Viestintä ja informaatio kunta-alalla

Transkriptio

1 Viestintä ja informaatio kunta-alalla Maan ensimmäinen seutukirjasto aloitti toimintansa Sivu 4 Tiedottaminen on Asikkalan hallintojohtajalle sydämen asia Sivu 10

2 Lakkoaseet tanassa kohti kesää! Tiedotusvälineissä käy nyt kesän kynnyksellä kiihkeä keskustelu Vanhasen toisen hallitusohjelman lauseesta, jossa kunnille luvataan lisärahaa, mikäli työmarkkinoilla syntyy sellainen sopimus, joka korottaa koulutettujen, naisvaltaisten ja tehtäviensä vaatimuksen mukaan väärinpalkattujen palkkausta. Mielipiteet ja näkemykset sinkoilevat, toimittajat tenttaavat poliitikkoja, poliitikot kääntävät katseensa työmarkkinaosapuoliin ja ammattijärjestöjen edustajat yrittävät kilvan päästä kertomaan toimittajille, että myös he edustavat juuri näitä hallitusohjelmassa mainittuja ryhmiä, joille palkankorotus tulisi kohdistaa. Toisaalta tuntuu, että kolmikantajärjestelmän osapuolet: valtiovalta, työnantajajärjestöt ja työntekijöiden ammattijärjestöt miettivät, mitkä ovat asetelmat syksyn sopimusneuvotteluihin, kun muutaman järjestön selkeän kannanoton jälkeen näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että syksyn sopimus jatkaisi keskitettyjen tulopoliittisten sopimusten sarjaa. Olemme mitä todennäköisemmin kulkemassa kohti ns. liittokierrosta, jokainen ammattijärjestö joutuu omalla toiminnallaan ja neuvottelutaidollaan huolehtimaan siitä, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Oman kuvionsa tähän sopimussoppaan aiheuttaa tuo hallitusohjelman lause ja se, kuinka sitä halutaan tulkita selvää ei taida olla sekään, kuka sitä pääsee tulkitsemaan. Sairaanhoitajat ovat ilmoittaneet, että tuo lause tarkoittaa vain heitä: heille Kokoomus on vaalikampanjansa tiimellyksessä luvannut 500 euron palkankorotukset. Hoitajien kannalta on ikävää vain se, että Kokoomus ei ole näissä neuvotteluissa se pöydän toisella puolella istuva osapuoli. Tätä hoitoalan tulkintaa vain heille tulevasta korotuksesta vastustavat tietysti kaikki muut järjestöt, jotka jokainen kokevat yhtä oikeutetusti, että palkankorotuksen tulisi tulla heidän ryhmilleen. Aivan samoin olemme KUMULAssa Akavan Erityisalojen kanssa tuoneet julki jäsentemme palkankorotustarpeet. Me haluamme siihen neuvottelupöytään, jossa tuosta rahasta päätetään, ja me haluamme, että se raha tulee meille! Mutta siihen neuvottelupöytään pääsemiselle voi olla kova pääsymaksu: On väläytelty, että jos tuossa rahanjaossa haluaa olla mukana, järjestön pitää jättää lakkovaroitus, muuten työnantajapuoli ei usko meidän olevan tosissamme ja valmiita panostamaan tavoitteidemme saavuttamiseksi. Onko meillä riittävästi tahtoa? Olemmeko valmiit lakkoon? Minä olen toivottavasti olet sinäkin! Ennen kiihkeää neuvottelusyksyä meillä on kuitenkin edessämme kesä, jonka aikana meistä jokainen voi kerätä voimia ja nauttia niin luonnosta kuin lomasta. Ja juuri kun olemme itse kukin saaneet mielemme sopivasti viritettyä täyteen taistelutahtoa palkkojen korotusten tarpeellisuudesta, voimme sitten laskeutua riippukeinuun lukemaan tästä lehdestä Kari Narsin näkemyksiä siitä tekeekö raha onnelliseksi. Kesäkuun alkupäivinä Kuopiossa järjestetään perinteiset valtakunnalliset Kirjastopäivät, joilla myös KUMULA on mukana omalla messuosastollaan. Toivottavasti näen mahdollisimman monta jäsentä siellä päivien aikana ja pääsemme vaihtamaan ajatuksia edunvalvontamme keinoista ja tavoitteista. Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille Kuminan lukijoille! Maarit Helén päätoimittaja PALKITTU KUMULALAINEN sivu 9 Ulla Pötsönen KUMULALAINEN sivu 10 Jaana Rissanen UUSI JÄSEN sivu 12 Kaija Mallat AJANKOHTAISTA KUMULASSA sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä KUN TARVITSET... sivu 14 Tärkeät yhteystiedot SVENSK RESUMÉ sivu 15 Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti kumina@kumula.fi JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, kumula@kumula. fi TOIMINNANJOHTAJA Reija Ala-Peijari, puh ja , reija.ala-peijari@kumula.fi PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh , maarit.helen@kumula.fi TOIMITUSKUNTA Reija Ala-Peijari, Maarit Helén, Pentti Jormanainen, Leena Ritala, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh , tekspertti@tekspertti.fi SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS kpl ISSN vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. KANSIKUVA Lanttuperhosen ukonnauriissa kuvasi Maarit Helén.

3 Tuleva tulokierros Nykyisin voimassa olevan kunnan KVTES-työehtosopimuksen sopimusaika päättyy syyskuun lopussa. Kevään eduskuntavaalien jälkeen ovat työmarkkinajärjestöt nousseet jälleen mediassa esille vaatimuksineen ei vähiten vaalikamppailun aikana eri puolueitten esittämien vaalilupausten perusteella. Maan uusi hallitus aloitti toimikautensa huhtikuun lopulla. Hallitusohjelmaan on merkitty myös tuloneuvotteluja koskevia kantoja. Pääministeri aloitti tulopoliittisen kokonaisratkaisun tunnustelun heti huhtikuussa, mutta edellytykset tupo-sopimukseen näyttivät varsin heikoilta. Tupo-kautta kestänyt pitkään Suomessa keskitettyjen tulopoliittisten sopimusten (tupo) aikaa on kestänyt muutamin poikkeuksin 1960-luvun lopulta lähtien. Tupo-sopimusten on katsottu tarjoavan pienen maan kansantaloudelle edellytykset ennustettavalla ja tasaiselle talouskasvulle. Tupoissa on pyritty ns. palkkamalttiin eli maltillisiin palkankorotuksiin, joita on tuettu palkansaajien ostovoimaa lisäävillä veronkevennyksillä. Keskitetyt ratkaisut tarjoavat vakaata mutta maltillista palkannousua. Ratkaisumalliin ei ole sopinut ajatus, että yhteisesti päättämällä ratkaistaisiin jotakin yksittäisen ryhmän palkkausepäkohtaa ohjaamalla tähän muita suurempia korotuksia. Siksi tupo-sopimusten yhteydessä ei ole pystytty ratkaisemaan palkkavääristymiä. Tupo-sopimukset eivät ole ratkaisseet alipalkkausta Akavalaiselta kannalta sekalinjaiset ja maltilliset palkankorotukset ovat päinvastoin lisänneet akavalaisten asiantuntija-ammattien palkkavääristymiä. Tämä etenkin julkista sektoria koskettava, tehtävän vaatimaan korkeaan koulutukseen nähden alipalkattujen alojen palkkausepäkohta on vain syventynyt. Sekalinjainen palkankorotusmalli on tuonut matalampiin tuloluokkiin kohdennetuilla euromääräisillä korotuksilla prosentuaalisesti suuremmat korotukset. Tätä vaikutusta on vielä lisännyt tupo-sopimuksiin liitettyjen nais- ja matalapalkkaerien kohdentaminen pääosin akavalaisten asiantuntija-alojen palkkatason alapuolelle. Viime vuosikymmenen aikana toteutuneitten liittokierrosten saldo ei myöskään ole kohdellut akavalaisia alipalkattuja ammattiryhmiä kovin hyvin. Liittokierroksella tuloneuvottelut käydään työehtosopimusaloittain työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken. Kunnan KVTES-sopimuksessa sopuun pitää päästä neljän työntekijöitä edustavan pääsopijajärjestön kanssa. Näistä akavalaisia edustavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n edustavuus on noin 10 %. Hallitusohjelman tasa-arvotupo Maan uuden hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin maininta korkeasti koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkausepäkohdan korjaamisesta etenkin kunta-alalla: Hallitus on valmis tu ke maan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä kuinka selkeästi kuntasektorille tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Hallitusohjelman kirjaus on saanut jo useammankin ammattijärjestön ilmoittautumaan mukaan korjausta vaativaksi ryhmäksi. Esillä on ollut etenkin TEHYn nostattama koulutetun hoitohenkilöstön palkkaus. Kirjaus sinänsä ei vaadi maahan kolmikantaista tupo-sopimusta. Kirjauksen ja sen perusteella korotetun valtionosuuden toteutuminen edellyttää kuntasektorin palkkaratkaisua, joka kohdennetaan koulutetuille naisvaltaisille ammattiryhmille. Kirjauksessa ei myöskään ole mainittu mitään tiettyä ammattiryhmää. Sanasta lihaksi Pääministerin tunnustelut tulopoliittisen kokonaisratkaisun toteutumiseksi ovat vielä kesken, mutta odotukset sen toteutumiseen ovat varsin vähäiset. Pääsyynä tähän on yksityissektorin suurten työehtopoimusalojen rahoitusala, teknologiateollisuus, metalli liikkuminen jo liittokierroksen suuntaan. Näyttää siltä, että työnantajaliitot ovat ostamassa kohtuullisen suurilla palkankorotuksilla entistä suuremmat valtuudet paikallisen sopimisen ja sitä kautta sopimusjoustojen lisäämiseen. Yksityissektorin sopimusalojen palkankorotustaso näyttää kivunneen 4 5 prosentin vuosikorotuksiin. Sopimuskaudeksi tulee oletettavasti kaksi vuotta. Sopimusneuvottelut on useilla aloilla aloitettu keväällä, ja valmiita sopimuksia näyttäisi olevan useampiakin valmiina ennen juhannusta. Kuntasektorin neuvottelut Kuntasektorin työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat esittäneet Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle kuntasektorin neuvottelujen aloittamista jo keväällä. Yhteisenä tavoitteena on kohtuullinen yleiskorotustaso ja sen lisäksi kunta-alan palkkaohjelman jatkaminen uudella kaudella. Akavalaiselta kannalta mielenkiintoista on hallitusohjelman tasa-arvokirjauksen toteutuminen millä mekanismilla akavalaiset ryhmät pääsevät mukaan ylimääräisen rahoituserän kohdennukseen ja miten paljon palkkauksen jälkeenjääneisyyttä onnistutaan korjaamaan. JAAKKO KORPISAARI Kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalat ry KUMINA 3 2/2007

4 VIESTINTÄ JA INFORMAATIO KUNTA- ALALLA Seutukirjasto Mikä on seutukirjasto, Joensuun seutukirjaston kirjastotoimenjohtaja Rebekka Pilppula? Seutukirjasto-käsite ei ole yksiselitteinen, joku nimittää seutukirjastoksi useiden kirjastojen tiivistä yhteistyötä, johon kuuluvat yhteiset aineisto- ja asiakastietokannat ja ehkä kirjastojen väliset kuljetukset. Itse käsitän seutukirjastoksi useamman kunnan yhteisen kirjastolaitoksen. Mikä on isäntäkunta, mikä seutuvaltuusto? Isäntäkunta tarkoittaa palvelun tuottajakuntaa, jolta muut yhteistyökunnat ostavat palvelun. Seutuvaltuusto on osa seutuhallintoa, johon kunnat valitsevat edustajansa. Seutuvaltuustojen päätösvalta taitaa vaihdella seuduittain. Joensuun seudulla seutuvaltuusto voi päättää seutukaavasta, mutta muuten lähinnä antaa kunnille suosituksia. Miten, koska, miksi ja mistä Joensuun seutukirjasto syntyi? Seutukirjastoajatus syntyi Joensuun seudulla osana seutuyhteistyötä ja ajatus heitettiin ilmaan jo 1990-luvulla. Siitä alkaen se on ollut mukana seudullisissa palvelustrategioissa. Vakavammin asiaa lähdettiin tutkimaan 2000-luvulla. Pyhäselän kirjastonjohtaja Kaisu Kärnä teki kattavat selvitykset ja käynnisti arvokeskustelun asiasta kirjastonjohtajien keskuudessa. Miksi seutukirjasto syntyi nyt, miksi ei 10 tai 15 vuotta sitten? 1990-luvun alussa oli mahdollista tiivistää kirjastojen välistä yhteistyötä muodostamalla hankintarenkaita ja saavuttaa säästöjä aineistohankinnassa tai liittymällä yhteisiksi kirjastokimpoiksi ja säästää siten IT-kuluissa. Samalla kokosi seitsemän kunnan kirjastolaiset saman työnantajan palvelukseen Joensuun seudulla aloitti vuoden alusta toimintansa maan ensimmäinen seutukirjasto. Siinä ovat mukana Enon, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Pyhäselän kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit. Kirjastojen työntekijöille muutos oli iso. Seutukirjaston johtaja Rebekka Pilppula summasi suunnitteluvaiheen ja puolen vuoden toiminnan kokemukset. kun yhteistyötä tiivistettiin, tultiin yhä tutummiksi ja valmiimmiksi jopa hallinnollisesti yhteiseen kirjastoon. Sen lisäksi että kirjastoissa oltiin valmiita syvempään yhteistyöhön, tätä valmiutta tuli löytyä myös luottamushenkilöitä ja kuntien ylimmiltä virkamiehiltä. Joensuun seudun syvä ja pitkäaikainen HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ KUVAT ARI IJÄS, JOENSUUN SEUTUKIRJASTO seutuyhteistyö loi poliittisen valmiuden perustaa seutukirjasto. Mihin seutukirjastonne pyrkii, mitkä ovat sen tulevaisuuden visiot? Jo sopimuksen tekovaiheessa kirjasimme tavoitteiksemme toimintojen tehostaminen lähipalvelun turvaaminen KUMINA 4 2/2007

5 Rebekka Pilppulan huoneentaulu seutukirjastoa rakentavalle kustannussäästöt pitkällä aikavälillä ammatillisen osaamisen kehittäminen aineistojen parempi liikkuvuus ja saatavuus asiakkaat tasa-arvoisemmassa asemassa tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen parempaa 1. Sitoudu 2. Suunnittele 3. Tiedota, tiedota uudelleen, tiivistä ja tiedota uudestaan ja vielä kerran tiedota 4. Kaikki mukaan 5. Yhteistyötahot mukaan kattavasti 6. Jousta, kun se on järkevää 7. Luota ammattilaiseen 8. Älä luota muistiin, vaan kirjoita ylös 9. Huumori on sallittua Mitä seutukirjasto jo nyt tekee? Näyttääkö se onnistuneen siinä, mitä lähditte tavoittelemaan? Näin vajaan puolen vuoden kokemuksella voin sanoa, että olemme onnistuneet saamaan aineistot liikkeelle ja asiakkaille paremmin saataville, toki osan näistä muutoksista olisimme voi- neet tehdä ilman seutukirjastoa yhteisesti sopimalla. Lähipalvelua olemme kyenneet turvaamaan ihan niin yksinkertaisella ja arkisella tavalla kuin järjestämällä sijaisia sinne, missä tarve on ollut suurin. Asiakkaat ovat tasa-arvoisemmassa asemassa niin hyvässä kuin pahassa samat laina-ajat ja maksut koskevat kaikkia. Tämä ei tietystikään ole miellyttänyt kaikkia asiakkaita. Kirjastojen aukioloajat ovat edelleen niin vaihtelevia, että tasa-arvoisuuden ajatus ei ole siinä toistaiseksi toteutunut. Haasteita onkin vielä edessä. Ensimmäisen toimintavuotemme konkreettinen ja tärkein tavoite on saada arki toimimaan. Keiden rahoilla seutukirjasto toimii? Seutukirjaston maksuosuus kunnalle määräytyy siten, että seutukirjaston menot jaetaan asukasluvulla ja tämä kerrotaan kunnan asukasluvulla. Yksinkertainen euroa/asukas -maksuosuus haluttiin ottaa käyttöön, koska kirjastopalvelu kohdistuu kaikille kuntalaisille. Tällä tavalla kirjastojen resurssointi on saatu samalla tasolle, kun muuten se olisi voinut vaihdella huomattavasti eri kuntien kesken. Onko Pohjois-Karjalan hankkeen kaltaisia seutukirjastoja syntymässä muualle? Muuallakin päin Suomea, kuten Jyväskylässä, Kajaanissa ja Kouvolassa, on tehty seutukirjastoselvityksiä ja useassa paikassa selvitys on tekeillä. Tällä hetkellä kuitenkin Paras-hankkeeseen liittyvät selvitykset ovat kaikkialla keskeisimpiä, joten erilliset seutukirjastoratkaisut eivät ole nyt kiireellisimpiä toteutettavia. Joensuun seutukirjasto valmisteltiin pääsääntöisesti ennen Paras-hanketta. Kenen töissä Joensuun seutukirjaston työntekijät ovat? Onko seutukirjasto muuttanut heidän työsuhteitaan? Seutukirjaston kaikki työntekijät ovat nyt Joensuun kaupungin palveluksessa. Siirtyminen oman kunnan palveluksesta isäntäkunnan palvelukseen tapahtui liikkeenluovutusperiaatteella eli entisin työsuhde-eduin. Työsuhteet eivät sinällään muuttuneet, vain työnantaja. Palkkaus lisineen ja työaika säilyivät ennallaan. Uhkiakaan ei pitäisi olla Joensuun kaupungin henkilöstöstrategiaan ei tällä hetkellä kuulu henkilöstön irtisanomiset, joten olen hyvin luottavainen tulevaisuuteen. Olivatko seutukirjaston eri kuntien kirjastojen työntekijöiden palkat lähtötilanteessa samantasoisia? Millä aikataululla niitä aiotaan yhtenäistää ja miten KUMINA 5 2/2007

6 Joensuun kirjasto. samalla turvataan palkkakehitys? Eri kuntien kirjastojen työntekijöiden palkat ovat hyvin erilaisia, ne vaihtelivat jopa kunnan sisällä. Peruspalkkauksen yhtenäistäminen on hyvä tavoite, mutta tulee viemään pitkän ajan. Tällä hetkellä meillä on vielä tehtävänkuvausten laatiminen tekeillä. Työn vaativuuden arviointi suoritettiin aika nopealla aikataululla viime vuonna. Tehtävänkuvat ovat hyvin vaihtelevia ja ne ovat mukautuneet paikallisiin olosuhteisiin. Tilanne tulee myös säilymään näin lähitulevaisuuden. Otettiinko seutukirjasto työntekijöiden parissa vastaan hurraten vai liittyikö siihen vastustusta? Kyseessä oli todella iso muutos, jota johtajien kesken oli pohdittu jo vuodesta 2003 lähtien. Muutos aiheuttaa aina vastarintaa. Lisäksi seutukirjastoon liittyminen merkitsi monelle henkilölle työnantajan vaihtumista, ja tämä on aina henkilökohtainen asia ja vaikuttaa jopa perusturvallisuuteen. Ylipäätään henkilöstöasiat aiheuttivat eniten huolta ja kysymyksiä henkilöstön keskuudessa. Monista toiminnallisista ja kirjastoammatillisista asioista olimme sen sijaan jo alusta lähtien samoilla linjoilla ja seutukirjaston tuomat edut hyväksyttiin hyvinkin laajasti. Millainen oli asemasi ennen seutukirjastoa? Millaista panostusta seutukirjaston synnyttäminen on sinulta vaatinut? Olin aiemmin Joensuun kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja, nyt Joensuun seutukirjaston kirjastotoimenjohtaja. Työtehtävät ovat periaatteessa entisellään. Nykyisin lähimpiä työtovereitani ovat entiset kuntien kirjastonjohtajat. Tulin Joensuun kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtajaksi helmikuussa 2005, ja seutukirjaston valmistelu oli alkanut jo paljon aiemmin. Minulta tämä prosessi on vaatinut perehtymistä, suunnittelua, laskemista, kirjoittamista ja puhumista eli työtä. Paljon raakaa, mutta erittäin antoisaa työtä! Teetkö nyt moninkertaisen määrän työtä entiseen verrattuna? En oikeastaan yhä on yksi talousarvio ja yksi strategia, vain volyymi ja vastuu ovat kasvaneet. Erityisesti vastuu on kasvanut, talous kasvoi kolmanneksella ja mikä tärkeintä, henkilökuntamäärä melkein tuplaantui. Nyt kirjaston toimialueella on liki asukasta, joille palvelu tuotetaan, kun ennen heitä oli noin Onko lisääntynyt vastuu huomioitu palkassasi? On. Toisaalta olin selkeässä palkkakuopassa verrattuna muihin maakuntakirjastojen kirjastotoimenjohtajiin. Oletko henkilökohtaisesti tyytyväinen seutukirjastoon? Kyllä. Kirjastomme henkilökunta on tehnyt uskomattoman määrän työtä. Mistä olet erityisen ylpeä, mikä meni mielestäsi pieleen, mistä vielä haaveilet? Ylpeä olen siitä, että iso osa henkilökunnasta osallistui valmistelutyöhön. Ylpeä olen myös siitä, että jo viime syksynä kaupunginkirjaston henkilökunta hyvin usein tarkoitti meidän kirjastolla koko tulevaa seutukirjastoa. Näin isossa muutoksessa tulee aina jotain, minkä olisi voinut tehdä paremmin. Lisäksi aika lailla etenkin suunnitteluvaiheen loppumetreillä tuli vastaan asioita, joista oli todettava, että enpä huomannut tai muistanut tuotakaan aikaisemmin. Haaveilen siitä, että tulevaisuudessakin kirjastossamme säilyy into ja rohkeus uusiin haasteisiin. Lisää tietoa: Ohjeistusta Paras-hankkeen henkilöstövaikutuksille Henkilöstön asemaa kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamisessa on pohdittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen kesken. Valmiiksi saatiin päivätty muistio Henkilöstön asema kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Muistio on liitteenä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä 4/2007, joka löytyy KT:n kotisivuilta Ajankohtaista Yleiskirjeet. Muistiossa ohjeistetaan henkilöstön osallistumista valmisteluun, yhteistoimintamenettelyn järjestämistä ja henkilöstön edustajien asemaa. KUMINA 6 2/2007

7 Suunnaton määrä suomalaisia, myös kumulalaisia, elää kesän haaveillen syksyn mahdollisista palkankorotuksista. Mutta tekeekö raha onnelliseksi? Kari Nars on tarkastellut kysymystä monelta kannalta viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Pengar och lycka, joka on suomennettu nimellä Raha ja onni. Kari Narsin kasvot ovat tutut tv:n talousuutisista. Kauppatieteiden tohtori ja valtiotieteiden lisensiaatti on maamme arvostetuimpia rahoitusalan asiantuntijoita. Hän on tehnyt uransa rahaelämän huipulla: Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä sekä pankkimaailmassa Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ranskassa, jossa hän tälläkin hetkellä toimii Euroopan kehityspankin neuvonantajana. Nars on syntyisin Pohjanmaan rannikolta, jossa asuvat Suomen onnellisimmat ihmiset. Sekö sai rahan miehen perehtymään yli 200 filosofisen, taloustieteellisen, psykologisen ja sosiologisen teoksen ja artikkelin myötä onneen? Kiinnostuin siitä, miten voi olla niin, että länsimaissa valtava rahallinen vauraus ei ole lisännyt onnea, vaan päinvastoin näemme loppuun palamista, perheiden pirstoutumista, masennusta ja stressiä. Taloudellinen teesi, joka väitti jo yli 200 vuotta sitten, että mitä enemmän rahaa, sitä enemmän onnea, ei siis pidä paikkaansa, Kari Nars sanoo. Kiinnostukseeni onnesta vaikutti myös se, että olen seniorikansalaisena alkanut miettiä, mikä on elämässä tärkeää, mikä ei. Lisäksi jokunen vuosi sitten sairastuin vakavaan syöpään, ja sehän kirkastaa ihmisen ajatuksia. Kahdeksan suomalaista kymmenestä on onnellisia Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on tutkinut suomalaisten onnellisuutta yli 20 vuoden ajan. Tuorein raportti, Onnellisuuden vaikea yhtälö, on vuodelta Sen mukaan 81 % noin 2 300:sta kyselyyn vastanneesta koki olevansa onnellisia. Rikas vai onnellinen? TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVA TAMMI World Database of Happiness listasi vuonna maata sen mukaisesti, missä ihmiset tuntevat olevansa onnellisimpia. Suomi on peräti kuudennella sijalla monta porrasta vauraita Norjaa ja Yhdysvaltoja ylempänä. Onnellisuus ei siis johdu taloudellisesta hyvinvoinnista. Mutta jos tuloilla on niin vähäinen merkitys onnellisuuteen, miksi työpaikoilla taistellaan jokaisesta eurosta ja sentistä ja miksi palkankorotukset eivät lisää ihmisen onnellisuutta kuin hetkeksi, Nars kysyy kirjassaan muistuttaen, että niin elinkeinoelämää kuin ammattiyhdistysten toimintaa on ohjannut ajatus, että raha tekee ihmisen onnelliseksi. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu tyytyväisyydellä työhön olevan ratkaiseva merkitys onnellisuuteen ja päinvastoin. Suomessa myös korkealla koulutuksella on suurempi merkitys kuin muualla. Useimmiten palkankorotusten vaikutusta yliarvioidaan. On todettu, että hyväkin korotus unohtuu muutaman tunnin tai päivän jälkeen, eikä sen onnea tuottava vaikutus lämmitä pitkään. Ne tekijät, jotka tuovat ja luovat aitoa onnea ovat perhe- ja ystävyyssuhteet, terveys sekä järkevä ja antoisa työ ja työympäristö. Meitä palkitaankin kaksinkertaisesti: rahallisesti ja toisaalta niillä sosiaalisilla suhteilla ja rakenteilla, mitkä työpaikka antaa ihmiselle. Naisilla elämän laadulliset tekijät painottuvat miehiä enemmän. Nars toteaa, että onnettomaksi tekevä epäoikeudenmukainen kohtelu liittyy useammin huonoihin henkilösuhteisiin kuin palkkakysymyksiin. Uskomme, että tuntuva palkankorotus tekisi meistä onnellisempia, mutta haaveiltu tulotaso näyttää aiheuttavan tyypillisesti pettymyksen. Kun ambitiot lisääntyvät tulojen noustessa, palkankorotuksen kuviteltu positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen tuhoutuu. Tilannetta kutsutaan preferenssiliukumaksi. Havahtuminen miellyttävämpiin töihin Mikä sitten tekee Kari Narsin onnelliseksi? Perhe ja ystävät sekä vastoinkäymisten jälkeen terveys. Hyvät harrastukset: urheilu, elokuvat ja kirjat. Minulta on monesti kysytty, milloin olen ollut kaikkein onnellisin. Siihen vastaan: kun olin kaikkein köyhin eli opiskeluaikana. Olin köyhä kuin kirkonrotta mutta rakkautta oli ja ystäviä. Kirjansa vastaanottoon Kari Nars on tyytyväinen. Teos on saanut aikaan jopa merkittäviä reaktioita. Eräässä hyvin suuressa firmassa suuripalkkainen johtaja päätti kirjani luettuaan lopettaa ja siirtyä mielenkiintoisempiin ja miellyttävimpiin töihin. Onnellisuudesta on kirjoittanut myös muun muassa filosofian tohtori, professori Timo Airaksinen, jonka teos Onnellisuuden opas ilmestyi vuonna KUMINA 7 2/2007

8 Ulla houkuttelee lukemaan Kirjatohtori von Böckerstöm opastamassa lapsia tervehenkisen kirjallisuuden pariin sanataideleirillä Joensuussa kesällä Kumulalainen Ulla Pötsönen on kirjavinkkauksen suomenmestari. Mutta kaikki antoisa vaatii uhrauksensa HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ KUVA ULLA PÖTSÖSEN ARKISTO Mitä teet työksesi? Työskentelen Joensuun kaupunginkirjastossa tilapäisenä erikoiskirjastonhoitajana. Olen ollut kirjastotöissä kuutisen vuotta, tehnyt projekteja ja sijaisuuksia, sekä ollut viime vuosina toteuttamassa erilaisia mukavia lastenhankkeita, kuten lastensivustoa, lukudiplomia, kirjavinkkaushanketta ja päiväkotikierroksia. Tällä hetkellä valmistelen aikuisopiskelijan tiedonhaku-hanketta. Lasten- ja nuortenkirjallisuus ja -kulttuuri ovat lähellä sydäntäni. Töiden ohessa toimin aktiivisesti paikallisessa sanataideyhdistyksessä. Viime lokakuussa sait pokaalin kirjavinkkauksen suomenmestaruuskisoissa. Millaisesta kamppailulajista on kyse? Suomen kirjainstituutti järjesti nyt toisen kerran kisan Vammalassa lasten ja nuorten kirjapäivien yhteydessä. Osallistujina oli seitsemän kirjavinkkaajaa, kaksi parina. Kilpailu ei ollut kovin vakavahenkinen, mutta arvostan tunnustusta. Tosin vielä enemmän arvostan yleensä lapsiyleisön hiiskumatonta hiljaisuutta ja jännityksestä pyöreitä silmiä tai kun joku putoaa tuolilta naurusta! SM-kisojen raadissa oli nimittäin vain yksi lapsi, yleisössä ei ainoatakaan. Mitä kirjavinkkaus on? Kirjavinkkaus on elämyksellistä lukemaan houkuttelua. Kirjoja ei esitellä puhki vaan niitä avataan kuulijalle sen verran, että mielenkiinto herää. Juonta ei kerrota liikaa, vaan se jätetään avoimeksi, jopa niin, että lause jää kesken Vinkkauksen tavoite on, että kuulija tarttuu vinkattuun kirjaan saadakseen selville, mitä sitten tapahtuu. Vinkkaaja antaa kuulijalle ideoita kirjan valintaan, esittelee vaihtoehtoja ja koettaa houkutella kuulijoita kirjallisuuden pariin. Jos yleisö ei vielä lue itse, tutustuttaa vinkkaus kirjallisuuden ja kirjojen pariin satuhetken ja leikkien avulla. Vinkkaustunnilla tehdään myös sanataideharjoituksia, ja lapset pääsevät itse kokeilemaan vaikka taikajuoman reseptin laatimista tai suomi kissa-sanakirjan kirjoittamista. Keille vinkkaus on tarkoitettu? Vinkkausta tehdään eniten alakouluikäisille, mutta vinkata voi lapselle, joka ei vielä itse osaa lukea, lukiolaiselle tai aikuiselle. Olen vinkannut ryhmälle vauvoja ja heidän vanhempiaan, niin että joka toinen juttu oli vauvalle ja joka toinen aikuiselle. Vauvoille luettiin, laulettiin, siliteltiin, kutiteltiin, hypiteltiin ja köröteltiin runoja ja loruja. Toisessa päässä ikäjanaa ovat eläkeläisryhmät. Mitä kirjavinkkaus on antanut sinulle itsellesi? Olen vinkannut nyt puolisentoista vuotta. Alkuoppia sain Suomen kirjavinkkauksen grand old ladyltä Marja-Leena Mäkelältä, mutta paras opettaja on ollut käytäntö. Kirjavinkkaus on antoisaa ja palkitsevaa, on mukavaa jakaa hyviä kokemuksia toisille ja tehdä yhdessä. Nautin vuorovaikutuksesta eri-ikäisten ihmisten kanssa, ja varsinkin lapsilta saa palautetta suoraan ja aidosti. Olenkin odotettu vieras ja vinkkaustunti vaihtelua koulupäivään. Millaisin tavoittein kehität kirjavinkkausta? Olen tavannut muita kirjavinkkaajia, ja suunnittelemme pitävämme säännöllisesti yhteyttä käytännön ideoiden jakamiseksi. Koetan tehdä hiljaista käännytystyötä kirjastossa ja opettajanhuoneissa ja houkutella muita kokeilemaan vinkkausta. Omaa vinkkaustani kehitän lisäämällä siihen uusia elementtejä: musiikkia, piirtämistä, sanataidetta. Vinkkaan vain kirjoja, joista itse pidän. Haasteellisinta on kuitenkin löytää aikaa kirjojen lukemiseen, sillä selailu ei riitä, vinkkauskirjat on tunnettava niin hyvin, että niistä voi kertoa kiinnostavasti, jännittävästi, hauskasti, hurjasti. Olenkin luopunut lähes kokonaan aikuisten kirjojen lukemisesta (huokaus), ja koetan pysyä kärryillä lasten ja nuorten kirjauutuuksista ja elokuvista. KUMINA 8 2/2007

9 Sukella kesäkirjaan KIRJAVINKIT ULLA PÖTSÖNEN PIIRROS MARJA MUHONEN Kesälukeminen kannattaa valikoida sään mukaan: mitä korkeammalle lämpömittari kipuaa, sitä kevyempää lukemisen on syytä olla. Viileänä ja sateisena kesänä voi paneutua vakavampaan kirjallisuuteen ilman pelkoa aivojen kiehumisesta. Jos näihin seuraaviin vinkkeihin on uskominen, tulossa on kaikkien aikojen hellekesä! Dekkarituttavuuksia Jan Mårtenson ja Johan Homan Keski-ikäinen ja -kokoinen hieman snobahtava antiikkikauppias Homan koettaa elää hiljaista elämää sinisen siamilaiskissansa Clèo de Meroden kanssa Tukholmassa ajalla ennen kännyköitä ja tietokoneita. Jostain syystä Homanin nenän eteen tupsahtaa rikoksia, milloin raakoja murhia ja milloin yliluonnollisia tapahtumia. Homan ratkoo arvoituksia vaatimattoman nonchalantisti, lukija pääsee mukaan nauttimaan periruotsalaisesta juhannuksenvietosta maalla tai ukkoskesästä Tukholman Vanhassa kaupungissa. Kirjoissa illalliset ovat iloisia ja pitkiä, jokaisen snapsin yhteydessä pidetään puhe tai lauletaan juomalaulu. Homan jakaa reseptejään myös lukijalle ainakin suomentamattomissa dekkareissaan. Alexander McCall Smith ja Mme Ramotswe Tapahtumat etenevät verkkaisesti Botswanan polttavan auringon alla. Parin kirjan jälkeen idea Botswanan ensimmäisestä naisyksityisetsivästä alkaa toistaa itseään, mutta keskikesällä voi samastua päähenkilöihin istumassa helteessä plataanipuun varjossa rooibos-teetä si len. Erityisesti nautin päähenkilön fyysisen olomuodon kuvauksesta: Mme on rakenteeltaan perinteinen afrikkalainen nainen, ja hän tuhahtelee halveksuvasti nuorten hoikkuusihanteille. McCall Smith on ilmeisen mieltynyt naissalapoliiseihin, sillä häneltä on ilmestynyt myös Sunday Philosophy Club -sarja, jonka päähenkilönä on edinburghilainen amatöörisalapoliisi Isabel Dalhousie. Sujata Massey ja Rei Shimura Japanilaisen kulttuurin ja tapojen kuvauksen ansiosta kelpuutan kesälukemiseksi myös Masseyn juoneltaan höyhenenkevyen dekkarisarjan amerikanjapanilaisesta Rei Shimurasta. Kulttuurien yhteentörmäykset luovat oman lisäjännitteensä tapahtumiin, vaikka ruumiitakin syntyy tasaisella tahdilla. Sarjan uusin suomennettu dekkari on tältä vuodelta ja nimeltään Rei Shimura taifuunin silmässä. Tietoa Lisää dekkareita ja salapoliiseja voit etsiä hakuteoksesta Dekkarisankarit: kuka kukin on? Tiesitkö, mikä on komisario Palmun etunimi tai mitkä ovat Pirkko Arhipan sankarittaren Pia Pohjakallion strategiset mitat? Huolestuneen ja ennakkoluuloisen nojatuolimatkailijan must-opas ennen matkakohteen valintaa on Adam Russin 101 paikkaa, joissa ei kannata käydä. Kirjassa rankataan maailman kaupungit tylsyys- ja vaara-asteikolla. Kuvailut ovat hykerryttävän osuvia, pääkaupunkiamme kuvaillaan inhorealistisesti näin: McDonald s-autokaistojen vanhanaikainen charmi yhdistyy Helsingissä dynaamisuuteen, joka on suoraan kuin vanhainkodin kortti-illasta. Helsinki saakin täydet viisi tylsyyspistettä! KesäKlasari Kurt Vonnegut: Teurastamo 5 eli lasten ristiretki Mielestäni kirja on huhtikuussa kuolleen Vonnegutin vahvin teos. Sitä voi lukea yhteiskuntasatiirina, Vonnegutin (ja sodan kokeneen sukupolven) tarinana sodasta, kertomuksena Dresdenin pommituksesta, postmodernina romaanirakenteena, kieli poskessa kirjoitettuja tieteiskirjana tai mieluiten kaikkien näiden yhdistelmänä. Älä anna monimutkaisen kuvailun tai monimutkaisen juonen säikyttää. Kirja on helposti lähestyttävä ja luettava. Kirjailija Yon Yonsonin toisesta maailmansodasta kertovan romaanin päähenkilö Billy Pilgrim on joutunut ajasta irralleen ja poukkoilee hallitsemattomasti nykyhetken, menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Väliin asemasodan poterossa, väliin omassa nuoruudessaan, välillä Billy-parka viettää aikaa Trafalmador-planeetalla eläintarhassa planeetan asukkaiden ihmeteltävänä. Onneksi Billylle tuodaan kumppaniksi toinen maan asukas, entinen pornotähti Niin trafalmadorelaiset pääsevät tutustumaan ihmislajin kosinta- ja lisääntymistapoihin. Vonnegutin mukaan kaikelle voi nauraa luvulla hän pohtikin Voltairen sanoin: täyskatastrofit ovat kauhean huvittavia. Niin se käy, kirjoittaa Vonnegut lakonisesti, olipa lukija asiasta mitä mieltä hyvänsä. Lapsille ja nuorille Eoin Colfer: Etsivätoimisto Puolikuu 12-vuotias Fletcher Moon on laillistettu yksityisetsivä, ja turhautunut ratkaisemaan koululaisten pikkuongelmia. Kun Fletcher saa selvitettäväkseen mp3-soittimen varkauden, tuntuu se taas yhdeltä läpihuutojutulta. Eipä tiennyt Fletcher kuinka väärässä on! Tapaus laajenee, mutkistuu ja muuttuu väliin jopa hengenvaaralliseksi. Mikään ei ole sitä miltä näyttää, ystäviin ei voi luottaa, vihollisista löytyy yllättäviä piirteitä Silva Lehtinen: Mikä ötökkä? Lasten oma ötökkäkirja Kesän ykköshittikirjassa esitellään kaikki ne ihanat ja ällöttävät ötökät, jotka pihalla, metsässä, vedessä tai omassa niskassa ryömivät ja lentävät. Tiedäthän varmaan, mikä on Suomen kansallishyönteinen? Ellet, niin kiireen vilkkaa ötökkäkirja käteen! Pihla Jeskanen: Pieni majakirja Kesän hittikirjaan #2 tutustuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Kirjan selkeiden ohjeiden ja kuvien avulla voit nimittäin rakentaa tiipiin, jurtan tai tukevan puumajan. KUMINA 9 2/2007

10 Kuntaelämän näköalapaikalla Kunnalliseen tiedottamisen koko laaja alue erilaisine kohderyhmineen on merkittävä osa Asikkalan kunnan hallintojohtaja Jaana Rissasen työtä. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ Asikkalan kunnan hallintojohtaja Jaana Rissaselle, aktiiville kumulalaiselle, kunnallinen viestintä on sydämen asia. Siilinjärveltä Savosta kotoisin oleva 49-vuotias Jaana muutti syksyllä 2000 Päijät-Hämeen Asikkalaan. Sitä ennen hän oli ehtinyt opiskella Tampereella ja työskennellä Etelä-Karjalassa Saaren kunnassa, Savossa Juankoskella ja jälleen Etelä-Karjalassa Savitaipaleella. Seitsemäs vuosi Asikkalassa on ehkä nostanut pientä ikävää Hämeestä omien, laajan suvun pariin kotiseuduille. Tämän lännemmäksi itäsuomalainen ei liiku, Jaana Rissanen nauraa. Jaana valmistui hallintotieteiden maisteriksi Olimme ensimmäisiä opintouudistuksen jälkeisiä putkiopiskelijoita. Kaikki oli vähän hakusessa. Alun perin Jaanasta piti tulla juristi ja oikeustieteelliseen hän hakikin. Mietin julkisoikeuttakin, kun en tuntenut kunnallisalaa. Mutta kun vanhempani olivat mukana kunnallispolitiikassa ja olin itsekin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, valitsin pääaineeksi kunnallispolitiikan. Varmasti Jaanasta olisi tullutkin hyvä juristi, mutta ei KUVA MAARIT HÉLEN häntä kaduttanutkaan ole. Kaksikymmentä vuotta hän on viihtynyt eri kokoisten kuntien johdon keulilla, alusta alkaen kunnansihteerinä. Yleishallinnon sekatyöläisen ura kiinnosti. Kunnansihteeriksi hän meni Asikkalaankin. Yleisessä nimikeremontissa hänestä tuli tämän vuoden alussa hallintojohtaja. Asikkalan kunnallisen yhteistyön monet kuviot Asikkalan luonnonkaunis kuntakeskus Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä kannaksella. Kallaveden lähellä kasvaneena olen aina kaivannut veden ääreen. Lahden keskustaan on matkaa 25 kilometriä. Vesivehmaalla on lentokenttä, laivalla ja autolla Asikkalaan pääsee, vain junalla ei. Kunnan asukasluku tulee hallintojohtajalta kuin selkäytimestä. Vuoden 2006 lopun virallinen määrä oli Kesäisin asukasmäärä tuplaantuu ellei peräti triplaannu. Mökkiläisten tulon huomaa jo hiihtolomien aikaan. He tuovat vilkkautta ja ostovoimaa hyvin varusteltuihin kauppoihin. Kunnan väkiluku on hienokseltaan kasvanut parin viime vuoden aikana. Elämä on tasapainottelua ison kaupungin vieressä. Rakentaminen on ollut vilkasta, ja ihmiset käyvät töissä Lahdesta meillä ja meiltä Lahdessa. Isoja työpaikkoja meillä ei ole, vaan pienteollisuutta ja palveluammatteja. Kuntasektori on suurin työnantaja. Asikkala on mukana Lahden alueen seutuyhteistyössä. Kunnan sosiaali- ja terveystoimi siirrettiin tämän vuoden alusta Hollolalle, joka on isäntäkunta viiden kunnan yhteisessä perusturvapiirissä. Puolet Asikkalan henkilöstöstä siirtyi näin toisen kunnan palvelukseen. Elämme murrosvaihetta ja onnistumisesta on vaikea vielä sanoa. Asiakkaan ei kuitenkaan pitäisi huomata eroa entiseen. Kunnallinen yhteistyö on Asikkalalle jo entuudestaan tuttua. Pari vuotta sitten kunnallistekniikka siirtyi hoidettavaksi seudulliselle toimijalle, palkanlaskenta ja kirjanpito on jo useamman vuoden ollut muutaman kunnan yhteisen Päijät-Tili Oy:n hoidossa. Kirjastoyhteistyössä Padas joen kun nan kanssa ostamme heiltä kirjastoautopalvelua ja myymme kirjastonjohtajapalvelua. Kokonaan yhteiseen kirjastoon ei vielä ole ollut halua. Yhteistyöhankkeita syntyy koko ajan, etenkin sivistystoimen puolella ja Paras-hankkeeseen liittyen. Takana on työläs talvi, kun on pitänyt tehdä selvityksiä, mikä on järkevää tehdä yhteistyössä, mikä ei. Jaana suhtautuu kuitenkin oman kunnan tulevaisuuteen turvallisen odottavasti, päivä kerrallaan. Strategiatyössä luottamushenkilöiden kanta on säilyttää itsenäinen kunta, mutta paljon riippuu siitä, mitä muuta seudulla tapahtuu. Alueella ajetaan sitäkin, että Päijät-Hämeessä olisi yksi tai kaksi kuntaa. Kunnansihteeri tekee kaiken mikä ei muille kuulu Jaana Rissasen lähityöyhteisöön kunnanvirastossa kuuluu 14 henkeä. Siinä on keskushallinto; kunnanjohtaja, kamreeri, henkilöstövastaava ja keskushallinnon toimistohenkilökunta sekä sivistys- ja maaseututoimi. Tiiviissä yhteistyössä olen myös eri toimipisteessä sijaitsevan teknisen- ja ympäristötoimen henkilöstön kanssa. Lisäksi teen työtä kunnanhallituksen ja -valtuuston ja lähes päivittäin niiden puheenjohtajien kanssa. Hallintojohtajana Jaana työskentelee keskushallinnon toimialan toimialajohtajana. Vastuullani on yleis- ja taloushallinto, koko kunnan keskitetty ruokapalvelu, maaseututoimi, maaseutulomitus ja yleinen edunvalvonta. Ison osan työstä muodostavat kunnanhallituksen sihteerin ja valmistelijan tehtävät se- KUMINA 10 2/2007

11 kä valtuustoasiat tiiviissä yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Lisäksi toimin hänen sijaisenaan. Työ on hajanaista ja siihen kuuluu kaikki, mikä ei muille kuulu. Välillä se on stressaavaa, määräajat painavat päälle ja monenlaisia asioita pitäisi pyörittää yhtä aikaa. Se on samalla työn rikkaus ja rasite. Ihaninta on saada työskennellä päivittäin erilaisten ihmisten kanssa ja heidän vuokseen. Kiirettä inhoan ja sitä, etten ehdi tehdä asioita niin hyvin kuin haluaisin. Ammattitaitoa ja tietoa on kertynyt sen verran, että asiat hoituvat rutiinilla, kun pitää hajota niin moneen hommaan. Se turhauttaa välillä. Ellei oikein kiinnostavaa työpaikkaa tule tarjolle, ei Jaana helposti vaihda. Muuttaminen on kauhean raskasta, kun aina joutuu aloittamaan sosiaalisen verkoston luomisen. Viihdyn täällä työn puolesta, mutta isoja muutoksi on kuntapuolella koko ajan ja työtehtävät saattavat muuttua kuntaliitosten kautta. Kunnanjohtajan hommia olen kuitenkin sen verran seurannut, että siihen stressiin en ole halunnut lähteä. Tärkeä ja haasteellinen viestintä Viestintä liittyy hallintojohtajan työhön olennaisesti ja koko kunnan osalta. Tehtäväni on viestinnän kehittäminen ja koordinointi ja asioiden esillä pitäminen. Asikkalan kokoisessa kunnassa ei ole erityistä tiedotusalan ammattilaista, ja viestintä on hajautettu siten, että virkamiehet hoitavat oman toimialansa viestinnän. Minulle kuuluu kunnallisen viestinnän yleinen kehittäminen. Kesän aikana uusin viestintäohjeet, jotta saisimme aktivoitua toimintaa. Hallintojohtajan viestintäalueisiin kuuluvat tiedottaminen kunnanhallituksen ja valtuuston asioiden valmistelusta ja päätöksistä, sekä yhteydenpito tiedotusvälineisiin niiden osalta. Suurin osa asioista kulkee ennen ja jälkeen kokousten. Koko ajan on kuitenkin mietittävä, miten kuntalaisille saadaan tietoa, miten he voivat halutessaan ottaa osaa päätöksentekoon ja tehdä kysymyksiä ja kannanottoja. Muutama vuosi sitten meillä oli osallistumisen teemavuosi ja mietimme aktivoimiskeinoja. Tiedottaminen on hirveän tärkeää, mutta tiedon on oltava ymmärrettävää, jotta se avautuu kaikille. Olemmekin kiinnittäneet huomiota erityisesti viestin selkeyteen. Aina pitäisi miettiä tiedon vastaanottajan kannalta, onko viestinnän tapa oikea ja mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Monessa kunnassa vannotaan tiedot tamisessa ja kuntalaisten osallistumisessa ja aktivoinnissa internetin nimeen. Netti tuo helppoutta ja nopeutta. Meidänkin sivujamme ja palautetapoja kehitetään. Osa kuntalaisista käyttää nettisivuja aktiivisesti, osa palautteesta kulkee luottamushenkilöiden kautta. Asikkalan nettisivuilla kuntalaiset voivat myös esittää kysymyksiä, joihin virkamiehet vastaavat. Jaana jakaa kysymykset vastattaviksi. Asiallisiin vastataan, epäasiallisia ei julkaista. Aluksi pelättiin, millaisia määriä kysymyksiä tulisi, mutta suurin osa on asiallisia ja käytäntö on toiminut hyvin. Netti on tuonut kuntalaisille mahdollisuuden saada lisää tietoa. Viestintätaitonsa Jaana Rissanen on hankkinut lisäkoulutuksella, kuten kriisitiedottamiskurssilla. Myös kunnansihteerien neuvottelupäivillä viestintä on ollut useampana vuonna esillä, koska se on niin keskeinen osa työtä. Kun lukee alan asioista ja seuraa, miten muualla on tehty huomaa niin hyviä kuin huonoja esimerkkejä ja katselee omaa tiedotustakin tarkemmin. Joskus mietin, onko meilläkin tehty tuo asia yhtä hankalasti. Nuorethan ovat tottuneita käyttämään nettiä, mutta tulisi muistaa viestinnässä myös muut väylät, netti ei saa olla ainut ja riittävä väline, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää sitä. Eri ryhmien ja eritysryhmien tiedonsaanti pitää varmistaa ja sitä pitää kehittää. Lähes viikoittainen kokoustiedottaminen on luonut rungon Jaana Rissasen vakiintuneille lehdistösuhteille. Koska tietyt toimittajat hoitavat kunnallisasioita, heihin tutustuu ja yhteydenpito on välitöntä, ongelmatonta ja sujuu hyvin. Kunnallinen viestintä on muuttunut avoimempaan suuntaan ja ilmapiiri muuttunut: toimittajat tarvitsevat taustatietoa ja myös saavat sitä. Takana ovat ajat, jolloin esityslistoja ei näytetty edes kunnan henkilöstölle. Nyt esityslistat julkaistaan netissä ja pidetään esillä kirjastossa. Aina on tietysti myös asioita, joista ei valmisteluvaiheessa voi tiedottaa. Osalle toimittajista voi uskoa myös keskeneräistä taustatietoa. He myös tuntevat ja tietävät asiat ja osaavat kysyä joskus kiusallisia asioita. Pitää kuitenkin vastata, kun kysytään. Omalta osaltaan hallintojohtaja vastaa myös sisäisestä viestinnästä, mutta pääsääntöisesti se on henkilöstösihteerin vastuulla. Eri yksiköissä on omat viestintätapansa. Sisäisessä viestinnässä käytetään paljon sähköpostia, mutta siinä kannattaa harkita kohdentamista. Kunnan työntekijöillä on myös lukuoikeus seurata valmisteltavia asioita verkosta. Esimiesinfo on kerran kuukaudessa. Heidän tehtävänään on levittää tietoa omaan organisaatioonsa. Oman osastoni väelle pidän säännöllisesti kuukausipalaverin. Se on havaittu hyväksi, mutta moni asia vaatii suoraa kontaktia tai kirjallista viestintää. Ratkaisumalleja on mietittävä koko ajan. Jaana Rissanen korostaa myös vuorovaikutusta sekä jokaisen työntekijän omaa aktiivisuutta ja velvollisuutta hankia tietoa eikä jäädä sitä odottamaan. Osallistuminen liitossa terävöittää näkökulmaa myös omaan työhön Jaana Rissanen on kuulunut KUMULAan koko sen historian ajan ja melkein koko työuransa ajan ollut akavalaisessa järjestössä. En ole ollut kauhean aktiivinen, koska toimin myös työnantajan edustajana. Mutta jonkun täytyy pitää minustakin huoli, ja on hyvä olla joukkovoimaa takana. Tämän kauden Jaana on ollut KU- MULAn valtuuston jäsen. Jäsentapahtumassa Sibelius-talossa lupasin ryhtyä ehdokkaaksi, mutta en päässyt mainostamaan itseäni ehdokkaana, kun tulikin sopuvaali, Jaana harmittelee pilke silmäkulmassa. Ensimmäinen vuosi valtuustossa meni ihmetellessä, nyt alan päästä jyvällä asioista. Oma asenteeni ja näkökulmani on tänä aikana terävöitynyt niin omista kuin muittenkin eduista. Vaikka työnantajana joudun ajattelemaan säästöjä, näen tärkeämpänä ihmisten etujen katsomisen. Jaana on ollut pääsääntöisesti tyytyväinen liittonsa toimintaan ja palveluihin. Minusta oli mielenkiintoista viime syksyinen kiivas valtuustokeskustelu hallituspaikoista. Jokainen tietysti ajattelee oman ammattikuntansa etua, mutta se on itsestämme kiinni, että saamme valtuustossa ja liitossa äänemme kuuluviin. Järjestöltä toivon edunvalvontaa ja etujen ajamista. KUMULA on pieni Akavan sisällä, mutta eritysaloja olisi pystyttävä pitämään esillä, Jaana Rissanen muistuttaa. KUMINA 11 2/2007

12 HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ Tervetuloa KUMULAan Kaija Mallat Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkutteli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalaisten ammatti en vaativaan ja laajaan kirjoon. Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi? Olen Kaija Mallat, nimistönsuunnittelija Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Pääasiallinen tehtäväni on suunnitella katujen, puistojen yms. nimet asemakaavoihin. Pidän siis huolta siitä, että espoolaisilla on toimiva osoitejärjestelmä, jonka avulla vieraat, posti, taksit ja hätätapauksissa hälytysajoneuvot löytävät ongelmitta perille. Lisäksi jaamme tietoa sekä Espoon perinnäisestä että uudesta paikannimistöstä esimerkiksi esitelmin ja näyttelyin. Olemme yhteistyössä myös koulujen kanssa: nimistö on erinomaista aineistoa vaikkapa suomen ja ruotsin kielen, maantiedon ja historian opetukseen. Tätä ennen työskentelin Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa yli kymmenen vuotta assistenttina, tutkijana ja viimeksi lehtorina. Työhistoriani liittyy siis lähinnä tutkimukseen ja opetukseen; erikoisalani on kuitenkin nimistö, joten nimistönsuunnittelijan työ on oikeastaan unelma-ammatti. Olen myös sitä mieltä, että hyvän suunnittelun tulisi perustua tutkimukseen. Aloitin uuden työni helmikuussa, mutta yliopistostakaan en ole vielä täysin irronnut: väittelin toukokuun alussa ja todennäköisesti opetankin laitoksella silloin tällöin myös tulevaisuudessa esimerkiksi juuri uuteen työhöni liittyviä asioita. Miksi liityit KUMULAan? Vaihtaessani työpaikkaa yliopistosta kuntasektorille jäin vähän orvoksi. Entinen ammattiliittoni on erikoistunut korkeakoulujen tutkijoiden asioihin. Kaipasin siis järjestöä, joka hallitsee kunta-alan. Akavan sivuilta löysin ensin Akavan Erityisalat ja sieltä KUMULAn, joka vaikutti omimmalta. Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? Nimenomaan kunta-alan tuntemus. KUMU- LA ei myöskään ole aivan pieni järjestö, myös jäsenmäärä vaikutti valintaani. Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Tietoa (materiaalia olen jo nyt saanut kiitettävän määrän!), edunvalvontaa ja neuvontaa mahdollisissa työsuhteeseen liittyvissä pulmakysymyksissä. Hyvä ja raikasilmeinen alkutaival lehdellä. Kumina sai hyvää palautetta Runsaan vuoden ilmestynyt Kumina on vastannut hienosti lukijoiden odotuksiin ja toiveisiin: peräti 88 % vastaajista on tyytyväisiä lehteensä. TEKSTI MAARIT HELÉN JA TUIJA HEIKKILÄ MITÄ ASIOITA HALUAISIT KÄSITELTÄVÄN KUMINASSA? Opiskelijoiden asioita 6 14 Jäsenetuja Kunta- ja palvelurak. uud. Kv-asioita 21 Viime vuoden lopulla kumulalaisille postitetussa Akava-kalenterissa kysyttiin tällä kertaa jäsenten mielipiteitä liiton jäsenlehdestä Kuminasta. Kalenterikilpailun tulokset kertovat jäsenten eli lukijoiden tyytyväisyydestä Kuminaan. Vastauksia palautettiin yhteensä 56. Niistä 43:ssa otettiin kantaa Kuminan sisältöön: 34 mielipidettä eli 79 % oli positiivisia, neljä eli 9 % neutraaleja (Kumina on odotusten mukainen) ja vain viisi eli 12 % negatiivisia. Näin ollen peräti 88 % vastaajista on tyytyväisiä Kuminaan. Myös lehden ilmestymistiheyttä (neljästi vuodessa) pidettiin sopivana. Lehden sisältöön antoi omia ehdotuksiaan 14 vastaajaa. Tulevissa Kuminoissa pyrimmekin toteuttamaan lukijoiden sisältöja juttuehdotuksia. Lehteen toivottiin tietoa työsuhde- ja työsuojeluasioista sekä työelämän uudistuksista ja varjopuolista. Eri ammattiryhmien henkilöhaastattelut tuntuivat kiinnostavan lukijoita erityisesti ja niitä toivottiin lisää. Eräs vastaaja sen sijaan kirjoitti: Human interest -jutut eivät kiinnosta, ja työsuhde- ym. asioista saa jo riittävästi tietoa Henkilöhaastatteluita Jäsenten kysymyksiä 33 Työsuhdeasioita Ajankohtaisia asioita 45 KUMINA 12 2/2007

13 Suomalainen kouluruokailu esittäytyi Pariisissa Kumulalainen Kaarina Hassel esitteli viime syksynä kollegansa, Johanna Kotilaisen kanssa suomalaista kouluruokailua kansainvälisillä elintarvikealan messuilla Pariisissa. Ruokapalvelualan kuntasektorin asiantuntijat ovat kehittäneet tuotteen, josta olisi maailmanlaajuiseksi vientimenestykseksi. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVAT LAURA HASSEL Palkinnon arvoinen kumulalainen untaruokailun asiantuntijat KRA ry on valtakunnallinen ammatillinen yhdistys. Sen yli 150 jäsentä toimivat ruokapalvelujohtajina, -päälliköinä ja -ohjaajina vastaten yli sadan kunnan kunnallisesta ruokapalvelusta. Jäsenistön työtehtäviä ovat ruokapalvelutoiminnan suunnittelu, ohjaus ja johtaminen, talous- ja henkilöstöhallinto sekä hankintojen valmistelu ja toteutus. Yhdistys edistää alansa tiedollista ja taidollista kehitystä, suomalaista ruoka- ja tapakulttuuria sekä jäsentensä yhteenkuuluvuutta ja korostaa ravitsemuksellisesti oikein koostetun, monipuolisen ruokavalion merkitystä kaikenikäisille. Alan tärkeimpiä haasteita on kunnallisten ruokapalvelujen kehittäminen ja kilpailukyvyn varmistaminen. Kauniaisten kaupungin ruokahuoltosiivouspäällikkö Kaarina Hassel ja Savonlinnan ruokapalvelupäällikkö Johanna Kotilainen edustivat Kuntaruokailun asiantuntijoita Pariisissa pidetyillä kansainvälisillä, keittiöalan ammattilaisille tarkoitetuilla SIAL-elintarvikemessuilla, joille osallistui yli kävijää. Hasselin ja Kotilaisen 25. lokakuuta pitämä esitys Teaching children about nutrition: The experience of Finnish schools keräsi suuren joukon innokkaita kuulijoita, erityisesti nuoria, messujen Nutrition village -osastolle. Nutrition village -hankkeen takana oli messujärjestäjän ohella tutkimus- ja markkinointijärjestö IREMAS (Institut pour la Recherche en Marketing de l Alimentation Santé), joka ajaa erityisesti terveellisen ruuan ja raakaaineiden asiaa. Suomalainen kouluruokailu olisi loistava vientituote maailmanlaajuisesti. Ilmaisen suomalaisen kouluaterian synnyn poh- jana oli 60 vuotta sitten se, että 40 % koululaisistamme oli aliravittuja. Noista ajoista kouluruokailu on kehittynyt huimasti. Suomalainen nykytapa hoitaa lasten ja nuorten ruokailu koulupäivän aikana sopii malliksi niin kehitysmaille kuin myös niille maille, joissa lapsilla on yleisesti ylipainoa ja roskaruokaa paljon tarjolla. Suomalaisen kouluruokailun tavoitteena on tyydyttää ruokailijan tarpeet niin fyysisesti, yksilöllisesti, sosiaalisesti, henkisesti kuin esteettisesti. Ruokailu pohjaa neljään kriteeriin. Ensimmäinen on peruskriteeri, jonka mukaan tulee tarjota kasviksia, öljypohjaista salaatinkastiketta, ruisleipää ja muita kokojyväleipiä, kasviöljyihin perustuvaa levitettä ja rasvatonta maitoa. Muut kriteerit ovat rasva ja suola, sekä tiedon jakaminen ravitsemussuosituksista. Suomalaisessa kouluruokailussa käytössä oleva lautasmalli laajennettiin Pariisin messuesityksessä koskemaan myös tiedonkeruuta. Palautetta ruuasta voi kerätä niin kyselyillä kuin lautasilta syödystä ateriasta ja jäteastioista. Tärkeitä tietokriteerejä ovat myös aterian hinta ja eettisyys. Pariisissa kuulijoiden kiinnostusta herättivät erityisesti suomalaisen kouluruokailun maksuttomuus, sekä se, että vanhempien ei tarvitse varustaa lapsiaan eväillä matkaan. Kaikki hoituu koulusta, kun iltapäiväkerholaisetkin saavat välipalaa. Mielenkiintoa herätti myös suomalaisen kouluruuan terveellinen, roskaruokaa kaihtava sisältö. Kaarina Hasselin (yläkuvassa vas.) ja Johanna Kotilaisen Pariisissa pitämä esitys kiinnosti erityisesti nuorta yleisöä. Kaarina Hasselin ja Johanna Kotilaisen Power Point -esitys on nähtävissä osoitteessa Lisää tietoa: wwww.iremas.org KUMINA 13 2/2007

14 tutustuminen toisiinsa ja järjestöjen välisen yhteistyön lisääminen ja syventäminen. KUMULA Kirjastopäivillä Joka toinen vuosi järjestettävät valtakunnalliset Kirjastopäivät pidetään Kuopiossa keskiviikosta perjantaihin kesäkuuta KUMULAlla on päivien yhteydessä järjestettävillä messuilla oma osasto, jonne kaikki jäsenet toivotaan tervetulleiksi! AKAVAN ERITYISALAT RY KUNTIEN ASIANTUNTIJAT KUMULA RY Valtuuston kokous KUMULAn valtuusto piti kevätkokouksensa Helsingissä lauantaina 28. huhtikuuta lähes täysimääräisenä: vain kolme valtuutettua tai heidän varahenkilöään oli estynyt saapumasta kokoukseen. Ennen kokousta kulttuuriantropologi ja etnologi, FM Antti-Henrikki Puustinen alusti aiheesta Monikulttuurisuus kuntasektorilla, joka herätti vilkasta keskustelua valtuutettujen keskuudessa. Kokouksessaan valtuusto hyväksyi vuodelta 2006 liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka oli ylijäämäinen noin euroa. Valtuusto hyväksyi myös hallituksen esityksen lisätalousarviosta vuodelle Tällä euron lisäyksellä liiton tämän vuoden toimintaan on tarkoitus palkata yhdessä Kirjastonhoitajien Säätiön kanssa KUMULAn toimistoon toimihenkilö, jonka työsuhde jatkuu vuoden 2009 loppuun. Tämän henkilön palkasta säätiö maksaa kolme päivää viikossa, KUMULA kaksi. Työsuhteen ehdoista ja palkattavan henkilön tarkasta toimenkuvasta käydään vielä neuvotteluita Kirjastonhoitajien Säätiön kanssa, mutta tavoitteena on, että työsuhde alkaisi 1. syyskuuta Kirjastonhoitajien Säätiön perustarkoituksena on kirjastonhoitajien edunvalvonnan tukeminen. Rahoituspanoksellaan säätiö haluaa rakentaa KUMULAn kanssa yhteistyötä edunvalvonnan ja erityisesti KUMULAn jäsenhankinnan tukemiseksi. Tässä vaiheessa tämän uuden henkilön tehtävä vastaisi lähinnä järjestösihteerin toimenkuvaa. Hänen tulee käyttää työajastaan noin 60 % erityisesti kirjastonhoitajien jäsenhankintaan, jäsentilaisuuksien järjestämiseen ja jäsenkunnan aktivointiin. Lisäksi hänen tehtävikseen tulevat vastaavat tehtävät KU- MULAn kaikkien muiden jäsenryhmien osalta. Tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään muun muassa markkinointiosaamista ja järjestötoiminnan tuntemusta. Tämä lisäresurssi KUMULAn toimistoon vapauttaa toiminnanjohtajan työpanosta enemmän koko liittoa koskevien asioiden hoitamiseen ja kehittämiseen. Samalla se helpottaa jäsenten yhteydenpitoa toimistoon, koska näin pystytään takaamaan parempi miehitys lomien, kokousten yms. poissaolojen aikana. Kuntien asiantuntijat KUMULA ry ja Kirjastonhoitajien Säätiö tulevat hakemaan alkukesän aikana järjestösihteeriä määräaikaiseen työsuhteeseen KUMULAan syyskuusta 2007 vuoden 2009 loppuun. Tehtäviin tulee kuulumaan mm. jäsenhankintaa, jäsenistön aktivointia ja jäsentilaisuuksien järjestämistä sekä markkinointia. Työajasta 60 % tulee kohdistaa kirjastonhoitajien jäsenhankintaan ja edunvalvonnan tukemiseen. Järjestösihteeriltä tulemme edellyttämään mm. korkeakoulututkintoa, järjestötoiminnan tuntemusta sekä markkinointiosaamista. Tarkempi ilmoitus tehtävästä tulee lähiaikoina Helsingin Sanomiin ja KUMULAn nettisivuille Jos olet kiinnostunut järjestösihteerin tehtävästä jo nyt, ota yhteys KUMULAn puheenjohtaja Maarit Heléniin, puh tai maarit.helen@kumula.fi. Hallituksen seminaari KUMULAn hallitus kokoontuu lauantaina 9. kesäkuuta Helsinkiin yhteiseen suunnitteluseminaariin Akavan Erityisalojen suurimman jäsenjärjestön, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n hallituksen kanssa. Seminaarin tavoitteena on hallitusten jäsenten KUMINA 14 2/2007 Reilu palkka -aluekiertue Akavan Erityisalat järjesti kevään aikana 19 paikkakunnalla aluetilaisuudet, joissa liiton asiamiehet kertoivat liiton neuvottelutavoitteista ja syksyn sopimuskierrokselle valmistautumisesta. Tilaisuudet keräsivät runsaasti osallistujia, ja mukana oli myös monia kumulalaisia kuulemassa ajankohtaisista asioista. Tilaisuuksiin liittyi myös yhteydenottoja paikallisiin tiedotusvälineisiin, ja näin alojemme palkkausepäkohdat saivat julkisuutta. KUMULAn jäseneksi voi liittyä kätevästi osoitteessa fi/lomakkeet/kunta.php olevalla lomakkeella. Sivuston fi jäsenyys-osiossa on lomakkeet myös muun muassa jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh kumula@kumula.fi Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh (ma pe klo 9 15), faksi (09) jäsensihteereiden palvelunumero Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila) puh. (09) (puhelinaika ma to klo 12 15), faksi (09) sähköposti erityiskoulutettujen.tk@erko.fi

15 Vakuutukset, lomat ja matkat KUMULAn jäsen saa jäsenmaksunsa vastineeksi runsaasti jäsenetuja palveluita ja turvaa. Kesällä ajankohtaisia ovat erityisesti vakuutukset, lomat ja matkat. Edut ovat jäsenelle rahanarvoisia. Valinnanvaraa on paljon matkavakuutuksista yöpymiseen designhotellissa, mökkilomaan tai risteilyyn. Käytä ja nauti! Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus Kumulalaiset saavat Akavan Eritysalojen jäseninä If Vahinkovakuutusyhtiön vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Liitto on neuvotellut jäsenille myös alennuksia muista vakuutuksista, kuten hintaetuja vahinkovakuutuksista sekä Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksesta. Vakuutus on jäsenetu, jonka järjestö on maksanut jäsentensä puolesta. Vakuutukseen Med strejkvapnen fällda mot sommaren!, rubricerar Maarit Helén sin ledare. I det nya regeringsprogrammet utlovades kommunerna extrapengar i fall man inom arbetsmarknaden får tillstånd ett avtal som höjer det utbildade, kvinnodominerade och enligt sina uppgifter kravstandart fel avlönade nivå. Sjukskötarena anser att utlåtandet gäller bara dem: det är till dem Samlingspartiet har utlovat en löneförhöjning och 500 euro. Samlingspartiet är dock inte en avtalspartner, och områdets tolkningen motsätts naturligtvis av alla övriga organisationer, vilka upplever lika för rättigat att löneförhöjningen borde komma deras grupper till godo, påminner Helén. Precis på samma sätt har vi i KUMULA inom Akavas Specialorganisationers fack fört fram våra medlemmars behov på en löneförhöjning. Vi vill vara med vid det avtalsbord där man fattar beslut om dessa pengar, och vi vill få de pengarna! Med det kan vara ett högt inträdespris till det bordet: det har antygts att i fall man vill vara med i den penningföredelning, bör facket ge en strejkvarning, annars tror inte arbetsgivarparten att vi menar allvar och är redo att satsa hårt på att nå våra mål. Finns det tillräckligt med vilja hos oss? Är vi färdika till strejk? Jag är jag hoppas att också du är!, sporrar Helén. liittyy jäsenkortti, johon on painettu vakuutuksen numero ja voimassaoloaika. Se kannattaa pitää aina matkalla mukana. Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta korvataan vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Edunsaajina ovat aina omaiset. Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoitokuluja, mukaan lukien If:n hyväksymä sairauskuljetus kotimaahan. Vakuutuksessa ovat mukana vanhempiensa kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Vakuutus on voimassa vapaa-aikana tehtävillä koti- ja ulkomaanmatkoilla. Matka saa kestää yhtäjaksoisesti korkeintaan 45 vuorokautta. Tarkempaa tietoa vakuutusten yksityiskohdista on vakuutusehdoissa ja nettiosoitteessa Siellä on myös ohjeet vahinkoilmoituksista sekä tietoa, joka kannattaa lukea ennen matkaan lähtöä, sillä varahan ei venettä kaada. Akavas Specialorganisationers ombudsman för den kommunala sektorn Jaakko Korpisaari ger också en överblick om den instundande inkomstronden. Joensuu omnejd startade i början av året landets första regionbibliotek. För de som jobbar på biblioteken inom dessa sju kommuner var omställningen stor. Direktören för den regionbiblioteket Rebekka Pilppula summerar erfarenheterna kring planeringsfasen och de fem månaderna av verksamhet. Förvaltningsdirektören för Asikkala kommun Jaana Rissanen berättar om sitt arbete och speciellt den centrala delen av arbetet, kommunikation. Kumina rapporterar också om hur finländsk skolbespisning presenterades i Paris, samt läste boken Pengar och lycka av Kari Nars. Finlandsmästare i bokprat Ulla Pötsönen ger olika lästips inför sommaren. Bland medlemsförmånena löner det sig att kolla det förmånliga semestermålen och också övriga rabatter. KUMULA söker en organisationssekreterare på uttsatt tid. Annonsen finns i detta nummer av Kumina. A-lomien lomat ja mökit Yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen sekä muiden palkansaaja- ja lomajärjestöjen kanssa toimiva A-lomat tarjoaa lomia edistämään hyvinvointia ja työssä jaksamista. A-lomia ovat jäsenille henkilökohtaisesti tarkoitetut kuntoremontti ja työuupumusta ehkäisevä tsemppiloma Ikaalisten kylpylässä. Perhe-, virkistys- ja mökkilomat ovat jäsenen koko perheelle. Mökkejä tarjoavat Heinolan maalaiskunnan Vierumäki, Jämsän Himos, Kittilän Levi, Muonion Jerisjärvi, Nilsiän Tahkovuori, Punkaharju, Sotkamon Vuokatti ja Kuusamon Ruka. Mökkiesittelyt löytyvät osoitteesta A-lomatuen hakemisesta sekä lomista ja mökeistä saa tietoa sivuilta fi sekä klo 9-12 puhelinnumerosta ja sähköpostilla osoitteesta toimisto@ a-lomat.fi. Hakuohjeet ja lomakkeet voi myös tilata Akavan Erityisalojen toimistosta puhelinnumerosta , sähköposti anita.leinikka@akavanerityisalat.fi. Kansainvälinen lomapalvelu INTERVAC välittää mahdollisuuden, jossa voit vaihtaa tai vuokrata kotisi ja lähteä vieraaksi toiseen maahan. Lisätietoja on sivuilla www. intervac.com. Matka-, majoitus-, bensaja liikuntaetuja Akavalaiset saavat jäsenalennuksia Suomen Retkeilymajajärjestön hostelliketjun retkeilymajoista eri puolilla Suomea, jäsenetuja Lomaliiton kohteista, alennusta Villi Pohjola -erämaamatkailun kämppien vuokrista sekä hotelli-, urheiluopisto- ja kylpyläalennuksia. Näistäkin on lisätietoja sivuilla fi edut/alennukset. Myös monet matkailualan yritykset tarjoavat etuja Akavan Erityisalojen jäsenille. Etuja antavat Kaleva Travel, Solaris-lomat, Hilton Hotellit, designhotelli Klaus K Helsingissä, Holiday Club Caribian ja Finlandin kylpylähotellit, Hotelli Keurusselkä, Ikaalisten ja Naantalin kylpylät, sekä laivayhtiöt Eckerö Line, Tallink, Silja ja Viking Line. Bensa- ja muita alennuksia jäsenet saavat Teboil-asemilta, Esso-asemilta Esso Tiger Card -kortilla ja autonvuokrauksesta Hertzautovuokraamoista. Sateinen ja kylmä kesä houkuttaa liikkumaan sisällä. Alennuksia saa Finnbody kuntoklubeista. Kaikista näistä eduista on ajantasaista lisätietoa sivulla jäsenyys jäsenedut vapaa-aika. KUMINA 15 2/2007

16