Elintarvike. Kehittyvä. Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet 4/06. Erikoisruokavaliotuotteilla maailmanmarkkinoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Kehittyvä. Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet 4/06. Erikoisruokavaliotuotteilla maailmanmarkkinoille"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 4/06 Elintarvike Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet Erikoisruokavaliotuotteilla maailmanmarkkinoille Poronlihakauppa jämäköityy Ruokaparanteista vihdoin EU-lakipaketti Vilja-alan terveysväiteodotukset korkealla Täsmäteknologia marssii meijeriprosesseihin

2 R-sarjan monipäävaaka pysäyttää kasvavat kustannukset Jarruta pysäytä tuotehävikki. R-sarjan uusin monipäävaaka on niin tehokas, että tuotevirtaus on parantunut 20 %-sesti tuotehävikin kutistuessa samanaikaisesti. Lyhyesti sanaoen vaaka vähentää kustannusta per pakkaus. R-sarjan monipäävaaka toimitetaan helppokäyttöisellä ohjelmistolla varustettuna, johon kuuluvat apu- ja tukitoiminnat sekä sähköinen käyttöopas. Vaaka on myös varustettu kameralla, jonka avulla voidaan seurata täsmällistä tuotevirtausta milloin vaan. Nämä uudet ominaisuudet merkitsevät myös, että investointi R-sarjan monipäävaakaan maksautuu nopeasti takaisin. Ota yhteyttä myyjiimme, he kertovat lähemmin miten parantaa kustannussäästöjä. Ishida Europe AB, Geometrivägen 3-7, SE Kungens Kurva, Sweden. Puh: +46 (0) , Faksi: +46 (0) Sähköposti:

3 Kehittyvä Elintarvike 17. vuosikerta ISSN n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Raija Ahvenainen-Rantala Puh Pirjo Huhtakangas Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Hakala Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina n Toimituskunta 4/2006 Carina Ekström Jukka Hallikas Seppo Heiskanen Eeva-Liisa Lehto Markus Luhtala Mirja Mokkila Päivikki Savola Tuomo Tupasela Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka n Kansikuva Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Jonna Hautamäki Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Eerikinkatu 2 (2. krs) Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut Marianne Boström-Kouri n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Tiina Ritvanen sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) Kuva Tiina Kujala Hyvää mutta järkiruokaa usein vaikea yhtälö ratkaista Pääkirjoitus n Minulla on eräs mielenkiintoinen harrastus, tai päähänpinttymä, kuinka vain. Aina vieraillessani eri henkilöstöravintoloissa kiinnitän tietoisesti huomioita tarjottavaan ruokaan ja sen lisukkeisiin; onko ruoka herkullisen ja houkuttelevan näköistä, onko valinnanvaraa ja kuinka ravitsemukselliset näkökohdat on otettu huomioon. Työpaikkani henkilöstöravintolan tehtävä suunnitella ruokalista ei ole kadehdittava. Asiakaskunta on fyysisiltä ja ruokakulttuurisilta taustoiltaan kirjavaa. On raskasta työtä tekevää korjausmiestä, kirjanpidossa kevyttä konttorityötä ahkeroivia että mainososaston meneviä moderneja naisia, on sekä pakastepizzakulttuuriin tottuneita että kasvisruokavalioon vihkiytyneitä, puhumattakaan niistä, joiden mielestä kokeileva moderni gourmet-keittiö on se ainoa oikea. Työtoverini pohtivat usein pilke silmäkulmassa, onko meidän tapauksessamme kyseessä ravintola vai ruokala. Kyseistä toimipistettä koskevan ravintolatoimikuntamme kokoukset ovat siis olleet minulle mielenkiintoinen näköalapaikka. Voisin luonnehtia sitä läpileikkaukseksi, jos ei suomalaisesta, niin ainakin eteläsuomalaisesta kuluttajakaartista. Mielipiteiden laaja kirjo on antanut ajattelemisen aihetta, mikä on oleellisinta ruokalistaa suunniteltaessa, kun suosituimmat ruokavaihtoehdot ovat lenkki muusilla tai parsaporkkanakeitto riippuen siitä, keneltä kysyy. Erityisen tunnollisesti terveysnäkökohdat huomioivat ateriapalvelujen käyttäjät toimivat omien periaatteidensa mukaisesti, jos siihen vain tarjotaan mahdollisuus. On toki monia työpaikkaruokaloita, joiden valikoima on esimerkillinen. Kuitenkin valitettavan usein lounasravintoloiden salaattipöydät ovat masentavaa katsottavaa kesälläkin kalpeine tomaatteineen, eikä varsinaisen aterian lisukkeeksi ole saatavissa esim. höyrytettyjä kasviksia, ei edes silloin tällöin. Taloudelliset realiteetit asettavat toki omat rajansa sille, mitä joukkoruokailupaikan keittiössä on käytännössä mahdollista toteuttaa. Joukkoruokailuun keskittyneiden ketjujen eri (samaa kokoluokkaa olevien) toimipisteiden käytännön toteutuksien suuri vaihtelu herättää väistämättä ajattelemaan, että keskimäärin ollaan vielä kaukana siitä, mihin jo nyt olisi mahdollisuus. Olen välillä pohtinut, mitä muita keinoja kuin kokin reseptit ja ruokalistasuunnittelu voisi käyttää ravitsemuksellisena apuna, jos erilaisten mieltymysten yhteen sovittaminen on niin vaikeaa? Suuri osa suomalaisista, päiväkotilapsista ja koululaisista työssäkäyviin, jopa ikääntyviin henkilöihin, syö arkipäivinä yhden aterian joukkoruokailussa. Olen usein puheenvuoroissani ottanut kantaa siihen, ettei uusi teknologia saa olla itsetarkoitus, ei myöskään elintarvikesektorilla. Mutta koska joukkoruokailullamme on huomattava merkitys yleiselle kansalliselle ravitsemukselle, niin luonnollisesti kaikki tuotanto- ja elintarviketeollisuuden kehittämät uudet teknologiset mahdollisuudet ravitsemuksellisen tasapainon edistämiseksi on perusteltua käyttää hyödyksi. Harkiten. Markus Luhtala Puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry

4 Kuva VTT Kuva Turun ammattikorkeakoulu Kuva Leipätiedotus Sisältö Kansainväliset kuitumarkkinat kasvavat Kansainvälisille kuitumarkkinoille povataan valoisaa tulevaisuutta. Liukoisen kuidun markkinoiden arvon ennustetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä hieman alle 10 % ja liukenemattomien kuitujen markkinoiden vähän yli 10 %. Hernetempe uusi vaihtoehto kasvissyöjille Herneiden tempefermentoinnin lopputuloksena muodostuu valkoisen homerihmaston peittämä kakku. Se sisältää noin 40 % valkuaisaineita, hiilihydraatteja, terveellistä rasvaa, A- ja B-vitamiineja, kivennäisaineita ja kaikkia kahdeksaa välttämätöntä aminohappoa. Terveellisempiä marjamehuja uusin keinoin VTT on kehittänyt yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa kotimaisten marjojen entsyymiavusteista prosessia ja tutkinut uusien tekniikoiden hyödyntämistä terveellisempien mehujen valmistamiseksi. Pääkirjoitus: Hyvää mutta järkiruokaa usein vaikea yhtälö ratkaista... 3 Kolumni: Erikoisruokavaliotuotteilla maailmanmarkkinoille... 6 Pakina: Koiran vuonna n Ajankohtaista EU:n komissiolta vihdoin lainsäädäntöpaketti ruokaparanteista...8 Poronlihakauppa jämäköityy...10 Jaana Husu-Kallion haastattelu: Kertokaa elintarvikeketjun arjesta...13 Suomalaista järkiruokaa myös maailmanmarkkinoille Raha ja terveys puhuttavat...15 n Teema: Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet Ilmastonmuutos vaikuttaa elintarviketuotantoon Viljaperäiset ravintokuidut etenevät kansainvälisillä markkinoilla Maidon valkuais- ja rasvapitoisuus riippuvat pitkälti lehmän perimästä...20 Vilja-alan terveysväiteodotukset korkealla...22 Linkosuo juhlii perinteitä kunnioittaen Palkittu ruispaahtoleipä tutkijoiden ja teollisuusosaajien yhteinen saavutus...24 Uudet ja vanhat luontaiset makeutusaineet ja sokerit...26 Kypsennetyn perunan jäähdytys alentaa glykeemistä indeksiä...28 Hernetempe on lupaava raaka-aine Sukraloosi soveltuu monenlaisiin tuotteisiin Uusi ristisilloittava entsyymi maito- ja lihasovellutuksiin Täsmäteknologia marssii meijeriprosesseihin Terveellisempiä marjamehuja uusilla tekniikoilla...36 Uudenlainen kuivauslaitteisto sienisadon hyödyntämiseen...38 Päijät-Hämeessä koko viljaketjun kattava klusteri...39 Vääksyn Mylly jauhaa myös spelttiä...40 Ajankohtaisasiaa suolasta...42 Suomi ja Venäjä kehittävät yhdessä elintarviketurvallisuutta Tekes rahoittaa biotekniikan menetelmien käyttöönottoa n Lainsäädäntö Elintarvikehuoneistojen kiireellisin tehtävä hankkia uudelleenhyväksyntä...46 n Tiede & Tutkimus Elintarvikepellavaöljyn laatua voi parantaa tuotekohtaisesti...48 Pohjoisten yrttien aromit ja raskasmetallit suurennuslasin alla Kalkitus alensi tillin ja rakuunan kadmiumpitoisuutta...51 n Tapahtumia Ruoanvalmistustaito on viihdettä Englannissa Aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijat kokkasivat konferenssi-illallista Norjassa Culinar Cupissa palkittiin parhaat tulevaisuuden ateriat n Palstat Tunnustuksia & voittoja...49 Haarukassa Hankintaopas Nimityksiä Tapahtumia...62 n ETS-sivut Kannattajajäsenesittely: Tplus Oy...63 Jäsenesittely: Teemu Halttunen, Turun yliopisto...64 Muistokirjoitus: Timo Nurmi on poissa...64 Elintarviketuotannon erotustekniikat kehittyvät Tiina Ritvanen aloitti ETS:n sihteerinä...66 ETS-palsta Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2006 Nro Ilmestyy Teema Koneet, laitteet ja tehdaspalvelu Ravitsemus Hygienia, laboratoriotekniikat & analytiikka Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet Pakkaukset & logistiikka Koulutus & tutkimus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

5 Purjeet on nostettu. Kurssi pitää. on mukana. Kun kaksi aiemmin omia reittejään seilannutta, vahvaa miehistöä yhdistää voimansa, ovat he yhdessä entistäkin voittamattomampia. Yhdessä Interroll ja BDL ovat nyt hyvässä myötätuulessa. Tästä hyötyvät tyytyväiset asiakkaat ja monikäyttöisten rumpumoottoreiden uudet käyttäjät. Näin se käy: Lähellä asiakasta maailmalla: nopea toimitus, neuvonta ja palvelut paikan päällä. Käyttäjän tietotaito: tilaa ja energiaa säästävät rumpumoottorit elintarvikkeiden käsittelyyn, lentokentille, posti- ja lähettipalveluille, teollisuuskäyttöön jne. Ensiluokkainen laatu: luotettavat komponentit, joissa on kohtuulliset hankinta-, asennusja huoltokustannukset. Luotettava kumppani, vakuuttavat ratkaisut: kokeneen ja laajakatseisen Interrollin valikoimassa on rumpumoottoreiden ohella myös kuljetinrullia ja käyttörullia. Yhdessä nämä kaksi tarjoavat tulevaisuudessa vain parasta mitä voi saada. Kantavana voimana luovuus ja taloudellinen vahvuus. Me vakuutamme sinut. Meillä on asiantuntemus, upeat tuoteratkaisut ja luja tahto saavuttaa yhteiset päämäärät täysin purjein. Aivan tyypillistä Interrollia. Interroll Nordic A/S Martinkyläntie 53 P.O. Box 35 FIN Vantaa Phone: Fax:

6 Erikoisruokavaliotuotteilla maailmanmarkkinoille Kolumni n Elintarviketoimialan vienti suhteutettuna liikevaihtoon on yksi Suomen suurten toimialojen kehnoimmista. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että toimiala nähdään hiljalleen poisriutuvana puuhasteluna, jonka kehittämiseen ei ole halua eikä tahtoa panostaa alan ansaitsemalla tavalla. Nähdäänkö todella, että meillä on käytettävissämme koulutetut osaajat, korkeatasoiset raaka-aineet sekä modernit tuotantoprosessit? Jo historiallisina aikoina Suomesta on viety elintarvikkeita. Edelleenkin on tuotteita, joiden laatu on arvioitu asiantuntijavoimin parhaimmaksi maailmassa. Silti suomalaista elintarvikealaa ei tunneta maailmalla. Tarjotaanko vientiin tuotteita, joita on muillakin mailla tarjottavana, mutta jostakin syystä ulkomaisten kilpailijoiden tuotteet ovat maukkaampia ja mahdollisesti hinta- ja laatusuhteeltaan edullisempia? Olisiko ongelma markkinoinnissa ja erityisesti markkinoiden tuntemuksessa? On unissaankin muistettava, että ruokaa valitessaan jokainen päättää valintansa maun mukaan. Suomessa on yritetty väen väkisin nostaa hintaa ratkaisevaksi tekijäksi. Näin on tiettyjä ns. bulkkituotteita ostettaessa, mutta eihän Suomen elintarviketeollisuudelle ja raaka-ainetuotannolle ole massatuotanto kansainvälisesti edes mahdollista. Miksi ei sitten tuoteta ja viedä niitä tuotteita, mistä olisi kysyntää? Vaikka kaikenmaailman ulkomaalaiset poliitikot pitävät suomalaista ruokaa pilkkanaan, miten sitten kommentoitaisiin, kun tarvittaisiin asianmukaisia erityisruokia? Suomalaiset elintarvike- ja ravitsemusasiantuntijat ovat osanneet jo vuosia koota erilaisista sairauksista kärsiville ruokavalioita, joissa sairauksien erityistarpeet on huomioitu. Tätä osaamista olisi mahdollisuus viedä niihin maihin, joissa erityisruokavalioihin kuuluvat elintarvikkeet ja niihin liittyvä muu ravitsemusterapeuttinen osaaminen ovat vasta keksitty. Laktoosittomat tuotteet myyntivaltiksi Ruotsalaiset tietysti ovat tälläkin saralla ehtineet kunnostautua. On kuitenkin myös sairauksia, joiden esiintyminen Ruotsissa on huomattavasti vähäisempää kuin Suomessa. Siitä syystä sikäläisen elintarviketeollisuuden kiinnostus kehittää niihin sopivia elintarvikkeita on ollut olematonta. Tällainen sairaus on esimerkiksi meillä varsin yleinen laktoosi-intoleranssi. Keskieurooppalaiset ovat tosi ihastuneita Suomessa vieraillessaan, kun löytävät tavallisista ruokakaupoista ja ravintoloista laktoosittomia elintarvikkeita ja ruokalajeja. Onko asia meille jo niin tavanomainen, että emme näe siinä mahdollisuutta lähteä valmistamaan ja myymään tuotteita tai niihin liittyviä teknologioita ehkä eri makuisina, mutta oikein koottuna esim. Keski- ja Etelä-Eurooppaan tai vaikka Kiinaan, jossa maitotuotteet alkavat olla tosi trendituotteita? Kaikkien maha ei vain kestä laktoosillista maitoa! Vaihtoehtoja erikoisruokavalion tarvitsijoille Muutkin erikoisruokavaliot voisivat saada suomalaiset elintarvikeyritykset ja ravitsemisalan yritykset innovatiivisiksi. Meillä on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja erityisruokavalion tarvitsijoille, mutta harvat elintarvikeyritykset ja vielä harvemmat ravintolat ovat alkaneet markkinoida tuotteitaan ja ruokailupaikkojaan argumenteilla kaikille asiakkaille löytyy sopivaa syötävää nautittavaksi. Ravintolat ja muut ruokailupaikat saisivat varmasti lisää asiakkaita ja tunnettuutta myös turistien keskuudessa, kun erikoisruokavalion tarvitsijoille olisi tarjolla maukasta ja houkuttelevasti esille aseteltua ruokaa. Puskaradio on tehokkaampi viestintäväline kuin mikään muu media! On se aika noloa, jos yhä useammin perheen tai vaikka työporukan yhteiseksi nautinnoksi ajateltu ravintolaateria muuttuu kiusalliseksi kokemukseksi. Näin käy, kun yksi tai useampi ruokailija joutuu ensin selittämään ruokavalionsa yksityiskohtia myöten ja vastaukseksi tulee, että ei ole varmaa tietoa, mistä raaka-aineista ruuat on valmistettu tai että kokki ei juuri nyt ehdi tehdä mitään poikkeavaa. Ravitsemusterapiaa terveydenhuoltoon Ravitsemusterapia ei ole saanut (vielä) sille kuuluvaa asemaa terveydenhuollossa. Silti meiltä löytyy alan yrityksiä, joiden olisi tehokkaalla ja kohdennetulla korkeatasoisen ja asiantuntevan ravitsemustietämyksensä markkinoinnilla mahdollisuus saavuttaa lisäarvonsa mukaista kunnon liiketoimintaa eri potilasryhmien keskuudessa, ulkomaillakin. Kuluttajat kaipaavat erityistarpeidensa tyydyttämiseksi asiallista tietoa, jota nykyäänkään ei ole tietotulvasta huolimatta kovin helppo saada. Tiedon saaminen yhdistettynä herkullisen aterian nauttimiseen olisi eritysruokavalion tarpeessa olevalle todellinen nautinto! Mistä apua alan heikkoon tilanteeseen? Voisiko ratkaisu löytyä yhdistämällä voimavaroja tutkimuksen, tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin alueilla? Yksin kukaan tuskin pärjää toivotulla tavalla kivikovilla globaaleilla markkinoilla karille ajamatta. Kaikkien etu olisi yhdistää voimavaroja ja suunnata ne taistelemaan markkinaosuuksista niillä argumenteilla, mitä meillä muista maista poiketen on. On mielenkiintoista nähdä ja kuulla, kuka tai ketkä tässä vaikeassa tilanteessa kääntävät ensimmäisen kiven? Laura Sinisalo-Ojala toimitusjohtaja, THT Nutrinet Oy Kirjoittaja pariisilaisravintolassa.

7

8 EU:n komissiolta vihdoin lainsäädäntöpaketti ruokaparanteista A jankohtaista EU:n komissio julkaisi heinäkuun lopussa ehdotuksensa neljästä asetuksesta, jotka muodostavat yhdessä ns. ruokaparanteita koskevan lainsäädäntöpaketin. Ne ovat asetus elintarvikkeiden lisäaineista, elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja maustamiseksi käytetyistä ainesosista, elintarvikkeissa käytettävistä entsyymeistä sekä lisäaineiden, entsyymien ja aromien hyväksymismenettelystä. Ruokaparannepaketin lainsäädäntökäsittely vie vuosia, ja asetukset toiminevat käytännössä vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. n Asetusehdotusten päätavoite on selkeyttää lisäaineita ja aromeja koskevaa yhteisön lainsäädäntöä ja saattaa myös entsyymien käyttö nykyistä tarkemmin yhteisen lainsäädännön piiriin. Nythän entsyymeistä on ollut vain maakohtaisia säädöksiä eräissä jäsenmaissa. Monissa maissa, kuten Suomessa, entsyymien käyttöä elintarvikkeissa ovat koskeneet vain yleiset elintarvikesäädökset kahta lisäaineeksi luettua entsyymiä (invertaasi ja lysotsyymi) lukuun ottamatta. Koska kaikille em. ruokaparanteille esitetään samanlaista hyväksymismenettelyä, menettelytapa on siksi koottu yhteen ja samaan asetukseen. Lisäaineiden käyttömuutosten hallinnointi nopeutuu Elintarvikkeiden lisäaineita koskeva nykyinen yhteisölainsäädäntö on hallinnollisesti erittäin raskas ja hidas. Lisäaineista on ollut yleisperiaatteita ja niiden pakkausmerkintöjä koskeva yleisdirektiivi sekä kolme erillistä, ainekohtaista direktiiviä: direktiivit väreistä, makeutusaineista ja muista lisäaineista. Pienenkin muutoksen tekeminen hyväksytyn lisäaineen käyttökohteisiin, saati uuden, EFSAn turvalliseksi arvioiman lisäaineen hyväksyminen, on vaatinut sekä Euroopan Parlamentin että Neuvoston hyväksynnän. Proseduuri on vienyt parhaassakin tapauksessa aikaa 2 3 vuotta. Asetusehdotuksen mukaan jatkossa yksittäisten lisäaineiden käyttöä koskevat säädökset annetaan komissiosta sen jälkeen, kun jäsenmaiden asiantuntijavirkamiehet ovat käsitelleet ehdotuksen pysyvässä komiteassa. Parlamentilla olisi mahdollisuus tehdä kolmen kuukauden aikana varauma ehdotuksen hyväksymiseen ja esittää muutosta sisältöön enemmistöpäätöksellä. Kaikkien hyväksymisten lähtökohtana on EFSAn ensin tekemä turvallisuusarvio. Käyttömahdollisuuksiin ei tässä vaiheessa muutoksissa Uuteen lisäaineasetukseen on tarkoitus siirtää nykyisistä direktiiveistä niissä määritellyt käytön edellytykset, hyväksytyt aineet ja käyttökohteet sellaisenaan. Komissio käynnistää kuitenkin vuoden kuluessa asetuksen hyväksymisestä lisäaineiden tutkimusohjelman, jossa selvitetään mm. aineiden todellista käyttölaajuutta ja mahdollisuutta rajoittaa käyttökohteita tai alentaa käyttömääriä. Asetus lähtee myös siitä, että kaikkien käytössä olevien lisäaineiden turvallisuus arvioidaan uudelleen. Välillä esillä olleesta 10 vuoden määräaikaishyväksynnästä on nyt luovuttu. Aromiasetus kattaa mausteet ja makua antavat uutteet EU:n nykyisen aromiasetuksen 88/388 kattavuutta on tulkittu jäsenmaissa eri tavoin. Uuden asetuksen piiriin on selkeästi otettu myös ainesosat, joiden käyttötarkoitus elintarvikkeessa on olla lähinnä vain maun antajana. Ne on myös määritelty asetuksessa. Asetuksen liitteessä olevat enimmäisrajat biologisesti aktiivisille aineille koskevat niin aromeista kuin mausteistakin elintarvikkeeseen tulevaa ao. ainetta. Eräät ongelmakohdat poistettiin siten, että kanelin käyttö esitetään rajoitettavan vain juomiin ja leivinvalmisteisiin. Kapsaisiinin käyttö aromeissa kielletään, mutta Capsicum-suvun kasveille (paprika, chili yms.) ei esitetä mitään käyttörajoituksia ainesosina. Estragolin ja metyylieugenolin enimmäismäärää laajennettiin moniin elintarvikeryhmiin, mikä mahdollistaa salvian ja rakuunan käyttämisen niissä. Syötävistä kasveista tehdyille uutteille ei turvallisuustutkimusta Aromiaineiden turvallisuus on ollut tutkittava jo nykyisenkin niitä koskeneen asetuksen mukaan. Uuden asetuksen mukaan aromien valmistuksessa käytettävät lähtömateriaalit kootaan yhteisön luetteloon. Syötävistä kasveista voidaan kuitenkin tehdä aromivalmisteita ja ainesosia perinteisillä menetelmillä (mm. uuttaminen), vaikka kasvi ei ole luettelossa ja lopputuotteen joutumatta turvallisuusarviointiin. Kapsaisiinin käyttö aromeissa kielletään, mutta Capsicum-suvun kasveille (paprika, chili yms.) ei esitetä mitään käyttörajoituksia ainesosina. Merkintöihin tulossa tarkennuksia Aromeja tai mausteita sisältävien elintarvikkeiden ainesluettelossa riittää edelleen yleismerkintä aromeja tai mausteita. Jos ainesluettelossa tarkennetaan aromin luonnetta, niin edelleen on mahdollista käyttää luontainen -merkintää (esim. luontaisia aromeja ), jos käytetty aromi täyttää asetuksen luontaisen aromin vaatimukset. Jos tarkennus tehdään lähtömateriaalin tasolle, esim. luontaista mansikka-aromia, aromista 90 % pitää olla peräisin ko. luonnon materiaalista. Uusi asetus ei määrittele enää luontaisen kaltaista aromia, mikä käytännössä merkitsee termin käytön kieltämistä ainesluettelossa. Entsyymit yhteisöhyväksynnän piiriin Entsyymien käyttö elintarvikkeissa on lisääntynyt, mutta niitä koskevaa lainsäädäntöä on ollut vain muutamassa jäsenmaassa. Tavoitteena on, että entsyymit saadaan vastaisuudessa lisäaineiden ja aromien tavoin yhteisön lainsäädännön ja hyväksynnän piiriin. Asetusehdotuksen tavoitteena on luoda hyväksymisjärjestelmä ja saada aikaan positiiviluettelo entsyymeille, jotka on hyväksytty elintarvikekäyttöön. Hyväksynnän yhteydessä on esitettävä myös entsyymien tuotantotapa. Asetusehdotuksen henki on, että muuntogeenisten mikrobien tuottamista entsyymeistä vain ne, jotka sisältävät muuntogeenistä organismia tai koostuvat niistä, joutuvat muuntogeenisiä organismeja koske-

9 vien merkintä- ja jäljitettävyysvelvoitteiden (asetukset 1829/ 2003 ja 1830/2003) piiriin. Asetusta ei sovelleta mm. leivän, juuston ja viinin valmistuksessa käytettäviin mikrobiviljelmiin, jotka sisältävät myös niiden tuottamia entsyymejä. Näin ollen se ei muuta mitenkään näiden toimialojen perinteisiä toimintatapoja. Entsyymejä koskevat merkinnät säilynevät Elintarvikkeissa käytettävät entsyymit kuuluvat periaatteessa pakkausmerkintädirektiivin tarkoittamien ainesosien ilmoittamisvelvoitteen piiriin. Kuitenkin asetuksen perustelumuistion ja johdantolausekkeiden mukaan valtaosa elintarvikkeessa käytettävistä entsyymeistä toimii valmistuksen apuaineen tavoin tai siirtyy lopputuotteeseen ns. carry over -aineina. Näin ollen niillä ei katsottaisi enää olevan vaikutusta itse lopputuotteessa, eikä niiden käytöstä tarvitsisi ilmoittaa ainesluettelossa. Aikaisemmin lisäaineiksi katsotut, lopputuotteessa aktiiviset entsyymit on edelleen ilmoitettava myytävässä elintarvikkeessa lisäaineen tavoin ryhmänimellä ja entsyymin tarkentavalla nimellä, esim. stabilointiaine (lysotsyymi). Hyväksymismenettelyt omaan asetukseen Kaikille ruokaparanteille ehdotetaan samanlaista, nykyiseen nähden yksinkertaistettua hyväksymismenettelyä. Hakemuksen tai esityksen voivat tehdä komissio tai jäsenmaa tai muu hakija (yritys/yhteisö) komissiolle osoittaen. Hyväksynnän edellytys on EF- SAn tekemä turvallisuusarvio, jonka perusteella komissio tekee päätösesityksen. Sekä turvallisuusarvion että päätösesityksen tekemiselle annetaan tiukat muutaman kuukauden aikarajat, joilla pyritään varmistamaan hakemuksen nopea eteneminen. Hakemuksesta ilmoitetaan jäsenmaille, ja komissiota avustaa hyväksymiskäsittelyssä jäsenmaiden virkamiesten pysyvä komitea. Paketin hyväksyminen vie vuosia Ruokaparannepaketti on iso kokonaisuus. Jo tästä syystä sen lainsäädännöllinen käsittely vie vuosia. Asian etenemistä hidastanevat myös siihen liittyvät tunnetekijät ja poliittiset intohimot. Euroopan Parlamentti ei ole ollut halukas luopumaan vallasta, vaan pikemminkin päinvastoin. Joillain parlamentaarikoilla on ollut intoa ottaa kantaa niin muuntogeenisten organismien hyväksyntään kuin kontaminanttien enimmäisrajoihin ja torjunta-aineiden käyttöön hyväksyntään, vaikka ne eivät ole kuulunet Parlamentin toimivaltaan. Nähtäväksi jää, haluaako parlamentti päästää lisäaineet ja uutena asiana entsyymit samaan tilanteeseen. Hyväksynnän jälkeen asetukseen liittyy monilta osin muutaman vuoden siirtymäaikoja. Toimeenpano on iso haaste komissiolle ja ennen kaikkea EFSAlle. Mitä ilmeisintä on, että parhaassakin tapauksessa uudet asetukset toimivat käytännössä niiden tarkoittamalla joustavalla tavalla vasta noin 10 vuoden päästä. Edesmennyt Cultor yritti aikanaan tuoda Suomeen ruokaparanne-käsitteen. Hyvän termin tunnetuksi tekemisessä saatetaan nyt onnistua paremmin. Suomen EU-puheenjohtajakauteen osuva käsittelyn aloittaminen pitää toivottavasti ruokaparanne-sanaa hyvin esillä Suomenkin julkisessa sanassa. Seppo Heiskanen johtaja Elintarviketeollisuusliitto

10 Poronlihakauppa jämäköityy Poronlihalle toivotaan suurempaa kysyntää. Sitä tavoitellaan lukuisilla laatu, kehittämis ja koulutushankkeilla. Nyt poronlihalle on tehty mm. oma lajitelmamääritys. Myös poronlihan suoramyyntiä viritellään Internetissä. A jankohtaista n Kerro miulle, mitä sie porosta haluat, niin mie leikkaan sen siulle, lupsakka kemijärveläinen poroisäntä lupasi minulle. Näin sanoen hän kiteytti monen porotilallisen nykyiset aatteet: halutaan joukko vakioasiakkaita, joille toimitetaan poronlihaa mittatilaustyönä. Ilmiö vastaa eurooppalaista lähiruoka-ajattelua, toimistopäällikkö Matti Särkelä Paliskuntain yhdistyksestä kertoo. Kuluttajat haluavat laadukkaita tuotteita, samoin tietoa siitä, missä ja kenen toimesta ruoka on tuotettu. EU sallii suoramyynnin Särkelä on erityisen iloinen siitä, että poronlihan myynti teurastuspaikalta suoraan kuluttajalle voi jatkua. Suomi sai Euroopan komissiolta oikeuden poiketa tältä osin yhteisön hygieniasäädöksistä, joiden mukaan kaikki kuluttajalle myytävä liha on tarkastettava. Näin ollen poronlihaa ja poron kuivalihaa voidaan myydä teurastus- tai tuotantopaikalta suoraan kuluttajalle poronhoitoalueella. Valtioneuvosto päätti toukokuussa asiaa koskevan elintarvikelain kohdan voimaantulosta. Suurin osa poronlihasta jalostetaan Poronlihan vuotuinen kokonaistuotanto on noin 2,0 2,5 miljoonaa kiloa. Suomessa tuotetusta poronlihasta menee jalostukseen noin 70 %, suoramyyntinä kuluttajille 20 % ja poronomistajien omaan kulutukseen noin 10 %. Suuret poronlihajalostusyritykset käyttävät puolet poronlihasta, ja pienjalostajien osuus 10 on viidennes. Jalostetuista poronlihatuotteista 98 % jää kotimaan markkinoille. Myynnissä olevasta poronlihasta % on vasaa. Teurasvasat ovat noin puolen vuoden ikäisiä, ja niiden elopaino on noin 50 kiloa. Vasan teurasruho painaa noin 25 kiloa. Jonkin verran teurastetaan myös vanhempia naarasporoja eli vaatimia ja vanhempia, kastroituja, urosporoja eli teurashärkiä. Porot teurastettiin ennen poroaidoilla tai kenttäteurastamoissa. Sieltä ruhot toimitettiin edelleen välittäjille ja jatkojalostukseen. Suomen liittyminen EU: hun pakotti uudistamaan myös poronteurastuksen. Nyt valtaosa myyntiin tulevasta porosta teurastetaan EU-hyväksytyissä poroteurastamoissa. Poronlihasta tarkastetaan noin 70 %. Viime vuosina poronhoitoalueelle on rakennettu kattava poroteurastamoverkosto. Poroteurastamot ovat joko paliskuntien tai yksityisten yritysten omistamia. Useimmat teurastamot ovat EU-hyväksyttyjä. Kuva Marianne Boström Kouri Poronomistajille on kehitetty mittava koulutusohjelma poron paloittelun perusteista. Kuvassa konsultti Pentti Juotasniemi näyttää poronlihan lajitelmaleikkuuta. Poronlihan leikkuulajitelmat määritetty Poronliha on vasta nyt saanut yhdenmukaiset määritykset leikkuulajitelmiksi. Ne kehitettiin Paliskuntain yhdistyksen Porotalouden laatustrategia -hankkeen yhteydessä ja ne julkaistiin loppuvuonna Määrityksessä lajitelma kuvataan sanoin ja kuvin, samoin ilmoitetaan lihan rasvapitoisuus. Määritys sisältää leikkuun työohjeen, ohjeet pakkaamiselle, pakkausmerkinnöille, säilytykselle ja varastoinnille sekä käyttökohteet. Yhdenmukaiset lajitelmamerkinnät ovat PE, P0 P5 (taulukko). Kehitimme lajitelmamääritykset tiiviissä yhteistyössä eri asiantuntijoiden ja yritysten kanssa, konsultti Pentti Juotasniemi Ranualta kertoo. Käytimme poronlihan lajitelmamääritysten pohjana vastaavia naudan- ja sianlihan määrityksiä. Koeleikkasimme lajitelmia ja kokeilimme niiden soveltuvuutta ruoanlaittoon ja eri poronlihajalosteiden valmistukseen. Pienjalostuksen ja suoramyynnin yleistyminen lisäsivät tarvetta yhtenäisille lajitelmamäärityksille. Suuret poronlihan jalostusyritykset ovat käyttäneet aiemmin omia määrityksiään. Pienet yritykset olivat täysin vailla ohjeita. Lihaa eri käyttötarkoituksiin Poronlihaa ei eroteta koneellisesti, vaan kaikki leikkuu tehdään käsityönä. Sen sijaan kalvot poistetaan koneellisesti. Myös raavaat ja vasat käsitellään erikseen, Juotasniemi painottaa. Eri poronlihalajitelmien käyttökohteet on koottu oheiseen taulukkoon. Juotasniemen mukaan P1-lajitelmasta tulee hyvää jauhelihaa, ja se sopii pataruokiin. PE- ja P0- lajitelmat käyvät rouheeksi. P2 sopii jauhelihaksi, jos se on vasanlihaa. Se on myös hyvä säilykkeiden raaka-aineena. P3 sopii ryyni- ja keittomakkaroihin. P4 sisältää sidekudoksia, jolloin lihajalosteissa ei tarvitse käyttää sideainetta. Verrattaessa naudan- ja poronlihan lajitelmia, on naudanlihassa suurempi saanto. Naudasta saadaan enemmän arvokkaita ruhonosia. Eroavaisuuksia löytyy myös rasvan sijainnissa. Naudassa rasva on lihan sisällä, kun taas porossa lihan pinnalla. Poronlihalajitelmien käyttöönotto on helpottanut yritysten välistä kauppaa, samoin myyntiä suoraan kuluttajille, ravintoloille ja suurtalouksille. Lihalajitelmien ansiosta poronlihajalosteisiin on käytössä myös tasalaatuisempaa raaka-ainetta. Tämä on helpottanut myös jalosteiden reseptiikkaa ja valmistusta, Juotasniemi iloitsee. Hinnoittelun perusteita Poronlihan leikkuulajitelmien määritys mahdollisti myös hinnoitteluperusteiden kehittämisen, Juotasniemi sanoo. Hän on laatinut kustannuslaskentaohjelman, missä otetaan huomioon ostot, rahti, teurastus- ja muut kulut sekä varastointihävikit. Suoramyyntiä harjoittavat porotalousyrittäjät ovat saaneet koulutusta niin lihanleikkuuseen kuin myös poronlihan hinnoitte-

11 Taulukko 1. Poronlihalajitelmien käyttötarkoituksia. Soveltaen lähteestä Pentti Juotasniemi ja Paliskuntain yhdistys, Poronlihan lajitelmamääritelmät, Lajitelma Rasvapitoisuus Tuorelihan käyttö Lihanjalostus PE alle 4 % Korkeatasoinen poronkäristys Täyslihapihvit Paistaminen, keitot P0 alle 6 % Poronkäristys Täyslihapihvit Paistaminen, keitot, haudutetut ruoat P1 alle 12 % Porojauhelihana keittoihin ja muhennoksiin Poronliha kylmä-savurulla Leikkeet Poronliha kylmä-savurulla Leikkeet Kylmäsavumetvursti Porovursti Porogrillimakkarat Säilykkeet P2 alle 20 % Porojauhelihana Porovursti Porogrillimakkarat Säilykkeet P3 Jatkojalostuslajitelma Keittomakkarat Porogrillimakkarat Säilykkeet P4 Jatkojalostuslajitelma Keittomakkarat P5 Jatkojalostuslajitelma Keittomakkarat Taulukon koonnut Marianne Boström Kouri Arvostan perinteisiä pororuokia, mutta liian usein poronlihan käyttötottumukset ovat kaavoihin kangistuneita. Minusta on rohkeasti oltava ajan hengessä mukana ja kehitettävä poronlihalle uusia ruokaohjeita ja valmistustapoja. Poronliha sopii mainiosti wokkaamiseen, mistä etenkin nuoret pitävät. Savuporonliharouhe on monipuolinen raakaaine, ja sitä voi käyttää wokkiruokien lisäksi keittoihin, laatikoihin ja piirakoihin. Uutta on myös poronlihan grillaus. Vähärasvaisen poronlihan grillaus vaatii omat niksinsä, Kaaretkoski korostaa. Ennen grillausta kattaus, muut ruoat ja lisukkeet tehdään valmiiksi. Grillaukseen sopivat esimerkiksi poron fileestä tai paistista leikatut mureat pihvit. Ne paistetaan nopeasti vain minuutti tai pari puolta kohden. Vähemmän mureat grillituotteet vaativat esikypsennyksen, kuten höyrykeiton ja mahdolli- jatkuu luun. Tällöin on opeteltu mm. hinnoittelukertoimen käyttöä. Siinä eri poronlihalajitelmat saavat oman kertoimen, jonka avulla myyntihinta määritellään. Juotasniemen mukaan pienjalostajan pitäisi saada noin 60 % käyttökatetta, jotta toiminta olisi kannattavaa. Poroa wokkiin ja grilliin Luostolla Kaaretkoski edustusja juhlapalvelua pyörittävä Teija Kaaretkoski on ollut mukana hankkeissa, joissa kehitettiin uusia pororuokia. Liha on ruoanlaittoa varten valmiiksi paloiteltu. Kuvassa on puolikkaan poronvasan ruho paloiteltuna. Kuva Deliporo Oy Suomen porotalous n Poroja on hoidettu Suomen nykyisellä poronhoitoalueella jo 1700-luvulta lähtien. Lähes koko Lapin lääni sekä Oulun läänin pohjoisimmat ja itäisimmät osat ovat poronhoitoaluetta. Alue kattaa kolmanneksen Suomen maapinta-alasta. Valtio puuttui poronhoitoon jo 1898, kun se velvoitti poronomistajia perustamaan paliskunnat. Ne hallinnoivat poronhoitoaluetta ja niiden rajat ovat maantieteellisesti määritetyt. Ensimmäinen poronhoitolaki on vuodelta 1932 ja viimeisin vuodelta Nykyään paliskuntia on 56. Ne ovat pinta-aloiltaan ja poromääriltään erikokoisia. Kukin porotalousyrittäjä kuuluu osakkaana paliskuntaan ja hänen oikeutensa ja velvollisuutensa paliskuntaa kohtaan määräytyvät omistajakohtaisen poromäärän mukaan. Poronomistajia on kaikkiaan noin Paliskuntain yhdistys toimii paliskuntien yhdyssiteenä, ja sen varsinainen edustajakokous Poroparlamentti kokoontuu vuosittain kesäkuun alussa. Poronhoitolain mukaan jokaiselle porolle on leikattava omistajansa, Paliskuntain yhdistyksen hyväksymä poromerkki. Niin kutsuttuja tekoja eli leikkaustapoja on 24 ja käytössä olevia poromerkkejä yli Vuonna 2005 talven yli eläviä siitos- eli eloporoja oli noin , kun suurin sallittu määrä oli Vuosittain osa poroista tuhoutuu. Vuonna 2005 noin poroa jäi auton ja 400 junan alle. Petojen tappamina löydettiin noin poroa. Vuonna 2005 myönnettiin yhteensä 3,5 miljoonaa euroa eloporotukia, kun tuki oli 22,50 euroa eloporoa kohti. Poronlihan veroton tuottajahinta oli neljä euroa kilolta. Poron vuosi Puolivilli poro polveutuu Skandinavian villistä tunturipeurasta. Poronaaras eli vaadin vasoo yhden keskimäärin 5 7-kiloisen vasan touko-kesäkuun vaihteessa. Vuosittain syntyy noin vasaa. Vasat korvamerkitään kesällä. Poroerotusten aikana, syksystä alkutalveen, tuoretta poronlihaa on saatavissa vähittäiskaupoissa. Muulloin myynnissä on pakastettuja tuotteita, kuten fileetä, paistia, poronkäristyslihaa, verta, kieltä ja maksaa. Poroleikkeleitä ja -kylmäsavutuotteita on myynnissä ympäri vuoden. Poronlihassa on paljon proteiinia ja vähän rasvaa. Siinä on enemmän vitamiineja ja kivennäisiä kuin perinteisten tuotantoeläinten lihassa. Etenkin vasanlihan vitamiinipitoisuus on suuri. Lähteet saatavissa toimituksesta 11

12 A jankohtaista sesti marinoinnin. Lopuksi tuote grillataan, jotta saadaan kaunis pintaväri sekä tuote kuumaksi. Kaaretkosken mukaan nyt myös pientuottajilla on mahdollisuus saada grillattavaksi valmiiksi kypsennettyä poronkylkeä. Grillituotteiden kehittämisessä mukana ollut Juotasniemi lisää, ettei hänelle heti ensimmäisenä tullut mieleen, että vähärasvainen poronliha sopisi myös grillattavaksi. Toissa kesänä aloitimme taustatyöt grillituotteiden kehittämiseksi. Mukana oli muutamia hankeyrittäjiä. Päädyimme siihen tulokseen, että periaatteessa kaikki ruhonosat kelpaavat grillaukseen, kunhan kehitämme valmistustapoja. Poroboxeja pääkaupunkiin Uutuutena Juotasniemi esittelee nk. poroboxit, joihin kootaan valmiiksi eri poronlihalaatuja. Näitä laatikoita myydään talvisin esimerkiksi Lapin hiihtokeskusten vähittäiskaupoissa. Myös joissakin pääkaupunkiseudun vähittäismyymälöissä niitä on kaupan. Nyt laatikoiden myyntiä ollaan laajentamassa suoramyyntinä Internetiin. Tällöin laatikon sisältö kootaan asiakkaan toiveiden mukaan. Lisäksi laatikkoon laitetaan reseptivihkonen. Koemarkkinoinnissa asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä. Tuotteita pidettiin helppokäyttöisinä ja toimituksia nopeina. Asiakkaista kolme neljäsosaa oli tyytyväisiä kotikuljetuksiin. Jonkin verran viivästyksiä oli kuljetuksissa, samoin ongelmia kuljetusliikkeiden tiedotuksessa. Risuja sai myös ostoksen maksaminen etukäteen. Tällä hetkellä myynnissä olevat boxit ovat kiloisia, mutta kehitteillä on pienempi noin 3 5 kilon laatikko. Suunnittelemme myös terminaalin perustamista pääkaupunkiseudulle. Se tehostaisi poronlihan kylmäkuljetuksia Lapista etelään ja jakelua edelleen pääkaupunkiseudulla, Juotasniemi kertoo. Marianne Boström-Kouri vapaa toimittaja kolumbus.fi Kuva Deliporo Oy Poronlihasta voi valmistaa monenlaisia herkkuja. Kirjoittaja osallistui Kehittyvä Elintarvike lehden edustajana Tupakoulutuksesta tuotekehitykseen uutta poro ja elintarvikealalta Lapista tilaisuuteen, jonka Lapin ammattiopisto ja Paliskuntain yhdistys järjestivät Ranuan Pohjasperällä. Lisätietoja: HERKULLINEN RYPSIÖLJY osa terveellistä ruokavaliota. Omega 6 ja 3 oikeassa suhteessa. Pari lusikallista päivässä riittää. Rypsiölj öljy Joskus parhaat asiat ovat nenämme edessä. Joskus hyvätkin rasvat jäävät piiloon. Tiesitkö, että rypsiöljy sisältää terveydelle välttämättömiä omega 6- ja 3 -rasvahappoja sekä E-vitamiinia? Se soveltuu lähes kaikkeen ruoanvalmistukseen, joten varmista sinäkin osaltasi, että saamme kaikki päivittäisessä ruoassamme pari ruokalusikallista rypsiöljyä. 12

13 Kertokaa elintarvikeketjun arjesta n Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Jaana Husu- Kallio haluaa tietää, mitä Suomen elintarvikealan arjessa tapahtuu. Hän selvittää asiaa maakuntamatkoillaan, mutta toivoo myös suoria yhteydenottoja. Toivon, että elintarvikeketjun toimijat olisivat aktiivia myös minuun päin ja kertoisivat, missä Suomi menee, hän kehottaa. ELT Jaana Husu-Kallio aloitti Eviran pääjohtajana elokuun alussa. Omaan, noin 760 henkilön organisaatioonsa ja elinkeinoelämään hän on tutustunut Viikin toimitilojen lisäksi jo ns. maakuntamatkoillaan. Viikko sitten olin Turussa mukana hevitarkastuksessa, ja edellisellä viikolla Lappeenrannassa kuulin ensimmäisen kerran tukkijäärän nakerrusta tuontitukin sisältä. Se voi kantaa puustolle tuhoisaa mäntyankeroista. Molemmissa paikoissa opin uusia asioita ja näin, kuinka ylpeitä asiantuntijat ovat osaamisestaan, hän kertoo innostuneesti. Maakuntamatkat ja tutustumiset elintarvikeketjun toimijoiden arkeen jatkuvat. Seuraavat kohteet omien yksikköjen jälkeen ovat mm. kauppapuutarha, kananmunapakkaamo, leipomo-, liha- ja kala-alan yritykset. Näillä matkoilla on tärkeää tutustua sekä oman talon väkeen että elinkeinon edustajiin ja oppia molemmilta. Jotta oikeasti tietäisin, mitä kentällä tapahtuu, mikä ihmisiä huolettaa ja mitkä tehtävät ovat tärkeimpiä, sillä resurssit eivät riitä kaikkeen, hän perustelee. Valvontaa pitää priorisoida yhdessä Tasalaatuinen elintarvikevalvonta kautta maan on haasteellinen tehtävä, koska kuntien voimavarat ovat hyvin erilaisia. Husu-Kallion mielestä elintarvikeketjussa pitäisi miettiä, onko alueita, joissa tehdään turhaan työtä ja alueita, joihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarkempaa pohdintaa kaipaa myös elinkeinon ja valvonnan työnjako. Haluaisin tietää, kuinka elävää omavalvonta oikeasti on? Onko se vain mappi vai toimiiko se niin, että siitä on hyötyä ja miten se käytännössä vaikuttaa yhteistyöhön viranomaisten kanssa. En oikeasti vielä tiedä, mutta olen aidosti kiinnostunut kuulemaan kokemuksista tulevan vuoden aikana, Husu-Kallio sanoo. Kansalliset valvontaohjelmat ovat hänen mukaansa iso asia, kun siirrytään poliisityöstä auditointiin ja järjestelmän ymmärtämiseen. Kuinka hyvin löydämme kansalliset prioriteerit, ja ovatko valvojien ja elintarvikeketjun toimijoiden kriteerit samoja, Husu- Kallio pohtii. Hänen mukaansa Evira on osa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAa. Yksi tehtävä on kansallinen verkostoituminen ja sitä kautta EU-tietopankkien ja asiantuntijaverkostojen luominen. EFSA on osa jokapäiväistä työtämme ja tutkimuksemme tuottaa materiaalia EFSAn riskinarviointityöhön, hän painottaa. Ilmaston lämpeneminen tuo uhkia Husu-Kallio uskoo, että Suomen lintuinfluenssan torjuntaharjoituksia voidaan hyödyntää jatkossa, sillä bakteeritasollakin on mikrobeja, joista ei tiedetä mitään tai tarpeeksi. Olen varma, että mikrobisektorilla on vielä paljon tutkittavaa. Esimerkiksi eläintautivirukset eivät ole hävinneet mihinkään. Voisin mainita esimerkkinä kaksi aluetta, joista ei tiedetä tarpeeksi: luonto sinällään mikrobireservoaarina ja mitä tapahtuu ilmaston lämpenemisen myötä viruksille ja niiden kantajavektoreille. Tästä saatiin tuntumaa kesällä, kun tavallisesti vain Välimeren rantavaltioita kiusaava märehtijöiden virustauti iski lehmiin Hollannissa ja Belgiassa. Virus leviää polttiaisten välityksellä. Muuttaako virus muotoaan, kun ilmasto lämpenee? Entä miten punkit ja hyttyset liikkuvat ilmaston lämmetessä? Turvallisuus ja terveellisyys kulkevat käsi kädessä. Siksi Kansanterveyslaitoksen ja Eviran tulee olla todella kiinteä työpari, kun puhutaan ruuasta, Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio tähdentää. Kuva Veikko Somerpuro Jotakin tämänkaltaista voisi ennustaa myös seuraavaksi elintarvikeketjun uhkatekijäksi Euroopassa. Lisäksi ihmisten omat toimet ovat melkoisia uhkatekijöitä, kuten Itämeren saastuminen, Husu-Kallio sanoo. Pysyykö elintarvikehygienia kehityksen kyydissä? Husu-Kallio pohtii myös, pysyykö perusmikrobiologia ja elintarvikehygienia tuotekehityksen ja teknologian kyydissä? Listerian kohdalla elintarvikeketju maksoi isot oppirahat kaikkialla maailmassa. Tiedetäänkö näiden uhkatekijöiden yhteisvaikutus ihmisen terveyden ja turvallisuuden kannalta? Ilmaston lämpenemisen vaikutusten ja ihmisten aikaansaannosten tutkimuksessa tarvitaan elintarviketieteiden, biologian, lääketieteen ja muiden alojen yhteispanosta. Yksi ammattiryhmä on marginaalinen, jos haluamme saada edes jotakin hajua näistä asioista. Yhteistyötä pitää tehdä yli ammatti- ja maarajojen, hän tähdentää. Husu-Kallio muistuttaa, että turvallisuus ja terveellisyys kulkevat käsi kädessä. Tällä hetkellä ajankohtaista on koko EU:n kattavien terveysväitteiden kokoaminen ja pakkausmerkintälainsäädännön uudistus ravitsemustietojen osalta. Kansanterveyslaitoksen ja Eviran tulee olla todella kiinteä työpari, kun puhutaan ruuasta. En hyväksy, että meillä on vain valvova rooli, vaan haluamme osallistua myös näihin keskusteluihin kuluttajiemme parhaaksi. Muutama avainhenkilö puuttuu vielä Eviralaiset muuttivat alkukesästä upouuteen toimitaloon Viikin tiedepuistoon. Avainhenkilöstöstä puuttuu vielä muutama: hallinto-osaston johtaja, talouspäällikkö, tietohallintopäällikkö ja zoonoosityöryhmän vetäjä. Ns. virtuaalinen zoonoosikeskus muodostetaan Eviran ja Kansanterveyslaitoksen perusasiantuntemukseen pohjautuvaksi. Noin 760 eviralaisen johtaminen on Husu-Kallion mukaan haasteellinen tehtävä. Organisaatiossa on kaksi ääripäätä: akateemisesta vapaudesta nauttivat tutkijat ja valvontaviranomaiset, taiteilijat ja poliisit. Monenlainen ammattiosaaminen on rikkaus. Siksi on tärkeää, että ihmiset oppivat arvostamaan toistensa ammattitaitoa ja työtä. Sieltä voi saada itselleenkin jotakin hyötyä. Evirassakaan ei kukaan pärjää yksin, vaan yhteistyössä on vahvuutemme, Husu-Kallio vakuuttaa. Pirjo Huhtakangas 13

14 Suomalaista järkiruokaa myös maailmanmarkkinoille A jankohtaista Sitran Elintarvike ja ravitsemusohjelma ERAn strategia kiteytyy muutamaan sanaan: Suomesta kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä. n Strategian mukaan Suomen elintarvike- ja ravitsemusalan erityiseksi panostusalueeksi muodostuu terveysvaikutteisten ja peruselintarvikkeiden välimaastoon sijoittuvien elintarvikkeiden kehittäminen. Tässä ns. järkisyömisessä ja järkiruoassa (smart food) yhdistyvät funktionaalisten ruokien terveysvaikutukset suomalaisen perusruoan hyviin ominaisuuksiin. Strategian laatinut noin 30 asiantuntijan joukko edusti alkutuotantoa, tutkimusta, elintarviketeollisuuden isoja ja pieniä yrityksiä, kaupan alaa, julkishallintoa sekä kansanterveysorganisaatioita. Strategian toteutumista seuraa ja ohjaa strategiatyöryhmästä koottu 11-jäseninen seurantaryhmä, jonka puheenjohtaja on Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja Harry Salonaho. ERA -strategian toteuttaminen on monien toimijoiden harteilla. Sitran lisäksi mukana ovat mm. Elintarviketeollisuusliitto, MTK, elintarvikealan ja kaupan yrityksiä, järjestöjä, Kansanterveyslaitos, Tekes, Suomen Akatemia, VTT, Finpro ja Evira. Alan yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooli. Monien toimenpiteiden läpiviemiseksi tarvitaan myös ministeriötä (MMM, KTM, VM) sekä eduskunnan ja hallituksen päätöksiä. 14 Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelman Venäjä-klusterin tilaisuudessa olivat mukana mm. Lea Lastikka (vas.) Elintarviketeollisuusliiosta, Ansa Ervasti (Oy Roberts Ab) ja Mari Jämsen (Saarioinen Oy). Kuva Mari Kankkunen T&K&K -strategialla kohti huippuosaamisen keskittymää Elintarvike- ja ravitsemusalalle on valmisteilla tutkimus- ja tuotekehitysstrategia. Siinä huomioidaan T&K -asioiden lisäksi kaupallistamisen vaatimukset. Alan strategiassa ja Suomen Akatemian tieteenala-arvioinnissa tämä alue nousi tärkeäksi kehityskohteeksi. Niinpä kuluttajakäyttäytyminen, liiketoimintaosaaminen, immateriaalioikeudet ja kansainvälistyminen saanevat strategiassa erityistä huomiota. VTT:n teknologiajohtaja Juha Ahvenainen on palkattu 1.9. alkaen vetämään T&K&K -strategian luomista Sitran ERA -ohjelmaan määräaikaisesti (8 kk). Hän koordinoi 22-henkisen T&K&K -strategiatiimin työtä. Tiimissä on edustajia sekä teollisuudesta että tutkimuslaitoksista. Tavoitteena on julkaista T&K&K -toiminnan kehittämisen suuntaviivat keväällä ERA -ohjelman yhteinen tavoite on saada Suomeen Valtion tiede- ja teknologianeuvoston kriteerien mukainen elintarvike- ja ravitsemusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä, joka toimisi kiinteänä osana elintarvike- ja ravitsemusklusteria. Keskittymä koordinoi elintarvike- ja ravitsemusalan tutkimus- ja tuotekehitysstrategiaa ja tukee innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista. Huippuosaamiskeskittymän aikaansaaminen on tärkein tavoitteemme, mutta se ei ole erillinen. Moni muu ohjelman tavoite tukee sitä, ohjelmajohtaja Anu Harkki sanoo. Hän uskoo, että määrätietoisella yhteistyöllä maahamme saadaan huippuosaamiskeskittymä vuoteen 2009 mennessä. Miniklustereiden tuella maailmalle ERAn yksi toimintatapa on miniklusteritoiminta. Klustereihin kerätään monipuolista osaamista, ja yritysten tarpeet sekä tavoitteet ohjaavat osaltaan toimintaa. Erilaisilla klusterien toimintamalleilla haetaan ja kehitetään myös parhaita yhteistyön tapoja. Pk-yritysten välistä yhteistyötä ja kansainvälistymistä edistävä miniklusterikonsepti käynnistyi keväällä Pk-yritysten lisäksi miniklustereissa on mukana myös suuria yrityksiä. Marja-klusteri toteutetaan osin ulkopuolisena toimeksiantona. ERA -ohjelma on tehnyt alkusyksystä sopimuksen konsultti Veli- Markku Korteniemen kanssa. Hänen tiiminsä aloittaa työnsä syyskuussa nykytila-analyysilla. Keliakia -miniklusteri aloitti toimintansa toukokuussa Klusterin toimijoina on mm. raaka-aine-, tuotekehitys- ja diagnostiikkaosaajia. Mukana on tällä hetkellä parikymmentä yritystä, jotka yhteisvoimin parantavat kansainvälistä kilpailukykyään. Venäjä-klusteri aloitti toimintansa huhtikuussa Se kokosi yhteen noin 20 elintarvikeja ravitsemusalan yritystä. Klusteri tekee yhteistyötä Sitran Venäjä-ohjelman kanssa. Klusterissa kehitetään mm. logistisia vaihtoehtoja pienten tavaraerien viemiseksi. Järkipalaa koululaisten ravitsemus- ja välipalahanke Ohjelman tärkeä terveyden edistämisen hanke on ns. Järkipalaa -hanke. Sen tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten terveyttä lisäämällä järkevän ruokailun mahdollisuuksia ja luoda kouluruokailusta ja erityisesti välipaloista kansainvälisesti toimivia konsepteja. Taustalla on järkiruuan (smart food) tekeminen tunnetuksi. Hankkeen toimintatapana on laaja public-private-yhteistyö. Keskeisiä hankkeessa mukana olevia tahoja ovat Sitran lisäksi Kansanterveyslaitos, Kuopion yliopisto, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, VTT, Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Terveyden edistämisen kes-

15 kus, Suomen Sydänliitto, Leipätiedotus ja viisi yritystä: Valio Oy, Raisio Oyj, HK Ruokatalo Oy, Vaasan & Vaasan Oy ja Sodexho Oy. Hanke alkaa pilotein tänä syksynä, ja interventiot alkavat lasten terveystasotutkimuksilla keväällä Interventiot tuottavat tutkittua tietoa siitä, millä toimilla lasten ja nuorten ravitsemusta voidaan parantaa. Seurantaa tehdään mm. haastatteluin ja veriarvomittauksin. Mentoroinnista vauhtia maailmanmarkkinoille Mentoroinnin tavoitteena on kehittää kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkiviä elintarvike- ja ravitsemusalan yrityksiä, jotka suunnittelevat innovaation kaupallistamista. Senior advisor Heikki Kauppinen ja hänen kanssaan toimiva, alan osaajista koottu tiimi on aloittanut mentoroinnin jo muutamassa kansainvälistymiseen tähtäävässä yrityksessä. Tarve tällaiseen toimintaan on suurta. Mentorointiin pääsevät erityisesti yritykset, joilla katsotaan olevan kansainvälistymispotentiaalia. Aloitimme juuri mentoritoiminnan muun muassa Juustoportin kanssa, Kauppinen kertoo. Mentori voi tulla yrityksen hallitukseen asiantuntijajäseneksi, työskennellä yrityksessä määräaikaisesti tai toimia aktiivisena neuvonantajana tai ns. yrityskummina. Yritys osallistuu osaan kustannuksista. Pääomasijoituspäätöksiä ja imagonrakentamista ERA-ohjelmassa on varauduttu tekemään kymmenkunta pääomasijoitusta kasvu- ja kansainvälistymiskykyisiin elintarvikeja ravitsemusalan yrityksiin. Niiden kokonaissumma on noin miljoonaa euroa. Ensimmäinen sijoituspäätös on loppusuoralla. Tärkeä osa ohjelmaa on Suomen imagon rakentaminen mallimaaksi ja edelläkävijäksi alan kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Tärkeitä alan imagonrakentajia ovat elintarviketeollisuus ja Elintarviketeollisuusliitto. Myös hankkeilla oleva huippuosaamisen keskittymä olisi tärkeä imagonluoja. Ensimmäisenä konkreettisena toimena Finfood on tehnyt ERA - ohjelman rahoituksella pilottina sivuston, jossa pääsee alkuvaiheessa englanniksi ja myöhemmin myös venäjänkieliset näkemään, mitä suomalainen elintarvikeosaaminen ja ruoka ovat. Palvelu kehittyy sitä myöten, kun myös yrityksiä saadaan mukaan. Imagoa tullaan rakentamaan myös smart foodin yhteisillä esiintymisillä. Lisätietoja: Lähde: Elintarvike ja ravitsemusalan strategiaraportti; Suomi kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä. ERA-tiimin yhteystietoja: Ohjelmajohtaja Anu Harkki, puh. (09) , Sijoitusjohtaja Jukka Aaltonen, puh. (09) , Kehitysjohtaja Liisa Rosi (Marja- ja Venäjä-klusteri), puh. (09) , Projektipäällikkö Markku Mikola (Keliakia-klusteri), puh. (09) , Kehitysjohtaja Juha Ahvenainen, (T&K&K -strategia), Senior Advisor Heikki Kauppinen (mentorointi), puh , Viestintäasiantuntija Seija Kurunmäki, puh , Assistentti Sari Alfving, puh. (09) , , Assistentti Mira Kankkunen, puh. (09) , n Raha ja terveys puhuttavat n Sitran ja Taloussanomien järjestämässä Raha ja Terveys -seminaarissa runsaat 300 terveys- ja ravitsemusalan vaikuttajaa pohti, onko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä mahdottoman tehtävän edessä. Rahat ja maksajat vähenevät, mutta tehtävä työ lisääntyy. Seminaarissa kuultiin alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja ratkaisuja. Muutoksen pakko ajaa uudistuksiin Seminaarin avannut Sitran yliasiamies Esko Aho totesi, että terveydenhuoltomme kehittämisessä tarvitsemme sekä imitaatiota että innovaatiota. On pystyttävä nopeasti omaksumaan ja hyödyntämään maailmalla kehitettyjä parhaita teknologioita ja menetelmiä. Samalla pitää myös uskaltaa asettua edelläkävijäksi, uuden kehittäjäksi. Ahon mielestä Suomella on siihen loistavat edellytykset: sopivan pieni ja hyvin koulutettu väestö, huipputeknologian ja aivan erityisesti informaatioteknologian maailmanluokan osaamista, hyvin toimiva ja kehityskykyinen terveydenhuoltojärjestelmä sekä sen hallussa olevat korkealuokkaiset tietokannat. Mahdollisuuksien ohella meitä ajavat uudistuksiin myös tulevaisuuden haasteet, muutoksen pakko. Väestömme ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, elämäntapoihimme liittyvät sairaudet ja niistä aiheutuvat kustannukset lisääntyvät jyrkästi ja mikä tärkeää, tarvitsemme kipeästi uusia kilpailuetuja kyetäksemme pitämään yllä korkeaa hyvinvoinnin tasoa. Teknologia pelastajaksi? Aho uskoi, että välineet ovat käden ulottuvilla. Teknologia tarjoaa suunnattomia mahdollisuuksia tehdä asioita tehokkaammin, taloudellisemmin ja laadukkaammin. Suurin haaste ei olekaan teknologia, vaan se, miten saamme organisaatiomme, toimintatapamme ja asenteemme muuttumaan niin, että sen hyödyt saadaan käyttöön. Tarvitaan vain uusia oppeja, asenteita ja organisaatioita. Aho painotti, että voimme hankkia uutta kilpailuetua nousemalla maailman johtavaksi alueeksi paitsi uuden teknologian kehittäjänä myös sen hyödyntäjänä. Hän heittikin kysymyksen, pystymmekö näkemään edessä olevat riskit ja virittämään itsemme sellaiseen joustavuuteen, muutoshaluun ja innovatiivisuuteen, jolla käännämme uhkat mahdollisuuksiksi? Aho tähdensi, että kaiken avain on kyky etsiä ja löytää win-winasetelmia, näkymiä, jotka tarjoavat kaikille uusia mahdollisuuksia. Me suomalaiset emme ole vapaita eurooppalaisesta heikkoudesta, joka tyrehdyttää uudistukset etsimällä kaikin keinoin häviäjiä ja menettäjiä. Usein se tapahtuu vielä tavalla, jossa asioiden mittasuhteet hämärtyvät. Ryhdymme kaatamaan suuria mahdollisuuksia avaavia hankkeita mitättömiin yksityiskohtiin vetoamalla. Pois vastakohta-asetelmista! Hyvin usein nämä ongelmat liittyvät siihen, että raha ja terveys halutaan nähdä toistensa vastakohtina, ikään kuin taloudellisuus ja tehokkuus olisivat epäeettisiä. Etenkin terveydenhuollossa, jossa tarpeet aina ylittävät taloudelliset mahdollisuutemme, tehottomuus ja epätaloudellisuus ovat moraalittomia. Ne johtavat niukkojen voimavarojen hukkaantumiseen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta hyödyttömiin asioihin. Aho lopetti puheensa mieliaiheeseensa: yksityisten ihmisten oman vastuun parempaan kytkemiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Paraskaan julkinen tai yksityinen palvelu ei riitä, jos emme saa kansalaisia myös omatoimisesti kantamaan vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Niin itsestään selvältä kuin se tuntuukin, yksityinen ihminen, asiakas, potilas miten haluammekin häntä nimittää tulee tarpeineen asettaa uudistusten lähtökohdaksi. Raija Ahvenainen-Rantala 15

16 Ilmastonmuutos vaikuttaa elintarviketuotantoon Kuva Pirjo Huhtakangas Kaikista ihmistoiminnoista maanviljelys ja elintarviketuotanto on eniten alttiina ilmaston vaihteluille ja viime vuosikymmeninä myös ilmaston muutokselle. Sään ja ilmaston muutoksien äärimmäiset ilmiöt voivat aiheuttaa kokonaisia kansakuntia koskettavia katastrofeja. Teema hin ja kasvitauteihin. Toisaalta eroosio ja ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa ja kasvien talvehtiminen vaikeutuu. Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset Suomen talouteen tulevat kuitenkin kansainvälisen talouskehityksen kautta. On mahdollista, että ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisella tasolla erittäin vahingollisesti maatalouteen aiheuttaen vakavia nälänhätiä ja nostaen maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintoja. Pahimmillaan tilanne voi johtaa pakolaismäärien kasvuun ja poliittiseen epävakauteen kehitysmaissa. Suomen Akatemian ilmastonmuutosta tutkineessa 1990-luvun suurprojektissa, SILMUssa, on arvioitu, että ilmastonmuutos ei vaikuta Suomen talouteen merkittävästi käynnissä olevan vuosisadan puoleen väliin mennessä. Ilmaston muuttuessa satomäärien ennustetaan kasvavan pohjoisilla alueilla, mutta pienenevän subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla kuivuuden vuoksi. Euroopassa ilmasto lämpenee, säiden ääri-ilmiöt, kuten rajuilmat, tulvat, kuivuus ja hellejaksot yleistyvät, ja kuivuus alkaa vaivata etenkin Etelä-Eurooppaa. Kuivuus ja hellejaksot vaikeuttavat siellä maanviljelyä ja aiheuttavat satotappioita. Kehitysmaissa näköalat ovat kaikkein huonoimmat. Jo nyt pitkät kuivuudet piinaavat Afrikassa. Tilannetta pahentaa vielä eroosio väkiluvun kasvun ja lin Ihmiskunta elää ilmastohäiriöiden armoilla. Suomen historiassa ei tarvitse mennä kuin vajaat 150 vuotta ajassa taaksepäin, kun maamme väestöä kohtasi modernin ajan pahin ilmastohäiriö. Siitä seurasi katastrofaalinen kato ja nälänhätä. Yli suomalaista kuoli vuosina katovuosien seurauksena. Silloin koko Luoteis- Eurooppa oli vuosia kestäneen rajun ilmastoheilahtelun runneltavana. Tänä päivänä ainoastaan vähiten kehittyneiden valtioiden koko yhteiskunnallinen infrastruktuuri horjuu säähäiriöiden ja muiden luonnonmullistuksien johdosta. Rikkaammat maat pystyvät paremmin suojautumaan luonnontuhoilta ja korjaamaan aiheutuneet vauriot. Tosin maailman rikkaimmassa valtiossa USA:ssa viimevuotinen Katrina-hurrikaani Meksikonlahdella aiheutti myös suuren katastrofin. Se iski pahiten köyhiin, sairaisiin ja vanhuksiin, jotka eivät kyenneet hyväosaisempien tapaan suojautumaan myrskyn tuhoilta, eikä yhteiskunta ole auttanut heitä tehokkaasti. Sääja ilmastohäiriöt kohtelevat nykypäivänäkin ihmisryhmiä eri puolilla maapalloa varsin eriarvoisesti. Ilmaston muutoksista hyötyä ja haittaa Menneinä vuosisatoina Suomen maataloutta ja elintarvikehuoltoa kohdanneet äärimmäiset ilmastohäiriöt ovat esimerkkejä 1 maapallon ilmastosysteemin luonnollisista, joskin kohtalaisen harvinaisista vaihteluista. Ilmastotutkijoiden saamien tulosten mukaan maapallo on lämpiämässä, koska ihmiskunta lisää fossiilisia polttoaineita käyttämällä ilmakehän kasvihuonekaasuja. Ilmakehän CO 2 - pitoisuus on nyt yli 30 % korkeampi kuin koskaan noin vuoteen. Tilanne on siis hyvin poikkeuksellinen. Maapallon lämpötila on noussut vajaan asteen sadassa vuodessa. Lisääntynyt lämpöenergia antaa ilmastonmuutokselle ja säähäiriöille lisävoimaa. Euroopan alueella tämä merkitsee ilmastovyöhykkeiden siirtymistä pohjoisemmaksi. Välimeren pohjoisosiin tulee vähitellen alle sadassa vuodessa nykyinen Pohjois-Afrikan kuiva ilmasto. Mitä tapahtuu Suomessa? Yksi 2000-luvun suuria haasteista ja Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen painopistealue on mm. ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Suomessa ilmastonmuutos näkyy mm. siten, että talvet leudontuvat. Ilmasto muuttuu Etelä-Suomessa sellaiseksi, kuin mitä se on nykyään Saksan pohjoisosissa. Jo nyt tiedetään, että järvien ja jokien vuotuinen jääpeittoaika on lyhentynyt 1900-luvun aikana yli kahdella viikolla ilmaston leudontumisen myötä. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole mikään tulevaisuuden tapahtuma, vaan se on vallalla jo nyt. Ilmatieteen laitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut noin asteella vähän yli sadassa vuodessa. Eniten ovat lämminneet kevätkuukaudet. Suomen keskilämpötilan odotetaan nousevan 2 7 astetta vuoteen 2080 mennessä, joten odotettavissa on aiempaa suurempia muutoksia. Lämpeneminen vaikuttaa kasvien lisääntymisen ajoittumiseen, kasvukauteen, lajien levinneisyyteen ja kokoon. Suomen talouselämä hyötyy ilmastonmuutoksesta, pääosin metsäteollisuuden myönteisten näkymien ansiosta, jos tarkastellaan vain ilmastonmuutoksen kotimaisia vaikutuksia. Myös maatalous saa lisäetua pidentyneen kasvukauden ansiosta. Kasvillisuus muuttuu Voimistunut kasvihuoneilmiö vaikuttaa kasvillisuuteen kahdella tavalla. Ensinnäkin itse kasvihuonekaasut muuttavat kasvien fysiologisia toimintoja. Toisaalta lämpötila sekä sademäärän ja muiden ilmastotekijöiden muutokset vaikuttavat kasvuun, kasvuoloihin, talvehtimiseen sekä maaperän ominaisuuksiin. Ilmakehän CO 2 -pitoisuuden kasvu edistää kasvien fotosynteesiä ja tehostaa vedenkäyttöä. Kasvien tuotantopotentiaali kasvaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Muutosennusteiden miinuspuolelle jäävät sellaiset lisääntyvät vaikutukset, jotka liittyvät esimerkiksi hyönteistuhoi-

17 sääntyneen viljelysmaankäytön vuoksi. Viktoria-järven vedenpinta on alimmillaan koko tunnetun historiansa aikana. Se on vähentänyt vesivoimalla tapahtuvaa sähkövoiman tuottoa dramaattisesti, mikä vain pahentaa alueiden valtioiden ahdinkoa ja vaikeuttaa ihmisten elinoloja. Merenpinta nousee merialueilla, mikä sekin heikentää alavien rannikkomaiden elintarviketuotannon mahdollisuuksia. Ilmastoriskit kansainvälisen kokouksen teemana Kioton ilmastonmuutossopimuksella (1997) teollisuusmaat pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä ja vähentää siitä aiheutuvia haittavaikutuksia. Ilmastonmuutosta ei voida kokonaan estää, vaikka kaikki kasvihuonepäästöt saataisiin heti kuriin. Tarvitaan myös sopeutumista tuleviin muutoksiin. Minkälaisiin ilmastollisiin oloihin on lähitulevaisuudessa varauduttava ja minkälaisia seuraamuksia niistä on esimerkiksi maatalous- ja elintarviketuotantoon? Tätä on laajasti pohdittu YK:n asettamassa hallitustenvälisessä ilmastonmuutospaneelissa (IPCC) satojen asiantuntijoiden voimin jo 1990-luvun alusta lähtien. Asiantuntijatieto on saatava tehokkaasti myös yhteiskunnan päättäjien tietoon, jotta ongelmien laajuus ja vaikutukset tulisivat tiedostettua päätöksenteossa oikealla tavalla. Tätä näkökulmaa edistämään järjestettiin Espoossa kansainvälinen kokous viime heinäkuussa. Noin 250 johtavaa asiantuntijaa 60 eri maasta kokoontui pohtimaan, miten voidaan parhaiten tukea päätöksentekijöitä, joiden on ratkaistava ilmaston vaihtelun tuomia ongelmia. Konferenssia isännöivät Ilmatieteen laitos, Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) ja Columbian yliopiston yhteydessä toimiva Ilmaston ja yhteiskunnan kansainvälinen tutkimuslaitos, IRI. Miten varautua ilmastonmuutokseen? Espoossa pidetyn ilmastokokouksen loppuyhteenvedossa muistutettiin, että ilmastotietoja olisi mahdollista hyödyntää aiempaa huomattavasti tehokkaammin ja vähentää näin ilmaston luonnollisen vaihtelun ja erityisesti sen muutoksiin liittyviä riskejä. Edelleen korostettiin, että ilmastotietojen käyttöä yhteiskunnan eri osa-alueilla voitaisiin huomattavasti tehostaa. Tähän päästäisiin parhaiten, jos säähän ja ilmastoon liittyvien riskien hallinnassa otettaisiin entistä paremmin huomioon kunkin yhteiskunnan osa-alueen erityistarpeet. Elintarviketuotannon tulevaisuuden näkymät ovat kytköksissä kaikkiin muihinkin ilmastonmuutoksesta johtuviin seikkoihin. Kehittyvän maan talousvaikeudet johtavat ongelmiin maatalous- ja elintarviketuotannossa. Näiden seurauksena on usein nälänhätää, tautiepidemioita, yhteiskunnallisia levottomuuksia ja jopa aseellisia selkkauksia. Koska kehittyvissä maissa yleinen sosio-ekonominen infrastruktuuri on ohut, se on myös erittäin haavoittuva. Heikosti kehittyneiden maiden toipuminen ilmastoja säähäiriöistä vie kauan ja joidenkin maiden kansantalous jää siksi pitkiksi ajoiksi miinuksen puolelle. Heikki Nevanlinna tutkimuspäällikkö Ilmatieteen laitos Lukemista: Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumistrategia. Maa ja metsätalousministeriö, 1/2005. Luomumyyntiä edistetään italialaisvoimin BioBenessere on suuri eurooppalainen luomuhanke, jolla yritetään lisätä luomutuotteiden kulutusta. Kolmivuotisen hankkeen budjetti on 7,5 miljoonaa euroa. Mukana menekkityössä on merkittäviä italialaisia tuottajaosuuskuntia. Niiden toiminta kohdistuu mm. Isoon Britanniaan, Saksaan, Suomeen ja Sveitsiin. Hankkeen toimijat edustajat noin tuottajaa. EU rahoittaa hanketta 50 prosentin rahoitusosuudella. Lisätietoja: benessere.it Valmiita ruoka-annoksia puremisongelmaisille K ruokakaupoissa on tarjolla valmisaterioita, joiden rakenne on tavanomaista pehmeämpi. Ne sopivat puremis ja nielemisongelmista kärsiville. Valikoimassa on neljä erilaista annosateriaa, jotka voidaan lämmittää mikroaaltouunissa tai uunissa. Ateriat valmistaa Findus. Lisätietoja: ostopäällikkö Sirpa Korppinen Lindström, Ruokakesko Oy p Keliakialiitolla nettisivut ravitsemisalan ammattilaisille Gluteenitonta ammattitaidolla nettisivut syntyivät Suomen Keliakialiiton Asiakkaana keliaakikko koulutusprojektin tuloksena. Sivuilla selvitetään muun muassa, millainen sairaus keliakia on, millaisella ruokavaliolla sitä hoidetaan ja mitä ruoka aineita ruoanvalmistuksessa voidaan käyttää. Sivuilta voi myös tulostaa ja kopioida opetusmateriaalia. Sivut löytyvät osoitteesta ajankohtaista linkin alta. 17

18 Viljaperäiset ravintokuidut etenevät kansainvälisillä markkinoilla Kuva Leipätiedotus Teema Kuitumarkkinoille povataan valoisaa tulevaisuutta. Sekä terveysviranomaiset että tutkijat ovat yksimielisiä tarpeesta lisätä kuitua nykyiseen ruokavalioon. Myös kuluttajat tuntevat kohtalaisen hyvin kuitujen terveysedut. Kuiduilla rikastetut tuotteet onkin otettu hyvin vastaan. Lisäksi kuitumarkkinoilla toimii useita vahvoja yrityksiä, jotka tuottavat, jakelevat ja markkinoivat tuotteitaan tehokkaasti. 1 n Maailman kuituvalmistajat ovat vastanneet markkinoiden kysyntään erilaisilla liukoisilla ja liukenemattomilla kuituvalmisteilla. Kuitumarkkinoiden kasvun suuruuden arviointi on kuitenkin vaikeaa, sillä kuitutuotteiden hintojen ei ainakaan oleteta nousevan kovin paljon. Liukoisen kuidun markkinoiden arvon ennustetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä hieman alle 10 % ja liukenemattomien kuitujen markkinoiden hieman yli 10 %. Ravintokuidun määrä maailmanmarkkinoilla oli vuonna 2005 lähes tonnia. Liukoisten kuituvalmisteiden osuus markkinoista on noin 2/3 ja liukenemattomien kuituvalmisteiden 1/3. Suurin liukoinen kuituryhmä ovat fruktaanit, joihin kuuluvat inuliini ja erilaiset oligosakkaridit, joista tärkeimmät ovat isomalto-ja frukto-oligosakkaridit. Näiden osuus liukoisista kuitumarkkinoista on reilusti yli 60 %. Synteettisen polydekstroosin osuus on noin 20 % liukoisten kuitujen markkinoista. ß-glukaanin osuus (laskettuna 100 % valmisteeksi) on alle yhden prosentin. Liukenemattomasta kuidusta vehnäkuitu on ylivoimaisesti suurin yli 30 % osuudellaan. Muita tärkeitä liukenemattoman kuidun lähteitä ovat mm. soija ja kaura (kauran akana ja olki). Rikastettujen tuotteiden määrä moninkertaistunut Kuidun uskotaan olevan lähivuosina tärkeimpiä trendejä terveyttä edistävien elintarvikkeiden alueella (Julian Mellentin: Ten Key Trends In Functional Foods 2006). Tilastot osoittavat, että Euroopassa kuidulla rikastettujen tuotteiden määrä on 7-kertaistunut 2000-luvun aikana. Myös Japanissa ja USA:ssa kuidulla rikastettujen tuotteiden määrä on edelleen vahvassa kasvussa, vaikka noilla alueilla kuidun laaja käyttö elintarvikkeissa on alkanut jo 1990-luvun puolella. Tyypillisiä esimerkkejä ovat juomat, joissa kuidun käyttö on voimakkaasti lisääntynyt koko 2000-luvun ajan niin Euroopassa, USA:ssa kuin Aasiassakin. ß-glukaanin käyttö lisääntyy Kuidun lisääminen leipään ei ole uusi tai omaperäinen trendi, mutta vaalean leivän rikastaminen kuidulla on osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi lisätä näiden tuotteiden todellista terveellisyyttä ja terveysimagoa (McGuinan, 2006). Leipomoissa käytetään perinteisesti runsaasti liukenemattomia kuituja, mutta viime aikoina on kehitetty teknologiaa myös liukoisten kuitujen paremmalle hyödyntämiselle. Tutkimusten mukaan % ß-glukaania sisältävien jakeiden käyttö lisääntyisi leipomoissa jopa kolminkertaiseksi lähivuosien aikana. Leipomotuotteiden lisäksi ß- glukaanijakeiden käytön ennustetaan lisääntyvän erityisesti juoma- ja meijeriteollisuudessa. Runsaasti ß-glukaania (40 90 %) sisältävien jakeiden käytön uskotaan kasvavan jopa 5- kertaiseksi kliinisen ravitsemuksen puolella, erilaisissa lisäainevalmisteissa. Markkinaennusteiden mukaan ß-glukaanijakeiden Mitä ravintokuitu on? Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan ravintokuitu muodostuu sellaisista kasviperäisistä ainesosista, jotka eivät ruoansulatuksessa hajoa ohutsuolessa imeytyvään muotoon. Näitä ovat erilaiset kasvien soluseinien hiilihydraatit, resistantti tärkkelys sekä ligniini. Vedensitomiskykynsä perusteella ravintokuitu luokitellaan liukenevaan eli geeliytyvään kuituun sekä liukenemattomaan eli geeliytymättömään kuituun. Liukoisen kuidun parhaita lähteitä ovat kaura ja ohra sekä marjat, hedelmät ja palkokasvit. Liukenematonta kuitua on runsaasti täysjyvätuotteissa sekä kasviksissa. Elintarvikkeiden rikastamiseen käytettävät kuituvalmisteet poikkeavat toisistaan paitsi kemiallisen koostumuksensa ja liukoisuutensa myös mm. puhtautensa, molekyylipainonsa ja viskositeetin muodostuskykynsä sekä fermentoitavuutensa osalta. Myös niiden fysiologiset vaikutukset ovat erilaiset. n

19 Ravintokuidun saanti ja terveysvaikutukset Ravintokuidun saantisuositus on länsimaissa g päivässä. Suomessa keskimääräinen ravintokuidun saanti on 22 g päivässä, Ruotsissa on 17 g ja USA:ssa vain 11 g päivässä. Tarve kuiduilla rikastetuista, maukkaista ja helppokäyttöisistä elintarvikkeista on suuri. Ruisleipä on edelleen keskeisin ravintokuidun lähde Suomessa. Arvioiden mukaan saamme rukiista noin 40 % ravintokuidustamme. Lisäksi saamme kuitua muista leivistä, puuroista ja aamiaistuotteista. Eteläisemmässä Euroopassa suuri osa ravintokuidusta saadaan hedelmistä ja kasviksista. Riittävällä ravintokuidun saannilla voidaan ehkäistä useita elintapasairauksia, kuten liikalihavuutta, sydänja verisuonitauteja sekä 2-tyypin diabetestä. Monet kuidut auttavat myös suoliston toiminnassa. Kuitu on kuluttajien parhaiten tuntemia terveyttä edistäviä komponentteja, ja kysyntä runsaskuituisista tuotteista kasvaa jatkuvasti. Viljan jyväkuitujen yhteydessä puhutaan kanssamatkustajista, lukuisista bioaktiivista terveydelle edullisista pienyhdisteistä, jotka kulkevat jyväkuitujen mukana. Näitä ovat mm. fytoestrogeenit, fenoliset yhdisteet, sterolit ja muut lipidit, vitamiinit ja kivennäisaineet. Nämä pienyhdisteet ja itse kuitukomponentit muodostavat ravintokuitukompleksin. Vaikka viljakuituja erotettaisiinkin kokojyväviljoista, nämä pienyhdisteet kulkevat hyvin pitkälle kuitukomponentin mukana. n tuotannon arvioidaankin lähimmän viiden vuoden aikana 4-kertaistuvan (laskettuna tyypillisenä ß-glukaania sisältävänä lesevalmisteena). Viljan kuitujakeiden markkinaosuus vielä pieni Suomessa tunnetaan parhaiten viljaperäiset kuidut, joihin on pystytty kliinisissä kokeissa liittämään runsaasti terveydelle edullisia vaikutuksia. Maailman kuitumarkkinoilla näiden viljanjyvän komponentteihin perustuvien kuitujakeiden osuus on toistaiseksi kuitenkin hyvin pieni. Viljakuidut ja erityisesti ß-glukaani sekä rukiin arabinoksylaani ovat teknologisesti haasteellisimpia kuituja mm. viskositeetinmuodostuskykynsä ja tumman värinsä takia. Viljakuituja on kuitenkin viime vuosina opittu entistä paremmin käyttämään erityyppisissä tuotteissa. Myös niiden valmistusteknologia kehittyy jatkuvasti. ß-glukaani on edelleen niiden kuitujen joukossa, joiden terveysvaikutukset on kiistattomimmin osoitettu. Myös ruiskuidun terveysvaikutuksista on vankat kliiniset näytöt. Anu Kaukovirta-Norja teknologiapäällikkö, TkT VTT Lähteitä: Julian Mellentin: Ten Key Trends in Functional Foods 2006, New Nutrition Business, London Patrick McGuigan, Boom days for fortified breads, Functional Foods & Nutraceuticals, Febryary

20 Maidon valkuais- ja rasvapitoisuus riippuvat pitkälti lehmän perimästä Teema Maidon valkuais ja rasvapitoisuus sekä juustoutuminen ovat lehmän perinnöllisiä ominaisuuksia. Niihin voidaan vaikuttaa ruokinnalla rajallisesti, vain muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen tai sadasosan verran. n Tilakoon ja eläinmäärien suureneminen sekä tekniikan kehitys rehuntuotannossa ja navetassa tuovat uusia haasteita. Huolellinen rehunteko, hyvälaatuiset rehut, terveet eläimet ja tasapainoinen ruokinta sekä hyvä navetta- ja lypsyhygienia takaavat myös hyvälaatuisen maidon tuottamisen. Kuluttajat ovat yhä enemmän dieetti- ja terveystietoisia ja haluavat enemmän proteiinia ja vähemmän rasvaa. Samalla kiinnostus tyydyttämättömiin rasvahappoihin, etenkin omega- 3 -monityydyttämättömiin rasvahappoihin ja konjugoituun linolihappoon on lisääntynyt. Viimeisen vuosikymmenen aikana maidon rasvapitoisuus onkin laskenut ja valkuaispitoisuus noussut jalostuksen ja väkirehun käytön lisääntymisen sekä maidon valkuaista suosivan koostumushinnoittelun myötä. Ruokinnan vaikutus nopea, mutta pieni Ruokinnalla voidaan vaikuttaa maidon rasva- ja valkuaispitoisuuteen periaatteessa nopeasti, mutta muutokset jäävät useimmiten muutamaan prosentin kymmenykseen tai sadasosaan säilörehuvaltaisella ruokinnalla. Sen sijaan geneettiset erot eläinten välillä voivat olla rasvapitoisuudessa yli kaksi ja valkuaispitoisuudessakin yhden prosenttiyksikön verran. ProAgrian tuotostarkkailun mukaan vuonna 2005 lehmäroduistamme suomenkarja ja valtarotumme ayrshire tuottivat keskimäärin rasva- (4,35 ja 20 4,31 %) ja valkuaispitoisinta (3,46 ja 3,44 %) maitoa ja holstein-friisiläinen laihinta (rasva 3,94 %, valkuainen 3,36 %), minkä valkuais/rasvasuhde on kuitenkin parempi (85 vs. 80). Rasvan kohdalla suuremmat muutokset ovat helpommin saavutettavissa kuin valkuaisella, mikä helpottaa valkuais/rasvasuhteen muuttamista edullisemmaksi. Maidon koostumus riippuu rehuannoksen vaikutuksesta ruoansulatuskanavasta imeytyneiden lopputuotteiden suhteisiin, ravintoaineiden metaboliasta maksassa ja maitorauhasessa sekä ravintoaineiden vaikutuksesta aineenvaihduntaa sääteleviin hormoneihin. Pötsin rasvahapoista etikkahappo ja etenkin voihappo lisäävät maidon rasvapitoisuutta ja propionihappo vähentää sitä. Laidun on hyvä ja halpa rehu Laidun on luonnollisin ja halpa rehu, jonka hyväksikäyttöä tulisi tehostaa. Sisäruokinnasta laidunruokintaan siirryttäessä meijerimaidon pitoisuudet laskevat hieman, rasva enemmän kuin valkuainen, ja nousevat syksyllä sisäruokinnan alkaessa. Alimmillaan rasva on yleensä elokuussa. Laidunruokinnalla maitorasvassa on paljon monityydyttämättömiä rasvahappoja, jodiluku on korkea ja rasva on pehmeää. Nuoren lehtevän ruohon laiduntaminen on myös paras luonnollinen tapa lisätä maitoon konjugoitua linolihappoa (CLA). Sillä on todettu syöpää ja valtimokovettumia sekä rasvan synteesiä ehkäiseviä vaikutuksia koe-eläimissä. Maidon ß-karoteenin pitoisuus on myös korkea laidunruokinnalla. ß-karoteeni on herkkä UV-säteilylle. Siksi sitä on nurmisäilörehussa enemmän kuin heinässä ja nuoressa ruohossa enemmän kuin vanhassa. Myös E-vitamiinia on enemmän tuoreessa, nuoressa ruohossa kuin Kuva Tapio Tuomela/MTT:n arkisto säilötyssä ja säilörehussa enemmän kuin heinässä. E-vitamiini on tärkeä antioksidantti suojaamaan meijerituotteita hapettumiselta. Laitumella maidon antioksidanttinen suoja on suurempi, vaikka monityydyttämättömien rasvahappojen pitoisuus on korkeampi. Laitumella eläimen D-vitamiinivarastot myös täydentyvät. Teollisiin kivennäis- ja rehuseoksiin lisätään myös A-, D- ja E-vitamiineja, joten eläinten vitamiinien saanti tulee tyydytettyä myös sisäruokinnassa, vaikka perusrehuissa olisi puutteita. Luomutuotannossa synteettisten vitamiinien käyttöä ei sallita, joten eläimet ovat riippuvaisia vitamiinien saannista perusrehuista. Säilörehun laadulla suurin vaikutus Säilörehun laatu vaikuttaa maidon koostumukseen ja laatuun enemmän kuin väkirehun määrä ja koostumus. Hyvin sulava säilörehu lisää yleensä maidon pitoisuuksia. Säilörehun korjuun viivästyminen nurmen tähkimisen alkuvaiheesta viikolla tai kahdella laskee yleensä maidon valkuais- ja rasvapitoisuutta. Säilörehun käymislaatu on ehkä tärkein maidon koostumukseen ja laatuun vaikuttava tekijä. Säilöntäaineen käytöllä pyritään varmistamaan säilörehun hyvä käymislaatu ja minimoimaan säilöntätappiot. Happosäilöntäaineilla käymistä rajoitetaan, jolloin säilörehussa on enemmän sokeria jäljellä. Biologisilla säilöntäaineilla (bakteerit ja/tai entsyymit), joita suositellaan vain esikuivatulle rehulle, maitohappokäymistä pyritään edistämään. Ilman säilöntäainetta säilöttäessä onnistuminen riippuu ruohon sokeripitoisuudesta ja luontaisesta maitohappokäymisestä sekä kuiva-ainepitoisuudesta. Käymisen lisääntyminen vähentää yleensä maidon valkuaisja rasvapitoisuutta niin tuoretta kuin esikuivattuakin säilörehua syötettäessä muutoksen määrän riippuessa säilörehun sokerin ja käymishappojen määrästä. Kuiva-ainepitoisuuden noustessa säilörehun käyminen vähenee ja myös eri säilöntämenetelmien väliset erot maidon koostumuksessa pienenevät. Kesän toisella säilörehusadolla tuotetun maidon valkuais- ja rasvapitoisuudet ovat usein vähän alemmat ensimmäiseen satoon verrattuna. Kasvilajeista puna-apila joko heinäkasviseoksissa tai yksinään laskee yleensä maidon rasvapitoisuutta ja lisää rasvan linoli- ja linoleenihappo-

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Ruokamuutos-seminaari Changing Food ERA

Ruokamuutos-seminaari Changing Food ERA Ruokamuutos-seminaari Changing Food ERA 13.30 Iltapäivän teema: Kuluttajan ruokatulevaisuus 2030 Uutiset, Keijo Leppänen, uutisankkuri Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset skenaariotyön tulokset,

Lisätiedot

Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 %

Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 % Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 % - puhdas punaisen lihan lajitelma - paistit, fileet - poistettu jänteet, kalvot, näkyvä rasva, vertymät ja leimat - korkeatasoinen poronkäristys, täyslihapihvit,

Lisätiedot

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Miten syntyy luomuelintarvike? Elintarvikkeet - > 50 % maatalousperäisiä ainesosia - 95 % sääntö -

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO Merja Mattila ALV ALV tavaroissa ja palveluissa Välillinen voi olla - lain mukaan - hakeutumalla itse (vapaaehtoinen

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

YmpäristöAgro I ja II

YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Suoramyyntimahdollisuudet Lampaanlihaa

Lisätiedot

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Säätytalo Auli Vaarala Hygieniayksikkö Evira Joustavuusmissio (fact finding) Joustavuusmissio

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle!

Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle! Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle! Lapin Poron liha Tiedotustilaisuus 8.5.2009 Taustaa nimisuojajärjestelmälle Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio raakalihavalmisteet Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Määritelmä... 2 2 Raakalihavalmisteiden valmistus...

Lisätiedot

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT UUTUUSTUOTTEET PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT Aito karjalanpiirakka 4337 100 x 65 g Kypsäpakaste 6 10 220ºC Höyrytä. Voitele lämpimällä voisulalla. Jäisen tuotteen mitat: pituus 130 mm, leveys 80 mm, korkeus

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.12.2007 KOM(2007) 813 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muuntogeenisestä perunasta EH92-527-1 (BPS-25271-9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet

Lisätiedot

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT Yyteri, Pori 5.-6.5.2015 Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Pienimuotoinen tuotanto - EU asetuksissa

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ateria 2014. Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Ateria 2014. Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Ateria 2014 Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen Ravitsemushoito on keskeistä terveyden edistämisessä, hoidossa ja kuntoutuksessa "Ruoka on lääkettä." Hippokrates

Lisätiedot

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Varsinaista voimaa VARRUn päätösseminaari Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Turku 18.11.2014 Heikki Aro Tekes Copyright Tekes Biotalous? Kannattaa kysyä suomalaiselta Elintarvikkeet

Lisätiedot

Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin

Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin Pielispakari Oy Tuotteiden valmistus perinteistä käsityötä Panostus raaka aineiden, toimintatapojen ja pakkausten laatuun ja turvallisuuteen Sertifioitu

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Laki alkoholilain muuttamisesta... 1 2 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen 45 e :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset) Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA KESKUSTELU- JA TIEDOTUSTILAISUUS ENSISAAPUMISESTA JA ELINTARVIKEKULJETUKSISTA 6.9.2007 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Joni Haapanen SÄÄDÖKSET Elintarvikelaki

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS HINNOITTELU Erkki Viero HINNOITTELU TAVOITTEET SISÄLTÖ OPETTAA KUSTANNUS- VASTAAVAA HINNOITTELUA

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu Jaana Elo KoKo Palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 178/2002 Elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Ilmoitus täydennetystä elintarvikkeesta KTM asetus 726/2007 Ilmoitus suositellaan tehtäväksi ennen

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Lisäaineet ja muut elintarvikeparanteet. Lasten ruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Kirsi-Helena Kanninen

Lisäaineet ja muut elintarvikeparanteet. Lasten ruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Kirsi-Helena Kanninen Lisäaineet ja muut elintarvikeparanteet Lasten ruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Kirsi-Helena Kanninen Esityksen sisältö Lisäaineiden käyttöä koskevia sääntöjä Lastenruoissa sallitut lisäaineet

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan.

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan. Roberts MARJAHYVÄÄ Roberts Berrieissä on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Juotavat välipalat on valmistettu kokonaisista marjoista, jolloin mukana ovat myös runsaasti

Lisätiedot

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan Liha kuuluu suomalaisen ruokavalion perusraaka-aineisiin ja sen kulutus onkin kolminkertaistunut verrattuna kuuden vuosikymmenen takaiseen aikaan. Liha on

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät Tampereella 24.-25.1.2012 Kirsi-Helena Kanninen (kirsi-helena.kanninen@evira.fi,

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot