vasemmalla kädellä kiinni nenästään ja pujottamalla oikean käden syntyneen silmukan läpi. Vierellä seisovat tekevät keskimmäiselle korvat laittamalla kätensä hänen korvikseen. Hylje: osoitettu katsoo ylöspäin ja sanoo "pulipulipuli," vierellä olijat tekevät käsillään pyrstön. Lehmä: Keskimmäinen laittaa kätensä ristiin ja pyöräyttää kätensä suoriksi niin, että peukalot osoittavat kohti lattiaa. Peukalot ovat lehmän utareet, joita vieressä olijat lypsävät. Kissa: Keskimmäinen on kissa, joka nukkuu ja nostaa kätensä käpäliksi leuan alle. Vierellä olijat tekevät sormillaan kissalle viikset. Gorilla: Keskimmäinen on gorilla, joka takoo rintaansa ja karjuu UGH! UGH!. Vierellä olijat raapivat päätään apinamaisesti ja sanovat uh-hu-uh-hu. Poliisikoira: Keskimmäinen tekee käsistään aseen ja tähtää eteenpäin. Sivuilla olijat nostavat jalkaa, kuten koira pissii. Tässä muutamia kodin vimpaimia Leivänpaahdin: Keskellä oleva hyppii ja vierellä olevat ottavat käsistä kiinni, niin että keskellä oleva jää väliin. Rikkinäinen leivänpaahdin: Sama kuin edellä, mutta keskellä oleva on paikallaan ja vierellä olevat hyppivät. Käkikello: osoitettu vuorotellen sanoo "kukkuu" ja työntää kieltään rullalla ulos, vierellä olevat pyörivät ympäri. Mikroaaltouuni: vierellä olevat muodostavat käsillään mikroaaltouunin ja keskellä oleva työntää pään esiin mikroaaltouunista ja sanoo bling Hissi: Keskimmäinen sanoo ding-dong, sivuilla olijat menevät kyykkyyn ja ylös. Sauna: Keskellä olija on kiuas, joka sihisee. Vierellä olijat vihtovat itseään. 34. Oma koti toisen koti Leikkijät menevät polvilleen piiriin. Heidän täytyy tehdä aina se, mitä leikinvetäjä pyytää. Ensin harjoitellaan rauhassa liikkeet, sitten mennään hetki harjoituskierrosta ja sen jälkeen itse kilpailu nopeaan tahtiin. oma koti = oikean käden sormi, pitää laittaa vasemmalla kädellä muodostettuun koloon toisen koti = oikean käden sormi laitetaan oikealla puolella olevan koloon toisen toisen koti = oikean käden sormi laitetaan vasemmalla puolella olevan koloon oma vintti = oikean käden sormi omaan otsaan toisen vintti = oikealla puolella olevan otsaan toisen toisen vintti = vasemmalla puolella olevan otsaan Lisäksi voi vielä käyttää oma parveke = oma nenän pää oma kellari = omien jalkojen välissä (Huom! vain omien jalkojen välissä, ei toisen kellari!) Kilpailuvaiheessa tippuu aina pois, jos tekee väärän liikkeen ja rinki tiivistyy. 35. Kuolleet lahnat / Turskan tappo / Läpsy Leikkijät asettuvat kontalleen piiriin, kädet lomittain. Vierekkäiset leikkijät laittavat vasemman kätensä vasemmalla olevan oikean käden alta, jolloin jokaisen pelaajan omien käsien välissä on kaksi vierasta kättä. Sovitaan aloittava käsi, joka läpsäyttää kerran lattiaan. Siitä lähtee kierros myötäpäivään, jolloin aina seuraava

54 käsi lyö lattiaan, kunnes joku päättää lyödä kaksi kertaa. Kahdella läpsäyksellä muuttuu suunta. Toisten leikkijöiden käsi yritetään tiputtaa pois, eli jos läpsäyttää väärällä vuorolla tai on liian hidas, käsi laitetaan selän taakse. 36. Ankat lentävät Joku valitaan leikin johtajaksi. Hän astuu muiden eteen. Hän aloittaa sanomalla esimerkiksi: "Ankat lentävät". Samalla hän alkaa heiluttaa käsiään lentoliikkeitä matkien. Jos johtaja kuitenkin sanoo "Hevoset lentävät", muiden ei tule jäljitellä häntä käsien heiluttelusta huolimatta. Kun hän sitä vastoin sanoo "Hevoset juoksevat" ja alkaa juosta paikallaan, muiden tulee tehdä samoin. Johtajaa on siis jäljiteltävä silloin kun hän puhuu totta ja oltava hänestä välittämättä silloin, kun väite ei pidä paikkaansa. Joka sortuu jäljittelemään väärässä paikassa, suljetaan leikistä. Näin voidaan jatkaa, kunnes voittaja on selvillä Hymynheitto Yhdelle on sallittu hymyileminen, muut joutuvat olemaan pokerina. Aikansa ilmeiltyään hymyilijä ottaa hymyn pois naamastaan ja heittää sen jollekin. Tällöin tällä henkilöllä joka saa hymyn on vain oikeus hymyillä. Mikäli joku hymyilee (nauraa) väärällä vuorolla hän putoaa pois pelistä. 38. Sardiinit Kaikki leikkijät ovat samassa huoneessa. Yksi valitaan piiloutujaksi ja hänelle annetaan muutama minuutti aikaa etsiä itselleen sopiva piilopaikka. Yksi henkilö kerrallaan lähtee huoneesta etsimään piilossa olijaa ja löydettyään tämän he piiloutuvat yhdessä samaan paikkaan. N. minuutin välein lähetetään matkaan uusi etsijä, joka jälleen piiloutuu edellisten piilossa olijoiden kanssa. Lopulta kaikki ovat samassa piilossa kuin sardiinit, mistä leikin nimikin johtuu. Leikki on lopussa, kun viimeinen etsijä löytää kaikki muut LÄHEISYYSLEIKIT (VAIN TURVALLISEN RYHMÄN KANSSA) 39. B-I-N-G-O Aluksi mennään kahteen piiriin. Tytöt ulkopiirissä ja pojat sisäpiirissä. Kaikki ottaa tyttö-poika parin, kuka nyt sattuu siinä vastapäätä olemaan.. Otetaan omaa paria kiinni kädestä. Sitten lähdetään kävelemään piirissä eteenpäin ja lauletaan samalla: iso musta kissa istui ikkunalaudalla, HEI, iso musta kissa istui ikkunalaudalla, HEI, iso musta kissa istui ikkunalaudalla ja BINGO oli sen nimi. B-I-N-G-O, B-I-N-G-O, B-I-N-G-O ja BINGO oli sen nimi. Sitten sanotaan B-I-N-G ja kätellään piirissä yksi eteenpäin aina yhden kirjaimen kohdalla ja lopuksi O:n kohdalla halataan. 40. Tuolipasianssi Porukka istuu ringissä tuoleilla. Yksi vetää leikkiä. Otetaan korttipakka ja jokaiselle näytetään yksi kortti. Jokaisen tulee painaa mieleen, mikä maa kortissa oli. Kun jokaisella on oma maansa, korttipakasta otetaan aina päällimmäinen kortti ja sanotaan mikä maa siinä on. Jos siinä on pata, kaikki padat siirtyvät yhden tuolin oikealle. Jos hertta, niin kaikki hertat siirtyvät... * vain päällimmäinen saa liikkua, jolloin hänen alla olevat jäävät paikalleen. * myös alla olevat saavat liikkua, jolloin kaikki hänen sylissään istuvat lähtevät hänen mukaansa. Tarkoituksena on kilpailla, kuka pääsee takaisin omalle paikalleen nopeimmin tai hyvän ryhmän kanssa muodostaa yksi kasa yhdelle tuolille jolloin vain alimmaisena oleva saa liikkua ja lasketaan vain täydet penkit 41- LAULULEIKIT 41.Ponileikki Laululeikissä yksi tai kaksi aloittaa ratsastamaan keskellä ja jurri ennen vatsa vatsaa vasten kohtaa valitsevat piiristä parin, jonka kanssa leikkivät. (Huom! voidaan leikkiä myös niin, että loput piirissä olijat yrittävät myös löytää parin joko oikealta tai vasemmalta puolelta, mutta pysyvät piirissä) Ne, jotka keskellä olevat valitsivat parikseen, tulevat myös ratsastamaan keskelle ja piirissä olevien määrä vähenee, kunnes kaikki pääsevät ratsastamaan keskelle. Tuolta he saapuvat poneillansa, suurilla lihavilla poneillansa, tuolta he saapuvat poneillansa ja näin hän mulle kertoi Vatsa vatsa vatsaa vasten, kylki kylki kylkee vasten, peppu peppu peppuu vasten ja näin hän mulle kertoi Tuolta he saapuvat poneillansa, suurilla lihavilla poneillansa, tuolta he saapuvat poneillansa ja näin hän mulle kertoi Vatsa vatsa vatsaa vasten, kylki kylki kylkee vasten, peppu peppu peppuu vasten ja näin hän mulle kertoi

55 42. Funky chicken Leikkijät ovat piirissä. Leikinvetäjä laulaa ja muut piirissä kysyvät What did you say?. Leikinvetäjä lopuksi aina näyttää liikkeen ja liikkuu piirissä sisäänpäin ja laulaa: au, au, au au au ja palaa takaisin. muut piirissä toistavat liikkeen ja laulun. Liikkeet: Funky chicken, crazy rabbit, kangaroo, crocodile, farao, dead man ym. vetäjä: Let me see your funky chicken! piiri: What did you say? vetäjä: I said! Let me see your funky chicken! piiri: What did you say? vetäjä: I said! (liike ja laulu) au, au, au au au. piiri: (liike ja laulu) au, au, au au au Vaappolan kuntopiiri Laululeikin taustalla on laulu: Piippolan vaarilla oli talo. Aina kun laulussa tulee sana hei, kaikki hyppää ilmaan. Muuten heilutetaan aina sitä ruumiinosaa, mikä mainitaan. Leikkijöitä kannattaa tsempata kilpailemaan kuka pysyy parhaiten mukana. Vaappolan piirillä tali olo, hiiala hiiala HEI. Piiri se hoiteli kuntoansa, hiiala hiiala HEI. KÄDET siellä, KÄDET täällä, joka puolella KÄDET, KÄDET, hiiala hiiala HEI. Vaappolan piirillä tali olo, hiiala hiiala HEI. Piiri se hoiteli kuntoansa, hiiala hiiala HEI. JALAT siellä, JALAT täällä, joka puolella JALAT, JALAT, hiiala hiiala HEI. Vaappolan piirillä tali olo, hiiala hiiala HEI. Piiri se hoiteli kuntoansa, hiiala hiiala HEI. PYLLY siellä, PYLLY täällä, joka puolella PYLLY, PYLLY, hiiala hiiala HEI. Vaappolan piirillä tali olo, hiiala hiiala HEI. Piiri se hoiteli kuntoansa, hiiala hiiala HEI. NAPA siellä, NAPA täällä, joka puolella NAPA, NAPA, hiiala hiiala HEI. Vaappolan piirillä tali olo, hiiala hiiala HEI. Piiri se hoiteli kuntoansa, hiiala hiiala HEI. KÄDET siellä, JALAT täällä, joka puolella PYLLY, NAPA, hiiala hiiala HEI. 44. HIP HOP HOPELI POP Laululeikin melodia on laulusta: Jos sun lysti on. Ja me pyörällä ajelemme näin HIP HOP, ja me pyörällä ajelemme näin HIP HOP, ja me pyörällä ajelemme, pyörällä ajelemme, pyörällä ajelemme näin HIP HOP. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, Jippi jaa jaa jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa HIP HOP. Ja me kamelilla ratsastamme näin HOPELIHOP, Ja me kamelilla ratsastamme näin HOPELIHOP, ja me kamelilla ratsastamme näin HOPELIHOP, Ja me kamelilla ratsastamme, kamelilla ratsastamme, kamelilla ratsastamme näin HOPELIHOP Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, Jippi jaa jaa jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP. Ja me autolla ajelemme näin TÖÖT TÖÖT, Ja me autolla ajelemme näin TÖÖT TÖÖT, Ja me autolla ajelemme, autolla ajelemme, autolla ajelemme näin TÖÖT TÖÖT, Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT Jippi jaa jaa jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT. Ja me limpparia nautimme nyt näin KLUNK KLUNK, Ja me limpparia nautimme nyt näin KLUNK KLUNK, Ja me limpparia nautimme ja limppari nautimme jalimpparia nautimme nyt näin KLUNK KLUNK. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK. Ja me ovikelloa soitamme nyt näin KRUNK KRUNK, ja me ovikelloa soitamme nyt näin KRUNK KRUNK, ja me ovikelloa soitamme ja ovikelloa soitamme ja ovikelloa soitamme nyt näin KRUNK KRUNK. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK, KRUNK KRUNK. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK, KRUNK KRUNK. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK, KRUNK KRUNK. Ja me sambaa tanssimme nyt näin HULA HULA, ja me sambaa tanssimme nyt näin HULA HULA, ja me sambaa tanssimme ja sambaa tanssimme ja sambaa tanssimme nyt näin HULA HULA.

56 56 Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK, KRUNK KRUNK, HULA HULA. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK, KRUNK KRUNK, HULA HULA. Jippi jaa jaa jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa jaa, jippi jippi jaa HIP HOP, HOPELIHOP, TÖÖT TÖÖT, KLUNK KLUNK, KRUNK KRUNK, HULA HULA. 45. Pää, olkapää, peppu Laululeikissä kosketetaan aina molemmilla käsillä ruumiinosia, joita lauletaan. Aloitetaan ensin hitaalla rytmillä ja rytmiä nopeutetaan koko ajan, kunnes lähes kaikki sekoavat rytmistä. PÄÄ. OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT, POLVET, VARPAAT PÄÄ. OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT, POLVET, VARPAAT SILMÄT, KORVAT JA VATSAA TAPUTAN. 46. Vauvahai Lauletaan samaa rytmiä ja tehostetaan laulua aina liikkeillä. Liikkeet tehdään aina kaksi kertaa Leikistä voi keksiä eri varsioita nimeämällä tytön tai keksimällä rantavahdin ym. Vauvahai, pam pam, padam, padam (kaksi sormea muodostavat suun). Siskohai pam pam, padam, padam (peukalo ja muut sormet muodostavat suun) Äitihai pam pam, padam, padam (kaksi kämmentä muodostavat suun) Isähai pam pam, padam, padam (kädet kyynärpäihin asti muodostavat suun) Vaarihai pam pam, padam, padam (kaksi kämmentä muodostavat suun sormet sisässä kuin tekohampaat ja lauletaan huulet sisässä) Tappajahai pam pam, padam, padam (kaksi kättä muodostavat valtavan suun) Tyttö ui pam pam, padam, padam (tehdään uintiliikkeitä) Hai näkee pam pam, padam, padam (käsi lipaksi silmien päälle ja tuijotetaan pitkälle) Tyttö huutaa IIIIIIIIIIIIIIIIK! (paniikinomaista käsien heilutusta ja huutoa) Hai syö nam nam, padam, padam (hierotaan vatsaa) Tuhma hai pam pam, padam, padam (heilutetaan syyttävästi sormea) 47. Leijonan metsästys Leijonien metsästyksessä esilaulaja laulaa aina ensin ja muut toistavat. Metsästykseen voi lisätä käsipolvitaputusrytmin. Leijonaa mä metsästän (toisto) Aion saada suuren (toisto) Enkä pelkää ollenkaan (toisto) Edessä on ruohoa (toisto) korkeaa korkeaa ruohoa (toisto) sitä ei voi ylittää (toisto) sitä ei voi alittaa (toisto) sitä ei voi kiertää (toisto) täytyy mennä läpi (toisto) *kämmeniä liikutetaan vastakkain! Leijonaa mä metsästän (toisto) Aion saada suuren (toisto) Enkä pelkää ollenkaan (toisto) Edessä on mutaa (toisto) paksua limaista mutaa (toisto) sitä ei voi ylittää (toisto) sitä ei voi alittaa (toisto) sitä ei voi kiertää (toisto) täytyy mennä läpi (toisto) *suulla imetään ilmaa! Leijonaa mä metsästän (toisto) Aion saada suuren (toisto) Enkä pelkää ollenkaan (toisto) Edessä on silta (toisto) pitkän pitkä silta (toisto) sitä ei voi ylittää (toisto) sitä ei voi alittaa (toisto) sitä ei voi kiertää (toisto) täytyy mennä sitä pitkin (toisto) *lyödään nyrkeillä polvia! Leijonaa mä metsästän (toisto) Aion saada suuren (toisto) Enkä pelkää ollenkaan (toisto) Edessä on luola (toisto) syvä pimeä luola (toisto) sitä ei voi ylittää (toisto) sitä ei voi alittaa (toisto) sitä ei voi kiertää (toisto) täytyy mennä sisään (toisto) *hiivitään varpaisillaan! Luolassa on pimeää (toisto) Jotain pehmeää (toisto) Jotain karvaista (toisto) LEIJONA!! (toisto) ulos luolasta! *jaloilla juoksua! silta! *lyödään nyrkeillä polvia mutaa! *suulla imetään ilmaa! ruohoa! *kämmeniä liikutetaan vastakkain! ovi auki! (toisto) ovi kiinni (toisto) KOTONA! (toisto)

