moderneista kansainvälisistä taidenäkemyksistä. Tovea hän ei pystynyt innostamaan. Ehkä hän ei motivoinut nuorta naista, joka totesi, että hän antoi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "moderneista kansainvälisistä taidenäkemyksistä. Tovea hän ei pystynyt innostamaan. Ehkä hän ei motivoinut nuorta naista, joka totesi, että hän antoi"

Transkriptio

1 pyrkiä Tukholman Taideakatemiaan.49 Näistä opeista tuli muutaman vuoden kuluttua arvaamattoman tärkeitä, kun hän teki monia monumentaalisia koristemaalauksia ja lasi-intarsioita eri puolille Suomea lastentarhoihin, ravintoloihin, kouluille ja Helsingin kaupungintalon ruokasalin seinille. Valmistuttuaan Tove ei halunnut jäädä Tukholmaan vaan palasi Helsinkiin ja aloitti Taideyhdistyksen piirustuskoulun eli Ateneumin, joksi sitä silloin kutsuttiin, koska koulu sijaitsi Ateneum-rakennuksessa. Koulu oli nyt sama, jota isä Faffan oli aikoinaan käynyt. Tove ei ollut kiinnostunut kuvanveistosta selittäen, ettei hänellä ollut siihen vaadittavaa tilallista muodontajua. Maalaus oli hänen intohimonsa. Hän opiskeli maalariluokalla vuosina Silloin taidemaailmassa tapahtui paljon; tehtiin pieniä vallankumouksia ja pyrittiin muuttamaan vallinneita arvoja suuntautumalla kansainvälisyyteen ja pois aika ahtaista taidekäsityksistä. Ateneumissa opiskeleviinkin nuo mainingit vaikuttivat. Oppilaat osoittivat mieltään eroamalla koulusta tullen takaisin ja jättäen sen jälleen. Myös Tove piti välillä opinnoistaan pitkiä taukoja protestoidessaan tovereineen koulun ikäväksi koettua opetusta vastaan. Vuonna 1935 Tove jätti koulun yhdessä seitsemän maalariluokan oppilaan kanssa ja hankki yhteisen ateljeen. Tove oli tuona aikana Sam Vannin yksityisoppilaana, mikä oli hänen taiteellisen kehityksensä kannalta erityisen merkittävää. Hän palasi kouluun kuitenkin myöhemmin ja valmistui sieltä. Taideyhdistyksen koulun rehtori oli Uuno Alanko, taiteessaan ja mielipiteissään hillityn ja jäykähkön klassisismin edustaja, joka ei ollut kiinnostunut moderneista kansainvälisistä taidenäkemyksistä. Tovea hän ei pystynyt innostamaan. Ehkä hän ei motivoinut nuorta naista, joka totesi, että hän antoi aiheet aina vain Kalevalasta, jota piti taiteilijoiden Raamattuna; enempää ei tarvittu. Alangon mielestä oikean tunnelman tavoittamiseksi piti mennä Seurasaareen etnografiseen ulkoilmamuseoon.50 Kalevala ja kansalliset aiheet olivat hyvin suosittuja 1930-luvun Suomessa. Mutta ne olivat kaukana suomenruotsalaisen nuoren maailmasta, joka oli palannut Tukholmasta kolmen vuoden opiskelun jälkeen. William Lönnberg oli Alangon ohella koulun toinen opettaja, jota Tove kritisoi ankarasti, nimenomaan tämän jälkikubismiin tiukasti sitoutuvaa muotokieltä. Tove on muistellut kuinka Lönnberg saattoi tulla paikalle ja tokaista: Näin neitiseni, teistä ei koskaan tule taidemaalaria. 51 On vaikea tietää, oliko opettajalla ennakkoluuloja nimenomaan naispuolisia oppilaitaan kohtaan. Taiteilijoiden keskuudessa Lönnberg edusti vastavoimaa suomalaiselle kansalliselle ekspressionismille, kun taas Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski 32 Tove maalaa Ateneumin koulussa 33

2 olivat sen näkyviä edustajia. Heidän impulsiivisuuteen ja spontaanisuuteen perustuva taiteensa herätti ihailua nuoressa naisessa, vaikkakin heidän voimallisimmat teoksensa olivat tuolloin jo kauan sitten tehtyjä. Miehet olivat myös Faffanin opiskelutovereita ja Tovelle tuttuja isän hipoista. Niin paljon kuin Tove kritisoikin Lönnbergiä, tämän opit saivat oivan maaperän hänen taidenäkemyksissään. Opettajan tärkeimmät taiteen tekemisen periaatteet, hallittu muoto ja koloristisuus, tulivat olemaan myös Toven taiteen tunnusmerkkejä seuraavien kymmenien vuosien kuluessa. Lönnbergin opit kertautuivat, kun Sam Vanni opetti yksityisesti Tovea, sillä Lönnberg oli Sam Vannin suuri esikuva ja ihailtu mestari. Ihaillun ja rakastetun Vannin kautta Lönnbergin näkemykset tulivat Tovelle hyväksyttäviksi vaivihkaa ja helposti. Toven opiskeluaika, 1930-luvun puo liväli, oli suomalaisessa taidemaailmassa hyvin aktiivista aikaa. Tuolloin haluttiin pois vanhasta pölyttyneeksi koetusmystinen maisema, 1930-luku, öljy ta ilmapiiristä, avata ovia ja ikkunoita eurooppalaiseen modernismiin. Maire Gullichsen oli aikansa suuri muutoksentekijä. Hänellä oli varallisuutta, taitoa ja kokemusta panna useita uudistuksia alulle. Hänen esimerkkinsä on merkityksellinen myös naisten aseman kehittymisessä taidemaailman sisällä. Kerro- malaiset modernistit ja abstraktiin taiteeseen sitoutuneet taiteilijat, kuten Sam taan, että Artekin tuottama ja hänen avaamansa Ranskalaisen taiteen näyttely Vanni ja Birger Carlstedt, pitivät siellä 1950-luvulla paljon huomiota herättäneet Taidehallissa vuonna 1938 oli ensimmäinen naisen avaama näyttely Suurten kansainvälisten näyttelyiden takaamiseksi perustettiin vuonna maassamme. Jokin rajapyykki se Nykytaide ry. ruotsinmaalaisen vuotta vanhemman esikuvan mukaises- kin on naisten taidehistoriassa. Hän ti. Artekin tuottama, Taidehallissa pidetty suuri ranskalaisen taiteen näyttely oli myös suomenruotsalainen, niin vuonna 1939 oli ollut mittava, liiankin mittava suoritus Artekin pienelle organi- kuin useimmat modernistimme saatiolle. Tarvittiin laajempaa pohjaa näyttelyiden tuottamiseksi. Uusi yhdistys tuolloin olivat. Hän perusti vuonna tuotti maahamme merkittävimmät kansainväliset näyttelyt Artekin nimenomaan nykytaiteen keskukseksi. 52 Erakko, 1935, pastelli 34 näyttelynsä. Vanhoilliseksi ja jälkeenjääneeksi koetun Taideyhdistyksen koulun vastapainoksi perustettiin Vapaa taidekoulu, jossa kansainvälisyys oli perustava Artekin tarkoituksena oli yhdis- arvo ja jonne yritettiin löytää myös ulkomailta edistyksellisiä opettajia. Koulu tää taide, tiede ja tekniikka euroop- oli vapaa siinäkin mielessä, että sinne saattoi tulla ilman pääsykokeita piirtä- palaisten esikuvien mukaan. Gal- mään elävää mallia. Ajatus koulusta oli Maire Gullichsenin, joka oli opiskellut leria toimi hienosti, vaikka väliin Ranskassa ja tutustunut siellä ranskalaiseen taideopetukseen. Opettajina Va- tulivat sodat ja sen toinen dynamo paassa taidekoulussa olivat Hagelstamin lisäksi muun muassa tutut William Hahl kuoli sodassa vuonna Lönnberg ja myöhemmin Sam Vanni sekä Sigrid Schauman. Tove kävi iltaisin Artek järjesti omissa tiloissaan siellä piirtämässä ja Ateneumin lopetettuaan ilmoittautui virallisesti koulun loistavia kansainvälisiä näyttelyi- oppilaaksi. Hän oli onnellinen, koska häntä opetti esimerkiksi innostava ja tä, esimerkiksi Fernand Legérin ja kaikkia oppilaitaan kannustava Hjalmar Hagelstam.53 Koulu toimi aluksi Ha- Aleksander Calderin näyttelyt. Suo- gelstamin torniateljeessa Ullanlinnankadun ja Kasarminkadun kulmassa. 35

3 Se oli sama tila, jonka Tove sai sodan lopulla. Silloin oli moni asia kuitenkin muuttunut ja ateljeeta hallinnut Hageli oli kaatunut rintamalla. Toven ennen sotia maalaamat teokset ovat erittäin mielenkiintoisia ja viittaavat aika erilaiseen taiteilijaan kuin mikä hänestä tuli. Useat niistä ovat suurikokoisia, jopa yli kaksi ja puoli metriä pituudeltaan, mutta joukossa on myös pieniä akvarelleja ja pastelleja. Teoksille on yhteistä mystinen ja sadunomainen tunnelma, oudon jännittävät värit ja usein vahvat valöörien kontrastit. Teosten nimet alleviivaavat pyrkimystä ei-todelliseen, kuten maalauksessa Mystinen maisema (1930-luku), jossa kirkkaan vaaleat värikentät leikkaavat tummien sinisten sävyjen täyttämän maiseman. Maalauksessa Satu (1934) väripaletti on tasaisen ruskehtava, mutta toteutus sadunomainen. Metsässä ratsastaa prinssi, punapukuinen tyttö leikkii kauriin kanssa, kukat kasvavat kohtisuoraan taivasta kohti ja aivan kaikki on epätodellista. Olennaista on teosten jonkinlainen outous, kuten myös teoksessa Vieras kaupunki (1935), joka on kuva urbaanista kivikaupungista. Maalauksissa näkyy Toven Tukholman-vuosien monumentaalitaiteen opetuksen merkitys, sillä ne ovat suuresta koostaan huolimatta hallittuja. Mutta niistä näkyy myös viehtymys tarinankerrontaan. Ennen kaikkea tarinan, joka kuljettaa katsojansa arkipäivän tunnelmien yli jonnekin, joskus satuun ja joskus omaan sisimpään. Tove oli nuorena hyvin lähellä aikansa surrealismia, josta hän syystä tai toisesta kuitenkin luopui maalauksissaan. Sen sijaan kaikuja tästä ajasta näemme hänen myöhemmissä monumentaaliteoksissaan ja satukuvissaan sekä paratiisiaiheisissa maalauksissaan luvulla nuoret taideopiskelijat eivät juuri matkustelleet edes Euroopassa ja siksikin moderni taide oli Suomessa varsin tuntematonta. Äitinsä perhetaustan ansiosta Tove oli vieraillut ja opiskellut Ruotsissa, missä taidetarjonta oli laajempaa ja kansainvälisempää kuin Suomessa. Hän näki siellä muun muassa Pariisi näyttelyn, jossa oli esillä paljon jälkikubistisia ja surrealistisia teoksia, viimeksi mainittuja niin paljon, että näyttelyä nimitettiin surrealistiexpoksi. Tove kommentoi Svenska Pressenissä näyttelyä valittaen, ettei tuo taide koskettanut häntä ja ettei hän pystynyt ymmärtämään sitä. Tove pääsi vierailemaan Pohjoismaiden ulkopuolella jo vuonna 1934, jolloin hän matkusti äidin sisaren luo Saksaan, mistä jatkoi sitten itsenäisesti matkaa Pariisiin. Museoissa esillä olleet impressionistien maalaukset tekivät häneen suuren vaikutuksen, nimenomaan niiden värien puhtaus ja rikkaus. Saksalainen taide ei häntä sen sijaan niinkään kiinnostanut. Saksan nationa- 36 Talo, 1930-luku 37

4 Vieras kaupunki, 1935, öljy listiset voimat ja nouseva natsismi kiinnittivät nuoren naisen huomiota; hän osasi jo vaatia opetukseltakin jotain. Hän koki arvostetun koulun konservatii- piirsi natsien lippuja ja kulkueita ehkä aavistaen, miten nuo voimat muuttaisi- viseksi ja päätti palata Holyyn. Siellä hän maalasi ahkerasti ja joitakin siellä vat hänen ja koko Euroopan elämän. Tove matkusti ympäri Saksaa yksikseen. tehtyjä maalauksia on säilynytkin. Tuolloin oli todella harvinaista, että nuori nainen reissasi ilman esiliinaa ; sitä pidettiin moraalisesti sopimattomana, ja olihan se uhkarohkeaakin. Varmasti onnellisin hetki matkalla oli, kun Faffan tuli tyttärensä vieraaksi. Hänkin oli saanut apurahan Ranskan-matkaa varten ja nyt isä ja tytär vaelsi- Neljän vuoden kuluttua, vuonna 1938, Tove lähti seuraavan kerran Eu- vat Pariisin katuja aivan niin kuin nuori pari Jansson aikanaan. Yhdessäolo oli rooppaan: Ranskaan, Pariisiin ja Bretagneen. Jälleen hän matkasi yksin. Nyt lämmintä ja ristiriidatonta, heidän tunnesiteensä lujittui ja keskinäinen ym- hänellä oli jopa rahaa. Hän oli saanut stipendin ja lisäksi ansainnut rahaa märrys lisääntyi. Tuo aika oli isän ja tyttären aikuisiän parasta yhdessäoloaikaa kuvituksillaan. Hän pystyi oleskelemaan monta kuukautta Ranskassa, aina ja onnellinen muisto siitä kantoi kauas. toukokuusta syyskuun puoleen väliin. Pariisissa hän asui suomalaisten tai- Pariisin jälkeen Tovelle oli ammatillisesti tuloksellisinta Bretagnessa vie- teilijoiden yhteisössä, hotellissa, jossa asuivat Birger Carlstedt ja Yngve Bäck, tetty aika. Siellä hän maalasi ahkerasti etenkin rantakuvia. Monissa merile- jotka molemmat olivat kokeneita Pariisin-kävijöitä. Mukana oli myös Hjalmar vänpolttajia kuvaavissa teoksissa nähdään seudun upeat rannat, meri, ma- Hagelstam ja nuori Irina Bäcksbacka. Tove oli herkkä ristiriidoille ja kärsi jou- jakat ja niiden keskellä ihmisiä polttamassa leviä. Nuo maalaukset ovat kuin kon keskinäisestä riitelystä ja juonittelusta ja etsi omaa rauhaa. Aluksi hän aitoa kansankuvausta ajalta ennen toista maailmansotaa. Matkan aikana hän opiskeli monen suomalaisen tavoin Académie de la Grande Chaumiérissa. maalasi myös teoksen Sininen hyasintti. Siinä avoimesta ikkunasta avautuu Sitten hän vaihtoi koulunsa l Atelies d Holyn opetukseen. Hänet hyväksyttiin tyypillinen bretagnelainen maisema ja ikkunalla, teoksen keskipisteenä, on opiskelemaan arvostettuun École des Beaux Artsiin, jossa hän aloitteli opinto- sininen hyasintti. Bretagnen maalaukset olivat esillä seuraavina vuosina useis- jaan. Tove oli jo käynyt kahta koulua ja suorittanut kaksi tutkintoa, joten hän sa Toven näyttelyissä

5 vasta vuonna Tulivuori on pohjana jo hänen toisessa muumikirjassaan, Muumipeikko ja pyrstötähti. Sen tulenkatkuista maailmaa hän kuvaa niin kuin vain sen edes jollain tavoin kokenut voi. Pitkään Tove suri sitä, ettei ollut tuolloin uskaltautunut jättäytymään seurueestaan. Hän oli haaveillut viettävänsä tulivuoren kupeessa yksin yön seurustellen rauhassa vuoren kanssa. Ilmeisesti yhdenmukaisuuden paine sai hänet palaamaan muiden kanssa bussilla yöksi hotelliin teelle ja iltapalalle. Äiti oli opettanut tyttärelleen monia asioita, joista tärkein oli ahkeruus. Ham oli aina ollut erittäin ahkera, ja hänen töittensä määrä oli mittava laadun siitä koskaan kärsimättä. Sama päti tyttäreen ja vieläkin paremmin. Tove otti osaa taidemaailmaan tapahtumiin aktiivisesti ja oli esillä lukuisissa näyttelyissä. Ensimmäisten vuosien osallistumiset huomioitiin varsinkin suomenruotsalaisessa lehdistössä positiivisesti; häntä pidettiin paitsi nuorena, usein myös rohkeana uutena lupauksena. Sigrid Schauman, joka oli Faffanin ja Hamin hyvä ystävä ja tuntenut Toven jo pienestä pitäen, kirjoitti hyvin rohkaisevasti Toven ensi näyttelyistä. Jo kahdeksantoista ikäisenä hänen piirustuksiaan oli mukana Strindbergin Humoristien näyttelyissä yhdessä äitinsä töitten kanssa. Suomen Piirtäjäliiton näyttelyssä Taidehallissa hän oli mukana vuonna 1936, seuraavana vuonna Taiteilijoiden kevätnäyttelyssä ja muutamaa kuukautta myöhemmin myös Taidehallissa pidetyssä Taideakatemian näyttelyssä. Valtion taidepalkintokilpailuun hän oli lähettänyt muun muassa maalauksensa Omakuva Puunjuurissa nukkuvat, 1930-luku, guassi ja tussi ja korituoli vuodelta Hän ei saanut palkintoa, mutta teoksen kuva julkaistiin ainoana Svenska Juuri ennen talvisodan puhkeamista Tove pääsi vielä matkustamaan Ita Pressenissä, johon Schauman oli liaan, joka oli useiden suomalaisten taiteilijoiden haaveiden kohde. Matka alkoi kirjoittanut myönteisen kritiikin huhtikuussa. Ensin matkattiin laivalla Tallinnaan, sieltä Berliiniin ja lopulta itsetietoisesta ja humoristisesta Italiaan. Eurooppa pidätteli henkeään ja kaikkea painoi sodan väistämättö- tytönkuvasta. Ja itsetietoiselta Tove myys, eikä kestänytkään monta kuukautta ennen kuin sota puhkesi. Musta- todella näyttääkin. Hän on kuvan- paidat ja fasismi loivat Italian vanhalle hienolle taiteelle ja kulttuurille raskaan nut itsensä alhaaltapäin katsoen, varjon, jota kukaan ei voinut olla tuntematta. Tove ahnehti elämyksiä ja mat- katse on tiukka, suorastaan yrmeä. kusti paikasta toiseen varsin nopealla tahdilla. Hän näki ja koki paljon, mutta Vieressä on korituoli, sama mitä aikaa ei löytynyt juurikaan maalaamiseen. Venetsia, Rooma, Firenze, Sisilia ja Faffan hipoissaan oli hakannut Capri tulivat kaikki tutuiksi. Matkan kohokohta oli Vesuviuksen tulivuori. Se pistimellä.54 Juuri ennen sotaa hän eli omaa mahtavaa tulen- ja tuhkankatkuista elämäänsä, vaikka purkautuikin otti osaa lukuisiin suuriin ja pieniin 40 Sininen hyasintti, 1939, öljy 41

6 näyttelyihin. Suomen Taideyhdistys osti häneltä yhden työn vuosinäyttelystä ja hänelle myönnettiin dukaattipalkinto sekä matka-apuraha. Hänet oli siis tunnustettu ja palkittu. Tulevaisuus näytti hyvältä, Tove oli nuori lupaus, mutta maailma muuttui. Sota alkoi. YSTÄVIÄ Tovella oli paljon suomenruotsalaisia ystäviä, joihin hän oli tutustunut jo lapsuudessaan. Nuorena hän liikkui taideopiskelijoiden joukossa ja ystävät olivat sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Ateneumin opiskelutoverit pysyivät läheisinä, ennen kaikkea Tapio Tapiovaara. Koulussa hän tutustui myös häntä itseään vähän vanhempiin Sven Grönvaliin eli Svenkkaan ja Gunvor Grönvikiin. Wolle Weiner ( ) kuului Toven läheiseen ystäväpiiriin, hän oli lavastaja mutta toimi aika ajoin myös kriitikkona ja kirjoitti Toven teoksista. Muistakin ystävistä suuri osa oli kuvataiteilijoita, kuten Essi ja Ben Renvall, Ina Colliander ja monet muut. Toven rakastettujen ystävät tulivat myös hänelle tärkeiksi. Heidän kauttaan hän tavoitti itselleen uusia ja keskenään erilaisia kulttuuripiirejä. Tapio Tapiovaaran ja Atos Wirtasen kautta hän tutustui aikansa merkittävimpiin vasemmistolaisesti ja liberaalisti ajatteleviin kirjailijoihin, taiteilijoihin ja poliitikkoihin, kuten Jarno Pennaseen ja Arvo Turtiaiseen sekä kirjailija Eva Wichmaniin, josta tuli hänen suuresti arvostamansa ja läheinen ystävänsä. Vivica Bandlerin kautta hän tutustui teatterin maailmaan ja siellä toimiviin ohjaajiin, näyttelijöihin ja muusikoihin, kuten Birgitta Ulfssoniin ja Erna Tauroon, joka sävelsi useita Toven runoja, esimerkiksi kaikkien rakastaman Syyslaulun. Tove muisteli novellissaan viimeistä Ateneumin päiväänsä, viimeistä yhteistä päivää opiskelutovereittensa kanssa. Oli vielä rauhan aika. Sodan odotus oli kuin musta pilvi taivaalla, mutta siihen ei aina tarvinnut uskoa, ei ainakaan muistaa sitä joka hetki. Elämä oli vielä yksinkertaista ja helppoa. Oli toukokuu, kirkas kylmä päivä, pilvet lensivät taivaan yli kuin suuret purjeet myrskyssä. Mutta Ateneumin piirustusluokassa oli kuuma ja siellä istui Alanko ja piti jäähyväispuhetta meille kaikille. laulettiin sentimentaalisia lauluja meidän kommunisti Tapsa huusi minulle, että oli tehnyt häpeämättömän nätin kuvan ilman propagandaa ja eikö me voitaisi vaihtaa taideteoksia markka välirahaa!? Me päätettiin mennä Fenniaan, sillä joillakin meistä oli rahaa. Meitä oli kahdeksan poikaa ja kaksi tyttöä, Eva Cederström ja minä Tapsa ja minä pyörittiin niin mielettömässä wienervalssissa, ettei kukaan toinen mahtunut tanssimaan ja sitten hän osti minulle ruusun. 55 Luonnos kirjaan Vaarallinen matka, 1970-luku, guassi ja tussi Miten nuori nainen voikaan olla onnellinen. Tove aavisti osaavansa ja pystyvänsä maalaamaan, koulu oli loppunut ja hän sai itse kokeilla omia voimiaan. Häntä ihailtiin, hän sai tanssia ja tanssimista hän rakasti. Kaupunki oli heräämässä ja kevät kaunis. Ei ollut mitään onnen esteitä, kaikki oli pelkkää riemua. Minä juoksin kallioilla, siellä täällä alkoivat linnut jo piipittää ja idässä heräsi kalpea punainen sarastus, olin niin iloinen että minuun koski ja ojensin käteni ylös ja annoin jalkojeni tanssia niin kuin halusivat Kuljin hitaasti kaupungin läpi takki käsivarrellani. Oli alkanut heikosti tuulla. Viileä aamutuuli. Kaupunki oli täysin autio. Minusta oli kummallista tuo, mitä puhutaan, että on niin vaikeaa olla onnellinen. 56 Opiskelutoverit olivat koulun jälkeenkin tärkeitä. Tärkein oli Tapio Tapiovaara eli Tapsa, mutta ystävyys säilyi pitkään myös monen muun kanssa. Komea Unto Virtanen oli mallina useissa Toven maalauksissa, kuten Helsingin kaupungintalon freskoissa. Runar Engblomista Tove teki vuonna 1943 muotokuvan ytimekkäästi nimeltä Huonekaluarkkitehti. Se esittää miestä ja koiraa, joka tarkkailee silmä kovana mitä on tapahtumassa; mies itse on taustalla, 42 43

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm EERO JÄRNEFELT 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm 3. Sisäkuva Suvirannasta, 1911 öljy, 73 x 91 cm 4. Koli, 1917 öljy, 80 x 118 cm 5. Kevättulva Tuusulanjärvellä,

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Taidesalonki 100 vuotta

Taidesalonki 100 vuotta Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Hrund. Hrund frá Kuuma

Hrund. Hrund frá Kuuma Hrund frá Kuuma Hrund on rohkea ja erittäin kaunis nuori neito, joka lauman vanhimpana varsana pitää nuorempiaan kurissa. Välillä se on jopa hiukan turhankin pomottava. Luonteeltaan Hrund on itsepäinen,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Pavlovin koira VAINU

Pavlovin koira VAINU Pavlovin koira VAINU Raisa tanssii Mishan kanssa Volodja Iljitsin olohuoneessa, punaisella samettimatolla, kristallikruunun alla. Niillä on päällä Nadjan vanhat pitsialushameet, Raisalla valkoinen, vanha

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

KAUKO RÄSÄNEN kuvanveistäjä 1926 2015

KAUKO RÄSÄNEN kuvanveistäjä 1926 2015 KAUKO RÄSÄNEN kuvanveistäjä 1926 2015 Taideopinnot: Suomen Taideakatemian koulu 1946-50 Kotimaiset yhteis- ja ryhmänäyttelyt: Osallistunut näyttelyihin vuodesta 1948 Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttelyt

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jeesus siirtyi Galileasta Tyron ja Siidonin alueelle, joka

Lisätiedot

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Tunnetko jo nämä sarjakuvat? Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Vinkkausta yläluokille 2014

Tunnetko jo nämä sarjakuvat? Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Vinkkausta yläluokille 2014 Tunnetko jo nämä sarjakuvat? Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Vinkkausta yläluokille 2014 Aya: Elämää Yop Cityssä, (Arktinen banaani 2010) Tarina: Marguerite Abouet Sarjakuvassa 19 v. opiskelija Aya joutuu

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 Kansainvälisyys kuuluu merkittävänä osana taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan (1891 1977) taidekäsitykseen Museon

Lisätiedot

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-)

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-) 4 vuodenaikaa Taiteilijaryhmä 4 vuodenaikaa on toteuttanut taideprojekteja Kukonkallion hoivakodissa vuodesta 2006. Yhteistyö taiteilijoiden ja hoivakodin välillä alkoi alakerran käytävään ripustetuista

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Matkalla. Anna-Maija Rissasen pysäyttävät ja mielenrauhaa tuovat maalaukset kutsuvat katsojan matkalle vuorille ja kaupunkeihin

Matkalla. Anna-Maija Rissasen pysäyttävät ja mielenrauhaa tuovat maalaukset kutsuvat katsojan matkalle vuorille ja kaupunkeihin Matkalla Anna-Maija Rissasen pysäyttävät ja mielenrauhaa tuovat maalaukset kutsuvat katsojan matkalle vuorille ja kaupunkeihin Näyttely on avoinna 05.08.2010 31.08.2010 Ma-pe klo 9-19 ; la-su klo 9-15

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla 1 24 19-289 Auriala: Aimo Tukiainen, 1981 Aimo Tukiainen (s.1917 k.1996) kuului sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014 MERIHEVOSTEN SAARI Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari MUISTILIITTO 2014 www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto Oppaan tekemistä on tukenut Raha-automaattiyhdistys Tekstit

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot