Sosiaalityön käytäntö 2 OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS

Transkriptio

1 Sosiaalityön käytäntö 2 OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi

2 Sisällys 1 SOSIAALITYÖN KOULUTUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KÄYTÄNNÖN OPETUS OSANA KOULUTUSTA Yleistä käytännön opetuksesta Käytännön opetus pedagogisesti osana tutkintoa SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖ Käytännön jakson esittely Käytännön jakson tavoitteet Tapauskohtaisuus osana asiakastyön tarkastelua Käytännön jakson aikana luettavaa tutkimuskirjallisuutta OPPIMISEN OHJAUS JA OHJAUSKESKUSTELUT Ohjauskeskustelujen teemat ja käytännöt Ohjauksen oheismateriaalia KÄYTÄNNÖN JAKSON RAPORTTI Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Tapauskohtaisuus sosiaalityössä Oman oppimisen arviointi KÄYTÄNNÖN JAKSON ARVIOINTI Opintojakson numeerinen arviointi Arviointikriteerit LOPUKSI - INNOSTAVAA YHDESSÄ TEKEMISEN JA OPPIMISEN MATKAA! Liite 1 Käytäntöraportin ja käytännön harjoittelun arviointikriteerit Liite 2 Palautelomake

3 1 SOSIAALITYÖN KOULUTUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KÄYTÄNNÖN OPETUS OSANA KOULUTUSTA 1.1 Yleistä käytännön opetuksesta Sosiaalityön pääaineopiskelu tuottaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (300 op), joka antaa sosiaalityöntekijän pätevyyden ja tutkijan valmiudet. Sosiaalityön koulutus on sekä ammatillista että tieteellistä. Sosiaalityötä opiskellaan Kuopion kampuksella. Sosiaalityön pääaineopinnot rakentuvat seuraavasti: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180op) pääaineopinnot (80op) sivuaineopinnot (75op) kieli- ja viestintäopinnot (10op) muut opinnot (15op) Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120op) syventävät opinnot Tutkintorakenteeseen sisältyy kolme käytännön jaksoa: Sosiaalityön käytäntö 1 (laajuus 5op) on käytäntöön tutustumista, joka sijoittuu ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Osaamistavoitteita on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön sekä kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Sisältönä opintojaksolla on tutustua sosiaalityöhön erilaisissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi sosiaalialan järjestöt ja niiden kytkentä sosiaalityöhön. Suoritustapana on seminaari 20 tuntia, essee ja käytännön jakso 30 tuntia. Sosiaalityön käytäntö 2 (10op) sijoittuu yleensä toisen opiskeluvuoden puoliväliin. Käytäntö 2 on sosiaalityön käytäntöön ja tutkimuskenttään perehtymistä kuuden viikon ajan. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutustuu ja perehtyy käytännön sosiaalityöhön erityisesti tapauskohtaisen sosiaalityön ja asiakastyön näkökulmista sekä perehtyy sosiaalityön tutkimuskenttään. Opintojaksolla opiskelija kehittää omia asiakastyön valmiuksia ja taitoja. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa tapauskohtaisen sosiaalityön periaatteita. Opintojakson sisältönä on käytännön opiskelu, perehtyminen ohjatusti asiakastyöhön, perehtyminen asiakastapauksiin ja niiden monimuotoisuuteen ja oman oppimisen reflektointi. Sosiaalityön käytäntö 3 (15op) on käytännön työskentelyä ja kuuluu sosiaalityön syventäviin opintoihin. Käytännön jakso sijoittuu pääsääntöisesti kolmannelle tai neljännelle vuosikurssille. Opintojakson tavoitteina ovat sosiaalityön asiantuntijuuden syventäminen 3

4 ja itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen sekä teoreettisen tiedon, käytännön ja tutkimuksellisen otteen integrointi sosiaalityön käytännöissä. Opintojakson jälkeen opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn sosiaalityössä, hallitsee ja osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti sosiaalityön tietoperustaa käytännön työssä sekä osaa tuottaa tutkimuksellista tietoa sosiaalityöstä. Jakson sisältöinä ovat ohjattu työskentely sosiaalityön toimintaympäristössä ja sen aikana nousevien kysymysten ammatillinen ja tieteellinen tarkastelu. Toteutustapana on ohjattu käytännön työskentely opiskelijan valitsemassa ja yliopiston hyväksymässä paikassa 3 kk, oppimistehtävät ja seminaarit. 1.2 Käytännön opetus pedagogisesti osana tutkintoa Käytännön opetuksen tavoitteet kullakin opintojaksolla on suunniteltu huomioiden tutkinto ja tavoitteet kussakin opintojen vaiheessa. Käytännön opetus on siis yksi osa laajaalaisen sosiaalityön pääaineen tutkimus-, tiede- ja käytäntöperustaista tutkintoa. Muissa opinnoissa (ns. teoreettisissa ja tutkimusmenetelmäopinnoissa) luodaan ymmärrystä sosiaalityöstä osana yhteiskuntatieteitä. Käytännön opetus kytkeytyy näihin opintoihin, esimerkiksi osaamistavoitteiden, käytännön jaksojen oppimistehtävien, käytäntöön kytkeytyvien opinnäytetöiden ja opiskelijan henkilökohtaisen oppimisprosessin kautta. Yleisesti voidaan sanoa, että sosiaalityön perusopinnoissa luodaan yleistä ymmärrystä sosiaalityöstä, sen teoreettisista lähtökohdista, eettisistä kysymyksistä sekä historiallisista juurista. Aineopinnoissa (jonka osa kyseessä oleva Sosiaalityön käytäntö 2 -opintojakso on) keskitytään ammatillisin taitoihin, lainsäädännön perusteisiin ja sosiaalityön menetelmiin niin käytännöllisellä ja soveltavalla kuin myös teoreettisella tasolla. Yhtenä läpäisevänä periaatteena on sosiaalityön tapauskohtaisuuden luonteen ymmärtäminen ja tutkimuksellisesti tapaustutkimuksen näkökulma. Syventävissä opinnoissa (maisteriopinnot) syvennetään sosiaalityön tietoperustaa eri erityisalojen kautta, tehdään pro gradu -tutkielmaa ja laajempia tutkimusmenetelmäopintoja, luodaan laaja-alaisempaa ja samalla syvällisempää teoreettista jäsennystä ja viitekehystä sosiaalityöhön. Tärkeänä läpäisevänä teemana syventävissä opinnoissa on tutkimuksellisen ja sitä kautta kehittävän työotteen omaksuminen ja laaja-alaisten itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen, erityisesti Sosiaalityön käytäntö 3:ssa ja pro gradu -tutkielmassa. Sosiaalityön käytännön opetus toteutetaan laajasti sosiaalityön toimintaympäristöissä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiaalityön oppiaine koordinoi Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostoa. Verkostoon kuuluu eri sosiaalialan ja sosiaalityön toimijoita Itä-Suomen alueella. Käytännön opetusta toteutetaan opetussosiaalikeskusten verkoston ohella myös muissa sosiaalityön toimipaikoissa. Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkosta ks. lisää 4

5 2 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖ Käytännön jakson esittely Sosiaalityön käytäntö 2 sijoittuu opinnoissa 2. opiskeluvuoden puoliväliin (tai vastaavaan aineopintovaiheeseen). Käytännön jakson pituus on 6 viikkoa (eli 30 työpäivää). Käytännön jakson opiskelupäivän (eli työpäivän) pituus vastaa käytännön jakson paikan työpäivän pituutta. Tarkoituksena on, että opiskelija voi käyttää työaikaa myös käytännön jakson raportin kirjoittamiseen. Ohjesääntänä tähän on, että opiskelijalla olisi mahdollisuus käyttää kirjallisiin töihin 10% käytännön jakson työajasta, eli käytännössä noin kolme työpäivää. Käytäntö 2 on osa laajempaa opintokokonaisuutta, joka on nimetty aineopintojen opintokokonaisuudeksi sosiaalityön opiskelijoille. Tavoitteena on, että käytännön jakson aikana hyödynnetään sekä perusopintojen tuomaa tietoa ja kokemusta sosiaalityöstä että erityisesti toiseen opiskeluvuoteen sijoittuvia opintoja tapauskohtaisuudesta ja tapaustutkimuksesta sekä asiakastyöhön liittyvistä vuorovaikutus- ja viestintätaidoista. Sosiaalityön käytännön jakso tulee ensisijaisesti suorittaa sosiaalityön asiakastyössä, mutta jaksolla voi tutustua myös hallinnollisiin tai sosiaalityön johtamiseen liittyviin kysymyksiin. Jokainen opiskelija tekee harjoittelusopimuksen, johon määritellään mm. käytännön jakson pituus sekä työtehtävät. Opiskelija täyttää itse harjoittelusopimuksen ja hankkii siihen käytännön paikan edustajan allekirjoituksen, ja palauttaa sitten allekirjoitettavaksi ohjaavalle opettajalle. Sosiaalityön käytännön jaksolla opiskelijaa sitoo vaitiolovelvollisuus jaksolla esille tulleista työasioista. Vaitiolovelvollisuudesta tulee keskustella opiskelijan perehdytyksessä. 2.2 Käytännön jakson tavoitteet Oppimistavoitteena on, että opiskelija tutustuu ja perehtyy käytännön sosiaalityöhön erityisesti tapauskohtaisen sosiaalityön ja asiakastyön näkökulmista sekä perehtyy sosiaalityön tutkimukseen oman käytännön jakson paikan näkökulmasta. Opintojaksolla opiskelija kehittää asiakastyön valmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan. Käytännön jakson alussa opiskelija asettaa itselleen henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joiden toteutumista hän arvioi ja reflektoi käytännön jakson aikana. Opintojakson sisältönä on käytännön harjoittelu, perehtyminen ohjatusti asiakastyöhön, perehtyminen asiakasprosesseihin ja niiden monimuotoisuuteen sekä oman oppimisen reflektointi. 5

6 Käytäntöjakson tavoitteena on perehtyminen sosiaalityöhön ja sen toimintaympäristöön: sosiaalityön havainnointi ja sosiaalityöstä keskusteleminen ohjaajan ja muiden käytännön jakson paikan työntekijöiden kanssa käytännön jakson paikan organisaation ja keskeisten yhteistyötahojen hahmottaminen tutustuminen asiakasprosesseihin ja niiden tarkastelu tapauskohtaisen sosiaalityön näkökulmasta perehtyminen sosiaalityön asiakastyön dokumentointiin asiakastyön valmiuksien ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen tutustuminen työmenetelmiin ja työtapoihin sekä työtä ohjaavaan lainsäädäntöön eettisten periaatteiden pohtiminen sosiaalityössä yleisesti ja erityisesti oman käytännön jakson paikan näkökulmasta 2.3 Tapauskohtaisuus osana asiakastyön tarkastelua Sosiaalityön käytäntö 2:ssa keskeiset tavoitteet ovat tapauskohtaisessa sosiaalityössä, asiakastyössä ja siihen liittyvissä taidoissa ja välineissä sekä asiakastyöhön liittyvässä dokumentoinnissa. Näihin teemoihin ja sisältöihin tulee myös ohjauksen painottua. Tavoitteena on, että opiskelija soveltaa erityisesti Tapauskohtaisen sosiaalityön perusteet -opintojaksolla oppimaansa ja tarvittaessa esittelee ohjaajalle oppimaansa. Tapaus- ja tilannekohtaisuuden kautta tarkastellaan erityisesti asiakastyön taitoja: vuorovaikutus, tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus sekä sosiaalityössä käytettävät työvälineet. Opiskelijan tulee erityisesti havainnoida, mutta myös osallistua asiakastyöhön sen verran, kun se on käytännön jakson paikan kannalta mahdollista. Opiskelijan on hyvä kiinnittää huomiota myös parityöskentelyyn, sen periaatteisiin ja työhön kytkeytyviin yhteistyön muotoihin eri toimijoiden kanssa. Opiskelijan kannattaa lähteä liikkeelle asiakastyön taitojen harjaannuttamisesta. Keinoina alussa on oman ohjaajan ja muiden kollegoiden työskentelyn seuraaminen ja havainnointi asiakastilanteissa sekä sen reflektointi, kuinka opiskelija toimisi itse tilanteissa. Asiakastyön taitojen harjaannuttamista on myös se, että opiskelija keskustelee ohjaajan kanssa asiakastilanteen jälkeen: mitä tapahtui, kuinka olisi itse toiminut tilanteessa, millaisia tunteita esimerkiksi asiakkaan toiminta, reaktiot tai hänen tilanteensa herätti? Miksi toimitaan tilanteessa tietyllä tavalla? Miksi mitäkin asioita otetaan puheeksi ja milloin? Millainen tieto ja miksi on tärkeää asiakastilanteessa? Opiskelijan tulee pohtia myös, millainen työskentelytapa on kunkin asiakkaan kanssa hänen tilanteessaan relevanttia. Opiskelijan tulee omassa oppimisprosessissaan lähteä haastamaan ohjaajaa keskustelemaan erilaisista tapaus- ja tilannekohtaisista toimintatavoista. 6

7 2.4 Käytännön jakson aikana luettavaa tutkimuskirjallisuutta Käytännön jakson aikana suositellaan luettavaksi myös käytännön sosiaalityöhön liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Kirjallisuutta voi käyttää myös tukena oman omassa oppimisessa ja sen reflektoinnissa. Tutustu vähintään kahteen seuraavista teoksista ja käytä niitä jollakin tavoin pohdintasi tukena kirjoittaessasi käytännön jakson raporttia: Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli (toim.) Asiakkuus sosiaalityössä. Gaudeamus. Pohjola, Anneli & Kääriäinen, Aino & Kuusisto-Niemi, Sirpa (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. PS-kustannus. Poikela, Ritva Asiakassuunnitelma asiakaslähtöistä auttamista tavoitteellistamassa. Kohteen rakentumisen moniääninen menetelmä. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Strömberg-Jakka, Minna & Karttunen, Teija (toim.) Sosiaalityön haasteet. Tukea ammattilaisten arkeen. PS-kustannus. 7

8 3 OPPIMISEN OHJAUS JA OHJAUSKESKUSTELUT 3.1 Ohjauskeskustelujen teemat ja käytännöt Oppimisen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijoita käytännön jakson tavoitteiden ja osaamistavoitteiden toteutumisessa. Koska Sosiaalityön käytäntö 2 -opintojaksolla on asiakastyön painotus, keskeisimmät tavoitteet liittyvät suunnitelmallisen, tapauskohtaisen asiakastyön osa-alueisiin sekä niihin liittyviin vuorovaikutustaitoihin. Oppimisen ohjauksen tulee olla strukturoitua ja suunnitelmallista. Ohjauskeskustelujen tulee sisältää seuraavat osiot: opiskelijan perehdytys keskeisiin työtehtäviin ja Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen yhdessä opiskelijan kanssa tapauskohtaisen sosiaalityön tarkastelu asiakastyössä sosiaalityössä tarvittavat vuorovaikutustaidot ja vuorovaikutusosaaminen keskeiset työvälineet asiakastyön dokumentointi asiakastyön taidot ja oppiminen: tieto, taito ja osaaminen sosiaalityössä työssä keskeinen lainsäädäntö ja sen soveltaminen sosiaalityön tutkimuksellisen tiedon merkitys käytännöissä eettiset kysymykset ja eettisesti kestävä työtapa ammatinvalintaan liittyvät kysymykset ja työssäjaksaminen yhteinen reflektointi ja arviointi (palautelomake) Käytännön jakso on ohjattua ja valvottua. Jokaisella opiskelijalla on käytännön jaksolla oma ohjaaja, joka vastaa harjoittelun toteutumisesta ja sovittujen harjoitteluolosuhteiden luomisesta. Lomien ja muiden esteiden ajaksi hänellä on varahenkilö. Ohjaajan tulee olla pätevä sosiaalityöntekijä. Käytännön ohjaajan antamaa henkilökohtaista ohjausta on yhteensä 12 tuntia, joista yliopisto maksaa ohjauspalkkion. Sosiaalityön käytäntö 2:sta ei synny käytännön paikalle kustannuksia, sillä käytännön jakso on palkatonta. Käytännön jakson ohjaaja on yhdessä pohtija, kysymysten esittäjä ja kiinnostuksen virittäjä, jolloin oppimisprosessi voi parhaimmillaan olla molemminpuolinen. Ohjauksessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että käytännön jakson ensisijaisena tavoitteena on asiakastyön taitojen harjaannuttaminen ja oppiminen. Omien vuorovaikutustaitojen tarkastelu, erilaisissa vuorovaikutustilanteissa pärjäämisen opettelu ja sosiaalityön käytäntöihin sisälle pääseminen ovat ensisijaisen tärkeitä tässä vaiheessa opintoja. Opiskelija ja ohjaaja sopivat käytännön jakson alussa ohjauskeskusteluajat ja alustavat teemat. Ensimmäisen viikon aikana opiskelija ja ohjaaja laativat yhdessä opiskelijan hen- 8

9 kilökohtaisen oppimissuunnitelman. Suunnitelmaan tulee kirjata opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet harjoittelujaksolle sekä keinot niiden saavuttamiseksi (ks. tarkemmin luku Käytännön jakson raportti). Opiskelijalla on aktiivinen rooli ohjauskeskusteluissa ja häntä itseään kiinnostavien teemojen esille nostamisessa. Ohjauskeskusteluissa voidaan siis käsitellä myös sovittujen teemojen lisäksi kenttäharjoittelun aikana esille tulleita asioita. Opiskelijan olisi hyvä informoida ohjaajaansa ennen ohjauskeskustelua siitä, mitä asioita hän haluaa nostaa keskusteluun. Näin myös ohjaaja voi valmistautua ohjaustapaamisiin. Opiskelija reflektoi ohjauskeskustelujen teemoja oppimispäiväkirjassaan. Yhteiskuntatieteiden laitoksella käytännön jaksoa ohjaa opintojakson vastaava opettaja. Opettajan yhteystiedot löytyvät opintojakson Moodlesta. Opettaja vastaa neuvonnasta ja yhteydenpidosta yliopiston ja harjoittelupaikan välillä sekä harjoitteluun liittyvien seminaarien järjestämisestä. Opettaja vastaa myös kirjallisten oppimistehtävien ohjeistuksesta ja vastaanottamisesta. Yliopisto maksaa käytännön ohjaajalle ohjauspalkkiota 20 euroa tunnilta. Mikäli ohjauspalkkio maksetaan suoraan ohjaajalle verokortilla, tulee täyttää pelkästään palkkionlaskutuslomake. Palkkionmaksulomakkeeseen merkitään palkkion perusteeksi Sosiaalityön käytäntö 2, ohjaus ja palkkion määräytymisen ajaksi merkitään käytännön jakson pituus (eli aikaväli, jolla ohjauskeskustelut on toteutettu). Palkkionlaskutuslomakkeeseen liitetään verokortti (sivutuloverokortista riittää kopio). Käytännön jakson päätettyä lomake ja verokortti lähetetään SK2-opintojakson ohjaavalle opettajalle (Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, PL 1627, KUOPIO). Merkitse kuoreen Ohjauspalkkio. Jos ohjauspalkkio maksetaan työyhteisölle tai työnantajalle, tulee täyttää pelkästään Liite lähiohjaajan palkkion maksua varten. Työyhteisön tulee tehdä toteutuneista ohjaustunneista lasku, osoittaa lasku Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselle ja lähettää lasku liitteessä mainittuun osoitteeseen. Liite lähiohjaajan palkkion maksua varten lähetetään yliopistolle ohjaavalle opettajalle yllä mainittuun osoitteeseen. 3.2 Ohjauksen oheismateriaalia Suonio, Mari Tulevaisuuden sosiaalityöntekijänä. Sosiaalityön opiskelijan ammatti-identiteetin ja käyttöteorian muodostuminen käytännön opetuksen ohjaussuhteessa. Teoksessa Ruuskanen, Petri T. & Savolainen, Katri & Suonio, Mari Toivo sosiaalisessa. Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Asikainen, Elina & Karvonen, Jenna & Tirkkonen, Sanna Mitä ottaa huomioon opiskelijan ohjauksessa? Sosiaalityön käytäntö 3 -opintojakson kehittämistehtävä lukuvuonna Lisää kirjallisuutta opintojakson kurssikirjallisuudessa ja Moodlessa. 9

10 4 KÄYTÄNNÖN JAKSON RAPORTTI Sosiaalityön käytäntö 2 -opintojakson suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija kirjoittaa jaksosta raportin. Raportti otsikoidaan nimellä SK2: Käytännön jakson raportti ja kansilehdelle merkitään myös kirjoittajan tiedot sivun oikeaan alanurkkaan. Raportin kokonaispituus sivua (sisällysluettelo, sivunumerointi, kirjasinkoko 12, riviväli 1,5, ylä- ja alamarginaali 3 cm, oikea- ja vasen marginaali 2,5 cm). Kansilehteä ei lasketa kokonaispituuteen. Jokainen luku aloitetaan omalta sivultaan. Raportin tulee sisältää seuraavat luvut: 1 Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Palautetaan erikseen jo ensimmäisen käytännön jakson viikon aikana, mutta liitetään myös osaksi käytännön jakson raporttia. 2 Tapauskohtaisuus sosiaalityössä Valitun tapauksen tutkimuksellinen kuvaus dokumentoituna prosessina ja oman tapauskohtaisen työskentelyn kuvaus vuorovaikutustilanteena 3 Oman oppimisen arviointi Käytännön jakson toteutumisen, omien oppimiskokemuksien ja asiakastyön taitojen kehittymisen pohtiminen 2-3 s 7 s 2-3 s 4.1 Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Käytännön jakson henkilökohtainen oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oman käytännön ohjaajan kanssa käytännön jakson kahden ensimmäisen viikon aikana. Opiskelija kirjaa suunnitelmaan henkilökohtaiset oppimistavoitteensa ja keinot niiden saavuttamiseksi. Keinoina voivat olla esimerkiksi ohjaajan antamaan materiaaliin tutustuminen, ohjauskeskustelut, asiakastapaamiset ja tutustumiskäynnit. Suunnitelmaan sisällytetään myös suunnitelma ohjauskeskusteluajankohdista ja teemoista. Suunnitelmassa kannattaa ottaa huomioon jo tiedossa olevat ohjaajan työtehtävät (asiakastapaamiset, palaverit, koulutukset ym.) sekä luonnollisesti ohjauksen sisällöt. Suunnitelmaan voi sisällyttää ns. lukujärjestyksen, josta käy ilmi, mitä oppimistavoitteita tai tehtäviä opiskelijalla tulee olemaan viikoittain. Opiskelijan tulee sisällyttää suunnitelmaan myös tiedot siitä, kuinka hän arvioi omien oppimistavoitteiden toteutumista käytännön jakson aikana. Keinona voi olla oppimispäiväkirjan kirjoittaminen tai arvioinnin sisällyttäminen ohjauskeskusteluihin. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman pituus on 2-3 sivua ja se palautetaan ensimmäisen käytännön jakson viikon aikana Moodleen ja liitetään myöhemmin myös osaksi käytännön jakson raporttia. 10

11 4.2 Tapauskohtaisuus sosiaalityössä Osio jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija kuvaa yhtä, käytännön ohjaajan kanssa yhdessä valittua (asiakas)tapausta prosessina sekä dokumentointia osana sitä, ja toisessa osiossa hän kuvaa omaa tapauskohtaista työskentelyään ja vuorovaikutustaan vähintään yhden asiakastilanteen kautta. Tapauksen kuvauksessa opiskelija kuvailee muun muassa: Mikä/millainen oli asiakkaan elämäntilanne ja avuntarve eli mikä teki tapauksesta tapauksen? Millaisia tavoitteita asetettiin? Miten asiakassuhde kehittyi? Mitä sosiaalityön työmenetelmiä ja keinoja käytettiin? Mitä yhteistyötahoja asiakkuuteen liittyi? Mitä/millaisia tuloksia saavutettiin ja mitä oli voitu tehdä toisin? Millaisia yhteiskunnallisia kytkentöjä ja sosiaalisia ilmiöitä/ongelmia tapaukseen liittyi? Yksittäisen asiakkaan elämäntilanne tulee kuvata yleisellä tasolla tutkimustiedon avulla. Identifikaatiotietoja tulee myös tarvittaessa muuttaa yksityiskohtien osalta. Tärkeintä on tapauskohtaisen sosiaalityön työprosessin kuvaaminen. Tapauksen kuvauksessa on hyvä pohtia myös, kuinka asiakkuus jatkossa jatkuu/ mitä suunnitelmia asiakkaan tilanteeseen liittyy. Osion toisena tavoitteena on myös edistää teorian ja käytännön välisen suhteen pohdintaa. Etsi tapaukseesi liittyvä pro gradu -tutkielma (tai muun tieteellinen opinnäytetutkielman) ja keskustele siitä ohjaajasi kanssa. Analysoi tapausta etsimäsi tutkimuksen sekä muun aiheeseen liittyvän tieteellisen keskustelun avulla. Esittele samalla tutkimusta ja omaa pohdintaasi tutkimuksen sisällön ja käytännön työn välisestä yhteydestä. Asiakastyön vuorovaikutustilanteen kuvauksessa tavoitteena on, että opiskelija tarkastelee käytännössä Tapauskohtaisen sosiaalityön perusteet -opintojaksolla käsiteltyjä asioita kuten vuorovaikutusta asiakassuhteessa sekä asiakkaan kohtaamisen ja haastattelun taitoja. Opiskelija haastattelee yhdessä käytännön jakson ohjaajan kanssa valittua asiakasta itsenäisesti ohjaajan läsnä ollessa. Asiakas voi olla sama tai eri tapaus, jota tämän tehtävän tapauksen kuvaus -osiossa on tarkasteltu. Opiskelijan tulee keskustella haastattelun/tapaamisen jälkeen ohjaajan kanssa asiakastilanteesta. Reflektoi raportissa kokemustasi itsenäisestä asiakastilanteesta: Haastattelun/ tapaamisen rakenne (aloitus, eteneminen ja päättäminen) Vuorovaikutuksen sujuminen 11

12 Oma arvio haastattelun/tapaamisen sujumisesta kokonaisuutena (hyödynnä tässä TAPI- ja PUVI-kursseilla oppimaasi) Pohdi, mikä teki tilanteesta tapauskohtaisen, etenikö ja rakentuiko kohtaaminen tilannekohtaisena dialogisena prosessina? Mikä mahdollisesti edisti tai esti tilannekohtaisuutta ja dialogia? Tämän osion voi toteuttaa myös parityöskentelynä ohjaajasi kanssa, mikäli tapaukseksi valittu asiakkuus sitä vaatii (esim. lastensuojelutyössä). Tämän osion suositeltava pituus raportista on 7 sivua. 4.3 Oman oppimisen arviointi Oman oppimisen reflektoinnissa ja omien oppimistavoitteiden arvioinnissa opiskelija pohtii käytännön jakson toteutumista, omia oppimiskokemuksiaan sekä omien asiakastyön taitojen kehittymistään. Oman oppimisen arviointia ja siitä keskustelua käytännön jakson ohjaajan kanssa on hyvä sisällyttää ohjauskeskusteluihin käytännön jakson loppuvaiheessa. Palaa käytännön jakson alussa laatimiisi oppimistavoitteisiin, ja arvioi, kuinka ne ovat käytännön jakson aikana toteutuneet. Arvioi omia vahvuuksiasi ja sitä, missä vielä on opittavaa. Pohdi, mitä olet oppinut ja miten arvioit oppimaasi. Onko ammatillinen identiteettisi vahvistunut? Mitä tiedät nyt enemmän sosiaalityöntekijänä olemisesta kuin ennen käytännön jakson suorittamista? Millaista tukea ja tietoa olet saanut käytännön työhön ja käytännön taitojen oppimiseen kurssisisältöön kuuluvasta tutkimuskirjallisuudesta (ks. tämän oppaan luku Käytännön jakson aikana luettavaa tutkimuskirjallisuutta ). Oman oppimisen arvioinnin osuuden suositeltava osuus raportista on noin 2-3 sivua. 12

13 5 KÄYTÄNNÖN JAKSON ARVIOINTI 5.1 Opintojakson numeerinen arviointi Sosiaalityön käytäntö 2 numeerinen arviointi (arviointiskaala 1-5) perustuu opiskelijan ja ohjaajan yhteiselle tavoitearvioinnille, joka alkaa heti käytännön jakson alussa (dokumentoidaan lopulta palautelomakkeella, 30 % kurssin arvosanasta) sekä yliopiston ohjaavan opettajan tekemälle opiskelijan oppimistehtävän prosessiarvioinnille (70 %): Arviointitapa: Kriteerit: Tuotos: Arvioija: Osuus: Prosessi Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen Oman oppimisen arviointi ja reflektointi Käytäntöraportti Yliopisto-opettaja 70 % Tavoite Opiskelijan tavoitteet ja niiden toteutuminen Palautelomake Opiskelija Käytännön ohjaaja 30 % Sosiaalityön käytäntö 2 -kurssi on merkittävä osa ammatilliseen pätevyyteen valmentavia aineopintoja. Yliopiston opintoarviointia koskevan ohjeistuksen perusteella alinta hyväksyttyä arvosanaa 1 vastaa 50 %:n hallinnan osoittaminen kurssin tietosisällöstä tai sitä vastaavasta asiakokonaisuudesta (opinto-opas, luku 8.5). Tästä syystä SK2-kurssilla pyritään aina keskustelemaan ohjauksellisesti opiskelijan tavoitteiden toteutumisesta, käytännön jakson edistymisestä, kurssin keskeyttämisestä ja suorittamisen siirtämisestä ennen hylätyn arvosanan antamista. Käytännön jakso voidaan keskeyttää opiskelijan, käytännön ohjaajan tai yliopiston ohjaavan opettajan toimesta tarpeen mukaan. Yliopiston ohjaava opettaja arvioi arvosanassa opiskelijan käytäntöraporttia opintojakson päätavoitteiden mukaan laadituilla arviointikriteereillä (ks. liite 1). Käytännön raportin arvioinnissa tarkastellaan opiskelijan kykyä asettaa henkilökohtaiset oppimistavoitteensa ja kykyä työskennellä niiden mukaisesti sekä arvioida ja reflektoida omaa oppimistaan. Lisäksi huomiota kiinnitetään raportin muotoseikkoihin ja kirjoitusasuun. Käytännön opetukseen liittyvät seminaarit ovat pakollisia, ja osallistumisaktiivisuus vaikuttaa osaltaan opintojakson arviointiin. Yliopiston ohjaava opettaja voi osallistua ohjaajana opiskelijan, käytännön ohjaajan kanssa palautekeskusteluun, mutta palautelomakkeen laativat aina opiskelija ja käytännön ohjaaja kirjallisena dokumenttina ohjauskeskustelun perusteella. Palautelomake (Liite 2) jäsentää palautteen antoa kurssilla. Se on tarkoitettu ohjaamaan keskustelua ja tekemään näkyväksi opiskelijan tavoitteiden toteutumista käytännön jakson aikana. Palautelomake perustuu opiskelijan ja ohjaajan väliseen dialogiin. Käytännön 13

14 jakson lähestyessä loppuaan myös opiskelija ja käytännön jakson ohjaaja arvioivat yhdessä jakson toteutumista. Arviointi voi kohdistua mm. opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden täyttymiseen, jakson aikana havaittujen opiskelijan ammatillisten valmiuksien kehittymiseen, opiskelijan vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiin sekä asiakkaan kohtaamisen taitoihin. Arvioinnin pohjana tulee käyttää harjoittelusuunnitelmassa käytännön jaksolle asetettuja tavoitteita, joiden toteutumista ohjaaja ja opiskelija yhdessä pohtivat. Palautekeskustelulomake palautetaan Moodle-kurssille. Opintojaksolla arviointi on jatkuva prosessi. Yleisellä tasolla käytännön jaksolla arvioidaan sekä ammatillista kehittymistä ja kehittämistarpeita että yleisiä sosiaalityöhön liittyviä taitoja ja valmiuksia. Arvioinnissa ja palautteessa tärkeää on yhteistoiminnallisuus. Yhdessä opiskelijan kanssa on hyvä pohtia, mikä onnistui, mitä olisi voinut tehdä toisin, millaisen oppimisympäristön käytännön jakso loi opiskelijalle ja mikä oli erityisen hyödyllistä juuri tässä vaiheessa opintoja. On hyvä, että viimeistään viimeisessä arviointi- ja palautekeskustelussa myös opiskelija voi arvioida ja antaa palautetta käytännön jaksosta sekä ohjauksesta. Arviointikeskustelun päätteeksi opiskelija ja ohjaaja yhdessä esittävät palautekeskustelulomakkeessa arvosanaa opiskelijalle. 5.2 Arviointikriteerit Prosessiarviointi (70 %) Opiskelijan käytäntöraportin arviointi yliopiston ohjaavan opettajan tekemänä arviointikriteerien perusteella. Käytäntöraportin ja käytännön harjoittelun arviointikriteerit (liite 1) Tavoitearviointi (30 %): Opiskelijan omat tavoitteet ja oppimisprosessi Ohjaajan ja opiskelijan yhteinen ehdotus arvosanaksi. Ks. käytännön harjoittelun arviointi kriteerit (liite 1). Dokumentoidaan palautekeskustelulomakkeessa (liite 2) 14

15 6 LOPUKSI - INNOSTAVAA YHDESSÄ TEKEMISEN JA OPPIMISEN MATKAA! Harjoittelu on em. mukaisesti yhteinen oppimisprosessi sekä ohjaajalle että opiskelijalle. Sosiaalityöntekijä jakaa ammattitaitoaan ja kokemustaan, opiskelija vastavuoroisesti teoriaa, uusinta tietoa ja omaa uutuuttaan ja kyselijyyttään. Opiskelijan avoin kysymysten asettelu haastaa ohjaajan Ohjauskeskustelut valmensivat työhön erittäin hyvin. Näissä keskusteluissa pohdimme ohjaajani kanssa meidän tapaa toimia ihmisten kanssa. Sitaatit opiskelijoiden kuvauksia ohjaussuhteesta artikkeliaineistossa. Lähde: Suonio, Mari Tulevaisuuden sosiaalityöntekijänä. Sosiaalityön opiskelijan ammatti-identiteetin ja käyttöteorian muodostuminen käytännön opetuksen ohjaussuhteessa. Teoksessa Ruuskanen, Petri T. & Savolainen, Katri & Suonio, Mari Toivo sosiaalisessa. Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Innostavaa yhdessä oppimisen matkaa! 15

16 Liite 1 Käytäntöraportin ja käytännön harjoittelun arviointikriteerit Käytäntöraportti: Hylätty/Täydennettävä Raportti on toteutettu kaikilta osiltaan puutteellisesti ja oman oppimisen arviointi on kaikilta osiltaan heikkoa ja pintapuolista. Raportti edellyttää laajaa täydentämistä. Arvosana 1 Raportissa on pääosin kaikki vaaditut luvut, mutta niiden toteutus on välttävää. Oman oppimisen arviointi on välttävää. Opiskelija ei ole dokumentoinut käyttämäänsä aineistoa. Raportin luvut ovat sisällöllisesti puutteellisia ja argumentointi on välttävää: mielipiteitä tai väitteitä perustellaan vain harvoin aiemman tutkimuksen avulla käytettyjä termejä tai käsitteitä selitetään puutteellisesti lähdeviitteitä on käytetty vain vähän tai ei lainkaan Arvosana 2 Raportissa on kaikki vaaditut osat. Oman oppimisen arviointi on kaikilta osin tyydyttävää. Opiskelija on dokumentoinut käyttämänsä aineistoa tyydyttävästi. Raportin luvut ovat sisällöllisesti asiallisia ja tyydyttäviä. Luvut ovat kuitenkin jossakin määrin puutteellisia ja tyydyttävästi argumentoituja. Portfolion tieteellinen argumentointi on tyydyttävää: opiskelija esittää väitteitä, joita hän perustelee jossakin määrin tieteellisillä lähteillä. käytettyjä termejä tai käsitteitä selitetään tyydyttävästi. lähdeviitteiden käyttö on puutteellista. Arvosana 3 Raportissa on kaikki vaaditut osat. Oman oppimisen arviointi on perusteellista ja hyvää. Opiskelija on dokumentoinut johdonmukaisesti käyttämäänsä aineistoa. Luvut ovat johdonmukaisia ja sisällöllisesti kattavia. Opiskelija on myös pohtinut luvuissa esittämäänsä sisältöä ja teemoja oman oppimisensa näkökulmasta. Raportin argumentointi on hyvää: 16

17 opiskelija esittää väitteitä, joita hän perustelee lähes aina aiempaan tutkimukseen nojautuen käytetyt termit tai käsitteet selitetään melko kattavasti. lähdeviitteitä käyttö on jossakin määrin horjuvaa (esim. käytetään jonkin verran toisen käden lähteitä, pintapuolista aineistoa (esim. esitteitä) ja oppikirjamaisia lähteitä). Lähdeviittauskäytännössä on lieviä epäjohdonmukaisuuksia. Arvosana 4 Raportissa on kaikki vaaditut osat. Opiskelija arvioi omaa oppimista kattavasti ja kiitettävästi aiemman oman tiedon ja osaamisen perusteella sekä kertoo selkeästi, millä tavoin käytännön jakso on kasvattanut omaa tietämystä opintojakson aikana. Opiskelija on dokumentoinut johdonmukaisesti ja perustellen käyttämäänsä aineistoa. Luvut ovat sisällöllisesti johdonmukaisia, sisällöllisesti kattavia ja perusteellisesti argumentoituja. Tutkimusta on analysoitu, reflektoitu ja arvioitu käytännön jakson kokemusten valossa. Raportin argumentointi on kiitettävää: portfoliosta käy ilmi selkeästi oman ajattelun suhde aiempaan tutkimustietoon väitteet ja mielipiteet ovat argumentoitu perustellusti ja kriittisesti käytetyt termit tai käsitteet selitetään kattavasti tieteellisten lähdeviitteiden käyttö on sujuvaa ja systemaattista Arvosana 5 Arvosanan 4 kriteerien lisäksi: Raportti osoittaa erinomaista paneutumista käytännön jakson aikana ilmenneisiin asiakokonaisuuksiin tutkimuksen avulla. Opiskelija osoittaa olleensa aktiivinen uuden tiedon hakemisessa ja soveltamisessa. Raportti ilmentää kaikin puolin rohkeutta uuden tiedon etsimisessä sekä kriittistä tutkivaa ja soveltavaa otetta käytännön työssä. Raportti osoittaa, että opiskelija kykenee havainnollistamaan käytännön ja teorian integraatiota esimerkein ja kuvin. Raportti on jäsennetty sisällöllisesti selkeästi ja huolellisesti. Käytännön harjoittelu: Numeerisen arvioinnin perusteet: arvosana 1 (välttävä) Opiskelija on suoriutunut käytännön jaksosta vain välttävästi. Opiskelija ei ole paneutunut työtehtäviinsä eikä ole osoittanut itsenäistä ajattelua tai kiinnostusta työtehtäviään kohtaan. Opiskelijan sitoutuminen käytännön jaksoon ja harjoitteluorganisaatioon on ollut heikkoa. arvosana 2 (tyydyttävä) Opiskelija on suoriutunut käytännön jaksosta tyydyttävästi. Opiskelija on paneutunut jossakin määrin työtehtäviinsä, muttei ole ollut kiinnostunut niistä suoriutumisesta itsenäisesti. Opiskelija on sitoutunut vain vähän käytännön harjoitteluorganisaatioon, eikä ole osoittanut kiinnostusta ammatilliseen kehittymiseen tai organisaation työtapoihin tutustumiseen. 17

18 arvosana 3 (hyvä) Opiskelija on suoriutunut käytännön jaksosta hyvin. Opiskelija on paneutunut työtehtäviinsä, ollut niistä kiinnostunut ja pyrkinyt suoriutumaan niistä itsenäisesti. Opiskelija on osoittanut halua kehittyä ammatillisesti organisaation työtehtävissä. Opiskelija on ollut kiinnostunut organisaation työskentelytapoihin tutustumisesta ja uusien työskentelytapojen opettelemisesta. Opiskelija on pyrkinyt vahvistamaan ammatillisia valmiuksiaan itsenäiseen työskentelyyn harjoittelun aikana ja kyennyt tarkastelemaan omaa oppimistaan reflektiivisesti sekä omien oppimistavoitteidensa että yleisesti käytännössä oppimisen näkökulmasta. arvosana 4 (kiitettävä) Opiskelija on suoriutunut käytännönjaksosta kiitettävästi. Opiskelija on paneutunut työtehtäviinsä ja uusien työskentelytapojen oppimiseen harjoitteluorganisaatiossa huolellisesti. Opiskelija on osoittanut halua kehittyä ammatillisesti organisaation työtehtävissä ja on itsenäisesti pyrkinyt kehittämään omaa ammatillista osaamistaan. Opiskelija on osoittanut sekä asiakastyössä että työyhteisön jäsenenä kykyä toimia itsenäisesti, eettisesti ja asiantuntevasti. Opiskelija on kyennyt tarkastelemaan omaa oppimistaan reflektiivisesti sekä omien oppimistavoitteidensa että yleisen käytännössä oppimisen näkökulmasta. arvosana 5 (erinomainen) Arvosanan 4 vaatimusten lisäksi opiskelija on jollakin harjoitteluun sisältyvällä alueella osoittanut erinomaista osaamista tai soveltuvuutta sosiaalityön käytännön taidoissa. Opiskelija on harjoittelun aikana tuonut esille kriittistä, mutta kehittävää ajattelua sosiaalityön käytännön työhön liittyen. 18

19 Liite 2 Palautelomake Palautekeskustelulomake Ohjaajan ja opiskelijan keskinäinen loppuarviointikeskustelu palautteineen kuuluu osaksi Sosiaalityön käytäntö 3 -opintojaksoa. Palautekeskustelulomake auttaa tarvittaessa keskustelussa ja voitte käyttää sitä myös keskustelun virittämiseksi. Täyttäkää palautekeskustelulomake yhdessä. Lomakkeeseen tulee kirjoittaa hyvät asiat ja kehittämisalueet, joista olette samaa mieltä. Lomake on 30 % kurssin kokonaisarvosanasta. Lomake palautetaan kurssin Moodlessa olevalle palautusalueelle ja sitä säilytetään kurssin sähköisessä arkistossa. Ajankohta: Läsnäolijat: Mitä teemoja kävitte loppukeskustelussa läpi? 2. Mistä käytännön jakson onnistumisista ja positiivisista puolista olitte yksimielisiä? 19

20 3. Mitä kehittämisen alueita käytännön jakson aikana mielestänne tuli esille? -opiskelijana: -ohjaajana: 4. Oppimis-/osaamistavoitteissa onnistuminen (jatka tarvittaessa paperin toiselle puolelle) Tavoitteeni (kuvaa ensin lyhyesti tavoitteesi ja arvioi onnistumistasi):

21 5. Muita kommentteja? 6. Kurssiarvosanan arviointi (painoarvo 30 % kurssin kokonaisarvosanasta): Kuinka opiskelija on suoriutunut seuraavissa käytännön harjoitteluun kuuluvissa osa-alueissa (arvosana-asteikolla 1-5) 1. Opiskelijan oppimisorientaatio ja kyky reflektioon Taidot asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa 3. Dokumentoinnin taidot 4. Työyhteisötaidot 5. Organisaation ja palvelujärjestelmän tunteminen 6. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutuminen Kokonaisarvosana edellisten keskiarvona: Allekirjoitukset: Ohjaaja: Opiskelija: Numeerisen arvioinnin perusteet: arvosana 1 (välttävä) Opiskelija on suoriutunut käytännön jaksosta vain välttävästi. Opiskelija ei ole paneutunut työtehtäviinsä eikä ole osoittanut itsenäistä ajattelua tai kiinnostusta työtehtäviään kohtaan. Opiskelijan sitoutuminen käytännön jaksoon ja harjoitteluorganisaatioon on ollut heikkoa. arvosana 2 (tyydyttävä) Opiskelija on suoriutunut käytännön jaksosta tyydyttävästi. Opiskelija on paneutunut jossakin määrin työtehtäviinsä, muttei ole ollut kiinnostunut niistä suoriutumisesta itsenäisesti. Opiskelija on sitoutunut vain vähän käytännön harjoitteluorganisaatioon, eikä ole osoittanut kiinnostusta ammatilliseen kehittymiseen tai organisaation työtapoihin tutustumiseen. arvosana 3 (hyvä) Opiskelija on suoriutunut käytännön jaksosta hyvin. Opiskelija on paneutunut työtehtäviinsä, ollut niistä kiinnostunut ja pyrkinyt suoriutumaan niistä itsenäisesti. Opiskelija on osoittanut halua 21

22 kehittyä ammatillisesti organisaation työtehtävissä. Opiskelija on ollut kiinnostunut organisaation työskentelytapoihin tutustumisesta ja uusien työskentelytapojen opettelemisesta. Opiskelija on pyrkinyt vahvistamaan ammatillisia valmiuksiaan itsenäiseen työskentelyyn harjoittelun aikana ja kyennyt tarkastelemaan omaa oppimistaan reflektiivisesti sekä omien oppimistavoitteidensa että yleisesti käytännössä oppimisen näkökulmasta. arvosana 4 (kiitettävä) Opiskelija on suoriutunut käytännönjaksosta kiitettävästi. Opiskelija on paneutunut työtehtäviinsä ja uusien työskentelytapojen oppimiseen harjoitteluorganisaatiossa huolellisesti. Opiskelija on osoittanut halua kehittyä ammatillisesti organisaation työtehtävissä ja on itsenäisesti pyrkinyt kehittämään omaa ammatillista osaamistaan. Opiskelija on osoittanut sekä asiakastyössä että työyhteisön jäsenenä kykyä toimia itsenäisesti, eettisesti ja asiantuntevasti. Opiskelija on kyennyt tarkastelemaan omaa oppimistaan reflektiivisesti sekä omien oppimistavoitteidensa että yleisen käytännössä oppimisen näkökulmasta. arvosana 5 (erinomainen) Arvosanan 4 vaatimusten lisäksi opiskelija on jollakin harjoitteluun sisältyvällä alueella osoittanut erinomaista osaamista tai soveltuvuutta sosiaalityön käytännön taidoissa. Opiskelija on harjoittelun aikana tuonut esille kriittistä, mutta kehittävää ajattelua sosiaalityön käytännön työhön liittyen. 22