57 Elämälle kiitos Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Sain siltä.. - Kärpäslätkän (lätkitään vasemmalla kädellä) - Käsiveivin (pyöritetään oikeaa kättä ilmassa) - Bassorummun (tömistetään vasenta jalkaa) - Polkupyörän ("pyöräillään" molemmilla jaloilla) - Lannevaatteen (pyöritetään lantiota) - Niskavian (pyöritetään päätä) - Kielikorun (työnnetään kieli ulos) Aloitetaan aina alusta, kun yksi asia on sanottu ja sanotaan joka kerralla kaikki edellisetkin. Viimeisen kerran laulettaessa otetaan kaikki mukaan. 49. Mötti Sanat: 1. Kanniskelen pikku möttiäin, varmaan äitikin on iloinen. Kanniskelen pikku möttiäin, voi, ei, se pistelee! 2. Lyttyyn lyttään pikku möttiäin, varmaan äitikin on iloinen. Lyttyyn lyttään pikku möttiäin, voi, ei, se sottailee! 3. Nuoleskelen pikku möttiäin, varmaan äitikin on iloinen. Nuoleskelen pikku möttiäin, voi, ei, se on sisälläin! 4. Yökkäilen nyt pikku möttiäin, varmaan äitikin on iloinen. Yökkäilen nyt pikku möttiäin, voi, ei, se on siinä taas! Liikkeet: 1. Möttiä kanniskellaan sylissä heijaten, ja kun mötti pistelee, nostetaan toinen kämmen kupiksi eteen. 2. Möttiä lyödään nyrkillä littanaksi kämmentä vasten. 3. Möttiä nuollaan kämmenestä ja kun mötti on mahassa laitetaan käsi suun eteen. 4. Yökkäillään kädet vatsan päällä. Varmaan äitikin on iloinen kohdassa tehdään sormet suupieliin laittaen tekohymy. 50. Masa-mato (ei melodiaa vaan lausutaan rytmikkäästi) Istutaan ringissä ja kaikki toistavat alla olevaa lorua yhtä aikaa, joka kerta nopeammin. Samalla taputetaan käsiä jalkoihin leikin tahdissa. Mato kasvaa joka kerta isommaksi, ja tahti nopenee. Istuin penkillä, pureskelin purkkaa (pureskellaan), leikin mun jojolla (leikitään jojolla ilmassa) tviiuu-tviiuu. Kunnes mun viereeni tuli Masa-mato, se oli näin iso (näytetään sormen päillä madon kokoa), kysyin; Masa? Mitä tapahtui? Mä join yhden kokiksen liikaa. alusta, kunnes viimeisellä kerralla: Se oli näin pieni. Kysyin; Masa, mitä tapahtui? Mä röyhtäsin. 51. Mopolla mennään Kaikki seisovat ringissä, ja toistavat lorua sekä liikettä leikin johtajan perässä. Mopolla mennään (ajetaan käsillä mopoa) Itikka lentää nennään (viedään sormi nenälle) Vakavana naama (vakava ilme) Niin kuin laiska laama (ollaan laiskoja) Mä on niin kova jätkä (esitetään kovaa jätkää) Alla maantie sekä rätkä (näytetään käsillä maantie jalkojen välistä ja tartutaan taas kahvoista) Pärpättää, pärpättää (käännetään kaasukahvasta) Lissää pensaa (sanotaan plop plop plop tehdään kädellä tankkausliike) Vilkku oikealle, klik klik, klik klik (osoitetaan peukulla oikealle) Väistetään mummoa (tehdään väistöliike jompaankumpaan suuntaan) Tarkkaile liikennettä (tähystetään) Ajan päin seinää (kaikki kaatuvat lattialle) Alkuosa ennen väliä lauletaan/sanotaan joka kerta. Kerrallaan lisätään aina yksi toiminto ja lopuksi ajetaan päin seinää. Toimintoja ja ääniä voi keksiä lisää.

58 sryhmäkilpailut Rikkinäinen telefax (Paperia, kyniä, valmiita piirustuksia, kesto n.10min) Jokainen ryhmä muodostaa istualtaan jonon. Jonon viimeiselle näytetään kuva ja hän piirtää kuvan selkään. kuvan saa piirtää vain kerran. Jonon muut jäsenet ovat silmät kiinni ja saavat avata silmät vasta, kun heidän selkäänsä on piirretty kuva. Sen jälkeen he piirtävät saman kuvan edessä olevan selkään ja jonon ensimmäinen piirtää sen paperille. Kun kuva on piirretty, paperi käännetään väärinpäin. Kun kilpailun vetäjä antaa luvan, kuvat näytetään. Lähimmäksi alkuperäistä piirtäneet saavat pisteitä. Seuraavaa kuvaa ennen jonon ensimmäinen menee viimeiseksi. Sopiva määrä kuvia on sellainen määrä, että jokainen pääsee piirtämään paperille. Ainakin osa kuvista on hyvä olla erittäin yksinkertaisia. 2. Juoru Jaetaan porukka ryhmiin kuten rikkinäisessä telefaxissa. Jonon ensimmäiselle näytetään lause, jonka hän kuiskaa seuraavalle jne. Jonon viimeinen kirjoittaa lauseen paperille. Parhaiten alkuperäisen lauseen muistanut ryhmä saa aina yhden pisteen/lause. 2. Moottoripyöräkilpailu (Paperia, kyniä, kesto n.5-10min) Valitaan alkuperäiseksi sanaksi jokin pitkä sana, kuten esim. moottoripyöräkilpailu ja leikkijät kirjoittavat sen papereittensa ylälaitaan. Määrätään aika, jonka kuluessa leikkijöiden tulee muodostaa mahdollisimman monta uutta sanaa. Käytetään ainoastaan niitä kirjaimia, joita annetussa sanassa on. Kirjaimia saa käyttää yhtä monta kertaa kuin ne esiintyvät sanassa. Monikkomuotoja ja erisnimiä ei saa käyttää. Määräajan loputtua leikkijät lukevat kirjoittamansa sanat ääneen. He saavat pisteen jokaisesta sanasta, jota muilla leikkijöillä ei ole luettelossaan. Eniten pisteitä saanut leikkijä on voittaja. 3. Veisukärpänen (Ei välineitä, kesto n.10min) Isoset laulavat pätkän jostakin veisusta. Sen jälkeen vuorossa oleva ryhmä yrittää jatkaa säkeistön laulamista loppuun. Jos sanat menevät oikein, he saavat pisteen. Jos sanat menevät väärin, saa seuraavana vuorossa oleva ryhmä yrittää jne. Oikeista sanoista ryhmä saa aina pisteen. Tämä päivän skaba toimii loppuvaiheessa sellaisissa rippikouluissa, joissa on laulettu paljon. Toinen versio: Arvotaan järjestys. Ryhmät vuorotellen yrittävät laulaa jostakin veisusta säkeistön tai kertosäkeen ja oikein lauletusta saa aina pisteen. Jatketaan uusia kierroksia niin kauan kuin ryhmät osaavat veisuja. 4. Iso muistipeli (Piirroksia, kesto n.15min, vaatii vähän valmistelua) Lattialle levitetään väärinpäin viisikymmentä paperia, joista löytyy erilaisia kuvia niin, että siellä 25 paria samanlaisia kuvia. Ryhmät menevät jonoon ja vuoro arvotaan. Omalla vuorollaan ryhmästä jonon ensimmäinen käy nostamassa oikeinpäin kaksi kuvaa, niin että kaikki näkevät kuvat. Jos kuvat ovat erilaiset, ne käännetään takaisin. Jos kuvat ovat samat, ne saa ottaa mukaan ja niistä saa pisteen omalle joukkueelleen. Sen jälkeen kuvien nostaja menee oman jonon perään. Kun ryhmän vuoro tulee seuraavalla kierroksella niin jonon ensimmäinen tulee nostamaan kaksi kuvaa. Vaikka ryhmä löytäisikin kaksi samanlaista kuvaa, niin vuoro siirtyy seuraavalle ryhmälle. Muistipeliä voi pelata niin, että ryhmän jäsenet saavat koko ajan keskustella keskenään tai niin, että koko pelin aikana pitää ryhmien olla täysin hiljaa ja ohjeita saa antaa vain viittomalla. 6. Muuttuva huone (Paperia, kyniä, kesto n.10min) Kaikki ryhmät pyydetään samaan huoneeseen ja heitä pyydetään katselemaan huoneessa tarkkaavaisesti ympärilleen minuutin ajan. Sen jälkeen ryhmät viedään ulos. Huoneessa tehdään muutosta. Ryhmille kerrotaan ulkona, että huonetta muutetaan ja heidän pitää kirjoittaa paperille viidessä minuutissa ylös muutokset, kun heidät pyydetään uudestaan sisään. Oikeasta kirjatusta muutoksesta saa pisteen ja väärästä kirjatusta muutoksesta saa miinuspisteen. 7. Paperitorni (Paperia, kesto n.5-10min) Ryhmille annetaan kasa paperia. Samankokoinen ja samanlainen kasa paperia annetaan kaikille ryhmille. Papereiden ei tarvitse olla toisiinsa nähden samankokoisia. Ryhmällä on seitsemän minuuttia aikaa koota papereista mahdollisimman korkea torni. Aina halutessaan ryhmä voi pyytää kilpailun vetäjää mittaamaan torninsa. Jokainen saa mittauttaa torninsa vain kaksi kertaa seitsemän minuutin aikana. Mittaustulos jää voimaan, vaikka torni sen jälkeen kaatuisikin.

59 59 8. Hullunkuriset patsaat (ei välineitä, kesto n.10min) Ryhmän pitää muodostaa ihmispatsaita ohjeiden mukaan. Ihmispatsaassa kukaan ei voi olla erillään vaan jokaisen täytyy pitää kiinni ainakin yhdestä ryhmän jäsenestä. Ryhmälle annetaan erilaisia ruumiin osia, jotka patsaassa pitää koskettaa maata. Yhtään ylimääräistä ruumiinosaa ei saa koskettaa maata. Tässä esimerkkejä, millaisia tehtäviä voi antaa. 1. Yksi pää, kuusi jalkaa, kaksi kättä 2. neljä jalkaa, kolme kättä 3. kolme jalkaa, kaksi kättä 4. kolme jalkaa 5. kaksi jalkaa 9. Tuo minulle Raamatusta (Raamatut, kesto 15min) Ryhmäkilpailu. Ryhmille annetaan aikaa 5-12min. Tässä ajassa ryhmän tulee etsiä niin monta annetuissa raamatunkohdissa esiintyvää esinettä, kuin mahdollista. Älä siis kerro esinettä ryhmille. Ryhmällä saa olla useampi Raamattu, mutta vain yhtä kohtaa saa etsiä kerralla. Kun tekstissä mainittu esine on haettu saa alkaa etsiä seuraavaa raamatunkohtaa. Se joukkue, joka on annetussa ajassa löytänyt eniten esineitä, on voittaja. 5. Moos. 2:28 Ruokaa/Vettä Ruut 4:7 Sandaali/kenkä Matt. 5:40 Paita/Viitta Matt. 10:30 Hius Luuk. 19:40 Kivi 1. Kor. 10:17 Leipä Jes. 49:18 Koru Apt. 3:6 Hopea/kulta Jes. 45:1 Vyö Hes. 13:18 Rannenauha/Huntu Apt. 7:33 Kengät 1. Moos.8:11 Lehti Matt. 7:26 Hiekka 1. Moos. 3:6 Hedelmä Jes. 40:6 Ruoho/kukka Ps 45:2 Kynä Hagg. 1:7 Kukkaro 10. Sukat roskikseen (Samanlaisia roskakoreja tai muita ämpäreitä, kesto n.2min) Osallistujille ilmoitetaan, että heillä on oltava seuraavassa kisassa sukat mukana. Jokaiselle ryhmälle haetaan oma roskakori tai ämpäri. Jokaista pyydetään riisumaan sukat ja tekemään niistä kaksi myttyä. Ryhmät asettuvat viivan taakse sopivan matkan päähän jokainen ryhmä omasta ämpäristä. Kun he saavat luvan, on ryhmällä kaksi minuuttia aikaa heittää mahdollisimman monta kertaa sukkia roskikseen. Kun kilpailija on heittänyt omat sukkansa, hän tai joku muu ryhmän jäsenistä hakee ne ja ne voi heittää koko ajan uudelleen. Jokainen saa heittää vain omia sukkia. Myös roskiin menneet saa heittää uudelleen. Isonen laskee oman ryhmän onnistuneiden heittojen määrän sekä tarvittaessa pitää roskista paikoillaan. 11. Kynä vesipullossa (Samankokoisia limsapulloja, lyijykyniä, kesto n.5min + vaatteitten vaihto) Jokaiselle ryhmälle annetaan samankokoinen tyhjä limsapullo, jonne tiputetaan lyijykynä. Ryhmän tehtävä on saada kynä pois limsapullosta ilman, että kukaan koskee limsapulloon. Apuna saa käyttää omaa ruumistaan ja vaatteitaan. Ryhmän isonen voi tarvittaessa pitää kiinni limsapullosta. Hyvin nopeasti ensimmäiset tajuavat, että pullo täytyy täyttää vedellä, jotta kynä saadaan limsapullosta pois. Kilpailu kannattaa järjestää lähellä rantaa aurinkoisena ja lämpimänä päivänä. 12. Kynä limupulloon (kyniä, limsapulloja, ohutta narua) Ryhmälle annetaan naru, jonka päästä roikkuu kynä. Naru sidotaan vyötärölle siten, että kynä roikkuu jalkojen välissä. Limsapullot asetetaan riviin maahan kunkin ryhmän kohdalle. Jokaisen ryhmän jäsenen pitää vuorollaan saada ujutettua kynä pulloon koskematta naruun, pulloon tai kynään käsillään. Viesti menee eteenpäin siten että suorituksen onnistuttua sidotaan naru seuraavan vyötärölle kunnes kaikki ryhmän jäsenet ovat onnistuneet. Nopeiten suoriutunut ryhmä voittaa. Toisen ryhmän suoritusta ei saa häiritä. 12. Matoravikilpailut (Kartiot tai jotain vastaavaa maahan merkiksi, kesto n.5-10min)

60 Jokainen ryhmä muodostaa oman madon lähtöviivan toiselle puolelle. Jäsenet menevät jonoon ja ottavat edellistä kaksin käsin kiinni halausotteella lantion korkeudelta. Näin muodostuu tikapuuhermosto. Jokaiselle ryhmälle laitetaan 15 metrin päähän eteen tolppa, joka heidän pitää kiertää. Se mato, joka tulee täysin ehjänä ensimmäisenä maaliin asti, voittaa. Matoravikisoissa voidaan ottaa useampi lähtö eri tavalla. Tolppa täytyy kiertää kerran täysin ympäri, madon pitää edetä koko matka väärinpäin ym. Jokaisessa lähdössä on hyvä vaihtaa madossa järjestystä. Matoravikisat kannattaa ehdottomasti järjestää tasaisella ja pehmeällä nurmikolla, jolloin loukkaantumisriski on huomattavasti pienempi. 13. Tussin työntäminen Jokaiselle ryhmälle annetaan tussi. Ryhmä asettuu jonoon. Jonon eteen piirretään lähtöviiva ja tussi asetetaan viivalle. Jonon ensimmäinen kääntyy selin tussiin ja lähtömerkin saatuaan, yrittää työntää käsillä jalkojensa välistä tussin mahdollisimman pitkälle. Työnnön aikana ei saa kaatua. Seuraava asettaa kantapäät siihen, mihin tussi on jäänyt. Kilpailu jatkuu, kunnes koko jono on tehnyt suorituksen. Voittajaryhmä on se, joka on saanut työnnettyä tussin pidemmälle. Tussia/pelilvälinettä ei saa heittää eikä lyödä vaan se pitää joko työntää tai asettaa niin pitkälle kuin pystyy. Tussin sijasta pelivälineenä voi olla esimerkiksi halko tms. 60 ULKOLEIKIT 1. Perushippa Valitaan hipaksi sopiva määrä leikkijöitä ja määritellään alue. Jos hippa saa kiinni, niin hippa vaihtuu. Jos leikkijä juoksee hippaa karkuun alueen ulkopuolelle, hänestä tulee hippa. Hipalla on hyvä olla joku liina tai vastaava, josta hipan tunnistaa. 2. X-hippa Valitaan leikkijöistä sopiva määrä X-miehiä ja X-naisia. Heidän tehtävänään on tartuttaa loput leikkijät X- virukseen. Jos X-mies/nainen saa leikkijän kiinni, tämä jähmettyy X-asentoon. Toinen leikkijä voi parantaa jähmettyneen leikkijän konttaamalla jalkojen välistä. 3. Jäädyttäjät Valitaan leikkijöistä sopiva määrä jäädyttäjiä. Jos jäädyttäjä saa leikkijän kiinni, jäätyy leikkijä jääpuikoksi. Jalat yhdessä, kädet kiinni vartalossa ja täysin liikkumatta. Toinen leikkijä voi pelastaa toisen sulattamalla eli halaamalla reilusti jäätynyttä leikkijää. 4. Mafiosot ja lääkäri Leikkijöiden joukosta valitaan sopiva määrä mafiosoja sekä yksi lääkäri. Mafiosot vahingoittavat leikkijöitä eli saatuaan kiinni leikkijä joutuu istumaan paikalleen. Leikkijän voi pelastaa kaksi muuta leikkijää, jotka muodostavat ambulanssin eli ottavat toisiaan käsistä kiinni ja haavoittunut leikkijä jää ambulanssin sisälle. Mafiosot eivät voi vahingoittaa ambulanssia. Ambulanssi ajaa pitäen piipaa ääntä lääkärin luokse (lääkäri on alueen ulkopuolella sairaalassa), joka parantaa laittamalla käden pään päälle ja lausumalla siunauksen Siunatkoon sinua Kaikkivaltias Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Sen jälkeen leikkijöiden pitää palata mafiosojen aluelle. 5. Kuka pelkää isosta? Leikkijät kokoontuvat kaikki leikkialueen toiseen päähän ja merkistä heidän pitää jousta leikkialueen toiseen päähän. Isonen yrittää saada keskellä leikkialuetta leikkijöitä kiinni. Kiinni jääneistä tulee isosia ja he yrittävät saada taas lisää leikkijöitä kiinni, kun leikkijät lähtevät merkistä jälleen leikkialueen toiseen päähän. Leikki loppuu kun kaikki ovat isosia. 6. Mustekala Idea on sama kuin edellisessä leikissä, mutta kiinnijääneet ottavat toisiaan kädestä kiinni ja pyydystävät omaan lonkeroon lisää leikkijöitä. Kun lonkerossa on yli viisi leikkijää, lonkero jakautuu kahteen eri lonkeroon. Leikki loppuu, kun kaikki on saatu kiinni. 7. Mummo, susi, metsästäjä Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmät päättävät ovatko he mummoja (kädet tekevät virkkausliikettä ja polvet notkuvat), susia (kaksi kättä muodostavat eteen ison kidan) vai metsästäjiä (oikea käsi muodostaa pyssyn, jolla ammutaan). Kun ryhmät ovat päättäneet roolinsa, asettuvat ryhmät riviin toisiaan vasten kahden

61 metrin päähän toisistaan. Leikinvetäjä antaa merkin ja ryhmät näyttävät oman merkkinsä. Metsästäjä voittaa suden, susi voittaa mummon ja mummo metsästäjän. Voittanut ryhmä yrittää ottaa kiinni hävinneen ryhmän jäseniä ennen kuin he pääsevät heidän takanaan 15 metrin päässä olevan viivan taakse turvaan. Kiinni jääneet vaihtavat puolta. Jos ryhmät valitsevat saman roolin, otetaan vain uusi yritys. 8. Lohikäärmetaistelu Leikkijät jaetaan 5-10 hengen ryhmiin. Ryhmät muodostavat lohikäärmeen menemällä jonoon ja laittamalla kätensä edellä olevan ympärille lantion kohdalta ja pitämällä kiinni tiukasti omista käsistään. Ryhmät saavat ensin harjoitella lohikäärmeen liikkumista. Sen jälkeen ryhmät laitetaan takaisin lähtöpaikoille ja viimeiselle asetetaan huivi roikkumaan takapuolesta hännäksi. Lohikäärmetaistelussa lohikäärmet yrittävät pysyä ehjinä ja samalla napata toisen lohikäärmeen hännän. Hännän saa napata lohikäärmeen pää. Leikin voittaa se lohikäärme, joka pysyy viimeisenä pelissä eli ei katkea eikä ole menettänyt häntäänsä. 9. Peili Yksi leikkijöistä on peili ja menee leikkikentän toiselle puolelle. Muut leikkijät yrittävät päästä koskettamaan peiliä. Peiliä kohti voi liikkua aina kun peili on kääntänyt selkänsä. Kun peili kääntyy, täytyy olla täysin paikallaan. Jos peili näkee jonkun liikkuvan, komentaa peili hänet lähtöpaikkaan. Peilin päätöksestä ei voi valittaa. Jos ryhmä on suuri, voi sen jakaa useampaan peiliin Gordionin solmu Leikkijät muodostavat piirin ottaen toisiaan kiinni kädestä. Sitten kaikki kävelevät kohti keskustaa ja nostavat kätensä ylös. Kun ryhmä on pienessä sumpussa, kaikki irrottavat otteensa ja ottavat kiinni ensimmäisistä vastaanosuvista käsistä. Kun kaikki ovat saaneet uusista käsistä kiinni, on syntynyt Gordionin solmu, jota ryhmä yrittää selvittää irrottamatta käsiään. 11. Erämaa Aluksi sovitaan kuvan mukainen leikkialue. Aluksi kaikki leikkijät ovat nimettömällä alueella. Leikinjohtaja antaa ohjeita: Leiri : juostaan leiriin Linnoitus : juostaan linnoitukseen Hiekkamyrsky : kaikkien pitää kontata Keidas : juostaan keitaalle ja kyykistytään juomaan Kameli : mennään kolmen ryhmiin, kaksi muodostaa kamelin ja yksi kiipeää kyytiin Ohjeet on annettava nopeasti. Väärin tehneet tai liian hitaat leikkijät voidaan pudottaa pois. 12. Taistelu saappaasta Tarvikkeet: saapas Leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet menevät seisomaan riveihin vastakkain noin kymmenen metrin päähän toisistaan. Saapas asetetaan rivien väliin yhtä kauas molemmista joukkueista. Molemmilla riveille jaetaan numerot ykkösestä ylöspäin. Laskeminen aloitetaan toisessa rivissä alkupäästä ja toisessa loppupäästä. Kun jokainen leikkijä on saanut numeron, aloitetaan. Leikin johtaja sanoo jonkin numeron, jolloin ne leikkijät, joilla on kyseinen numero, yrittävät saada saappaan itselleen. Saappaan saanut yrittää juosta sen kanssa takaisin omalle paikalleen. Toinen saapasta tavoitellut lei yrittää koskettaa saappaan kanssa juoksevaa leikkijää ennen kuin tämä ehtii takaisin paikalleen. Jos toinen leikkijä saa juoksijan kiinni, on saapas vietävä takaisin keskelle. Sitten leikkijät palaavat takaisin paikoilleen. Leikinjohtaja kertoo jonkin toisen numeron. Ne leikkijät, joilla on kyseinen numero, yrittävät saada saappaan itselleen jne. Se joukkue voittaa, joka on ensin saanut saappaan omaan riviinsä. 13. Lakanalenttis Tarvikkeet: 2 yhtä suurta lakanaa sekä pallo

62 Leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen. Molemmille joukkueille annetaan lakana. Osallistujat tarttuvat lakanan reunoista kiinni. Palloa aletaan pompottaa lakanalta lakanalle. Joukkue saa pisteen, jos toinen joukkue pudottaa pallon. Voidaan pelata useampi erä. 14. Oma maa kuivaksi Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmien väliin laitetaan viiva, joka jakaa alueen ryhmien omiin maihin. Molempiin maihin laitetaan aluksi maahan paljon lumipalloja (paperista rutattuja palloja). Kun leikinvetäjä antaa merkin. Yrittää ryhmä saada oman maansa kuivaksi heittämällä kaikki lumipallot toisen ryhmän maalle. Ryhmillä on minuutti aikaa ja kun leikinvetäjä huutaa ajan loppuneen, kukaan ei saa enää heittää. Yliajalla heitetystä pallosta saa kaksi miinuspistettä ja omalla maalla olevista palloista yhden miinuspisteen. 62 A AAMUHERÄTYS - Leirillä isosen tehtävänä on usein auttaa tai järjestää aamuherätys. Mitä miellyttävämpi aamuherätys on, sitä paremmin koko leiri lähtee aamulla liikkeelle. Unohda omat trashmetalldeathblackheavy lempibiisisi ja keskusradioon huutamiset. Sen sijaan iloiset musiikkikappaleet ja radiotoimittajan tyylinen rupattelu sopii hyvin aamuun. Tärkeintä on varmistaa, että porukat ovat heränneet, eli huoneisiin koputetaan ja tarkistetaan asia. Muistetaan myös hienotunteisuus, jos siellä joku vaihtaa vaatteita. ALBA - Valkoinen pitkä kaapu. Muistuttaa kastemekkoa ja kasteesta. Puetaan rippikoululaisen päälle konfirmaatioon. ALKOHOLI - Alkoholipitoisia juomia ei saa ottaa mukaan riparille. Alkoholi ei kuulu mihinkään seurakunnan toimintaan. APURI Vähintään 18-vuotias apulainen, jonka tehtävät määräytyvät kunkin rippikoulun tarpeiden mukaan. Yleensä kuitenkin apurin tehtäviin kuuluu yövalvonta sekä avustaminen rippikouluopetuksessa. Lisäksi rippikoulussa saattaa joku tarvita erityistä huolenpitoa ja tätä tehtävää apuri voi myös hoitaa. Apurin tehtävät sovitaan opettajien kanssa ennen rippikoulua. Apurille maksetaan pieni palkkio. ISOSEN AAKKOSET ARMO - Ansaitsematon Rakkaus Meidän Osaksemme. Keskeinen asia kristinuskossa. Viittaa Jeesuksen sovitustekoon, siihen kuinka Hän sovitti kaikkien maailman ihmisten synnit, että me pelastuisimme. B BARABBAS -Kapinoitsija, jonka roomalaiset olivat pidättäneet hieman ennen Jeesusta. Pontius Pilatus antoi juutalaisten valita, vapauttaako hän Barabbaan vai Jeesuksen ja ylimmäiset papit yllyttivät väkijoukon vapauttamaan Barabbaan. BASEMENT 16 - yökahvila, joka on auki perjantaisin klo Talolla. Kahvilassa on joka ilta ohjelmaa: esiintyjiä tai kilpailuja. Basement 16 toimii vapaaehtoisen nuorten avustuksella. Avustajaksi voi tulla kuka tahansa.

63 63 BILEET - Rippikoulun jälkeisiä bileitä on kahdenlaisia: päihteettömiä ja kiellettyjä. Isoset eivät ole mukana bileissä, joissa käytetään alkoholia tai muita päihteitä. Näitä bileitä voidaan pitää virheellisesti seurakunnan toimintana, jos niissä on mukana isonen. Sen sijaan isonen voi järjestää päihteettömiä bileitä ja erityisesti kutsua rippikoululaisia seurakunnan tapahtumiin ja toimintaan. C CHRISTIAN UNITED - vuonna 2002 perustettu seurakunnan urheiluseura. Kesällä päälajina on jalkapallo ja talvella salibandy. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Erityisesti Chrisun turnausmatkat ja yöcup ovat olleet hienoja kokemuksia. voi osallistua ehtoolliselle vanhempiensa tai kummien kanssa. ENSIAPU - yksi opettajista on aina turvallisuusvastaava. Hänen vastuullaan on ensiapulaukku. Laukussa on sidetarpeita, särkyym. lääkkeitä, kuumemittari jne. Kaikista ensiapua vaativista jutuista täytyy välittömästi tulla kertomaan riparin vetäjille. ESIMERKKI - Isonen toimii esimerkkinä riparilaisille siksi, että hän on isonen. Hänen tekemisiään ja kannanottojaan seurataan. Hänen puheitaan tarkkaillaan. Siksi ison on hyvä huomioida myös itse, mitä ja miten sanoo ja tekee. Hyvää esimerkkiä on helppo seurata. EVANKELIUMI - ilosanomamme on, niin on. Tarkoittaa hyvää uutista eli sitä, että sanoma Jeesuksen sovitustyöstä on tärkeintä mitä ihmiskunnassa on tapahtunut. F D DAAVID - Merkkihenkilö Vanhassa testamentissa. Daavid oli paimen, jonka profeetta Samuel voiteli kuninkaaksi. Daavid tappoi Goljatin lingolla. Jeesus oli Daavidin sukua. E EHTOOLLINEN - Jeesuksen asettama muistoateria, jota kristikansa nauttii messussa. Ehtoollinen on toinen sakramenteista (ks. SAKRAMENTIT) Nuori voi konfirmaation jälkeen osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. Sitä ennen hän FACEBOOK Naamakirja, josta löytyy paljon tuttuja ja tietoa myös Malmin seurakunnan nuortentoiminnasta, kun käy tykkäämässä Talollasivusta. FIILISKIERROS - Istutaan ringissä. isosten ja vetäjien kesken tai koko rippikoulun kesken. Jokainen saa vuorollaan kertoa tunnelmiaan ja jokaisen mielipide on arvokas, vaikka se olisi hiljaisuus tai mielipiteet olisivat täysin erilaisia. G GABRIEL - yksi arkkienkeleistä. Gabriel ilmestyi Marialle ja kertoi Jeesuksen syntymästä.

64 I 64 GOLJAT - järkälemäinen filistealainen soturi, joka herätti kauhua israelilaisten keskuudessa. Daavid napautti Goljatin hengiltä pelkällä kivellä ja lingolla osoittaen samalla, että Herra oli hänen puolellaan. GOSPEL Kristillistä nuorisomusiikkia, jota löytyy takuulla jokaiseen makuun. GOSPELBIC Hauskaa ja tehokasta ryhmäliikuntaa, esimerkiksi zumbaa, Puistolan kirkolla perjantaisin klo H HALAUS - läheisyyden ilmaus, jossa ihmiset kietovat kätensä toisen ympärille ja rutistavat oikein olan takaa. Halaus on mukava, kiva ja piristävä! Muista kuitenkin, että joitakuita halaus saattaa ujostuttaa tai se saattaa jopa tuntua epämukavalta. Siksi kenenkään ei ole pakko halata. Halauksen tarkoituksena ei ole murskata luita, vaan tuottaa hyvää mieltä. HARTAUS - Hartauksia pidetään rippikoulussa useampia päivässä. Hartaus on hiljentymistä Jumalan edessä. Hartauden voi rakentaa erilaisista osista. Yleensä hartauteen kuuluu rukousta, Raamatun lukemista, musiikkia/laulua, puhetta ja opettavaisia kertomuksia. HENKILÖKUNTA - Riparilla työskentelee muitakin työntekijöitä kuin leirin vetäjiä. Päivärippikouluissa törmää vahtimestareihin ja leirillä esim. isäntään ja emäntään ja keittiön täteihin ym. Näille ihmisille pitää olla erityisen kilttejä. Vahtimestarit eivät ole sitä varten, että he korjaavat rippikoulun sotkuja vaan he pitävät talosta huolta. Leirikeskuksen isäntä vastaa siitä, että leirillä eletään luotujen sääntöjen mukaan ja tämä koskee myös leirin vetäjiä. HUONO FIILIS aina ei mene hyvin, ei edes eikä varsinkaan riparilla. Tulee koti-ikävä tai tunne ettei osaa tai muista mitään, eikä kukaan tykkää. Se kuuluu elämään ja menee ohi. Siihen auttaa puhuminen työntekijän tai toisen isosen kanssa. Yhdessä on helpompi jatkaa eteenpäin. IHASTUMINEN - Ihana asia. Yksi maailman hallitsemattomista ilmiöistä. Jostakin syystä ihminen vaan alkaa tykätä jostakin ihmisestä enemmän. Tämä voi aiheuttaa sekoilua käytöksessä, keskittymisvaikeuksia, epämääräistä hymyilyä ja naureskelua. Ihastunut henkilö pyrkii lähestymään ihastuksen kohdetta joko kainosti katsellen tai rohkeasti rupatellen, riippuen persoonasta. Mikäli isonen ihastuu rippikoululaiseen, hänen tulisi pyrkiä siirtämään ihastumisen ilmaus riparin jälkeiseen aikaan. Riparilla ei myöskään saa nolostuttaa toisiinsa ihastuneita ihmisiä ILMOITUSASIAT - Ilmoitettavaa rippikoulussa riittää. Ongelmana on se, miten viesti menee perille. Huutaminen ei ole paras tapa, vaikka sitäkin joutuu joskus käyttämään (tehokeinona). Toisinaan esim. kuiskaaminen on tehokkaampaa. Asiaa voi myös viestittää muutenkin kuin puhetta käyttämällä. Käytäntö on osoittanut, että mitä tärkeämmästä ilmoitusasiasta on kysymys, sitä tärkeämpää on toistaa ilmoittamista niin kauan, että kaikki ovat asiasta perillä. ILTAOHJELMA illalla pidettävä ohjelmapläjäys, jonka suunnitteluun isoset käyttävät paljon energiaa ja myös rippikoulun opettajakaarti osallistuu. Usein aika hauska. ILTAPALA Joissakin rippikouluissa iltapalan kattaminen ja siivoaminen kuuluu isosten tai isosten vetämien ryhmien tehtäviin. Muista aina pestä kätesi kun käsittelet ruokaa ISTO - isostoiminta. Ekana vuonna käydään IsTo I ja tokana IsTo II. Nämä kun on hanskassa, niin isoskoulutus on takana. Sitten pääseekin jo mukaan K17 toimintaan. INNOSTAMINEN - tärkeä isostaito. Riparilainen ei varsinkaan riparin alkuvaiheessa isosen suureksi yllätykseksi olekaan super-hyper-innokas. Usein kysymys on siitä, ettei riparilainen uskalla heittäytyä ja nauttia tilanteista. Hyvä isonen paitsi kannustaa, myös innostaa omalla esimerkillään. Melkein varma juttu on, että jos isosta ei jokin näytä innostavan, niin kohta ei innosta riparilaistakaan. ISONEN Olet sinä. Olet seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä, rippikoululaisille tai leiriläisille kuin isosisko tai isoveli. Isosen tehtävät riippuvat rippikoulun tai leirin työntekijöistä. Tärkeintä on, että olet avoin uusille asioille, luotettava ja oma itsesi. Muista, että sinun ei tarvitse tietää kaikkea, kysy rohkeasti. Isonen on isonen riparilaisilleen vielä vuosia riparin jälkeenkin.

65 65 ISOSKIITOS Vuoden aikana ripareilla isosena toimineille tarkoitettu tapahtuma alkusyksystä. Iso kiitos isosille ja apureille. ISOSPAMAUS Kaikkien isostoimintaryhmien yhteinen aloitus alkusyksystä. Hauskaa ohjelmaa ja informaatiota nuorten toiminnasta. ISOSSIUNAUS Isoset siunataan työhönsä loppukeväällä Malmin kirkossa juhlavassa messussa. ISÄ Viittaa miespuoliseen vanhempaan. Kristinuskossa Jumala näyttäytyy meille rakastavana Isänä. Hän on luonut koko maailman ja ihmisen omaksi kuvakseen. Jeesus puhuu usein taivaallisesta Isästä, jolla hän tarkoittaa paitsi omaansa, myös meidän taivaallista isäämme. ITKU eräs paljon käytetty tapa ilmaista surun tai ahdistuksen tunteita. Käyttökelpoinen myös riparilla, kunhan ei äidy hysteriaksi. Nyrkkisääntö, älä lietso itkumuuria, mutta hyväksy itkevä riparilainen. Ja hyvänen aika. Lohduta! Toisaalta joku saattaa itkeä myös ilosta J JATKOT - Juhlan jatkeet. Konfiksen jälkeen (konfis päivänä) ei pitäisi järjestää mitään jatkoja, koska se aika pitäisi pyhittää suvulle ja läheisille. JEESUS - Uuden testamentin päähenkilö. Käväisi maan päällä n vuotta sitten. Maailman pelastaja, maailman syntien sovittaja. Jumalan Poika. Tulee kerran takaisin hakemaan omiansa pois. Oletko valmis? JUMALAN SILMISSÄ KAUNIS olet juuri sinä. JUMIS - jumalanpalvelus. Joillakin ripareilla pidetään joka päivä kirkkovuoteen liittyvä jumis. Kirkkovuosi seuraa vuoden kiertoa, joten jonakin aamuna saattaa olla joulu ja toisena pääsiäinen. Jumiksista vastaava ope antaa isosille ohjeet ja eri isosryhmät toteuttavat jumiksia vuorollaan. Jos riparilla ei järjestetä päivittäisiä jumiksia, niin ainakin sunnuntaina saattaa olla sellainen. Jumiksen osia ovat: aloitus, synnintunnustus ja päästö, kiitos, saarna, esirukous ja lopetus. K KAHVILA on paikka, joka toimii Talolla joka keskiviikko läpi kesän ja talven klo Kahvilassa voi pelailla biljardia, pingistä tai hengailla vain ystävien ja kavereiden kanssa ja vaihtaa kuulumisia, juoda edullista kahvia yms. Kahvilassa voi myös ilmoittautua leireille ja erilaisiin tapahtumiin. Kahvilan päätteeksi on aina messu tai hartaus KATEKISMUS Martti Luther kokosi aikanaan kirjan, jossa selitti kristinuskon perusasioita. Lutherin katekismuksen rinnalle on suomalaisia ajatellen julkaistu esim. Eero Huovisen kirjoittama Katekismus. KASTE - kasteessa ihminen otetaan Jumalan seurakunnan jäseneksi. Kaste on sakramentti. On siinä vähän muutakin mukana kun se pelkkä vedellä lotraus, nimittäin Isä, Poika ja Pyhä Henki. JOHTAMINEN - Johtamista tarvitaan kun isoja tai pieniä ryhmiä yritetään saada tekemään tai sanomaan jotakin. Johtaminen on edellä kulkemista ja oman esimerkin näyttämistä, ei määräilyä. JUMALA Jumalasta on vaikeaa sanoa juuri mitään ja kuitenkin on pakko yrittää. Jumala on se joka on aina ollut ja on aina oleva. Maailman Luoja, Pelastaja, Pyhittäjä. (ks. KOLMINAISUUS) KIUSAAMINEN Ketään ei kiusata! Riparilla tähän asiaan puututaan heti eikä katsella. Isonen ei koskaan eikä ikinä kiusaa ketään vaan puolustaa kiusattuja ja lannistaa kiusaajat! KOLMINAISUUS Sana joka pyrkii kuvaamaan Jumalan olemusta. Kristinuskon mukaan yksi ainoa Jumala näyttäytyy meille kolmella eri tavalla. ISÄNÄ, POIKANA ja PYHÄNÄ HENKENÄ. KONFFIS - konfirmaatio. Tulee latinan sanasta confirmare, vahvistaa. Konfis suoritetaan riparin

66 66 jälkeen. Konfirmaatiossa ihminen ilmaisee halunsa kuulua seurakuntaan ja seurakunta ottaa hänet vastaan. Usein puhutaan kasteopetuksen vahvistamisesta. Konfirmoitu ihminen saa oikeuden toimia kummina (kts kummi) ja 18-vuotta täytettyään asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa. KUKAT - Joskus oli tapana ostaa rippikoululaisille kukkia konrfirmaatiopäivänä. Enää sellaista tapaa ei ole. Sen sijaan isot voivat tehdä ryhmäläisilleen kortit KUMMI - Kasteessa lapsi saa kummeja, joiden tehtävänä on vastata lapsen hengellisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien kanssa. Konfirmaatiossa kummeja pyydetään mukaan siunaamaan rippikoululaisia. K-17 - Toimintaa, esimerkiksi kaupunkileirejä, te toja ja retkiä, johon kaikki 17-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat tervetulleita. L LAULUT - Hengelliset laulut ovat tapa kiittää, ajatella ja rukoilla. Ne ovat siis tapa lähestyä Jumalaa ja riparilla tietenkin myös tapa olla yhdessä. Isosen pitäisi olla esimerkkinä siitä että on kivaa laulaa ja jokainen osaa laulaa. Ihan oikeasti. LEIKIT - Riparilla leikitään paljon. Leikin syvempi tarkoitus on löytää luovuus jokaisesta. Leikki vapauttaa. Isosen tehtävä on innostaa ja antaa riparilaiselle myös mahdollisuus myös vetäytyä, jos leikki ahdistaa. Hyvin suunniteltu leikki on jo puoliksi leikitty. LEIRI Rippikoulun jälkeen on mahdollisuus lähteä nuorten leireille. Tarjolla on erilaisia nuorten leirejä ympäri vuoden, joihin sinulla on mahdollisuus kutsua itsesi, kaverisi ja riparilaiset mukaan. M MEDIS - useilla ripareilla käytetty päivittäinen mietiskelyhetki. Mediksessa oleillaan mukavassa asennossa ja mietiskellään vaikkapa jotain tekstiä ja/tai raamatunkohtaa rauhallisen musiikin soidessa taustalla. Hiljaa oleminen on iso osa mediksen onnistumista. ME-HENKI - fiilis, joka valtaa useimmat porukat riparin jossain vaiheessa. ME-hengen vaikutuksen alaisina kaikki tuntevat kuuluvansa porukkaan ja tekevänsä hommia yhdessä. Ainakin isos- ja ohjaajaporukalla olisi hyvä olla ME-henkeä. Muuten sitä vaan puurretaan ja nuristaan yksikseen. MESSU - jumalanpalvelus, jossa on ehtoollinen. MUSIIKKI - Riparilla käytetään paljon musiikkia. Kannattaa kuitenkin miettiä mitä musiikkia soittaa (jotkut kappaleethan saattavat olla sanoituksiltaan riparille sopimattomia). Klassinen ja instrumentaalimusiikki sopii hyvin mediksiin. Hartauksia varten kannattaa etsiä aiheeseen sopivaa musiikkia. Työntekijöillä on yleensä musiikkia mukana ja heidän kanssaan kannattaa miettiä musiikkivalintoja. Musiikkia voi myös tehdä itse. N NAAPURIT - Jokaisella riparipaikalla on naapurinsa. Joskus jotkut riparilla olevat saattavat ajattelemattomasti häiritä naapureita joko huutamalla liian kovaa tai oleskelemalla heidän alueellaan. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota. NUKKUMAANMENO - Isoset pitävät huolen siitä, etteivät riehu tai riehaannuta ketään juuri nukkumaanmenon aikaan. Mahdollisten iltahalausten on syytä olla myös maltillisia. Isosen tärkein tehtävä yöllä on nukkua. NUORTENMESSU Lyhyempi ja rennompi tapa viettää messua keskiviikkoisin klo 18 Talolla. Nuortenmessu kuuluu myös isostoimintaan ja halutessasi voit tulla myös muulloin mukaan toteuttamaan messua. O OMA RIPARI -Unohda hetkeksi se oma paras ripari ja keskity tekemään parasta riparia juuri nyt juuri näille riparilaisille, sillä sinä olet isonen, et riparilainen toista kertaa OPETUS - riparilla opetusta tarjotaan monilla eri tavoilla työntekijöistä riippuen. Toisinaan isoset ovat

67 67 mukana, toisinaan eivät. Jos pääset mukaan, ota opiksesi. Kukaan meistä ei ole vielä täysin oppinut. P PALAUTE - Jokainen meistä tarvitsee palautetta. Täytyy muistaa että palaute ei koskaan voi kohdistua henkilön persoonaan vaan tekoihin tai tekemättä jättämisiin. Myönteinen palaute rakentaa itsetuntoa. Negatiivista palautetta ei edes anneta. Korkeintaan rakentavaa ja korjaavaa palautetta. PALAVERI - Jotta jotain tapahtuisi, tarvitaan suunnittelua ja jotta jostain opittaisiin, tarvitaan palautetta. Näiden asioiden vuoksi pidetään riparilla useampia palavereita. Tärkein niistä on isospalaveri. Silloin käydään läpi päivän tapahtumat, miten on mennyt ja mitä kuuluu sekä sovitaan tulevan päivän jutuista. PERVOILU - Seksiasioilla retostelu tai härskien ja mauttomien sketsien/leikkien viljely ei kuulu rippikouluun. Riparilla on ihmisiä jotka kokevat seksuaalisuuden eri tavoilla ja ovat eri vaiheissa kehitystä. PROFEETTA Henkilö, joka kertoo Jumalan tahdon ja viestit ihmisille. Vanhassa Testamentissa on useita profeetallisia kirjoja, joissa kerrotaan profeettojen elämästä ja teoista. PUKEUTUMINEN Leirillä rennosti, konfirmaatiossa juhlavasti, molemmissa asiallisesti. Konfirmaatiossa tämä tarkoittaa olkapäät peittävää, minihametta selvästi pidempää ja asua. Siis takapuoli ja tissit piiloon, thänx. PYHÄ HENKI Yksi niistä tavoista, joilla Jumala ilmaisee meille itsensä. Pyhä Henki toimii seurakunnassa. Se synnyttää uskon ja jakaa jokaiselle omat lahjansa. Q-LÄHDE - logia-lähde. On päätelty, että Uuden Testamentin evankeliumitekstien kirjoittajat olisivat ammentaneet tekstejään eri lähteistä. Logialähteeksi kutsutaan Jeesuksen puheiden kokoelmaa, jota Matteus ja Luukas ovat ilmeisesti käyttäneet omien evankeliumiensa pohjana Markuksen evankeliumin lisäksi. R RAAMIS - raamattupiiri. Raamiksia käytetään monilla ripareilla. Raamattupiirissä tietty ihmisjoukko kokoontuu jonkin Raamatunkohdan ympärille miettimään, pohdiskelemaan ja keskustelemaan siitä. RASISMI - rotusyrjintä. Rasismi on kaikenlaista fyysistä ja psyykkistä kaltoin kohtelua eri rotua tahi kulttuuria edustavaa kohtaan. Puhekielessä rasismi on muuttunut tarkoittamaan monenmoista erilaisuuteen perustuvaa syrjintää esim. ikärasismi. Jos kuitenkin tiirailet oikein tarkkaan, huomaat, että jokainen meistä on erilainen. Mutta jos mietit vielä tarkemmin, niin huomaat, että riippumatta rodusta, kulttuurista, ulkomuodosta, seksuaalisesta suuntautumisesta, puhetyylistä jne. olemme kaikki myös hyvin samanlaisia ja Jumalalle yhtä arvokkaita. RUKOUS - ihmisen yhteydenpitoa Jumalan kanssa. Rukous voi ilmetä monella tavalla, puheena, hiljaisina ajatuksina, kauniisti muotoiltuna runosäkeinä tai yksinkertaisina töksäytyksinä. Se voi olla laulua, soittoa, tanssia tai vaikka hiljaisuutta. Yhdistävä tekijä on, että ihminen ottaa yhteyttä Jumalaan kiittääkseen, ylistääkseen, pyytääkseen, siunatakseen jne. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa rukoilla, eikä yksikään tapa ole toista parempi. Rukoilla voi vaikka bussimatkalla kouluun tai juoksulenkillä. Jumala kuulee kaikki rukoukset. Hiljaisetkin huokaukset. RUKOUSHELMET - Martin Lönnebon kehittämä erilaisista helmistä koottu käteen laitettava helminauha. Joka helmellä on oma merkityksensä ja sanomansa. Kaikilla ripareilla ei tehdä sellaista. Niillä, joilla tehdään, pidetään yleensä myös rukoushelmihartauksia päivittäin. Q RYHMÄTUNNIT - Eri aiheiden ympärille rakennettuja isosryhmäkokoontumisia (esim. raamikset). Isonen ohjaa ja johtaa, innostaa ja kannustaa ryhmäläisiä sekä pitää myös huolta, että kaikki osallistuvat työskentelyyn ja osallistuu siihen myös itse.

68 68 S SAKRAMENTTI - kirkon pyhä toimitus, jonka Kristus on asettanut. Evankelis-luterilaisessa kirkossa kaste ja ehtoollinen ovat sakramentteja. SAUNA - yksi parhaista keskustelupaikoista. Suomalaisessa jäyhässä kulttuurissa sauna on paikka, jossa miehet puhuvat miesten juttuja ja naiset naisten juttuja. Vaikket tykkääkään saunomisesta erityisesti, kannattaa siellä vierailla edes vähän aikaa. SEKSI - ihminen on seksuaalinen olento. Seksi on Jumalan ihmiselle suoma lahja. Seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat voivat kiinnostaa jo riparilaisia, joten ei ole lainkaan merkillistä, että ne nousevat jatkuvasti pintaan. Seksi on vastuullinen asia, joka on itsessään mainio juttu, mutta jonka avulla voi saada myös paljon pahaa aikaan. SEURUSTELU - Toiset nuoret seurustelevat ripariikäisenä jo täyttä päätä. Toisilla ei ole mihinkään kiire. On hyvä muistaa, että kaikelle on aikansa. Joskus leireillä seurustelukaverin kaupunkiin jääminen saattaa aiheuttaa tuskaa ja mustasukkaisuutta. Toisaalta se voi myös olla vapaata aikaa muiden ystävien kanssa. Isosten kohdalla pyritään siihen, että seurustelu ei haittaa rippikoulua. SIIVOAMINEN - Jokaisen tehtävä. Pidetään paikat siisteinä, roskat roskikseen, pullot ja tölkit keräykseen. Näytetään omaa esimerkkiä. Joissakin leirikeskuksissa kuuluu yhteisten tilojen ja omien huoneiden siivoaminen päivittäin, toisissa siivotaan vain lopuksi. SIUNAUS - Monet päivät päättyvät yhteiseen Herran siunaukseen. Siunaus on kuin Jumalan käsi pään päällä joka suojelee ja lohduttaa. Siunausta voi pyytää itselle tai toisille. SKETSI - hassu suhteellisen lyhyt näytelmä tai kuunnelma. Voidaan sanoa, että sketsi on näytelty vitsi. Sketsin hauskuus perustuu paitsi naurettaviin vuorosanoihin, myös tilannekomiikkaan ja ajoitukseen. Hauskat puhetyylit, kävelytyylit ja rooliasut tuovat tärkeän osan sketsin huvittavuuteen. SUKAT - on vaihdettava riittävän usein!! SUOSIKKI Joukosta yksi, joka on paremmassa asemassa muihin nähden. Isonen toimii väärin ottaessaan rippikoululaisista jonkun tai jotkut suosikikseen. Toisten kanssa synkkaa paremmin kuin toisten, mutta kaikki ovat ansainneet saman huomion ja hyväksynnän. T TALO Paikka missä asutaan ja tietenkin Malmin seurakuntatalo, joka on tapahtumapaikka ja tapaamispaikka. Talo on tietysti virtuaalisena talolla.fi sivuilla. TODISTUS Saadaan hyväksytysti suoritetusta isostoiminnasta. Toisen vuoden jälkeen todistuksen saa koko isostoiminnasta. Joissakin lukioissa suoritetusta isostoiminnasta voi saada kurssimerkinnän. Todistus on myös omasta uskosta ja hengellisistä kokemuksista kertomista toisille ihmisille. Myös hartauspuhe voi olla eräänlainen todistus. TUNNETILAT - Kun ollaan monta päivää yhdessä tunnetilat saattavat vaihdella laidasta toiseen, ilosta suruun ja vihaan. Annetaan kaikille tunteille tilaa. Muistetaan, että väsyneenä nauru saattaa helposti kääntyä itkuksi. TURVALLISUUS - Kaikille on taattava turvallinen ripari. Joku saattaa vaan erehtyä luulemaan, että esim. katolla kävely, sytkärillä leikkiminen tai laiturilta veteen heittäminen on hauskaa. Valitettavasti leirin vetäjä joutuu joskus kieltämään asioita, jotka saattavat isosestakin tuntua luvallisilta.