Liite 11. Tärinäselvitys
|
|
- Juha-Pekka Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tärinäselvitys
2 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 1 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 2 1 TÄRINÄ 1.1 Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät Tärinän leviämisen arviointimenetelmä Arviointimenetelmän tarkoituksena on laskennallisin menetelmin arvioida junakaluston, niiden akselipainojen ja ajonopeuksien vaikutukset ympäristöön leviävään tärinään nykyisessä (VE0) ja ennustetilanteessa (VE1). VE0+ on nopeuden ja akselipainojen nostamisen myötä verrattavissa tärinän leviämisen kannalta VE1:een, eikä tätä vaihtoehtoa ole tarkasteltu erikseen. Arviointimenetelmällä kohdennetaan tärinäriskialueiden sijainti ja laajuus sekä tärinälle altistuvien rakennusten ja asukkaiden määrät tarkastelutilanteissa. Tärinän syntyminen, leviäminen maapohjassa ja siirtyminen rakennuksiin on monimutkainen kokonaisuus. Verrattuna melun leviämismalleihin, tärinän leviämisen arviointiin sisältyy merkittävä määrä epävarmuustekijöitä eikä kaikkia leviämiseen vaikuttavia olennaisiakaan tekijöitä yleensä paikallisesti tunneta. Tärinän leviämisen arviointimenetelmät ovat siten edelleen kehityksen alaisia. Tärinän leviämistä radasta ympäröivään maapohjaan ja rakennuksissa kehittyvää, ihmisen kokemaa tärinää on tässä selvityksessä arvioitu mallilla, joka pohjautuu osin kokemusperäiseen nk. muunnettuun Madshusin (Madshus et. al 1996) malliin. Kokemusperäiseen malliin on lisätty junan akselipainojakautuman ja junanopeuden vaikutus siten, että mallilla voidaan huomioida ratapenkereen ja radan alapuolisen maapohjan dynaaminen käyttäytyminen: radan värähtelyn ominaismuodot alle 80 Hz taajuusalueella. Tärinän leviämisessä on huomioitu tärinän eri taajuisten komponenttien erilainen leviäminen ja vaimeneminen maapohjassa. Rakennusalueen maapohjaan saapuva tärinä muodostaa merkittävimmän riskin asumismukavuuden suhteen, jos tärinän energiasisällöstä merkittävä osuus osuu jonkun rakennuksen alimman ominaismuodon alueelle. Tällöin seurauksena voi olla koko rakennuksen - yleensä vaakasuuntainen - taikka sen olennaisen osan tärkeimpänä lattioiden resonanssi. Resonanssissa rakenneosien siirtymät voivat kasvaa monikertaisiksi maassa vaikuttavan tärinän siirtymiin verrattuna. Arviointimenetelmässä on käytetty maapohjasta rakennukseen alaosiin siirtyvän tärinän ja rakennuksessa vahvistuvan tärinän arvioinnissa kokemusperäisiä, rakennustyyppikohtaisia arvoja. Arvot on poimittu sekä Suomessa tehdyissä että kansainvälisistä tutkimuksista. Rakennusten tiedot on saatu Rakennus- ja huoneistorekisteristeristä (RHR). Tarkastelut on tehty paikkatietoanalyysinä, jossa on tarkasteltu rakennusten ominaisuuksia sekä rakennusten etäisyyttä radasta. Olennaiset rakennusten ominaisuudet ovat kerrosluku ja rakennusrungon materiaali. Käytetyssä mallissa ensisijaisina muuttujina ovat: pengerpaksuus maaperä radan alueella: maakerrosten jäykkyydet ja paksuudet. Nämä on arvioitu rata-alueen kairauksista. Imatra-Imatrankoski välillä, josta kairauksia ei ole käytettävissä, maapohja on arvioitu maaperäkartoista edustavien junien akselipainot, telivälit sekä ajonopeudet rakennusten käyttötarkoitus, kerrosluku, rakennusrungon materiaali sekä etäisyys raiteesta Rakennustietokanta Rakennustietokannasta on laskennassa hyödynnetty rakennuksen sijainti, käyttötarkoitus, kerrosten lukumäärä, rakennusmateriaali ja asukasmäärä. Rakennukset on jaettu niiden käyttötarkoituksen mukaan neljään eri kategoriaan: asuinrakennuksiin, joihin sisältyy asuntojen lisäksi hoito- ja oppilaitokset, kokoontumis- ja toimistokäyttöön tarkoitetuttuihin rakennuksiin sekä muihin rakennuksiin, joihin sisältyy varasto-, talous- sekä muut ei asutuskäyttöön tarkoitetut rakennukset. Rakennuksille on määritetty niiden käyttötarkoituksen mukaisen tärinän heilahdusnopeuden tunnusluvun suositusarvot. Arvot perustuvat VTT:n suosituksiin [Talja, A., 2004] asuinrakennusten osalta. Muiden rakennusten osalta on suoritusarvoista interpoloitu siten, että rakennuksissa, joissa tärinää ei juurikaan voida pitää ihmisen viihtyvyyden kannalta haitallisena, suositusarvo vastaa heilahdusnopeuden resultantin huippuarvoa, jossa vauriot voivat muodostua mahdollisiksi v max = 3 mm/s. Tärinän heilahdusnopeuden tunnusluku v w,95 [mm/s] oletetaan tehdyssä arviointimenettelyssä vastaavan likimäärin puolta heilahdusnopeuden maksimiarvosta, eli:v w,95 [mm/s] v max /2 [mm/s]. Tärinän arviointi ulotettiin rakennuksiin, jotka sijaitsevat enintään 500 metrin etäisyydellä radasta. Tässä tarkastelukannassa on yhteensä 9727 rakennusta taulukon 1 mukaisesti käyttötarkoituksen osalta jakautuen. Taulukkoon 1 on esitetty käyttötarkoituksen mukaiset sovellettavat heilahdusnopeuden tunnusluvut. Taulukko 1. Tarkastellut rakennukset luokiteltuna käyttötarkoituksen mukaan sekä raja-arvona sovellettu heilahdusnopeuden tunnusluku v w,95. v w,95 [mm/s] Rakennuksen käyttötarkoitus 011 Erillinen pientalo: yhden asunnon talot Erillinen pientalo: kahden asunnon talot Muut asuinkerrostalot Rivitalot Erillinen pientalo: muut erilliset pientalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Luhtitalot Lasten päiväkodit Kirkot, kappelit, luostarit ja rukoushuoneet Asuntolat yms Muut asuntolarakennukset Terveyskeskukset Lasten- ja koulukodit Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset Hotellit yms Muut sairaalat Vanhainkodit Muut huoltolaitosrakennukset Terveydenhuollon erityislaitokset Muut terveydenhuoltorakennukset Kehitysvammaisten hoitolaitokset Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot Kirjastot ja arkistot Toimistorakennukset Muut liikenteen rakennukset 31 Lkm Tärinäselvitys (1/6)
3 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 3 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset Tietoliikenteen rakennukset Seura- ja kerhorakennukset yms Paloasemat Seurakuntatalot Muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset Ammatillisten oppilaitosten rakennukset Teollisuus- ja pienteollisuustalot Muut myymälärakennukset Teollisuushallit Saunarakennukset Muut teollisuuden tuotantorakennukset Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset Yhdyskuntatekniikan rakennukset Myymälähallit Kasvihuoneet Muut urheilu- ja kuntoilurakennukset Ravintolat yms Muut kokoontumisrakennukset Jäähallit Uimahallit Monitoimihallit ja muut urheiluhallit Turkistarhat Talousrakennukset Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset Teollisuusvarastot Muut varastorakennukset Muualla luokittelemattomat rakennukset Voimalaitosrakennukset Kauppavarastot Viljankuivaamot ja viljan säilytysrakennukset Muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset Navetat, sikalat, kanalat yms Rautatie- ja linja-autoasemat, lento- ja satamaterminaalit Väestönsuojat Pysäköintitalot 1 Rakenteiden vaurioitumisriski on huomioitu em. rakennuksille määritetyissä suositusarvoissa. Pohjasuhteet Tiedot maapohjasta on arviointia varten saatu aikaisemmista radan pohjatutkimuksista sekä maaperäkartoista. Pohjatutkimuksia (kairauksia, näytteitä) ei ollut saatavilla koko selvitysalueen laajuudelta. Kairaustiedot välillä Luumäki Imatra olivat paikoitellen puut- teellisia ja puuttuivat kokonaan Mansikkakosken sillan itäpuolelta Venäjän rajalle saakka (Imatrankoski). Maaperäkartoissa on esitetty maan pintakerroksen (2 metriin asti) maalaji. Arviointia varten syvemmät maakerroksen arvioitiin maastomuotojen ja geologisten yleispiirteiden avulla subjektiivisesti. Laskennassa käytetyt junatyypit Tärinän leviämisen arvioinnissa on käytetty seuraavia junatyyppejä: Taulukko 2 Arvioinnissa käytetyt, kuvaavat junatyypit. Junatyyppi Veturi Vaunut akselimassa (tonnia) Nykyliikenne Matkustajajuna Sr2 Kaksikerroksiset matkustajavaunut Nopeus, tavanomainen, km/h Matkustajajuna Pendolino Tavarajuna, kotimaiset vaunut Tavarajuna, itäisen yhdysliikenteen kalusto Tulevaisuuden (v. 2030) liikenne Nopeus maksimi, km/h Sr2 Simn-t 22.5t Sr2 Vok -24t Matkustajajuna Sr2 Yksikerroksiset matkustajavaunut Matkustajajuna Pendolino 200 Tavarajuna, kotimaiset vaunut Tavarajuna, itäisen yhdysliikenteen kalusto Sr2 Simn-t 25 t Sr2 Öljyvaunu (4 teliä a 2 akselia 22 t) Maksimi kokonaismassa, tonnia Ennusteliikenteen junatyypit ja niille määritetyt arvot ovat varautumista tulevaisuuteen eikä niiden toteutumisesta ole luonnollisestikaan täyttä varmuutta. Ennustetilanteen liikennearvioissa on pyritty mallintamaan tärinän leviäminen maksimitilanteessa. Henkilöjunien (IC2, Pendolino ja IC1) nopeuksina niin nyky- kuin ennustetilanteessakin on käytetty niille esitettyjä maksiminopeuksia, jotka vaihtelevat rataosasta riippuen km/h. Laskennassa käytetyt raskaiden junien nopeudet vaihtelevat koko rataosuudelle nykytilanteen kotimaisista tavaravaunuista koostuvan tavarajunan 90 km/h maksiminopeudesta ennustetilanteen itäisen yhdysliikenteen kaluston tavaravaunuista koostuvan tavarajunan maksiminopeuteen 70 km/h. Laskennassa ei ole huomioitu paikallisia nopeusrajoituksia. Raskaille junille laskennoissa käytetty maksiminopeus tuottaa suurimmat tärinän arvot. Laskentamallia on kalibroitu kolmessa kohteessa. Mallin kalibrointiin on käytetty Lappeenrannassa (Kiiskimäki) aiemmin tehtyä tärinämittausta sekä kahdessa vastaavissa pohjaolosuhteissa mitattua muuta kohdetta. Laskentamallin tuloksia on lisäksi verrattu asukkailta saatuihin palautteisiin. Palautteiden ja mallin antamien tuloksien välillä ei esiintynyt ristiriitoja. Tärinäselvitys (2/6)
4 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 5 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 6 Lähtötiedot ja arviointiin liittyvät epävarmuustekijät Laskentamallia on kalibroitu kolmessa kohteessa. Mallin kalibrointiin on käytetty Lappeenrannassa (Kiiskimäki) aiemmin tehtyä tärinämittausta sekä kahdessa vastaavissa pohjaolosuhteissa mitattua muuta kohdetta. Tärinän laskennalliseen arviointiin ei ole vakiintunutta menetelmää. Tärinälaskelmien epävarmuus on huomattavasti suurempi kuin esim. melulaskelmien, koska tärinään vaikuttaa suuri joukko vaikeasti arvioitavia tekijöitä. Merkittävimmät epävarmuudet johtuvat tavarajunakaluston suuresta vaihtelusta, niiden jousituksista ja pyörästöistä maapohjan vaihtelusta tärinän leviämisalueella ja rakennusten perustamisalueella tärinän välittymistapaeroista maapohjasta rakennukseen eri tavalla perustetuilla rakennuksilla sekä lattiarakenteiden ja rakennusten runkorakenteiden värähtelytapaeroista, johtuen erilaisista rakennustyypeistä, käytetyistä materiaaleista sekä jännemitoista liikenne-ennusteista, jotka ovat varautumista tulevaisuuteen eikä niiden toteutumisesta ole varmuutta. Tärinän leviämiseen vaikuttaa oleellisesti maapohjasuhteet rata-alueen ulkopuolella ja erityisesti rakennusten perustamisalueella. Rata-alueen ulkopuolelta maaperäominaisuustietoja ei ole ollut käytettävissä, joten maapohjan muuttuessa verrattuna ratalinjalla vallitsevaan, malli tuottaa virheellisen ennusteen. Rakennuksella itsellään on merkittävä vaikutus tärinän rakennuksessa koettavaan tärinään. Riittämättömästi jäykistetyillä, puurunkoisilla ja kaksikerroksisilla rakennuksilla tärinä voi aikaansaada rakennuksen värähtelyä vaakasuuntaan. Maassa vaikuttava tärinä voi vahvistua yksittäistapauksissa monikertaiseksi mm. toisen kerroksen lattiaan siirtyessään. Syynä vahvistumiseen voi olla rakennuksen vaakasuuntainen resonoiminen. Värähtelyherkkiä tyypillisesti ovat muun muassa nk. rintamamiestalot. Jännemitoiltaan pitkät ja joustavat lattiarakenteet vahvistavat vastaavasti pystysuuntaista värähtelyä resonoidessaan. Tärinämallilla lasketun tärinän leviämisen ennusteessa virhetaso arvioidaan olevan edellä luetelluista syistä luokkaa %. Värähtelyriskin arviointia tulee epävarmuustekijöistä johtuen tarvittaessa tarkentaa aluekohtaisesti, mikäli arvioiduille riskialueille sijoitetaan uutta rakennuskantaa. Tarkentaminen voidaan tehdä alueellisin tärinänmittauksin. Arviossa voidaan tällöin huomioida suunniteltujen rakennusten ominaisuudet. Tarkempi kohdekohtainen arviointi on erityisen tärkeää kaavoitettaessa tai rakennettaessa radan läheisyyteen, mitä myös maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. 1.2 Tärinän luonne ja syntytapa Tärinä ympäristöhaittana on suuruudeltaan vaikeasti arvioitavissa, koska tärinän suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Tärinän leviämisen arviointi on merkittävästi monimutkaisempi kokonaisuus kuin esimerkiksi melun leviämisen ennakointi. Tärinän rakennuksissa koettavaan suuruuteen vaikuttaa tärinän syntyminen, leviäminen maassa sekä välittyminen rakennukseen ja vaikutukset rakennuksessa. Junaliikenteen aikaansaaman ympäristötärinän syntymiseen vaikuttaa junan paino (kokonaismassa, akselipaino, junayhdistelmän raskaan osuuden massa), junan nopeus, radan kunto- ja geometria sekä radan ja ratapenkereen rakenne. Radan rakenteessa myös radan päällysrakenteen epätasainen painuminen akselien alla synnyttää paikallisesti tärinähaittoja. Erityisesti ympäristötärinän syntymiseen vaikuttaa ratapenkereen alapuolisen maapohjan pehmeys ja radan perustamistapa. Tärinän leviämiseen vaikuttavat ennen kaikkea radan ympäristön maapohjasuhteet - maapohjan pehmeys, kerrosten paksuus sekä niiden vaihtelut mm. kerrospintojen vinoudet, pohjavedenpinnan sijainti, maan kosteus jne. Tärinän välittymiseen maapohjasta rakennukseen vaikuttaa maapohjassa etenevän tärinän suuruus ja taajuus, maapohjan ominaisuudet perustamisalueella, perustamistapa, rakennuksen kellarillisuus, rakennuksen ja rakennusosien vaaka- ja pystysuuntaiset jäykkyydet - materiaalit ja jännemitat. Rakennuksen yksityiskohtienkin ominaisuuksilla on vielä tärinän ilmentymiseen vaikutusta. Kuvassa 1 on esitetty tärinän leviämiseen ja välittymiseen liittyviä asioita. Kuva 1 Tärinän suositusarvot Tärinän osalta häiriön kohtuullisuuden tulkinnassa ongelmana on se, että Suomessa ei ole ollut liikennetärinää koskevaa ohjeistusta, joten liikennetärinöistä aiheutuvat haitat tunnetaan huonosti eikä niitä pystytä useinkaan riittävästi ennakoimaan. Laeissa ja asetuksissa (esim. ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelma B3, 2004) velvoitetaan kuitenkin ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon, mutta varsinaisia tärinän raja-arvoja niissä ei esitetä. Tärinää arvioidaan yleensä heilahdusnopeuden suuruutena. Eräissä tapauksissa raja- ja suositusarvoja esitetään myös heilahduskiihtyvyytenä. Tärinää ilmaistaan heilahdusnopeuden huippuarvona v max, tehollisarvona v rms, ihmisen tuntoaistimuksensuhteen taajuuspainotettuna tehollisarvona v w ja tilastollisena heilahdusnopeuden tunnuslukuna (tilastollinen, ihmisen tuntoaistimuksen suhteen taajuuspainotettu tehollisarvo) v w,95. Huippuarvoa käytetään rakennusten, rakenteiden ja laitteiden tärinäkestävyyden arvioinnissa. Tehollisarvoa ja taajuuspainotettuja tehollisarvoja käytetään ihmisen viihtyvyyttä ja tärinähaittaa arvioitaessa. Eri tärinäsuureita on havainnollistettu seuraavassa kuvasarjassa 2. Tärinäselvitys (3/6)
5 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 7 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 8 Kuva 2. Tärinän leviämisessä käytettäviä suureita. Värähtelynopeus Värähtelynopeus Painotuskerroin W v Tehollisarvo 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Aika Aika v max v rms Taajuus [Hz] v w Heilahdusnopeuden huippuarvo v max [mm/s] Mitatun värähtelysignaalin itseisarvoltaan suurin arvo. Vakioamplitudisella värähtelyllä huippuarvo on sama kuin värähtelyn amplitudi. Heilahdusnopeuden tehollisarvo vrms [mm/s] Mitatun värähtelysignaalin v(t) tehollisarvo ajanhetkellä t0 on 1 t vrms( t0) v t dt t 0, jossa aikaikkunan pituus on 1 sekunti. Vakioamplitudisella värähtelyllä, kun T << v rms v max / 2. Heilahdusnopeuden taajuuspainotus Wv (f) [-] Mitatun signaalin eri värähtelykomponentit tehdään ihmisen herkkyyden suhteen samanarvoisiksi painottamalla värähtely-komponentteja taajuudesta riippuvalla painotuskertoimella. Painotettu heilahdusnopeuden tehollisarvo vw [mm/s] Taajuuspainotetusta värähtelysignaalista vw(t) määritetty suurin tehollisarvo. 1.3 Tärinän leviäminen ja riskiluokat Tarkasteltavalla alueella rata sijaitsee valtaosin karkearakeisella ja kantavalla maapohjalla, jossa tärinän syntyminen ja leviäminen on pehmeikköjä vähäisempää. Tarkasteltavalla rataosuudella on pehmeikköalueita ainoastaan satunnaisesti ja pääosin niillä ei ole asutusta radan välittömässä läheisyydessä. Kohteet, joissa pehmeät maakerrokset ulottuvat lähelle rataa lievemuodostumina, arvioidaan kuuluvan tärinän leviämisen kannalta riskiryhmiin. Lievemuodostuma on geologinen rakenne, jossa pehmeät maakerrokset voivat ulottua karkearakeisten maakerrosten alle ja tärinä leviää etäämmälle kuin pelkästään pintamaan perusteella on arvioitavissa. Luumäki Imatra tavara - Imatrankoskiraja välillä lievemuodostumat, jotka ulottuvat ratalinjaan asti ovat harvinaisia ja paikallisia. Yleensä tällöinkin ratapenger ja sen alla olevat karkearakeiset kerrokset ovat niin paksuja, että ympäristötärinä ulottuu haitallisena vain lähialueille. Itäisen yhdysliikenteen kalustossa nk. lovipyörät ovat varsin yleisiä. Lovipyöristä aiheutuu korkeataajuinen värähtelypulssi, joka vaimenee korkean taajuutensa johdosta varsin nopeasti arviolta metrin matkalla radasta. Tämän etäisyyden sisäpuolella lovipyöräisyys saattaa lisätä tärinän suuruutta % malleilla arvioituun nähden. Suurin haittavaikutus syntyy kuitenkin siitä, että lovipyöräisten vaunujen ohittaessa kohteen tärinän kokemiseen yhdistyy häiritsevän äänen kokemus, mikä vahvistaa tärinäkokemusta ilman, että varsinaisesti mitattavissa oleva tärinä lisääntyy. Tärinän ongelmakohteiden rakennukset ja asukkaat on jaettu tärinän suositustunnusluvun (rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan v w,95 = 0.6, 0.9, 1.2 tai 1.5 mm/s) ja tärinähaitan epämiellyttävyyden mukaisesti seuraaviin riskiluokkiin: Riskiluokka 1, harvoin toistuva tärinä. Tärinän ennustearvo rakennuksessa on % suositellusta tärinän tunnusluvusta. Riskiluokka 2, usein toistuva tärinä. Tärinän ennustearvo rakennuksessa on % suositellusta tärinän tunnusluvusta Riskiluokka 3, epämiellyttävänä koettu tärinä. Tärinän ennustearvo rakennuksessa on yli 125 % suositellusta tärinän tunnusluvusta 1.4 Tärinän riskialueet laskennan perusteella Vaihtoehto 0 (VE0) Laskennan tuloksena on koostettu riskiluokittain merkittävimmät kohteet, joissa tärinä vaikuttaa ihmisen viihtyvyyteen. Merkitsevyys on arvioitu tärinälle altistuvien ihmisten lukumäärän ja riskiluokkien perusteella kohteittain. Taulukossa 3 esitetty nykytila (VE 0) vastaa nykyisen ratalinjauksen mukaista arvioitua rakennusten sekä asukkaiden lukumäärää, kun myös tavarajunakalusto säilyy nykyisen kaltaisena. Asukkaiden lukumäärä on laskettu rakennustietokannasta. Aika Painotettu tehollisarvo v w v w,95 Heilahdusnopeuden tunnusluku vw,95 [mm/s] Painotetun värähtelyn vw tilastollinen maksimi. 95 %:ssa tapauksista tärinä pysyy tämän rajan alapuolella: Arvo perustuu yhden viikon ajalta 15 merkitsevimmästä ajoneuvosta mitattuun värähtelyyn. Eri ajoneuvot Tärinäselvitys (4/6)
6 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 9 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 10 Taulukko 3 Selvitysalueen nykytilanteen merkittävät tärinäriskialueet ja niille sijoittuvat rakennukset sekä asukkaat alue/ kunta Riskiluokka 1, harvoin toistuva tärinä. Rakennuksia/asukkaita Riskiluokka 2, usein toistuva tärinä. Rakennuksia/asukkaita Riskiluokka 3, epämiellyttävänä koettu tärinä. Rakennuksia/asukkaita Nurmela, Luumäki 3/6 2/0 5/6 Saunaniemi, Luumäki 1/0 1/0 Toikkala, Luumäki 2/4 2/4 Lappeen- Kuusela, ranta yht. Mäntylän sairaala, Lappeenranta 3/11 1/2 4/13 1/0 1/0 Mattila, Lappeenranta 3/2 3/2 Tykki, Lappeenranta 2/3 2/3 Tirilä, Lappeenranta 2/3 2/3 Lauritsala, Lappeenranta 4/6 4/6 Hakali, Lappeenranta 1/0 1/0 Kuusisto, Joutseno 3/2 3/1 6/3 Korvenkylä, Joutseno 8/27 8/27 Imatrankoski, Imatra 2/6 2/6 Kupari (Rajapatsas), Imatra 6/21 6/21 Nykytilanteessa valtaosa tärinälle altistuvista rakennuksista ja asukkaista sijoittuu tärinäluokkaan 1, jossa epämiellyttävänä koettavaa tärinää on arvioitu ilmenevän satunnaisesti. Tärinähaitan todennäköisyyden ja epämiellyttävyyden kannalta merkittävimmät kohteet nykytilanteessa ovat Lappeenrannassa Kuuselan asuinalue, Joutsenossa Kuusiston ja Korvenkylän asuinalueet sekä Imatralla Kuparin asuinalue. Vaihtoehto 1 (VE1) Vaihtoehdossa 1 (VE 1) on huomioitu tavarajunien kasvaminen nykyisestä kaksitelisestä (neljä akselia/vaunu) 24 tonnin akselikuormasta kaksiteliseen 25 tonnin akselikuormaan ja neliteliseen (kahdeksan akselia/vaunu) 22 tonnin akselikuormaan. Raskaimpien junien massa on oletettu kasvavan tasosta 2500 tonnia tasoon 6000 tonnia. Taulukossa 4 esitetty tilanne vastaa vaihtoehdossa 1 tärinälle altistuvien rakennusten sekä asukkaiden arvioitua lukumäärää ennustevuonna Taulukko 4 Selvitysalueen merkittävät tärinäriskialueet ja niille sijoittuvat rakennukset sekä asukkaat vaihtoehdossa 1 Toikkala, Luumäki 1/0 1/4 2/4 Kankaanranta, Lappeenranta 2/0 2/0 Laihanen, Lappeenranta 1/0 1/0 Mäntylä, Lappeenranta 2/6 2/6 alue / kunta Riskiluokka 1 Riskiluokka 2 Riskiluokka 3 Yht. Kuusela, Lappeenranta 18/36 10/29 28/65 2/0 1/0 3/0 Mattila, Lappeenranta 3/7 7/36 10/43 Tykki, Lappeenranta 4/14 2/3 6/17 Lappeen- Harapainen, ranta Mäntylän sairaala, Lappeenranta 1/36 1/36 Tirilä, Lappeenranta 13/93 2/3 15/96 Lauritsala, Lappeenranta 1/1 4/6 5/7 Hakali, Lappeenranta 4/3 1/0 5/3 Pontus, Lappeenranta 1/28 1/28 Kiiskimäki, Lappeenranta 2/4 2/3 4/7 Kuusisto, Joutseno 2/9!/2 6/3 9/14 Hongisto, Joutseno 1/1 1/1 Joutseno kk. 5/3 5/3 Korvenkylä, Joutseno 7/22 12/31 19/53 Korvenkanta, Imatra 3/5 3/5 Ritikankoski, Imatra ¼ 1/4 Sotkulampi, Imatra 1/3 1/3 Imatrankoski, Imatra 2/6 2/6 Kupari Imatra (Rajapatsas), ½ 7/24 8/26 Ennustetilanteessa (VE1) 1 tärinän riskiluokkaan 1 sijoittuvien rakennuksien ja asukkaiden määrä kasvaa suhteessa nykytilanteeseen. Ennustetilanteessa tärinäluokkaan 2, usein toistuva tärinä, sijoittuu huomattavasti enemmän rakennuksia ja asukkaita kun nykytilanteessa. Tärinähaitan todennäköisyyden ja epämiellyttävyyden kannalta merkittävimmät kohteet ennustetilanteessa ovat Lappeenrannassa Kuuselan, Mattilan ja Tirilän asuinalue, Joutsenossa Kuusiston ja Korvenkylän asuinalueet sekä Imatralla Kuparin asuinalue (Rajapatsas). 1.5 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Lisäraiteen rakentamisvaiheessa työkoneiden käyttö, materiaalikuljetukset ja maankaivutyöt aiheuttavat ympäristölle ja ihmisille ylimääräistä haittaa tärinän muodossa. Rakentamisen aikaisia haittojen voidaan todentaa ja seurata tärinämittauksin sen hetkisessä rakennuskohteessa. Lisäksi tärinän aiheuttamia haittoja voidaan ennaltaehkäistä tiedottamalla mahdollisista häiriötapauksista riittävän ajoissa. Rakentamisen aikaisesta tilapäisestä toiminnasta, josta saattaa aiheutua erityisen häiritsevää tärinää, tulee tehdä ilmoitus ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan. Ilmoitus tehdään siihen kuntaan, jonka alueella toiminta tapahtuu tai jos toiminta tapahtuu usean kunnan alueella, ilmoitus tehdään sille alueelliselle ympäristökeskukselle, jonka alueella toiminta pääasiassa tapahtuu. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksen pohjalta asianomainen kunta tekee viranomaispäätöksen, jossa tärinää tuottavalle toiminnalle asetetaan ehdot, esimerkiksi rajoitukset toimintaaikaan, mahdollisesti ohjearvot ja velvoite asukkaille tiedottamisesta. Tärinäselvitys (5/6)
7 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava 11 Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava Tärinähaittojen ehkäisy ja lieventäminen Tärinän syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa radan alla ja vierellä mahdollisesti tehtävät parantamistoimenpiteet. Radan tasaisuuden ja vakavuuden ylläpitämiseen tähtäävät toimenpiteet pääsääntöisesti pienentävät myös ympäristöön leviävää tärinää. Radan läheisyyden rakennuksille ja ihmisille tärinästä aiheutuva haitta on vain paikoin häiritsevä. Ongelmakohteissa haitta-alueella rakennuksia on useimmiten vain muutamia, jolloin rataan kohdistettavat tärinän pienentämistoimenpiteet eivät yleensä ole teknistaloudellisesti mielekkäitä. Kohteen pohjasuhteista johtuen (tiiviit taikka osin lujat maakerrokset) tärinän pienentämistoimenpiteinä tulevat kysymykseen vain radan perustaminen paaluille (2 3 M /km) taikka ponttiseinän käyttö (n M /km/suojattava puoli). Kohteita, joissa rakennuskannan tiheys radan varrella on suurehko ja joissa toimenpiteiden yksityiskohtaisempaa arviointia voidaan pitää perusteltuna, ovat: Kuusela asuinalue, radan eteläpuoli, Lappeenranta; noin 1000 metrin pituinen kohde Mattilan asuinalue, radan pohjoispuoli, Lappeenranta; noin 600 metrin pituinen kohde Kuusiston asuinalue, radan pohjoispuoli, Lappeenranta; noin 200 m pituinen kohde Korvenkylän asuinalue, radan eteläpuoli, Joutseno; noin 600 m pituinen kohde Kuparin asuinalue, radan länsipuoli, Imatra; noin 200 m pituinen kohde Ennen vaimennustoimenpiteisiin ryhtymistä on tärinän suuruus ja taajuussisältö tarkoituksenmukaista varmistaa tärinänmittauksin. Myös ennen uusien yksittäisten rakennusten sijoittamista lähelle rataa riskialueille taikka kaavoitettaessa lähelle rataa uusia asuinalueita, tärinän suurus tulee niin ikään mittaamalla varmentaa. Tärinän lieventäminen tai torjuminen on hankalaa, erityisesti koska kyseessä on nykyinen rata, jonka viereen vaihtoehtojen mukaisesti suunnitellaan toinen raide. Nykyisellä radalla ei tärinää vaimentavia toimenpiteitä ole tehty. Kaksoisraiteen hyöty tärinän pienentämisessä realisoituisi merkittävimmin ainoastaan, jos kaksoisraide perustetaan nk. kovan pohjan varaan (paalulaatta, syvä ja tiivis massanvaihto) ja tavaraliikenne ohjataan tälle raiteelle. Liikenteen toimivuuden johdosta tämä ei ole mahdollista. Tärinäselvityksen yhteydessä on kartoitettu selvitysalueelle radan läheisyyteen kaavoitetut uudet asuntoalueet. Uusille kaavoitettaville alueille tulee käyttää tärinän haitallisuuden arvioinnissa suositusraja-arvoja, jotka ovat puolet pienempiä kuin muualla tässä selvityksessä käytetyt suositusraja-arvot. Kaava-alueiden asuinrakennuksille tärinän haitan arviointiin käytetään suositusraja-arvoa v w, mm/s. Kartoituksessa nousivat esiin seuraavat kaava-alueet: Kartanonpellon kaava-alueet, Lappeenranta. Kaava-alueet sijaitsevat Lauritsalassa radan pohjoispuolella. Alueella, radan läheisyydessä on jo olemassa olevia asuinrakennuksia, jotka on huomioitu tärinän mallinnuslaskelmissa. Laskentojen perusteella alueen ei katsota olevan tärinän riskialuetta. Alueelle asuinrakennuksia rakennettaessa tulee kuitenkin huomioida mallinnukseen liittyvä epävarmuus sekä maaperätietojen puutteellisuus. Kartanonpellossa Saimaan kanavan lähialueet ovat täyttömaata, josta ei ole ollut tarkempaa maaperätietoa saatavilla. Mälkiä, Lappeenranta. Kaava-alue sijaitsee radan eteläpuolella olemassa olevien rakennusten ja radan välissä. Alueella on muutamia, ei asumiskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia, jotka on huomioitu mallinnuksessa. Vaikka nämä rakennukset eivät mallinnuksen mukaan sijoitu tärinän riskiluokkiin ei suunnitelluille asuinrakennuksille voida soveltaa samaa tietoa. Asuinrakennuksien suositusohjearvojen ollessa tiukempia kuin ei asutuskäyttöön tarkoitettujen rakennuksien ohjearvot, on alueella suositeltavaa tehdä kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä lisätutkimusta tärinämittauksin. Laihia Lappeenranta. Kaava-alue sijaitsee radan pohjoispuolella, olemassa olevien rakennusten ja radan välissä. Alueen olemassa olevat asuinrakennukset on huomioitu mallinnuksessa, eivätkä ne sijoittuneet tärinän riskiluokkiin. Tuulikallio, Imatra. Kaava-alue sijaitsee radan pohjoispuolella. Alueella on olemassa olevia asuinrakennuksia, joten kyseessä on täydentämisrakentaminen. Mallinnuksen mukaan alue ei kuulu tärinän riskikohteisiin. Siitolan kartanon kaava-alue, Imatra. Radan länsipuolella sijaitsevalla kaava-alueella on muutamia olemassa olevia asuinrakennuksia, jotka on myös huomioitu mallinnuksessa. Alue ei osoittautunut mallinnuksen mukaan tärinän riskialueeksi. Itä Siitolan kaava-alue, Imatra. Radan länsipuolella sijaitsevalla kaava-alueella ei ole rakennuksia, joten sitä ei ole huomioitu mallinnuksessa. Alueelta ei myöskään ole tarkempia maaperätietoja kuin yleispiirteinen maaperäkartta. Tämän mukaan maaperän pintakerros on silttipitoista maa-ainesta. Alueen asuinrakentamismahdollisuudet on suositeltavaa selvittää jatkotutkimuksena tehtävin tärinämittauksin. Kuitenkin, kaikissa kohteissa, joissa kaavoitetaan lähemmäksi rataa tai selvästi erityyppiselle maaperälle kuin olemassa olevat asuinrakennukset ovat, on suositeltavaa tehdä kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä lisätutkimusta tärinämittauksin. Tärinäselvitys (6/6)
8
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotHIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila
HIRSITALOTEOLLISUUS 6.4.2018 - Ähtäri/Mesikämmen Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila YHTIÖMUOTOINEN PIENTALORAKENTAMINEN ALOITUKSET 2015 2018, 1000 AS. 2015 2016 2017 2018E A. OMAKOTITALOT 1,1 1,4 1,9
LisätiedotKeskustaajaman asemakaavan päivitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotAKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotPyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta
Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja 4.9.2014 1 Taustatiedot Tämä tärinäselvitys on laadittu Siilinjärvellä, Pyöreälahden alueelle 2. kunnanosassa
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus
Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 31.12.2013 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ NASTOLAN KUNTA
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas
LisätiedotTaajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NAKKILA Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 11420 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotNivalan yleiskaava. Tärinäselvitys NIVALA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.2.2013 P 20968
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NIVALA Nivalan yleiskaava Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 20968 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, TÄRINÄMITTAUKSET JA 4000-5000T JUNAMASSAT, ARVIOINTITASO 2
Vastaanottaja Haapajärven kaupunki Liite 3 Haapajärvi, Ylipään alueen asemakaavan muutos Tärinäselvitys Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 6.6.2013 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN
LisätiedotNurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen
LisätiedotRaideliikennemeluselvitys korttelille 55042
Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.
LisätiedotYmpärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)
Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät
LisätiedotPEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI
Vastaanottaja Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 03/2010 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI LIITE 8 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Päivämäärä 05/03/2010 Laatija
Lisätiedot215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129
Valvontakohteiden tarkastusvälit 21.8.2015 Liite 2. Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten
LisätiedotLUONNOS Liite 2 (2018)
1 LUONNOS 3.10.2017 Liite 2 (2018) RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Energiatodistuksessa rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä
LisätiedotSiuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008
Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4
LisätiedotPIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU
RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU ESISELVITYS MELUSELVITYS 24.4.2012 LUONNOS Suunn. Tark./Hyv. Pvm. 24.4.2012 Pauli Ruokanen Pvm. 24.4.2012 Arkisto Tsu I-S 3???/72 LUONNOS \\Re1hki20\rrs\Projektit\Raakapuuterminaaliselvitykset\3850
LisätiedotGUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Päivämäärä 25.6.2012 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN
LisätiedotHENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Orimattilan kunta Päivämäärä 6.6.2014 (täydennetty 2.7.2014) HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Viite 82141930 HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS
LisätiedotGUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Päivämäärä 19.4.2012 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN
LisätiedotK A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT
K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT ENSIVAIKUTELMAN TEKEMISEEN EI SAA KOSKAAN UUTTA MAHDOLLISUUTTA Hyvin suunniteltu ja toimiva sisääntuloalue antaa ihmisille mielikuvan yrityksestä tai rakennuksesta.
LisätiedotMYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS
VANTAAN KAUPUNKI MYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS ARVIO RAIDELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA RUNKOMELUSTA 310222 2/9 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Runkomelu... 3 2.1. Yleistä runkomelusta... 3 2.2.
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
LisätiedotSELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Parikkalan kunta Päivämäärä 7..04 KOIRNIEMEN ASEMAKAAVA, PARIKKAA SEVITYS RAUTATIEII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 8490 KOIRNIEMEN ASEMAKAAVA, PARIKKAA SEVITYS RAUTATIEIIKENTEEN
Lisätiedot16WWE Päivitetty Temotek Oy Teknologiantie 4F OULU. Kortteli 61, Muhos. Rautatietärinämittaukset
16WWE1124 23.06.2011 Päivitetty 10.1.2012 Temotek Oy Teknologiantie 4F 90590 OULU Kortteli 61, Muhos SISÄLLYS Kortteli 61, Muhos 16WWE1124 SaL, MiK 23.6.2011 i Sivu 1. TOIMEKSIANTO 1 2. RAUTATIETÄRINÄMITTAUKSET
LisätiedotPohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus
Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3
LisätiedotTÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ. Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki. Mauri Hähkiöniemi. Asiakirjatyyppi Tärinäselvitysraportti
Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki. Mauri Hähkiöniemi Asiakirjatyyppi Tärinäselvitysraportti Päivämäärä 14.12.2015 TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ Päivämäärä
LisätiedotOulun Sivakka Oy. Kissankellontie OULU, RAJAKYLÄ JUNATÄRINÄ
JUNATÄRINÄ 16X289874-005 Oulun Sivakka Oy Kissankellontie OULU, RAJAKYLÄ JUNATÄRINÄ 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 TÄRINÄMITTAUKSET JA MITTAUSTULOKSET 2 3 RAUTATIETÄRINÄ JA SEN LEVIÄMINEN YMPÄRISTÖÖN 4 3.1 Tärinän
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 21.6.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS SIILINJÄRVEN KUNTA Päivämäärä 21.6.2017
LisätiedotPOLIISITALON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8430, TAMPERE
POLIISITALON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8430, Meluselvitys 2.4.2014, ID 866 701 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutason ohjearvot 2 2.2 Melulaskennat 2 2.3 Maastomalli
LisätiedotS. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella
Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...
LisätiedotKokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys
Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...
LisätiedotOPTIMIA OY HONGISTON KAAVAMUUTOSALUE, HÄMEENLINNA. Selvitys rautatien aiheuttamasta tärinästä. 1. Johdanto
VSu 10129 OPTIMIA OY HONGISTON KAAVAMUUTOSALUE, HÄMEENLINNA Selvitys rautatien aiheuttamasta tärinästä 1. Johdanto Hämeenlinnassa Hongiston alueella suunnitellaan asemakaavan muutosta. Alue on valtatie
LisätiedotVT3 tärinämittaukset, Laihia
VT3 tärinämittaukset, Laihia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jussi Kurikka-Oja 16.6.2014 1 Taustatiedot Tässä tärinämittausraportissa kuvataan Laihialla VT3:n varrella tehtyjen tärinämittausten toteuttamistapa
LisätiedotTärinäselvitys, Alkkulan asemakaavan. Päiväys Tilaaja Akaan kaupunki
Tärinäselvitys, Alkkulan asemakaavan muutos Päiväys Tilaaja Akaan kaupunki Tärinäselvitys 1/9 Sisällys 1 Taustatiedot... 2 2 Tärinän voimakkuuden arviointi... 3 2.1 Tärinän häiritsevyys... 3 2.2 Tärinän
LisätiedotLiikennetärinän vaikutus maankäytön suunnitteluun
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikennetärinän vaikutus maankäytön suunnitteluun Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät Jyväskylä 25. 26.3.2015 Asko Talja, erikoistutkija VTT Lifetime management Machine
LisätiedotTIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3519 Y01 Sivu 1 (7) Ruoholahden Tarken Oy Jesse Rauhala Turku 26.5.2015 TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Kortteli 738 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI
LisätiedotIISALMEN RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS VETURINRANNAN ALUEEN 152 OSALTA Janne Nuutinen. Petri Tiitta
MITTAUSRAPORTTI LEVIÄMISMALLILASKELMA 1(13) LIITE 12 Tilaus/projekti nro: 403/2007 Tilaaja: Jukka Virtanen Iisalmen kaupunki Tekninenkeskus PL 10 74101 Iisalmi jukka.virtanen@iisalmi.fi Käsittelijä: Petri
LisätiedotAirix Ympäristö Oy. Junaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Limingan aseman koillispuolisella asemakaavaalueella
Airix Ympäristö Oy Työ n:o 11200 Mäkelininkatu 17A 27.11.2012 90100 OULU Airix Ympäristö Oy Junaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Limingan aseman koillispuolisella
LisätiedotTampereen kaupunki Ranta-Tampellan tärinäselvitys
Ramboll Finland Oy Tampereen kaupunki Raportti 30.4.2009 Tampereen kaupunki Viite 82123898 Versio Pvm 30.4.2009 Hyväksynyt Tarkistanut Jouko Noukka Kirjoittanut Jussi Kurikka-Oja Ramboll PL 718 33101 Tampere
LisätiedotVastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LisätiedotYlöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys
eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen
LisätiedotOLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS
Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN
LisätiedotTärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna. Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen
Tärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Tärinätilanne Suomessa Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne. Ajoittain Liikennevirastolle
Lisätiedot16T-2 Meluselvitys
16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.
LisätiedotValtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia
16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotJunaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Muhoksen aseman ympäristössä. Muhoksen Kunta
Muhoksen Kunta Työ n:o 11011 PL 39 13.6.2011 91501 Muhos Muhoksen Kunta Junaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Muhoksen Kunta 1 SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 1 2 MITTAUSALUEEN
LisätiedotAkaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotKASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 11.2.2011 KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, Päivämäärä 11.2.2011 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas
LisätiedotLOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS
Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä
LisätiedotRambøll Finland Oy. Nokian kaupunki. Lehtimäen asemakaava. Ympäristömeluselvitys
Rambøll Finland Oy Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava Ympäristömeluselvitys 13.9.2005 Rambøll PL 718 33101 Tampere Finland Puhelin+45 020 755 6800 www.ramboll.fi Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava
LisätiedotAseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta
Aseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho 26.2.2016 26.2.2016 1 (9) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 2.1 Tärinän häiritsevyyden
LisätiedotLIIKENNETÄRINÄMITTAUS Toinen vaihe
Työnro: 3409 Tilaaja: Porin kaupunki 3.10.2016 Muokattu versio 7.11.2016; yhteystiedot poistettu. LIIKENNETÄRINÄMITTUS Toinen vaihe Hallituskatu ja Maaherrankatu, Pori 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT Kohteen yleistiedot:
LisätiedotRaportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
LisätiedotÄHTÄRIN KAUPUNKI JUNATÄRINÄSELVITYS. Villelän alue ja entinen sahan alue
JUNATÄRINÄSELVITYS 16WWE1552 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 24.8.2011 Päivitetty JUNATÄRINÄSELVITYS Villelän alue ja entinen sahan alue Mittalinja 1 (sahan alue yllä) ja mittalinja 2 (Villelän alue alla). i Kaikki oikeudet
LisätiedotKarhunmäki Joensuu, syksy 2012
Raportti 5436-2b 1(15) 20.12.2012 Raideliikenteen tärinäselvitys Karhunmäki Joensuu, syksy 2012 Selvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 5436-2b 20.12.2012 Korjattu kappaletta 4 ratarakenteen vaimennusratkaisun
LisätiedotMeijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1
LisätiedotValvontakohteiden tarkastusvälit
Valvontakohteiden tarkastusvälit.1.2018 Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Rakennusluokitus 1994 kk kk kk kk kk 96 kk 0 kk Keskussairaalat
LisätiedotFCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110
FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1
LisätiedotJOKELAN KESKUSTA III JA KARTANON ALUE MELU- JA TÄRINÄSELVITYS
300086 1 (31) TUUSULAN KUNTA JOKELAN KESKUSTA III JA KARTANON ALUE MELU- JA TÄRINÄSELVITYS RAPORTTI 2.10.2008 300086 2 (31) SISÄLLYSLUETTELO JOKELAN KESKUSTA III JA KARTANON ALUE MELU- JA TÄRINÄSELVITYS
LisätiedotYlöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys
Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja
LisätiedotLUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS
LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen
LisätiedotSipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys
16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...
LisätiedotKORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija
LisätiedotMUHOKSEN KIRKONKYLÄN OYK SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Muhoksen kunta Päivämäärä 24.2.2015 päivitetty 16.3.2016 MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OYK SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OYK SELVITYS LIIKENTEEN
LisätiedotMeijeritien asemakaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...
Lisätiedot@ geob 1hmfia y TEHTAVA MITTAUKSET JA SELVITYKSET 2.2
@ geob 1hmfia y Oulun kaupunki, Oulun Portin asemakaava-alue 1 Tyfi nzo 9447 Rautatieliikennetiirinén riskikartoitus TEHTAVA Oulun kaupungin toimeksiannosta on Geobotnia Oy tehnyt selvityksen rautatieliikenteen
LisätiedotNykyinen rata (VE 0 ja VE 0+) VE 1 kaksoisraiteen sijaintivaihtoehdot. Liikennepaikka. Nykyinen yli- tai alikulku
- Melu- ja tärinähaitat lisääntyvät. - Nykytilanteessa tärinäriski huomattava. tärinäriski kasvaa selvästi. outseno Kiilinkankaan ohitusraidejakso Km304 Km305 Km298 Km299 Km300 Km301 Km302 Km303 - Nykytilanteessa
LisätiedotTampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen
1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat
Lisätiedot1-1. Vastaanottaja Muhoksen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä MELUSELVITYS MUHOS. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.
1-1 Vastaanottaja Muhoksen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.7.2015 MELUSELVITYS MUHOS Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. 1-2 1. JOHDANTO Tämä tarkastelu tehtiin Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan
Lisätiedot#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $
#%& '# ()! "#!$%! #%) *+'%+)! """#$ ,((,,-./(0,..1.2(00,--34.5(6(10/ &' (! ) +=' )' +%>? + %'%&'&!!! **(+!!!(, / -+%+ % ( % - *%!(.!(!(/* / ''+# =&>)#' %&+%+ %&& > %&%& %&& > %&%& ' >>? 4& %&?+'&&)& 5)>=?
LisätiedotKOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013
KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,
LisätiedotKYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO. 8428 TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 11.5.2012 ID-numero 384941 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO.
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN ASEMAKAAVA-ALUEEN RUNKOMELUN RISKIARVIOINTI, TAMPERE. Vastaanottaja Tampereen kaupunki, Juha Jaakola
Vastaanottaja, Juha Jaakola Asiakirjatyyppi Runkomeluselvitysraportti Päivämäärä 2/2011 TAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN ASEMAKAAVA-ALUEEN RUNKOMELUN RISKIARVIOINTI, TAMPERE TAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN
LisätiedotRautatieliikenteen tärinäriskikartoitus Ritaportin asemakaava-alueella
Oulun kaupunki Asemakaavoitus 15.10.2009 PL 32 90015 Oulun kaupunki Oulun kaupunki Rautatieliikenteen tärinäriskikartoitus Ritaportin asemakaava-alueella Oulu Oulun kaupunki SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 1 2 TÄRINÄMITTAUKSET...
LisätiedotVastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS
Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS 1 Päivämäärä 6.6.2014 Laatija Aura Salmela Tarkastaja
Lisätiedot16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys
16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.11.2012 NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2 NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2
LisätiedotJärvenpää, Pajalan teollisuusalue, kortteli 701
Raportti 4762-5a 21.5.2012 Meluselvityksen päivitys Järvenpää, Pajalan teollisuusalue, kortteli 701 Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 4762-4a 9.3.2011 Lisätty kaavaluonnos E9. 4762-3a
LisätiedotEritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki
Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI RATAPIHANKADUN POHJOISOSAN ASEMAKAAVA 8330, TÄRINÄSELVITYKSEN PÄIVITYS. Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.11.2012 ID 573528 TAMPEREEN KAUPUNKI RATAPIHANKADUN POHJOISOSAN ASEMAKAAVA 8330, TÄRINÄSELVITYKSEN PÄIVITYS TAMPEREEN KAUPUNKI RATAPIHANKADUN
LisätiedotKatisen kaava-alue, Hämeenlinna
Raboll Finland Oy Senaatti Kiinteistöt Katisen kaava-alue, Häeenlinna Meluselvitys Syyskuu 2008 Katisen kaava-alue, Häeenlinna Meluselvitys 4.9.2008 Senaatti Kiinteistöt Raboll Finland Oy Tekijä: Marja
LisätiedotLAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ
Tärinä Raportti PR TÄR1276 1 Sivu 1 (6) Vihdin kunta Matti Hult Turku 31.12.2013 LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotHIEKKAHARJU 5 KAAVA-ALUE. SELVITYS JUNALIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA TÄRINÄSTÄ JA TÄRINÄVAIKUTUSTEN PIENENTÄMISMENETELMISTÄ
RAPORTTI JUNATÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Vantaan kaupunki Heikki Pajunen Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: + 358 20 755 6275 Fax: 020 755 6201 kirsi.koivisto@ramboll.fi
LisätiedotNivalan yleiskaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
LisätiedotTAMPEREEN RAITIOTIE LÄNTINEN HAARA PYYNIKINTORI - LENTÄVÄNNIEMI RUNKOMELU JA TÄRINÄMUISTIO
1 101003177-001 TAMPEREEN RAITIOTIE LÄNTINEN HAARA PYYNIKINTORI - LENTÄVÄNNIEMI RUNKOMELU JA TÄRINÄMUISTIO 27.5.2016 2 SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 3 2 RUNKOMELU... 4 2.1 Runkomelun synty... 4 2.2 Runkomelun
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotJärvenpää, Pajalan teollisuusalue
Raportti 4762-4a 11.3.2011 Meluselvitys Järvenpää, Pajalan teollisuusalue Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 4762-4a 9.3.2011 Lisätty kaavaluonnos E9. 4762-3a 8.2.2011 Tutkittu kaavaluonnosta
LisätiedotSIUNTION KUNTA SIUNTION KESKUSTAN KEHITTÄMINEN. Junaliikenteen tärinäselvitys
300427 1 (34) SIUNTION KUNTA SIUNTION KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Junaliikenteen tärinäselvitys 300427 2 (34) SIUNTION KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Junaliikenteen tärinäselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto...3
Lisätiedot