Sisällysluettelo Tervehdykset 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo Tervehdykset 3"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Tervehdykset 3 Ylistyslaulu naisille 4 5 Yli musiikin raja-aitojen 6 7 Hyvissä käsissä 8 9 Aatteen lipun alla Juhlakonsertin ohjelma Vaatteet naiset tekevät Yhdessä matkaan Varainhankintaa ja vastuunkantoa Kurkistus kulissien taakse Kohti uutta Työväen Sivistysliitto TSL Pala historiaa Hyvät juhlivat kuorolaiset, arvoisat musiikinystävät, Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoron sadan vuoden taival tarjoaa meille mielenkiintoisen näköalan sekä suomalaisen työväenaatteen että suomalaisen naisen historiaan. Kuoro on liittynyt Suomen Työväen Musiikkiliittoon ensimmäisten joukossa ja pitänyt laulullaan yllä vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon ihanteita. Kuoro on myös osa omaa poliittista historiaani. Sain ilon tutustua kuoroon 1990-luvulla varsin mieleenpainuvassa yhteydessä. TTY:n naiskuoro nimittäin esiintyi tilaisuudessa, jossa ilmoitin ensimmäisen kerran ryhtyväni presidenttiehdokkaaksi. Kuoron Timoteikvartetti oli mukana myös vaalikampanjassani. Toivotan kuorolle onnea ja menestystä myös seuraavan sadan vuoden matkalle ja kiitän yhteistyöstä suomalaisen naisen historiassa. Tarja Halonen Tasavallan presidentti Uusin voimin Musiikki tekee hyvää ihmiselle. Tämän väitteen on jokainen meistä Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoron riveissä laulaneista itse kokenut. Taiteen ja erityisesti musiikin myönteiset vaikutukset aivotoimintaan on todistettu jo tieteellisestikin. Yhdessä harrastaminen on vielä monin verroin antoisampaa kuin yksin puurtaminen. Tämä selittää, miksi kuoro on säilynyt läpi vaikeidenkin vuosikymmenien elinvoimaisena. Vanhojen ikäpolvien jälkeen on tullut aina uusia voimia viemään toimintaa eteenpäin. Suomen Työväen Musiikkiliitollakin on nyt juhlavuosi. Tampereen Työväenyhdistyksen kuorot kutsuivat 90 vuotta sitten koolle musiikkiväkeä ympäri maata perustamaan yhteistä liittoa työväen kuoroille ja soittokunnille. Liitto perustettiin täällä Tampereella 25. syyskuuta TTY:n Naiskuoro on ollut aina kantavana voimana liiton toiminnassa. Haluan tuoda laulamisen ja soittamisen riemua yhä useampien iloksi. Tiedän, että nuorekas satavuotias on tässä mukana innolla ja tarmolla. Kunnioittavat, kannustavat ja kiitolliset onnitteluni! Riitta Ollila Puheenjohtaja Suomen Työväen Musiikkiliitto Hengen ravintoa Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoron toiminta kuuluu siihen kunniakkaaseen ja ansioituneeseen kulttuurityöhön, joka viime vuosisadan alussa laitettiin liikkeelle Tampereen Työväenyhdistyksen suojissa. Sata vuotta sitten työväestön mahdollisuudet harrastaa kulttuuria ja ilmaista itseään olivat heikot. Lauluharrastus oli monelle virkistävä vastapaino vaativalle ja raskaalle työlle. Tänä päivänä moni asia on muuttunut. Mutta ihmisen tarve hankkia yhteisen harrastuksen kautta elämän sisältöä ja henkistä ravintoa ei ole kadonnut. Tampereen työväenyhdistyksen puolesta minulla on ilo ja kunnia onnitella Työväenyhdistyksen Naiskuoroa merkkipäivän johdosta. Toivon kuorolle paljon onnistumisen elämyksiä tulevien vuosien aikana! Pekka Salmi Toiminnanjohtaja Tampereen työväenyhdistys ry 3

3 Ylistyslaulu naisille Kuoron sielu ovat sen jäsenet. Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoro on aina ollut kokoelma monenlaisia, upeita ja värikkäitä naisia. Timotei-kvartetti keikkaili 1990-luvulla. Yhdessä laulaneet naiset ovat sisaria elämänsä loppuun asti. Kuoron riveissä on sen historian aikana laulanut satoja tamperelaisia naisia: nuoria äitejä ja eläkeläisiä, tehtaantyttöjä ja emäntiä, konttoristeja ja sairaanhoitajia. Kaikkina vuosikymmeninä näitä erilaisia ihmisiä on yhdistänyt yksi asia halu laulaa. Tämä into on vetänyt kuorolaiset työväentalolle viikosta toiseen opettelemaan stemmoja ja hiomaan äänten sointia. Harjoituksiin on kiirehditty raskaan päivän päätteeksi suoraan töistä tai kotiaskareiden ääreltä. Ja onpa moni kuorolainen vuosien varrella suunnannut harjoituksista vielä yövuoroon tehtaaseen tai sairaalaan. Kuoron vanhoista pöytäkirjoista käy selvästi ilmi, että laulavan naisen pulmat ovat pysyneet pitkälti samanlaisina sadan vuoden ajan: Mistä löytää aikaa sitovalle mutta antoisalle kuoroharrastukselle työn ja perheen paineessa? Jo ensimmäisenä toimintavuonna 1911 kannettiin huolta siitä, kuinka kuoro voi kehittyä, kun naiset eivät ennätä säännöllisesti harjoituksiin. Aina välillä treenit joka tapauksessa jäävät väliin innokkaimmaltakin laulajalta. Kuoron varhaisvuosilta on säilynyt erään jäsenen kirjanpito, joka listaa poissaolojen syitä: heiloissa, laittamassa halkoja pinoon, heiloissa, poissa laiskuuttaan, tekemässä suursiivoo, heiloissa. Mukana koko ikä Kuoro oli kaikki kaikessa. Se on pitänyt ihmisen koossa. Kuoron vahvuus on koko sen historian ajan vaihdellut noin 60 ja 20 laulajan välillä. Aina toisinaan tulevaisuus on vaikuttanut epävarmalta, kun joukko on ikääntynyt. Joka kerta riveihin on kuitenkin löytynyt uusia nuoria harrastajia. Tänään, vuonna 2010 kuoro voikin ylpeänä todeta olevansa yksi maamme vanhimmista edelleen toimivista kuoroista. Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuorolle leimallisia ovat olleet tavattoman pitkät, joskus lähes ihmisiän kestäneet jäsenyydet. Ennätystä taitaa pitää Eila Rasi, joka viihtyi kuorossa huimat 55 vuotta. Sirkka Atlin puolestaan liittyi mukaan 18-vuotiaana ja jäi pois tasan puoli vuosisataa myöhemmin vuonna Myös tällä hetkellä kuorossa on laulajia, jotka ovat olleet mukana kolme vuosikymmentä. Aili Kuuselalle kuoro oli tärkeä. Monessa tamperelaisperheessä Työväenyhdistyksen Naiskuoro on ollut yhteinen juttu, jonka sukupolvet jakavat. Tämäkin perinne elää: vuonna 2010 kuorossa laulaa kaksi äiti-tytär-paria. Useille jäsenille kuoro on ollut kaikki kaikessa vielä senkin jälkeen, kun terveys ei ole enää sallinut laulamista. Vuonna 1939 keuhkotautiin vain 34-vuotiaana menehtynyt Aili Kuusela on tästä yksi koskettava esimerkki. Hän halusi tulla haudatuksi yllään kuoron esiin- Kuoro veti 1960-luvulla runsaasti harrastajia. Johtajana Pertti Repo. Kuoro oli toinen elämäni: oli koti ja oli kuoro. tymisasu. Muutenkin kuoro on sadan vuoden aikana saatellut laulullaan lepoon lukuisia pitkäaikaisia jäseniään. Hillevi Saloniemi puolestaan ei antanut edes sokeutumisen lopettaa laulamista. Hän jatkoi sinnikkäästi harjoituksissa käymistä apunaan opaskoira ja nuotinlukijanaan sisarentytär. Muistot jäävät Kuoro on koko historiansa ajan yhdistänyt naisia yli kaikenlaisten rajojen. Harvassa muussa harrastuksessa kaksi- ja seitsenkymppinen tekevät rinnan töitä yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Eikä titteleillä todellakaan ole merkitystä, kun vaikea kappale viimein loksahtaa kohdalleen ja alkaa soida kauniisti. Laulavat ihmiset tulevat aina toimeen keskenään. Tiivis harjoittelu, konsertit ja esiintymismatkat ovat vuosikymmenestä toiseen hitsanneet joukon yhteen. Porukassa on naurettu tuhannet naurut, ja toisinaan itketty myös itkut. Naiset ovat eläneet mukana toisensa myötä- ja vastoinkäymisissä, tukeneet ja kuunnelleet. Rivit on koottu uudelleen niin kansalaissodan kauhujen kuin talvi- ja jatkosodan jälkeenkin. Mukaan on sadan vuoden aikana mahtunut räiskyviä persoonallisuuksia, joiden letkautukset elävät kuoron keskuudessa edelleen. Ja monesta hillitymmästäkin leidistä on matkan varrella kuoriutunut täysiverinen esiintyjä. Kunnia sadasta vuodesta siis kuuluu jokaiselle kuorossa joskus laulaneelle Päätetään perustaa Työväenyhdistyksen "naiskööri". Kuoro alkaa pitää harjoituksiaan Ulkotyöväen talolla, eli nykyisessä hotelli Pinjan rakennuksessa Satakunnankadulla Kuoro harjoittelee alkuvuosina lähinnä omaksi ilokseen ja esiintyy vain omissa pienimuotoisissa huvitilaisuuksissaan Kuorolaisilta aletaan kerätä jäsenmaksua. Työttömät saavat vapautuksen Kuoron koko johtokunta on ihmeen kaupalla säilyttänyt kansalaissodassa henkensä, vaikka useimmat ovat olleet vankileirillä. Toiminta saattaa siis jatkua Perustetaan Suomen Työväen Musiikkiliitto, johon kuoro heti liittyy Suomi itsenäistyy 4 5

4 Yli musiikin raja-aitojen Musiikissaan Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoro ei ole koskaan tyytynyt helppoihin ratkaisuihin. Ohjelmistoon on sadan vuoden aikana mahtunut niin kansanlauluja, klassisia kuoroteoksia kuin pop-musiikkiakin. Kaikkea tekemistä on leimannut taiteellinen kunnianhimo. Kuoron ohjelmisto oli taiteellisesti kunnianhimoinen heti alkuvuosina. Kuoron rima oli korkealla heti ensimmäisissä, syksyllä 1910 pidetyistä harjoituksissa. Silloin alettiin opetella Oskar Merikannon neliäänistä sävellystä Kantelettaren runoon Onpa tietty tietyssäni. Nyt sata vuotta myöhemmin kuoro avaa juhlakonserttinsa samalla, varsin haastavalla kappaleella. Ohjelmisto koostui muutenkin alusta lähtien koti- ja ulkomaisen kuoromusiikin parhaimmistosta. Kuoron konserteissa 1920-luvulla kaikuivat niin Sibeliuksen kuin Beethoveninkin sävelet. Kuoro on myös kautta historiansa nostanut esiin uusia teoksia ja säveltäjänimiä. Kuoron pitkäaikaisin johtaja Elias Kiianmies oli tunnustettu säveltäjä ja sovittaja, ja monet hänen kappaleensa on kuultu ensimmäisen kerran Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoron esittäminä. Myöhemmin, 1970-luvulla kuoro tilasi useita sävellyksiä nuorelta tamperelaiskyvyltä Asko Vileniltä ja nosti osaltaan häntä tunnetuksi. Seuraavalla vuosikymmenellä vuorossa olivat Vesa Tuomen kuorolle tilaustyönä tekemät monet sävellykset ja sovitukset. Aatetta unohtamatta Kuoron periaatteena on aina ollut, että työväenkulttuuriin kuuluu kaikenlainen musiikki. Tasa-arvon ja demokratian ihanteet ovat joka tapauksessa kulkeneet yhtenä kantavana teemana kuoron ohjelmistossa halki vuosikymmenten. Moni kuoron vuosien varrella esittämä teksti kuulostaa edelleen hätkähdyttävän ajankohtaiselta. Tänäkin päivänä voi allekirjoittaa Elvi Sinervon unelman maailmasta, jossa kaikilla jotka tekevät työtä olisi oikeus työnsä hedelmiin. Yhtä lailla aikaa on kestänyt Arvo Turtiaisen ihmettely, milloin oikein naisille saadaan sama palkka samasta työstä. Sibeliuksen Väinönvirren laulaminen Vaasan sinfoniaorkesterin kanssa sai kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä. Kaj Chydeniuksen kappaleet kuuluvat monen kuorolaisen omiin suosikkeihin. Esimerkiksi Chydeniuksen sävellyksiä Lauri Viidan teksteihin onkin jaksettu laulaa antaumuksella vuodesta toiseen. Kuoron riveistä koottu, 1990-luvulla aktiivisesti esiintynyt Timotei-kvartetti keskittyi niin ikään Chydeniuksen tuotannon tulkitsemiseen. Kuoron yhteydet Viroon ovat olleet aina tiiviit: Suomenlahden takana on käyty laulujuhlilla, ja sikäläisiin kuoroihin on solmittu kontakteja. Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoron yksi tunnusmerkki onkin jo pitkään ollut virolaisen musiikin esittäminen. Esimerkiksi Gustav Ernesaksin kaunis Meelespea, Lemmikki on kuulunut repertuaariin yhtäjaksoisesti yli 30 vuotta. Muutenkin kuoro on laulanut yli kielirajojen. Viron lisäksi lauluja on esitetty muun muassa unkariksi, ruotsiksi, latinaksi ja saksaksi. Anni itki joka kerta, kun laulettiin Meelespea. Viron laulujuhlat ja maan musiikkiperinne ovat tulleet kuorolle tutuiksi. Kaj Chydenius kuuluu kuoron suosikkisäveltäjiin. Rohkeasti uuteen Myös 2000-luvulla kuoro on jatkanut musiikkinsa viemistä uusiin suuntiin. Tästä yksi osoitus on vanhan yhteistyökumppanin, Nokian Työväen Mieskuoron, kanssa toteutettu monivuotinen hanke. Kuorot ovat yhdessä esittäneet kantaaottavaa uutta pop-musiikkia: Ultra Bra -yhtyeen tuotantoa sekä Pauli Hanhiniemen varta vasten kuoroille kirjoittamia kappaleita. Näitä konserttikokonaisuuksia ovat täydentäneet todelliset yhteiskunnallisen musiikin klassikot, kuten Kenen joukoissa seisot, Siirtotyöläinen ja Vapauden kaiho. Kotikaupunkiensa lisäksi kuorot ovat vieneet yhteishankkeensa esimerkiksi Helsinkiin, Vaasaan, Imatralle sekä Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumaan Kuoro pitää huhtikuussa ensimmäisen suuren konserttinsa Tampereen kaupungintalolla Kesän harjoitustauon aikana kuorolaiset kokoontuvat joka viikko Pyynikille palloa pelaamaan Rakastetun johtaja Lundelinin lähestyvä eläkkeelle jääminen herättää huolta kuoron tulevaisuudesta Kuoro saa nykyisen nimensä Kuoro esiintyy radiossa suorassa lähetyksessä hotelli Tammerista Yhdysvaltain pörssi romahtaa, ja 1932 Lapuan liikkeen Mäntsälän kapina kukistetaan 6 maailmanlaajuinen lama 7 alkaa

5 Hyvissä käsissä Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoro on saanut kautta historiansa nauttia osaavista ja omistautuneista johtajista. Moni heistä on viihtynyt kuoron peräsimessä pitkään, jotkut jopa kymmeniä vuosia. Jokainen on jättänyt kuoroon oman persoonallisen jälkensä. Sikstus Bernhard Lundelin Kuoron ensimmäinen johtaja, kapellimestari Lundelin oli merkittävä henkilö Tampereen musiikkielämässä. Päivätyökseen hän toimi kaupungin laulun- ja soitonjohtajana. Kuorolaisten keskuudessa herra Lundelin herätti suurta kunnioitusta. Eikä hän päästänyt laulajiaan helpolla: kuoron ohjelmisto oli alusta lähtien taiteellisesti hyvin kunnianhimoinen. Lopulta korkea ikä pakotti Lundelinin luopumaan tehtävästään. Elias Kiianmies Kuoron pitkäaikaisin johtaja Elias Kiianmies oli valtakunnallisestikin tunnettu ja arvostettu musiikin moniosaaja: kapellimestari, säveltäjä, sovittaja ja opettaja. Konserttiarvioissa häntä kuvattiin varmaksi, taidokkaaksi ja innostavaksi johtajaksi. Kiianmies teki kuorolle paljon sovituksia ja jopa nimikkokantaatin Kankaankutojan laulu. Olin tunnollisena naisena tullut harjoituksiin, vaikka minulla oli murhetta. Terttu huomasi sen ja kehotti lähtemään kotiin lepäämään. Helvi Valkonen- Miettinen Kahden vahvan miehen jälkeen kuorolaiset halusivat johtajakseen naisen, ja tehtävään kutsuttiin laulajatar Helvi Valkonen- Miettinen. Hänen kaksivuotisena kautenaan äänenmuodostukseen alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Pertti Repo Opettaja Pertti Repo johti naisjoukkoa jämptillä ja määrätietoisella otteella. Hän esimerkiksi suhtautui varsin ankarasti myöhästymisiin, poissaoloihin ja harjoituksissa höpisemiseen. Kurinalainen harjoittelu joka tapauksessa kantoi hedelmää. Revon johtamana kuoro keräsi kiitosta rytmillisestä tarkkuudestaan ja sointinsa puhtaudesta. Eräässä konserttiarviossa pantiin merkille hänen tapaansa pitää harvinaisen tarkkaa huolta oikeasta alkusävelestä. Repo sai naiskuoron aloitteesta 1968 arvonimen director musices. Leena Erdélyi-Rauhala Musiikkilehtori ja -pedagogi Lenke Leena Erdélyi-Rauhala oli Unkarin lahja tamperelaiselle musiikkielämälle. Erdélyi-Rauhala oli tuonut kotimaastaan metodit, joiden opein hän kouli laulajiaan. Hänen kaudellaan kuoro nousikin taiteellisesti uudelle tasolle, mistä osoituksena oli muun muassa hopeinen mitali Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa. Konserteissa unkaritar herätti huomiota temperamenttisella johtamistyylillään. Hauskalla aksentilla suomea puhunut Lenke kritisoi usein, että tulkintamme oli äpärähällistä eli epärehellistä. Terttu Suhonen Terttu Suhonen vaikutti kuorossa yhteensä neljäkymmentä vuotta: ensin laulajana, solistina, ääntenharjoittajana, varajohtajana ja viimein johtajana. Itseoppinut johtaja luotsasi kuoroa sydämellisin ja äidillisin ottein. Pitkäaikaisena rivikuorolaisena Terttu Suhonen ymmärsi laulajiensa arkea ja muisti aina kysellä heidän kuulumisiaan rakkauselämä mukaan lukien. Johtaja myös hauskuutti kuoroa jokaisissa harjoituksissa jutuillaan. Erkki Haaramo Nokialainen Erkki Haaramo ansaitsi leipänsä muurarina, mutta vapaa-aikansa hän omisti intohimolleen musiikille. Kolmen lapsen isänä hän myös jakoi kuorolaistensa tuskan tasapainoilusta työn, perheen ja rakkaan harrastuksen välillä. Joskus tuntuu kipua rinnassa, kun täytyy lähteä iltaisin harjoituksiin, Haaramo myönsi lehtihaastattelussa Kuorolaisten mieleen hän on jäänyt lempeänä johtajana, jonka kaudella harjoituksissa saatettiin kutoa sukkia laulamisen lomassa. Päivi Pyymäki Päivi Pyymäki johti kuoroa jämäkästi mutta humoristisesti. Ensitöikseen hän lupasi panna villiintyneen akkalauman kuriin ja ampua kapinoitsijat aamunkoitteessa. Muun muassa kunnolliset äänenavaukset alkoivat Pyymäen johtajakaudella. Hänen erityinen sydämenasiansa oli rikkoa luutuneita käsityksiä naiskuoromusiikista ja uudistaa ohjelmistoa. Kuoro alkoikin esittää kappaleita, jotka kuvasivat rehellisesti naisen arkea iloineen ja suruineen. Nykyään Päivi Pyymäki toimii Tampereen konservatoriossa vanhempana lehtorina ja johtaa muun muassa Tampereen Työväenyhdistyksen Soittokuntaa. Leena Kanerva Tullessaan johtajaksi Leena Kanerva oli nuorempi kuin yksikään kuorolaisensa. Pesti oli kirjaimellisesti hänen korkeakoulunsa musiikinohjaajaksi: kuoron kevätkonsertti 2002 oli samalla hänen opinnäytetyönsä Tampereen konservatoriolle. Johtajakaudellaan Kanerva jatkoi ohjelmiston uudistamista. Ei Erkki ollut tiukka johtaja. Se antoi myydä kenkiä harjoituksissa. Tarja Rantala 2003 lähtien Viimeiset seitsemän vuotta naiskuoroa on luotsannut laulunopettaja Tarja Rantala. Taiteellisesti kunnianhimoinen johtaja osaa vaatia kuorolaisiltaan paljon, ja hänen kaudellaan äänenmuodostus ja sointi ovat nousseet aina vain tärkeämmiksi seikoiksi. Jokaisissa harjoituksissa kaikuu kuitenkin myös nauru. Lisää Tarja Rantalan ajatuksia kuorolaulusta voit lukea sivuilta Useiden uusien laulajien mukaantulo ilahduttaa kuoron konkareita Kuoro toimii aktiivisesti myös sotavuosina ja esiintyy muun muassa aseveli-illoissa. Välillä harjoitukset keskeytyvät, koska työväentaloa tarvitaan reserviläisten majoittamiseen Kuoro laulaa maarianpäivänä sotilassairaalassa ja keuhkotautiparantolassa Päätetään tilata oma kantaatti seuraavan vuoden 35-vuotisjuhliin. Sovitaan, ettei sanoituksessa saa olla mainintaa käynnissä olevasta sodasta. Sävellys tilataan kuoronjohtaja Kiianmieheltä On pula-aika, ja elintarvikkeita säännöstellään tarkasti. Kuoro kirjoittaa Kansanhuoltoministeriöön ja pyytää jäseniensä ostokortteihin lisäpisteitä. Vastaus on kielteinen Talvisota syttyy 1945 Toinen maailmansota päättyy 8 9

6 Aatteen lipun alla Kuoron juuret ovat syvällä suomalaisen työväenaatteen perinteessä. Mukanaolo suomalaisessa ja kansainvälisessä työväen musiikkiliikkeessä on myös aina ollut tärkeä osa toimintaa. Osallistuminen STM:n toimintaan on aina ollut kuorolle tärkeää. Kuoron syntyaikoihin 1910-luvulla suomalainen työväenliike eli vahvaa nousukauttaan, ja tehdaskaupunki Tampere oli tämän kehityksen keskus. Varsinaisen poliittisen toiminnan ohella työväen sivistysaate oli voimissaan: Tampereella näyteltiin, voimisteltiin, musisoitiin ja laulettiin sosialidemokratian nimissä. Perustamishetkellä naiskuoron tehtävä oli selkeä. Toivokaamme, että tästä vielä koituisi reipas ja voimakas kööri, joka voisi laulullaan innostaa taistelevaa köyhälistöä yhä uusiin ponnistuksiin, lukee kuoron pöytäkirjassa vuodelta Kulkue oli hirveän pitkä, ilma kuuma ja lippu painava. Mutta niin vain kannoin lippua koko matkan vettä valuen. Kuoron oma lippu on liehunut yli 60 vuotta. Aikoinaan oli ihmisiä, jotka katsoivat pitkään, kun kertoi laulavansa työväenyhdistyksen kuorossa. Kansalaissota kosketti luonnollisesti koko kuoroa. Pöytäkirja vuodelta 1919 kertoo: Kaikki meikäläiset itsekohtaisesti tietää ja muistaa, kuinka saimme paljon kärsiä verenhimoisen kapitalistin käden kautta. Useimmat kuoromme jäsenet saivat kitua vankiloissa monia kuukausia. Kuoromme monivuotinen puheenjohtaja ja perustaja Emmi Murto sai olla kaksi vuotta noiden piikkilanka-aitojen takana sortajiemme koston alaisena. Oman lipun saaminen 1949 oli kuorolaisille tärkeä tapaus. Lippua onkin kannettu ylpeästi lukuisissa tapahtumissa. Vankileirille joutuminen katkaisi Emmi Murron puheenjohtajakauden. Moni ei varmasti miettinyt kuoroon tullessaan aatetta lainkaan. Haluttiin vaan tulla harrastamaan. Liitossa alusta lähtien Naiskuoro liittyi Suomen Työväen Musiikkiliiton jäseneksi heti sen perustamisvuonna Siitä lähtien kuoro on osallistunut näkyvästi liiton ja sen Hämeen-Satakunnan piirin toimintaan. Liiton ja piirien tapahtumat ovat vieneet kuoroa esiintymismatkoille ympäri Suomea. Samalla on saatu tilaisuus tutustua maamme muihin työväenkuoroihin ja -orkestereihin. Pohjoismaiselle Työväen Musiikkijuhlille kuoro osallistui ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla. Tämän jälkeen juhlilla on käyty jokaisessa Pohjoismaassa Islanti mukaan lukien. Kuorojen yhteismarssit kuuluvat työväenmusiikin perinteisiin. Koko suomalaista yhteiskuntaa leimasi 1970-luvulla ilmapiirin politisoiminen ja vasemmiston jakautuminen eri aatesuuntauksiin. Laineet löivät Työväen Musiikkiliittoon asti. Toiminnassa tuolloin mukana olleet naiskuorolaiset muistelevat nyt hieman huvittuneina, kuinka liiton kokouksissa syynättiin tarkasti, minkälainen jäsenkirja kenenkin taskusta löytyi. Vielä 1980-luvun alussa politiikka näkyi Musiikkiliiton toiminnassa: oli selkeä jako tiukkoihin kommunisteihin ja demareihin. Onneksi ne ajat menivät ohi. Taustoja kunnioittaen Rakkaus musiikkiin lienee aina ollut valtaosalle jäsenistä aatteen paloa tärkeämpi syy kuulua Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoroon. Tänäkin päivänä kuoro joka tapauksessa kunnioittaa juuriaan. Jokaviikkoiset harjoitukset pidetään työväenliikkeen historiaa henkivässä miljöössä. Onhan upea 110-vuotias Tampereen Työväentalo Suomen vanhin varta vasten tähän tarkoitukseen pystytetty rakennus. Kuoro on edelleen aktiivisesti mukana Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnassa. Myös yhteydet sosiaalidemokraattiseen liikkeeseen ovat tiiviit: kuoro on kysytty esiintyjä erilaisissa puolueen paikallisyhdistysten tapahtumissa ja juhlissa. Yksi kuoron pitkän iän salaisuuksista on Tampereen Työväenyhdistyksen vankkumaton tuki. Vuodesta 1951 lähtien kuoron vappuperinteisiin on kuulunut laulaminen Minna Canthin patsaalla Hämeenpuistossa Kuoro kohentaa talouttaan järjestämällä tansseja muun muassa Viikinsaaressa Naiset matkustavat Göteborgiin pohjoismaisille työväen laulujuhlille. Tampereen kaupunki avustaa kuoroa ensimmäisen kerran Johtaja Kiianmiehen eläkkeen lähestyessä herää ajatus ensimmäisestä naisjohtajasta Ohjelmisto kuohuttaa johtokuntaa: kuorolaisille halutaan lisää sananvaltaa kappalevalintoihin Kuoro hankkii varoja valmistamalla ja myymällä sata tonttulakkia Helsingin olympialaiset 10 11

7 Sadan vuoden laulut Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoron 100-vuotisjuhlakonsertti Tampereen työväentalon konserttisali kello 14 Konsertin jälkeen Tampereen kaupunki järjestää raatihuoneella juhlavastaanoton kuoron kunniaksi. Koko konserttiyleisö on tervetullut tilaisuuteen. Onpa tietty tietyssäni säv. Oskar Merikanto, san. Kanteletar Konsertin alku vie meidät kuoron syntyhetkiin. Juuri tätä kappaletta kuoro alkoi opetella aivan ensimmäisissä harjoituksissaan sata vuotta sitten. Sittemmin sama Kantelettaren teksti on kuulunut ohjelmistoon myös useina muina sävellyksinä ja sovituksina ja jopa ruotsiksi käännettynä. Tuule tuuli leppeämmin Jean Sibelius, V.A. Koskimies Koko historiansa ajan kuoro on esittänyt runsaasti kansallissäveltäjämme Sibeliuksen tuotantoa. Tämä tunnelmallinen kappale kuului repertuaariin jo viime vuosisadan alkupuoliskolla. Mistäs piisaa Elias Kiianmies, trad. Kuoron pitkäaikainen johtaja Kiianmies oli arvostettu säveltäjä ja sovittaja, joka omisti monet teoksensa kuorolle. Tämä polveileva sävellys ei päästä laulajia helpolla varsinkaan, kun kappaleeseen on nyt yhdistetty Teija Auvisen vauhdikas koreografia. Laululle Yrjö Kilpinen, V.E. Törmänen Yrjö Kilpisen kuulas sävellys oli sotia edeltävän ajan Suomessa erittäin suosittu sekä yksinlauluna että kuorojen esittämänä. Johtaja Elias Kiianmies teki kappaleesta naiskuorosovituksen varta vasten TTY:n naiskuorolle. Meelespea säv. ja san. Gustav Ernesaks Kuoron suhde virolaiseen musiikkiin ja sikäläisiin lauluryhmiin on aina ollut tiivis. Viron kansallissäveltäjäksikin kutsutun Ernesaksin herkkä rakkauslaulu Meelespea eli Lemmikki on kuulunut ohjelmistoon yhtäjaksoisesti yli 30 vuotta. Lepalind Tämä virolaiskappale hehkuu nuoren lemmen iloa. Tyttö pyytää leppälintua viemään terveiset rakastetulleen. Sa oled mu südame suvi Riho Päts, trad. Richard Ritsing, E. Wöhrmann Myös konsertin kolmannen virolaisen laulun teemana on rakkaus. Sanat julistavat, että ilman lemmityn läheisyyttä elämä on mahdotonta. Kultatukka Jorma Panula, Kirsti Puhtila Kapellimestari, säveltäjä Jorma Panulan ja sanoittaja Kirsti Puhtila tekivät 1970-luvulla tiivistä yhteistyötä. Sen hedelmiin kuuluu tämä tunnelmaltaan lähes maaginen balladi. Timotei-kvartetti Johanna Hietala Seija Rajala Riitta Ollila Päivi Pyymäki Laulu rakastamisen vaikeudesta Kaj Chydenius, Marja-Leena Mikkola Kuoron riveistä koottu Timotei-kvartetti esiintyi aktiivisesti 1990-luvulla. Kvartetin ohjelmiston rungon muodostivat Kaj Chydeniuksen rakastetut klassikot, kuten tämä Mikko Niskasen elokuvasta Käpy selän alla hitiksi noussut kappale. Puhu minulle rakkaudesta Kaj Chydenius, Aulikki Oksanen Aulikki Oksanen oli yksi Kaj Chydeniuksen luottosanoittajista. Yhteistyön tuloksena syntyi sekä työväenmusiikin että rakkauslaulujen helmiä. Jos rakastat Kaj Chydenius, Matti Rossi Kristiina Halkolan tulkintana tutuksi tullut kappale kuuluu monen suosikkeihin Kaj Chydeniuksen koko laajasta tuotannosta. Johtaa: Tarja Rantala Näyttämöohjaus: Teija Auvinen Piano: Katja Kilponen Kitara: Aki Lääkkölä Basso: Jaakko Luoma Valo- ja äänisuunnittelu: Janne Pärnänen, Riku Lempinen Puvustus: Tampereen Työväen Teatterin puvustamo, Katri Innanmaa Yölaulu Antti Nissilä, Eino Leino Eino Leinon teksti on saanut säveltäjä Antti Nissilältä modernin sävelasun. Kuoro on viime vuosina esittänyt ahkerasti ikaalislaisen Nissilän säveltämiä ja sovittamia kappaleita. Tämä voi olla vuosisata Vesa Tuomi, Elvi Sinervo Tätä laulua voi syystä kutsua eräänlaiseksi kuoron ohjelmanjulistukseksi. Kuoro tilasi vuoden 1990 juhlakonserttiinsa tamperelaiselta Vesa Tuomelta sävellyksen Elvi Sinervon runoon, joka unelmoi paremmasta ja tasa-arvoisemmasta maailmasta. Suomen Työväen Musiikkiliiton ja Tampereen työväenyhdistyksen tervehdykset Hiljainen laulu Väliaika, kahvitarjoilu säv. ja san. Kim Kuusi Musiikin monitoimimies Kim Kuusi sävelsi ja sanoitti 1970-luvulla tämän herkän rakkauslaulun. Uusille sukupolville Kuusi on tullut tutuksi muun muassa tv-kisa Idolsin tuomarina. Balladi Anssi Tikanmäki, Juice Leskinen Solisti Nina Kinnunen Mika Kaurismäen elokuvassa Klaani kuultu kappale on noussut todelliseksi ikivihreäksi. Sanoitus on Juice Leskisen taidonnäyte. Odotusta Pariisissa Juha Tikka, Hector Solisti Saija Kokko Haikea kappale on tullut tunnetuksi Susanna Haaviston tulkitsemana. Sanoittaja Hector on kertonut tarinan perustuvan todelliseen, kreikkalaisessa katukahvilassa nähtyyn kohtaamiseen. Rannalla Tanssilavojen suosikkitango nousi iskelmäyleisön tietoisuuteen Arja Korisevan levyttämänä. Tampereen aamu Vesa Tuomi, Tuula Heikkilä säv. ja san. Juice Leskinen Juicen kappale on monen mielestä yksi hienoimpia Tampereelle omistettuja lauluja. Viime ajat se on kaikunut Tampereen Työväen Teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85. Vihreät niityt Richard Dehr, Terry Gilkyson, Frank Miller, san. Orvokki Itä Tämä käännösiskelmä on kuulunut jo yli puoli vuosisataa suomalaisten suosikkeihin. Unohtumattomasti kappaletta ovat tulkinneet muun muassa Olavi Virta ja Topi Sorsakoski. Nyt kuultava naiskuorosovitus on Antti Nissilän käsialaa. Semmoinen nautiskelija Antti Nissilä, Timo Pusa Letkeä kappale on Antti Nissilän uutta tuotantoa. Sen tunnelmaan voi varmasti moni tyytyväinen eläkepäivien viettäjä eläytyä. Tammerkoski rempallaan väliaikaisesti Antti Nissilä sovitti kolme kuorolaisten suosikki-iskelmää meneväksi potpuriksi. sov. Antti Nissilä

8 Vaatteet naiset tekevät Kuoron asut ovat aina seurailleet vuosikymmenten vaihtuvaa muotia. Esiintymisvaatteina on ollut sekä hillittyjä jakkupukuja että kirjavia tekokuituleninkejä. Kuoro esiintyy usein myös omissa, vapaavalintaisissa vaatteissaan, kuten tämä kuva 1960-luvulta kertoo. Esiintymisvaatteet ovat asia, joka jaksaa puhuttaa kuorolaisia vuosikymmenestä toiseen. Miten pukea eri-ikäiset, -kokoiset ja -muotoiset naiset yhtenevään asuun niin, että lopputulos on hyvä? Krimplene-puvut haisivat hieltä. Kuorolaisten kommenteista päätellen ratkaisuna on useimmiten ollut kompromissi, joka ei miellytä ketään. Muisteloissa toistuvat tarinat siitä, kuinka hiostavissa ja huonosti istuvissa puvuissa on seisty parrasvalojen tai auringon paahteessa. Aina jollakulla on ollut jalassaan vääränväriset sukat tai kengät, vaikka asiasta olisi sovittu kuinka tarkasti. Kuoroasut tarjoavat joka tapauksessa kiinnostavan läpileikkauksen suomalaisesta muodista sadan vuoden ajalta. Laulajanlakit pidettiin päässä myös matkoilla. sen kerran 1950-luvulla, ja niiden tyyliin on sen jälkeen luotettu esimerkiksi monissa juhlakonserteissa. Vuonna 1959 kuoro hankki niin kutsutut laulajanlakit, jotka nykykatsojan silmään näyttävät lähinnä ylioppilaslakeilta. Tuohon aikaan ne olivat yleisesti käytössä työväenkuoroissa. Esiintymisasu oli yhtenäinen ainakin silloin, kun kuoro lauloi Eilan 60-vuotisjuhlassa vihreissä työhaalareissa. Helmat kipusivat 1960-luvun muodin mukana ylös. Lyhyisiin hameisiin yhdistettiin tietysti polvisukat, joten yleisö sai ihastella konserteissa paljaita tamperelaispolvia. Kuoro konsertoi 1970-luvulla toistuvasti pitkissä, ruskeankirjavissa tekokuituleningeissä. Kaksi seuraavaa vuosikymmentä olivat kaapumaisten esiintymisasujen aikaa. Nyt 100-vuotisjuhlakonsertissaan kuoro palaa myös vaatetuksessa juurilleen ja luottaa jälleen tyylikkääseen kokomustaan. Tyylinäyte 1990-luvulta. Joku aina vannoi, että tuollaista en päälleni laita. Esiintymisiin kaikki kuitenkin ilmestyivät puku päällä. Vappueleganssia 1970-luvulta. Kansallispuvun vihreiden sukkahousujen haarakiila valui koko ajan polviin. Helmat heiluen Kukkaleningit kuuluivat 1970-luvun tyyliin. Viime vuosisadan alussa naiset panivat esiintymisiin parasta päälle. Pukukoodina oli esimerkiksi kokomusta tai -valkoinen pitkä juhlaleninki, jonka jokainen hankki itse. Pula-aikana 1940-luvulla kuoron johtokuntaa mietitytti, onko uusilla jäsenillä varaa ja mahdollisuuksia valkoisen puvun ostamiseen. Kansallispuvut ilmestyivät kuorolaisten ylle ensimmäi- Kansallispuvuissa on esiinnytty läpi vuosikymmenten. Asialliset jakkupuvut olivat 1950-luvun kuoromuotia Kiireiseen vuoteen mahtuvat esimerkiksi 50-vuotisjuhlakonsertti ja matka Tromsöön Pohjois-Norjaan Vanhainkoti Koivupirtin kannatusyhdistyksen hyväksi järjestetty kirkkokonsertti kerää kiitosta Kuoro käy Bremenissä Saksassa ja esiintyy radiossa Karl Marx Stadtin työläislaulujuhlassa DDR:ssä kuoro esiintyy täysin suomalaisella ohjelmistolla Kuoro saa tunnustusta kvartettilaulukilpailussa Porissa. Naiset tekevät kesällä kahden viikon virkistysmatkan Itävaltaan Juri Gagarin matkaa ensimmäisenä ihmisenä 1969 Keskiolut tulee Suomessa kauppoihin 14 avaruuteen 15

9 Yhdessä matkaan Esiintymismatkat Suomeen ja ulkomaille ovat lauluharrastuksen suola. Naiskuoro on elänyt reissuillaan unohtumattomia hetkiä. Kuoro lähtötunnelmissa 1960-luvulla. Aina välillä matkatunnelmaa nostetaan laulaen. Unkarin-reissulla polvisukat menivät pestessä alas viemäristä, kun juoruilin muiden kanssa. Useimmille laulajille konserttimatkat ovat kuoroharrastuksen ehdottomia kohokohtia ja joillekin jopa tärkein syy liittyä kuoroon. Aikoinaan, ennen nykyistä massaturismin ja halpalentojen aikakautta kuororeissut olivat myös monelle elämän ainoa tilaisuus päästä Suomen rajojen ulkopuolelle. Eräs nainen sanoi liittyvänsä kuoroon matkojen takia. Kovin monta kertaa häntä ei harjoituksissa näkynyt. Hän ei nimittäin osannut laulaa yhtään. Naiskuoro on alkanut puuhata lähtöä ulkomaille niinkin aikaisin kuin Pöytäkirja kertoo: Päätettiin, että kuoro ensi kesänä menee Viroon laulujuhlille. Kuorolaiset rupeavatkin säästämään matkarahoja sekä muuta humeerausrahaa. Tarvittavaa summaa ei kuitenkaan saatu ka- Taukokahvitkin keitettiin ennen itse. Eväinä matkoilla oli näkkileipää ja sillipurkki. Jos ei ollut rahaa, ei syöty mitään. saan, ja suunnitelmat Viron-matkasta kuivuivat uudelleen kokoon viisi vuotta myöhemmin. Kotimaata sentään kierrettiin ennen sotia ahkerasti. Kuoro konsertoi muun muassa Viipurissa joka tuolloin vielä kuului Suomeen Vaasassa, Jyväskylässä, Porissa ja Helsingissä. Reissua pääkaupunkiin 1937 valmisteltiin pitkään ja hartaasti. Matkaan lähdettiin maaliskuisena lauantaina aamujunalla kello Perillä esiinnyttiin Helsingin työväentalolla, ja saman rakennuksen suojissa myös yövyttiin. Mukana oli luonnollisesti omat petivaatteet ja eväät. Moni lensi 1970-luvulla ensimmäisen kerran kuoron mukana. Ympäri Eurooppaa Kuoro pääsi vihdoin ulkomaille 1952, kun matkattiin Göteborgiin. Rahaa reissua varten säästettiin puolitoista vuotta. Koska kuorolaisilla ei ollut passeja, heille hankittiin yhteispassi. Matka taisi jännittää, sillä yllättävien sattumusten varalta mukaan otettiin lainaksi käteistä kuoron kassasta. Alkuun päästyään kuoro on kiertänyt Pohjoismaita ahkerasti. Erityisesti vuoden 1992 Islannin-matka on piirtynyt osallistujien mieliin. Suomen laulun kajauttaminen jylhän kraaterijärven rannalla ei unohdu. Aikaa jää yleensä myös nähtävyyksien ihmettelyyn. Viroonkin suoriuduttiin viimein 1970-luvulla, ja sen jälkeen Suomenlahden takana on käyty moneen otteeseen. Sosialistisen DDR:n elämänmenoon kuoro tutustui Koulujen lattioilla Odotukset majoituksen ja ruuan tasosta ovat nousseet vuosien vieriessä. Koulujen lattiat ovat vaihtuneet hotellisänkyihin ja eväsleivät ravintolaillallisiin. Tietyt asiat matkanteossa eivät kuitenkaan ole muuttuneet: reissussa laulu raikuu ja yhteishenki kohoaa. Virallisen ohjelman lisäksi kuoromatkoihin mahtuu paljon muuta. Vapaa-ajalla ilo on otettu irti illanvietoissa, joissa tanssia ja laulua on riittänyt usein aamuun saakka. Matkat ovat myös tilaisuus tutustua muihin laulajiin, ja monesti matkaseuraa on saatu esimerkiksi Nokian Työväen Mieskuorosta. Kommelluksiltakaan ei ole aina vältytty. Naiset ovat haeskelleet eksyksissä konserttipaikkoja vieraissa kaupungeissa, ja toisinaan on taivallettu sateessa kansallispuvut läpimärkinä. Jälkikäteen kiperimmätkin paikat ovat silti muuttuneet mukaviksi muistoiksi. Rytty ennusti bussimatkoilla kädestä, millainen flaksi iltahuveissa kullakin käy. Muihin kuoroihin tutustuminen on tärkeä osa matkoja Ensin tamperelaiset käyvät kesällä Unkarissa, ja syksyllä sikäläinen kuoro tekee vastavierailun Kuoro voittaa kolme hopeamitalia ja markan palkinnon Tampereen Sävel -tapahtumassa Kuoron opintokerho perehtyy musiikin teorian lisäksi hyvään kokouskäyttäytymiseen Kuoro juhlii 70-vuotista taivaltaan konsertoimalla yliopiston juhlasalissa Kuorolaisten musiikin teorian tuntemukseen aletaan kiinnittää yhä enemmän huomiota Etyk-konferenssi Helsingissä 1981 Urho Kekkosen presidenttikausi päättyy 16 17

10 Varainhankintaa Ja vastuunkantoa Kuoroharrastus ei ole pelkkää laulamista. Tarvitaan myös talkoohenkeä ja osallistumista yhdistyksen päätöksentekoon. Viime vuosikymmeninä kuorolaiset on voinut joulun alla tavata paketoimassa lahjoja entisessä Euro- eli Ekamarketissa. Tampereen Sävel -kuorotapahtumassa naiset ovat työskennelleet muun muassa festivaalivieraiden majoituspaikoissa. Talkootyö oli tärkeä yhdistävä tekijä. Sillä luotiin yhteishenkeä. Mukaan talkoisiin on aina värvätty niin ikään puolisot, sukulaiset ja tuttavat. Hyvän mielen lisäksi apurit ovat silloin tällöin saaneet kiitokseksi muutakin. Joulujuhlan järjestysmiehille päätettiin ostaa Klubi-laatikot, kertoo vuoden 1937 pöytäkirja. Johtokunta kokoontuu Kuten jokainen yhdistys, myös Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoro ry tarvitsee päätöksentekijöitä. Koko historiansa ajan kuorolla onkin ollut aktiivisesti kokoontuva ja keskusteleva johtokunta. Sadan vuoden varrella lukemattomat naiset ovat vaivojaan säästämättä toimineet puheenjohtajina, sihteereinä, rahaston- tai nuotistonhoitajina ja niin edelleen. Tampereen Sävel -talkoot olivat iso urakka. Joka aamu mentiin seitsemäksi Amurin koululle hoitamaan ruokailuja ja majoitusta. Kuoron ensimmäinen johtokunta. Pöydän ääressä istuvat sihteeri Siiri Koivunen, puheenjohtaja Emmi Murto ja rahastonhoitaja Maiju Jokiranta. Jokainen kuoro kaipaa toimintaansa rahaa: esiintymisasut, -matkat ja nuotit maksavat. Konserttipalkkiot ja kuorolaisten jäsenmaksut kattavat osan menoista, mutta lisäksi tarvitaan iso määrä talkootyötä. Kuoro onkin kautta historiansa hankkinut varoja monin kekseliäin tavoin. Viime vuosisadan alkupuolella suosiossa oli erilaisten iltamien järjestäminen. Aina tapahtumat eivät kuitenkaan sujuneet kommelluksitta. Vuonna 1927 Puistoravintolas- Myyjäisiä pidettiin paljon. Onnenpyörällä tuli hyvin rahaa, mutta se varastettiin meiltä. sa järjestetyt naamiohuvit uhkasivat kääntyä miinukselle. Juhlien tuoksinassa oli rikottu ikkuna, ja ravintolan omistaja vaati kuoroa tilille. Perusteellisten neuvottelujen jälkeen päätettiin korvata puolet vahingosta. Seuraavina vuosikymmeninä laulajat järjestivät runsaasti arpajaisia. Esimerkiksi vuonna 1945 päävoittona oli reteästi tuhannella markalla valtion obligaatioita. Lahjat pakettiin Myös myyjäisiä pantiin pystyyn ahkerasti, ja kaupiteltavia tuotteita askaroitiin yhteisissä ompeluilloissa. Kirpputorit toivat kassaan mukavasti tuloja 1980-luvulla samalla laulajat saivat tavarat kaappien perukoilta kiertoon. Sirpa Ilolla riittää kiirettä joululahjojen paketoinnissa. Kulloisestakin kuoronjohtajasta on riippunut, mihin kaikkeen johtokunnan on täytynyt ottaa kantaa. Naisten keskuudestaan valitsema johtokunta on joidenkin johtajien kausilla vastannut pitkälti myös taiteellisesta linjasta: valinnut konserttiohjelmistot ja uudet harjoiteltavat kappaleet. Nykyään musiikilliset päätökset kuuluvat puhtaasti johtajalle. Sen sijaan johtokunta ratkoo erilaisia pieniä ja suuria käytännön kysymyksiä, jotka tekevät harrastamisen mahdolliseksi kaikille jäsenille. Käsillä oleva 100-vuotiskonsertti on ollut iso ponnistus nykyiselle johtokunnalle. Juhlan valmistelut on aloitettu jo edellisten vuosien aikana, ja tahti on vain kiihtynyt tapahtuman lähestyessä Konserttituloista lahjoitetaan markkaa näkövammaisten Annansilmäkeräykseen Tampereen Työväenyhdistys täyttää sata vuotta, ja kuoro luonnollisesti esiintyy juhlassa Harjoituspäivä vakiintuu nykyiseksi maanantaiksi Kuoro on mukana tekemässä Suomen Työväen Musiikkiliiton 70-vuotislevyä Kuoron 80-vuotiskonsertin laulut ottavat kantaa muun muassa rauhan puolesta

11 Kurkistus kulissien taakse Yleisö saa nauttia kuoroharrastuksen valmiista lopputuloksesta. Varsinainen työ tehdään kuitenkin arkisissa harjoituksissa, sinnikkäästi viikosta toiseen. Satavuotiskonserttia varten on harjoiteltu yli vuosi. Ärräpäitä, tuskailua, naurua ja lopulta syvää onnistumisen iloa naiskuoron viikoittaisiin treeneihin mahtuu tunnelmia laidasta toiseen. Monet asiat harjoituksissa ovat samoin kuin sata vuotta sitten. Edelleen naiset pänttäävät stemmoja ja laulunsanoja, hiovat musiikin tulkintaa ja yhteissointia sekä opettelevat yhteistyötä johtajansa kanssa. Paljon on kuitenkin myös muuttunut. Tänä päivänä nuottikansio on ilman muuta kuorolaisen tärkein työkalu: nuotteja tutkitaan tarkasti, niistä keskustellaan ja niihin Kuoro rentoutui pikkujouluissa jo 1950-luvulla. raapustetaan ahkerasti omia merkintöjä. Kotona kuorolaiset opettelevat stemmojaan paitsi nuoteista myös kuoronjohtajan tekemiltä nauhoilta. Äänenavaukseksi riitti, että laulettiin kerran Taivas on sininen ja valkoinen. Sen sijaan menneinä vuosikymmeninä nuotit oli hallussaan ainoastaan johtajalla. Kaikki kappaleet juurrutettiinkin sävel kerrallaan kuorolaisten ulkomuistiin. Ainakin yksi hyvä puoli tässä työläässä menetelmässä oli: nykylaulajan tuska uskaltaa irrottautua nuoteista ja heittäytyä musiikin vietäväksi oli tuolloin vieras. Siihen aikaan tehtiin harjoituksissa aina kauppaa. Kenkiä ja meikkejä ostettiin ja myytiin, ja vihko kiersi. Monet virkkasivat. Nykytreeneihin kuuluu myös liikeharjoituksia. Huomio tekniikkaan Äänenhuolto ja -avaus olivat outoja käsitteitä kuoron ensimmäisinä vuosikymmeninä. Lämmittelyksi kajautettiin korkeintaan jokin kaikille tuttu laulu ennen kuin käytiin varsinaisiin hommiin. Nykypäivän treeneissä itse kappaleiden kimppuun päästään vasta monien muiden harjoitusten jälkeen. Kuoro jumppaa ja venyttelee, läähättää ja sihisee, surisee ja Nuotteja ei ollut, vaan laulujen sanat kirjoitettiin itse ylös ruutuvihkoon. Vähän ehkä laitettiin nuolilla merkkiä, pitääkö mennä ylös vai alas. Nuotteja tutkitaan tarkasti, kun uuden kappaleen harjoittelu alkaa. lallattaa. Näin haetaan esimerkiksi oikeanlaista hengitystekniikkaa, vartalon kannattelua, vokaalien sointia ja sävelpuhtautta. Uusimpia tulokkaita kuoromaailmassa ovat koreografiaharjoitukset. Tärkeisiin konsertteihin kuoro valmentautuu apunaan ammattikoreografi. Kappaleiden henkeä opetellaan äänen lisäksi ilmentämään asennoin, liikkein ja ilmein. Työväentalon joka kerroksessa kellarista vintille on pidetty harjoituksia. Kuri ja järjestys Yksi seikka ei ole sadassa vuodessa muuttunut miksikään. Pulinasta ei ole tulla loppua, kun kuorolaiset pääsevät yhteen. Vuoden 1932 pöytäkirjassa lukee toive, että jokainen koittaisi harrastaa harjoituksissa hiljaisuutta ja kiinnittää ajatuksensa vaan siihen työhön mitä opetetaan. Kukaan ei saa poistua harjoituksista ilman lupaa. Laulamisen lomassa on joka tapauksessa ehditty aina hoidella myös muita bisneksiä: vaihtaa uusimmat juorut, ostaa ja myydä tavaraa tai suunnitella hummailureissuja. Vielä 1980-luvulla harjoituksissa kilisivät kutimet, ja sukkia syntyi. Johtajat ovat suhtautuneet näihin naislaumansa touhuihin hyvin erilaisin tavoin. Osa on yrittänyt karsia kaiken ylimääräisen puuhailun hyvin ankaralla kädellä. Jotkut taas ovat jättäneet kurinpidon vähemmälle. Yksi uusi kuoronjohtajien mieliharmi on sentään syntynyt vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Harvoinpa harjoitukset nykyään sujuvat ilman, että jonkun puhelin rämähtää soimaan kesken herkän kappaleen viimeistelyn Matkustetaan Islantiin ja konsertoitiin yhdessä Nokian Työväen Mieskuoron kanssa Konserteissa kerätään varoja Bosnian sodan sekä Estonian laivaturman uhrien auttamiseksi Kuoro osallistuu Tampereen kaupungin 220-vuotisjuhlallisuuksiin. Timotei-kvartetti laulaa presidenttiehdokas Tarja Halosen vaalitilaisuudessa Johtaja Päivi Pyymäki heittää 90-vuotikonsertissa haikeat jäähyväiset kuorolle Tamperelaiset havaitsevat Norjan Tromsössa järjestettyjen työväen laulujuhlien järjestelyissä paljon opiksi otettavaa Suomi liittyy EU:n jäseneksi 20 21

12 Kohti uutta Johtaja Tarja Rantala kertoi tunnelmistaan satavuotiskonsertin alla. Kuoron vahvuuteen vuonna 2010 kuuluvat: Takarivissä vasemmalta: Päivikki Tähti, Aino Pihlajamaa, Eila Leppänen, Johanna Kaukonen, Onerva Hallikainen, Teija Lempinen, Nina Kinnunen, Liisi Aartelo, Seija Rajala, Pirkko Lavaste, Jaana Sajakoski, Miina Kaisanlahti, Seija Rintala Eturivissä vasemmalta: Sari Koivumäki, Sirpa Ilo, Miia Nieminen, Kaisu Isosaari, Saija Kokko, Sofia Thitz, Maarit Huttunen, Mari Vehmanen ja johtaja Tarja Rantala. Kuvasta puuttuu Sanna Eklund. Kuva: Mauri Keltto Miten suunnittelit juhlakonsertin ohjelmiston? Alkupuoliskolle kokosin mahdollisimman edustavan otoksen kuoron sadan vuoden aikana esittämistä kappaleissa. Vaakakupissa painoivat ennen kaikkea taiteelliset seikat. Valinnat kertovat myös siitä, mikä on ollut juuri tälle kuorolle leimallista. Esimerkiksi virolainen musiikki ja Kaj Chydeniuksen tuotanto ovat olleet kuoron historiassa tärkeässä roolissa. Konsertin B-puolelle keräsin lauluja, jotka kuvastavat kuoroamme tänä päivänä. Valintojen pohjaksi kyselin kuorolaisilta, millaista musiikkia he haluavat mieluiten laulaa. Mihin kappaleeseen toivoisit yleisön erityisesti kiinnittävän huomiota? Eräs konsertin kohokohdista on ilman muuta A-puolen päättävä Tämä voi olla vuosisata. Teos on sävelletty varta vasten tälle kuorolle. Kappale kuvastaa hienosti myös aatteellisesta taustaamme. Tosin kuoro ei koskaan ole ollut korostetun julistava, vaan taiteelliset tavoitteet ovat aina olleet ykkössijalla. Kuoro on juhlavuonnaan konsertoinut tiiviiseen tahtiin. Kuva: Mauri Keltto Kuinka yhteistyö koreografi Teija Auvisen kanssa on sujunut? Teija on todella paneutunut asiaan ja löytänyt kappaleista uusia puolia. Uskon, että tämä näkyy konsertissakin. Miten valmistautuminen ylipäänsä on sujunut? Aina ison konsertin alla aika tuntuu loppuvan kesken. Viiden vuoden takaiseen juhlakonserttiin verrattuna olen kuitenkin huomannut ilokseni, että kappaleet opitaan entistä nopeammin. Ja on hienoa nähdä, että tämä harrastus on kuorolaisille selvästi tärkeä. Naiset ovat jaksaneet sitoutua pitkään ja rankkaan harjoitteluprosessiin. Millaisen elämyksen haluat juhlakonsertin yleisölle tarjota? Toivon, että iltapäivästä tulee nautittava ja viihdyttävä niin musiikillisesti kuin visuaalisestikin. Aivan erityisesti ajattelen yleisössä istuvia entisiä kuorolaisia: uskon, että konsertti herättää heissä paljon hyviä muistoja. Entä miten kuoron taival jatkuu juhlakonsertin jälkeen? Eräänlainen sukupolvenvaihdos on varmasti luvassa. Moni pitkäaikainen kuorolainen siirtynee sivuun tämän ponnistuksen jälkeen. Uudet jäsenet ovat siis lämpimästi tervetulleita. Juhlakonsertin jälkeen on myös hyvä hetki miettiä, mihin suuntaan seuraavaksi lähdemme. Toivon kuoron joka tapauksessa jatkavan taiteellisesti korkeatasoisella ja tavoitteellisella linjalla Toteutetaan yhdessä Nokian Työväen Mieskuoron, Helsingin Työväen Naiskuoro Elegian ja Vaasan kaupunginorkesterin kanssa suurproduktio Jean Sibeliuksen Väinön virsi. Teos esitetään Vaasan kuorofestivaaleilla Kuoro alkaa valmistautua satavuotisjuhlakonserttiinsa. Yhteistyö nokialaisten kanssa jatkuu tiiviinä muun muassa Ultra Bra -yhtyeen musiikkia esittäen Kuoro esiintyy ahkerasti, muun muassa Suomen Työväen Musiikkiliiton 90-vuotisjuhlassa Helsingissä. Vuosi huipentuu omaan 100-vuotiskonserttiin. 22

13 Ulkoasusuunnittelijat: Pirkanmaan ammattiopiston av-viestinnän opiskelijat (vuosikurssi 2008) Mika Majala, Sara Schmidt ja Sebastian Hammar Taitto: Mika Majala Teksti: Mari Vehmanen Sitaatit on koottu entisiltä ja nykyisiltä kuorolaisilta. Historiikin kuvat ovat kuoron arkistoista ja jäsenten kotialbumeista.

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970 päämääränään suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansantanssin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Vimpelin Puutyö Ky KIRPPUTORI. Jone ja Kroco = kaikkien kaveri show TEATTERI LAPUAN NÄYTTÄMÖLLÄ

Vimpelin Puutyö Ky KIRPPUTORI. Jone ja Kroco = kaikkien kaveri show TEATTERI LAPUAN NÄYTTÄMÖLLÄ ! e l l i s Jone ja Kroco p a L = kaikkien kaveri show TEATTERI LAPUAN NÄYTTÄMÖLLÄ MURUSET, LAPUAN HELLUNTAISEURAKUNNAN KUORO & ORKESTERI - la klo 15.00 Muruset koostuu lapualaisista naisista, jotka haluavat

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) 36 Kansainväliset matka-avustukset, 3. jako HEL 2014-003735 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää kansainvälisiä matkaavustuksia seuraavasti: Hakija Kohdemaa Avustus

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen. Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää.

Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen. Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää. 10 vuotta Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää. Puheenjohtaja Ensimmäisen vuoden (2001) johtokunta: Mauri Meick Sepponen Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Tervetuloa Manifestumiin!

Tervetuloa Manifestumiin! Tervetuloa Manifestumiin! Manifestum kehittyy Manifestumin perusti kesällä 2010 n. 35 kokenutta mieskuorolaulajaa. Kuoron johtotähti sen toiminnan ensimmäisten neljän vuoden aikana oli ajatus luoda aito

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

100 vuotta puhallinmusiikkia Ylivieskassa. la 6.11.2010

100 vuotta puhallinmusiikkia Ylivieskassa. la 6.11.2010 100 vuotta puhallinmusiikkia Ylivieskassa la 6.11.2010 Puhallinorkesteritoiminta alkaa Alkoi jokilaaksoissamme 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa Torvisoittokuntia perustettiin erilaisten näytelmä- ja ilmaisutaitoryhmien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2009

Toimintakertomus vuodelta 2009 Anna Rantanen Tampereen Yliopiston Laulajat ry:n vpj v. 2009 Satakunnankatu 35 B 227, 33210 Tampere puh. 040 742 6100 anna.k.rantanen@uta.fi Tampereen Yliopiston Laulajat Toimintakertomus vuodelta 2009

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Laukaan Kalevalaiset Naiset

Laukaan Kalevalaiset Naiset Laukaan Kalevalaiset Naiset Kalevalaisten Naisten Liiton jäsenyhdistys Vuosikokous 18.2. klo 18:00 Ravintola Rosanne Vuosikokoukseen kokoonnuimme tänä vuonna Ravintola Rosannen kabinettiin. Tarjolla rukiisia

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni.

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni. Jarmo Sivusaari Jarmo Erkki Sivusaari syntyi 19.7.1933 Vaasassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Yhteiskoulusta 1954 ja suoritti merkonomin tutkinnon Vaasan Kauppaopistossa. Sitä ennen, jo 16-vuotiaana,

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TOIMINTA Soittokunnan kevätmatinea pidettiin 12.4.2015 Kangasalan Pirtillä. Kapellimestarina toimi Raimo Hilden Valkeakoski-Opiston Kangasalan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Toimintakertomus 2010. Värssyn Väärtti

Toimintakertomus 2010. Värssyn Väärtti Toimintakertomus 2010 Värssyn Väärtti Vuoden 2010 aikana Värssyn Väärttissä bassoa lauloi Juha Laakso, alttoa Teija Jarhio, tenoria Tero Vanamo ja sopraanoa Sirkku Viitanen-Vanamo Vuoden aikana kvartetti

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

TOIMINTAOHJEET Hallituksen hyväksymä 21.1.2015

TOIMINTAOHJEET Hallituksen hyväksymä 21.1.2015 TOIMINTAOHJEET Hallituksen hyväksymä 21.1.2015 1 KUORON TOIMIKUNNAT 1.1. Musiikkilautakunta Musiikkilautakunnan muodostavat laulunjohtaja, puheenjohtaja, isäntä, sihteeri, nuotistonhoitaja ja syyskokouksen

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot