Monta kulttuuria, yksi Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monta kulttuuria, yksi Suomi"

Transkriptio

1 Monta kulttuuria, yksi Suomi Kassandra ry:n projektin LOPPURAPORTTI Toimittanut Moninaiset -tuottaja Kaisa Hirn

2 TIIVISTELMÄ Urban II -hanke Moninaiset - monta kulttuuria, yksi Suomi on järjestänyt sekä uus- ja kantasuomalaisille naisille että päiväkoti-ikäisille lapsille ohjattua taidetyöpajatoimintaa, joka on toteuttanut heidän omaa kulttuuriperintöään ja tutustuttanut heidät muihin Suomessa läsnä oleviin kulttuureihin. Taide on hankkeessa ymmärretty laajasti; myös ruuanlaitto ja monenlaiset kädentaidot on nostettu taiteeksi. Työpajojen vetäjinä ovat toimineet ensisijaisesti uussuomalaiset taiteilijat ja taitajat. Hanke on yhdistänyt taidekasvatuksen sosiaalityöhön tavalla, joka on osoittautunut olevan jopa Euroopan laajuisesti erityinen. Taidetoiminnassa yhteinen sanallinen kieli ei ole välttämättömyys, vaan elekieli ja yhteinen tekeminen auttavat kommunikoimaan. Toiminta kehittää itsetuntoa, vahvistaa sosiaalista käyttäytymistä, tuottaa iloa ja lisää uskallusta uuden kielen oppimiseen. Lapsille on järjestetty mahdollisuuksien mukaan äitien tapaamisten ja työpajojen ajaksi hoitoa. Lisäksi päiväkoti-ikäisille on järjestetty omaa toimintaa, joka on epäsuorasti vahvistanut heidän kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksiaan samalla kun he ovat tutustuneet uusiin kulttuureihin. Moninaiset -hankkeessa on järjestetty myös luentoja, joissa eri alojen asiantuntijat ovat pohtineet identiteettikysymyksiä ja naiseutta eri kulttuureissa. Luennoitsijat ovat vaihdelleet tutkijoista ja taiteilijoista yksinhuoltajaäiteihin. Luentojen yhteydessä yleisöllä on ollut mahdollisuus keskustella ja nauttia pikkuherkkuja eri maista. Keskusteluja ovat emännöineet Kassandran toiminnanjohtaja teatteriohjaaja Ritva Siikala ja päivähoitoalueen päällikkö Irma Marttila sekä tuottajat Eija Tervo ja Kaisa Hirn Moninaiset on kolmen vuoden aikana tuottanut yhteensä 105 taidetyöpajaa naisille ja 75 päiväkoti-ikäisille lapsille sekä 20 luentokertaa. Osallistujia on ollut yhteensä noin Lisäksi Moninaiset osallistui 36 tapahtumaan ja järjesti 14 taidenäyttelyä. Moninaiset on toteutettu Myllypurossa, Vesalassa, Kontulassa, Kurkimäessä ja Kivikossa sekä luennot Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa. Hankkeen pohjalta syntyneet järjestöt ovat itsenäisesti osallistuneet tapahtumiin myös Urban II -alueen ulkopuolella. Uus- ja kantasuomalaisia työpajaohjaajia on ollut yhteensä 49 ja he ovat edustaneet 28:aa eri kulttuuria. Yhteistyötä on tehty lukuisien kumppaneiden kanssa. Moninaiset -hanke on onnistunut erinomaisesti. Alueen asukkaat ovat tarttuneet Moninaisten tarjoamiin mahdollisuuksiin hanakasti, kurssit ovat olleet täynnä ja osallistujat ovat jopa perustaneet kaksi omaa yhdistystä jatkamaan Moninaisten käynnistämää toimintaa. Hankkeen pohjalta on myös syntynyt tanssiryhmä Salseras Mayores, joka on esiintynyt erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Hankkeeseen osallistuneet ohjaajat ovat saaneet työtilauksia esimerkiksi seurakuntien ja työväenopiston taholta ja he jatkavat työpajojen ohjaamista myös Kassandra ry:n toiminnassa. Kannessa: Habiba Hassan Abdulle Kuva: Lene Klit Hankkeesta syntyneen Helmikanat ry:n perustajajäsenet 2 3

3 JOHDANTO Urban II -yhteisöaloiteohjelman alueella asuu paljon syrjäytyneitä tai välittömän syrjäytymisuhan alaisuudessa eläviä naisia. Vaikka he haluaisivat ottaa osaa harrastustoimintaan, on kynnys usein korkea: uussuomalaisten puutteellinen kielitaito, lastenhoito-ongelmat, tiedon hankkimisen vaikeus, paikallisten kurssien ja omien varojen puute estävät osallistumisen. Uussuomalaisten joukossa on monia, joilla on korkea koulutus ja ammattitaito taideaineissa, mutta heiltä on puuttunut väylä päästä harjoittamaan ja jakamaan osaamistaan. Moninaiset -hankkeessa taidetyö on yhdistetty sosiaalityöhön pyrkimyksenä sekä aktivoida naiset osallistumaan toimintaan että tarjota heille mahdollisuus oppia uusia taitoja ja saada uutta tietoa. Moninaiset - monta kulttuuria, yksi Suomi syntyi Kassandra ry:n keväällä 2004 toteuttaman pilottihankkeen jatkoksi. Kassandran tuottaja Tiina Laukkanen kartoitti kuuden kuukauden aikana alueen palveluja, asukkaiden tarpeita ja taidetyöpajatoiminnan onnistumisen mahdollisuuksia. Pilottihankkeesta saadut kokemukset ja nopeasti löydetyt yhteistyökumppanit ja -verkostot rohkaisivat aloittamaan varsinaisen Moninaiset - hankkeen. Hankkeen pyrkimyksenä oli rikastaa Itä-Helsingin kulttuuritarjontaa, aktivoida naisia ja lisätä suvaitsevaisuutta alueella. Rasisminvastainen työ on ollut keskeistä hankkeen ideologiassa. Sosiaalisten kontaktien luominen koetaan syrjäytyneiden keskuudessa usein vaikeaksi, ja tätä kynnystä on pyritty madaltamaan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Suurin yksittäinen ongelma on usein harrastustoimintaan tarvittavan rahan puute, joten erityisen tärkeää hankkeessa on ollut se, että kaikki toiminta on ollut ilmaista osallistujille. Alueen asukkaille on tarjottu taidetyöpajatoimintaa sekä avoimia yleisötilaisuuksia. Alueelta on etsitty uussuomalaisia taiteilijoita, joille on annettu mahdollisuus vetää omia ryhmiä. Näin on kehitetty uusia aktivoivia ja innostavia mahdollisuuksia alueen eri etnisistä taustoista oleville asukkaille. HANKKEEN TAVOITTEET Kohderyhmänä olivat uus- ja kantasuomalaiset syrjäytymisvaarassa olevat naiset sekä päiväkoti-ikäiset lapset Helsingin Urban II - alueella. Hankkeen tavoitteina oli naisten ja päiväkoti-ikäisten lasten taideharrastusmahdollisuuksien lisääminen, alueen naisten verkostoitumisen avittaminen sekä yleisötilaisuuksien ja luentojen järjestäminen kulttuurien kohtaamista käsittelevistä aiheista yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Perimmäisenä tavoitteena oli vahvistaa eri kulttuuritaustoista olevien naisten itsetuntoa ja sosiaalisia toimintavalmiuksia, torjua syrjäytymistä sekä aktivoida heitä oma-aloitteisuuteen ja omatoimisuuteen. Pyrkimyksenä on ollut saada uus- ja kantasuomalaiset naiset lähentymään toistensa kanssa ja integroida syntyneet verkostot hankkeen toimintoihin niin, että syntyy uusia, aktiivisia ryhmiä, jotka jäävät hankkeen loputtua toimimaan ja vaikuttamaan alueelle. Moninaiset -hanke halusi kehittää alueen kulttuuritoimintaa, paikallisia tapahtumia ja lisätä asukkaiden omaa aktiivisuutta. Moninaiset - hanke on selkeästi nostanut alueen profiilia muualla asuvien silmissä ja saanut heidät kiinnostumaan alueen toiminnoista. Hanke on pyrkinyt tuottamaan uutta tietoa ja kokemuksia tavoista tehdä yhteistyötä uussuomalaisten ja kantasuomalaisten kesken, rakentamaan verkostoja heidän välilleen ja auttamaan uussuomalaisia kotoutumaan mutkikkaaseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Taidetyötä tekemällä pyrittiin torjumaan naisten syrjäytymistä. Heitä haluttiin aktivoida niin, että he pystyvät osallistumaan yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä. Hanke pyrki innostamaan alueen eritaustaisia naisia yhteisiin, pysyviin ja innovatiivisiin toimintoihin, sillä yhteisen toiminnan kautta monikulttuurisuus voi nousta rikkaudeksi, ennakkoluulot lieventyä ja suvaitsevaisuus lisääntyä. Alueen viihtyvyys nousee ihmisten hyvänolon noustessa. Moninaiset -hankkeen taidetyöpajojen vetäjinä ovat toimineet sekä uus- että kantasuomalaiset taiteilijat ja pedagogit, ja opetus on tapahtunut suomen kielellä niin pitkälle kuin mahdollista. Apukielinä on käytetty englantia, kaikkia muita mahdollisia kieliä ja elekieltä. Taidetyöpajoissa eri kulttuurien edustajat ovat päässeet esittelemään omaa osaamistaan ja saneet sitä kautta sisäistä voimaa. Käsitöitä Somaliasta -työpaja korttelitalo Nallissa 4 5

4 ORGANISAATION KUVAUS Taustaorganisaatio Hankkeen toteuttava yhdistys Kassandra ry madaltaa sääntöjensä mukaisesti uussuomalaisten ja eri kieliryhmiä edustavien kantasuomalaisten välisiä ennakkoluuloja ja muovaa uusiutuvaa suomalaista identiteettiä taiteen avulla. Kassandra tarjoaa eri kulttuuriryhmien naisille itsetuntoa ja tasa-arvoa vahvistavia kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan ja tilaisuuksia lahjakkuutensa kehittämiseen mahdollisimman laaja-alaisesti. Kassandra tuottaa monikulttuurisia esityksiä, taidetapahtumia ja järjestää taidetyöpajoja naisille, teini-ikäisille tytöille ja lapsille. Kassandran toiminta on laajentunut muutamassa vuodessa suuresti, ja siihen osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Kassandra on myös ESR:n rahoittaman Equal-ohjelmaan kuuluvan valtakunnallisen ja kansainvälisen hankkeen Monita - monikulttuuriset taiteentoimijat hallinnoiva kumppani. Monita luo verkostoja uus- ja kantasuomalaisten taiteilijoiden välille sekä järjestää koulutusta ja taidetapahtumia. Monitan kumppanit ovat Marttaliitto ry, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos ja tuotantoyhtiö Silva Mysterium. Kassandra ry on saa toimintaansa avustuksia Helsingin kaupungilta, Opetusministeriöltä, Raha-automaattiyhdistykseltä, EU:lta sekä useilta säätiöiltä. Kassandra ry:n puheenjohtajana on koko hankkeen ajan toiminut Doris Stockmann. Varapuheenjohtaja Irma Marttila on toiminut Moninaiset -ohjausryhmän puheenjohtajana ja Kassandran toiminnanjohtaja Ritva Siikala on ollut ohjausryhmän jäsen. Hankeorganisaatio Moninaisten ohjausryhmä on koostunut alueella toimivista aktiivisista naisista ja samalla alalla toimivien organisaatioiden edustajista. Ohjausryhmään pyrittiin kokoamaan mahdollisimman eritaustaisia ihmisiä. Kolmen vuoden aikana kokoonpano hieman muuttui, mutta suurin osa ohjausryhmäläisistä pysyi mukana koko hankkeen ajan. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmä kannusti, neuvoi ja antoi käytännön vinkkejä. Ohjausryhmä oli aidon kiinnostunut hankkeesta, jonka toteutumista se piti erinomaisena. Ohjausryhmään kuuluivat: Irma Marttila OR pj, Kallahti-Aurinkolahti päivähoitoalueen päällikkö (Kassandra ry:n varapuheenjohtaja) Huotari, Christina OR varapj, Maahanmuuttajien neuvontapiste, maahanmuuttotyön koordinaattori Hki/Sosv, Tervo, Eija OR sihteeri, Kassandra ry ( ) Hirn, Kaisa OR sihteeri, Kassandra ry ( ) Baronova, Maria OR jäsen, Sateenkaariyhdistys, varapuheenjohtaja Fabritius, Päivi OR jäsen, Asukaspuisto Kipinäpuisto, vastaava ohjaaja Hki/Sosv Faraj, Ala OR jäsen, Irakin naisten yhdistys, puheenjohtaja Forsström, Nina OR jäsen, Helsingin seurakuntayhtymä, diakoni Halla, Pirjo OR jäsen, Itäinen työväenopisto, aluerehtori Hasan, Eva OR jäsen, Lähiöprojekti Kontula, lähiötyöntekijä Hellsten, Tarja OR jäsen, Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö Joutsenlahti, Juhani OR jäsen, Uudenmaan liitto, tutkija Karvinen, Riitta OR jäsen, Helsingin kaupunki, Urban projektisuunnittelija Lankinen, Inna OR jäsen, maahanmuuttajien neuvontapiste Malmelin, Johanna OR jäsen, Helsingin kaupunki, Urban projektisuunnittelija Musse, Suhuur OR jäsen Pekkanen, Viola OR jäsen, Kassandra ry, hallituksen jäsen, Teatteri Urban Siikala, Ritva OR jäsen, Kassandra ry, toiminnanjohtaja Sõer, Evelyn OR jäsen, Monikulttuurinen Kivikko-projekti, projektivastaava Soto-Godoy Marisel OR jäsen Tuura, Ulla-Maija OR jäsen Ohjausryhmän kautta solmitut kontaktit olivat ensiarvoisen tärkeitä hankkeen toiminnalle. Ilman aktiivista ohjausryhmää hankkeen saavutukset olisivat jääneet huomattavasti vaatimattomammiksi. Moninaisissa työskenteli yksi kokopäiväinen tuottaja, joka organisoi työpajoja ja tapahtumia yhteistyössä työpajaohjaajien kanssa. Tuottaja loi verkostoja muiden hankkeiden kanssa ja piti yhteyttä eri tahoihin. Tuottaja toimi läheisessä yhteistyössä Kassandran toiminnanjohtajan kanssa. Kassandra ry:n hallinto- ja talouspäällikkö Paula Sams-Nurmentaus huolehti talousasioista ja Kassandra ry:n tuottaja-toimistonhoitaja Jana Vamberová osallistui tiedotukseen. Vuonna 2005 tuottajan avustajana toimi puolipäiväinen assistentti elokuun alusta marraskuun alkuun. Lisäksi Kassandra ry:ssä työskennelleet harjoittelijat ovat osallistuneet hankkeen työtehtäviin. Tuottaja työskenteli Kassandra ry:n toimistolla Museokadulla, mutta hän osallistui aktiivisesti Urbanalueen tapahtumiin ja kokouksiin. Jalkautuminen itään on ollut hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää. Porntipa Ilvesmäki TYÖPAJAT Hankkeen ydinaluetta on ollut taidetyöpajojen järjestäminen naisille ja päiväkoti-ikäisille lapsille. Taide on ymmärretty laajimmassa mahdollisimmassa merkityksessä, joten kursseja on järjestetty tanssista draamaan, kuvataiteeseen ja ruuanlaittoon. Työpajoissa taidetyö ja sosiaalityö on yhdistetty ainutlaatuisella tavalla. Taidetta ei käytetty terapiana, vaan enneminkin keinona löytää uusia näkökulmia elämään. Taiteen kautta ihmisten kohtaaminen helpottuu ja vieraaseen tutustutaan luonnollisesti. Samalla kun yhdessä pilkotaan porkkanoita tai pujotellaan helmiä koruksi, on helppo keskustella jokapäiväisistä asioista. Työpajamuotoinen toiminta on rakenteiltaan kevyt ja helposti siirrettävissä paikasta toiseen. Moninaiset on tuottanut naisille ja päiväkoti-ikäisille lapsille yhteensä 180 taidetyöpajaa ja 20 luentokertaa. Osallistujia oli yhteensä noin Liitteenä tilastot osallistujamääristä (liite 1). 6 7 Vuosi 2004 Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Salsaa ja merengueata afrokolumbialaisen musiikin tahdissa, jatkoryhmälle myös cumbiaa Ke (30 h) Kurkimäen korttelitalo Batiikkia pallossa - Angela Oleng Elämän tärkeät asiat batiikin värein ja käsityön keinoin La-su (18 h) Vesalan Taidekulma Koruja helmistä - Ennikki Elguiraoui Helmitöitä eri kulttuurien vanhoja tekniikoita soveltaen La-su (18 h) Vesalan Taidekulma Naamioita - Pipsa Haverinen Matka naamioiden maailmaan, oman naamion toteutus perinteisellä paperitekniikalla La-su (18 h) Vesalan Taidekulma Kuvataidetta - Martina Cleary Kuka minä olen? Mistä tulen? Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä La-su (18 h) Vesalan Taidekulma Tutustu toiseen kameran kautta - Lene Klit ja Chikako Harada Valokuvauksen perusteita kaikille La-su (18 h) Kontulan lähiöasema Draamaa - Elisa Rosen ja Viola Pekkanen Naisten omia tarinoita yhdessä keksien ja kertoen (18 h) Myllypuron nuorisotalo La Su Kipinäpuisto La Su Kurkimäen korttelitalo La Su Iloa liikkeestä - Anna Tsatsa ja Gabriela Aldana-Kekoni Nykytanssiin pohjautuvia harjoituksia, työkaluja oman kehon työstämiseen La-su (18 h) Myllypuron nuorisotalo Somalinaisten kanssa järjestettiin Ramadanin päätteeksi Id-juhla, johon osallistui yhteensä noin 100 aikuista ja lasta. Päiväkotipajoja järjestettiin 15 kappaletta. Riitta Kuosa ja Cheik Mao menivät päiväkoteihin esittämään vuorovaikutteisen teatteriesityksen Taivaallinen kameli - tarinoita Somaliasta. Lapset pääsivät nauttimaan esityksestä sekä katsojina että näyttelijöinä. Esityksen tarinat oli koottu Suomessa asuvilta somalialaisilta.

5 Vuosi 2005 Ikonimaalaus - Sari Stajevic-Teodosin Monikulttuurista taidetta yli uskontorajojen yhteistyössä Ars Eastin kanssa pe (32 h) Vesalan Taidekulma Koruja helmistä 1 - Ennikki Elguiraoui Helmitöitä eri kulttuurien tekniikoita soveltaen (uusille harrastajille) la-su (18 h) Vesalan Taidekulma Taidetta keittiössä Kulttuurit kohtaavat yhteistyössä Kontulan lähiöaseman ja Nusantara ry:n kanssa la Indonesia, Thaimaa, Intia Samaan aikaan kaikille lapsille avoin Viron kulttuuria käsittelevä lastenkerho Kontulan lähiöasema (15 h) Kansantansseja Turkista - Yonca Ermutlu Vauhdikasta folklorea tanssin harrastajille su (18 h) Kurkimäen korttelitalo Keramiikkapaja - Hilkka Niemi Perinteistä keramiikkataidetta uusille ja vanhoille harrastajille yhteistyössä Ars Eastin kanssa ma (30 h) Vesalan Taidekulma Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Salsaa, merengueata ja heavy salsaa edistyneille ke (22 h) Kurkimäen korttelitalo Videotyöpaja - Tuomas Heinonen Käsikirjoita - kuvaa - leikkaa yhteistyössä Urban TV:n kanssa la-su (18 h) Koruja helmistä 2 - Ennikki Elguiraoui Helmitöitä eri kulttuurien tekniikoita soveltaen (edistyneille) la-su (18 h) Kivenkolo Taidetta keittiössä Kulttuurit kohtaavat yhteistyössä Kontulan lähiöaseman ja Nusantara ry:n kanssa La 5.2 Japani, la 19.2 Albania sekä ti Iran Samaan aikaan kaikille lapsille avoin Viron kulttuuria käsittelevä lastenkerho Kontulan lähiöasema (15 h) Parempia kuvia digikameralla - Lene Klit ja Chikako Harada Digikuvauksen perusteita kaikille naisille la-su (10 h) Vesalan Taidekulma Käsitöitä Anatoliasta - Songül Yilmaz ja Filiz Daler Pitsiperinnettä yhteistyössä Suomen Turkkilaisten Yhdistyksen kanssa la 26.2., 19.3., ja (8 h) Myllynsiipi Batiikkia kevään juhliin - Angela Oleng Tekstiilitaidetta batiikin värein ja käsityön keinoin la-su (18 h) Vesalan Taidekulma Taidetta keittiössä - Ritva Saalasti ja Evita Haapavaara Pääsiäisruokia uussuomalaiseen makuun yhteistyössä Nusantara ry:n kanssa la 19.3 (5 h) Myllynsiipi Käsitöitä Somaliasta 1 - Habiba Hassan ja Hamdi Moalim Perinne elää la-su (9 h) Myllynsiipi Kalligrafiaa I - Zhou Hong Tutustu Kiinan kulttuuriin ja kieleen kalligrafian kautta la-su (18 h) Vesalan Taidekulma Taidetta keittiössä - Evita Haapavaara ja Cynthia Mäkipää Ostosretki aasialaisen keittiön ystäville la 2.4 (5 h) Käsitöitä Somaliasta 2 - Habiba Hassan ja Hamdi Moalim Perinne elää la-su (9 h) Kivenkolo Käsityömalleja Suomesta I - Satu Blomerus ja Sarita Lindgren Pitsiperinnettä romaneilta la-su (9 h) Kivenkolo Radiotyön jatkokurssi - Rafael Lehtinen Yhdessä Kontulan Asukasradion kanssa (jatkoa Urban TV:n alkeiskurssille) to-pe (4 h) Kontupiste Kuvataidetta - Martina Cleary Kuka minä olen? Mistä tulen? Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä la-su (18 h) Vesalan Taidekulma Teatterityöpaja Aikuisten ryhmä - Viola Pekkanen, Maritza Bastidas Lasten ryhmä - Minna Savin, Teatteri Ilmi-Ö Tutustutaan tarinoiden, teatterileikkien ja improvisaation maailmaan. Harjoitellaan luovan ilmaisun, ryhmätyön ja itsetuntemuksen taitoja. Ke ja to (12 h) Kurkimäen korttelitalo Kädentaitokerho - Koordinaattori Kristina Hätälä Tehdään perinteisiä käsitöitä Somaliasta, helmitöitä eri kulttuureista sekä tutustutaan turkkilaiseen pitsiperinteeseen. Ti (20 h) Kivenkolo Valokuvauskerho - Lene Klit, Chikako Harada Suunnittelemme rennossa ilmapiirissä teemoja, opimme rajauksesta ja keskustelemme kuvaamisen perusteista. Ke 8.6, 15.6, 6.7, 13.7, 3.8. ja (18 h) Kivenkolo Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Salsaa ja merengueata afrokolumbialaisen musiikin tahdissa. ke (22 h) Kurkimäen korttelitalo Batiikkia - Angela Oleng Tekstiilitaidetta batiikin värein. La-su (18 h) Ikonimaalaus 1 - Sari Stajevic-Teodosin Monikulttuurista taidetta yli uskontorajojen. pe (28 h) Ikonimaalaus 2 - Sari Stajevic-Teodosin Monikulttuurista taidetta yli uskontorajojen. pe (28 h) 8 9 Koruja helmistä - Ennikki Elguiraoui Helmitöitä eri kulttuureista. Alkeiskurssi. La-su (18 h) Kivenkolo Kansantansseja Turkista - Yonca Ermutlu Vauhdikasta folklorea tanssin harrastajille. Su (28 h) Kurkimäen korttelitalo Taidetta keittiössä Iranilaista ruokaa - Shahla Negahdari Japanilaista ruokaa - Taeko Kametaka Suomalaista kasvisruokaa - Ritva Saalasti Meksikolaista ruokaa - Veronica Mora-Harstela Intialaista kasvisruokaa - Sarika Malu Kulttuurit kohtaavat keittiössä. Yhteistyössä Marttojen ja Kontulan Lähiöaseman kanssa Kontulan lähiöasema (15 h) Käsitöitä Somaliasta - Habiba Hassan, Hamdi Moalim Perinnepunontaa monesta materiaalista. La-su (18 h) Korttelitalo Nalli Kuvataidetta - Seija Floderus Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä La-su (18 h) Taidetta keittiössä Somalialaista ruokaa - Habiba Hassan Thaimaalaista ruokaa - Porntipa Ilvesmäki Suomalaista jouluruokaa - Ritva Saalasti-Junttila Kulttuurit kohtaavat keittiössä. Yhteistyössä Marttojen ja Myllynsiiven kanssa. Myllynsiipi (9 h) Lisäksi Suomen Punaisen Ristin Koto-cross - tapahtumaan järjestettiin helmikorutyöpaja. Työpajan jälkeen ohjaajat ja osallistujat jatkoivat iltaa turkkilaisessa ravintolassa. Päiväkotipajoja järjestettiin keväällä kolmetoista. Riitta Kuosa ja Cheik Mao esiintyivät kahdessa päiväkodissa ja Teija Muurinen esitti nukketeatteriesityksen Ukko akan töissä - hölmöläistarinoita Suomesta yhdessätoista päiväkodissa. Lisäksi Teija Muurinen esiintyi Eurooppa-päivänä Kontulan ostoskeskuksen tapahtumassa. Syksyllä järjestettiin Puotinharjun päiväkodissa afrikkalainen juhla. Gambialainen Michael Danjo vietti iloisen päivän lasten kanssa, ja lapset pääsivät laulamaan, tanssimaan ja rummuttamaan. Palaute oli hyvin positiivista mutta aikatauluongelmien takia yhteistyötä ei jatkettu.

6 Vuosi 2006 Ikonimaalaus - Sari Stajevic-Teodosin Monikulttuurista taidetta yli uskontorajojen. ma (22 h) Kankaanpainantaa - Angela Oleng Tekstiilitaidetta batiikin värein. La-su (18 h) Kuvataidetta - Seija Floderus Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä La-su (18 h) Taidetta keittiössä La Hedelmäkaiverrus - Kamolrat Malinen Su 5.2. Meksiko - Veronica Mora-Harstela La Kiina - Evita Haapavaara La 4.3. Tansania - Mirabell Kaaya Su Intia - Tulasi Punaganti Itäinen työväenopisto Stoa (15 h) Taidetta keittiössä La 1.4. Turkki - Birsen Siekkinen La Pääsiäisruokaa uussuomalaiseen makuun - Ritva Saalasti- Junttila La Suomalainen kasvisruoka - Ritva Saalasti-Junttila Yhteistyössä Marttojen, Nusantara ry:n, Saraswati Sindhu Cultural Association ry:n ja Itäisen työväenopiston kanssa. Myllynsiipi (9 h) Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Salsaa ja merengueata afrokolumbialaisen musiikin tahdissa. ke (22 h) Kurkimäen korttelitalo Kansantansseja Turkista - Yonca Ermutlu Vauhdikasta folklorea tanssin harrastajille. Su (10 h) Kurkimäen korttelitalo Käsitöitä Somaliasta - Habiba Hassan, Hamdi Moalim Perinnepunontaa monesta materiaalista. la-su (18 h) Kivenkolo Vas: Birsen Siekkinen esittelee turkkilaisen ruuan valmistusta Oik: Salseras Majores Helmikoruja alkeiskurssi - Vaihtuvat ohjaajat Helmitöitä eri kulttuureista. Kurssi tarkoitettu ensikertalaisille. Yhteistyössä Helmikanojen kanssa. la-su (18 h) Kontulan lähiöasema Kiinalaista kalligrafiaa - Liu Hong Tutustu kalligrafian perusteisiin La-su (18 h) Improvisaatio ja elämänhallinta - Sanna Stellan Löydä uutta iloa elämään Ma-to (8 h) Kurkimäen korttelitalo Tanssin iloa Aasiasta - Shama Dikshit, Pilar Valdivia, Yonca Ermuntlu ja Aki Suzuki Intialaista bollywoodia, balilaisia kansantansseja ja japanilaista butoa Ke (12 h) Yhteistyössä Helsingin liikuntaviraston kanssa Asukastalo Ruuti Ikoninmaalaus 1 - Sari Stajevic-Teodosin Pyhiä kuvia Kreikasta, Makedoniasta, Serbiasta ja Venäjältä Ma (28 h) Ikoninmaalaus 2 - Sari Stajec-Teodosin Pyhiä kuvia Kreikasta, Makedoniasta, Serbiasta ja Venäjältä Ma (28 h) Kankaanpainantaa ja batiikkia - Angela Oleng Kuvioi itsellesi pala kangasta La-su (18 h) Kiinalaista kalligrafiaa II - Liu Hong Jatkokurssi Ti ja to (24 h) Kiinalainen maalaus - Liu Hong Herkkiä kuvia siveltimellä ja musteella La-su (18 h) Kuvataidetta - Seija Floderus Kuvia ja maalauksia elämästä La-su (18 h) 10 11

7 Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Vauhdikasta salsaa ja reggeatonia Ke (22 h) Kurkimäen korttelitalo Taidetta Keittiössä Hedelmien kaiverrus - Nedlada Atichard Venäläistä ruokaa - Evgenia Korsakova Intialaista ruokaa - Peali Mitra Thaimaalaista ruokaa - Porntipa Ilvesmäki Tansanialaista ruokaa - Mirabell Kaaya Somalialaista ruokaa - Habiba Hassan Turkkilaista ruokaa - Birsen Siekkinen Uudenvuoden valmistelut - Ritva Saalasti-Junttila Yhteistyössä Itäisen työväenopisto Stoan kanssa Itäinen työväenopisto Stoa (24 h) Johdatus helmikorujen maailmaan Tutustumisviikonloppu yhteistyössä Helmikanat ry:n kanssa La-su (6 h) Kontulan lähiöasema Käsitöitä Somaliasta - Habiba Hassan ja Hamdi Moalim Perinnepunontaa monesta materiaalista La-su (6 h) Kontulan lähiöasema Kiinalaista taidetta - Liu Hong Jatkokurssi kalligrafiaan ja kiinalaiseen maalaukseen perehtyneille Ti ja to (12 h) Kurkimäen korttelitalo Kaikki osaavat kirjoittaa 1 - Sirkku Junkkari Luovan kirjoittamisen kurssi La ja (4 h) Kontulan lähiöasema Kaikki osaavat kirjoittaa 2 - Sirkku Junkkari Luovan kirjoittamisen jatkokurssi Ma (18 h) Asukastalo Ruuti Keväällä hankkeesta syntyneet järjestöt osallistuivat Värikäs Vuosaari -tapahtumaan: Helmikanat ry ja TIIR ry järjestivät taidetyöpajat ja Salseras Mayores esiintyi ja tanssitti yleisöä. Päiväkotipajoja järjestettiin keväällä 34 ja syksyllä 10. Keväällä Teija Muurinen esitti nukketeatteria Äkäpussi ja Vesihiisi viidessä päiväkodissa. Viola Pekkanen teki keväällä ja syksyllä muutaman tunnin mittaisia vierailuja päiväkoteihin ja tutustutti lapset muun muassa venäläisiin satuihin, lauluihin ja tarinoihin. Tarve monikulttuurisille päiväkotipajoille on ilmeinen, sillä yhä useammassa päiväkodissa on uussuomalaisia lapsia. Hankkeen puitteissa ei voitu järjestää enempää toimintaa lapsille resurssien pienuuden takia. Huomioita työpajoista Ihmiset sitoutuvat helpommin lyhyisiin työpajoihin kuin puoli vuotta kestäviin kursseihin. Palautteissa pyydettiin jatkuvasti pidempiä kursseja, mutta katsottiin että hankkeen puitteissa lyhyet työpajat olivat kuitenkin mielekkäämpiä kuin pitkät kurssit. Työpajoissa pyrittiin välttämään perinteistä opistotunnelmaa. Jokainen paja aloitettiin tervetuliaissanoilla ja tarjolla oli kahvia ja keksejä. Työpajoihin pyrittiin luomaan avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Pienet ryhmät mahdollistivat jokaisen osallistujan huomioimisen yksilönä. Hankkeen edetessä suosituimmille kursseille tuli kuitenkin tungosta, joka koettiin huonona asiana. Muutamaa ongelmatapausta lukuun ottamatta tunnelma oli positiivinen ja ihmiset tekivät mielellään töitä yhdessä. Osallistujat kehuivat toimintaa suoraan tuottajalle sekä vielä anonyymisti erilaisilla sähköisillä keskustelupalstoilla. Esimerkiksi Yleisradion keskustelupalstalla nimimerkki Angeli kirjoitti: Eilen kävin uudelleen aloittamallani ikoninmaalauskurssilla. Viimeksi lukuvuonna pääsin maalailemaan vain paperille, mutta nyt vetäistiin heti ensimmäisellä kerralla puinen ikoninmaalauspohja esiin. Ihmiset vaikuttavat mielettömän paljon. Joku toinen junnaa ja toinen ryhtyy heti hommiin. Nykyinen kurssinvetäjä on serbialainen nainen ja taiteilija. Olen onnekas päästyäni hänen ja kirkon sekä EU:n tukemalle kurssille. Tällä kertaa ikonin maalaamisestani tuleekin jotain ja valitsin ensimmäiseksi aiheekseni enkeli Gabrielin. Ääni kellossa on tällä kurssilla kokonaan eri. Ennen kun sai anella apua ja neuvoja joka viivan vetämiseen, tämäpä nainen keitti meille kahvit ja teet ja toi jopa teekupin nenän eteen! Tekisin väärin, ellen mainitsisi kurssinvetäjän nimeä tässä, joka on Sari Stajevic-Teodosin; kaikki kiitos hänelle. - Että näin matkalla. Välillä voi onnestaakin. (http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu/ viewtopic.php?p=29975) Monet löysivät kursseilta uusia ystäviä, joiden kanssa pidettiin yhteyttä myös hankkeen ulkopuolella. Useat ohjaajat vetivät osallistujat paikalle omalla karismallaan. Esimerkiksi Pilar Valdivian tanssikurssin osallistujista moni kertoi, että he tulevat kurssille Pilarin, eivät yksinomaan tanssin takia. Aluksi tuottaja haki tilojen avaimet etukäteen ja oli mukana ostamassa materiaaleja. Hankkeen edetessä ja ohjaajien saadessa enemmän kokemusta heille annettiin enemmän vastuuta ja tuottaja osallistui vähemmän yksittäisten työpajojen käytännönjärjestelyihin. Loppuvaiheessa ohjaajat hankkivat kurssilla tarvittavat materiaalit ja hoitivat kurssiin liittyvät käytännön toimet. Lisävastuun saaminen koettiin usein aluksi pelottavana, mutta lopulta ohjaajat kokivat luottamuksen osoituksen positiivisena asiana. Tuottaja oli mukana jokaisen kurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla tervehtimässä ihmisiä ja ottamassa vastaan palautteita. Nämä työpajavierailut osoittautuivat erittäin tärkeiksi, sillä ihmiset eivät herkästi anna negatiivista palautetta kirjallisesti, varsinkin jos ohjaajalla on mahdollisuus päästä käsiksi palautemateriaaliin. Lisäksi parhaimmat jatko- ja juurrutusideat keksittiin työpajoissa ihmisten kanssa keskusteltaessa. On toivottavaa, että ohjaajat pääsevät hankkeen päätyttyä muiden tahojen palkkalistoille vetämään täysimittaisia kursseja, sillä on selvästi näkyvissä että sellaisille on tilausta. Ilmaiselle harrastustoiminnalle on selvästi kysyntää. Tuottaja etsi työpajoihin ohjaajat ja järjesti tilat. Ohjaajien kanssa suunniteltiin työpajojen sisältö, tavoitteet ja tarvikkeet. Joissakin työpajoissa materiaalikulut ovat olleet suuret, mutta koska kurssit ovat olleet hyvin suosittuja, niihin on haluttu panostaa. Tällaisia työpajoja ovat olleet batiikki-, helmikoru- ja ikonikurssit. Tanja Hedman 12 13

8 LUENNOT Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa järjestetyt luentotilaisuudet koostuivat alustuksesta ja vapaasta keskustelusta. Keskusteluissa tuli esille yllättäviäkin asioita ja sekä luennoitsija että yleisö saivat uusia näkökulmia aiheeseen. Esimerkkinä voidaan mainita Amran Mohamed Ahmedin luento Miksi huntu? - hunnunkäytön syitä ja merkityksiä, jonka keskusteluosuudessa käytiin läpi hunnunkäyttöä puoltavia raamatunkohtia. Kun luentoja käynnistettiin vuonna 2004, luennoitsijoiksi pyydettiin nimekkäitä ihmisiä, jotka vetivät salin täyteen kuulijoita. Vuonna 2005 päätettiin antaa puheenvuoro uussuomalaisille naisille, joiden joukosta etsittiin eri alojen asiantuntijoita. Muutos näkyi kävijämäärissä, mutta uusi tyyli sai runsaasti kiitosta. Luennoitsijoiden omakohtainen kokemus käsiteltävästä aiheesta toi luentoihin uudentyyppistä kiihkeyttä. Viimeisenä toimintavuonna kävijämäärät tuntemattomasta syystä hiipuivat. Vaikka mainostukseen panostettiin, ihmiset eivät löytäneet luennoille. Paikalle tulleet olivat kuitenkin kiinnostuneita ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. Moninaiset -hankkeen luennoitsijoita on kysytty muuallekin luennoimaan ja he ovat saaneet keikkoja Kassandra ry:n ohjelmavälityksen kautta. Silmuja naisessa, syksy 2004 pe Nainen ja uskonto Heidi Liehu, filosofi, kirjailija pe Nainen ja rakkaus Intian klassisessa kirjallisuudessa Virpi Hämeen-Anttila, tutkija, kääntäjä, kirjailija pe Naisiin kohdistuva väkivalta ja siitä toipuminen Sirpa Asko-Seljavaara, kansanedustaja, professori pe Naiset vailla tulevaisuutta Helena Ranta, oikeushammaslääkäri Naisen voima, kevät 2005 To Etnisyyden vankina Suomessa Yonca Ermutlu, yliopiston lehtori Klaanien naiset ja sukulaisuuden vahvat siteet Amran Mohamed Ahmed, runoilija Venäjänsuomalaiset naiset, kulttuurisen ketjun vahvat lenkit Helena Miettinen, kirjailija, tutkija Naisten välinen ystävyys Suvi Arapkirli, toimittaja Tapetti ja seinä- naisen arki Suomessa, syksy Miksi huntu? - hunnunkäytön syitä ja merkityksiä Amran Mohamed Ahmed, runoilija Mikä aviovaimo? - kurdinaisen elämisen ehtoja Mina Zandkarimi, kouluttaja Miksi balettitanssija? - musliminaisen ristipaineita Özen Erdinç, tanssija Mitkä erot ja mikä luulo? - ennakkoluulojen syitä ja seurauksia Eila Isotalus, suunnittelija Hiekkalaatikosta kohti elämää, Kevät 2006 To Yksinhuoltajana Suomessa Hamdi Moalim, kotiäiti 1.2. Lapsi lähtee päiväkotiin Irma Marttila, päivähoitoalueen päällikkö Koulun koettelemukset Nina Forsström, diakoni Nuori kohtaa ristipaineen Espoon nuorisovaltuutettu Habiba Ali ja Tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo Mekö tasa-arvoisia?, syksy Kuka kelpaa - eikö kolumbialainen osaa salsaa? Pilar Valdivia, tanssija, FM Turha tyyppi - eikö tutkintopaperikaan kelpaa? Tsui-Shan Tu, yhteiskuntatieteiden maisteri Kerro kaikki perheestäsi - miksi teillä huudettiin? Lea Kononov, Asukastalo Ankkuri ry:n toiminnanjohtaja Venäläinen nainen - kuka hän on? Ella Lazareva, johtaja, monikulttuurisen perhetyön konsultti Emäntinä toimivat vuosina 2004 ja 2005 Ritva Siikala ja Eija Tervo ja vuonna 2006 Kaisa Hirn ja Irma Marttila. Paikalla oli aina myös etninen buffetti, jonka järjestivät eri maista kotoisin olevat uussuomalaiset naiset. Luennot toteutettiin yhteistyössä Stoa Itä- Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa. TAPAHTUMAT JA NÄYTTELYT Moninaiset -hanke on ollut mukana lukuisissa yleisötapahtumissa joko järjestämällä työpajoja ja/tai taideohjelmaa tai esittelemällä toimintaansa ja jakamalla informaatiomateriaalia. Urban-alueen tapahtumissa hanke on usein ollut mukana myös suunnittelutyössä. Yleisötapahtumien lisäksi on tehty vierailuja erilaisten ryhmien kokouksiin. Hankkeessa on myös pyritty järjestämään mahdollisimman monia taidenäyttelyitä. Kurssinäyttelyiden järjestäminen osoittautui odotettua tärkeämmäksi. Alun perin ajatuksena oli, että näyttelyissä esitellään hankkeen toimintaa ja saavutuksia, mutta kokemus osoitti, että näyttelyt olivat tärkeitä erityisesti osallistujille. Kurssitöiden näkeminen julkisella paikalla kasvatti osallistujien itsetuntoa ja kokemusta siitä, että omin käsin on tehty jotakin arvokasta. Kun osallistujat pääsivät yhdessä ohjaajan kanssa osallistumaan näyttelyn toteutukseen, he samalla kokivat että heitä arvostetaan. Vastuun antaminen kasvatti valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Varsinkin hankkeen loppuaikoina tuottaja osallistui näyttelyiden järjestämiseen vain varaamalla näyttelytilan ja hoitamalla lehtimainonnan. Tämä itsenäisyyteen kannustaminen sai runsaasti kiitosta sekä ohjaajilta että osallistujilta. Tapahtumat vuonna 2004 Minimaailma , Kallahti KontuFestari , Kontula Taiteiden yö , Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Värikäs Itä , Itäkeskus Esittely kv naisten olohuoneessa , Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Myllypuro -päivä Monikulttuurinen perhejuhla Vesalan ala-asteella Caisan messut Itä-Helsingin messut Itäkeskus Piazza Itä-Helsingin messut Itäkeskus Naisten Id-juhla Kivikon basaari Näyttelyt Sari Stajevic-Teodosinin maalauksia, Kassandran toimisto Käsitöitä Somaliasta, Kivikon terveysasema Tutustu toiseen kameran kautta, Kontulan kirjasto Helmikorunäyttely, Kontulan kirjasto Zhou Hongin kalligrafiaa, Kassandran toimisto Nettinäyttely Koruja helmistä -työpajasta Helmikoruja esiteltiin Kontufestareilla 14 15

9 Tapahtumat vuonna 2005 Eurooppa -päivä Kontula Maailma Kylässä Kaisaniemi + Kulttuurikeskus Caisa Ihana Kivikko Kipinäpuisto European truck tour Rautatientori Minimaailma , Vuosaari Kontufestarit Kontula Kurkifestarit Kurkimäki Taiteiden yö Kivikko Värikäs Itä Itäkeskus Myllypuropäivä Myllypuro Naisten olohuone Kulttuurikeskus Caisa Tanssitapahtuma Kurkimäki Näyttelyt Zhou Hongin kalligrafia, Kontulan kirjasto tammi-helmikuu. Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä, Kontulan kirjasto Muut tilaisuudet Helsingin kaupungin sosiaalivirasto oli kutsunut 14.6 vierailulle yhteistyökumppaneita Göteborgin URBAN II- ohjelmasta. Kassandran toiminnanjohtaja Ritva Siikala tapasi vieraat ja kertoi heille Moninaisten toiminnasta. Tapaamisen käytännön vaikutuksia Moninaiset -hankkeelle oli mm. ruotsinkielisten käännösten teettäminen www-sivuista. Keväällä ja syksyllä Kassandra ry järjesti yhteisen ohjaajien koulutustilaisuuden kaikille Kassandran ja Moninaisten ohjaajille. Kevään tilaisuus pidettiin 6.6. ja syksyn tilaisuus Niihin osallistui 15 Moninaisten ohjaajaa. Koulutuksissa käsiteltiin kursseilla mahdollisesti esiintyvistä ongelmatilanteista selviytymistä, opetukseen valmistautumista sekä jaettiin yhteisiä kokemuksia. Koulutustilaisuudet koettiin tärkeäksi yhteisöllisyyttä ylläpitäväksi elementiksi. Selkeiden ohjeiden ansiosta ensikertalaisetkin selviytyivät opetustilanteissa. Tuottaja Eija Tervo vieraili 3.2. seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön verkoston kokouksessa esittelemässä Kassandra ry:tä ja Moninaiset -hanketta. Moninaiset koulutti syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana kahdeksan naista helmikoruohjaajiksi. Heille järjestettiin diplomienjakotilaisuus Kassandra ry:n toimistolla. Naisille jaettiin diplomien lisäksi ruusut ja tilaisuus jatkui turkkilaisessa ravintolassa. Tapahtumat vuonna 2006 Kontula-seuran 40-vuotissyntymäpäivät 4.4. Kontula Maahanmuuttotyön esittely Kontula Maailma kylässä Kaisaniemi + Kulttuurikeskus Caisa Ihana Kivikko 4.6. Kipinäpuisto Ostarifestari Kontula Värikäs Itä-tapahtuma 2.9. Itäkeskus Urban II -yhteisöaloiteohjelman loppuseminaari Kontula Halloween-tapahtuma Kipinäpuisto Avoimien ovien ilta Kurkimäen korttelitalossa Kurkimäki Lisäksi Helmikanat ry ja TIIR ry olivat seuraavissa tapahtumissa: Värikäs Vuosaari Vuosaari Minimaailma Vuosaari Salseras Mayores esiintyi Monitan Kauneus kertoo: Etelä- Amerikka -esityksessä Stoassa. Näyttelyt Ikoninäyttely, Myllypuron lehtisali Ikoninäyttely, Mikaelinkirkko Helmikorunäyttely, Kontulan kirjasto Rakkaus kiinalaisessa kalligrafiassa, Matteuksenkirkko From Kukka to Huo, Kontulan kirjasto Ikoninäyttely, Kulttuurikeskus Stoan parvi Muut tilaisuudet Kassandran ja Moninaisten ohjaajille järjestettiin tapaaminen Kassandran toimistolla Kokouksessa käsiteltiin työpajojen ohjaamiseen liittyviä kysymyksiä, ongelmatilanteiden ratkaisua ja kurssiin valmistautumista. Ohjaajatapaamiset koettiin hyödyllisiksi kokemustenvaihtotilaisuuksiksi. Tuottaja Kaisa Hirn ja näyttelijä Viola Pekkanen olivat 4.4. kertomassa Moninaisista ja Kassandran toiminnasta Myllypuron kirkon järjestämällä Elämän hallinta -kurssilla. Kurssilaiset olivat suomalaisia ja venäläisiä yksinhuoltajaäitejä, jotka kokoontuivat neljä kertaa keskustelemaan elämästään. Viola Pekkanen ohjasi kurssilaisille lyhyen draamapajan. Huhtikuussa tuottaja kävi Työväen Sivistysliiton järjestämällä suomen kielen kurssilla kertomassa toiminnasta. Kurssilla oli 17 ihmistä kymmenestä eri maasta ja keskustelu oli erittäin vilkasta. Kurssilaiset halusivat tietoja Suomen harrastusmahdollisuuksista, oleskelulupakäytännöistä sekä siitä, mitä Kassandran toiminnassa tarkoittaa monikulttuurisuus. Ritva Siikala esitteli Moninaisten toimintaa 8.5. Helsingin kaupungin työväenopiston itäisen alueopiston opettajille Silkkikutomossa. Tilaisuudessa keskusteltiin mahdollisuuksista siirtää Moninaisten ohjaajia työväenopiston palkkalistoille Veronica Mora-Harstela ohjaa meksikolaista ruokatyöpajaa

10 KÄYTETYT RESURSSIT Moninaiset -hanke on lähtökohtaisesti ankkuroitu vahvasti Kassandran muuhun toimintaan, mikä on ollut edellytys toiminnan onnistumiselle. Tietotaitoa on voitu orgaanisesti siirtää. Tämä on mahdollistanut sen, että hankkeessa on työskennellyt vain yksi kokopäiväinen työntekijä. Onnistuneesti luotujen verkostojen ansiosta tuottaja on voinut keskittyä käytännön organisointiin ja vastuuta on jaettu yhteistyökumppaneiden kanssa. Moninaisissa on työskennellyt kuukausipalkkalaisina seuraavat henkilöt: kokopäiväisinä Eija Tervo diplomi-insinööri, Moninaiset -tuottaja, Kaisa Hirn filosofian ylioppilas, harjoittelija/tuottajan sijainen työpaja-assistentti ja Moninaiset - tuottaja alkaen osa-aikaisina Paula Sams-Nurmentaus kauppatieteiden maisteri, hallinto- ja talouspäällikkö alkaen Jana Vamberová filosofian maisteri, tuottaja-toimistonhoitaja alkaen Ritva Siikala teatteriohjaaja, Kassandran toiminnanjohtaja Tuntipalkkalaisia työntekijöitä oli vuonna 2004 yhteensä 20, vuonna 2005 yhteensä 47 ja vuonna 2006 yhteensä 39. Yhteenveto hankkeen toteutuneista kustannuksista menolajeittain on liitteessä 2. Hankkeen kokonaisrahoitus on ollut euroa. Pilottihankkeen rahoitus oli euroa. Budjetti on ollut realistinen. Toiminnan kehittyminen hankkeessa esiin tulleiden tarpeiden pohjalta ja likviditeettiongelmat ovat muuttaneet jonkin verran eri kustannuslajien määriä budjetin sisällä. Ostopalveluja ovat olleet valokuvaus, graafinen suunnittelu ja painatuspalvelut, joita on käytetty esitteiden, julisteiden, standien ja www-sivujen toteuttamiseen. ATK-palveluja ja ohjelmahuoltoa käytettiin tarvittaessa. Joissakin Taidetta keittiössä -työpajoissa käytettiin Nusantara ry:n ja Saraswati Sindhu Cultural Association ry:n ohjaajia. Kansan Sivistystyön liiton kanssa tehtiin paikallisradioyhteistyötä. Moninaiset -hankkeen tuottaja on osallistunut Urbanin koulutustilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Ilmaista koulutusta on arvostettu ja se on koettu hyödylliseksi Hankkeiden juurrutus-seminaari Urban-risteily Tukholmaan Vuosi/loppuraportin kirjoitus-info Esiintymiskoulutus Esiintymisseminaari Tuotteistamiskoulutus Vuosaaressa Urban - risteily Tukholmaan Kaikki koulutukset, joihin osallistuttiin, olivat antoisia. Erityisesti raportointi-kurssi vuonna 2005 oli erittäin onnistunut. Vastaavanlaisen kurssin olisi voinut järjestää vielä Tuotteistamiskoulutus taas olisi pitänyt järjestää jo aiemmin, sillä näin loppuvaiheessa kurssista ei ollut enää juurikaan hyötyä muuten kuin muistutuksena, miten olisi pitänyt toimia. HALLINNOINNIN JA TALOUDENHOIDON ONGELMAT Yhteystyö Kassandran hallituksen ja hankkeen ohjausryhmän kesken on ollut saumatonta, mutta Ubanin hallinto on ollut byrokraattista ja päätösten kulku eri komiteoissa ja toimikunnissa on hidastanut maksatuksia. Maksatukset ovat viivästyneet pahimmillaan yli puolella vuodella ja viivästyminen on aiheuttanut yhdistykselle kroonisen rahapulan. Toimintaa on pyöritetty pienen yhdistyksen kapasiteetin ylärajoilla ja rahoituksen epävarmuus on vaikeuttanut toimintaa. Maksatusten viivästyminen kuukausilla on aiheuttanut likviditeettiongelmia, jotka ovat johtaneet siihen, että kaikkia suunniteltuja toimia ei ole voitu toteuttaa. Toiminnan on mahdollistanut Kassandran Ystävät ry, jolta on tarvittaessa saatu lainaa, myös joiltakin yksityishenkilöiltä on lainattu rahaa. Jatkuva lainanotto on kuitenkin raskasta ja kuormittaa turhaan henkilökuntaa. Olisikin suotavaa, että Helsingin kaupunki perustaisi puskurirahaston, joka mahdollistaisi myös pienten järjestöjen osallistumisen EUhankkeisiin. Pienillä yhdistyksillä on usein tieto-taitoa, joka puuttuu suurilta valtion virastoilta, mutta likviditeettiongelmat voivat muodostua ylitsepääsemättömiksi. Ongelmallinen asia on ollut kiinteän puhelimen puhelukulujen hylkääminen hankkeen hyväksyttävinä kuluina. Vaihteen alanumeroiden puhelumäärien seuraaminen olisi vaatinut kalliin kytkennän ja lisäksi kuukausimaksut, joihin Kassandra ry:llä ei ollut varaa sitoutua. Kuitenkin kiinteistä puhelimista soittaminen on helpompaa ja edullisempaa

11 YHTEISTYÖ JA KOKEMUSTEN VAIHTO Alueellinen yhteistyö Moninaiset on tehnyt yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Ahkera yhteistyö on ollut antoisaa ja syntyneet verkostot jäävät toivon mukaan elämään. Asukaspuisto Myllynsiipi on tarjonnut tilojaan hankkeen käyttöön. Helmikanat ry:n kanssa on järjestetty työpajoja yleisötapahtumiin sekä kursseja. Itä-Helsingin liikuntaseuran kanssa järjestettiin kesän 2006 tanssityöpaja ja heidän kanssaan on keskusteltu mahdollisuudesta siirtää tanssiohjaajia heidän toimintaansa. Helsingin kaupungin työväenopiston itäisen alueopiston kanssa järjestettiin Taidetta keittiössä -työpajoja vuonna 2006 KISUN (Kivikon asukasyhdistys) asukastalojen Nalli ja Kivenkolo työtiloja on hyödynnetty työpajatiloina. Kivikon - Kurkimäen liikuntatoimen kanssa on ollut aktiivista yhteistyötä (kurssit Tansseja Etelä-Amerikasta ja kansantansseja Turkista, tapahtumat esim. Tanssin juhlaa Kurkimäessä jne) Kontulan ja Myllypuron lähiöasemat ovat toimineet tehokkaina Kassandran Moninaiset - tukipisteinä. Kontulan lähiöasemalla on järjestetty myös kursseja ja työpajoja. Kontulan ja Myllypuron Martat ovat osallistuneet Taidetta keittiössä - työpajoihin. Kontulan kirjastossa on järjestetty näyttelyitä. Korttelitalo Ruudista on saatu tiloja kurssilaisten käyttöön. Kulttuuripuisto Kurkimäki on tarjonnut tilojaan lastenhoitoa varten äitien tanssikurssien ajaksi. Kurkimäen korttelitalolta vuokrattiin kurssitiloja ja hanke on ollut mukana korttelitalon avoimien ovien illassa. Lähiöprojekti on julkaissut tiedot Moninaisten työpajoista mamu - sivuillaan (http://www.kontu.la/mamu/index.html?menuid=7). Nusantara ry on toiminut yhteistyössä Taidetta keittiössä -työpajojen ideoinnissa ja toteutuksessa. Nusantara ry:n kautta on myös saatu kurssille ohjaajia. Saraswati Sindhu Cultural Association ry:n kautta saatiin ohjaaja Taidetta keittiössä - työpajaan. Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa on järjestetty hankkeen luentosarjat. Teatteri Ilmi - Ö:n kautta saatiin kesän 2005 Teatterityöpaja äideille ja lapsille - työpajaan lastenohjaaja. Urban - tv / Kontupiste on tiedottanut myös Moninaisten toiminnasta nettisivuillaan. (www.kontu.la). Vesalan Taidekulmaa on käytetty aktiivisesti yhtenä Moninaisten työpajatilana. Yhteistyötä on syvennetty myös Myllypuron lähiöaseman kanssa (Lähiöasema kutsui Moninaiset mm. mukaan Myllypuron alueverkostoon). Työpajatoiminnan onnistumisessa oli tärkeää, että kurssitilat saatiin käyttöön ilmaiseksi. Vuoden 2006 keväällä Kisu sekä useat asukaspuistot päättivät alkaa periä hankkeelta tilavuokraa. Lisäksi viikonloppuvuorojen saaminen vaikeutui suuresti. Tämän takia viimeisen kauden työpajat siirrettiin muihin tiloihin, joten esimerkiksi Myllypuroon ei enää järjestetty naisten taidetyöpajoja. Syksyllä 2006 myös Kurkimäen korttelitalo muuttui maksulliseksi, mutta Pilar Valdivian tanssikurssi päätettiin kuitenkin edelleen järjestää siellä tilojen sopivuuden takia. Asukasyhdistyksen päätös periä tilavuokraa herätti ihmetystä, sillä hanke järjesti alueen asukkaille ilmaista toimintaa. Myös asukkaat ihmettelivät uutta periaatetta ja olivat pahoillaan, kun toiminta siirtyi kauemmas. Hanke on saanut useissa yhteyksissä kiitosta esimerkillisestä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Kaikkea ei ole yritetty tehdä itse vaan toiminnassa on pyritty hyödyntämään eri tahojen erityisosaamista. Täten on myös pohjustettu hankkeen juurruttamista. Kansallinen yhteistyö Keväällä 2006 FM Heidi Johansson järjesti Helsingin yliopiston kulttuurien välisen vuorovaikutuksen opiskelijoille viiden opintopisteen arvoisen kurssin Kohtaamisen kuviot. Kurssiin kuului vierailu Kassandran toimistolla, Kassandran tv-ohjelmien katsominen sekä tutustuminen työpajoihin ja tapahtumiin. Osa opiskelijoista kävi Moninaisten taidetyöpajoissa. He osallistuivat innokkaasti toimintaan ja keskustelivat pitkään tuottajan kanssa monikulttuurisista kysymyksistä. Ryhmä kotkalaisia maahanmuuttotyöntekijöitä teki tutustumismatkan Helsinkiin. He olivat kiinnostuneita Helsingin monikulttuurisesta tarjonnasta ja tulivat vierailemaan myös Moninaisten luennolle Mitkä erot ja mikä luulo? - ennakkoluulojen syitä ja seurauksia. Filosofian maisteri Eila Isotalus kertoi elävästi suomalaisten vaalimista stereotypioista ja keskustelu oli hyvin vilkasta. Martat innostuivat luennosta ja suunnittelivat vastaavanlaisten järjestämistä Kotkassa. Kansainvälinen yhteistyö Tapaaminen Göteborgin Urban II - yhteistyökumppaneiden kanssa kiinnitti huomion ruotsinkielisten verkkosivujen puuttumiseen. Verkkosivut päätettiin kääntää soveltuvilta osin ruotsiksi. Tapaamisessa päästiin myös vaihtamaan ajatuksia ja mielipiteitä. Ruotsalaisten mielestä hankkeen toiminta on Euroopan tasolla ainutlaatuinen yhdistelmä taide- ja sosiaalityötä. KESKEISTEN TOIMINTAPERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN Monikulttuurisuus on toteutunut hyvin konkreettisesti Moninaisten työpajatoiminnassa. Osallistujista noin viidesosa (17%) on ollut uussuomalaisia, mutta osuus on vaihdellut suuresti eri kursseilla. Kursseilla oli yleensä edustettuina monia kulttuureja ja pyrkimyksenä oli saada kurssilaisista 50 % uussuomalaisten keskuudesta. Tähän ei kuitenkaan päästy muuten kuin yksittäisten kurssien kohdalla. Ohjaajista lähes 90 % oli uussuomalaisia. Vaikka periaatteena on ollut, että hanke ei järjestä omia kursseja eri etnisille vähemmistöille, muutamia ns. sisäänheittokursseja järjestettiin. Tarkoituksena oli luoda naisille mahdollisimman matala kynnys osallistua toimintaan, ja joskus tämä toteutettiin järjestämällä kurssi tietylle kohderyhmälle. Osallistuttuaan yhdelle kurssille naiset helposti lähtivät mukaan toisille, heterogeenisemmille kursseille. Kun eritaustaiset naiset ovat kursseilla tutustuneet toisiinsa on syntynyt jännittäviä yhteistyöverkostoja. Esimerkiksi kolumbialainen Pilar Valdivia ja somalialainen Hodan Moalim suunnittelevat salsakurssin järjestämistä somalinaisille. Hanke on saanut kritiikkiä siitä, että toimintaa on järjestetty vain naisille. Hanke oli kuitenkin lähtökohtaisesti ja jo nimensä mukaisesti suunnattu naisille. Kokemus on osoittanut, että useimpien naisten on helpompi lähteä mukaan, jos paikalla ei ole miehiä. Tämä pätee erityisesti niihin uussuomalaisiin naisiin, joiden kulttuuriin kuuluu oleellisesti miesten ja naisten sosiaalinen erottelu. Työpajoihin silloin tällöin eksyneitä miehiä ei kuitenkaan ole suoralta kädeltä käännytetty ovelta, vaan tilanteen mukaan heidät on otettu mukaan kurssille. Tarve sekaryhmille on kuitenkin noussut selvästi esiin. Lisäksi olisi kysyntää myös ainoastaan miehille suunnatuista taidetyöpajoista. Ehkä hieman yllättäen vain naisille suunnattu toiminta herätti joissakin miehissä jopa aggressiivisia reaktioita. Kontulan Ostarifestareilla kesällä 2006 eräs ohikulkija ärähti Tuommoistakin toimintaa pitää muka järjestää, oma akka on muutenkin liian tasa-arvoinen!. Koska uussuomalaiset naiset ovat keskimäärin vielä etäämpänä suomalaisen yhteiskunnan toiminnoista kuin miehet, on heidän voimaannuttamisensa jo sinänsä ollut tasa-arvotyötä. Moninaisuus toteutui taidetyöpajoissa Hanke on edistänyt asukkaiden sosiaalista hyvinvointia erityisesti vahvistamalla itsetuntoa ja itsevarmuutta. Mahdollistamalla ihmisten kohtaamisia hanke on vähentänyt rasismia ja muukalaisvihaa. Yhteisen työpajan jälkeen vieras on muuttunut tutuksi. Kursseille osallistuneet naiset ovat aktivoituneet ja saaneet rohkeutta. Työpajoissa uussuomalaiset naiset ovat päässeet harjoittelemaan suomen kielen taitoaan. Se on osaltaan tuonut lisää itsevarmuutta. Naiset ovat myös päässeet keskustelemaan yhdessä ongelmistaan; esimerkiksi somalinaisten keskuudessa on korkea yksinhuoltajuusprosentti, mutta yksinhuoltajien oikeudet ja velvollisuudet eivät ole kaikille selvät. Useat vaikeasti työllistyvät naiset ovat hankkeen aikana tai sen seurauksena saaneet jatkotyöpaikan. Naisten kohonnut itsevarmuus on parantanut heidän hyvinvointiaan kaikilla elämän osa-alueilla

12 TIETOYHTEISKUNNAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Moninaiset tiedotti toiminnastaan verkkosivuillaan. Sivuilta löytyvät tiedot kursseista, ohjaajista, tapahtumista sekä yhteystiedot. Sivuille on myös kerätty valokuvagallerioita tapahtumista ja työpajoista. Tiedonlevityksessä www-sivuilla ja sähköpostilistoilla on ollut tärkeä merkitys. Yhdyshenkilöt levittävät tietoa tehokkaasti, siksi heidät oli pidettävä ajan tasalla. Moninaisten tapahtumista kerrottiin Kassandra ry:n kahden viikon välein ilmestyvässä sähköisessä uutiskirjeessä. Kassandran sähköpostilistalla on noin 1200 lukijaa, minkä lisäksi uutiskirjettä referoitiin useiden muiden järjestöjen listoilla. Hanke järjesti keväällä 2005 yhteistyössä Urban TV:n kanssa videotyökurssin ja Kontulan asukasradion kanssa radiotoiminnan jatkokurssin. Kurssien jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus lainata Kontupisteen tarvikkeita omien ohjelmiensa tekoon. Kansan Sivistystyön Liiton kanssa yhteistyössä Kontulan asukasradiossa esitettiin hankkeeseen osallistuneiden naisten radio-ohjelmia. Inka-Maria Achtén ja Marika Väisäsen syksyllä 2006 valmistunut dokumentti Suomineidon monet kasvot kertoo kolmesta hankkeeseen osallistuneesta naisesta. Dokumentissa haastatellaan ja seurataan Hamdi Moalimia, Pilar Valdiviaa ja Viola Pekkasta. Kuvamateriaalia on taidetyöpajoista, esiintymisistä ja tapahtumista. Dokumentti on tarkoitettu jaettavaksi kumppaneille ja virastoille esimerkkinä työpajatoiminnan mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Se esitettiin maahanmuuttotyö - verkoston kokouksessa ja Urbanin loppuseminaarissa Dokumentin kokonaispituus on 22 minuuttia ja sitä levitetään Kassandran toimistolta. Dokumentti on saanut runsaasti kiitosta ja sitä on kyselty esim. Stoan kirjastoon. TULOKSET SUHTEESSA TAVOITTEISIIN Tulokset ja vaikutukset Kiinnostus Moninaisten toimintaan on ollut odotettuakin suurempaa. Toimintaa on kyselty muillekin alueille ja osallistujia kursseille saapui pitkien matkojen takaa. Sekaryhmien (kanta- ja eri kulttuureista tulevat uussuomalaiset naiset) muodostuminen oli odotettua hitaampaa. Vaikka kohderyhmänä on pidetty syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia naisia, osa osallistujista on ollut hyvin toimeentulevia työssäkäyviä kantasuomalaisia. Monet heistä ovat kuitenkin kokeneet olleensa henkisesti syrjäytyneitä ja he ovat saaneet uutta puhtia arkeensa hankkeen työpajojen kautta. Hankkeeseen syntyi aktiiviosallistujien ydinjoukko, joka kiersi työpajasta toiseen. Monet näistä naisista liittyivät myös Kassandran Monita -hankkeeseen. Aikaisemmin menin töiden jälkeen suoraan kotiin ja katsoin koko illan telkkaa. Sitten kerran Kontufestareilla käteen osui sattumalta Moninaisten esite, ja yhtäkkiä elämässä olikin tanssia, taidetta ja näyttelyiden järjestelyä! Vakio-osallistuja Muualta kuin alueelta tulevat ohjaajat oli joskus vaikea saada ymmärtämään, miksi kursseja ei voitu järjestää keskustassa. Itä koettiin vaikeana alueena, jonne ei haluttu lähteä opettamaan. Lisäksi kursseille osallistuvat syrjäytyneet koettiin joskus häiriöksi. Osallistujien joskus välinpitämättömäksi koettu asenne opetukseen voitiin kokea loukkaavana, ja yksi ohjaaja päättikin lopettaa kurssien pitämisen. Hankkeelle oli kuitenkin tärkeää, että ihmiset tulivat kurssille, vaikkapa vain keskustellakseen muiden osallistujien kanssa. Kun ohjaajille selitettiin hankkeen sosiaalinen luonne, tilanne useimmiten saatiin selvitetyksi. Uussuomalaisten naisten keskuudessa tieto kulkee lähinnä suusta suuhun -menetelmällä. Yksi ihminen löytää kurssin ja tuo seuraavalla kerralla ystävänsäkin mukanaan. Siksi oli tärkeää, että työpajoja järjestettiin vaikka paikalla olisi aluksi ollutkin etupäässä vain kantasuomalaisia naisia. Kurssien suunnittelua vaikeutti se, että ihmiset, varsinkin uussuomalaiset, eivät välttämättä ilmoittaudu kurssille, vaan vain ilmestyvät paikalle. Tämä loi haasteita ohjaajille erityisesti materiaalien hankkimisen kannalta. Osalle osallistujista ohjaajien heikko suomen kielen taito tuotti vaikeuksia. Joillakin kursseilla oli periaatteiden vastaisesti käytetty työkielenä englantia ja tämä oli aiheuttanut ongelmatilanteita. Asiat saatiin kuitenkin järjestykseen keskustelemalla. Ilmaisten taidekurssien tarjoaminen yllätti osallistujat. Moni osallistuja kertoi, että suuret kurssimaksut ovat aiemmin olleet heille este aloittaa harrastus, joten ilmaisten kurssien järjestäminen tuli tarpeeseen. Myös lastenvahtien järjestäminen oli monille pienten lasten äideille tärkeää. Ilmaiset kurssit antoivat monille vähävaraisille mahdollisuuden tutustua ikoninmaalaukseen, helmikorujen tekoon tai eteläamerikkalaisiin tansseihin. Tämän tyyppiset kurssit ovat yleensä kalliita ja siten monien ulottumattomissa. Jotkut osallistujat tulivat Taidetta keittiössä -kursseille ilmaisen ruuan vuoksi. Tuottajan läsnäolo alueella on ollut erittäin tärkeää, toimistolta käsin tehty mainostus ei tuo ihmisiä kursseille. Yksi täysipäiväinen työntekijä tämänlaatuisessa hankkeessa on liian vähän. Jotta uhkana ei olisi työntekijän loppuun palaminen, hankkeessa tulisi olla oma henkilö osallistumassa työpajoihin ja alueen toimintaan sekä toinen joka hoitaisi suunnittelun ja muun toimistotyön. Työparin kanssa työskentely tuo mukanaan myös psykologisen edun: työntekijät pääsevät purkamaan työstä syntyneitä ajatuksia, ideoita ja turhautumia sellaisen henkilön kanssa, joka tuntee hankkeen ja siihen kuuluvat ihmiset. Tärkeimmät saavutukset Hankkeessa on syntynyt kaksi uutta rekisteröityä yhdistystä alueelle, Helmikanat ja Somalinaisten yhdistys TIIR. Moninaiset on tukenut kumpaakin yhdistystä niiden alkuvaiheessa mm. olemalla mukana hallituksessa sekä järjestämällä yhteistä toimintaa. Helmikanat on helmikoruohjaajien perustama yhdistys, joka alkoi järjestää syksyllä 2005 omia helmikorukursseja ja joka pyrkii jatkamaan Moninaisten aloittamaa kädentaitoharrastusta alueella. Helmikanojen kurssit järjestettiin kerran viikossa ja niistä perittiin materiaalimaksu. Aluksi ryhmä kokoontui Kivenkolossa, myöhemmin Kontulan lähiösemalla ja puheenjohtaja Kirsi Silaisen kotona. Moninaisten vuoden 2006 helmikorukurssit järjestettiin yhteistyössä Helmikanojen kanssa. Lisäksi tuottaja on mainostanut yhdistystä erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Vuoden 2006 Maailma kylässä -festivaaleilla Helmikanat järjesti yhteistyössä Kassandran ja Suomi- Ghana -seuran kanssa helmikorupajan lauantaina ja sunnuntaina. Helmikanat ry on osallistunut tapahtumiin sekä Moninaisten kumppanina että itsenäisenä järjestönä. TIIR on somalinaisten perustama yhdistys, joka tukee toiminnallaan somalialaisen käsityö- ja ruokakulttuurin jatkuvuutta Suomessa kasvavien sukupolvien keskuudessa sekä tekee niitä tunnetuiksi uus- ja kantasuomalaisille sekä tukee orpokotia Somaliassa. Yhdistys välittää ohjaajia ja näyttelyitä sekä somalialaisen ruoan cateringpalveluja. Svetlana Turunen ja Viola Pekkanen: Venäläinen satunyytti 22 23

13 Keväällä 2006 yhdistyksen rahastonhoitaja Hamdi Moalim piti Moninaisissa luennon aiheesta Yksinhuoltajana Suomessa. Hän puhui samasta aiheesta Värikkäässä Vuosaaressa Moalim kutsuttiin Urbanin loppuseminaariin paneelikeskustelijaksi aiheesta kulttuuri ja tietoyhteiskunta. Vuonna 2005 TIIR osallistui Maailma kylässä - festivaaleihin Kassandran lipun alla, mutta vuonna 2006 jo itsenäisesti. TIIR pääsi tapahtumassa Kepan kumppaniyhdistykseksi eli Kepan ruokalipuilla sai hakea TIIRin teltasta somalialaista ruokaa. Tansseja Etelä-Amerikasta -kurssin ohjaaja Pilar Valdivia on yhdessä osallistujien kanssa perustanut tanssiryhmän Salseras Mayores. Ryhmä koostuu sekä pidemmän että lyhyemmän ajan tanssia harrastaneista ja mukana on naisia kaikista ikä- ja kulttuuriryhmistä. Naisten tavoitteena on luoda esiintymisryhmä joka voitaisiin tulevaisuudessa siirtää Kassandra ry:n ohjelmavälitykseen. Ryhmä on esiintynyt vuonna 2006 Kontula-seuran syntymäpäivillä, Värikkäässä Idässä Itäkeskuksessa sekä Moninaiset - hankkeen loppujuhlassa Stoassa. Ryhmä esiintyy myös hankkeesta tehdyssä dokumentissa. Hankkeesta tehtyä dokumenttia Suomineidon monet kasvot on tarkoitus levittää yhteistyökumppaneille, päättäjille ja virastoille. Se sopii opetustarkoituksiin, keskustelunavaajaksi sekä ikkunaksi uuteen suomalaiseen identiteettiin. Vaikka hanke ei ollut työllistämiseen tähtäävä, yllättävän moni osallistuja on sen kautta saanut jatkotöitä. Helmikoruohjaaja Virpi Wendelin ryhtyi yksityisyrittäjäksi ja perusti Idän helmi - firman, joka maahantuo helmiä ja järjestää korukursseja. Taiteilija Sari Stajevic-Teodosin palkattiin syksyllä 2006 ohjaajaksi Mellunkylän seurakunnan työntekijöille ja seurakuntalaisille. Hänet palkattiin myös syksylle 2006 ja keväälle 2007 vetämään kurssit Puotinharjun päiväkodin harrastusryhmälle ja 2007 itäiselle työväenopistolle. Itäinen työväenopisto palkkaa kevääksi 2007 myös Hamdi Moalimin, Habiba Hassanin ja Birsen Siekkisen ruokatyöpajaohjaajiksi. Useat ohjaajat, jotka aloittivat Moninaiset -hankkeessa, siirtyvät Kassandran pajoihin ohjaajiksi. Itä-Helsingin liikuntaseura IHLU on mahdollisesti myös palkkaamassa hyväksi havaittuja opettajia itselleen. Pilar Valdivia opettaa useassa tanssistudiossa ja työväenopistossa salsaa ja muita eteläamerikkalaisia tansseja. Näyttää siltä, että ihmisten työllistymismahdollisuudet ovat kasvaneet kahdella tavalla: ensinnäkin ohjattuaan Moninaiset -hankkeen kursseja he ovat saaneet julkisuutta ja sitä kautta kiinnittäneet uusien työnantajaehdokkaiden mielenkiinnon, toisaalta menestyksekäs työskentely opettajana on vahvistanut heidän itsetuntoaan niin, että he ovat uskaltaneet lähteä aktiivisesti etsimään uutta työtä. Tulokset suhteessa Urbanin tavoitteisiin Alueella on herännyt kysyntää paikalliselle taidetoiminnalle. Kurssien osallistujamäärät ovat olleet kasvussa ja ihmiset esittävät rohkeasti uusia toiveita ja ideoita. Jotkut kursseille osallistuneet ovat alkaneet miettiä, miten he saisivat itse järjestetyksi vastaavaa toimintaa muille kaupunkialueille. Ihmisten käsitys kulttuuri- ja taidetoiminnasta on monipuolistunut ja kynnys osallistua on madaltunut. Ohjaamisesta kiinnostuneita paikallisia on tullut mukaan toimintaan. Uussuomalaiset ovat rohkaistuneet pyytämään ja järjestämään haluamiaan kursseja. Ihmisten omatoimisuus on lisääntynyt. Uussuomalaisten kurssilaisten suomen kieli on kehittynyt heidän joutuessaan työskentelemään suomen kielellä. Kurssin myönteinen ja avoin ilmapiiri on antanut uskallusta puhua heikollakin kielitaidolla. Kursseille osallistuneet maahanmuuttotyön ammattilaiset ovat kehuneet kurssien antia. He ovat päässeet tutustumaan uussuomalaisiin uudessa kontekstissa ja tämä on avannut heille työssään uusia näkökulmia. Hanke on tehnyt omaa seurantaa osallistujamääristä. Lisäksi on seurattu uussuomalaisten prosentuaalisia osuuksia. Osallistujamäärien perusteella on suunniteltu uusia kursseja ja luovuttu sellaisista, jotka eivät ole olleet tarpeeksi suosittuja. Urbanin seurantaindikaattorit eivät kovin hyvin sovellu Moninaisten arviointiin. Ihmisten elämänlaatua ei voi mitata Urban-indikaattoreilla, vaan muutokset nähdään jokapäiväisessä elämässä. (Liite 3) Helmikorut kiehtovat kaikenikäisiä 24 25

14 VIESTINTÄ Kursseista ja tapahtumista ilmoiteltiin laajasti sähköpostilistoilla ja internetin menokalentereissa (liite 4). Hankkeella on verkkosivut, joilla ilmoitettiin ajankohtaisista asioista sekä julkaistiin tapahtumista ja työpajoista otettuja valokuvia ja lehtileikkeitä. Verkkosivuilla myös kerrotaan Moninaisten toiminnasta ja tehdystä työstä. Verkkosivut jäävät hankkeen päätyttyä Kassandran verkkosivujen arkistoon. Puolivuosittain julkaistiin esitteitä, joissa esiteltiin Moninaisten toimintaa ja kursseja. Yhteensä esitteitä ja luentojulisteita teetettiin viisi. Graafikolla teetettiin esitteet, julisteet ja lehtimainokset luennoista. Esitteitä ja luentosarjojen julisteita levitettiin KULKEN (Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus) kautta kirjastoihin, asukastaloihin, työväenopistoihin, oppilaitoksiin, kulttuurikeskuksiin, järjestöihin ja lippupalvelupisteisiin. Lisäksi esitteitä jaettiin työpajoissa ja tapahtumissa ja postitettiin potentiaalisille osallistujille. Myös ohjaajille annettiin esitenippuja itsenäisesti jaettaviksi. Kurssipaikoille lähetettiin mainokset paikalla järjestettävistä kursseista seinälle laitettaviksi. Esitteitä tilattiin 5000 kappaleen erinä. Jokaisesta luennosta julkaistiin kaksi maksullista ilmoitusta; yksi Metrossa ja toinen Uutislehti 100:ssa (yhteensä 40 mainosta). Yhteistyökumppani Stoa maksoi toisen ilmoituksista sekä osallistui graafikon palkkioihin. Paikallislehtien meno-palstoilla ilmoiteltiin alkavista kursseista, luennoista ja näyttelyistä. Syksyllä 2006 valmistui dokumentti Suomineidon monet kasvot. Dokumenttia on tarkoitus esittää yhteistyökumppaneille ja maahanmuuttajatyön ammattilaisille esimerkkinä työpajamuotoisen toiminnan hyödyistä ja Moninaiset -hankkeen saavutuksista. Moninaisista on kerrottu verkkosivuilla, lehdissä, televisiossa ja radiossa. Pienelle hankkeelle julkisuutta on tullut kiitettävästi. Vaikka Kassandra ry:llä on mediaseuranta, kaikki hankkeen saama julkisuus ei ole tullut tuottajan tietoon. Sattumalta tietoja hankkeesta on saatettu löytää Googlella tai osallistujan palautepaperista (kysymys kysymys mistä sait tiedon kurssista ). Näkyvyys mediassa vuonna Naamiotyöpajan maininta ja kuva Helsingin Uutiset (itä) 8.9. Värikäs itä juhli Itäkeskuksessa Helsingin Uutiset (itä) Samaa pataa, eri maata Iltalehti Maininta Caisan messuista kertovassa uutisessa Alueuutiset (Länsipainos) Neljä näkökulmaa naiseuteen Helsingin Uutiset (itä) Heidi Liehun haastattelu Kirkko ja Kaupunki Näkyvyys mediassa vuonna 2005: 5.1. Stoassa jyllää nyt tätienergia Helsingin Uutiset (itä, pohjois-) Eksotiikkaa ilmaiseksi Helsingin Uutiset (itä, pohjois-) Helmikoruja, draamaa ja turkkilaista ruokaa Aamuposti Huhtikuu Yhteistyötä yli järjestörajojen (valokuva Käsitöitä Somaliasta -työpajasta) Kehitys-Utveckling 8.5. Helmitöiden tekeminen kasvattaa suosiotaan Helsingin Uutiset (itä, pohjois-) 8.5. Tanssia, näyttelyitä ja kilpailuja Kontulassa Eurooppa-päivänä Helsingin Uutiset Helmikorutaiteilija Ennikki Elguiraouin haastattelu (Helmikanojen kunniapuheenjohtaja) Ihana Aamu, MTV Kansainvälistä tekemistä Itä-Helsingissä Helsingin Uutiset (itä) 8.6. Kivikon kyläjuhla starttasi kesäloman vieton Helsingin Uutiset Kesäkuu Teatterityöpaja Kaupunkilehti Kymppi Varsinainen helmikana Helmikoruohjaaja ja yrittäjä Virpi Wendelinin viikko Me Naiset 5.9. Mikä on Moninaiset Helsingin Henki 6.9. TSL Lähiradio 100,3 MHz Helmikanat hemmottelevat helmikoruilla Helsingin Uutiset (itä) Eroon spagettikierteestä. Jotain ihan muuta Me Naiset Näkyvyys mediassa vuonna Naisten ilta - Juontajana Päivi Istala, mukana Kassandra ry: n toiminnanjohtaja Ritva Siikala ja Moninaiset -hankkeen Hamdi Moalim. Radio Suomi Yksinhuoltajana Suomessa - luennosta radiokooste ja Hamdi Moalimin haastattelu Radio Suomi Ikonikurssilla kurkistaa ortodoksien maailmaan Uutispäivä Demari Omien korujen onni - Elämä kuin helminauha Kodin Kuvalehti Minun tarinani - Pilar Valdivian haastattelu Ylen Aikainen Värikäs Itä -tapahtuma luo yhteisöllisyyttä Helsingin Uutiset 2.9. Salsa on jokapäiväistä leipää Helsingin Sanomat Moninaisten Kiinalaista maalausta-taidetyöpajasta. Uusinta Yle 1, Mundon Basaari Maahanmuuttajat rikastutttavat suomalaista kulttuuria Ohjelmassa haastatellaan Kassandra ry:n toiminnanjohtaja Ritva Siikalaa, Fatima Usmania sekä Moninaisten ohjaajia Sari Stajevic- Teodosinia ja Pilar Valdiviaa MTV 3:n 45 Minuuttia Moninainen - monenlaisia naisia Radio Suomi Varsinkin helmikoruista kirjoitetut artikkelit toivat runsaasti yhteydenottoja. Myös ilmoitukset alkavista kursseista olivat tehokkaita. Lisäksi Moninaiset - hankkeen tilaisuuksia mainostettiin useilla nettisivuilla. Ikävää julkisuutta hanke sai internetin rasistisilla blogisivuilla. Somalisaasta pois Suomesta -nimisillä sivuilla julkaistiin muun muassa hankkeen ohjaajien nimiä, tuottajan yhteystiedot ja vääristeltyjä ja loukkaavia tietoja kursseista. Sivustoista on tehty rikosilmoitus usean tahon, myös Kassandran, toimesta ja toiminnanjohtaja Ritva Siikala kutsuttaneen todistajaksi oikeudenkäyntiin. Liu Hong 26 27

15 HANKKEEN ARVIOINTI Jokaisesta työpajasta on kerätty palautteet sekä osallistujilta että ohjaajilta. Palautelomakkeissa kysyttiin osallistujien ja ohjaajien kokemuksia kurssin onnistumisesta, monikulttuurisuuden näkymisestä kurssilla, kohdatuista ongelmista ja toivomuksista tulevaisuuden suhteen. Palautelomakkeita (liite 5) on tarpeen mukaan lähetetty sähköpostitse ja jaettu kursseilla. Palautteet on kerätty yhteen ja niitä on käsitelty ohjaajien kanssa. Palautteiden ja keskustelujen perusteella toimintaa kehitettiin ja mukaan otettiin uusia kursseja. Osallistujat antavat periaatteessa mielellään palautetta, mutta asiasta täytyy aina muistuttaa. Sähköpostilla lähetetyt tai kurssiaikana täytetyt palautteet ovat tulleet varmimmin toimistolle. Palautteita käytettiin pohjana myös ohjaajien koulutustilaisuuksia suunniteltaessa ja niiden perusteella voidaan kehittää Kassandran ja muiden toimijoiden tulevia työpajoja. FM Minna Snellman kirjoitti hankkeesta Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselle pro gradu -tutkielman Monikulttuurinen taide - Kassandra ry:n Moninaiset -hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttajanaisten kokemukset kulttuuritoiminnasta Itä-Helsingissä. Gradua varten hän haastatteli kuutta hankkeen ohjaajaa. Gradusta käy voimakkaasti ilmi hankkeen positiivinen vaikutus naisten elämään. Tutkielma on luettavissa Moninaisten verkkosivuilta. Snellmanin gradu osoitti, että hanke on toiminut jopa odotettua paremmin. Haastatellut ohjaajat kertoivat mielellään kokemuksiaan. Ritva Siikala ja Hamdi Moalim Hassan ONNISTUMISIA JA HANKALUUKSIA Kaiken kaikkiaan hanke on ollut onnistunut. Tutustujia ja osallistujia on tullut paitsi toiminta-alueelta myös pitkien matkojen takaa ja työpajatoiminnan siirtämistä muille alueille on pyydetty useasti. Moninaiset on konkreettisesti vaikuttanut ihmisten elämään positiivisella tavalla ja osaltaan kohentanut Itä-Helsingin kulttuuri-imagoa. Ihmisten aktivoituminen yhteiskunnan toimintoihin on ollut yllättävän voimakasta. Alueella jo aiemmin toimineet harrastusryhmät ovat löytäneet Moninaisten ohjaajista itselleen opettajia, ja ohjaajien ympärille on syntynyt uusia. Esimerkiksi kuvataiteilija Seija Floderus on koonnut amerikkalaisista oppilaistaan ja Moninaiset - hankkeen oppilaista ryhmän, joka matkustaa kesällä 2007 taideleirille Italiaan. Puotinharjun päiväkodin johtaja Marja-Liisa Hytönen taas on kerännyt yhteen monikulttuurisen joukon lasten vanhempia ja päiväkodin työntekijöitä. Ryhmä aloitti kokoontumisen 2006 syksyllä Moninaisten tukemana ja se jatkaa toimintaansa ainakin kevätkauden Mikaelinkirkon seurakunta aloitti ikoninmaalauskurssit syksyllä Omat ryhmät järjestetään henkilökunnalle ja seurakuntalaisille. Ohjaaja Sari Stajevic-Teodosin on saanut kiitosta opetusmetodeistaan: uussuomalainen opettaja, joka osaa kertoa kulttuuritaustastaan elävästi, tuo opetustilanteeseen uuden ulottuvuuden. Tuottajan vaihtuminen kesken hankkeen tuotti suuria ongelmia. Puutteelliset dokumentit toiminnassa hankaloittivat raportointia ja suunnittelua. Moninaiset -hankkeessa työntekijä vaihtui kuitenkin vain kerran. Uusissa hankkeissa on tärkeä mitoittaa toiminta henkilöresurssien mukaan, projektityöläisten väsyminen on harmillisen yleistä. Jatkuvia ongelmia syntyi maksatusten myöhästymisen takia. Toimintaa oli vaikea toteuttaa, kun rahaa saatiin pahimmillaan pari kuukautta myöhässä. On kuitenkin tärkeää, että myös pienet järjestöt pääsevät jatkossa mukaan Urbanin kaltaisiin kehityshankkeisiin, joten puskurirahaston luominen on ensiarvoisen tärkeää. Yllättäen ongelmaksi huomattiin työpajojen maksuttomuus. Vaikka ilmaisesta toiminnasta iloittiin, joillekin ihmisille syntyi käsitys, että ilmainen toiminta ei voi olla laadukasta. Jotkut ohjaajista kertoivat kohtaavansa avointa halveksuntaa, koska heidän ammattitaitoaan epäiltiin. Useat osallistujat toivoivat, että kursseista olisi peritty edes pieni osallistumismaksu, jotta ohjaajaa arvostettaisiin enemmän. Ilmaiset kurssit eivät ehkä myöskään sitouttaneet ihmisiä osallistumaan; loppua kohti suureksi ongelmaksi nousi se, että ilmoittautuneet jättivät tulematta paikalle. Tämän takia jotkin kurssit jäivät vajaiksi samalla, kun moni halukas ei päässyt mukaan. Paradoksi ilmaiskurssien tarpeesta suhteessa niiden arvostukseen jäi hankkeen aikana ratkaisematta. VAIKUTUKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Hankkeen työpajatoiminnan mahdollisuudet sosiaalialan ammattilaisten osaamista kasvattavana voimana tulivat vahvasti esille. Uussuomalaisten kanssa työskentelevien ihmisten olisi hyvä tutustua enemmän asiakkaisiinsa, heidän arkeensa ja tapoihinsa. Taidetyö on hyvä tutustumistapa, ja auktoriteettiasemien keikauttaminen päälaelleen antaa sekä osallistujille että ohjaajille uudenlaisen kokemuksen yhteistyöstä. Virastot voisivatkin järjestää työntekijöilleen työpajoja, joissa uussuomalaiset taiteilijat toimivat ohjaajina. Taiteen keinot ovat hyvä lähestymistapa. Taideopetus perustuu vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen ja se synnyttää parhaillaan luottamusta ja solidaarisuutta. Työpajojen tavoitteena on ollut, että omakohtainen kokemus johtaa ymmärrykseen ja myönteisiin toimintamalleihin. Ilmenneistä ongelmista huolimatta tarve ilmaiselle harrastustoiminnalle on ilmeinen. Vähävaraiset ihmiset eivät voi osallistua kursseille joilla olisi edes nimellinen osallistumismaksu. Olisi toivottavaa, että jatkossa löytyisi taho, joka voisi ottaa toiminnan omakseen. Se, että toiminta on ilmaista, ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että se olisi laadullisesti huonoa. Vain ammattimaisen opettajan johdolla taideopetus on mielekästä. Työpajatoiminta on otettu hyvin vastaan. Toimintaa on kyselty esimerkiksi Hakunilaan, Pukinmäkeen ja Jakomäkeen. Osallistujat ovat pyytäneet työpajoja myös keskustaan. Pajamuotoinen opetus voidaan helposti siirtää paikasta toiseen osallistujien tarpeen mukaan. Suurin este juurrutuksessa on taidepajaohjaajien muodollisen koulutuksen puute. Työväenopistot ja erilaiset seurat vaativat opettajiltaan pedagogista koulutusta, ja tämä puuttuu suurimmalta osalta uussuomalaisia ohjaajia. Suuri osa ohjaajista on kuitenkin hankkeen aikana täydentänyt koulutustaan ja on valmis siirtymään ammattimaisemmalle tasolle. Mahdollisimman paljon hankkeen toiminnasta on pyritty siirtämään paikallisille toimijoille. Helmikanoilla on hyvät valmiudet jatkaa kerhojen ja työpajojen opetusta ja TIIR:ille on etsitty yhteistyökumppaneita. Itä-Helsingin liikuntaseura ja Itäinen työväenopisto ottavat hankkeen päätyttyä järjestääkseen joitakin kursseja, samoin seurakunnat. Batiikkia pallossa -kurssilla sekoitettiin värejä 28 29

16 JOHTOPÄÄTÖKSET Moninaiset - monta kulttuuria, yksi Suomi on onnistunut, koska Kassandra ry:llä oli valmiiksi kontaktiryhmiä ja kenttätuntemus. Puhtaalta pöydältä aloittaminen olisi pitänyt hankkeen huomattavasti pienimuotoisempana ja tuntemattomampana. Kassandran valmis tietotaito oli se ratkaiseva asia, joka nosti Moninaiset onnistuneeksi hankkeeksi. Jalkautuminen ja fyysinen läsnäolo ovat ne elementit, jotka saavat ihmiset liikkeelle. Toimistosta etätyönä valmistellut kurssit ja lehti-ilmoituksilla tiedottaminen ei olisi saanut uussuomalaisia naisia lähtemään mukaan toimintaan. Henkilökohtaisesti solmitut suhteet ovat tehneet Moninaiset tunnetuksi alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden keskuudessa. Tuttujen ihmisten kautta hanke on saanut toimintamahdollisuuksia, joita muille tahoille ei ehkä ole myönnetty. Uussuomalaisten sitoutuminen osallistumiseen ja toimintaan vahvistuu, kun he ovat itse mukana järjestämässä työpajoja. He vaikuttavat silloin myös osallistujamäärään ja ihmisten aktiivisuuteen. Kun ohjaajat huomaavat, että he omalla toiminnallaan kasvattavat osallistujamääriä, työ muuttuu mielenkiintoisemmaksi ja haastavammaksi. Kun ihmiset ovat päässeet aktiivisesti mukaan hankkeen toimintaan, heidän on helpompi lähteä itsenäisesti etsimään uusia foorumeja toiminnalleen. Kulttuurierojen tullessa tutuiksi molemminpuolinen ymmärrys ja joustava suunnittelu lisääntyvät. Tutustuminen tapahtuu välillä törmäystenkin kautta, mutta vaikutus on lopulta positiivinen. Ymmärryksen lisääntyessä huomataan myös erilaisiin tilanteisiin varautumisen merkitys. Suunnitelma B:n tarpeellisuus tulee esille viimeistään silloin, kun kurssiosallistujat tulevat tilaisuuteen tunnin myöhässä tai tuovat ilmoittamatta viisi ystäväänsä lapsineen mukanaan. Moninaiset-hanke on eronnut muusta Kassandran toiminnasta suoran sosiaalisen ulottuvuutensa takia. Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat osallistujat ovat tuoneet ohjaajille haasteita, joita he eivät välttämättä muita taidekursseja vetäessään kohtaisi. Eräs ohjaaja kertoi, kuinka hän kurssilla tunsi itsensä pikemminkin sosiaalihoitajaksi kuin ruuanvalmistuksen opettajaksi. Moninaisten toiminnan perusperiaate taiteen ja sosiaalityön yhdistämisestä on tehnyt hankkeesta uniikin suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja hankkeiden piirissä. Vastaavaa toimintaa ei juuri löydy edes kansainvälisiltä areenoilta. Erityisen hienoa on, että tämä toiminta kehitettiin juuri Itä-Helsingissä, joka koetaan kulttuuriköyhäksi alueeksi. Näyttää siltä, että toiminta on juurtumassa alueelle kiitettävästi. Uudet ryhmät ovat ottaneet toiminnan omakseen ja jatkavat sitä uusiin suuntiin oman kiinnostuksensa mukaan. Hankkeen vahvuus onkin ollut sen joustavuudessa. Toimintaa on kehitetty sen mukaan, minkälaista palautetta kentältä on saatu. Pilottihankkeen puolivuotisen työn ja varsinaisen hankkeen kahden ja puolen vuoden aikana on saatu aikaan suuria muutoksia. Työsarkaa riittäisi vielä vuosiksi, joten toivottavasti taidetoiminta alueella jatkuu. Marjo Kanervisto, Virpi Wendelin ja Kaisa Hirn 30 31

17 LIITE 1: TILASTOJA Moninaiset kevät 2005 Moninaiset syksy naisten työpajat naisia yhteensä 1 Batiikkia pallossa Käsitöitä Somaliasta Tansseja E-A I Tansseja E-A II Käsitöitä Anatoliasta Koruja helmistä Tutustu toiseen kameran kautta Kuvataidetta Iloa liikkeestä Koruja helmistä extra Naamioita 11 4 yhteensä joista uussuomal. lapsia joista uussuomal. 2. luennot (4 kpl) kulttuuripaja ID päiväkotipajat (15 kpl) yhteensä kaikki yhteensä uussuomalaisia kaikista 20% naisten työpajaosallistujista 29% lapsista 18% toimia yhteensä 31 miehet 1. naisten työpajat naisia yhteensä joista uussuomal. 1 Ikonimaalaus % 2 Keramiikkapaja % 3 Tansseja E-A I % 4 Videopaja % 5 Käsitöitä Anatoliasta % lapsia 6 Koruja helmistä I % Koruja helmistä II % Parempia kuvia digikameralla % 9 Kuvataidetta % 10 Taidetta keittiössä % 11 Ohjaajakoulutus % 6 12 Kansantansseja Turkista % 13 Batiikkia kevään juhliin % 14 Käsitöitä Somaliasta Myllypuro % Käsitöitä Somaliasta Kivikko % Käsityömalleja Suomesta I % 17 Kalligrafia % 18 Ostosretki % 19 Pääsiäisruokia % 20 Radiotyöpaja 2 0 0% 21 Eestiläinen lastenkerho 100% Helmipaja koto-cross pun risti % 23 Helmipaja Maailma kylässä 30 yhteensä % 2. luennot (4 kpl) päiväkotipajat (13 kpl) yhteensä % joista uussuomal. yhteensä kaikki % 32 33

18 Moninaiset kesä naisten työpajat naisia yhteensä joista uussuomal. % uussuomalaisia 1 Teatterityöpaja % 3 lapsia 2 Kädentaitokerho % Valokuvauskerho % yhteensä % 13 4 yhteensä osallistujia 74 joista uussuomalaisia 20 27% joista uussuomal. Moninaiset syksy naisten työpajat yhteensä joista uussuomal. % uussuomalaisia lapsia joista uussuomal. 1 Tansseja E-A I % Batiikkia % 3 Ikonimaalaus alkeis % 4 Ikonimaalaus jatko % 5 Koruja helmistä % 6 Kansantansseja Turkista alkeis % Kansantansseja Turkista jatko % Taidetta keittiössä Kontula 8 Iran % 9 Japani % 2 10 Suomal kasvis % 1 11 Meksiko % 1 12 Intia % 1 1 Taidetta keittiössä Myllynsiipi 13 Somalia % Thaimaa % 1 15 Joulu % 16 Käsitöitä Somaliasta % Kuvataidetta % yhteensä kursseilla % miehiä 2. luennot (4 kpl) Miksi huntu % Mikä aviovaimo % 1 7 Miksi balettitanssija % Mitkä erot ja mikä luulo? % Yhteensä luennoilla % Päiväkotipajat (1 kpl) Afrikkalainen juhla Kaikki yhteensä Osallistujia yhteensä % 34 35

19 Moninaiset kevät naisten työpajat osallistujia yhteensä joista uussuomal. % uussuomalaisia lapsia joista uussuom. % uussuomalaisia 1 Tansseja E-A I % % 1 2 Kankaanpainantaa % 1 100% 3 Ikonimaalaus alkeis % 4 Ikonimaalaus jatko % 5 Koruja helmistä % % 6 Käsitöitä Somaliasta % % 7 Kansantansseja Turkista jatko % Taidetta keittiössä Stoa 8 Hedelmien kaiverrus % % 9 Meksiko % 10 Kiina % 11 Tansania % 12 Intia % % Taidetta keittiössä Myllynsiipi 13 Turkki % % 14 Pääsiäinen % 15 Suomalainen kasvis % 16 Kuvataidetta % 2. Muut Vierailu Myllypuron kirkossa % % Värikäs Vuosaari Salsa-paja % Helmikoru-työpaja % 1 Maailma Kylässä Helmikoru-työpaja 70 2 Hedelmien kaiverrus 55 yhteensä kursseilla % % 1 miehiä 3. Päiväkotipajat (34 kpl) osallistujia naisia lapsia uussuomalaisia Teatteria leikkien (29) % Äkäpussi ja vesihiisi % Kaikki yhteensä % Osallistujia yhteensä Naisia Joista uussuom. % uussuomalaisia % Lapsia Joista uussuom. % Miehiä % % 9 Työpajat kesällä 2006 naisia joista uus.suom Naisten työpajat Tanssin iloa Aasiasta % 1 Kiinalaista kalligrafiaa % Improvisaatio ja elämänhallinta Ostarifestari Tapahtumat % lapsia uussuom. % miehiä Helmikorutyöpaja % 1 yhteensä % 6 Osallistujia yhteensä kesällä luennot (4 kpl) Yksinhuoltajana Suomessa Lapsi lähtee päiväkotiin % Koulun koettelemukset % 2 Nuori kohtaa ristipaineen 16 5 Yhteensä luennoilla % % 36 37

20 Moninaiset syksy naisten työpajat yhteensä joista uussuomal. 1 Tansseja E-A I % 6 2 Batiikki ja kankaanpainanta % 2 3 Ikonimaalaus alkeis % 4 Ikonimaalaus jatko % 5 Johdatus helmikorujen maailmaan % 6 Kiinalainen maalaus % 2 7 Kalligrafian jatkokurssi % Taidetta keittiössä Stoa 8 Hedelmien kaiverrus % 1 9 Venäjä % 10 Intia % 11 Thaimaa % 12 Tansania % 1 13 Somalia % % lapsia joista uussuomal. 14 Turkki % Uudenvuoden valmistelut 11 0% 16 Käsitöitä Somaliasta % Kuvataidetta % 18 Luova kirjoitus 1 6 0% 19 Luovan kirjoituksen jatkokurssi 6 0% 20 Kiinalainen maalaus -jatko % Värikäs Itä 21 Helmikorut 4 22 Käsitöitä Somaliasta % U II -loppuseminaari 23 Venäläinen satunyytti % Kurkimäen avoimet ovet 24 Venäläinen satunyytti 25 0% Helmikorut 6 0% 4 0 Halloween Kipinäpuistossa 26 Helmikorut % 15 6 yhteensä kursseilla % luennot (4 kpl) naisia joista uussuom. % lapsia miehiä Kuka kelpaa? % 1 2 Turha tyyppi % 1 Kerro kaikki perheestäsi % Venäläinen nainen % 1 Yhteensä luennoilla kuulijoita % Päiväkotipajat (10 kpl) Osallistujia Naisia Lapsia uussuom. % Teatteria leikkien % Kaikki yhteensä Naisia Lapsia Miehiä uussuom % Osallistujia yhteensä % 38 39

Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2005

Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2005 Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2005 LÄHTÖKOHDAT Kassandra ry on jatkanut kertomusvuonna uussuomalaisten ja eri kieliryhmiä edustavien kantasuomalaisten välisiä ennakkoluuloja madaltavaa taidetyötä.

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 The Finnish Thai Association Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Suomeen ja edistää suomalais-thaimaalaisia suhteita Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Edistää thaimaalaisen kulttuurin ja taiteiden

Lisätiedot

Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2006

Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2006 Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2006 1 JOHDANTO Kertomusvuonna Kassandra ry:n toiminta laajeni ja monipuolistui ratkaisevasti suuressa määrin EU-rahoitteisten hankkeiden Moninaiset ja Monita ansiosta.

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry 1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Kassandra ry. toimintakertomus vuosi 2007 1/1

Kassandra ry. toimintakertomus vuosi 2007 1/1 Kassandra ry toimintakertomus vuosi 2007 1/1 JOHDANTO Kertomusvuonna Kassandra ry:n toiminta jatkui, laajeni ja monipuolistui. Kassandran taidetyö yli kulttuurirajojen tarjosi satoja työtilaisuuksia eritaustaisille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

KRITS JENGINUORIHANKE

KRITS JENGINUORIHANKE KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO

2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO 2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO Seasonal Yoga, Joogaopettaja koulutus Espoo 2014-2015 (Koulutus on pääasiassa englanninkielinen) Seasonal Yoga (SYTT) on kansainvälinen itsenäinen jooga koulu, joka

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

KIRA-foorumi 20.11.2012 KIVIKKO-KONTULA-KURKIMÄKI-MELLUNMÄKI-VESALA

KIRA-foorumi 20.11.2012 KIVIKKO-KONTULA-KURKIMÄKI-MELLUNMÄKI-VESALA KIRA-foorumi 20.11.2012 KIVIKKO-KONTULA-KURKIMÄKI-MELLUNMÄKI-VESALA TILANNE ENNEN TILANNE NYT OLEMASSAOLEVA TILANNE MELLUNKYLÄN MALLI TOTEUTUKSET ALUEFOORUMIT ALUEFOORUMIT Hanke on järjestänyt vuosittain

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET

TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET Kassandran viime kausi oli vauhdikas ja raju. Elokuun 2011 tiukat säästötoimet, marraskuussa vietetty 10-vuotisjuhla, maaliskuussa ensi-iltansa saanut Antigone -esitys ja kesäkuun

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN Mitä hakeva toiminta on? Monia määritelmiä: Hakeva toiminta on henkilökohtaista, luokse menevää rekrytointia, jossa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Helsingin työväenopisto. Kevään 2014 opetuksen painopisteet. Tavoitteet vuoden 2014 talousarviossa. 1. Vuoden 2014 opetustuntimäärä 101 500 tuntia

Helsingin työväenopisto. Kevään 2014 opetuksen painopisteet. Tavoitteet vuoden 2014 talousarviossa. 1. Vuoden 2014 opetustuntimäärä 101 500 tuntia Helsingin työväenopisto Kevään 2014 opetuksen painopisteet Tavoitteet vuoden 2014 talousarviossa 1. Vuoden 2014 opetustuntimäärä 101 500 tuntia kevään tuntimäärä 50 500 syksyn tuntimäärä 51 000 2. Työväenopiston

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Healthy European Youth. Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015

Healthy European Youth. Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015 Healthy European Youth Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015 Tervetuloa Info-iltaan! Illan kulku: - Kahvitarjoilu - rehtorin puheenvuoro Eija Paukkuri - Erasmus-tiimi esittäytyy - viikon ohjelma

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Rasisminvastainen Roadtrip

Rasisminvastainen Roadtrip Rasisminvastainen Roadtrip Rasisminvastainen viikko 16.-22.3.2015 Roadtripin tavoite Tuoda esiin ja tutkiskella rasismin ja antirasistisen toiminnan eri paikallisia viitekehyksiä Rasisminvastainen talkootyö

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5.

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5. TOIMINTAKERTOMUS 2009-10 Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano 3. Kokoukset 4. Työryhmät 5. Lausunnot 6. Viestintä ja markkinointi 7. Retket, koulutukset ja virkistäytyminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt?

Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? 7.5.2012 Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjastossa on pidetty jo vuodesta 2008 lähtien kurssia nimeltä Diplomityöntekijän

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso on Rovaniemen kaupungin ja Rovalan Setlementti ry:n yhteistyöprojekti.

Kumppanuushanke Verso on Rovaniemen kaupungin ja Rovalan Setlementti ry:n yhteistyöprojekti. Kumppanuushanke Verso on Rovaniemen kaupungin ja Rovalan Setlementti ry:n yhteistyöprojekti. 2 ETÄTEHTÄVÄT kumppanuushanke Verso Hei! Tämä Etätehtävät-vihko on tarkoitettu itsenäiseen kielen opiskeluun.

Lisätiedot

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 * Kokoaa iloiset ihmiset tekemään yhdessä elämyksiä * On tarmokasta kulttuuri-, maahanmuuttaja- ja projektitoimintaa * Järjestää kiinnostavia kohtaamisia, joiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot