Metsähallitus hoitaa puustoa kämmenmikroilla ja paikkatiedolla

Transkriptio

1 Metsähallitus hoitaa puustoa kämmenmikroilla ja paikkatiedolla :30 Suomalainen metsäteollisuus on luottanut tietotekniikkaan jo vuosia. Uusinta uutta on toimiston siirtyminen metsänhoitajan ja koneenkuljettajan mukana metsään. Taulumikrot, kämmentietokoneet ja gprs-verkot takaavat aukottoman tiedonsiirron puunkaadosta palvelinsaliin. <img src="kuvat/uutiskuvat/589-teema1.jpg" border="0" alt="" align="left" vspace="4" hspace="4>suomalainen metsäteollisuus on luottanut tietotekniikkaan jo vuosia. Uusinta uutta on toimiston siirtyminen metsänhoitajan ja koneenkuljettajan mukana metsään. Taulumikrot, kämmentietokoneet ja gprs-verkot takaavat aukottoman tiedonsiirron puunkaadosta palvelinsaliin. Metsien vihreätä kultaa on Suomessa hakattu jo toistasataa vuotta. Nokiankin juuret kasvavat metsäteollisuudesta. Puunjalostusteollisuus on pysynyt merkittävänä suomalaisena teollisuudenhaarana tieto- ja elektroniikkatekniikan rynnistyksestä huolimatta. Suomen tullin tilastojen mukaan metsäteollisuuden osuus suomalaisesta kokonaisviennistä oli viime lokakuussa sama kuin elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä metalliteollisuuden. Jokaisen osuus oli 28 prosenttia. Pokasaha ei enää laula metsissä, ja moottorisahankin pärinä on käynyt harvinaiseksi, kun puunkorjuu on koneellistunut. Suurin osa suomalaisesta puusta kaadetaan tätä nykyä monitoimikoneilla. Metsätietokin on muuttunut karttamerkinnöistä biteiksi. Koneen kuljettaja saa ohjeet suoraan ohjaamonsa tietokoneelle. Puutavara-autot saavat pikkuteiden varsiin kerättyjen puupinojen nouto-ohjeet kuljettajan tietokoneelle. Tietotekniikka näkyy myös metsäarvioinnissa ja metsikkötietojen keruussa. Maastossa ei enää tehdä merkintöjä paperilomakkeille, joilta tieto siirretään toimistolla paikkatietojärjestelmään, vaan järjestelmä otetaan mukaan metsään. Metsähallitus paikantaa puut metsältä

2 Metsähallitus on ottanut käyttöön maastossa toimivan paikkatietojärjestelmän. Pakkasessa ja sateessakin toimivan järjestelmän avulla Metsähallitus tehostaa maastotiedon keruuta. Metsähallitus vastaa suurista maa- ja vesiomaisuuksista. Sen hallinnoimia valtion maita on yhdeksän miljoonaa hehtaaria ja vesialueita 3,3 miljoonaa hehtaaria. Maaalueista 38 prosenttia on talousmetsää, 45 prosenttia suojelualueita ja loput kitumaata. Suurin osa Metsähallituksen maista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Uuden järjestelmän käyttöönottoa vetävän projektipäällikön, metsänhoitaja Pekka A. Häkkisen mukaan Metsähallituksessa on yli kymmenen vuoden ajan kerätty kuvioittaista metsätietoa eli tietoa puustosta, sen iästä ja laadusta suoraan sähköiseen muotoon. Vaikka ensimmäiset laitteet olivat hidaskäyttöisiä, niiden edut olivat merkittävämmät kuin puutteet. Viime vuosikymmenen puolivälissä Metsähallitus otti käyttöön maastotietokoneeksi kotimaisen valmistajan Masser 3000 Dataloggerin. Laitteessa ei ollut graafista näyttöä. Sille rakennettiin myös kuviotiedon keruuohjelmistoja, jotka yhdistettiin suunnittelutietojärjestelmä SutiGISiin. SutiGIS on Häkkisen mukaan yksi maailman suurimpia paikkatietojärjestelmiä. Toimisto siirtyy maastoon "Vuosikymmenen lopussa alkoi silloisen maastotietokoneen saatavuudessa ilmetä vaikeuksia. Ongelmana oli lisäksi, että maastotietokoneen tiedonsyöttö oli jaettu useisiin eri ikkunoihin. Kun viime vuosina pienikokoiset tietokoneet olivat kehittyneet nopeasti, aloitimme projektin uuden maastotietokoneen hankkimiseksi", Häkkinen sanoo. Maastotietokoneeksi valittiin Windows Pocket PC:tä käyttävät Symbolin kämmentietokone. Metsähallituksen toimistossa käyttämässä SutiGIS-ohjelmistossa voidaan samalla käyttöliittymällä käyttää sekä karttaa että ominaisuustietoja. Samanlainen toiminnallisuus haluttiin myös uuteen kämmenlaitteeseen. Toimistoversiossa on käytettävissä kaikkiaan 150 tietokenttää. Kevyemmässä MaastoGIS:ksi ristityssä ohjelmistossa kenttiä on sata. Maastoversiota täydentää GPS-paikannus. Suurin osa tiedonkeruusta vanhasta järjestelmästä huolimatta on aikaisemmin tapahtunut paperisten lomakkeiden ja karttojen avulla. Uusi järjestelmä tehostaa maastotiedon

3 keruuta, kun erillinen tiedon tallentaminen jää pois eikä tietoja enää kirjata aina erikseen, vaan ylläpito perustuu aiemman tiedon päivittämiseen. Järjestelmän koekäyttö on suunniteltu täksi kevääksi. Ensi kesästä alkaen se on tarkoitus ottaa vähitellen koko organisaation käyttöön. Laitteisto kestää kovia olosuhteita Metsähallituksen laitteiden on kestettävä kovaa käyttöä. Laitteilla onkin miltei samat vaatimukset kuin puolustushallinnon laitteilla. Niiden on oltava iskun-, veden- ja pakkasenkestäviä. Lisäksi tiedon syöttämisen pitää onnistua helposti. Tiedonkeruulaitteet on Häkkisen mukaan yleensä suunniteltu teollisuuskäyttöön, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Metsähallituksen valitsemassa Symbolin laitteessa on vakiona viivakoodinluku. Puista ei valitettavasti viivakoodimerkintöjä löydy. Laitteessa on kosketusnäytön lisäksi myös numeronäppäimistö, jonka avulla tietokenttien numeeristen arvojen syöttö sujuu näppärästi. Karttanäytön toiminnallisuudesta taas suurin osa on toteutettu kosketusnäytöllä. Käytettävissä ollutta laitevalikoimaa kutisti myös vaatimus siitä, että näytön on erotuttava kirkkaassakin auringonvalossa. Järjestelmää rakentaessaan Metsähallitus koetti panostaa enemmän ohjelmistoon kuin laitteistoon, sillä ohjelmisto on käytössä useita vuosia, kun taas uusia laiteita tulee jatkuvasti markkinoille. Käytännössä täysin universaalin ohjelman tuottaminen on kuitenkin hankalaa, sillä eri laitevalmistajat ovat tehneet omia viritelmiään, jotta kannettavissa laitteissa käytetty käyttöjärjestelmä toimisi optimaalisesti laitteessa. Kolmellesadalle työntekijälle mobiilitoimisto Metsähallitus kaavailee varustavansa sadasta kolmeensataan työntekijäänsä mobiilivarustein. Heidän tehtävänsä on suunnitella metsänkäyttöä ja kerätä luontotietoa. Yhden kannettavan laitteen hinta on noin 2000 euroa, jonka lisäksi tulee vielä GPS-laitteen kustannukset. Metsähallitus tarvitsee erillistä GPS-paikanninta, sillä näin paikanninta voidaan käyttää myös ilman tietokonetta. Erillinen paikannin myös vähentää tietokoneen virrankulutusta. Kannettaviin kiinteästi sijoitetuissa paikantimissa ei ole

4 lanka-antenneja. GPS-laitteessa kiinni oleva antenni tulee työntekijän päähän kiinni. Metsässä pidempi antenni parantaa käytettävyyttä merkittävästi. Kun antenni sijoitetaan käyttäjän hattuun, se nousee sen verran ylemmäs, että metsän aiheuttamia katveita satelliittipeitossa ei ole niin paljon. GPS:n suoma kymmenestä viiteentoista metrin paikannustarkkuus riittää useimpiin tarkoituksiin. Esimerkiksi 1: mittakaavan kartalla tussilla piirretty viiva on käytännössä juuri kymmenen metriä. Järjestelmän karttapohjat aukeavat aina 1:5 000 tarkkuuteen asti. Laite näyttää karttapohjan, jolta pääsee tutkimaan tarkkarajaisia metsiköitä. Maastossa tehtävien mittausten tulokset syötetään suoraan laitteelle, mikä nopeuttaa tiedonkäsittelyä. Myöhemmin tietojen siirrossa voidaan käyttää esimerkiksi gprs:ää. Alkuvaiheessa Metsähallitukselle riittää se, että maastotietokoneen ja pöytäkoneen välillä tietoa siirretään piuhoja pitkin. Gprs:n kantavuus ei ole Metsähallituksen mukaan etenkään Pohjois-Suomen laajoilla metsäalueilla paras mahdollinen. Haasteellinen projekti venähti Metsähallituksen maastotietokoneprojekti aloitettiin vuoden 2001 lopussa. Laitteet ja ohjelmistot oli alun perin tarkoitus ottaa pilottikäyttöön syksyllä Koekäyttöä ollaan kuitenkin aloittelemassa vasta nyt. "Kysymys on ollut varsin haasteellisesta tehtävästä, jossa toteutetaan suuri osuus aidon paikkatietojärjestelmän toiminnallisuudesta pienellä tietokoneella", järjestelmän projektipäällikkö Häkkinen sanoo. Ohjelmiston kehittämisessä on käyttäjäpalaute ollut keskeistä, sillä Metsähallituksen organisaatiossa ei juuri ole nuorta nörttisukupolvea. Järjestelmän on oltava niin helppokäyttöinen, että ihmiset oppivat sen nopeasti ja ovat valmiita siirtymään siihen. Arbonaut viihtyy Pohjois-Karjalassa Kreikan mytologiassa viisikymmentä argonauttia voitti nokkeluudellaan kultaisen taljan. Joensuulainen ohjelmistotalo Arbonaut puolestaan suuntaa huomionsa Suomen vihreään kultaan, metsään. Arbonaut perustettiin vuonna 1994 Arboreal-nimisenä. Nimi muuttui kolme vuotta sitten, kun 3i, Sitra ja Karelia Ventures tulivat rahoittamaan yrityksen tuotekehitystä. Arbonautilla on parisenkymmentä työntekijää. Yrityksen

5 myyntijohtaja Mikko Lehikoinen pitää Joensuuta ihanteellisena sijaintipaikkana. "Täällä on yliopisto ja metsätiedekunta. Lisäksi kaupungista löytyy Metsäntutkimuslaitos ja Euroopan metsäinstituutti. Yhteistyökulttuuri eri osapuolten välillä on hyvä", Lehikoinen sanoo. Joensuusta löytyy myös sopivaa työvoimaa helposti. Liiketoiminnan yleiskustannukset ovat Lehikoisen mukaan Pohjois-Karjalassa pienemmät kuin ruuhka-suomessa. Viime vuonna Arbonaut myi ilmakuvista puuston määräarvioita tekevän ohjelmistotuotteensa oikeudet. Yrityksen nykyinen tuotevalikoima koostuu etenkin paikkatietosovelluksista metsä- ja kuljetusalalle. Metsähallitukselle toimitetun kenttätyöratkaisun lisäksi Arbonaut toimittaa ajosuunnittelujärjestelmiä. Arbonaut on toimittanut UPM-Kymmenelle järjestelmän, jonka avulla yksityiset metsänomistajat voivat tarkastella Internetissä metsien hakkuusuunnitelmia. Kämmentietokone lukee paikkatiedon Metsähallituksen MaastoGIS-ohjelmiston on rakentanut joensuulainen ohjelmistotalo Arbonaut. Järjestelmässä käytetään Maanmittauslaitoksen karttapohjia, jotka Genimap on palastellut pelastuspalveluruudukkoon. Arbonaut on edelleen muokannut aineiston maastotietokoneelle sopivaan muotoon. Maastotietokoneelle voi siirtää lähes kaiken kuviotiedon, jota kuvataan sadassa eri tietoa sisältävässä kentässä. Maastotietokoneeksi valittiin Symbolin kämmentietokone, joka toimii Windows Pocket PC -käyttöjärjestelmällä. MaastoGIS-järjestelmässä käytetään Oracle9i Lite - mobiilitietokantaa sekä Oraclen Mobile-palvelinta. Metsähallituksella on jo aikaisemmin ollut käytössä Oraclen Spatial-paikkatietoratkaisu. Metsäliitto otti taulumikrot traktoreihin Myös Metsäliitto on tietokoneistanut metsänkorjuutoimintaa radikaalisti. Metsäliitto-Yhtymä on yksi Euroopan suurimmista puukauppaan ja metsäteollisuuteen keskittyneistä metsäteollisuusyrityksistä. Metsäliitto on uudistanut metsänkorjuussa käytettävien metsätraktoreiden tietokoneet. Uusilla koneilla metsätraktorit ovat jatkuvassa verkkoyhteydessä puutavaraketjuun.

6 Aiemmin koneissa käytettiin Psionin ja Aplicomin laitteita. Niiden näyttö oli kuitenkin liian pieni, eikä siihen myöskään saanut karttaa, joka on tärkeä osa koneen paikannusta. Taulumikro selätti Windows CE:n Viime marraskuusta lähtien osa Metsäliiton yrittäjistä on hankkinut käyttöönsä Fujitsu Siemensin Stylistic LT P taulumikroja (tablet-pc). Metsätraktoreihin saatiin näin täysverinen pc, joka on kuitenkin tarvittaessa helppo ottaa mukaan. Uuden laitteen valinnan yhteydessä testattiin myös erilaisia Windows CE -käyttöjärjestelmää käyttäviä laitteita. Niitä ei kuitenkaan saatu Metsäliiton systeemisuunnittelijan Tarmo Pietilän mukaan toimimaan vaatimuksia vastaavasti. "CE-laitteiden kustannukset nousevat myös korkeiksi." Nyt mikroja on käytössä noin kahdessasadassa traktorissa. Kaikkiaan Metsäliiton urakoitsijoilla on käytössään noin 450 metsätraktoria. Metsätraktorin vakiovarustukseen tietokone ei ole perinteisesti kuulunut vaan se on pitänyt erikseen hankkia. Vasta viime aikoina pc on yleistynyt myös valmistajien toimittamana metsätraktoreissa. Gprs kuljettaa reaaliaikaista puuvirtatietoa Metsätraktori siirtää monitoimikoneen kaatamat puut metsästä tien varteen, josta puutavara-auto käy kuormat noutamassa. Metsätraktorin kuljettaja saa ajoneuvo-pc:n gprs-tietoliikenneyhteyksien kautta työohjelman seuraavista töistä ja GPS:n avulla hän myös paikallistaa työalueen. Siirrettyjen puiden määrät lähetetään järjestelmän kautta, jolloin kuljetuksia voidaan optimoida "reaaliaikaisella puuvirran hallinnalla", kuten Pietilä asian muotoilee. Sonera on toimittanut yhdessä Gisnet Solutionsin kanssa tiedonsiirtoratkaisun, jossa työohjelmat lähetetään automaattisesti verkon kautta metsätraktoriin. "Valitun pc-tyypin yksi etu on siinä, että sen voi ottaa mukaan koneesta poistuessaan", Pietilä sanoo. Poikkeuksellinen projekti, aikataulu piti "Tämä taitaa olla varsin poikkeuksellinen tietotekniikkaprojekti siinä suhteessa, että se otettiin käyttöön aikataulun mukaan. Suurin kiitos aikataulussa pysymisestä lankeaa osaavalle projektiryhmälle", Pietilä myhäilee.

7 Suurimmat ongelmat saatiin ratkaistuksi jo ennen varsinaisia laitteistotoimituksia viime kesänä. Ongelmat liittyivät pääosin CE-laitteisiin. Valittujen taulumikrojen kanssa ei yllätyksiä ole vielä tullut. Gprs-verkkokin on toiminut kaikilla alueilla Pyhätunturia myöten. Jonkin verran tiedonsiirto-ongelmia on aiheutunut siitä, että data on toissijainen puheeseen nähden. Kirjoittaja: Antti J. Lagus /teema/2003/01/30/metsahallitus- hoitaa-puustoa-kammenmikroilla-ja-- paikkatiedolla/ /7