Eläkeuudistus ja suomalaisten rahastosäästäjien mielipiteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eläkeuudistus ja suomalaisten rahastosäästäjien mielipiteet"

Transkriptio

1 Eläkeuudistus ja suomalaisten rahastosäästäjien mielipiteet Joonas Pekkanen Tutkija Mika Vaihekoski Rahoitusinstituutin johtaja 2002 LTT-Tutkimus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Helsinki Puhelin (09) Telekopio (09) Kotisivu:

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ELÄKEJÄRJESTELMISTÄ Eläkejärjestelmien kolmipilarimalli Terminologiaa Etuus- ja maksuperusteinen eläkejärjestelmä Jakojärjestelmä ja rahastoiva eläkejärjestelmä Julkinen ja yksityinen eläkejärjestelmä Muita eläkejärjestelmäkeskustelussa esiintyviä termejä Eläkejärjestelmien uudistus Eläkeuudistusten tutkimus Neljä eläkeuudistusvaihtoehtoa Eläkejärjestelmän vaikutukset kansantalouteen Jakojärjestelmän ja rahastoivan eläkejärjestelmän riskit Henkilökohtaiset sosiaalitilit SUOMEN NYKYINEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Kansaneläkejärjestelmän historia Työeläkejärjestelmän kehitys Puron työryhmä Pukkilan työryhmä Julkinen keskustelu Suomen eläkejärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Nykyisen eläketurvan yhteenveto Suomen eläketurvan taso verrattuna muihin maihin Kritiikkiä Suomen työeläkejärjestelmää kohtaan Suomalaisten mielipiteet työeläketurvastaan TOTEUTETUT ELÄKEUUDISTUKSET MUUALLA MAAILMASSA Ruotsin eläkeuudistus Uudistuksen tausta Uuden eläkejärjestelmän rakenne Sijoituskohteiden valinta Järjestelmän erityispiirteitä Siirtyminen uuteen järjestelmään Uudistuksen vastaanotto Eläkeuudistuksia muualla läntisessä Euroopassa Saksan eläkeuudistus Iso-Britannian eläkeuudistus Itä- ja Keski-Euroopan maiden uudistukset Latinalaisen Amerikan eläkeuudistukset SUOMALAISTEN RAHASTOSÄÄSTÄJIEN MIELIPIDE Kyselyn toteutus Kyselyyn vastanneiden tausta

3 5.2.1 Demografinen analyysi Vastaajien asiantuntemus Nykyinen ja uusi eläkejärjestelmä Mielipiteet nykyisestä työeläkejärjestelmästä Yksilöllisen päätäntävallan kannatus Sijoituspäätösten tarkkuus Järjestelmän huonot ja hyvät puolet YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

4 1 JOHDANTO Suomen nykyisessä järjestelmässä yksityisen puolen työeläkkeet on kustannettu perinteisesti palkansaajilta ja työnantajilta kerätyillä tel-maksuilla. Järjestelmän suurin ongelma on kuitenkin tulevaisuudessa se, ettei nykyistä eläketasoa (noin 60 prosenttia ansiotasosta) voida ylläpitää ilman kohtuuttoman suuria tel-maksuja työssäkäyville, koska eläkeläisten määrä kasvaa samalla kun palkansaajien määrä kutistuu. Tähän ns. eläkepommiin vaikuttaa suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle 2010 lähtien 1 sekä odotettavissa oleva jatkuva eliniän pidentyminen yhdistettynä syntyvyyden vähentymiseen. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sosiaaliturvaa kohtaavat ongelmat eivät ole mitenkään ainutlaatuisia, sillä kaikki OECD-maat kamppailevat samojen pulmien kanssa. Suomea ongelmat koskevat kuitenkin erityisen voimakkaasti ja ensimmäisten joukossa, sillä ikärakenteen muutos on maailmanennätysluokkaa (Hautala ja Tuukkanen, 1999). Taulukko 1 kuvaa vanhuushuoltosuhteen arvioitua kehittymistä EU-maissa. Ongelman täsmällistä suuruutta on kuitenkin mahdotonta arvioida, sillä mm. nettosiirtolaisuus- ja syntyvyysoletukset vaikuttavat laskelmiin (Valkonen ja Lassila, 1998). Eläkejärjestelmien uudistamistarpeesta on jo pitkään käyty keskusteluita kansainvälisten järjestöjen piirissä. Keskustelua on käyty sekä läntisten teollisuusmaiden näkökulmasta (OECD) että globaalimmin kehittyvien maiden ja siirtymätalouksien näkökulmasta (Maailmanpankki). EU:ssa kysymys on ollut lähinnä näkemyseroista julkisen sektorin kattamattoman eläkevastuun merkityksestä rahaliiton laajentuessa. (Lundqvist, 1999) EU:n huoli jäsenmaiden eläkejärjestelmien kehityksestä on selvä. Komissio on pyytänyt jäsenmaita laatimaan kansallisen eläkestrategian syyskuun 2002 puoliväliin mennessä. Kansallisista strategioista laaditaan ilmeisesti yhteenveto ja niitä analysoidaan. Jo nyt on selvää, etteivät eläkeasiat ole enää täysin kansallisia kysymyksiä. Esimerkkinä tästä on EYtuomioistuimen julkisasiamiehen kanta, että myös ulkomaille maksetut vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ovat verovähennyskelpoisia samoin ehdoin kuin Suomessa otettujen eläkevakuutusten maksut (HS ). 1 Keskimääräinen eläkkeellejäänti-ikä on 59 vuotta. Ellei tämä luku nouse, ensimmäinen suuri ikäluokka tulee tähän ikään vuoteen 2010 mennessä. 3

5 Taulukko 1. Vanhuushuoltosuhde EU-maissa (yli 64-vuotiaat/ vuotiaat), % Muutos Saksa 23,3 29,2 31,9 8,6 Ranska 24,3 25,5 32,6 8,3 Italia 26,5 31,0 35,5 9,0 Iso-Britannia 24,0 24,7 29,8 5,8 Espanja 24,4 36,5 29,8 5,4 Alankomaat 20,6 22,5 29,8 9,7 Belgia 25,4 26,9 32,6 7,2 Ruotsi 26,8 27,9 33,4 6,6 Suomi 21,9 24,7 35,0 13,1 Tanska 22,1 24,3 30,1 8,0 Itävalta 22,6 25,6 28,5 5,9 Irlanti 17,8 20,5 29,2 11,4 Kreikka 25,5 29,3 32,3 6,8 Portugali 22,5 24,3 27,3 4,8 Luxemburg 21,5 23,5 27,9 6,4 EU-15 24,1 27,1 31,7 7,6 Lähde: Eurostat (1997) Kesäkuussa 2001 Eurooppa-neuvosto asetti Göteborgissa kolme pitkän aikavälin tavoitetta jäsenmaiden eläkepolitiikalle: eläkkeiden riittävyys ja rahoituksen kestävyys sekä niiden uudistaminen vastaamaan talouden, yhteiskunnan ja yksilöiden muuttuvia tarpeita. Ruotsissa tilanteeseen on reagoitu ja siellä tehtiin vuonna 1998 laajamittainen eläkeuudistus, jonka tarkoitus on huomioida jatkuva eliniän ja vanhuushuoltosuhteen kasvu. Uusi järjestelmä antaa palkansaajalle mahdollisuuden sijoittaa itse osa lakisääteisistä eläkemaksuistaan tiettyihin rahastoihin. Uusi valtion laitos koordinoi keskitetysti työeläkemaksujen keräämistä ja sijoittamista. Vastaavaa järjestelmää on harkittu myös esimerkiksi USA:ssa (Financial Times 2002). Ruotsin järjestelmän tavoitteena on saada kansalaiset aktiivisemmin osallistumaan oman talouden hoitoon sekä toisaalta antaa heille mahdollisuuksia ja joustoa omien eläkkeidensä hoitoon, lisätä kilpailua ja järjestelmän läpinäkyvyyttä palkansaajien suuntaan. Tämän selvityksen tarkoituksena on herättää keskustelua myös Suomen eläkejärjestelmän kehittämisestä. Selvityksessä tarkastellaan mm. seuraavia kysymyksiä: Minkälainen on Suomen nykyinen työeläkejärjestelmää ja mitkä ovat sen haasteet ja heikkoudet? Minkälaisia uudistuksia on muualla maailmassa tehty ja mitä voimme oppia näistä uudistuksista? Kuinka 4

6 Ruotsin hiljattainen eläkeuudistus on toteutunut ja onko Suomella mahdollisuus samansuuntaisiin uudistuksiin? Mitä mieltä suomalaiset rahastosäästäjät ovat mahdollisuudesta vaikuttaa eläkevarojen sijoittamiseen? Kysymyksiä tarkastellaan suomalaisen ja kansainvälisen kirjallisuuden, tilastojen sekä julkisen keskustelun pohjalta. Selvitys alkaa luvussa 2 katsauksella erilaisiin eläkemalleihin sekä aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja terminologiaan. Luvussa 3 kuvataan Suomen nykyistä työeläkejärjestelmää, sen kehitystä ja viime aikoina käytyä keskustelua järjestelmän uudistamiseksi. Luvussa 4 kuvaillaan jo toteutuneita eläkeuudistuksia Ruotsissa sekä muualla maailmassa. Tutkimuksen empiirisen osan, suomalaisten rahastosäästäjien eläkeuudistusta koskevien mielipiteiden kartoituksen, tulokset esitellään luvussa 5. Selvitys päättyy luvun 6 yhteenvetoon ja johtopäätelmiin. 5

7 2 ELÄKEJÄRJESTELMISTÄ 2.1 Eläkejärjestelmien kolmipilarimalli Eri eläkejärjestelmiä on varsin hankala verrata kansainvälisesti. Yleisesti kuitenkin eläketurvan kokonaisuutta kuvataan ns. kolmen pilarin mallilla. Taulukko 2 kuvaa pilarimallia eri näkökulmista. Taulukko 2. Eläkejärjestelmien kolmen pilarin malli Kuvaus Eläkejärjestelmän tavoite Eläkeoikeuden peruste I pilari II pilari III pilari Yhteiskunnan määräämä lakisääteinen eläketurva Vähimmäistoimeentulon turvaaminen Kansalaisuus Sosiaalinen tila Työmarkkinoilla sovittu eläketurva Saavutetun kulutustason säilyttäminen Työsuhde Vapaaehtoinen lisäeläke Eläketurvan yksilöllinen räätälöinti Yksityinen sopimus Eläkkeen määräytymisperuste Tasasuuruinen Tarveharkintainen Ansioihin suhteutettu Maksuperusteinen Suomen eläkejärjestelmä ei noudata samaa pilarijakoa, sillä sekä kansaneläke että työeläke ovat lakisääteisiä, eli ensimmäisen pilarin piirissä. Kansainvälisesti on yleistä, että toisen pilarin työsuhteeseen sidottu eläketurva on työmarkkinajärjestöjen vapaasti ja hajautetusti neuvottelema osa eläketurvaa. Suomessa vuonna 1999 maksetuista eläkkeistä 95,6 prosenttia oli lakisääteisiä. Toiseen pilariin kuuluvia työnantajakohtaisia eläkkeitä maksettiin vain 3,8 prosenttia ja kolmannen pilarin yksilöllisiä lisäeläkkeitä vain 0,6 prosenttia kaikista eläkkeistä (Hietaniemi, 2001). Suomen nykyistä eläkejärjestelmää kuvataan tarkemmin luvussa Terminologiaa Aluksi on syytä määritellä mitä erilaisilla eläkejärjestelmillä ja niihin liittyvillä peruskäsitteillä tarkoitetaan. Ensiksi kuvataan erilaisia eläkejärjestelmiä kolmella akselilla: etuusperusteinen maksuperusteinen, jakoperusteinen rahastoiva, ja julkinen yksityinen. Seuraavaksi selvitetään tärkeimpien tutkimuksessa esiintyvien termien merkitys. 6

8 2.2.1 Etuus- ja maksuperusteinen eläkejärjestelmä Eläkejärjestelmät voidaan perusluonteensa perusteella jakaa kahteen pääryhmään: etuusperusteisiin ja maksuperusteisiin järjestelmiin. Yksinkertaistettu tyyppiesimerkki etuusperusteisesta järjestelmästä (ns. defined benefit, DB) on tilanne, jossa eläkkeensaajalle maksetaan eläkkeenä jokaiselta työvuodelta tietty prosenttiosuus eläkepalkasta, esimerkiksi 60 prosenttia viimeisen vuoden palkasta 40 työvuoden jälkeen. Tyyppiesimerkki toisaalta maksuperusteisesta järjestelmästä (ns. defined contribution, DC) voisi puolestaan olla tilanne, jossa eläkkeensaajalle maksetaan eläkkeenä takaisin kumuloituneet eläkemaksut korkoineen. (Holzman ja Palacios, 2001) Käytössä oleviin etuus- ja maksuperusteisiin eläkejärjestelmiin yleisimmin yhdistettyjä piirteitä kuvataan alla taulukossa 3. On kuitenkin huomattava, että käytössä oleva järjestelmä ei käytännössä rajoita sitä millaisia piirteitä siihen voidaan kytkeä (Lundqvist, 1999). Taulukko 3. Etuus- ja maksuperusteisten eläkejärjestelmien piirteitä Piirre Etuusperusteinen Maksuperusteinen Karttuminen Vanhemmalla korkeampi Nuorella korkeampi Nosto ennen eläkeikää Ei yleensä Kertasuoritus Etuus eläkeiässä Annuiteetti Kertasuoritus tai annuiteetti Varhaiseläkesubventio Yleensä Ei yleensä Investointiriski Maksun maksaja kantaa Etuuden saaja kantaa Täysi rahastointi Harvoin Usein (ei välttämättä) Indeksiturva Yleensä Ei Vakuutetun sijoituspäätökset Ei Usein Lähde: Lundqvist (1999) Jakojärjestelmä ja rahastoiva eläkejärjestelmä Eläkejärjestelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään myös rahoituksen perusteella. Jakojärjestelmässä (pay-as-you-go, unfunded) nykyiset palkansaajat maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Rahastoiva järjestelmä (funded) puolestaan rahastoi eli sijoittaa eläkemaksut tulevien eläkkeiden maksua varten. Jako ei ole diskreetti, vaan usein jakojärjestelmän kautta maksettujen eläkkeiden lisäksi rahastoidaan osa eläkemaksuista. 7

9 Suomen eläkejärjestelmä rahastoi noin neljänneksen työeläkevakuutusmaksuista. Lakisääteisistä eläkejärjestelmistä yhä noin puolet toimii puhtaasti jakojärjestelmäperiaatteella, kolmannes on Suomen tapaan osittain rahastoivia ja loput täysin rahastoivia (ainakin toisen pilarin osalta) (Palacios ja Pallarès-Miralles, 2000) Julkinen ja yksityinen eläkejärjestelmä Rahasointi keskustelu on usein myös keskustelua siitä, pitäisikö eläkejärjestelmän olla julkinen vai yksityinen (Valkonen ja Lassila, 1998). Toisessa ääripäässä eläkejärjestelmä on täysin valtion hallinnassa, jolloin se vastaa eläkemaksujen keräämisestä, kirjanpidosta, eläkkeiden maksamisesta ja varojen hallinnasta. Toisessa ääripäässä järjestelmä on hajautettu siten, että asiakkaat kilpailuttavat rahoituslaitoksia näiden toimintojen suorittamisesta Muita eläkejärjestelmäkeskustelussa esiintyviä termejä Eläkepalkalla tarkoitetaan ansiota, josta eläke lasketaan. Vuoden 1996 alusta alkaen siirryttiin Suomessa liukuvasti järjestelmään, jossa eläkepalkka määräytyi jokaisen työsuhteen 10 viimeisen vuoden ansioitten perusteella. Ansioita korjataan laskuissa vuosittain tel-indeksillä, jotta eläkepalkka vastaisi paremmin ansiotasoa eläkkeelle jäädessä. Indeksi on ns. puoliväliindeksi eli kuluttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin keskiarvo. Vuonna 2002 työmarkkinaosapuolet (pl. Akava) allekirjoittivat sopimuksen, jossa eläkepalkan määräytyminen tapahtuu jatkossa (aluksi liukuvasti) koko työsuhteen ansioitten perusteella. Korvausasteella (replacement rate) tarkoitetaan eläke-etuuden suhdetta palkkaan. Tunnuslukua käytetään usein kuvaamaan, kuinka antelias eläkejärjestelmä on eläkeläisille (Palacios ja Pallerès-Miralles, 2000). Eläkemaksuprosentti eli työeläkemaksujen palkkasummasuhde (contribution rate) on työnantajan ja palkansaajan yhteenlaskettujen eläkemaksujen suhde palkkaan. Suomessa palkkasummasuhde on viime vuosina ollut noin 21 prosenttia. Aktuaarisuusaste kuvaa eläkejärjestelmän reiluutta tietyn ikäryhmän edustajan kannalta vertaamalla eläkemaksujen tuottoa vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoon. Eläke-etuuksien 8

10 nykyarvoa verrataan eläkemaksujen nykyarvoon. Jos aktuaarisuusaste on yksi, eläkejärjestelmä tuottaa yksilölle saman verran kuin hän olisi saanut, jos olisi sijoittanut maksujen verran käyvällä korkotasolla, ja nostanut säästöjä eläkevuosinaan. (Lassila ja Valkonen, 1999a) Aktuaarisuusasteeseen vaikuttaa eläkkeen määräytymisen yksityiskohdat, kuten karttumisprosentit (kuinka paljon eläkettä kertyy jokaiselta työvuodelta), eläkemaksujen indeksointi (kuinka otetaan huomioon palkkojen/elinkustannusten nousu), eläkepalkan laskentaperusteet sekä se, kuinka eläkkeet on rahoitettu. Mitä lähempänä järjestelmä on maksuperusteista järjestelmää sitä reilumpi se on. Odotettu aktuaarisuusaste on Suomen nykyisessä järjestelmässä vuonna 1955 työelämään siirtyneille noin 1,4 ja vuonna 2000 siirtyneille reilu 0,8. Vuonna 2030 työelämään siirtyvälle aktuaarisuusaste on noin 0,5 0,7 mm. riippuen väestön kehityksestä (syntyvyys, kuolleisuus ja siirtolaisuus). (Valkonen, 2002) Sukupolvisopimuksella viitataan usein eläkejärjestelmien luonteeseen tulojen uudelleenjakajina sukupolvien välillä. Ihmisellä on maksajan rooli työntekovuosinaan ja saajan rooli eläkkeelle jäädessään. Eläkkeiden rahoituksella sukupolvisopimuksella tarkoitetaan usein juuri ajatusta, jonka mukaan seuraava sukupolvi maksaa edellisen eläkkeet. Sopimukseen liittyy usein takuita esimerkiksi siltä varalta, että työntekijät kieltäytyisivät maksamasta eläkeläisten eläkkeitä, sekä ns. vapaamatkustuksen varalta. Sekä riskiä että tuottoa jaetaan sukupolvien välillä ja oikeudenmukaisen eläkejärjestelmän piirteisiin kuluu eri sukupolvien tasavertainen kohtelu. Jakojärjestelmä ei sukupolvisopimuksen näkökulmasta voi olla tasavertainen jo sen takia, että alunperin eläkkeitä on maksettu niille, jotka eivät ole niistä itse mitään maksaneet. Suuret ikäluokat tarkoittavat huippusyntyvyyden vuosina syntyneitä ihmisiä, jotka ovat jäämässä eläkkeelle suurissa määrin vuodesta 2010 alkaen (Hautala ja Tuukkanen, 1999). 9

11 2.3 Eläkejärjestelmien uudistus Eläkeuudistusten tutkimus Eläkeuudistuksia pohditaan ympäri maailmaa ja aiheeseen liittyvä akateeminen tutkimus on erittäin vilkasta. Eläkeuudistuksia koskevissa tutkimuksissa korostuvat erilaisten järjestelmien vaikutukset kansantalouden säästämiseen ja vaikutukset työvoiman tarjontaan (Valkonen ja Lassila, 1998). Akateeminen tutkimus eläkejärjestelmistä on keskittynyt lähinnä analysoimaan nykyisien eläkejärjestelmien toimivuutta ja toisaalta mallintamaan tulevaa kehitystä uudistetuissa järjestelmissä. Lisäksi käydään tiukkaa kädenvääntöä erilaisin järjestelmiin siirtymisen odotetuista hyödyistä. Niin jakojärjestelmillä ja rahastoivilla järjestelmillä, etuusperusteisilla ja maksuperusteisilla järjestelmillä, kuin yksityisillä ja julkisilla järjestelmilläkin on omat kannattajansa perusteluineen. Uusiin eläkejärjestelmiin siirtymistä on tarkasteltu ns. sukupolvimalleilla. Eläkeuudistuksien vaikutuksia simuloimalla voidaan tarkastella pitkän ja lyhyen aikavälin hyvinvointivaikutuksia eri sukupolville. Numeerisen mallinnuksen ja laskentatehon kehittyessä yhä enemmän muuttujia on voitu sisällyttää malleihin. Kun erilaiset väestönkehitysvaihtoehdot, likviditeettirajoitukset sekä hyödykkeiden määrän lisääminen on huomioitu uusimmissa malleissa, on riskin ja epävarmuuden tuominen malleihin teknisessä vaativuudessaan luonteva kehityssuunta. (Valkonen ja Lassila, 1998) Numeerisen sukupolvimallin pioneerien Auerbackin ja Kotlikoffin (1987) kehittämä malli kuvasi jakojärjestelmän perustamista (tai jakojärjestelmään siirtymistä rahastoivasta järjestelmästä). Kuten voidaan odottaa järjestelmä hyödyttäisi nykyisiä keski-ikäisiä ja eläkeläisiä, jotka saisivat ilmaisen eläkkeen, kun taas nuoret ja tulevat sukupolvet häviäisivät. Sittemmin, erityisesti 1990-loppupuolella, on mallinnettu jakojärjestelmästä rahastoivaan siirtymistä erilaisilla oletuksilla. Valkonen ja Lassila (1998) antavat kattavan katsauksen simulointimallien kehitykseen. 10

12 2.3.2 Neljä eläkeuudistusvaihtoehtoa Disney (2000) on varsin selkeällä tavalla jakanut eläkejärjestelmien uudistamisvaihtoehdot neljään geneeriseen malliin, jotka on kuvattu seuraavassa. Parametrinen jakojärjestelmä Puhtaasti jakoperusteinen eläkejärjestelmä voidaan tasapainottaa, jos hyväksytään taloudelliset riippuvuussuhteet. Jakojärjestelmä voidaan kuvata yksinkertaisen kaavan avulla. Jos B = eläkkeensaajien määrä, L = työntekijöiden määrä, w = keskipalkka, p = keskimääräinen eläke ja c = eläkemaksuprosentti, voidaan tasapainotila esittää muodossa: c = (B/L) (p/w) Suhdeluku (B/L) on huoltosuhteen käänteisluku ja (p/w) on keskimääräinen korvausaste. Eläkemaksuprosentin (Suomessa tällä hetkellä 21 prosenttia) alentaminen vaatii siis joko p:n tai B:n laskemista tai w:n tai L:n nostamista tai mitä tahansa niiden yhdistelmää. Huoltosuhteen laskeminen vaatii joko B:n laskemista, esimerkiksi nostamalla eläkeikää, tai L:n nostamista, esimerkiksi nostamalla eläkeiän lisäksi varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeiden kynnystä. Korvausasteen laskeminen voi käytännössä tarkoittaa etuuksien leikkaamista, suoraan tai säätämällä indeksikorotuksia, tai keskipalkkojen kasvattamista. Parametrisessa jakojärjestelmässä tiettyjen muuttujien, esimerkiksi korvausasteen, pitäminen vakiona vaatii muiden sopeutumista. Tämän kaltaisien jakojärjestelmien simulaatioissa on havaittu, että tärkeimmäksi muuttujaksi nousee eläkeikä. Eläkeiän korottaminen, jopa sen liittäminen odotettuun elinikään, onkin ollut uudistusten avaintavoitteena. Jakojärjestelmän aktuaarisuuden parantaminen Jakojärjestelmän aktuaarisuusastetta voidaan nostaa vahvistamalla etuuksien ja maksujen välistä yhteyttä ikäryhmittäin. Järjestelmä määrittelee odotettuun palkkasummaan perustuvan tuotto-odotuksen jokaisen ikäryhmän maksamille eläkemaksuille. Eläkkeen karttumisprosentti määräytyy siten, että tuotto-odotus keskimäärin toteutuu. Aktuaariseen reiluuteen vaikuttaa myös järjestelmän tulonsiirrolliset ominaisuudet, jolloin huomio kiinnittyy mm. eläkepalkan määräytymiseen (viimeisen työvuoden palkka vs. työuran keskipalkka). Mahdollisimman 11

13 aktuaarisesti reilu jakojärjestelmä on maksuperusteinen, eli siis ns. nimellisten eläketilien järjestelmä. Täysi siirtyminen rahastoivaan järjestelmään Vaihtoehtona jakojärjestelmän paikkailulle on korvata se, kokonaan tai osittain, rahastoivalla järjestelmällä. Rahastoivaan järjestelmään siirryttäessä on yleensä kyse myös yksityistämisestä, sillä valtion rahastoja on kovin hankala pitää erillään muusta valtiontaloudesta. Täysin rahastoivan järjestelmän etuja Disneyn (2000) mukaan ovat jakojärjestelmää korkeampi tuotto-odotus sekä läpinäkyvyys siinä mielessä, että etuudet riippuvat selkeästi maksuista ja sijoitusten tuotoista jonkin julkishallinnollisen päätöksen sijasta 2. Jakojärjestelmän keräämät eläkemaksut ovat aina osittain veroluonteisia vääristäen työn tarjontaa sekä säästämiskäyttäytymistä rahastoivaan järjestelmään verrattuna. Siirryttäessä suoraan täysin rahastoivaan järjestelmään ei jakojärjestelmään enää suoriteta eläkemaksuja, vaan kaikki uudet maksut suoritetaan henkilökohtaisille eläketileille. Siirtymiseen liittyvä ongelma on kuitenkin se, että nykyisille eläkkeensaajille pitää maksaa heidän nykyiset ja tulevat eläkkeensä ja yhä työssä oleville pitää korvata siihen mennessä kertyneet eläkeoikeutensa. Koko vanhan jakojärjestelmän implisiittinen eläkevastuu muuttuu eksplisiittiseksi julkiseksi velaksi. Aiheutuva velka voidaan kattaa joko hyväksymällä korkeammat korkokulut, korottamalla tulo- tai kulutusverotusta, leikkaamalla valtion kulutusta tai myymällä omaisuutta. Täysin rahastoivia, eläketileihin perustuvia, järjestelmiä on kritisoitu siitä, että ne poistavat mahdollisuuden tulojen siirtämiseen eläkejärjestelmän avulla. Valtion tuleekin taata tietty minimieläkkeen taso, joka kustannetaan yhteisin verovaroin. Toinen yleinen väite on, että järjestelmä altistaa ihmiset sijoitusriskille. Disneyn (2000) mielestä eläketilit lähinnä korvaavat potentiaalisen poliittisen riskin potentiaalisella sijoitusriskillä. Disney kuitenkin huomauttaa, että sillä ovatko osakemarkkinat riskillisiä, ei itsessään ole merkitystä. Ennemminkin eläkesäästäjä voi hajauttaa sijoitusriskiä useammalle varainhoitajalle ja haluamiinsa omaisuuslajeihin. Todellista sijoitusriskiä liittyy markkinoiden heilahteluun henkilön jäädessä eläkkeelle, kun eläkkeen annuiteetti määräytyy eläketilin saldon perusteella. 12

14 Osittainen siirtyminen rahastoivaan järjestelmään Vaihtoehtona koko järjestelmän muuttamiselle rahastoivaksi kerralla on säilyttää jakojärjestelmä uuden rinnalla. Käytännössä siirtyminen uuteen järjestelmään olisi joko vapaaehtoista tai koskisi vain tiettyjä ikäluokkia. Englannissa valinta SERPS jakojärjestelmän ja uuden Personal Pension rahastoivan järjestelmän välillä on ollut vapaaehtoista. Monissa muissa uudistuksissa siirtyminen on koskenut vain tiettyä ikäluokkaa. Ruotsin uudistuksessa osittain rahastoivaan järjestelmään siirtyivät kaikki vuoden 1953 jälkeen syntyneet ja sitä vanhempien ikäryhmien eläke muodostuu yhdistelmänä uutta ja vanhaa järjestelmää (ks. kuvaaja 2). Oleellista siirtymisessä uuteen järjestelmään osittaisesti on kustannusten laajempi hajauttaminen. Esimerkiksi, jos vain nuorempi työväestö liittyisi uuteen järjestelmään, ehtisivät he tienata eläkeikään mennessä kohtuullisen eläkkeen eläketilin kasvaessa korkoa korolle. Samalla palkan kehittyessä aiempaan järjestelmään maksettujen eläkemaksujen merkitys laskisi. Toisaalta Disney (2000) huomauttaa myös, että vapaaehtoiset valinnat saattavat aiheuttaa sekaannusta ja johtaa joissain tilanteissa haitalliseen valintaan. Siirtymisessä rahastoivaan järjestelmään on monia mahdollisuuksia. Mexicossa osallistuminen uuteen järjestelmään on pakollista, mutta jo työelämässä oleville ihmisille taataan vähintään vanhan järjestelmän mukainen eläke. Kolumbiassa ja Englannissa ihmiset voivat siirtyä takaisin vanhan järjestelmän piiriin koska tahansa, kun taas Argentiinassa, Puolassa ja Unkarissa katumusaika on rajattu ja mielen voi muuttaa vain kerran. (Whitehouse ja Palacios, 1998) Siirtyminen osittain rahastoivaan järjestelmään ei kuitenkaan poista tarvetta tehdä jakojärjestelmään jäävästä osasta aktuaarisesti reilu. Uudistusten yhteydessä tuleekin usein tarkastella molempia järjestelmiä yhdessä Eläkejärjestelmän vaikutukset kansantalouteen 2 Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriö määrää työeläkerahastojen tuottovaatimuksen eli laskuperustekoron. 13

15 Eläketiliuudistusten odotettua vaikutusta säästämiseen on pyritty selvittämään aiemmin tehtyjen uudistusten kokemusten perusteella. Lundqvistin (1999) kuvaa vaikutusten arvioinnin vaikeutta seuraavalla tavalla: - Mikäli siirtymisen rahoittamiseksi kerätyt verot pienentävät samalla mitalla kotitalouksien kulutusta, säästäminen kasvaa täysimääräisesti. Kotitaloudet voivat kuitenkin tasata kulutustaan elinkaarellaan ja supistaa muuta säästämistään. - Mikäli kotitaloudet yleensä säästävät puskuroidakseen lyhyen aikavälin tulovaihteluita, pakollinen pitkäaikaissäästäminen ei alenna tätä tarvetta, joten säästäminen kasvaa. Kulutuksen vähentyminen pienentää hyvinvointia ja voi johtaa liialliseen säästämiseen. - Yksilöllinen varautuminen eläketileihin liittyvään riskiin saattaa lisätä säästämistä kulutuksen ja hyvinvoinnin kustannuksella. - Eläketilit voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään pitkäaikaisen säästämisen merkityksen, mikä lisää omalta osaltaan säästämistä. Suurin osa julkisista eläkejärjestelmistä on yhä jakojärjestelmiä, jotka eivät rahastoi eläkemaksuja tuleville polville (Disney, 2000). Eläkkeet rahoitetaan joko palkasta perittävillä maksuilla tai verovaroista. Verovaroin rahoitettavissa järjestelmissä, joissa maksuja ei ole korvamerkitty eläkevakuutusmaksuiksi, annetaan painoarvoa tulonsiirroille aktuaarisuuden kärsiessä. Disneyn mukaan ongelmia voi syntyä, kun useissa maissa julkisen sektorin työntekijöiden rahastoimattomia eläkevastuita ei ole huomioitu kansantalouden kirjanpidossa. Yksi rahastoivan järjestelmän mahdollisista ongelmista on globaali. Yhtenevä ikärakenne rikkaissa teollisuusmaissa johtaa samanaikaiseen tarpeeseen realisoida sijoituksia suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Vaikutus globaaleihin varallisuusarvoihin riippuu siitä, kuinka maat järjestelevät eläkeasiansa ja kuinka kansainvälisesti rahastot on hajautettu. (Lundqvist, 1999 ja Disney, 2000) Jakojärjestelmän ja rahastoivan eläkejärjestelmän riskit Kaikissa pitkäaikaisissa sopimuksissa, kuten eläkesopimuksessa, on omat riskinsä. Maksuperusteisessa rahastoivassa järjestelmässä riskit kantaa vakuutettu suoraan. Mitä pienemmät tuotot sijoituksilla on sitä pienempi on eläke-etuus. Maksuperusteisen eläketilimallin riski toteutuu kuitenkin kumpaankin suuntaan: tuotot voivat olla odotuksia suuremmat tai pienemmät (Lundqvist, 1999). Yksittäinen eläkkeensaaja saa kantamansa riskin korvauksena mahdollisuuden parempaan tuottoon. Toisaalta, vaikka markkinat kokonaisuutena tuottaisivat hyvinkin, joidenkin eläkesäästäjien sijoitukset epäonnistuvat. 14

16 Maksuperusteisessa järjestelmässä riskit ovat suoremmin kytköksissä markkinoihin, hintojen vaihteluihin, odottamattomaan inflaatioon, työttömyyteen jne. Täytyy kuitenkin huomioida, että tässäkin tapauksissa yksittäisten eläkkeensaajien nettotulon riski on oletettua pienempi, koska valtio osallistuu riskinkantoon verotuksen ja tarveharkintaisen sosiaaliturvajärjestelmän kautta. Etuusperusteisen järjestelmän riskit puolestaan liittyvät palkkasumman kehitykseen, työvoiman kasvuun ja kuolleisuuteen, joita on hankala ennustaa (Cutler, 1999). Aaron (1999) puolestaan näkee etuusperusteisen järjestelmän riskit lähinnä poliittiisia. Kun järjestelmä ei ole taloudellisesti tasapainoinen, lainsäätäjät voivat toimia kahdella tavalla. Vastuullinen lainsäätäjä nostaa ja laskee etuuksia ja veroja siten, että yli- tai alijäämät jakautuvat tasaisesti ja hallitusti työntekijöille ja nykyisille sekä tuleville eläkkeensaajille. Vastuuton lainsäätäjä lykkää muutoksia ja tekee tulevat korjaukset vielä vaikeammaksi. Monet akateemikot (mm. Shoven, 1999 ja Cutler, 1999) ovatkin päätyneet ehdottamaan etuusperusteisen (julkishallinnollisen) ja maksuperusteisen (yksityisen) järjestelmän yhdistelmää, jossa osa eläkkeestä määräytyy kiinteänä osuutena eläkepalkasta tai tasaeläkkeenä ja osa perustuu henkilökohtaisen eläketilin saldoon eläkkeelle jäädessä, eli sijoitusten tuottoon. Shoven perustelee kaksiosaista järjestelmäänsä sillä, että se hajauttaa kumpaankin yksittäiseen järjestelmään liittyvät riskit kaikki munat eivät ole yhdessä korissa. Shoven (1999) esittää, että kaksiosainen järjestelmä lisää kansantalouden säästöastetta ja parantaa eläke-etuuksia Henkilökohtaiset sosiaalitilit Henkilökohtaiset sosiaalitilit ovat verotukselle vaihtoehtoinen tai täydentävä tapa järjestää sosiaaliturvan rahoitus (Lassila ja Valkonen, 1999b). Yleinen suuntaus eläkeuudistuksissa on siirtyä etuusperusteisesta jakojärjestelmästä kohti rahastoivaa maksuperusteista järjestelmää, jossa eläkemaksut talletettaisiin henkilökohtaisille eläketileille. Esimerkiksi Ruotsin eläkeuudistus perustuu henkilökohtaisiin eläketileihin. Seuraavassa kuvaillaan henkilökohtaisien eläketilien ja erikoistapauksena nimellisten eläketilien ominaisuuksia sekä lopuksi muita henkilökohtaisten tilien sovellusmahdollisuuksia sosiaaliturvan tarjoamisessa. 15

17 Henkilökohtaiset eläketilit Eläketilijärjestelmässä aktuaarisuusaste on yksi. Kaikki työntekijän ja työnantajan maksamat eläkemaksut kirjataan eläketilille, jonka saldo eläkkeelle jäädessä muodostaa eläkkeen. Saldo jokaisen vuoden lopussa on edellisen vuoden lopun saldo korotettuna indeksillä plus kyseisen vuoden eläkemaksut. Yksinkertaisimmillaan eläke-etuuden arvo on annuiteetti, joka vastaa eläketilin saldoa vapaavalintaisella eläkkeellesiirtymishetkellä jaettuna odotetulla eliniällä (Palmer, 2000): Annuiteetti = Pääoma / Eliniän odotus Tällöin järjestelmä ei mene epätasapainoon eliniän odotuksen kasvaessa esimerkiksi terveydenhuollon ja lääketieteen kehittyessä. Nimelliset eläketilit Niin sanottua nimellistä eläketilijärjestelmää (notional defined contribution) järjestelmää on pohdittu talouskirjallisuudessa 1960-luvulta lähtien, mutta Ruotsin uudistus (katso luku 4.1) oli ensimmäinen kerta kun sitä sovellettiin käytäntöön. Nyttemmin Italia, Latvia, Puola ja monet muut maat ovat toteuttaneet eläkeuudistuksen samoilla periaatteilla. (Palmer, 2002) Nimellisen eläketilin oleellinen ero tavalliseen eläketiliin on se, että kyseessä ei ole rahastoiva vaan jakojärjestelmä. Nimelliselle tilille kirjatut maksut kasvattavat tilin saldoa, mutta tosiasiallisesti kerätyt varat käytetään sen hetken eläkkeensaajien eläkkeisiin. Muut henkilökohtaiset sosiaalitilit Henkilökohtaisten tilien käytöstä on puhuttu myös muun sosiaaliturvan osalta. Fölster (1999) kuvaa henkilökohtaista koulutustiliä, työttömyystiliä, perhetiliä ja terveystiliä esimerkkeinä säästötilipohjaisista sosiaalivakuutuksista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa on keskusteltu veroetujen tarjoamisesta koulutustileille. Vaikka yhä useampi työntekijä tarvitsee lisäkoulutusta työuransa eri vaiheissa, on työnantajien halukkuus rahoittaa koulutusta alle sosiaalisesti optimaalisen tason, koska pelätään koulutetun työntekijän vaihtavan työpaikkaa. 16

18 Useimmilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta itse rahoittaa opintojaan ja opiskeluajan elinkustannuksia eikä koulutusta kannata rahoittaa julkisella tuella, koska kokemuksen mukaan sinne hakeutuvat henkilöt etsivät taukoa työelämään ennemmin kuin investointia työelämään. Perusidea on se, että sekä työntekijä että työnantaja suorittavat verovapaita maksuja henkilön säästötilille. Tilin säästöjä voidaan käyttää koulutukseen ja tulotukeen opiskelun aikana. Koulutusmenot ovat verovapaita mutta tulotuki verotetaan normaalina tulona. Vaihtaessaan työpaikkaa henkilön mukana siirtyy hänen itsensä tallettamat maksut. Eläkkeelle jäännin yhteydessä tilisaldo voidaan maksaa ulos tai lisätä eläkesäästöihin. Tili auttaa erityisesti matala- ja keskipalkkaisia työntekijöitä, jotka saavat työnantajiltaan vähiten koulutusta ja omaavat pienimmät mahdollisuudet omarahoitukseen. 17

19 3 SUOMEN NYKYINEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 3.1 Kansaneläkejärjestelmän historia Suomen eläkevakuutusjärjestelmä juontaa juurensa vuoden 1937 kansaneläkelakiin. Kuten muissakin Pohjoismaissa, eläkevakuutus perustui alusta alkaen kansalaisuuteen sekä vakuutusperiaatteeseen ja eläkkeet olivat tulosidonnaisia. Muualla Euroopassa vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus koski tyypillisesti vain määrättyä väestönosaa, kuten vähävaraisia tai työntekijöitä. (Niemelä, 1994) Vanhuuseläkkeeseen oli Suomessa aluksi oikeutettu jokainen 65-vuotias, jolta oli peritty pakolliset maksut vähintään kymmenen vuoden ajan. Eläkettä maksettiin vakuutetun henkilökohtaiselle eläketilille kertyneestä pääomasta. Kyseessä oli siis täysin rahastoiva maksuperusteinen järjestelmä, joka käytti henkilökohtaisia sosiaalitilejä. Lisäksi harkinnanvaraista lisäeläkettä maksettiin vähävaraisille valtion ja kuntien varoista. Kansaneläkejärjestelmää hoitamaan perustettu Kansaneläkelaitos sai rahastoihin pesämunaksi 840 miljoonaa markkaa, jota kartutettiin sijoitustuotoilla ja vakuutetuilta perittävillä maksuilla. Kovin hyvätasoista eläketurvaa järjestelmä ei kuitenkaan pystynyt tarjoamaan johtuen vakuutusmaksujen suhteellisen alhaisesta tasosta (2 % palkasta) sekä laajasta kattavuudesta (koko kansa). Järjestelmä oli myös suunniteltu siten, että se olisi tasapainoinen vasta vuonna 2020, kun rahastoissa olisi noin 14 miljardia markkaa. (Niemelä, 1994) Rahastoivaa maksuperusteista järjestelmää alettiin kritisoida 1950-luvulla. Vuoden 1937 kansaneläkelain toteuttaminen sattui erinomaisen huonoon aikaan. Sodan ajan korkea inflaatio söi rahastoitujen pääomien arvoa ja vakuutetut menettivät reaalisesti puolet pakkosäästämistään varoista. Henkilökohtaisista tileistä oli alunperin toivottu yksilöllisen säästämisharrastuksen ylläpitäjää. Rahastoivan järjestelmän valinnut valtio joutui kuitenkin maksamaan 2/3 eläke-etuuksista jakojärjestelmään kuuluvina lisäeläkkeinä budjetistaan rahastojen arvon romahdettua inflaation takia. Vuoden 1956 kansaneläkelain myötä Suomessa siirryttiin nykyiseen jakojärjestelmän soveltamiseen ja etuusperusteisiin eläkkeisiin pitkälti Ruotsin vuoden 1946 kansaneläkelain mallin mukaisesti. (Niemelä, 1994) 18

20 Uudessa järjestelmässä eläke ei ollut enää riippuvainen maksetuista eläkemaksuista vaan kaikille maksettiin samansuuruinen peruseläke sekä tarveharkintainen tukieläke. Jakojärjestelmässä kertyvät vakuutusmaksut jaettiin vuosittain vanhuksille ja työkyvyttömille. Mikäli vakuutusmaksut ja aiemmasta järjestelmästä periytyneen rahaston tuotto ei kattanut eläkkeiden suorittamista, maksoi valtio puuttuvan osan. 3.2 Työeläkejärjestelmän kehitys Työntekijöiden elintason kohotessa kasvoi kysyntä vähimmäistoimeentuloa paremmasta, kulutustasoa vastaavasta eläketurvasta. Ruotsin 1960 voimaan astunut työeläkejärjestelmä tarjosi ansiosidonnaisen eläketurvan kaikille työntekijöille ja yrittäjille. Samana vuonna saavutti hallituksen asettama työeläkekomitea yhteisen kannan Suomen työeläkejärjestelmän pohjaksi. Työmarkkinajärjestöt päätyivät malliin, jossa järjestelmä olisi pakollinen ja sen hallinta hajautettu olemassa oleville vakuutusyhtiöille, eläkekassoille ja säätiöille. Työnantaja vastasi täysin eläkevakuutusmaksuista uudessa järjestelmässä, kun työntekijäpuoli ei suostunut työeläkkeiden rahoitukseen osallistumiseen. Myös tästä syystä pidettiin luonnollisena vaihtoehtona, että varat tulivat talouselämän hallintaan keskitetyn valtiovallan sijasta. Työnantajille tuli muiden maiden järjestelmistä poikkeava mahdollisuus takaisinlainata kaksi kolmasosaa vakuutusmaksuista tel-laskuperustekorolla. Järjestelmän koettiin vastaavan Suomen suurimpaan tuotantoelämän ongelmaan, pääoman puutteeseen. (Niemelä, 1994) Työntekijöiden eläkelaki, TEL, hyväksyttiin ja sitä on täydennetty lukuisia kertoja. Alunperin laki kattoi vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen. Uusia eläkelajeja on lisätty järjestelmään vuosien saatossa: perhe-eläke vuonna 1966, työttömyyseläke vuonna 1971, osatyökyvyttömyyseläke vuonna 1972, yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke vuonna 1986 ja osa-aikaeläke vuonna Työntekijöiden tel-maksut otettiin käyttöön vuonna Eläkkeiden karttumaprosentti on myös vaihdellut. Alkuperäinen yhden prosentin karttuma nostettiin vuonna 1975 takautuvasti 1,5 prosenttiin ja vuonna 1994 yli 60- vuotiaden karttuma nostettiin 2,5 prosenttiin. Ns. suuren työeläkeuudistuksen yhteydessä, vuoden 1995 alusta, karttumia alennettiin 1,2 prosenttiin vuotiaille ja 0,8 prosenttiin vuotiaille. Vuoden 2005 alusta astuvat voimaan työmarkkinaosapuolten ns. 19

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

www.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Miksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus.

Miksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus. Miksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus. Janne Pelkonen, erityisasiantuntija https://twitter.com/jiipelkonen Eläkeläiset ry, Kuntoranta 27.4.2017 Työeläkerahojen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa Päivi Lilleberg Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.2.2017 Heli Backman Johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläke perustuu työskentelyajan ansioihin

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Vakavaraisuus meillä ja muualla Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1981 vp. n:o 177 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion eläkelain mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat myös ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 230

1988 vp. - HE n:o 230 1988 vp. - HE n:o 230 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 12 :n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 1 36 Eläkevelvoitteet Lataa Excel Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Taustaa indeksimuutosaloitteelle Kansalaisaloitteessa ehdotetaan paluuta yli 40 vuotta sitten käytössä olleeseen indeksointitapaan.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 05 2017 Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2017 2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 9 Eläkkeensaajat

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM 19. 20.1.2012, ROVANIEMI Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET Työurien pidentämisen keskeisiä lähtökohtia 1. Työvoiman

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Miten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.

Miten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4. Miten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.2017 Reijo Vanne johtava ekonomisti Työeläkevakuuttajat Tela Aiheita

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 225 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot