Yhteiskuntavastuu osa suomalaisuutta ja tulevaisuutta

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuu osa suomalaisuutta ja tulevaisuutta Elintarvikeketjun visio- ja uutispäivä, Asmo Kalpala, TAPIOLA-RYHMÄ 1

2 Esitykseni sisältö Suomalaisesta kansanviisaudesta tähän päivään Aina on toinenkin vaihtoehto; mitä opimme lamasta? Yhteiskuntavastuun mahdollisuudet Yhteisöllisyys rakentaa tulevaisuutta 2

3 Esivanhempiemme 10 käskyä (Sananlaskujen pohjalta koonnut Matti Kuusi 1952) 1. Tee työtä 2. Pidä puolesi 3. Älä luota vieraisiin 4. Älä ole antelias 5. Malta mielesi 6. Ole vaitelias 7. Varo intohimoja 8. Säästä 9. Älä koreile 10. Älä väheksy itseäsi tai nöyristele Vastaa itsestäsi ja toimeentulostasi, älä ajelehdi äläkä jättäydy vieraan avun varaan. 3

4 Kansallisten arvojen ja yhteiskunnan kehitys luvun lopulla kristillinen ja talonpoikainen maailmankuva: työteliäisyys, kuri, ahkeruus ja nöyryys selviytyminen ja hiljainen kasvu ankarissa oloissa luvun alkupuolella nationalismi: tuettiin itsenäistymistä ja itsenäisyyden turvaamista luvulla Talvisodan henki : koti, uskonto ja isänmaa, yhtenäisyyttä ja yksimielisyyttä kohtalokkaina aikoina - Sodan jälkeen jälleenrakentamisen vuosikymmenet: säästäväisyys ja uhrautuvaisuus - Kasinotalouden aika: yksilöllisyyttä luvun lama johti työttömien syrjäytymiseen luvulla arvona hyväntahtoisuus ja turvallisuus; - wikipedia-yhteisöllisyys kasvaa. 4

5 EU:n komissio 2006: Eurooppa tarvitsee yrityksiä, jotka tekevät sitä, mitä ne osaavat parhaiten: - tarjoavat tuotteita ja palveluja, jotka tuovat lisäarvoa yhteiskunnalle - saavat aikaan uutta arvonmuodostusta ja uusia työpaikkoja yrittäjähenkisen ja luovan ajattelu- ja toimintatapansa ansiosta. Eurooppa tarvitsee ennen kaikkea yrityksiä, jotka kantavat oman osansa yhteiskuntavastuusta ja Euroopan tilasta. Yritysten yhteiskuntavastuun mukaiset toimintatavat voivat olla avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä samalla, kun ne vahvistavat Euroopan innovaatio- ja kilpailukykyä. 5

6 Aina on olemassa toinenkin vaihtoehto 6

7 Onko yritys rahantekokone vai yhteiskunnassa toimiva ihmisyhteisö? Erään näkemyksen mukaan yritys on vastuussa vain omistajilleen ja sen tehtävä on vain tuottaa heille rahaa. Missä vaiheessa yrityksestä tulee niin itseriittoinen, ettei sen enää katso olevansa velkaa yhteiskunnalle ja muille kanssatoimijoilleen? Yritys tuskin olisi päässyt alkuun ilman yhteiskunnalta saamaansa tukea, infrastruktuuria, koulutettua työvoimaa, maksukykyisiä asiakkaita jne. Ihmiset tekevät yrityksen eläväksi yhteisöksi, joka on voimakkaasti keskinäisessä riippuvuussuhteessa yhteiskuntaan ja vastuussa toimintansa vaikutuksista. 7

8 Entäs jos Työttömyys maksoi Suomen valtiolle 1990-luvulla n. 5 mrd. euroa/ vuosi 2000-luvun alussa noin 3 mrd. euroa/ vuosi = yhteensä noin 60 mrd. euroa. 60 mrd. euroa = 1/3 yli Suomen valtion vuosibudjetin (45 mrd. e) ja noin 25 % viime vuoden BKT:sta. Nokian liikevaihto vuonna 2007 oli 51 mrd. e luvun alkupuolella sen kontribuutio valtiontaloudelle yhteisöveroina ja työntekijöiden maksamina tuloveroina oli noin 50 % työttömyyden aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle. Mistä nyt uusi Nokia? 8

9 Suomalainen innovaatiojärjestelmä tapiola.fi Julkinen sektori Politiikan tekijät Hallitus Eduskunta Tiede- ja tekniikkaneuvosto Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Muut ministeriöt Rahoittajat Suomen Akatemia TEKES Sitra Toimijat Yliopistot Teknilliset korkeakoulut Tutkimuslaitokset Yksityissektori Liikeyritykset Tutkimuslaitokset Rahastot ja säätiöt Teolliset ja akateemiset yhteisöt 9

10 Sidosryhmien tarpeisiin vastuullisia ratkaisuja - suomalaisia innovaatioita - AIV-rehu - Ksylitoli-makeutusaine - Biohajoavat istukkeet luunmurtumien hoitoon - Sykemittari - Matkapuhelintekniikan keksinnöt - Linux-käyttöjärjestelmä - Kolesterolia vähentävä margariini - Mikä on seuraava suuri suomalaiskeksintö? 10

11 Yhteiskuntavastuun mahdollisuudet 11

12 Mitä on yhteiskuntavastuu? Yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa toiminnan ei-toivottujen vaikutusten tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi ja toiminnan positiivisten vaikutusten maksimoimiseksi. Juuret YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomission Yhteinen tulevaisuutemme raportissa (80-luvun lopulla): taloudellinen kehitys ei ole mahdollista ilman sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Kestävä kehitys = kehitystä, joka tyydyttää ihmisten nykyiset tarpeet ilman, että vaarannetaan tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. 12

13 Työ- ja elinkeinoministeriön kanta yhteiskuntavastuuseen 2008: -Yritysten kestävä kilpailukyky perustuu kannattavaan toimintaan ja ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten ymmärtämiseen ja huomioonottamiseen. - Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta vahvistaa kansallista ja kansainvälistä yhteiskuntavastuupolitiikkaa sekä yritysten taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia toiminta- ja tuotantotapoja. - Vain toimintaan pysyvästi integroidut vastuulliset toiminta- ja tuotantotavat tukevat yritysten kilpailukykyä ja parantavat työelämän laatua. 13

14 Yhteiskuntavastuu on hyvää johtamista Yritystoiminnan riskit eivät liity pelkästään talouteen. Riskit koostuvat syy-seurausketjuista, joihin kuuluvat myös toiminnan ei-toivottujen vaikutusten hallinta. Toiminnan tahattomat vaikutukset tulevat usein yllätyksenä, ellei niitä aktiivisesti johdeta ja seurata. Siksi tarvitaan yhteiskuntavastuun raportointia. Raportoinnin kansainväliset indikaattorit kiinnittävät yritysjohdon huomion hiipiviin riskeihin jo ennen kuin ne pääsevät yllättämään. Siten raportointi parantaa suunnitelmallisuutta

15 Raportointivaatimukset tiukentuvat Ranska: (Laki 2002) Julkisesti noteerattujen yhtiöiden raportoitava ympäristö- ja sosiaalisen vastuun asiat toimintakertomuksessa Tanska, Ruotsi, Alankomaat: ympäristöraportointi lakisääteistä 1999 alkaen, jos ympäristölupa. Ruotsissa valtionyhtiöiltä kestävän kehityksen raportointi Iso-Britannia: ympäristöraportoinnin ohjeet 2001, tulossa pakolliseksi Eläkerahastojen raportoitava sosiaalinen vastuu, ympäristöasiat ja eettisyys. (Lähde: TEMin selvitys, Jutila 2008) 15

16 Kansalaiset haluavat tietää, kuinka hyvin yritykset hoitavat yhteiskuntavastuunsa (Radar 2008) Miten tärkeää on tietää, kuinka hyvin yritys huolehtii yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta 5 Erittäin tärkeää 4 3 Ei osaa sanoa 2 1 Ei lainkaan tärkeää Reilulle viidennekselle vastaajista on erittäin tärkeää tietää, kuinka hyvin yritys huolehtii yhteiskunnallisesta vastuustaan. Vain harva pitää tietoa merkityksettömänä. Tulos on sama kuin vuosi sitten Yritykset ja yhteiskuntavastuu

17 Hyvä maine on pääomaa Yrityksellä on muitakin velvoitteita kuin voiton maksimointi. Pelkkä lakien noudattaminen tai verojen maksaminen ei vielä ole vastuullista. Yrityksen pitää tunnistaa sekä suorat että välilliset vaikutukset toimintaympäristöönsä ja kantaa niistä vastuunsa. Näin syntyy myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Itsekkyyteen ei ole varaa. On ajateltava myös muita ja nähtävä kokonaisuuksia. Elämme ihmisten maailmassa, emme virtuaalitodellisuudessa. Kun ymmärtää sidosryhmien tarpeet, osaa ennakoida tulevaa ja tuottaa innovaatioita. 17

18 Mitä hyötyä vastuullisuudesta? Kansainvälinen tutkimus yritysjohtajien näkemyksistä: Runsaat puolet haastatelluista arvioi vastuullisuuden hyötyjen ylittävän kehittämisen kulut. Vastuullinen toimintatapa auttaa -vähentämään erityisesti energiakuluja - löytämään uusia markkina-alueita - parantamaan yrityksen mainetta. (Lähde: The Economist, helmikuu 2008) 18

19 Vastuullisuus asiakkaita ja työntekijöitä kohtaan on tutkimusten mukaan kannattavinta Sidosryhmät, joihin vastuullisuus kohdistuu: Vastuullisuus työntekijöitä ja asiakkaita kohtaan vaikutti suoraan taloudelliseen menestykseen, mutta paikallisyhteisö tai ympäristö ei. (Berman et al. 1999) (Hillman ja Keim 2001) Jos vastuullisuudesta koituva hyöty kohdistuu sidosryhmään, jolla on markkinatransaktiota yrityksen kanssa (= asiakkaat ja työntekijät), vastuullisuustoimet ovat kannattavimpia. (Lankoski 2007) 19 (Lähde: TEMin selvitys, Lankoski 2008)

20 Yhteisöllisyys rakentaa tulevaisuutta 20

21 Yhteisöllisyydestä lisäarvoa - Iloitkaamme suomalaistaustaisten yritysten menestyksestä maailmalla. Kansainväliset pörssiyhtiöt eivät kuitenkaan sitoudu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. - Suomalaisen yhteiskunnan rattaiden pyörittämisestä ja suomalaisten hyvinvoinnista vastaa suomalainen elinkeinoelämä. - Tulevaisuus on meidän itsemme rakennettava, mutta kenties uusin eväin. Millaista osaamista yhteiskunta nyt tarvitsee? Mitä uutta osaamista kukin meistä voi tarjota? Miten loisimme menestystä yhdessä niin, että kaikki hyötyvät? 21

22 Yhteisöllisyys muuttaa muotoaan Perhe- tai kyläkeskeinen yhteisöllisyys väistyy, tilalle virtuaaliyhteisöllisyys, verkostoituminen (Facebook, Wikipedia, MySpace) Perinteiset arvot ovat silti vahvat: välittäminen, huolenpito ja solidaarisuus Yksilöllisessä yhteisöllisyydessä panostetaan asioihin, jotka kiinnostavat kylliksi. Yhteisöllisyys luo vastuuntuntoa yhteisistä asioista, yhteisestä hyvästä Tulevaisuus ja menestys myös elintarvikesektorilla voidaan ehkä rakentaa yhteisöllisyyden varaan. 22

23 Luottamusta ja luotettavuutta Luotettavuuteen perustuvien yhteisten arvojen avulla suomalaiset ovat tähän asti kyenneet sopeutumaan maailman valtavirtoihin. Myös yritystoiminta tarvitsee riskiensä hallitsemiseksi vakautta ja ennustettavuutta. Mitä vaikeampi aika, sitä enemmän yrityksen onnistuminen riippuu hyvistä ihmisistä. Menestys ja luovuus edellyttävät tuloksentekijöiltä sitoutumista, sitoutuminen edellyttää luottamusta. Luottamuksen varassa ihmiset uskaltavat lähteä mukaan muutosten vaatimaan riskinottoon. 23

24 Yhteenvedoksi: Talouden pitää olla kunnossa, mutta ei ihmisten tai ympäristön kustannuksella. Sosiaalinen vastuu ei tarkoita sosialismia, vaan ihmisyyden arvostamista tuloksentekijöissä. Vastuu ympäristöstä koskee meitä jokaista, jotka haluamme säilyttää kunnollisen elinympäristön myös lapsenlapsillemme. Yhteiskuntavastuun tulee olla osa suomalaisuutta ja tulevaisuutta. 24