Satumaan sävelin Kaislahden ja Päätilän rannoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satumaan sävelin Kaislahden ja Päätilän rannoille"

Transkriptio

1 Maaliskuu vuosikerta N:o 3 Satumaan sävelin Kaislahden ja Päätilän rannoille Talvista, harmaata ja pilvistä iltapäivää piristettiin Littoisten monitoimitalolla yhdessä vietetyllä laulutuokiolla. Runsaat neljäkymmentä Kaislahden ja Päätilän koulupiiriläistä kokoontui laulamaan, haastelemaan ja nauttimaan runsaan kahvipöydän antimista. Musiikista huolehtivat haitaristi Henrik Johansson ja kitaristi Raimo Halminen. Tilaisuuden oli tällä kertaa järjestänyt Kaislahden koulupiiri puheenjohtajanaan Yrjö Ahjosaari. Henrik Johansson. Alkumusiikkina salin täyttivät sävelet tutusta valssista Metsään on tullut jo syys. Yrjö toivotti koulupiiriläiset tervetulleiksi ja totesi ilahtuneena runsaan osanoton. Suurin osa koulupiiriläisistä on jo ikääntyneitä, mutta muutama nuorempikin oli uskaltautunut mukaan. Ohjelmaan kuului runsaasti yhteislaulua. Esilaulajina toimivat Raimo, Yrjö ja Liisa. Laulujen valinnassa näkyi merihenkisyys, karjalaisuus, sota-aika ja kaipaus entisille kotiseuduille Karjalaan. Koulupiiriläisten kansallislauluksi on jäänyt Satumaa tango. Lennä laulu sinne missä siintää satumaa, sinne kauas Suomenlahden perukoille, missä laineet liplattavat Kaislahden ja Päätilän rannoille. Lauluissa muistellaan nuoruuden aikaa ja elämää synnyinkylässä. Ritva Santasen sanoittamassa laulussa Laulu synnyinkylästä muistellaan herkin sanoin kotikylän elämää. Haastelut liittyvät tietysti ensin omaan ja muitten terveyteen. Mite sie oot voint? Vieressäni istuva Karhun Veijo kertoi liukastuneensa, kaatuneensa ja lyöden päänsä. Tapahtuman johti parin viikon sairaala reissuun. Muistikin siinä huononi, kun tuttujen ihmisten nimet muutenkin tuppaavat häviämään. Sama vika se vaivaa nuorempiakin! Onneksi ne vielä jonkun ajan kuluttua putkahtavat esille aivojen lokeroista. Veijo kertoi hauskan tarinan, joka liittyy karjalaisiin sukunimiin. Eräällä sairaalakäynnillä Veijoa pistänyt sairaanhoitaja ei onnistunut tehtävässään. Veijo oli tuumannut, että eihän se onnistu, kun olette tottuneet pistämään ihmisiä, mutta nyt kohteena on Karhu ja oven takana istuu vielä Hirvi. Hyvin se laulaminen Veijolta sujui, vaikka kuulolaitekin oli rikki ja uuden saanti oli vielä kuukauden päässä. Laulaminen kuivattaa kurkkua ja siksi olikin aika pitää kahvitauko. Runsaassa kahvipöydässä oli tietysti peruna- ja riisipiirakoita, pullaa ja tiikerikakkua. Kahvi juotiin kaikessa rauhassa ja samalla haasteltiin. Haasteleminen on hyvin tärkeää kaikissa karjalaisissa tapahtumissa. Tuppisuuna ei voi is- Rauha Joronen. Reipas Niilo-poika. tua. Kahvinjuonnin lomassa ostettiin arpoja ja sovittiin, että yksi voitto henkilöä kohti riittää. Näin voiton ilo jakautuu useimmalle. Ohjelma jatkui kahvittelun jälkeen onnittelulaululla. Rauha Joronen oli juuri täyttänyt kunnioitettavat 90 vuotta. Rauha totesi saavutetun iän olevan elämän parasta aikaa. Sydämelliset onnittelut Rauhalle ja kaikkea hyvää tuleville vuosille! Arpajaisissa voittaneet saivat pakettinsa ja yhteislaulu jatkui. Lopuksi kuultiin Yrjön ja Veijon kiitokset koulupiiriläisille. Yleisömäärän perusteella voidaan ennakoida, että perinne jatkuu. Karjalaisuus ja johannekselaisuus eivät ole häviämässä, eivätkä ne saa painua unohduksiin! Runsaan kahden tunnin mittainen, lämminhenkinen tapahtuma päätettiin voimallisesti laulettuun Karjalaisten lauluun. Ritva Santasen sanoittaman Laulu synnyinkylästä viimeisen säkeistön mukana kiitän teitä ja suuntaan ajatuksenne tulevaan kesään ja kotitanhuville. Siel merituulten pauhina soi kehtolaulunain. Kun rantaan löivät tyrskien, nuo aallot Kaislahen. Vaik`vuodet vierii verkalleen on mulle rakkahin, tuo synnyinkylä muistoineen, ja paikka armahin. Liisa Katajainen Virvon varvon Lapsina Revonsaaren Hankalassa virvoimme aina palmusunnuntaina. Pouhusimme huopikkaissa ojissa taittelemassa pajunoksia. Leikkasimme koristeiksi paperista rusetteja, pääsiäisaurinkoja ja hapsuja. Kreppipaperista teimme ruusuja. Sohvi-mummo oli syntynyt vuonna Hän opetti meille suvussa kulkeneen virpo luvun ja kertoi, että pajunoksista siirtyi tuoreutta ja terveyttä virvottavaan. Virpoluku oli pitkä ja siinä oli monta osaa: onnentoivotukset, palkanpyytely, kolme kertaa kysymys luppaatkos munan. Sitten uhkaus ja kolme kertaa sana luppaan. Uhkauksen opetti meille opettaja Akseli Kurimo. Virvoimme häntä niin, että pajunkissat koristeineen lensivät ympäri huonetta. Saimme kerrankin antaa opettajalle vitsaa! Hän sanoi meille: Lisätkää vielä uhkaus, jos et luppaa munnaa, ni haukka syöp siu kannais!. Kyllä uhkaus tehosikin. Virpoluku kuului: Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuuveks. Kui monta urpoo nii monta uuhta. Kui monta varpaa nii monta uuhta. Kui monta varpaa nii monta vasikkaa. Kui monta oksaa nii monta orhii. Kui monta lehtee nii monta lehmää. Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukakku taikinastais, raha kukkarostais. Luppaatkos munan, luppaatkos munan, luppaatkos munan? Jos et luppaa munnaa, ni haukka syöp siu kannais! Luppaan, luppaan, luppaan! Sohvi-mummo vei meidät pääsiäisaamuna katsomaan auringonnousua ja sanoi: Pääsiäinen on niin suuri riemun juhla, että aurinkokkii tanssii taivaalla : Isä teki pääsiäisenä kiikun puukuurin orteen. Otimme kovat vauhdit, kiikuimme ja kiljuimme niin, että riemuhuudot kiirivät mielessäni tähän aikaan. Iloista pääsiäistä! Maire Uotila JOHANNES-SEURA ry:n sääntömääräinen kevätkokous Johannes-Seuran toimistossa, Myllytie 1, Piikkiö lauantaina klo Käsitellään sääntöjen 9 :ssä mainitut asiat Johtokunta

2 2 Maaliskuu 2013 No. 3 Rajattua elämää Jankel Itskovitsh Indursky syntyi 1800-luvun alkupuolella Liettuassa. Hän oli yritteliäs ja valmis muuttamaan työmahdollisuuksien vuoksi pohjoisempiin oloihin. Viipuriin hän ilmestyi noin kolmikymppisenä ja hänet opittiin tuntemaan nimellä Jacob Indurski. Hän perusti välittömästi Viipuriin ammattitaidostaan arvostetun valokuvaamo ateljeen. Vielä 1920-luvulla johannekselaiset saattoivat astua J.Indurskin liikkeeseen kuvattaviksi, sillä perustajan poika Julius jatkoi yritystä. Isä-Jacobin elämä ei kuitenkaan ollut mutkaton menestystarina. Päinvastoin se paljastaa vahvan muukalaisvastaisuuden, jolta edes Suomen kansainvälisin kaupunki Viipuri ei välttynyt. Indurski oli sukujuuriltaan juutalainen. Hänet oli tarkoitus karkottaa Suomesta 1889 juutalaisia koskevien uusien määräysten perusteella. Siitä hankkeesta häntä ei pelastanut näkyvä asema liikkeenharjoittajana, vaan senaatti myönsi puolison sairaalloisuuden vuoksi hänelle erikoisluvan jäädä Viipuriin. Ammattiaan hän ei kuitenkaan voinut entiseen tapaan harjoittaa vakiintuneena ateljeeyrittäjänä, vaan hänestä tuli kiertävä maisema- ja henkilökuvaaja Itä-Suomeen. Mahdolliset kuvaustyöt Viipurissa oli tehtävä näkymättömissä yli vuosikymmenen ajan. Ainakin kolmannes maamme tuhannesta juutalaistaustaisesta asukkaasta karkotettiin ja muiden elinkeinomahdollisuuksia rajoitettiin. Kansalaisoikeudet myönnettiin vasta noin kolme vuosikymmentä myöhemmin. Nämä murrokset koskivat Viipurin seutua vahvasti, koska se oli Turun ja Helsingin ohella juutalaisväestön ainoita luvallisia asuinalueita. Tämä tarina on ajan kuvaa valottava sivujuonne valokuvausosaamisen leviämisestä Suomeen. Siitä ammattialasta on lisätietoa lehden sivuilla. Rauhoitettua elämää Aineiston toimittaminen Päätoimittajan kynästä Eletään Naisten päivän aikoja. Lehteen on koottu teemasta palasia ja tietysti jälleen löytyy henkilökytkentöjä Johannekseen. Sokerina pohjalla on Karjalan naisten suojelujulistus, jonka Ruotsin kuningas kaukokatseisesti antoi jo liki seitsemänsataa vuotta sitten. Toivotamme lukijoille Hyvää Pääsiäistä! Hannu Rastas Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: tai Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Johannekselainen, Myllytie 1, Piikkiö. Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: Huhtikuun numeroon aineisto viimeistään (painopäivä 4.4.). Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Lehtitoimikunta Kuolleita Lauri Kaukonen kuoli Kaarinassa. Hän oli syntynyt Johanneksessa. Kaipauksella muistavat Rauno ja Arja, Marika ja Harri sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunaus toimitettu. Katri Kottonen o.s. Kaukonen kuoli Turussa. Hän oli syntynyt Johanneksen Päätilässä. Rakkaudella muistavat Hilkka-tytär puolisonsa kanssa ja heidän lapsensa perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu Turun Pyhän Ristin kappelissa läheisten saattamana. Hilkka Sisko Lindroos o.s. Skyttä kuoli Turussa. Hän oli syntynyt Johanneksen Revonsaaressa. Kaivaten muistavat lapset ja lastenlapset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Heikki Ilmari Mähönen kuoli Turussa. Hän oli syntynyt Johanneksessa. Kaivaten muistavat Laila, Teija ja Thomas, Mathias ja Anna, Ann-Sofie ja Petri, Kirsi ja Jari, Päivi ja Jouni, Teemu ja Mia sekä Tuukka. Siunaus toimitettu. 95 vuotta Aira Inkinen, o.s. Etholén, täyttää 95 vuotta kotonaan Ikaalisissa. Aira on syntynyt Johanneksen Koskijärvellä ja hänen vanhempansa olivat Konsta ja Josefina Etholén. Merkkipäivää vietetään läheisten kanssa. Jälkikasvu onnittelee päivänsankaria lämpimästi. Merkkipäiviä Syntyneitä Lauri Eemeli Ilmari Hentula syntyi Helsingissä. Vanhemmat Kirsi Karppinen ja Markus Hentula. Isovanhemmat Leena ja Altti Hentula (juuret Johannes, Koskijärvi). Pääsiäisaika lähestyy Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Suomessakin päivää sanottiin jo keskiajalla tuhkakeskiviikoksi tai tuhkan ja säkin päiväksi Myöhemmin nimitys unohtui, mutta on viime aikoina tullut uudelleen käyttöön. Paastonajan 4. sunnuntaita on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Pääsiäisviikkoa edeltävänä palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Paastonajan liturgisena värinä käytetään violettia. Se on katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri. Sitä käytetään toisena, kolmantena ja neljäntenä adventtisunnuntaina sekä paastonaikana ja hiljaisella viikolla. Lähde: Maaliskuu 24. Littoisten Karjalaisten kevätkokous klo 14 Littoisten monitoimitalolla Huhtikuu 8. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori 13. Hörkön sukuseuran ja Simo Hörkön sukuyhdistyksen ruokakurssi Paimiossa (ennakkoilmoittautuminen, ks. sivu 8) 20. Johannes-Seuran sääntömääräinen kevätkokous klo 13 seuran toimistolla Myllytie 1, Piikkiö 20. Päätilän koulupiirin kevättapaaminen Littoisten monitoimitalolla klo Sotahistoriallinen museo- ja tutustumismatka Tallinnaan Toukokuu 6. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori Johannes-Seuran kotiseutumatka Vaahtola, Rokkala, Kukkola, Ylämaan kylät, Haltian-, Huunon- ja Revonsaari Kesäkuu 16. Karjalan Liiton kesäjuhla Porissa Johannes-Seuran kesämatka Riikaan ja Jurmalaan. HUOM! Aika muuttunut. ks. s.8 Heinäkuu 27. Johannesjuhla Liedossa Elokuu Kuntalaismatka Johannekseen Lokakuu 19. Päätilän koulupiirin syystapaaminen Littoisten monitoimitalolla klo Lappeenrannan laulukilpailun tämänvuotista voittajaa Eeva Hartemaata mahdollisuus kuulla seuraavissa tilaisuuksissa: Tristis est anima mea Paastonajan barokkikonsertti klo Maarian kirkko, Turku klo Oulunkylän kirkko, Helsinki Venäläistä ja suomalaista lauluja pianomusiikkia klo 19:00 Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli, Turku klo 14:00 Kiteen ev.lut. kirkko, Savikontie 5, Kitee Johannes-Seuran toimiston aukioloajat Toimisto pidetään auki keskiviikkoisin klo sekä kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo Aukioloajat maalis huhtikuu

3 Maaliskuu 2013 No. 3 3 Elävää tekstiä ja uutta tekniikkaa tarvitaan pitäjälehtiin Karjalan Liiton lehtiseminaarissa Tea Itkonen esitteli sosiaalisen median mahdollisuuksia pitäjälehtien kehittämisessä ja Terttu Nurro kannusti pohtimaan, miksi lehtiä tehdään. Jaakkiman Sanomien päätoimittaja Tea Itkonen kertoi, että lehden paperiversion rinnalla on vuodesta 2011 lähtien kehitetty sähköistä viestintää. Jaakkiman Sanomilla on tällä hetkellä 1963 tilaajaa. Lehteä julkaistaan säätiö-, seura- ja sukuseurapohjalta. Karjalassa alueen väestöpohja 20-luvulla oli noin Lehti palvelee lumivaaralais- ja jaakkimalaistaustaisia. Kotisivut perustettiin 2011 ja sosiaaliseen mediaan eli facebookiin se liittyi Lehdellä on oma sivu, pitäjäsivu ja suojattu juurikassivu. -Facebook-sivuilla on jo yli 200 kävijää, Itkonen kertoi. Se on hänen mielestään tehokas väline esimerkiksi nuoria ajatellen. Vanhoja kuvia yleisö on antanut mieluusti sivuilla käytettäväksi. Erityisen suosittu on ollut suojattu sivu, jolle kaikilla ei ole pääsyä. Terttu Nurro pani seminaarilaiset miettimään, mihin tarkoituksiin pitäjälehtiä tehdään. Ideariihen tulokseksi saatiin kolme asiaa: 1. karjalaisen identiteetin, kulttuurin ja historiatietoisuuden vahvistaminen, 2. tiedonvälitys seuran asioista, 3. nuorten innostaminen mukaan, myös kirjoittajiksi. - Keskustelun herättäminen, kantaaottavuus ja epäkohtienkin esille ottaminen laajentavat lehtien antia tiedonvälityksen ulkopuolelle, Nurro totesi. Nurro heitti seminaarilaisille monia kysymyksiä pohdittaviksi: Uskalletaanko puhua myös epäkohdista? Nostetaanko Suomen ajankohtaisia ongelmia esiin, kuten vanhusten asemaa? Mitä on nykyajan sotapakolaisuus? Lehteen kirjoittajia Nurro kehotti miettimään, mikä on ydinasia. Se kannattaa kertoa heti tekstin alussa. Otsikoilla houkutellaan lukijaa, ja myös väliotsikot ovat tärkeitä lukukelpoisuuden vuoksi. Jopa kokouksista pystyy kirjoittamaan elävästi tämä onnistuu vaikka ottamalla esille päätösten lisäksi myös käytyjä keskusteluja. Haastattelumuoto toimii usein paremmin kuin esim. puheen kopiointi sellaisenaan tai aikajärjestyksessä laadittu matkakertomus. Pelkistetyimmillään vain kuvat ja kuvatekstit riittävät matkakertomukseksi! Kaija Sipilä Karjalatalon kirjasto sai uudet tilat Viime syksynä avattiin Karjalatalon 3. kerroksessa laaja kirjasto, josta kaikenlainen karjalaisaiheinen kirjallisuus sekä pitäjälehdet ovat löytäneet hyvän kodin. Nimikkeitä on yhteensä Kokoelmassa on muun muassa historiallista, kansatieteellistä ja kansanrunouteen liittyvää kirjallisuutta. Myös kylä- ja pitäjäkirjoja on saatavilla. Teokset on saatu lahjoituksina eri seuroilta, ja karjalaisaiheista kirjallisuutta otetaan mielellään vastaan. Mikäli Karjalatalossa käy, kannattaa pistäytyä myös kirjastossa. Karjalatalon tiloja myös vuokrataan juhlia tms. tapahtumia varten. Karjalan Liiton jäsen saa alennusta Karjala-kortilla. Kortti kannattaa muutenkin pitää mukana, sillä sitä näyttämällä voi saada alennusta. Esim. Porissa pidettäville kesäjuhlille kannattaa ottaa kortti mukaan. Karjalan Liiton jäsenlehti ilmestyy myös verkossa, ja lehteä pääsee lukemaan jäsenmaksun maksettuaan. Jäsennumero näkyy Karjala-kortista. Kaija Sipilä Julkisuuslain perusteella on oikeus saada tietoa viranomaisten asiakirjoista, ellei niitä ole julistettu salaisiksi, kertoi luennoitsija Terttu Nurro. Talvisia tunnelmia Keittiön ikkunan takana kasvaa suuri Terijoen jalava ja sen vieressä kuusi. Jalavan edessä on kaksi suurta lintulautaa, puussa kauralyhde. Pakkasaamuina käy lintu laudoilla vilske ja vipinä. Maassa suuret lintuparvet tanssivat, nokkivat jyviä. Pienet linnut peuhaavat ja meuhaavat kauralyhteessä, keinuvat, heiluvat puun oksilla. On punatulkkuparvia, mustarastaita, tiklejä, harakkapari, variksia, talitiaisia ja muita tinttejä. Oravakin loikkaa kuusesta jalavaan, vahtii, urkkii, kurkkii murkinaa. Minä ikkunan toisella puolella pistelen lusikalla puuroa suuhun, katselen, ryyppään maitoa, runoilen: Suolaista ja makeaa, tulee suussa sulavaa. Lusikan liike hidastuu, unohdun katselemaan lintuja. Yhdyn mielessäni niiden tanssiin. Hyppy hyppy nokkaus, yksi kaksi pyörähdys, tip tap nokkaus. Tippe tappe hyppäys! Tanssin polkat valssit ja sotiisit. Hätkähdän. Orava heittäytyy puusta maaäidin syliin, pysähtyy korvat pystyssä, häntä pörhössä, vilkuilee, kaivelee maasta jyviä. Lusikka työntelee jäähtynyttä puuroa suuhun. Humahdus ja notkahdus. Räystäs heitti lumikuorman maahan. Pelästynyt lintuparvi lehahti taivaan tuuliin. Taisi tulla nuoska. Evakkoäitien muistomerkkikeräys on käynnissä Karjalan Liiton hallitus on käynnistänyt Evakkoäiti-muistomerkkihankkeen. Keräys on alkanut, ja sitä jatketaan asti. Karjalaisseurat voivat järjestää haastekilpailun suurimman summan keräämisestä. Myös jokaisen yksittäisen henkilön toivotaan tukevan arvokasta hanketta. Kaikkien vähintään 50 euroa lahjoittaneiden nimet julkaistaan Karjalan Liiton internetsivuilla ja Karjala-lehdessä. Muistomerkin avulla halutaan kunnioittaa naisia, joiden taakka sodan syttyessä ja sen aikana oli mittaamattoman raskas. Äidit joutuivat usein vastaamaan kylissä evakuoinnista sekä perheen saattamisesta turvaan sodan jaloista. Muistomerkki paljastetaan vuonna Sen tekijä ja sijoituspaikka valitaan myöhemmin. Muistomerkkitoimikunnan jäseninä toimivat viestintäneuvos Jaakko Paavela, KL:n puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström, päätoimittaja Päivi Parjanen, ministeri Matti Puhakka, varatuomari Timo Pellikka, varatuomari Risto Piepponen, kauppaneuvos Eino Tenhunen, elokuvaneuvos Lauri Törhönen, valtioneuvos Riitta Uosukainen, kirkkoneuvos Risto Voipio ja toiminnanjohtaja Satu Hallenberg. Keräystilin nro on FI ja saaja Karjalan Liitto ry; viitenro Lisätietoa asiasta toiminnanjohtaja Satu Hallenbergiltä puh tai satu. Maire Uotila

4 4 Maaliskuu 2013 No. 3 Naisten asialla KANSAINVÄLISEN NAISTENPÄIVÄN HISTORIAA Kansainvälisenä naisten vuonna 1975 YK ryhtyi viettämään kansainvälistä naistenpäivää maaliskuun 8. päivänä. Ensimmäisen kerran vietettiin naistenpäivää vuonna 1911 Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä. Päätös päivän perustamisesta oli tehty edellisenä vuonna sosialistisen internationaalin kokouksessa. Yli miljoona naista ja miestä otti osaa ensimmäisen naistenpäivän kokoontumisiin. Suomalaiset osanottajat Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa elokuuta 1910 pidetyssä konferenssissa yli sata naista 17 maasta hyväksyi yksimielisesti kansainvälisen naistenpäivän. Kokoukseen osallistui myös viisi Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan naisjäsentä: Ida Aalle-Teljo, Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Miina Sillanpää ja Hilja Pärssinen o.s. Lindgren (Liinamaa). Hilja Pärssinen, kappalaisen tytär, kansakoulunopettaja ja runoilija, toimi kansanedustajana ja YK on julistanut vuoden 2013 naistenpäivän kansainväliseksi teemaksi naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamisen. Samalla asialla oli jo vuonna 1316 Ruotsin ja Suomen kuningas Birger Maununpoika ( ), kun hän antoi jyrkkäsanaisen turvakirjeen Karjalan naisten suojelemiseksi. Tämä asiakirja on vanhin Suomessa säilynyt pergamenttikirje, jota säilytetään Kansallisarkistossa. Tiedon tästä turvakirjeestä lähetti toimitukselle RIITTA KUKKONEN. Kuningas Birger Maununpojan suojelu kirje Karjalan naisille : Kaikille niille, jotka tulevat näkemään tämän kirjeen, me Birger, Jumalan armosta svealaisten ja gööttalaisten kuningas, toivotamme ikuista pelastusta Herrassa. Tällä kirjeellä teemme tiettäväksi niin hyvin jälkeen tuleville, kuin nyt eläville, että me jalosukuisten miesten herrojen Knuut Jooninpojan, itägööttalaisten laamannin, Thot Kettilinpojan ja Johannes Brunkowin, meidän trotsimme ja muiden rakkaiden valtaneuvostemme neuvosta ja suostumuksella olemme lujasti säätäneet lakina noudatettavaksi, että kaikkien meidän alueellamme kuuluvien vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, nunnia tahi neitseitä, tulee saada nauttia rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana. Sen vuoksi päättävästi saatamme kaikille ja itsekullekin tiedoksi, että älköön kukaan rohjetko edellä mainittuja vaimoja tai naisia millään vääryydellä rasittaa ja vaivata tai heille tehdä ruumiillista väkivaltaa, mikäli tahtoo välttää meidän kuninkaallisen rangaistuksemme, nimittäin sen, jota edellä mainitussa valtakunnassamme Ruotsissa lakina noudatetaan. Annettu Yningessä Herran vuonna 1316 lokakuun 1 päivänä. Professori Paavo Nurmisen suomennos kirjassa Suomen historian dokumentteja 1 Helsinki Birger Maununpoika Birger, kuningas Maunu Ladonlukon vanhin poika, kruunattiin kuninkaaksi vuonna Birgerillä oli kaksi nuorempaa veljeä, Ruotsin herttua Eerik ja Suomen herttua Valdemar, jotka myös halusivat valtaa. He alkoivat vehkeillä Birgeriä vastaan, ja puhkesi pohjoismainen sisällissota, jossa Tanska tuki kuningasta ja Norja herttuoita. Rauha tehtiin vuonna 1310 Helsingborgissa. Ruotsin valtakunta jaettiin veljesten kesken kolmeen osaan. Jakoon meni myös Suomi. Herttuoille jäivät Turun ja Hämeen linnat, kuningas sai kauppapoliittisesti ja sotilaallisesti tärkeän rajalinnoituksen Viipurin ympäristöineen. Kuninkaan ja herttuoiden läänitykset olivat itsenäisesti hallittuja ja perinnöllisiä alueita, joten Birger oli todellinen kuningas vain omalla maallaan. Birger Maununpoika halusi lopettaa veriset tihutyöt, joista varsinkin naiset olivat kärsineet ja antoi edellä mainitun suojelukirjeen. Suomessa ei tuona aikana vielä noudatettu Ruotsin lakeja, joten naisrauhan julistaminen juuri Karjalaan liittyi Birgerin Viipurin hallintaan ja maan rauhattomiin oloihin. Veljesten keskinäinen valtataistelu päättyi ikävästi. Ennen valtakunnan jakoa Birger oli istunut puolitoista vuotta veljiensä vankina ja janosi kostoa. Hän kutsui veljet vierailulle Nyköpingin linnaan ja kestitsi heidät ylenpalttisesti. Yöllä Birger hyökkäsi veljien kimppuun, vangitsi ja sulki heidät linnan torniin, jossa he tarinan mukaan nääntyivät nälkään. Herttuoiden kuolema ei tuonut Birgerille lopullista voittoa. Eerikiä ja Valdemaria tukenut ylimystö kokosi voimansa ja kukisti kuninkaan vuonna Birger Maununpoika pakeni Tanskaan, jossa kuoli vuonna Eerik-herttuan kolmevuotias poika Maunu valittiin kuninkaaksi vuonna 1319 ja virallinen kruununperijä Maunu Birgerinpoika teloitettiin seuraavana vuonna. Näin Birger Maununpoika joutui vielä ennen kuolemaansa näkemään perheensä tulevaisuuden täydellisen romahduksen. Lähde: Suomen hallitsijat Kuninkaat, Keisarit ja Presidentit/Weilin+Göös Oy 2000 Valmistuttuaan kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista Hilja, silloin Liinamaa, avioitui opiskelijatoverinsa Jaakko Pärssisen kanssa. Pärssiset muuttivat vuonna 1900 Helsingin maalaiskunnasta Viipurin Talikkalaan, johon Hilja Pärssinen oli pian perustamassa työväenyhdistyksen naisosastoa. Sen edustajana hänet valittiin kaksi vuotta aiemmin perustetun Työläisnaisliiton puheenjohtajaksi vuonna Työläisnaisten ja lasten suojelusta tuli yksi hänen uransa tärkeimmistä teemoista. Luottamusta nuoren parlamentaarikon työhön osoitti hänen valintansa eduskuntaan vuonna 1910 vaalipiirinsä korkeimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä. Vuonna 1907 esiteltiin Työmiehen nrossa 62 sosiaalidemokraattien edustajaehdokkaita: Hilja Pärssinen on kansakoulunopettajatar. Nykyään Viipurissa. Runoilijattarena tunnettu nimellä Hilja Liinamaa. Julkaissut paljon köyhälistölle rakkaiksi tulleita runoja työväen julkaisuissa. Kirjoitellut Työmies-lehteen sangen ahkerasti ja monilta eri aloilta artikkeleita, joissa ilmenee köyhälistön asialle lämmin mieli ja sosialidemokratinen katsantokanta. Erittäinkin on Hilja Pärssinen perehtynyt työläisnaisten ja -lasten suojeluslakien säädäntöön, naisten ja lasten tilaan Suomessa ja Euroopassa sekä sitä parantaviin rientoihin. Kasvatus- ja koulu-alalla on hänellä laajat tiedot ja kokemukset. Kansan valistajana kauvan tunnettu. Ottanut innokkaasti osaa työväen- ja raittiusrientoihin. Suomen sosialidemokratisen naisliiton hallinnon ja raittiuden ystäväin päätoimikunnan jäsenenä. Kirjottaa arvokasta sisältöä työläisnaisten lehteen. Viipurin läänin läntisen vaalipiirin sosialidemokratien ehdokkaana. Varmoja toiveita, että hän tulee valituksi. Kansanvaltuuskunnasta vankilaan Hilja Pärssisen puheissa ja kirjoituksissa oli isänmaallista hehkua sortokausien aikana. Kansalaissodan syttyessä Hilja Pärssinen liittyi vallankumousta tavoittelevien sosialistien rinnalle. Hän oli Hanna Karhisen ohella ainoa kansanvaltuuskuntaan valittu nainen. Hilja Pärssinen oli mm. jäsenenä lainvalmistelukunnassa sekä Otto Ville Kuusisen apuna valistusasiain kansiliassa. Kansakoulutarkastaja Jaakko Pärssinen oli kansakoulujaoston puheenjohtajana. Saksalaisten noustessa Hangossa maihin huhtikuun alussa kansanvaltuuskunta päätti paeta Viipuriin, jossa se hajosi liian monen valtuutetun paettua maasta. Hilja ja Jaakko olivat jo maaliskuun lopulla valmistautuneet lähtemään Venäjälle Helsingin levottomuuksien takia. He aikoivat paeta Siperian kautta Sveitsiin. Monien vaiheiden jälkeen he jäivät Venäjälle noin puoleksitoista vuodeksi, ja marraskuun alussa vuonna 1919 Viron viranomaiset palauttivat heidät Suomeen. Hilja Pärssinen tuomittiin valtiopetoksesta ja siihen yllyttämisestä elinkautiseen vankeuteen. Hän menetti myös kansalaisluottamuksensa loppuelämäkseen, vaikkakin päätös kumottiin myöhemmin. Myös Jaakko Pärssinen tuomittiin avunannosta valtiopetokseen ja vankeuteen, mutta hän pääsi vapauteen jo vuonna Hilja Pärssinen vapautui armahdettuna tammikuussa Elämä jatkuu ja päättyy Pariskunnan välit huononivat, kun Jaakko Pärssinen anoi itselleen armahdusta perustelunaan vaimon vaikutusvallan alaisena toimiminen. Hilja uhkasi jättää yhteisen kodin, mutta malttoi kuitenkin mielensä. Pärssisillä ei ollut omia lapsia, ja vankilavuosien jälkeen he adoptoivat muutaman vuoden väliajoin kaksi tytärtä. Pärssiset jatkoivat yhteiselämää, perustivat Viipurin Talikkalaan yksityisen yhteiskoulun ja toimivat sen opettajina Hilja Pärssinen valittiin uudelleen eduskuntaan vuonna Kansanedustajan työssään 1930-luvulla hän mm. nosti esiin naisvankien aseman. Hilja Pärssinen menehtyi uusiutuneeseen rintasyöpään Ennen Hiljan kuolemaa päättyi myös Pärssisten avioliitto. Runoilija ja kirjoittaja Hilja Pärssinen toimitti jo alakouluikäisenä Pientä Pilalehteä, johon hän kokosi vitsejä, piirroksia ja kotipiirin uutisia lemmikkieläimistä. Kirjoittamisen motiivina ei ollut yksinomaan taiteen tuottaminen vaan myös vaikuttaminen. Hilja Pärssinen toimi mm. Työläisnainen-lehden toimitussihteerinä vuosina Runot olivat Pärssiselle jatkuvasti keskeinen ilmaisukeino. Hänen tuotannostaan löytyvät omakohtaisesti tärkeät poliittiset kysymykset, kuten työväestön olojen kritiikki tai yötyön vastaisuus. Runojen teemat ulottuvat aatteellista julistusta laajemmalle alalle: joukossa on isänmaallisia ja kristillisiä sävyjä, monesti myös kauneuden ja luonnontunnelmien haltioittamia kuvauksia, juhlarunoja, kertomuksia ja satuja.

5 Maaliskuu 2013 No. 3 5 Pärssiset Johanneksessa Lähteitä: Maakauppias Salomon Pärssinen, vaimo Aleksandra Marjak, äiti Regina Laasonen sekä sisar Amalia ja veli Jaakko Pärssinen muuttivat Johanneksen Vaahtolaan vuonna 1892 Viipurin maaseurakunnasta. Heti syksyllä Jaakko Pärssinen aloitti opinnot Sortavalan seminaarissa ja marraskuussa Amalia Pärssinen avioitui Aleksanteri Pentin kanssa. Salomon, Aleksandra ja Regina palasivat Viipurin maaseurakuntaan vuonna Valmistuttuaan kansakoulunopettajaksi Jaakko Pärssinen muutti Johanneksesta 1897 Pohjan kuntaan ja avioitui opiskelijatoverinsa Hilja Liinamaan kanssa Nuori pariskunta vietti vapaa-aikaansa kansan parissa raittius- ja nuorisoseurojen ohjelmista kertoen. Muun muassa kesällä 1899 he kiersivät eteläistä Suomea Raittiuden Ystävien edustajina ja pitivät esitelmiä myös Viipurin ympäristössä. Kylväjälehden numerossa 44 ( ) kerrotaan, että Johanneksen Kirkkoniemessä heillä oli kuulijoita 35 henkeä, Kirjolassa 25, Kaijalassa 90, Vaahtolassa 70 ja Huunolassa 70. Hilja Pärssinen oli pienestä pitäen kirjoittanut runoja ja harrastus jatkui poliittisen työn ohella. Kaijala-kirjassa kerrotaan kylässä asuneesta Antti Puusasta ja hänen pojastaan Nikolaista, jotka molemmat kirjoittivat ja lausuivat runoja. Mitä Antin suurelle kirjaarkulle ja runoille tapahtui, ei ole tiedossa. Se tiedetään, että runoilijat Hilja Haahti ja Hilja Pärssinen olivat vierailleet Puusan talossa, jopa Antti Puusan kuoleman jälkeen1920-luvun loppupuolella tutkimassa Antin jäämistöä. Marjatta Haltia Ingman-Toivonen https://helda.helsinki.fi/sari Oikarinen KATIHA-tietokanta Tapahtumia Karhulassa joulukuussa 1939 Siviiliväestön evakuointi alkoi, kylä tyhjennettiin asukkaista, ja jokainen otti mukaansa sen minkä jaksoi mukanaan kantaa, kaikki muu täytyi jättää. Karjalle oli jo aikaisemmin laitettu nimilaput kaulaan ja se laskettiin maantielle vapaaksi. Kai sitä joku ajeli pois sodan jaloista. Lieneekö kylään montakaan asukasta jäänyt evakuoinnin jälkeen. Meillä olivat kuitenkin päättäneet, että me miehet sanon miehet eli äijä, isä, vanhin veljeni Unto sekä minä vielä jäämme. Toinen hevonen oli jätetty omaan käyttöön, toinen oli luovutettava armeijalle, ja sen mukana täytyi myös luovuttaa kahdet parireet. Itsellemme jäi vain ns. vaatereki. Tanssihalut heräsivät Niinpä sitten vain odottelimme. Posti sentään vielä kulki, ja saimme tietoja ja osoitteen, mihin meidän väki oli sijoitettu. Seuratalolla oli majoitettuna muutama upseeri ja jokunen lotta. Näillä heräsi halu tanssia, vaikka sota olikin jo syttynyt. Kun seuratalolla ei ollut tilaa, niin kysyivät meidän äijältä, saisivatko he tanssia meidän tuvassa. Saivat he tietysti luvan. Kaksirivisen haitarin soittaja oli saatu Marjapellonmäen maastoon majoitetuista sotilaista. Eräänä iltana meidän tuvasta oli kaikki huonekalut siirretty pois, ainoastaan seinänvieruspenkit olivat paikoillaan. Siitä hetkestä on mieleen jäänyt omituinen autiuden tunne: pimennysverhot olivat alhaalla, että ei näkyisi valoa ulos. Kun vielä sähkövaloissakin käytettiin pienvattisia lamppuja, tyhjässä tuvassa oli omituinen tunnelma. Tanssijoita taisi olla 3-4 paria kaksirivisen antaessa tahtia. Soittaja oli mielestäni jo vanhempaa ikäluokkaa oleva reserviläinen. Olin itsekin jonkin verran kaksirivisestä selvillä ja jollakin tavalla sain pari kappaletta irroteltua. Tanssihetki oli kai heille jollakin tapaa tärkeä, lienevätköhän ajatelleet, että jos nämä ovat heidän viimeiset tanssinsa. Osuuskauppa oli vielä toiminnassa, vaikka eihän siellä enää oikein asiakkaitakaan ollut; olimme Augustin ja Arvin kanssa kolmestaan. Viikkoa ennen joulua tuli Uudeltakirkolta enoni Mala yhden poikansa kanssa meille tarkoituksena jatkaa sitten yhdessä matkaa eteenpäin jonnekin Suomeen. Tavarat rekeen ja matkaan Yhdessä odoteltiin ja kuulosteltiin, että tuleman pitää. Kaupan toiminta loppui viikkoa ennen joulua. Kaupan tavaroita ei saatu siirrettyä kaikkia, kun kuorma-auto oli luovutettu jo armeijan käyttöön. Joulunalusviikolla oli Sairasen Väinö saanut jostakin käyttöönsä kuorma-auton liekö ollut armeijan. Siihen sitten lastattiin tavaroita niin paljon kuin suinkin saatiin mahtumaan. En tiedä, saatiinko siirrettyä muuta kuin sen yhden kuorman johonkin Lappeenrannan seutuville. Mekin rupesimme keräilemään sellaisia tavaroita, joita luulimme matkalla tarvittavan. Kävi kumminkin niin, että armeijan miehet tulivat ja sanoivat, että he ottavat tuon vaatereen, minkä isä oli varannut meidän tavaroidemme kuljetukseen, että se on heidän kuljetukseensa sopivampi, ja niin varmaan olikin. He jättivät kuitenkin omansa, joka oli kuskipukilla varustettu ajoreki. Ei siihen paljon tavaraa mahtunut, mutta mikäs auttoi kuin tyytyminen. Niinpä sitten pakkailimme rekeen mitä nyt sitten saimme sopimaan, sekä ruokatarvikkeita,mitä nyt sattui olemaan. Meillä kun oli aina tapana joulun edellä teurastaa sika, ja niin nytkin oli tehty. Jaoimme sian puoliksi, toinen puoli enon rekeen ja toinen meidän, siinähän sitä oli matkasärvintä. Sitten vain odottelimme ja kuulostelimme, milloin olisi lähdettävä. Sodan äänet jo alkoivat kuulua, ja jouluaattona sitten päättivät, että nyt lähdetään. Hevoset valjaisiin ja menoksi. Kuten arvata saattoikin, emmehän me Unton kanssa enää kuorman päälle sopineet, kun kuorma oli kapea ja korkea. Me sitten vain tulla kankkaloitimme polkupyörillä perästä. Kun ei mitään lumituiskuja ollut, niin hevosen kavioura oli jo niin tallaantunut, että siinä jotenkuten pääsi ajamaan, ja jotain pientä ja kevyttä oli pakettitelineellä. Miehet olivat päättäneet, että siirrymme ensin Kaijalaan, jossa vietämme joulupyhät. Saimmekin sitten majoittua Kaijalaan erääseen taloon, sillä kylä oli tietysti evakuoitu niin kuin muutkin kylät. Joitakin isäntiä oli vielä kotona; tässäkin talossa oli vielä yksi pojista kotona, mistähän syystä lienee ollut. Jouluyö pommien paukkuessa Isä kokkaili meille aattoillallisen. Illalla kävimme nukkumaan, mutta kuinkas kävikään. Yöllä johonkin aikaan heräsimme, talo tärähteli ja tuntui, kuin se olisi huojahdellut. Siihen loppuivat sen yön unet. Seuraavana päivänä isännät ihmettelivät pommitusta, kun ei siellä pitänyt olla mitään sotilaallista kohdettakaan. Pommeja oli pudoteltu pitkin peltoaukeamaa 2-3 kilometrin matkalle. Selitykseksi he arvelivat, että kun viholliskoneet eivät päässeet Viipurin päälle tai ilmatorjunnasta johtuen uskaltaneet sinne yrittääkään, niin täytyihän pommilasti johonkin pudottaa, eihän sitä voinut takaisinkaan viedä. Kaijalaan oli viholliskone tehnyt aiemmin pakkolaskun ja lentäjät olivat kuolleet. Lentäjät oli siirretty jonkin talon riiheen odottamaan ilmeisesti hautausta. Kone oli armeijan toimesta siirretty pois, ehkä siitä oli saatavissa jotain varaosia. Meidän äijä oli sen verran utelias, että kävi joulupäivänä lentäjiä siellä riihessä katsomassa, kun oli useasti ollut vainajien kanssa tekemisissä. Isä taas oli ollut armeijan varustelutöissä siellä jossakin Kolmikesälän ja Kuolemajärven välillä. Hän kävi joulupäivänä sanomassa itsensä irti niistä hommista. Hän oli mennyt vapaaehtoisesti töihin, joten pääsi niistä irtaantumaan, hänet kun oli aikanaan vapautettu kaikesta armeijaan liittyvistä toimista sairauden takia. Joulupäivänä hän kävi vielä kotona hakemassa jotain pientä ja tarpeellista. Hän kertoi olleensa syömässä, mitä oli vielä löytänyt, kun tuli kaksi suomenruotsalaista sotilasta, jotka rupesivat vaatimaan mahdollisia tavaroita itselleen. He huomasivat siinä seinällä haulikon ja kysyivät, kenen se on ja sanoivat ottavansa sen. Isä siihen, että se on hänen ja hän on vielä talossa isäntä. He huomasivat yhden huopikkaan ja kysyivät, löytyisikö sille pari. Isä sanoi, että jos he löytävät, niin saavat pitää. Taisi se pari löytyä ja olikin varmaan tarpeen niillä pakkasilla. Niine hyvineen miehet lähtivät. Kyllä suomenruotsalaisista joukoista sellainen käsitys jäi, että ne esiintyivät kun miehitysjoukot, jotka ovat kylän vallanneet. Joulupäivänä Kaijalassa ollessamme kuulostelimme lentokoneiden surinaa. Jos kuului, menimme talon navettaan, että olisi ainakin sirpalesuoja. Joulun ja tapanin vastaisena yönä ei paljon nukuttanut, kun oli jotenkin varuillaan, että tuleekohan taas pommeja alas. Evakkomatka jatkui Tapaninpäivän iltapäivällä päätettiin lähteä jatkamaan matkaa. Tulimme illansuussa Uuraaseen. Siellä eräs v.s.-mies järjesti meille yöpymispaikat kahteen tyhjään taloon. Uuraskin oli suurimmalta osin evakuoitu. Viipurin pommitusten takia oli melkein aina ilmahälytys, mutta ei Uurasta pommitettu sinä aikana, kun me siellä olimme. Seuraavana päivänä taas lähdimme matkaa jatkamaan. Uuraansalmi oli jäässä, mutta ei niin vahvassa, että se olisi voitu hevosajoneuvoilla ylittää. Lossi oli toiminnassa, niin että salmi voitiin ylittää.matka jatkui pikku saarien kautta eteenpäin. Viipurinlahti ylitettiin tietysti kapeimmalta kohtaa mantereelle. Ihmeellisesti Viipurinlahti oli jo siihen mennessä jäätynyt, kun ei laivareittejäkään ollut. Mantereelle nousimme jossain Repolan ja Karppilan välimailla; näin olen näin jälkikäteen kartasta tutkinut. Iltayö oli jo aika pitkällä ja piti ruveta etsimään yöpymispaikkaa. Miehet kävivät kysymässä taloista, eikö saisi jossain levähtää. Kkuudessa talossa kävivät,mutta sopu ei antanut tilaa. Oli kyllä kuultu että Länsi-Suomessa ei evakkoja oikein suosittu, mutta sama osattiin täälläkin. Eihän muu auttanut kuin yönselässä jatkaa matkaa. Keskiyön jälkeen eräällä metsätaipaleella oli isohko talo, ja miehet päättivät, että siihen mennään vaikka väkisin, hevosetkin täytyy saada huilaamaan. Niinpä sitten vain kolistelemaan ja herättelemään talonväkeä ylös. Talossa oli kaksi vanhapoikaisäntää, jotka heti lupasivat, että kyllä heille vaan sopii tulla, naisväkeä ei talossa näkynyt. Hevoset saatiin sisälle katokseen ja heiniä eteen. Itse saimme, kuusi kun meitä oli, majoittua suureen tupaan. Isä vielä aamuyöstä kokkaili meille sitä ruokapuolta, mitä matkassa oli, ennen kuin asetuimme makuulle. Siellä olimmekin kolme päivää, ja kun kaikki olivat kovia juttumiehiä, niin olisi varmaan mennyt enemmänkin aikaa. Isännät kovasti pyysivät olemaan niin kauan kuin haluaisimme, sillä eiväthän hekään tiennet, kuinka kauan saisivat olla, kunnes tulee lähtö evakkoon. Lähtemään hekin siitä sitten joutuivat. Mitä lienevät tuumanneet ne kuusi taloa, joissa ei sopu tilaa antanut? Mahtoiko tulla mieleen sanonta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Jatkoimme matkaa Tervajoen ym. pitäjien kautta Luumäelle. Tervajoella isä yritti kysellä erästä maalaisliittoon kuuluvaa tuttavaa. En muista, saiko hän sitä selville, muistelen nimen olleen Suuronen. Luumäellä joku v.s.- mies järjesti meille yöpymispaikat. Seuraavana päivänä saavuimme Taavetin asemalle, jossa tiemme erosivat. Siinä kävimme äijän kanssa junaan määränpäänä Kosken asema. Isä sekä vanhempi veljeni Unto sekä enoni Mala sekä hänen poikansa Martti suuntasivat matkansa Keski-Suomeen. He olivat siellä sen talven metsissä puutavaran ajossa ja tulivat sieltä 1940 kevätrospuuton aikana perheidensä luo. Minä ja äijä saavuimme Kosken asemalle, josta piti sitten matkustaa Kiskon pitäjään. Sieltä ei ollut mitään kulkuyhteyksiä Kiskoon. Äijä sanoi, että jätetään kantamukset tähän aseman odotushuoneen penkille ja lähdetään kävelemään. Hän sanoi hakevansa ne seuraavina päivinä, jos saa jostain hevosen lainaksi. Niinpä sitten vain lähdimme tallustelemaan. Oikoteitä haimme päästäksemme Kiskon pitäjän Metsolan kylään ja siellä lähinnä Sillanpään taloon. Kuinka siinä sattuikaan vai liekö äijällä ollut tietoa, matkan varrella oli talo, jossa oli äijän sisko Karoliina Koli. Siellä joimme korvikkeet ja saimme neuvoja matkan jatkamiseen. Niinpä sitten saavuimmekin Sillanpäähän oikoteitä pitkin. Minä jäin meidän sakin luo, äijä taas meni Tilkkalan taloon, jossa oli mummo ja muita meikäläisiä. Seuraavana päivänä vai liekö ollut sitä seuraavana äijä sai hevosen jostakin lainaksi ja kävi hakemassa meidän tavaramme Kosken asemalta pois. Äijä joutui taas vainajien kanssa tekemisiin. Lähelle Kosken asemaa pieneen männikköön oli pudonnut venäläinen pommikone, ja äijä tietysti uteliaisuuttaan meni katsomaan ja joutui tietysti niitä lentäjiä hautaamaan. Näin alkoi 14-vuotiaan pojan evakkotaival Kiskon pitäjässä. Aimo Kesäläinen Karhulan muistoja Valssi, sävel ja sanat Aimo Kesäläinen Karhula kaunis muistojen kylä, mielessäin, muistoissain elät sä yhä. Vaikk et sä minun siell asua sois, älä mielestäin unhoitu pois. Pärttylin mäki ja kyläojan sillat, mieleen tuo muistoisat elokuun illat. Kylän kun raitilla kuljimme illoin, mieleen jäi muistot silloin. Rokkalanjoki ja virran silta, jossa me istuimme harva se ilta. Hanhijärven sannat ja Ruuhijärven rannat, ne muistan, muistan mä ain. Kolinmäki ja Marjapellon mäki, jotka sodan myrskyt kovat ne näki. Ne muistoja, muistoja mieleen vain tuo, ei koskaan haihdu ei nuo. Haukioja ja Huumolantie, joka Karhulasta se Viipuriin vie. Se tie on monelle muistojen tie, ei se koskaan entiseen vie. Karhula, kaunis muistojen kylä, mielessäin, muistoissain elät sä yhä. Vaikk et sä minun siell asua sois, älä mielestäin unhoitu pois.

6 6 Maaliskuu 2013 No. 3 JOHANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2013 KOTISEUTUMATKA 1. VAAHTOLA, ROKKALA, KUKKOLA JA YLÄMAAN KYLÄT: Kaijala, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: HALTIANSAARI, HUUNONSAARI JA REVONSAARI: Räihälä, Rapeli, Nikkola, Pukki, Henttola, Pyökäri ja Hankala. Majoitus hotelli Lokki (täynnä) ja hotelli Viipuri. MUUT MATKAT 2. KARJALAN LIITON JUHLAT PORISSA RIIKA JA JURMALA KUNTALAISMATKA OSTOS- JA PIKKUJOULUMATKA Kohteet: Viipuri ja Johannes. Majoitus hotelli Victoria. Muutokset mahdollisia. Matkaemäntänä Johannes-Seurasta: Liisa Katajainen, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh JOHANNES-SEURAN KOTISEUTUMATKAT Vaahtola, Rokkala, Kukkola, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: Haltiansaari, Revonsaari ja Huunonsaari. MATKAOHJELMA JA REITTI LÄHTÖPÄIVÄNÄ Pe Lieto Turku Paimio Helsinki Hamina Vaalimaa Viipuri Johannes LIETO / SHELL-Roine TURKU / linja-autoasema (tilausajolaituri) Paraisten th PIIKKIÖ / Shellin pys PAIMIO / Vistamatkat, Vistantie SALO / Piihovi (tarvittaessa) ESPOO / ABC-Nihtisilta liikenneasema (tauko) HELSINKI / Kiasman pysäkki, Mannerheimintie KARHULA / Leikari (ruokailumahdollisuus) VAALIMAA / tullit + Viipurin Veikot... n /14.30 VIIPURI JOHANNES / Lokki-hotelli majoitus ja päivällinen (Lauantai) 1) Johannes / kylät ja saaret 2) Viipuri Johannes / kylät ja saaret-viipuri 1) Aamiainen hotelli Lokissa. Hotellin edestä kävellen rantaan ja veneelle ja bussilla kylille. Saarissa oloaika n. 5 tuntia. Paluu hotellille ja päivällinen. 2) Aamiainen hotelli Viipurissa. Ajo Johannekseen, jossa Lokki-hotellin edessä jako joko kävellen rantaan ja veneelle tai bussilla kylille. Saarissa oloaika n. 5 tuntia. Paluu Lokki-hotellille, josta ajo Viipuriin ja päivällinen (Sunnuntai) 1) Johannes Viipuri + kotimatka Vaalimaa Helsinki Turku 2) Viipuri + kotimatka Vaalimaa Helsinki Turku 1) Aamiainen hotellissa, tavarat bussiin, käynti muistomerkeillä. Ostoksia Viipurissa. 2) Aamiainen hotellissa, tavarat bussiin ja ostoksille esim. pellavakauppa ja tori+kauppahalli. Kotiinlähtö kauppatorilta klo 13 tienoilla, ajo Vaalimaalle tullit ja taxfree ostokset. Vaalimaalta Karhulaan, jossa ruokailumahdollisuus Leikarissa. Turkuun tuloaika n. 21. MATKAN HINTA: 1) 259 /henkilö 2) 275 /henkilö + lisäksi viisumi 60 / henkilö. Hintoihin sisältyvät seuraavat palvelut: bussimatkat Vistamatkojen hyvin varustetulla bussilla 1) majoitus Johanneksessa hotelli Lokissa H2 huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 2) majoitus Viipurissa hotelli Viipurissa H2 huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 Johannes-seuran matkaemännän (Liisa Katajainen) ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut Johannes-seuran osuus 10 /henk. Viisumikeskuksen palvelumaksu + Fennian matkustajavakuutus sekä rek. vero Venäjän valtiolle sekä toimiston viisumin täyttökustannus Venekuljetus pyritään järjestämään samalla veneellä kuin aikaisempinakin vuosina. Venekuljetuksen hinta maksetaan erikseen bussissa menomatkalla (HUOM. venekuljetuksen hinta ei sisälly perushintaan). Matkan hinta perustuu mennessä julkaistuihin ja kyseisenä päivänä voimassa oleviin hintoihin, tariffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Peruutus- ja matkaehdot saatavana toimistostamme. Vastuullinen matkanjärjestäjä matkatoimisto Vistamatkat Oy Varausmaksu 100 /henk. ilmoittautumisen jälkeen sopimuksen mukaan. Loppumaksu mennessä Viisumiohjeet ja lomake lähetetään erikseen myöhemmin, palautus mennessä. Muista, matkalle tarvitaan passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Matka Viipuriin, Kaijalaan Aika la 08. ti Matkan kokonaishinta on 323,00. Majoitus Hotelli Viipuri H2-huoneissa, aamiainen x 3 ja päivällinen x 3. Toinen perilläolopäivä vietetään Kaijalassa ja toinen Viipurissa. Muutama paikka on vapaana. Passin pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Yhteydenotot ja tarkemmat tiedot: Sirpa Helinen, puh tai sähköpostilla Littoisten Karjalaiset ry KEVÄTKOKOUS sunnuntaina klo Littoisten Monitoimitalolla. Kokouksen jälkeen vietämme tupailtaa. Tervetuloa! Hallitus.

7 Maaliskuu 2013 No. 3 7 H H H Vanha valokuvaamo kertoo H H H Valokuvan virallisena syntymäpäivänä pidetään , jolloin Pariisissa julkistettiin uusi keksintö dagerrotypia. Ensimmäinen tunnettu suomalainen valokuvaaja oli turkulainen piirilääkäri Henrik Cajander. Hän oli valokuvauksen harrastaja, jolta tunnetaan kolme dagerrokuvaa vuosilta Suomessa toimineista varhaisista valokuvaajista monet olivat täällä vain käymässä. Ensimmäiset valokuvausammattilaiset vakiintuivat Helsinkiin, Viipuriin ja Turkuun kuitenkin jo 1850-luvulla. Johannekselaisten peheiden albumeissa on hienoja henkilökuvia 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Niiden alla tai niiden takana on valokuvausliikkeiden koristeellisia logoja, jotka ovat olleet liikkeille keino mainostaa itseään kovassa paikallisessa kilpailussa. Kuvat ovat teknisesti hyvää tasoa ja säilyvät pitkään. On syytä kurkistaa hieman syvemmälle johannekselaisillekin tärkeälle ammattialalle sekä Viipurin osalta että paikallisesti. Edvard Elfström ( ) Elfström avasi ensimmäisenä valokuvausateljeen Viipurissa. Hän oli syntyjään viipurilainen ja toimi opettajana, kirjastonhoitajana, hovioikeuden kielenkääntäjänä, sekä painoasiamiehenä. Hänen valokuvausateljeensa oli kenraalikuvernööri Thesleffin talossa kesäkuusta 1859 alkaen. Ateljeeta jatkoi pian sisar Caroline Becker. Pehr Fritiof Molander ( ) Molanderin kuvaamo Walo-kuvain Tehdas toimi Viipurissa Salakkalahden lähistöllä lokakuusta 1862 vuoteen Ilmoituksissaan Molander käytti suomen kieltä ja yhtenä ensimmäisistä termiä valokuva. Jakob Indurski ( ) Vilnassa syntynyt Indurski muutti Viipuriin 1868 ja kirjavista vaiheista huolimatta asui siellä kuolemaansa asti. Ennen ateljeen perustamista Indurski otti muun muassa poliisilaitoksen tilauksesta kuvia rikollisista. Oman ateljeen ohella hän oli myöhemmin maisemaja miljöökuvaaja Viipurin ja Lappeenrannan ympäristössä. Indurski sai mainetta keisariparin Suomen-vierailun kuvaajana 1885, kuvat koottiin keisarille luovutettuun albumiin ja yleisölle kuvia myytiin kolmen markan kappalehintaan. Indursky perusti oman kuvaamon Viipuriin 1871 ja siitä tuli Viipurin merkittävimpiä. Tuotanto oli laaja ja erikoisuuksia olivat venäläisille viranomaisille tehdyt tilaustyöt luvulla hän ilmoitti erikoisalakseen lapsikuvauksen. Vuonna 1886 hän perusti suurennoslaitoksen, jossa dagerrotyypit ja käyntikorttikuvat voitiin suurentaa aina luonnolliseen kokoon asti. Vuonna 1889 Indurskille myönnettiin erikoislupa jäädä asumaan Suomeen juutalaisuudestaan huolimatta. Karkoitusuhan jälkeen ateljeetyöskentely tyrehtyi ja hän työskenteli kesäaikaan tilapäisesti Kuopiossa. Indurskin ateljee toimi varmuudella vasta 1900-luvun alussa. Valokuvaamon työtä jatkoi pitkälle luvulle Indurskin poika Julius Indurski. Thorvald Nyblin ( ) Nyblin oli syntynyt Norjassa Drammenissa, vietti lapsuutensa loppuvuodet Helsingissä ja nuoruusvuodet Yhdysvalloissa. Valokuvauksen ammatillinen rooli alkoi Yhdysvalloissa vuonna Nyblinin suvusta tuli valokuvausalan vahva toimija. Thorvaldin ohella hänen molemmat veljensä sekä lapsensa olivat valokuvausalalla. Theodor Nyblinin ensimmäinen liike toimi lyhyen aikaa Helsingissä Fabianinkadulla. Vielä samana vuonna 1897 hän muutti Viipuriin ja perusti vuoteen 1932 asti toimineen liikkeen Aleksanterinkatu 27:een. Liikkeestä muodostettiin 1918 osakeyhtiö ja toiminta haarautui myös Helsinkiin ja Vaasaan. Thorvald Nyblin valmisti myös maalattuja muotokuvia valokuvien pohjalta. Thorvaldin veli Daniel Nyblin kokosi ja julkaisi laajoja valokuvauksen opaskirjoja. Esimerkiksi vuodelta 1907 koottu Nyblinin tietolipas oli yli 200-sivuinen opas, joka kattoi kaiken tietämisen arvoisen: valokuvauksen tekniikoista, kehityskemikaaleista, painotekniikasta, omistusoikeuksista, alan hinnoittelusta, yrityksistä, alan yhdistystoiminnasta ja henkilöistä. Valokuvaamotoiminta Johanneksessa Valokuvauksen harrastus ja ammattimainen valokuvaamotoiminta alkoi Johanneksen alueella Uuraassa ja Ravansaaressa, joiden vilkas elämä tarjosi ammatinharjoitukseenkin mahdollisuuksia. Seuraavassa tiiviitä henkilötietoja, joita on pääosin poimittu valokuvataiteen museon sivustolta. Luettelosta saattaa puuttua henkilöitä, joilla on ollut esimerkiksi vahva harrastusosaaminen ja ovat toimineet omissa kyläyhteisöissään tapahtumien tallentajana ja henkilökuvaajina. Yksi tällainen persoona on opettaja Taavi Laurikainen, jonka kuvasato Johanneksen vuosilta on erityisen mittava. Johannekselaisen lukijat voivat täydentää tässä esitettyjä tietoja ja toimittaa esimerkkikuvia mainittujen kuvaajien töistä. Wilho Ketvel ( ) Ketvelillä oli omat kuvaamot Saarijärvellä ja Savonlinnassa ja sen jälkeen Uuraan Ravansaaressa Hänellä oli myös kirjansitomoyritys. Otto Laurikainen (s. 1873) Kyläkuvaajana Uuraassa n Laurikainen aloitti harrastajana ja kävi sittemmin eri tilaisuuksissa kuvaamassa pyynnöstä. Välillä kuvaustyö vei kaikki vapaa-ajat. Eugène Pikoff ( ) Pikoff syntyi Uuraassa. Hän toimi liikemiehenä, reviisorina ja kamreerina Viipurissa, Turussa ja Helsingissä. Pikoffin perhetaustat liittyvät Freyn sukuun. Pikoff oli taitava harrastajakuvaaja. Hänen kuviaan on ollut esillä ensimmäisessä yleisessä valokuvausnäyttelyssä Suomessa Näyttely järjestettiin Helsingissä Ateneumin juhlasalissa ja esillä oli toimijan töitä. Mukana oli ammattikuvaajien kuvia sekä parhaiden harrastajakuvaajien töitä koko Suomen alueelta. Tämä osoittaa Pikoffin tasoa kuvaajana. Gustaf Syversen (s. 1878) Syversen oli syntynyt Kristianiassa (Oslossa), jossa hän oli jo aloittanut valokuvausharrastuksensa. Suomessa hän asui Pyhäselässä, Johanneksessa, Viipurissa ja Helsingissä. Ammatiksi todetaan liikemies. Johanneksen vuosista ei ole tarkempia tietoja. Toivo Purhonen (s. 1896) Viipurissa syntynyt työmies ja laivuri, joka hoiti Uuraan valokuvaamoa luvuilla yhdessä vaimonsa Siiri Purhosen kanssa. Martti ja Viivi Suotamo Viipurissa syntynyt Martti Suotamo (s. 1897) sai valokuvausalan oppia 1,5 vuoden ajan Nyblinillä. Hän aloitti ammattimaisen valokuvauksen 1921 ateljeekuvaajana. Yhdessä puolisonsa Viivi Suotamon (s. 1900) kanssa perustettu Valokuvausliike Suotamo toimi Johanneksessa Yritys jatkoi toimintaansa Helsingissä Hannu Rastas Emma Marie Andersen ( ) Andersen oli syntyjään tanskalainen ja asettui Viipuriin vuonna Hän oli naimisissa valokuvaaja Lars Andersenin kanssa. Viipuriin perustettiin ensimmäinen oma kuvaamo Se toimi osoitteessa Aleksanterinkatu 25 vuoteen 1913 asti. Sen jälkeen kuvaamotoiminta siirtyi Helsinkiin (Fotografiatelier Apollo ja Foto Commerciale ). Lähteitä: Nyblinin tietolipas, 1907 Tanskalaissyntyisen Emma Marie Andersenin Viipurin Aleksanterinkatu 25:ssä sijainneen Walokuvaus Atelierin mainos sinetteineen. > Hulda Frey ja tytär Leontine. Valokuva on otettu studio ympäristössä.

8 8 Maaliskuu 2013 No. 3 JOHANNES-SEURAN RIIKA JURMALA KESÄMATKA Tämän vuoden kesämatka suuntautuu Riikaan ja Jurmalaan. Matkalla näemme Riian ja Jurmalan lisäksi myös Tallinnaa, Pärnua sekä Riianlahden rantamaisemia Pärnun ja Riian välillä. Matkaohjelma ja aikataulu: /sunnuntai / Lieto Turku Paimio Salo Helsinki Tallinna Pärnu Riika Lieto/ Shell-Roine Turku/linja-autoasema,tilausajolaituri Kaarina/ent. Paraisten th Piikkiö/Shellin pys Paimio/Vistamatkat, Vistantie Salo/Piihovi/(tarvittaessa) Suomusjärvi/ Kivihovi (tarvittaessa) Helsinki/ länsisatama lippujen jako bussissa Eckerö Line/ ms.finlandia lähtee meriaamiainen laivalla Tallinnaan saapuminen/a-terminaali Matka jatkuu ViaBalticaa pitkin kohti Pärnua, jossa pieni tauko. Rajanylitys Ainazissa Latvian puolelle illaksi Riikaan. Reitti kulkee Riian lahden rantoja seuraten Pärnusta alkaen lähes koko matkan. Majoittuminen hotelli Avalon (www.hotelavalon.eu) ja päivällinen hotellissa / maanantai / Riika Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä kaupunkikierros bussilla ja kävellen vanhassa kaupungissa. Iltapäivällä omaa aikaa kaupunkiin tutustumiseen ja ostoksiin, voimme käydä jossain isommassa ostoskeskuksessa. Ruokailu kaupungilla / tiistai / Riika-Jurmala Aamiainen hotellissa. Tänään olemme varanneet aikaa Jurmalaan. Teemme bussilla Jurmalassa pienen kierroksen, kaupunkihan on pieni idyllinen paikka hienoine huviloineen ja hiekkarantoineen, voit käydä vaikka uimassakin. Iltapäivällä paluu Riikaan, matkalla voimme poiketa tavarataloon ja voit nauttia vaikka lounaan sen monista ravintoloista. Illalla käymme Lido-ravintolakeskuksen lippulaivassa, suuressa hirsisessä ravintolassa. Voit ruokailla täällä, ota mitä itse haluat ja maksat sen mukaan kassalle. Paluu hotellille /keskiviikko Riika-Pärnu-Tallinna-Hki-Tku-Lieto Aamiainen hotellissa, jonka jälkeen tavarat bussiin. Matka Pärnuun, jossa pieni tauko ja sieltä edelleen Tallinnaan, ostoksia ja laivaan, Eckerö Linen Finlandialle, lähtö klo , Helsingissä Turun seudulla olemme n Matkan hinta: 397 /henkilö *sisältää seuraavat palvelut: bussimatkat ohjelman mukaan Vistamatkojen bussilla laivamatkat Eckerö Linen m/s Finlandialla kansipaikoin m/p meriaamiainen laivalla menomatkalla majoitus Riikassa Avalon-hotellissa **** H2 huoneissa aamiaisin päivällinen x 2 opastettu kaupunkikierros Riikassa (bussi+kävelyä) seuran matkaemännän (Liisa) ja Vistamatkojen bussinkuljettajan palvelut marginaalivero Johannes-seuran osuus 10 /henk. Ohjeita Karjalan Liiton ansiomerkkien hakua varten Johannes-Seura on perinteisesti jakanut Karjalan Liiton hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä seuratyössä ansioituneille. Jako suoritetaan kesän Johannesjuhlilla. Kaikki johannekselaiset voivat tehdä ehdotuksia siitä, kenelle merkkejä haetaan. Ehdotukset osoitetaan seuran johtokunnalle ja toimitetaan kirjallisina maaliskuun 20. päivään mennessä seuran toimistoon Piikkiöön. Ehdotusten tulee olla kahden henkilön allekirjoittamia. Seuran toimistossa on esitystä varten saatavana lomakkeita. Esitys voi olla vapaamuotoinenkin, kunhan siinä ovat seuraavat tiedot: Ehdotetun henkilön täydellinen nimi (myös entinen), synt.aika ja -paikka Nykyinen asuinpaikka Hopeista merkkiä haettaessa selvitys siitä, milloin henkilö on saanut pronssisen merkin Toiminta karjalaisseuroissa tai järjestöissä (kesto mainittava) Muu toiminta siirtoväen ja karjalaisten hyväksi Ehdotuksen tekijöiden nimet, osoitteet ja yhteystiedot. Johtokunta tekee päätöksen ansiomerkkien saajista maaliskuussa, minkä jälkeen hakemukset toimitetaan Karjalan Liittoon. Ansiomerkkien saajille lähetetään henkilökohtaiset kutsut jakotilaisuuteen. Ansiomerkkien myöntämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ja kohtuutta. Periaatteena on, että ansiomerkkejä jaetaan yksi porras kerrallaan aloittaen pronssimerkistä. Johtokunnan jäseniltä voi tarvittaessa pyytää lisätietoja esimerkiksi aikaisemmin jaetuista ansiomerkeistä. Matkan hinta perustuu vallinneisiin hintoihin, tariffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin sekä sovittuun minimilähtijämäärään, niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Vastuullinen matkanjärjestäjä Vistamatkat Oy. Matka- ja peruutusehdot toimistostamme. Matka on valmismatka. Matkan varausmaksu 100 /henkilö 1 viikko ilmoittautumisen jälkeen ja loppumaksu mennessä. Ilmoittaudu pian Liisa Katajaiselle tai matkatoimisto Vistamatkoihin, ilmoita samalla henkilötietosi ja mistä nouset bussiin ja kenen kanssa yövyt. Yhden hengen huoneesta H1 lisämaksu. Turun Karjala-Seuran vanhan ajan iltamat Iltamaperinnettä herätettiin henkiin 2. maaliskuuta Turun Karjala-Seuran voimin, ja Bore-laiva oli oivallinen juhlapaikka. Sankkaa lumisadetta uhmanneet satakunta henkeä nauttivat vajaat neljä tuntia viihdyttävästä yhdessäolosta. Turun Karjala-Seuran puheenjohtaja Mira Niittymäki kertoi puheessaan yli 70-vuotiaan seuran aktiivisesta toiminnasta omassa talossa Itäpellontiellä. Seuratyökin kaipaa hänen mukaansa työtä, työtä ja työtä. Lähes 300 jäsenestä kolmasosa käy viikoittain jonkin harrastusryhmän harjoituksissa tai tapaamisissa, esimerkiksi kuorossa, näytelmäkerhossa, kansantanssissa, käsityökerhossa. Tämän lisäksi kaikille jäsenille järjestetään yhteisiä tapahtumia. Viime vuonna uutta olivat kirpputori, joulukorttiaskartelu ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuus. Pyrimme saamaan myös nuoria mukaan toimintaan, totesi Niittymäki. Iltamissa eri kerhojen panostus näkyi ohjelmassa. Turun Karjalainen Näyttämö huvitti yleisöä lyhyillä sketsin tapaisilla laulu- ja puhe-esityksillä. Saatiin nähdä, miten pienistä asioista perheriidat voivat syntyä, ja Alfred Tannerin kupletin myötä kurkistettiin kesälesken elämään. Korkeatasoinen Turun Karjalakuoro esitti Marianna Länteen johdolla sikermän meriaiheisia lauluja, laivalla kun oltiin, sekä Unto Monosen ja Juha Watt Vainion lauluja. Äänisen aallot keinuttivat yleisön sota-ajan haikeisiin tunnelmiin. Runsaat aplodit osoittivat jälleen kerran kuoron taipuvan eri tilaisuuksiin sopivan musiikin esittämiseen. Iltamien perinteinen osuus lopuksi tunti tanssia toteutui tanssiorkesteri Legenda 66: n avulla. Sitä ennen oli Karjala-Seuran kansantanssiryhmä Kruuga esittänyt tanssiinkutsun eli sikermän tansseja menuetista valssin, tangon ja masurkan kautta karjalaiseen kansantanssiin. Yleisö pääsi mukaan kehruuvalssin askeliin. Isän puolelta muolaalaistaustainen Senni Kuisma kiitteli illan antia hauskaksi. Soile ja Markku Kilpeläinen sekä Anneli ja Niels Skovbjerg panivat jalalla koreasti tanssilattialla viimeiseen valssiin asti. Molemmat avioparit kertoivat viihtyneensä ja nauttineensa iltamista. Kuoro sai näiltä iltamavierailta erityiskiitoksia korkeatasoisesta esityksestä. Kaija Sipilä Hörkön sukuseuran & Simo Hörkön sukuyhdistyksen RUOKAKURSSI Tervetuloa, vanhat, keski-ikäiset ja nuoret, valmistamaan ja nauttimaan karjalaisia ruokia! Kurssi pidetään lauantaina klo Paimion koulukeskuksen kotitalousluokassa. Materiaalimaksu 5 euroa. Ilmoittautumiset pe mennessä tai puh Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) Piikkiö, puh Avoinna: keskiviikkoisin klo ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo (ks. sivu 2) sähköposti: Päätoimittaja: Hannu Rastas, Saksantie 89, Piikkiö Puh: Sähköposti: Lehtitoimikunta: Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 /palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: 0,35 /palstamm. Kiitosilmoitukset: 5. Tilaushinnat: Vuosikerta 28 koti- ja pohjoismaihin, muualle ulkomaille 33. Piikkiön Osuuspankki Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Taitto: Esa Haltia

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014 Yhteislaulut Joulu on taas (Trad.) :,: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. :,: :,:Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo. :,: :,:

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoo tämän vertauksen heti edellisten vertausten

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä:

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä: Sukuviesti 1/2013 Tässä viestissä: Virvon, varvon Sukuseuran uudet kotisivut Matka Karjalaan kesäkuussa 2013 Kirvun sukujen tapaaminen Orimattilassa 20.4.2013 Jäsenmaksu Sukuseuran myyntinurkka ja yhteystiedot

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot