KRIISI KRIISI PALKITSEE SYYLLISET JA RANKAISEE SYYTTÖMÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIISI KRIISI PALKITSEE SYYLLISET JA RANKAISEE SYYTTÖMÄT"

Transkriptio

1 KRIISI KRIISI PALKITSEE SYYLLISET JA RANKAISEE SYYTTÖMÄT Veikko Saksi, päätoimittaja Kuva: Pörssikurssien romahtaminen illustraatio. istockphoto / MAALISKUU 2013

2 Pankkikriisissä yritystä likvidoitiin, vietiin työ Pankkikriisi tuhosi yritystä Yrittäjäprofessori Arto Lahden mukaan 1990-vaihteen pankkikriisissä konkurssiin asetettiin noin yritystä ja noin ihmiseltä vietiin työpaikka (Arto Lahti: Yrittäjän kujanjuoksu 1990-luvun pankkikriisin pyörteissä, Lahti Venture Capital LVC Oy, 2012). Tällä tavoin romahdutettiin Suomen talous ja vedettiin pohja pois pienten ja keskisuurten yritysten (PK-sektori) työllistämiseltä. Toimittaja Kjeld (Kelle) Möller, jonka väitöskirjan tekeminen pankkikriisistä estettiin, on löytänyt useita tekijöitä, jotka osoittavat, että pankkikriisi oli tarkoituksellisesti toteutettu tuhoaminen. Hän vahvistaa, että Lahden esittämä ennuste on toteutunut: Kriisi tulee palkitsemaan syylliset ja rankaisemaan syyttömät. Miten Hitler ja Stalin ratkaisivat ongelmat? Miten talouskriisit ratkaistaan? Lahti nostaa paralleeliksi esimerkiksi Hitlerin oivalluksen juutalaisten tuhoamisesta. Sillä hän rahoitti noin puolitoista vuotta sotansa jatkamista. Oivalluksensa Hitler kopioi Leniniltä ja Stalinilta. Nämä olivat luultavasti kopioineet oivalluksensa läntisestä ja venäläisestä kolonialismista. Pankkikriisillä ja Venäjän Lokakuun kapinalla sekä sitä seuranneella valtionterrorilla on selviä yhtäläisyyksiä, onneksi myös eroja. Neuvostoterrori tapatti professori Rudolph J Rummelin mukaan noin 62 milj. omaa kansalaistaan ja vei heidän ja koko muun kansan arvokkaimman omaisuuden. Pankkikriisissä ketään ei viety Siperiaan, eikä ketään fyysisesti murhattu ihmistä ei kuitenkaan jaksanut, vaan teki kriisin jälkeisinä vuosina itsemurhan. Pankkikriisin seurauksena pitkäaikaiseen kidutukseen ja syvään ahdinkoon, henkisesti lähes kestämättömään paineeseen, uudenlaiseen suomalaiseen Siperiaan, tuomittiin Suomen kansalaista. Stalinin vainoilla ja pankkikriisillä yhtäläisyyksiä Stalinin II maailmansodan jälkeinen vaino tapatti yli 13 miljoonaa ihmistä eli noin 1.21 % koko neuvostokansasta vuositasolle laskettuna. Luvut ovat hirveitä. Pankkikriisissä noin kolmessa vuodessa saatettiin pysyvään ahdinkoon noin henkeä, joiden varojen avulla tyhjä kassa haluttiin täyttää. Suhteellinen osuus koko kansasta oli siten vuositasolla 3.3 %. Luku on hirvittävä. Miten kansantalous kesti tällaisen likvidaatiokurssin? Miten Suomi nyt selviää tämän hetken kriisistä, kun sen selkäytimestä eli PKsektorilta on likvidoitu kokenutta yrittäjää baaria-luokkaan? Kenellä nyt maksatetaan laman kulut? Kenellä maksatetaan Suomen Pankin kautta hoidettu holtiton vastuitten ottaminen korruptoituneen Euroopan puolesta? Kunnianpalautusta vaaditaan Tapiolan eläköitynyt pääjohtaja Asmo Kalpala on ahdistunut lamavelkaisten asemasta, tapahtumien valtavista vaikutuksista perheisiin ja lapsiin. Kalpala vaatii kunnianpalautusta: - Sanokaa näille ihmisille, että heitä kohdeltiin vahvan markan politiikan kriisissä väärin (HS ). Hänen mielestään valtiojohdon on pyydettävä anteeksi. Eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander pitää Kalpalan ajatusta laman uhrien kunnianpalautuksesta periaatteessa hyvänä (HS ). Hän vaatii valtiolta virheen tunnustamista ja velallisen kunnianpalautusta. - Kunnianpalautus olisi hyvä symbolinen ele. Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on Kalpalan kanssa samaa mieltä: - Kunnianpalautus olisi oikein ja kohtuullista, sanoo kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana toiminut Hiilamo. Mitä kunnianpalautus muuttaisi? Pankkikriisin pelurit, suurten pankkien johtajat, valtiovallan edustajat ja muut asioista päättämässä olleet eivät puhu mitään. Oikeus on kohdellut lamavelallisiksi painettuja vastoin Suomen perustuslakia. Oikeudesta ei siten ole apua. Valtiosta ei ole apua. Kirkosta ei ole apua. Suomen kansa maksoi, vain kansasta voi olla apua. Mutta olisiko ns. rehabilitaatio, kunnianpalautus, oikea tapa korjata erittäin suuret oikeusloukkaukset? Niinkö oikeusjärjestelmä toimii, että palkitaan syylliset ja rangaistaan syyttömät ja pahimmassa tapauksessa joku päättäjä joutuu sanomaan, että tehtiin väärin? Tällainen ajatus on oikeustajua loukkaava. Rikosten useus tai tekijöiden korkea asema ei saa olla esteenä rikosoikeudelliselle selvitykselle. Valtaisan lahjan saaneet pankit ovat elossa ja niiden omistajien täytyy kantaa vastuu. Myös valtiojohdon pitää kantaa vastuunsa vääristä päätöksistä. Syyttömien pysyvä rankaisu johtaa pitkän päälle tuhoon. Ei ole mitään oikeutta jatkaa heidän syyllistämistään. Möllerin aikajana selventää Näissä artikkeleissa tarkastellaan Möllerin ja Lahden haastattelujen pohjalta Suomea ravistellutta pankkikriisiä, sen taustaa ja tuloksia. Käyttämällä avuksi Möllerin vuosien työn tulosta, pankkikriisiin liittyvää aikajanaa, löytyy outoja ja yllättäviä sattumia. Lisäämällä tälle aikajanalle eräitä muita tapahtumia, kokonaiskuva kriisistä alkaa ulkopuoliselle ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan aueta. Ilman tapahtumien ajallista limittämistä kokonaisuuden selvittäminen todennäköisesti jäisi tapahtumatta. Miten Neuvostoliiton romahtaminen, presidentti Mauno Koiviston johdolla tehty väärä talouspolitiikka, syvä neuvostopelko, kasinotalous, holtiton luotonanto, ns. Koiviston konklaavi, Suomen EU-jäsenyys, EMU-kytkentä, Hornet-hävittäjät, lähialuerahoitus, naapuruussopimus ja monet muut tekijät liittyvät yhteen? Miksi vanhoja asioita esillä? Miksi jälleen käsitellään parikymmentä vuotta sitten tapahtunutta pankkikriisiä? Eikö olisi parempi antaa vanhojen asioiden olla ja keskittyä tulevaisuuteen? Pankkikriisi kytkeytyy selvästi Neuvostoliiton romahtamisen ajankohtaan, suomalaisten poliitikkojen toimintaan, pankkien holtittomaan kasinotalouteen ja häikäilemättömään itsensä pelastamistoimintaan ja rikastumiseen Kyse on siitä, onko Suomi oikeusvaltio vai ei. Haluaako se korjata selvät perustuslain vastaiset virheet, kuten pankkikriisin tapahtumat, ns. sotasyyllisyystuomiot, Karjalan palautuskysymyksen, evakkojen omaisuuden restituution ja monet muut perustavaa laatua olevat oikeusloukkaukset. Nämä asiat on tuotava esille. Onko mielestäsi oikein, että syylliset palkitaan ja syyttömiä rangaistaan? 13 / MAALISKUU

3 KRIISI Miten Suomi joutui 1990-luvun kriisiin? Yrittäjäprofessori Arto Lahden haastattelu Kuva: Yrittäjäprofessori Arto Lahti työhuoneessaan Aalto-yliopistossa. Karjalan Kuvalehti. Kuva: Professori Arto Lahden Yrittäjän kujanjuoksu kirja. Suomen talous romahti 1990-luvun alussa Professori Arto Lahti näkee merkittäväksi ongelmaksi sen, että 1980-luvun puolivälissä rahamarkkinoita alettiin liberalisoida, mutta se ei tapahtunut lainsäädännön ja instituutioiden uudistamisella. Tällöin syntyi hallitsematon kasinotalous. - Suomen talous romahti 1990-luvun alussa. Devalvaatiovuosina pörssi menetti noin 60 % arvostaan ja asuntojen hinnat putosivat noin 40 %. Suurin osa velasta oli valuuttavelkaa, mikä devalvaatioiden jälkeen nopeasti kaksinkertaisti velkapääomat. - Pankkikriisissä erityisesti pienten ja keskisuurten yrittäjien kannalta valittiin huonoin mahdollinen keino eli pankkituki ilman ehtoja. Katsottiin, että pankit on joka tapauksessa pelastettava, joten piti löytää taho, jolta tarvittavat pääomat kyettiin riistämään. Kokonaissuma oli noin 300 mrd. markkaa eli huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin arvioitu 180 mrd. markkaa. Väärätkin veropäätökset maksettava Yritysten likvidaatiota avustettiin päätöksellä, että väärätkin veropäätöksen pannaan toimeen. Kun yrittäjä vastusti järjetöntä päätöstä, hänelle sanottiin, että valita siitä, mutta kuitenkin päätöksen mukaiset verot on maksettava. - Rehelliset yrittäjät menettivät kaikkensa. Aloitettiin poikkeuksellisen mittava konkurssikierre. Kansantuloa menetettiin noin 500 mrd. euroa sillä, että PK-yritystä, joista suurin osa oli varmasti elinkelpoisia, laitettiin konkurssiin, varallisuus realisoitiin pilkkahintaan ja puoli miljoonaa kansalaista jäi työttömiksi. - Noin normaalia käräjäoikeuskäsittelyä odottavaa velkomispäätöstä muutettiin summaarisiksi. Vain notaari hyväksyi vaatimuksen ja päätös oli saman tien lainvoimainen. Yrittäjät hävisivät yhteiskunnallisen taistelun kasinomiehiä ja pankkeja vastaan. Pankkien pelivelkojen maksamiseksi uhrattiin kotimarkkinayritykset ja suuret ikäluokat. Kriisissä tärveltiin kansallisomaisuutta Pankkijärjestelmä oli Lahden mukaan pitkällisen perinteen mukaan rakenteeltaan säästöpossutyyppinen eli siinä oli suuri osa kansallisvarallisuudesta piilovarauksina. Se tärveltiin ja kun se ei riittänyt, piti ottaa yrittäjien rahat ja omaisuus, jotta saatiin EU-vaatimukset täytetyiksi. - Haluttiin, että paikallispankit pystyvät antamaan joustavasti asuntoluottoja. Basel II nosti kertalaakista liikepankkien vakavaraisuusvaatimuksen 8 prosenttiin. Oli siten keksittävä keinot, millä pankkien taseet saatiin näyttämään, että ne täyttävät tämän ehdon. - Siinä vaiheessa tehtiin roskapankkijärjestelmä, ensimmäisenä oli SYP:n roskapankki, sen jälkeen SKOP:n / MAALISKUU 2013

4 Ensimmäisenä ulkopuolisena Kelle Möller oivalsi, ettei uusi Unitas Oy suinkaan ollut sama kuin vanha SYP. Kaikki arveluttavat yritysluotot oli siirretty pois. Neuvostorahavirrat olivat massiivisia Lahti tuo keskustelussa esille Neuvostoliiton ohjelmarahoituksen. Se tarkoitti systeemiä, jossa suomalaisten liikepankkien kautta Neuvostoliiton vakuudet ja rahoitus pyörivät. Lahti viittaa kauppat. tohtori Heikki Urmakseen kertoessaan, että Neuvostoliiton vakuuksia siirrettiin 8 tunnin välein Lontoon, New Yorkin ja Tokion välillä. Sillä konstilla Neuvostoliitto saatiin vastoin todellisuutta näyttämään rahoituskelpoiselta. - Suomen talouteen nähden neuvostorahavirrat ovat olleet massiivisia. Siellähän rahaa ei tarvinnut käyttää köyhän kansan asioiden hoitamiseen. Kommunistijohtajat tiesivät, että Neuvostoliitto romahtaa, joten he alkoivat siirtää rahoja turvaan. - Ruplan romahtamisvaihe ei ollut vain kauppavirta, vaan sen täytyi näkyä raskaasti otetuissa vastuissa, koska toimittiin venäläisten rahakauppiaana. Poliittisella johdolla oli kova paine keksiä ratkaisu, mistä kansanryhmästä rahat kupataan, jotta pankit saadaan edes kohtuudella eurokelpoisiksi. Neuvostoliiton rahanpesu ja romahdus Erikoiseksi tilanteeksi Lahti näkee sen, että Suomi oli vuonna 1991 ylilikvidi. Säätöpankkiryhmän antolainaus lisääntyi peräti 15 %. Mistä se raha oikein tulvi Suomeen? Lahti ja Urmas viittaavat venäläisten olikargien rahanpesuun, jolloin raha kulki suomalaisten liikepankkien kautta länteen. - Luotottamalla PK-sektoria ja asuntoja saatiin ketjuun aikaiseksi laillinen transaktio. Lahti toteaa, että - Jos meillä oli ohjelmarahoitus neuvostokommunistien kanssa kaiken arvo-omaisuuden kuljettamiseksi länteen ja rahat pestiin vuonna 1991 yritysluottoina ja tavallisille ihmisille annettuina luottoina, silloin saanto olikin muuttunut lailliseksi. Koiviston konklaavi - Presidentti Mauno Koivisto puuttui peliin korostamalla suoraviivaisesti sitä, että velallisten ei pidä voittaa oikeudenkäyntejä pankkeja vastaan. Tämä johti summaariseen menettelyyn. Vaikka velalliset maksoivat velan, he eivät koskaan saaneet alkuperäisiä asiakirjoja takaisin. Koiviston konklaavissa esittämä vaatimus, että pankkivelkojan piti aina voittaa, huomioitiin lainsäädännössä. - Tällä vesitettiin kaikkien yrittäjien oikeusvarmuus. Suomeen jäi pysyvästi voimaan julkisoikeudellisten velkojien valtava ylivalta yrittäjiin verrattuna. Konkurssi ajetaan verottajan tai vakuutusyhtiön tahdosta läpi laittomasti, vastoin pesän määräenemmistöä. - Konkurssiin saattamista tuki virheellinen alustava verotarkastuskertomus, jota verottaja ei suostunut muuttamaan selvistä todisteista huolimatta. Kertomus kulki koko prosessin läpi johtavana ajatuksena yrittäjän rikoksista. Laaja viranomaisyhteistyö, jonka taustalla oli Koiviston konklaavi, johti siihen, ettei yrittäjä voinut koskaan voittaa suhteessa julkisoikeudelliseen velkojaan. Kuva: Rahaa by Miika Saksi. Kirkkokin taipui, perustuslakituomioistuin puuttui Kirkkohallituksen Katakombi-projekti kävi läpi noin 300 yrittäjätapausta. Selvitys sai mm. tv:ssä julkisuutta ja painostus muodostui niin kovaksi, että kirkon johto teki päätöksen, ettei projektia jatketa. Kirkon johto siten antautui valtiovallan ja pankkisektorin edessä. - Pankkikriisiin liittyvät oikeuskysymykset kulminoituvat perustuslakituomioistuimen puuttumiseen. Perustuslain noudattamista ei käsitellä missään, joten perustuslaki on tyhjän panttina. Kun oikeuskanslerille ja muille oikeusviranomaisille lähetettiin kanteluita, niihin liittyviä asiakirjanippuja ei useinkaan edes avattu, mikä selvisi useilla testeillä. Tulevaisuus näyttää huonolta Suomi elää Lahden mukaan nyt noin 30 suuren vientiyrityksen varassa. Veronmaksajat eivät tiedä, keiden velkoja he nyt ja tulevaisuudessa korkeilla veroilla maksavat. On ilmeistä, että kohta syntyy uusi mahtava velkapiikki, johon täytyy löytää maksajat. PK-yritystoiminta on kupattu lähes tyhjiin, kenet laitetaan maksajaksi? Tulevaisuuden näkymiä professori Lahti ei näe erityisen positiivisesti. Kriisien hoito on tapahtunut pankkien ehdoilla. EU:ssa on pankkilobbaria, jotka eivät aja PK-yritysten asiaa, vaan suurpankkien. EU:n järjestelmä ei siten ole paljon kummallisempi kuin Neuvostoliiton järjestelmä. Tulevaisuuden kuvan synkkyys riippuu Lahden mukaan suoraan siitä, kenen kannalta katsoo. Pankkikriisin palkittujen voittajien kannalta Suomi on oikea onnela. Uhreiksi joutuvien kannalta sama maa on helvetin esikartano. 13 / MAALISKUU

5 KRIISI Kuva: Rikkaimmat pankkiirit, kriisien ja kurssiromahdusten voittajat. istockphoto / MAALISKUU 2013

6 13 / MAALISKUU

7 KRIISI Ajallisesti mielenkiintoisia päätöksiä Toimittaja Kjeld Möllerin haastattelu Kuva: Toimittaja Kjeld (Kelle) Möller Solon kirjaston kahvilassa. Karjalan Kuvalehti. Rohto-ryhmä ja EU-kunto Lähdetään liikkeelle Rohto-ryhmästä, jonka piti laittaa pankkien vakavaraisuus EU-kuntoon (EU virallisesti , siihen saakka sopimuspuolella EY), mikä oli liittymisen reunaehto. Suomen Pankin rahat olivat loppu. Valtion rahat olivat loppu. Pankkien vakavaraisuus oli keskimäärin alle vaaditun 8 prosenttia. - Ainoa tapa saada lainaa oli se, että laitettiin valtionvarainministeri Iiro Viinanen hakemaan lainoja ja vakuudeksi annettiin arvopaperistetut yksityisihmisten omaisuudet eri pankeissa. - Tarvittiin hyvien ja vakavaraisten yritysten omaisuus valtion käyttöön. Tämän ongelman ratkaisi Rohto-ryhmässä mukana ollut verottaja. Määrättiin liikevaihdon suuruinen arviovero, joka oli maksettava. Rahat luvattiin palauttaa, jos valitus hyväksyttäisiin. Lainan saanti oli tehty mahdottomaksi. Pankkitukiesitys ja EU-jäsenyys Pääministeri Esko Ahon kanslia asetti Rohto-ryhmän vetäjäksi Sirkka Hämäläisen ja jäseniksi pankkien pääjohtajat. He tekivät pankkitukiesityksen eli samana päivä kuin haettiin EU-jäsenyyttä. Suoraa tukea esityksessä oli 8 mrd. markkaa, piilotukea 2 mrd. markkaa ja lisäksi piti perustaa valtion vakuusrahasto. Kaksi osaa edellisestä kolmikannasta osoittautui perustuslain vastaisiksi. KKO teki päätöksen, etteivät pankit voi ottaa piilotuen kaltaista tukea vastaan. Vakuusrahasto piti virallistaa, koska sen kautta oli maksettu suoraa tukea säästöpankeille ja tämä kirjanpitorikos piti peittää oli astunut voimaan uusi valtiosääntö, joka nimenomaan kielsi budjetin ulkopuolisten rahastojen, kuten vakuusrahaston, perustamisen. Valtion rahastot saatiin kasaan vain siten, että kaadettiin toimivat yritykset. Kaataminen oli helppoa, kun mukana oli verottaja ja muut viranomaistahot. SP hoiti myös puolustuspolitiikkaa Kelle Möller haluaa tuoda selvästi esille sen, että Suomen Pankki oli toiminnassaan valjastettu hoitamaan teollisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mikä on vastoin keskuspankin ohjesääntöä ja EU-direktiivejä. - Tämä on käsitykseni mukaan koko villakoiran ydin, joka selittää sekä konklaavin että samana päivänä julkaistun Hornet-kuvion. Tähän Mölllerin esittämään kuvioon liittyy useita muitakin tekijöitä, joita käsitellään jäljempänä olevassa johtopäätös-artikkelissa. SSP:n johtokunta itsekontrahoi Tämän jälkeen Möller hyppää 1.5 vuotta eteenpäin SSP:n pilkkomiseen. Pilkkomisaamuna SSP:n johtokunta teki kieltävän päätöksen, etteivät he ole myymässä pankkia. Iltapäivällä uusi johtokunta toteutti kaupan valtion vakuusrahastolle eli ei-juridiselle henkilölle. - Uusi johtokunta ei voinut olla rekisterissä, eikä siltä oltu kutsuttu muodollisesti oikein koolle. Johtokunnassa oli neljä jäsentä eli yksi/ostajapankki. Kyse oli siten itsekontrahoinnista. - Budjetin ulkopuolisena rahastona vakuusrahasto ei ollut juridinen henkilö, joten kauppa oli mitätön. Lisäksi velkakirjalaki sanoo, että siirtoketjun pitää olla aukoton. Ketju meni poikki siirrossa vakuusrahastolle. Tämä piti korjata siten, että koko todistusaineisto myytiin norjalaisille / MAALISKUU 2013

8 Mitä kaikkea pankkikriisin varjolla tapahtui? Oliko kaiken takana pelko? Miksi läntiseen leiriin siirtymisestä haluttiin 1990-luvun alussa maksaa? Yksi looginen selitys on se, että siirtymällä talousyhteisöön alle ja NATO:n sateenvarjon suojiin mahdollisesti arvioitiin, että puolustusmenoja voitaisiin karsia rajusti ja rahat käyttää oikeitten tahojen palkitsemiseen eli suurten pankkien pelastamiseen. Vuonna 1982 päätettiin hakeutua läntiseen leiriin. Sen voi vahvistaa Koiviston omista kirjoituksista. Kun tämä tuli kriisin vuoksi uhatuksi, piti käyttää muita keinoja länteen siirtymisen varmistamiseksi. Miksi Jeltsinin lähipiirille maksettiin satoja miljoonia? tehtiin lähialueyhteistyösopimus. Mitä presidentti Boris Jeltsinin lähipiirille sen avulla maksettiin? Erityisesti alkuvuosina lähialuerahoitusta meni Venäjälle milj. euroa ilman, että kukaan osasi kertoa, mitä ja kenelle siinä maksettiin. Kun asiaa aikajanan pohjalta mietitään, tullaan loogisesti siihen johtopäätökseen, että Suomi maksoi korruptiorahoja länteen siirtymisestä. Koska valtion kassasta ei noin vain voitu siirtää rahaa itänaapuriin, tarvittiin muodollisesti pätevältä näyttävä rahansiirtojärjestelmä. Lähialuerahoitus ei kohdistunut ensimmäisen kymmenen vuoden aikana lähialueille, vaan täysin vieraisiin kohteisiin. Jopa UM myönsi, ettei alkuvuosina tiedetty, mihin puolet rahoista meni. Tuskin tiedettiin sitä toistakaan puolta. Naapuruussopimus ja Karjala Miksi Suomen ja Venäjän välillä allekirjoitettiin valtiosopimus, ns. Naapuruussopimus korvaamaan YYAsopimus? Koivisto oli lähettänyt ulkoministeri Pertti Paasion vakuuttamaan Jeltsinin hallinnolle, ettei Suomella ole Karjalan suhteen mitään vaatimuksia. Tämä vakuuttelu johtui siitä, että Jeltsinin hallinto oli lähettänyt viestejä valmiudestaan neuvotella aluekysymyksistä. Koivisto pelkäsi erittäin kovasti Venäjää ja halusi hyvitellä sitä tarpeettomalla sopimuksella. Koivisto ei halunnut Karjalaa takaisin, jolloin se oli helppo vahvistaa sen kuuluminen Venäjälle yhtenä osamaksuna länteen siirtymisestä. On ilmeistä, että tällä sopimuksella Koivisto halusi sementoida koko pakkoluovutetun alueen menetyksen. Koska Naapuruussopimus ei ole rajasopimus, rajasta on vain tyhjä fraasi, viittaus rajojen loukkaamattomuuteen. Lisää päivämääräsattumia - On muitakin mielenkiintoisia päivämääriä. Samana päivänä kuin oli Koiviston konklaavi eli , tehtiin Hornet-hävittäjäkaupat. On väitetty, että pääministeri Esko Aho olisi sopinut Suomen siirtämisestä läntiseen leiriin. Tällainen käsitys minullakin on. Kaikki asiat pitää saada isompaan viitekehykseen. Jos joku asia ei tässä vaiheessa ole loogista, se ei tarkoita, että olisimme tyhmiä tai väärässä. Se tarkoittaa, ettei meillä ole kaikkia asiaan liittyviä tosiasioita käytettävissä, toteaa Möller. Puuttuvat dokumentit Kun edellisiä kirjoituksia selkeytetään, saadaan seuraavat väittämät, joista osa on todisteiden piilottamisen vuoksi hypoteettisia. Valtaa pitävät voivat käytännössä salata todisteet määräämättömäksi ajaksi, elleivät kansalaiset todella aktivoidu, kuten havaitaan Stasi-listojen ja KGB-yhteyksien julkistamisen osalta. - Kriisi aiheutui vääristä raha-, talous- ja poliittisista päätöksistä - Lähialuesopimuksella maksettiin Venäjälle satoja miljoonia euroja oikeudesta siirtyä läntiseen leiriin - Hornet-kauppa oli sisäänpääsymaksua länteen ja NATO-yhteensopivuuden tae - Naapuruussopimus solmittiin Venäjäpelon vuoksi ja Karjalan menetyksen sinetiksi - Suomi maksoi NL:n aloittamista sodista järjettömän hinnan vielä jälkikäteenkin - Suomalaispankit kierrättivät venäläisvakuuksia ympäri maailmaa, tehden siitä luottokelpoisen - Suomalaispankit pesivät valtaisasti venäläisolikargien pimeää rahaa - Pankit ja poliittinen johto toimivat kriisissä yhdessä ja rikkoivat perustuslakia - Pankkikriisissä pankit toteuttivat Suomen suurimmat talousrikokset - PK-yrityksistä ja niihin liittyvistä henki- löistä tehtiin rikollisia ja kriisin maksajia - Poliittinen johto, pankit ja kasinopelurit eivät koskaan ole korjanneet rikoksiaan Kuka maksaa seuraavan kriisin? Uusia kriisejä tehtaillaan parhaillaan. Nyt on menossa omaisuuden uusjako globaalin finanssikriisin ja EUkriisin mukana. Venäjällä omaisuutta siirretään edelleen veroparatiiseihin ja länteen suojaan. Aasia painii omien suurten ongelmiensa kanssa. Yhdysvalloilla on omat jättimäiset ongelmansa. Ongelmia on, kriisejä tulee, kuka tai ketkä ne maksavat? Niinkö asioiden aina pitää olla, että suojattomin maksaa. Kuten jo kolonisaatiossa? Yrittäjillä ei ole rahaa, eikä voimia taistella oikeuksiensa puolesta. Poliittisen perinteen mukaan voit sanoa jostain asiasta kerran. Jos sanot toisen kerran, olet häirikkö ja sinut pitää sulkea vaikenemisen muurin taakse. Sinusta tulee vaarallinen henkilö, joka pitää tuhota henkisesti ja taloudellisesti. Yritystoiminnasta ei enää voida ottaa. Pankkien omistajilta ei haluta ottaa. Poliitikoista ei ole maksajiksi. Mikään ulkopuolinen laitos tai instituutio ei tule maksajaksi. Hitlerin tavoin jotain etnistä ryhmää ei voida ottaa maksajiksi. Stalinin tavoin omaa kansaa ei voida murhata omaisuuden ryöstämiseksi. Jälleen yhä suurempi osa kansalaisista siirtyy työhaluttomien tai kyvyttömien joukkoon. Eläkeläisten määrä kasvaa. Tuloveropohja on entistä kapeampi. Tulo- ja arvonlisävero ovat jo maailman korkeimpia. Jos niitä nostetaan, edelliset ryhmät kasvavat. Joten ainoiksi maksajiksi jäävät vain veronmaksajat. Tätä asiaa kannattaa oman ja perheensä selviämisen vuoksi miettiä ja toimia, ennen kuin on liian myöhäistä.

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS

PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu 29.1.2010 1990-LUVUN PANKKIKRIISIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS -> Tarkastellaan ja selitetään pankkikriisiä alueellisesta näkökulmasta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009. Miitri Sivonen

Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009. Miitri Sivonen Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009 Miitri Sivonen 1) Mikä pankki ja mikä maa (tai mitkä pankit ja missä maissa) on kyseessä? 2) Mitkä tekijät kriisin aiheuttivat? 3) Kuka oli vastuussa ko. kriisistä;

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SÄÄSTÖPANKIN KONKURSSI

POHJOIS-KARJALAN SÄÄSTÖPANKIN KONKURSSI 1 POHJOIS-KARJALAN SÄÄSTÖPANKIN KONKURSSI Tatu Varis Itä-Suomen Yliopisto Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta Pankkikriisin syyt ja niiden ehkäisykeinot 5313918 3.5.2012 2 1) Mikä pankki ja mikä maa

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Alustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi

Alustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi Alustus KHI Forumissa 21.08.2010 Veikko Saksi Vaikeneminen on vallankäytön väline Avoimuus on muodikas asia Relevantti tieto usein vain vallankäyttäjillä Venäjä-kriittisyydestä tehdään farsseja Tabuista

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2.

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2. 1 Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat Joensuu 23.2.2009 Hannu Puhakka 2 Yhteenvetoa viennin näkökulmasta 3 Finnveran osalta Finnverassa

Lisätiedot

Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa. Liisa Halme Rahoitustarkastus

Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa. Liisa Halme Rahoitustarkastus Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa Liisa Halme Rahoitustarkastus Esityksen kulku Kriisin syvyys Kriisin syitä Kriisin hoito Kriisin opetukset Tilanne tänään 1 Pankkikriisit kansainvälisesti

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

1990-alussa pankit olivat kuralla Pankkien vakavaraisuus oli kuralla, koska ne olivat harjoittaneet holtitonta luotonantoa.

1990-alussa pankit olivat kuralla Pankkien vakavaraisuus oli kuralla, koska ne olivat harjoittaneet holtitonta luotonantoa. ^ Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisin tarkastelussa voidaan tehdä vertailu kahteen tapahtumaan: Suomessa 1990-luvun alussa koettuun rahoituskriisiin ja vuonna 2007 käynnistyneeseen globaaliin

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Asiakkaan tunteminen - miksi pankki kysyy?

Asiakkaan tunteminen - miksi pankki kysyy? Asiakkaan tunteminen - miksi pankki kysyy? Pankit ovat velvollisia tuntemaan asiakkaansa Suomen lainsäädännön mukaan pankkien tulee tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Pankilla tulee olla asiakkaan henkilötietojen

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä?

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä? 1 Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä? Esa Kallio 07.05.2014 7.5.2014 Kuntarahoitus, Luottamuksellinen 2 Potentiaaliset sijoittajat Kuntarahoitukselle

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot

Perustelut laskuperustehakemukselle

Perustelut laskuperustehakemukselle Perustelut laskuperustehakemukselle Yrittäjien eläkekassa Oma asetettiin selvitystilaan huhtikuussa 2012. Eläkekassan toimintapääoman alhainen taso osoittautui esteeksi sille, että eläkekassan vakuutustoiminnan

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Historian havinaa. Monitoimitalo 30 vuotta

Historian havinaa. Monitoimitalo 30 vuotta Historian havinaa Monitoimitalo 30 vuotta Päätöksiä monitoimitalosta Kaupunginhallitus 11.8.1975 1909: Hippoksen palloiluhallin luonnospiirustukset ja huonetilaohjelma hyväksytään alustavasti. Piirustukset

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma yrityksen

Rahoittajan näkökulma yrityksen Rahoittajan näkökulma yrityksen tervehdyttämiseen Väistä karikko -koulutus 20.4.2010 2010 Keski-Suomen Osuuspankki Ilpo Lähteenmäki Rahoitusjohtaja, yrityspalvelut KESKI-SUOMEN OSUUSPANKKI Itsenäinen,

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Kysymyksiä 2 25/09/2013 Markkinatilanteesta

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

Maailma muuttuu mitkä ovat seuraukset?

Maailma muuttuu mitkä ovat seuraukset? Maailma muuttuu mitkä ovat seuraukset? Berndt Brunow Hallituksen puheenjohtaja Työstä työhön ohjelma Voikkaalla Työstä työhön ohjelma käynnistettiin ensi kerran vuonna 2006 Voikkaan paperitehtaan lopettamisen

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta Piia-Noora Kauppi SuomiAreena 15.7.2015 1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 1 Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 PÖYTÄKIRJA 18/2013 Hallituksen sähköpostikokous Aika: 2.-4.11.2013 Osallistujat: Puheenjohtaja Soili Niskanen Eeva Mattila varajäsen Asia 1 Sopimuksen tekeminen Nettihotellin

Lisätiedot

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Pia Kemppainen-Kajola 02.04.2003 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Johdanto Yrityskaupat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kauppa kiinnostaa kilpailuviranomaisia,

Lisätiedot

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Minkälaisessa taloyhtiömaailmassa Kiinteistöposti aloitti? Idänkauppa, pankkikriisi,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot