LISÄTIETOJA -kysymykset klo mennessä tulleet IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUN JA INTERVALLIHOIDON HANKINTA

Transkriptio

1 LISÄTIETOJA -kysymykset klo mennessä tulleet IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUN JA INTERVALLIHOIDON HANKINTA 1. Intervallihoidossa on omaishoitajat yhä enenevässä määrin pyrkineet venyttämään hoidettavansa hakua kotiin, jolloin hoitovuorokaudesta on saattanut tullut itse asiassa puolitoista vuorokautta ja seuraava intervallilainen on joutunut odottamaan huonettaan vapautuvaksi edelliseltä pitkäänkin. Esimerkiksi Hyvinkään kaupunki on määrittänyt laskutettavat hoitovuorokaudet siten, että korkeintaan kaksi tuntia sallitaan ylitystä vuorokauteen, jonka jälkeen laskutetaan ylimääräisestä vuorokaudesta. Tällainen rajan määrittely auttaisi tuottajia saamaan asian järjestykseen. Miten Karviainen määrittelee hoitovuorokauden pituuden intervallihoidossa? Hankinnan osassa C intervallihoidon hoitovuorokausi on 24 h. Hankinnan osassa D intervallihoitoa on tarjottava 8h / päivä viikon jokaisena päivänä klo Katso tarkemmin tarjouspyyntö ja liite Miten intervalliasukkaiden hinta määräytyy, jos hänellä on oma huone tai jos hän jakaa sen toisen kanssa? Lomakkeella on kuitenkin määriteltävä ainoastaan yksi hinta. Katso tarjouspyyntö. Yksi intervallihinta ja yhteinen huone vain jos se sopii asiakkaalle. 3. Mitä merkitsee intervallihoidossa mahdollisuus saattohoitoon? Tarkoitetaanko sillä sitä, että hoivakodissa ollessaan intervalliasukkaan kunto huononee, niin hän voi jäädä tästä saattohoitoon? Vai tarkoitetaanko sillä sitä, että jos kunto huononee kotona, niin hänestä tehdään saattohoitopäätös ja hän siirtyy hoivakotiin saattohoitoon? Mitä hintaa käytetään saattohoitoon? 4. Saattohoito merkitsee tuntuvaa resurssien lisäystä, joka on kallista. Miten tämä otetaan hintaa laskettaessa huomioon? Eikö erillinen saattohoidon hinta olisi järkevämpää, sillä on erittäin vaikeaa arvioida keskimääräistä saattohoitojakson pituutta? Tarvittaessa ja harkinnan perusteella tilaaja voi ostaa intervallihoitoa saattohoitoasiakkaalle jos asiakas ei tarvitse osastotasoista lääketieteellistä hoitoa. Vaatimukset ovat silloin samat kuin tehostetussa asumispalvelussa. 5. Tilat, laitteet ja välineet, sijainti kohta c: Asukkaalla on mahdollisuus kalustaa huoneensa omilla kalusteillaan. Harvemmin asukkaan omassa sängyssä on laitoja. Miten silloin tulisi menetellä? Miten niiden asukkaiden kohdalla toimitaan, jotka eivät laitoja tarvitse ja ovat omatoimisempia? Pitääkö heidänkin sänkyihinsä laittaa laidat ja rajoittaa siten liikkumista? Asiakkaan toimintakyky sekä henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen tarve ratkaisee laitojen käytön sängyssä. Tarjouspyynnön mukaisesti kaikissa palveluntuottajan tarjoamissa sängyissä on kuitenkin oltava nousutuki sekä laidat, jotka estävät asukkaan putoamisen sängystä. Jos asukas kalustaa huoneensa itse, palveluntuottaja ei ole velvollinen rakentamaan laitoja asukkaan omistamaan olevaan sänkyyn.

2 6. Henkilöstö kohta g: Millaista henkilökuntaa tarkoitetaan avustavalla henkilökunnalla, jota tulisi olla 0,1-0,15 työntekijää asukasta kohden, kun tekstissä mainitaan seuraavassa lauseessa että lisäksi tulisi olla riittävästi henkilökuntaa hallinto- ja kiinteistöpalveluissa? Tällä henkilöstöllä tarkoitetaan sananmukaisesti kaikkea muuta kuin hoitohenkilöstöä eli hallinto- ja kiinteistöpalveluiden lisäksi esimerkiksi siivous- ja ruokahuoltohenkilökuntaa. 7. Henkilöstö kohta c: Jos paikkakunnalla olevat ja tulevat palveluntuottajat nostavat hoitajamitoitustaan dementiahoidossa vaadittavalle tasolle, lähialuilta ei tämän jälkeen enää löydy koulutettuja hoitajia sijaisuuksia hoitamaan. Miten ylipäänsä on mahdollista täyttää tämä vaatimus nykyisessä työvoimatilanteessa? Miten Karviainen itse pystyy hankkimaan koulutetut sijaiset (vrt. kilpailutuksessa pitäisi vaatia samaa tasoa kuin kuntayhtymällä itsellään on vastaavissa palveluissa)? Henkilöstömitoitukset ovat Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten ja tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiset. Karviainen ei käytä kouluttamattomia sijaisia hoitotyössä. Tarjouksessa on sitouduttava tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Tarjouspyyntöä heikomman palvelun tuottaminen sopimuskaudella on sopimusrikkomus, joka voi johtaa sopimussakon maksamiseen ja/tai sopimuksen purkamiseen. 8. Hoito ja päivittäistoiminnat asumisyksikössä kohta f: Eikö peseytymistuotteet ja perusihovoiteet ole henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita, joista asukas vastaa itse? Palveluntuottaja vastaa yleisten tilojen hygieniatuotteista (esimerkiksi sauna, wc jne.) Tuottajalla on ns. perustuotteet, mutta omat henkilökohtaisten toiveiden mukaiset tarvikkeet kustantaa asiakas. Asiakkaalle ei voi tehdä lisälaskua esimerkiksi käsidesistä, pesunesteistä, perusihovoiteista ja wc-paperista. 9. Hoito ja päivittäistoiminnat asumisyksikössä kohta n: Mitä tarkoitetaan saattohoidossa tarvittavilla välineillä? Katso kohta Tukipalvelut: Sisällytetäänkö tilaajalta perittävään hintaan tukipalvelut (siivous, vaatehuolto ym.)? Kyllä, katso tarjouspyyntö. 11. Alihankkijat: Pitääkö tarjouksessa mainita vain hoivaan käytettävät alihankkijat vai myös muut esim. fysioterapeutit? Tarjouksessa on mainittava kaikki palvelun tuottamisessa käytettävät alihankkijat sekä se, miltä osin palvelua tuotetaan alihankintana. Tämä koskee paitsi hoivaa ja esimerkiksi fysioterapeuttia, myös esimerkiksi siivous- ja ateriapalveluiden järjestämistä alihankkijoiden avulla.

3 12. Kilpailutuksen vaatimukset muistuttavat jo sairaalatasoa ja kodinomaisuus kärsii. Onko tarkoituksena siirtyä takaisin laitoshoitoon? Tehostettu asumispalvelu ei ole laitoshoitoa. Katso ikäihmisten palvelujen laatusuositus. 13. Jos ateriat toimittaa oma Mainio Vireeseen kuuluva yksikkö, katsotaanko se alihankkijaksi. Jos ateriat toimittaa tuottajalle kuuluva yksikkö sitä ei katsota alihankkijaksi. Liite d) ovatko alihankkijoita myös sijaistava hoitohenkilökunta, joka rekrytoidaan esimerkiksi vuokrafirmasta tilapäisavuksi. Pitäisikö siis olla kuvallinen henkilötunniste ja tilaajalla myös kuvat työntekijöistä tilapäistyöntekijöistä. Vaaditaanko näin? Vaatimus koskee kaikkia alihankkijoiden työntekijöitä, myös vuokrafirmasta hankittavaa työvoimaa. Vaatimuksella on tarkoitus varmistua siitä, ettei kohteissa käytetä harmaata työvoimaa. 14. Mikä on palvelutuotteet B Palveluasumisen henkilöstön mitoitus? Liite 1. kohta 2.2. Hoitohenkilöstömitoitus on vähintään 0,6. Koskeeko tämä tosiaan myös muuta kuin tehostettua palveluasumista (A) ja tehostettua intervallihoitoa (C)? Mikäli tavallista palveluasumista (B) tehdään samalla 0,6 mitoituksella, tarkoittaa se käytännössä runsaampaa päiväaikaisen henkilökunnan määrää kuin tehostetussa (yövalvontahenkilöstön jäädessä pois)! Tämä ei liene tarkoitus, kun RAVA-pistemääräkin on alhaisempi. Sama kysymys koskee myös 8 h intervallia (D). Henkilöstön määrää ja mitoitusta laskettaessa noudatetaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositusta (STM 2008:3). 15. Liite 5 B palveluasumisen laatuvertailu. Toivotaanko, että palveluasumisen mitoitus olisi todella 0,7 vai onko kaavakkeeseen jäänyt vahingossa sama mitoitus kuin tehostetussa. Lisäpisteiden saamiseksi henkilöstömitoituksen on oltava 0,7 hankinnan osassa A ja 0,7 / hankinnan osissa B-D. 16. Vertaillaanko neliövuokraa vai halutaanko verrata todellista asukkaan maksamaa kuukausivuokraa? Hintalomakkeen mukaisesti vertailussa huomioidaan neliövuokra eli vuokra (euroa / m² / kk / asukas). Hintalomakkeen mukaan neliövuokra peritään asukkaan henkilökohtaisessa käytössä olevasta huoneesta ja mikäli huone on jaettu toisen asukkaan kanssa, pääluvun mukaisesta osuudesta huoneen kokonaisvuokrasta. Yhteisiä tiloja koskevat kustannukset on jyvitettävä alla ilmoitettavaan neliövuokraan. 17. Tarjouspyyntö: 1.1 Tavoitteena on, että asukkaat voivat elää asumisyksikössä elämänsä loppuun saakka (lukuun ottamatta 8 h intervallihoitoa) Liite 1 kohdat 1.B) ja 1 C) Mahdollisuus saattohoitoon. Eikö ole tarkoitus, että asukas siirtyy

4 tavallisesta palveluasumisesta tehostetumpaan (samalla ympärivuorokautisesti valvottuun), jos saattohoitovaihe alkaa? Asiakas siirtyy tilaajan arvioiman palvelutarpeen mukaan palveluasumisesta tehostettuun asumispalveluun saattohoitotilanteessa. 18. Liite 1. kohta 2.5. i). Palveluntuottaja vastaa asukkaan kuljetusjärjestelyistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin Kuka maksaa kuljetukset? Asiakas maksaa kuljetuskulut. Yksiköstä tarvittaessa saattaja, josta ei voi periä asiakkaalta maksuja. 19. Liite 1. kohta 2.6. e) iltatoimet voidaan tehdä porrastetusti klo 22 asti. Koskeeko vaatimus myös tavallista palveluasumista (B)? Kyllä, asiakkaiden tarpeiden ja tottumusten mukaisesti. 20. Liite 1. kohta 2.8 kahdeksan tunnin hoitojaksonsa aikana klo 7-21 välillä. Voiko palveluntuottaja määrittää hoitojakson sijoittumisen välillä vai pitääkö palvelua olla saatavana koko tämän ajan jatkuvasti? Intervallihoito on aina ennalta suunniteltua ja kellonaika sovitaan palvelusta sovittaessa. Kellonaika sovitetaan asiakkaan tarvetta vastaavaksi. Palveluntuottaja ei siten voi itse valita kahdeksan tunnin mittaista ajanjaksoa väliltä 7-21, jolloin palvelua tarjoaisi, vaan palvelua on tarjottava koko klo 7-21 aikavälille, josta tilaaja valitsee asiakkaan tarpeen mukaan mihin aikaan mainittu 8h käytetään. 21. Liite 1. kohta 2.8 a) Yöhoitaja kiertää Koskeeko tämä vaatimus myös palvelua B (tavallinen palveluasuminen)? Ei koske, palvelu B:ssa hälytyksiin on vastattava ja tarvittaessa on tehtävä auttajakäynti. 22. Mitä tarkoitetaan, kun tasojen välillä on hissi, johon mahtuu asukassänky? Pitääkö hissiin mahtua sänky asukkaan ollessa sängyssä vai riittääkö, että hissi on niin suuri, että sänky mahtuu sinne pystypäin tai kokoontaitettuna? Hissin on oltava niin suuri, että sänky mahtuu sinne asukkaan maatessa sängyllä. Vuodepotilaalla on oltava mahdollisuus sängyssä kuljetettaessa päästä ulos. Asukassängyllä tarkoitetaan yhden hengen sänkyä, ei parivuodetta. Palo- ja pelastustilanteiden vaatimukset on huomioitava, myös äkilliset sairaskohtaukset vaativat esimerkiksi paarien/sängyn mahtumista hissiin. Mikäli vanhassa tuottajan rakennuksessa ei ole hissiä johon asukassänky mahtuu, tulee vuodepotilaat sijoittaa sellaiseen tasoon, josta pääsee ulos ilman hissiä. 23. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että sänky on voitava tarvittaessa siirtää pois huoneesta? Pitääkö asukkaan olla sängyssä vai voiko sängyn siirtää kokoontaitettuna huoneesta? ks. edellinen vastaus.

5 24. Palvelutalo Hopearinne on myynyt palvelujaan vain Karviaisen perusturvakuntayhtymälle. Referenssejä vaaditaan kuitenkin kaksi. Miten menetellä? Tarjoajalla on oltava vähintään kaksi (2) referenssiä vastaavantyyppisten asumispalveluiden / intervallihoidon tuottamisesta, kuin mitä tarjoaja nyt tarjoaa. Referenssit voivat koskea samaa asiakasta jos ne on mahdollista lukea kahdeksi erilliseksi referenssiksi esimerkiksi eri ajankohtien tai palvelukokonaisuuksien perusteella. Jos referenssejä on vain yksi, tarjoaja ei täytä tarjouspyynnössä asetettua soveltuvuusvaatimusta eikä voi osallistua tarjouskilpailuun. Tilaaja voi olla sama, mutta sopimuksia on voinut olla useita jotka on mainittava. 25. Tällä hetkellä talossamme asuu myös kotipalvelun ihmisiä. Tullaanko heidät muuttamaan palveluasumisluokkaan vai miten heidän kohdallaan menetellään? He pysyvät edelleen kotihoitoasiakkaina eikä heitä muuteta palveluasumisluokkaan tämän kilpailtuksen vuoksi. Tilanne on toinen jos asiakkaan hoidon tarve arvioidaan uudestaan SAS-ryhmässä. Seuraavat kysymykset (3 kpl) kohdistuvat osakokonaisuus C:n 26. Pitääkö mahdolliset laboratoriotutkimukset toimittaa peruskuntayhtymä Karviaiseen tutkittavaksi vai voidaanko ne tutkia muualla esim. Someron terveyskeskuksessa? Voidaan tutkia myös muualla. 27. Kuka kustantaa intervalliasiakkaiden kuljetukset kotoa hoitopaikkaan ja takaisin tai palvelukeskuksesta intervallipaikkaan ja takaisin tai laitoshoidosta intervallihoitoon ja takaisin. Asiakas vastaa aina itse kuljetuskuluista, tuottaja auttaa tarvittaessa kuljetuksien järjestämisessä. Laitoshoitoa ei nyt osteta eikä laitoshoidosta kuljeteta asiakkaita intervallihoitoon. 28. Akuutit tilanteiden vaatimat siirrot tullevat palveluntuottajan kustannettaviksi. Onko oikein ymmärretty? Asiakas vastaa kuljetuskuluistaan. 29. Tarjouspyynnössä mainitaan, että Tilaaja ei sitoudu tiettyjen paikkamäärien ostoon. Sen sijaan tarjouspyynnössä todetaan, että Tarjoaja sitoutuu siihen, että sen tarjoama paikkamäärä on tilaajan käytössä sopimuskauden alussa palvelun tuotannon käynnistyessä. Kuinka kauan paikat pitää olla varattuna Karviaiselle sopimuksen allekirjoittamisesta ja koska sopimukset allekirjoitetaan (viikkoa/kuukautta). Sopimukset allekirjoitetaan heti hankintapäätöksen saatua lainvoiman. Tavoitteena on sopimuksien allekirjoittaminen heti vuoden alussa.tarjottu paikkamäärä pitää olla tilaajan käytössä sopimuskauden alkaessa, mutta jos paikkoihin ei sijoiteta kohtuullisessa ajassa sopimuskauden alettua asukkaita, paikkoja ei tarvitse pitää tyhjinä.

6 30. Tarjouksen jättäjällä pitää olla referenssit vastaavasta toiminnasta viimeisen kolmen vuoden ajalta, kustakin palvelumuodosta erikseen kaksi referenssiä. Miten uusi aloittava yritys voi osallistua kilpailutukseen? Riittääkö referenssiksi esimerkiksi vastuuhenkilön kokemus toiminnasta? Ei, referenssivaatimus koskee nimenomaan yritystä eli yrityksellä on oltava edellytetty määrä mainitunlaisia referenssejä Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset 2.1 Tilat, laitteet ja välineet, sijainti, a) Onko vaatimus hissistä johon mahtuu asukassänky perusteltu olemaan vähimmäisvaatimuksena? Mihin vaatimus perustuu? Miten toimitaan sellaisissa tilanteissa joissa asukas on kalustanut itse huoneensa/asuntonsa ja hänellä on käytössään parisänky? Onko asukkaan mahdollista saada lainkaan asumispalvelua tai saattohoitoa kotiinsa jos taloyhtiön/asuintalon/hoitoyksikön hissiin ei mahdu asukassänky? Katso kohta Hankinnan kohteen kuvaus ja vähimmäisvaatimukset 1.Yleistä hankinnasta Palvelutaloissamme on tällä hetkellä runsaasti kotihoidon asiakkaita. Miten heille käy? Muutetaanko heidät tavallisen palveluasumisen piiriin? Katso vastaus SOPIMUS LIITE 6 a) 3. Sopimuksen kohde Miten palveluntarve määrittyy tilanteessa kun asukkaan rava-arvo nousee yli 2,5, mutta hänellä ei ole vielä tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisentarvetta tai kun rava-arvo on alle tai tasan 2,5 ja tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve ilmaantuu vaikka asukkaalla ei ole diagnosoitua muistisairautta? Tilaajan SAS-ryhmä arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja sijoituksen palveluasumiseen tai ympärivuorokautiseen tehostettuun asumispalveluun. b) 3.1 Puitejärjestely Mitä tarkoitetaan sillä, että tarjottava paikkamäärä on tilaajan käytössä sopimuksen alussa. Tarkoittaako se että tarjottavien asuntojen on oltava tyhjiä? Katso vastaus 29

7 c) 4. Sopimuskausi Oletamme, että myös palveluntuottajalla on oikeus irtisanoa sopimus kuten tilaajalla (6 kk), muutoin tämä sopimuksen kohta vaikuttaa kohtuuttomalta. Koskeeko irtisanomisoikeus myös palveluntarjoajaa? Sopimus on määräaikainen kolme vuotta, jonka jälkeen tilaajalla on mahdollisuus viiden vuoden optiokauteen. Vain optiokauden aikana tilaajalla on irtisanomisoikeus. Palveluntuottajalla ei ole irtisanomisoikeutta hinnantarkistuskohtaa lukuun ottamatta (ks. tarjouspyynnön liite 6 Sopimus). 34. HINTALOMAKKEET LIITE Asukkaalta perittävät maksut Oletamme, että vaatimus kiinteistä kahden (2) vuoden hinnoista palvelutuotannon käynnistyessä ei koske aterioiden hintaa, koska se olisi kohtuuton vaatimus eikä vuokrahintaa. Voimassaolevissa vuokrasopimuksissa on määritelty vuokrankorotukset tapahtuvaksi vuosittain. Voimmeko korottaa aterioiden ja vuokrien hintoja vuosittain kustannusten nousua vastaavasti? Kaikki hinnat (tilaajan maksamat sekä asukkailta perittävät) ovat kiinteät kaksi vuotta palvelun tuotannon käynnistymisestä. Ks. hintalomake c) Mitä tarkoitetaan tarvittaessa palveluntuottaja hankkii asiakkaalle sähkökäyttöisen sängyn, mikäli se edistää asukkaan omien voimavarojen käyttöä? Oletamme, että apuväline kuuluu asiakkaalle lain perusteella, ei palveluntuottajan kustantamana. Asiakas voi hakea ja mahdollisesti saada sängyn lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Jos palveluntuottajan henkilökunta tarvitsee hoitotoimenpiteiden vuoksi sähkökäyttöistä sänkyä, silloin sen hankkii palveluntuottaja n) Mitkä ovat tarvittavat saattohoidon välineet? Happi ja imu Puitejärjestely Kuinka nopeasti tilaaja sitoutuu sijoittamaan uuden asukkaan vapaaseen asumispalvelupaikkaan? Mahdollisimman pikaisesti kun huone on vapautunut ja siihen löydetään sopiva asukas. Tavoitteena on toimiva hoitoketju.

8 38. Mikä on sitoumuksetta tilaajan arvio tämän tarjouspyynnön kohteena olevien asukaspaikkojen lukumääristä (tehostettu / palv.asuminen / tehostettu-intervalli / intervalli)? Ks. tarjouspyynnön kohta 1.2 Puitejärjestely. 39. Keneltä palvelua ostetaan nyt, millä hinnoilla ja mitä hintaan sisältyy? Edellisen kilpailutuksen perusteella palvelua ostetaan viideltä eri palveluntuottajalta.. Kilpailutuksen sisältövaatimukset poikkeavat tästä hankinnasta ja hoitoisuusluokkia on 1-5. Julkisiin asiakirjoihin voi käydä tutustumassa tilaajan luona. 40. Mikä käsitetään markkinahintoihin verrattuna kohtuulliseksi vuokratasoksi (euroa / m2 /kk / asukas)? Entä mikä on maksimi kohtuulliselle ateriapäivän hinnalle (euroa / päivä / asukas)? Kohtuullinen vuokrataso on alueen markkinahintoihin nähden kohtuullinen eli se ei voi poiketa merkittävistä markkinahinnoista tai Tilastokeskuksen vuokratilastoista alueella. 41. Tuleeko jokaisella palveluryhmiin A, B tai C kuuluvalla olla oma WC asuinhuoneen yhteydessä? Kyllä, silloin kun rakennetaan uutta rakennusta. Vanhojen palveluntuottajien saama Aluehallintoviraston lupa ratkaisee asian. 42. Mitä voidaan pitää minimi huonekohtaisena neliömääränä? Sisältääkö tämä neliömäärä WCn? 15 m2, ei sisällä wc:tä 43. Liite 2.5 kohta 1.5 i: Sanotaan että palveluntuottaja vastaa asukkaan kuljetusjärjestelyistä. Vastaako palveluntuottaja myös tästä syntyvistä kustannuksista? Ei vastaa kuljetuskuluista, mutta mahdollisen saattajan kuluista kylläkin. 44. Ilmoitetaanko Liitteessä 4D päiväpaikka vain yhtenä keskihintana, vaikka arki- ja viikonloppuhinnoissa on merkittävä kustannusero? Kyllä 45. Erikseen tilaajan kanssa sovittaessa on mahdollista käynnistää palveluntuotanto myöhemminkin kuin Riittääkö tästä pyyntö tarjouksessa vai millä menettelyllä tästä sovitaan? Tarjouspyynnössä on esitettävä uskottava uudishanke.

9 46. Edellyttääkö ostaja tiettyjä henkilöstömitoituksia? Kyllä, katso tarjouspyynnön liite Jos jätämme tarjouksen esim. kolmesta eri hoivakodista, niin teemmekö jokaisesta oman erillisen tarjouksen tarjouspyynnön (kohdat 6 ja 7) ohjeiden mukaisesti? Jokaiseen hankinnan osaan (A-D) on jätettävä tarjous erikseen. Ks. tarkemmin tarjouspyynnön kohta 6. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja eli sama tarjoaja ei voi jättää useita erilaisia tarjouksia samaan hankinnan kohteeseen. Tarjouksia on vain yksi eli hinta on aina sama yhdessä hankinnan osassa, mutta asukkaita voi sijoittaa saman tuottajan eri yksiköihin.