Tervakangas. Kaavoitettava alue rajoittuu lännessä ohiajotiehen, pohjoisessa Luodelahden tilaan, idässä Kilpijärveen ja etelässä Kilpivirtaan.

Transkriptio

1 IISALMEN KAUPUNKI Dnro: 393/2002, 72/2010 Tekninen keskus Pvm: Kaupunkisuunnittelu Päivitetty: , , , Tervakangas Kaavoitettava alue rajoittuu lännessä ohiajotiehen, pohjoisessa Luodelahden tilaan, idässä Kilpijärveen ja etelässä Kilpivirtaan. Osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

2 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA? Vuoden 2000 alusta voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään ja tarkennetaan osayleiskaavatyön kuluessa. SUUNNITTELUN TAVOITE JA SISÄLTÖ Tervakankaalle, vanhalle asuinalueelle, laaditaan osayleiskaava, jossa käsitellään vanhat rakentamisen alueet ja osoitetaan vähäisessä määrin uudisrakentamispaikkoja. Lisäksi tutkitaan mahdollisuudet lomaasutuksen muuttamiseksi ympärivuotiseen käyttöön. Keskeisenä tavoitteena ei ole lisätä rantarakentamisen määrää, sillä rakentamiseen soveltuvalta osaltaan rantavyöhyke on miltei täyteen rakennettu. Yhtenä suunnittelua ohjaavana lähtökohtana on löytää mäkialueelta kyläkuvaa täydentäviä rakennuspaikkoja. Lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että mäkialueen omistajakunta vaihtuu, sillä Tervakankaan 49 asukkaasta 19 on yli 65 -vuotiaita ja näistä 15 asuu mäen lakialueella. Tervakankaan kyläalueen osayleiskaavan laatiminen on kirjattu Iisalmen kaupungin kaavoituskatsaukseen. Laadittava Tervakankaan osayleiskaava ei suoraan ohjaa rakentamista. Tämä tarkoittaa sitä, että kaava toimii maankäytön kokonaissuunnitelmana, jonka pohjalta kaupunki voi puoltaa poikkeamislupia ja suunnittelutarveratkaisuja. Osayleiskaavan toteutumisen tavoitevuosi on Vuosien aikana on ollut pientä rakentamispaineita etenkin vanhan rakennuskannan uusimiseksi. Kaupunki ei puolla poikkeamislupahakemuksia loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi tai uusien rakennuspaikkojen muodostamiseksi ennen kuin alueen kaavoitus on ratkaistu. Alueen rakentamispainetta arvioitaessa voidaan todeta, että se kohdistuu lähinnä vanhan rakennuskannan uusimiseen ja käyttötarkoitusten muutoksiin. Tervakankaalle on valmistunut vesihuoltojärjestelmä kaavaprosessin aikana. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kaavoitustilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Ylä-Savon seudun maakuntakaava. Pohjois-Savon maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Pohjois-Savon maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 2007 hyväksymä Iisalmen keskustaseudun strateginen osayleiskaava. Alueesta on Kuopion lääninhallitus antanut kaavoituskehotuksen vuonna Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset: - Ohiajotien meluhaitoista selvitys tiesuunnittelun yhteydessä 1990-luvulla - Järvien luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja Vesi Oy Meluselvitys Iisalmen kaupungissa, Insinööritoimisto Paavo Ristola Iisalmen kaupungin Kilpijärven, Iso-Ii -järven, Keskimmäinen ja Tismiö järvien, Poroveden pohjoisrannan alueiden muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Luontokohteita, Uolevi Skaren Iisalmen luonto- ja maisemaselvitys, Tervakangas, Juha Nykänen Liito-oravaselvitys, Tarmo Saastamoinen 2006, Liito-oravakartoitus, Tarmo Saastamoinen Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, Antti Lammi 2009

3 SUUNNITTELUN NYKYTILANNE Rakennettuympäristö Alueen ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu rakennuskanta sijoittuu pääosin metsäiselle moreenikumpareelle. Vanha rakennuskanta on pääosin peräisin 1950 ja -60-luvulta. Rannassa on loma-asuntoja, joista uusimmat on rakennettu 1990-luvulla. Rakennuskanta on pienipiirteistä ja tonttikoot ovat vanhan rakennusjärjestyksen mukaisesti pieniä. Pienipiirteisyys on alueen asukkaiden mielestä arvo, jota tulee maankäytön suunnittelussa vaalia. Maaseudun kulttuuriympäristö Tervakankaan mäen lakialueella ja laidoilla kasvaa jylhää kuusikkoa. Metsä on ollut suurelta osin talousmetsänä ja tonttipuustona. Rantavyöhyke on lehtipuuvaltaista sekametsää. Luonnonympäristö Suunnittelualue rajoittuu etelässä ja idässä Kilpijärven vesialueeseen. Tervakangas on topografialtaan voimakaspiirteinen. Keskeiseltä mäkialueelta maasto laskeutuu jyrkästi itään ja länteen. Kilpijärven ja Paloisjärven yhdistää Kilpivirta, jonka ranta-alueet ovat kallioiset. Tervakankaan ja Kilpivirran välinen alue on aluksi tasaista ja mäelle nousu suhteellisen loiva. Iisalmen itäpuolelta kulkeva ohiajotie, valtatie 5 halkaisee maiseman ja erottaa Tervakankaan Koivuniemestä. VAIKUTUSALUE Osayleiskaava vaikuttaa Tervakankaan mäkialueeseen ja Kilpijärven rannoille sijoittuvaan lomaasutukseen. Kilpivirran maisemaan ja rantojen käyttöön sekä vesistöön maankäytön suunnittelulla on vaikutusta. OSALLISET Osallisuus on määritelty MRL 62 :ssä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Asukkaat, maanomistajat Naapurit Viranomaiset Kunnan lautakunnat Muut Alueen asukkaat ja maanomistajat Kilpijärven pohjoisosan asukkaat Pohjois-Savon ELY -keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon ELY -keskus/ Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Pohjois-Savon liitto Museovirasto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuurilautakunta Koulutuslautakunta Maaseutulautakunta Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymän ympäristölautakunta Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymän yhtymähallitus Iisalmen Vesi Savon Voima Oyj Verkko TeliaSonera Finland Oyj ILYY Iisalmen Luonnonystävät Yksityistiekunnat

4 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? Maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaan suunnitteluun vaikuttaminen painottuu aiempaa enemmän suunnitelmien valmisteluvaiheeseen. Kaavavalmisteluun liittyvistä tilaisuuksista tiedotetaan erikseen osallisille. Tervakankaan suunnittelun vaiheet - Maanomistajien ja asukkaiden kanssa pidettiin syksyllä 2002 kaksi tilaisuutta, joissa keskusteltiin maankäytön tavoitteista. Tilaisuuksissa kävi ilmi tarve alueen jätevesihuollon ratkaisemiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelytilaisuus pidettiin Lähinnä vesihuollon järjestämistä koskevat yleisötilaisuudet pidettiin ja Kaavaluonnos ja vesihuoltosuunnitelmaluonnos esiteltiin yleisölle pidetyssä tilaisuudessa. - Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä yhdessä vesihuoltosuunnitelman kanssa. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot ja neuvoteltiin viranomaisten kanssa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla oli oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta kirjallisesti nähtävilläoloaikana. Maanomistajille tiedotettiin, että uusia rakennuspaikkoja ja käyttötarkoituksen muutoksia loma-asunnoista vakituiseen ei alueelta voida osoittaa ennen jätevesikysymyksen ratkaisua. - Valtuusto hyväksyi Tervakankaan osayleiskaavaehdotuksen Tervakankaan osayleiskaavan toimeenpano keskeytettiin. Pohjois-Savon ELY -keskuksen tekemän, mitoitukseen liittyvän, oikaisukehotuksen vuoksi kaavan hyväksymispäätös raukesi. Kaavoitustyötä jatketaan aikaisemmin tehtyjen selvitysten pohjalta. - Kaavaehdotus viedään nähtäville syksyn 2011 aikana. MITEN SUUNNITTELUSTA TIEDOTETAAN? Osayleiskaavaehdotuksesta tiedotetaan lehdistössä. Nähtävilläoloajoista kuulutetaan Iisalmen Sanomissa ja kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoitetaan kirjeillä maanomistajille, alueen asukkaille ja naapureille. Myös kaupungin internet-sivuilla voi tutustua kaavahankkeeseen. VIRAINOMAISYHTEISTYÖ Yhteydenotto viranomaisiin tapahtuu yhteisissä palavereissa, joista ensimmäinen on aloituskokous, joka pidetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistuttua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi Pohjois-Savon ELY -keskukseen. Osayleiskaava edellyttää myös kaavoitustoimen ja Pohjois- Savon ELY -keskuksen kesken pidettävää viranomaisneuvottelua. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET Arvioitava tekijä Maisemarakenne Kaupunkirakenne Sisältö -liittyminen maisemarakenteeseen ja maisemakuvaan -vaikutukset alueen vesitalouteen -liittyminen kaupunkirakenteeseen -olemassa olevien rakenteiden hyväksikäyttö -yhdyskuntatekniikka -virkistysalueet -kaavatalous

5 Rakennettu ympäristö Liikenne Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset -liittyminen rakennettuun ympäristöön -häiriötekijät -erityispiirteet -liikenneverkko -ajoneuvo- ja kevyt liikenne -huoltoliikenne, joukkoliikenne -liikenneturvallisuus -pysäköinti -elinolot ja viihtyvyys -sosiaalisesti tasapuolinen yhdyskuntarakenne -vaikutus kaupunkikulttuuriin -vaikutus asumiskulttuuriin -vaikutus kaupunkirakenteeseen KUKA VALMISTELEE JA MISTÄ SAA TIETOA? Postiosoite: Iisalmen kaupunki, tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu, Pohjolankatu 14, IISALMI Sari Niemi, kaavoituspäällikkö puh Jukka Virtanen, yleiskaavatutkija puh Heli Kärki, kaavavalmistelija puh. (017)

6 Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä Kilpijärven länsirannalta Touko- ja kesäkuun 2006 aikana.

7 Sisältö: Tehtävä Tutkimusaika ja menetelmät Alueet Tulokset Metsänkäyttösuositukset Karttoja 4 kappaletta, joissa väreillä eritelty liito-orava metsiköt(vihreä), papanalöydökset(oranssi) sekä tutkimusalue(sininen).

8 Tehtävä. Tehtävänä oli selvittää, onko osayleiskaava- alueilla liito-oravien asuttamia metsiköitä, mahdollisten elinpiirien rajat ja se kuinka alueita voitaisiin kaavoittaa liito-oravat huomioon ottaen. Tarkastettavat alueet määräsi Jukka Virtanen. Tutkimusaika ja menetelmät. Tutkimus suoritettiin pääosin toukokuun 2006 aikana, kesäkuussa tehtiin tarkistuskäynnit ja tutkittiin annetut lisäalueet. Liito-oravan papanoita etsittiin metsiköistä suurimpien puiden, erityisesti kuusien ja haapojen tyveltä ja lähettyviltä. Jokaisella alueella käytiin keskimäärin 3 kertaa, ja lisäksi tarkistuskäynti, mikäli se oli tarpeen. Alueilta myös etsittiin liito-oravan suosimia metsäkuvioita, kuten kuusisekametsä tai lehtipuuryhmät kuusikossa, ja näihin keskityttiin tarkemmin. Tutkimuksesta rajattiin ulos alueet, joita liito-oravat harvoin käyttävät reviirinsä ydinalueena(matalat taimikot, männiköt, aukiot), paitsi jos nämä ovat ainoa kulkuväylä eristyneeseen metsään. Alueet (karttaliitteet). Selvitysalueita oli karkeasti ottaen neljä: Kilpijärven länsiranta.(karttaliite 1) Tervakangas(karttaliite 2) Iiranta(karttaliite 3) Soinlahti(karttaliite 4) Näiltä alueilta oli eritelty kaavoituspaineen alla olevia tontin paikkoja, jotka tutkittiin em. menetelmin. Karttoihin on eritelty tutkimusalueet ja liito-oravametsät. Liito-oravametsällä tarkoitetaan metsää, josta on löytynyt papanoita. Nämä metsät eivät rajaa alueen liito-oravien koko elinpiiriä, mutta jotka silti kuuluvat suojeltaviin alueisiin.

9 Kilpijärven länsiranta, 7 aluetta.( kartta 1) Tutkittavia laikkuja oli tällä alueella seitsemän kappaletta. Näistä viisi pohjoisinta aluetta ovat metsänrakenteeltaan huonosti liito-oravalle sopivia (eristyneitä lehtipuuvaltaisia metsiä, joissa puut <5m sekä nuoria männiköitä). Kaksi eteläisintä (6, 7) laikkua ovat rantaan ulottuvaa vanhaa kuusi-lehtimetsää, joista myös löytyi papanoita. Näiden rantametsien välillä on asutusta(mäkelä, Rantala), mutta liito-oravat kulkevat rantapuita pitkin metsien välillä. Nämä rantametsät ovat välttämättömiä kulkureittejä ja vihreällä värjätyt alueet on suojeltava jotta elintilaa liito-oraville säilyy. Suojeltava rantakuusikko rajautuu etelässä Salmelan peltoihin. Tervakangas (kartta 2) Alueen suurimmassa yhtenäisessä metsälaikussa oli papanoita usean puun tyvellä. Löydökset ovat lähellä ruokapuuryhmiä. Osa puista mahdollisia kolopuita(metsässä tavattiin myös käpytikkoja). Tervaraitin koillispuolen metsästä ei papanalöydöstä, mutta metsä tarpeen säilyttää reserviksi mahdollisten poikasten levittäytymiselle ja liito-oravien luonnolliselle reviirinvaihtamiselle. Lypsyniemessä ei havaintoa, syynä mahdollisesti sopivien suojapuiden puute. Niemessä on suoritettu harvennushakkuu, ja metsä on pääosin matalaa haavikkoa. Iijärven länsipuoli (kartta 3) Iirannalta oli tarkastettavana kuusi aluetta(merkitty sinisellä): 1 - Rajalan ympäristö. (männikköä, aukeaa) 2 - Nurmelan tilan eteläpuoli.(tuore aukkohakkuu) 3 - Tikanpuronsuun ja Suosaaren kuusikot.( peltojen ympäröimiä) 4 - Suuria puita kasvava metsä, ihanteellinen liito-oravalle. 5 - Antinkallion länsipuoli, Ihalan tilaa vastapäätä.(vanhoja kuusia, koivuja) 6 Partalan eteläpuoli Kiuruvedentiehen asti(niittyä, seka- ja mäntymetsää)

10 Tulokset ja niiden tulkinta. Kaikilta tutkimusalueilta löytyi merkkejä liito-oravasta. Löydetyt papanat tulkitaan siten, että liito-orava käyttää tai on käyttänyt metsää osana elinpiiriään. Tässä tarkastelussa keskitytään varmojen papanalöytöjen vaikutusalueella oleviin metsiin. Nämä metsät on merkitty karttoihin vihreällä. Papanoiden löytymättömyys ei silti tarkoita, etteikö metsää käyttäisi liito-orava. Jätösmerkkien puuttuminen ei todista, että paikka olisi asumaton tai merkityksetön. On erittäin työlästä varmistaa, että liito-orava ei esiinny tutkittavalla alueella. Tulkinnassa annetaankin painoarvoa myös metsien sopivuuteen liito-oravien levittäytymisreserviksi sekä tunnettujen liito-orava metsien läheisyys. Liito-oravan luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu vaihtaa reviiriään aika ajoin, ja jos metsän laatu on sopiva, voi alueelle siirtyä liito-orava. Kaikkia kohteita seurataan jatkossa, jos muutoksia tapahtuu, tehdään niistä ilmoitus. Metsänkäyttösuositukset. Suojeltavaksi kuuluu metsät, joista on tehty papanalöytöjä, kokonaisuudessaan, koska nämä alueet ovat tässä tapauksessa jo valmiiksi tonttien ja hakkuiden pieniksi ja eristäytyneiksi rajaamia. Tapauksissa, joissa papanoita on löytynyt kahdelta lähekkäin olevalta alueelta, kuten Kilpijärven länsirannan kaksi eteläisintä aluetta, on alueiden väliin varattava kulkureitti (rantapuut). Suojeltaviin metsänosiin kuuluvat myös liito-orava kuusikoiden läheisyydestä kaikki lehtipuuryhmät sekä haavat. Suojeltavat liito-oravametsät Luonnonsuojelulain 49.1 mukaan: Kilpijärven länsirannalla; Löytynniemestä Salmelaan, kartalla kuvattu alue. Tervakankaan laella olevat kuusikot rantaan asti. Iirannalla (alueella 5) sijaitsevan riihen ympäristö, kaikki kuuset ja lehtipuut. Soinlahden koulun takana oleva kuusikko. Lähde: Hanski, Ilpo K. ym: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 459, Helsinki, U. Skarèn.

11

12 Tarmo Saastamoinen Liito-oravakartoitus Iisalmen Pihlajaharjussa, Tervakankaalla ja Ohenmäessä. Toukokuu 2008.

13 2 1. Taustaa: Liito- orava on rauhoitettu Suomessa luonnonsuojelulain nojalla ja eläin luokitellaan uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi(vu). Lisäksi laji kuuluu EU:n luontodirektiivin IV (a)- liitteen lajeihin, joiden luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on LSL 49 mukaan kielletty. Liito-oravan kanta on laskussa, johtuen elinympäristöjen pirstoutumisesta koko maan alueella. Elinympäristön merkittävä suojelu kaavoituksessa on ehdottoman tärkeää lajin elinehtojen turvaamiseksi. 1.2 Liito- oravan elämästä: Laji on yöeläin joka pesii koloissa ja oravan risupesissä. Liito- orava syö talvella lehtipuiden norkkoja ja kesäisin puiden lehtiä. Erityisesti haapa ja lepät maistuvat. Talviravinnon huonosta sulavuudesta johtuen säilyvät papanat pitkälle kevääseen mieluisimpien levähdyspuiden tyvellä, mutta kesäravintoon siirryttäessä muuttuu uloste juoksevammaksi ja on hyvin vaikea löytää. Tästä johtuen pätevä liito- oravakartoitus tulee tehdä keväisin. Löydetyt papanat tulkitaan aina merkiksi lisääntymis- ja ruokailumetsästä. Liito- oraville on luonnollista pitää useita varapesiä, sekä vaihtaa reviiriään vuosien välillä. 1.3 Menetelmät Kartoitus perustuu sulamattomien liito- oravien talvipapanoiden etsimiseen. Papanoiden löytyminen viittaa siihen että liito- orava suosii kyseistä aluetta asuen siellä tai käyttäen sitä ruokailualueenaan. Papanoita löydettäessä pyrittiin muodostamaan käsitys löytöpaikkaan kytketyistä alueista, ja siten saamaan kokonaiskuva liito- oravan elinpiiristä alueella. Tämän jälkeen koko alue käytiin läpi puu kerrallaan papanoita etsien. Näin saadaan luotettava kuva ainakin ruokailualueista, jotka usein kyllä sijaitsevat pesien lähellä. Näihin ruokailualueisiin kytkeytyneet metsät tarkastettiin mahdollisten pesäpaikkojen osalta(kolot, risupesät). 2. Alueet: I. Ohenmäki II. Pihlajaharju III. Tervakangas

14 3 III Tervakangas Tervakankaan tutkimusalue on pientalotonttien vuoksi hyvin rikkonainen alue jossa on vain yksi yhtenäisempi kuusimetsä. Tervakankaalla suoritettiin vuonna 2007 liito- oravakartoitus ja tällöin alueelta löytyi papanoita satunnaisten liitokuusien alta sekä alueen suurimmasta metsäkuviosta. Tänä vuonna papanoita löytyi lähes samoista paikoista, rantavyöhykkeen leppäryhmien luota ja alueen pohjoispään suurimpien kuusten tyveltä. (kuva 4) Selvästi eniten papanoita oli edelleen alueen keskiosan yhtenäisen kuusikon alueella, jossa todennäköisesti asustelee liito- orava. Vuonna 2007 kyseistä metsiköstä tavattiin myös käpytikkoja joiden koloissa liito- oravat voivat pesiä. Alueen merkitys liito- oraville on vähintäänkin ruokailualueena, mutta myös välietappina liikuttaessa pohjoiseen Soinlahden ja Pihlajaharjun metsiin, tai etelään Paloisvuorelle ja Nouvanlahteen joissa kaikissa on merkkejä liito- oravista. Pesintä kyseisessä metsässä on mahdollista, mutta pienen koon vuoksi alueelle ei mahdu useita yksilöitä. Oravat liikkuvat alueelle rantavyöhykkeen puulinjaa pitkin, joten täysin eristyksissä Tervakangas ei kuitenkaan liito-oravien kannalta ole. Kuva. 4 Tervakangas

15 IISALMEN TERVAKANKAAN LUONTOSELVITYS 2008 Iisalmen kaupunki Juha Nykänen

16 1. JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty vielä kaavoittamattomalle Tervakankaan asuma-alueelle. Tavoitteena on ollut hankkia tietoja alueen luonteesta ja luonnonympäristöstä sekä määrittää niiden perusteella luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. Alueen rakennuskelpoisuutta on myös pyritty määrittämään. Tervakankaalta ei löytynyt uhanalaista lajistoa eikä luonnonsuojelulain ja vesilain mukaisia suojeltavia kohteita liito-oravaa ja sen elinympäristöä lukuun ottamatta. Sen sijaan alueelta löytyi metsälain (metsälaki 10 ) mukaisia tärkeitä elinympäristöjä, jotka ovat selvästi ympäristöstään erottuvia ja niissä tavataan vaateliasta, harvinaista tai uhanalaista lajistoa tai niiden esiintyminen on todennäköistä. Tällaiset alueet jätetään yleensä kokonaan metsätaloudellisten toimenpiteiden ulkopuolelle tai niiden metsänhoidossa noudatetaan erityistä varovaista. 2. MENETELMÄT Luontoselvitystä varten tehtiin maastokartoituksia sekä käytiin läpi aikaisemmat alueelta tehdyt selvitykset. Myös paikallistuntemusta hyödynnettiin työssä. Koska aikaisempia selvityksiä ei löytynyt kuin 2007 tehty liito-oravakartoitus sekä GTK:n maaperän perusselvitys, perustuu tämä työ pitkälti kesän 2008 maastotöihin. Maastotyöt tehtiin kulkemalla mahdollisimman tarkkaan läpi. Havaitut luontokohteet kartoitettiin tarkemmin ja niiden rajaamista tarkennettiin. Kartoituksessa kasvillisuuden esiintymisellä oli pääpaino, koska kasvillisuus luonnehtii hyvin ympäristön tilaa. Linnustoselvitystä täydennettiin kesäkuussa varhain aamulla lintujen ollessa silloin vilkkaimmillaan. 3. YLEISKUVAUS Tervakankaan selvitysalue on Iisalmen kaupungin itäpuolella Kilpijärven rannalla sijaitseva pienehkö alue, jonka pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Itäja eteläpuolella alue rajoittuu Kilpijärveen ja Kilpivirtaan, pohjoisessa rajana ovat viljelykset ja paikan länsipuolella on 5-tie. Luonteenomaista alueelle on melko tiheä pienasutus, ranta-ja vesistömaisemat sekä 5-tien läheisyys.

17 Tervakangas on topografialtaan melko epätasainen. Yleisenä piirteenä on että siirryttäessä paikan keskiosaan maasto kohoaa. Korkeimmillaan paikka on sen keskiosassa ja matalimmillaan eteläosassa virran varrella. Korkeuseroa korkeimman ja matalimman paikan välillä on 16 metriä. Alueella ei ole purouomia ja vain eteläosassa 5-tien varressa on vetinen ja soistunut painanne (luontokohde nro 5). Selvitysalueen rannan pituus on noin 2500 metriä. Rannat ovat pääosin jyrkkäpiirteisiä ja kovarantaisia, vain etelässä virran varrella on tasaista ja pehmeämpää luhtarantaa. Eteläosan pehmeitä luhtarantoja lukuun ottamatta rannat ovat kivikkoisia. Maaperä koostuu pääosin hienojakoisista aineksista. Selvästi eniten alueella on hienoainesmoreenia. Hienompaa savea on alavilla eteläosan ja 5-tien varren alueilla. Eloperäisiä maa-aineksia on vähän ja ohut turvekerros on vain eteläosan 5-tien varren soistuneessa painanteessa. Maa-ainesten seassa etenkin moreenimailla on jonkin verran kivikkoa. Avokalliota on hieman alueen eteläosassa. 4. IHMISTOIMINTA Ihmistoiminta Tervakankaalla on kauan ollut melko vahvaa johtuen paikan sijainnista vesistön varrella ja myöhemmin taajaman kupeessa. Vanhempaa ja myös uutta asutusta on etenkin alueen keskiosassa Tervakankaan laella ja sen itärinteellä. Kilpijärven rannalla on myös kesäasutusta. Eteläosassa asutusta on vähän ja eteläosan 5-tien varressa ei nykyisin ole rakennuksia. Eteläosassa on aikaisemmin ollut viljelyksiä, jotka nykyisin ovat pensoittuneet. Alueella on jonkin verran tiestöä, etenkin paikan keskiosassa. Länsipuolella valtatie liittymineen ja leikkauksineen hallitsee maisemaa. Eteläosassa on pieni sähkölinja. Tervakankaalla on runsaasti metsää. Hakkuiden ansiosta puusto on keskimäärin melko nuorta, mutta kaikkia kehitysluokkia edustavaa puustoa alueelta löytyy. Läheisen 5-tien vuoksi Tervakankaan länsiosassa melutaso on korkea.

18 5. KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS Tervakankaan luontainen kasvillisuus on melko rehevää. Lehtomaisen kankaan (OMT-tyyppi) kasvillisuus, esim. käenkaali, oravanmarja, mustikka, metsäalvejuuri ja metsäimarre luonnehtii vahvasti luontaista kasvillisuutta. Myös tuoreita kankaita (MT-tyyppi) on etenkin alueen keskiosan laella. Alempana, etenkin rannoilla, on myös kostean ja tuoreen lehdon kasvillisuutta, esim. mesiangervo, metsäkurjenpolvi, mustaherukka, ojakellukka ja vadelma. Eteläosan vanhoilla asumapaikoilla sekä pensoittuvalla niityllä on kulttuuri-ja niittylajistoa, esim. leinikit, pietaryrttui, orapihlaja, sireeni ja heinäkasvit. Suokasvillisuutta rahkasammalineen ja suosaroineen löytyy vain eteläosan soistuneesta painanteesta (luontokohde nro 5). Rantakasvillisuuden tyyppilajeja ovat mm. järvikorte ja sarat, värikkyyttä rannoille tuovat ainakin ranta-alpi ja rantakukka. Puusto on sekapuuta kuusen ollessa valtapuuna. Lehtipuuta on eniten Tervakankaan etelärinteellä, rannoilla ja rantojen tuntumassa sekä 5-tien varren taimikoilla. Eteläosan tasaisilla mailla on runsaasti pajukkoa. 6. ELÄIMISTÖ Liito-oravaselvityksen mukaan lajin esiintymisestä on merkkejä itäosan ja rannan tuntuman varttuneissa sekametsissä. Etenkin keskiosan kuusivaltainen sekametsä on tärkeää liito-oravan elinaluetta. Alueelta ei tavattu harvinaista linnustoa. Metsien tyyppilajeja ovat metsäkirvinen, peippo, rastaat ja tiaiset. Kuusikoissa asustaa mm. tiltaltti. Keski-ja pohjoisosan vanhemmissa sekametsissä tavataan käpytikkaa. Kirjosieppoa on runsaasti pihapiireissä. Myös fasaania on asumusten tuntumassa. Rannoilla esiintyy kahlaajia (esim. rantasipi ja taivaanvuohi). Voimakkaan talviruokinnan ansiosta Tervakankaalla on runsaasti talvilinnustoa.

19 7. TARKASTELU OSA-ALUEITTAIN (kartta 1) 1. Eteläosan rehevä ja vähän rakennettu alue Paikka rajoittuu etelässä ja idässä vesistöön, lännessä ja pohjoisessa rajana ovat muut osa-alueet. Alueen luonnontila on parhainta koko suunnittelualueella. Tiestöä on vähän ja siellä on vain yksi asuinrakennus. Alueella on pieni sähkölinja. Alueen eteläosan maasto on melko tasaista, pohjoiseen siirryttäessä maasto nousee. Itäosan maasto on etenkin rannalla kivikkoista. Itäosan puusto on vanhinta koko osa-alueella ja se on pääosin varttunutta sekapuustoa kuusen ollessa valtapuuna. Rannalla lehtipuiden osuus lisääntyy. Länsi-ja pohjoisosassa puusto on nuorta ja osittain ryteikköistä. Eteläpuolella on luhtainen ja pajukoituva vanha niitty. Alueen luontainen kasvillisuus on melko rehevää lehtomaisen kankaan kasvillisuutta. Myös lehtokasvillisuutta on seassa, etenkin itä-ja eteläosan rannoilla. Vanhalla niityllä on luhta-ja niittykasvillisuutta. Luontokohteet 1. Lypsyniemen kostea-tuore lehto (kartalla 2 kohde nro 1) Paikka sijaitsee koko suunnittelualueen eteläkärjessä Kilpijärven rannalla ja se pinta-ala on noin 0.7 hehtaaria. Alueella on äskettäin tehty harvennushakkuita. Puusto on eri-ikäistä sekapuuta lehtipuiden ollessa valtapuina. Kasvillisuus on rehevää kostean ja tuoreen lehdon lajistoa ja

20 kasvillisuuteen kuuluvat mm. kielo, koiranheisi, mesiangervo, metsäkurjenpolvi, mustaherukka, nuokkuhelmikkä, ojakellukka, metsäruusu, sudenmarja ja syyläjuuri. Alueelta on tehty myös havaintoja liito-oravan esiintymisestä. 2. Keski-ja pohjoisosan rakennettu alue Topografialtaan alue on koko Tervakankaan suunnittelualueen vaihtelevin, tällöin maasto nousee nopeasti etenkin itäpuolella siirryttäessä kohti lakialuetta. Maaperä on hienojakoista ja sen seassa paikoin hieman kivikkoa. Täällä on runsaasti sekä vakituista ja myös kesäasutusta. Alueella on myös runsaasti tiestöä. Alueen puusto on koko Tervakankaan vanhinta, vanhimmat puut ovat pohjoisosassa. Puusto on sekapuustoa kuusen ollessa valtapuuna. Lehtipuita on etenkin rannalla. Paikan luontainen kasvillisuus on lähinnä lehtomaisen kankaan. Myös tuoreen kankaan ja lehtojen kasvillisuutta on paikoin. Luontokohteet 2. Tuore lehto Paikka sijaitsee alueen pohjoisosassa pellon reunalla ja sen pinta-ala on noin 0.25 hehtaaria.

21 Kohteen puusto on eri-ikäistä sekapuustoa lehtipuiden ollessa enemmistönä. Seassa on mm. yli 100-vuotisia mäntyjä. Kasvillisuus on melko rehevää tuoreen lehdon kasvillisuutta, tyyppilajeja ovat mm. ahomansikka, huopaohdake, lillukka ja metsäkurjenpolvi tien varsi. Tämä voimakkaan ihmistoiminnan muokkaama alue on kapeahko vyöhyke ohiajotien itäpuolella. Voimakkaan liikenteen vuoksi alueen melutaso on korkea. Alueella on tiestöä ja myös 2 asuinkiinteistöä. Eteläosan vanhoilla asuinpaikoilla ei ole enää asutusta. Keskiosan maaston korkeuserot ovat suuremmat kuin muualla tällä alueella. Maaperä on hienojakoista. Alueen puusto on pääosin nuorta tai taimikkoista, eteläosassa vanhoilla niityillä on pajukkoa. Luontainen kasvillisuus on suurelta osin muuttunut, mutta se on lähinnä lehtomaisen kankaan. Rehevimmillä paikoilla tavataan myös lehtokasvillisuutta. Luontokohteet 3. Tuore lehto Tämä pieni lehtolaikku sijaitsee eteläosassa vesistön rannalla. Puusto on ei-ikäistä lehtipuuta ja kasvillisuuteen kuuluu tuoreen lehdon tyyppilajien lisäksi mm. vuohenkello.

22 4. Tuore lehto Tämä pieni lehtolaikku sijaitsee eteläosassa vanhan asuinpaikan ympärillä valtatien varressa. Paikka on osittain metsittyvää niittyä. puusto on pääosin lehtipuuta. Kasvillisuus on rehevää, tyyppilajeja ovat mm. lillukka, metsäkurjenpolvi, mesiangervo, Kasvillisuuteen kuuluu myös kulttuurilajistoa kuten esim. omenapuu, orapihlaja, sireeni ja vaahtera. 5. Vähäpuustoinen suo Tämä eteläosassa sijaitseva luontokohde on umpeenkasvanut lampi. Puustoa kosteikolla on vähän ja se on kituliasta. Kasvillisuutta luonnehtivat kurjenjalka, sammalet ja vehka.

23 8. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Tervakankaan luonnontila on muuttunut melko vahvan pienasutuksen ja myös tiestön vuoksi. Kasvillisuus on melko rehevää ja puusto on eriikäistä sekapuuta kuusen ollessa valtapuuna. Kaikki luontokohteet ovat metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta ne tulisi säilyttää niin että kohteiden erityispiirteet säilyisivät. Monipuolisin ja vaateliain kasvillisuus on eteläosan Lypsyniemen kosteassa-tuoreessa lehdossa (luontokohde 1). Paikalla on myös maisemallista merkitystä. Kilpivirran varsi tulisi jatkossa säilyttää rakentamattomana maisemallisista syistä ja myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Länsiosan kohteet säilynevät jatkossa rakentamattomina valtatien läheisyyden vuoksi. Itä-ja keskiosan sekametsien piirteet tulee säilyttää liito-oravalle soveliaina.

24 4. TERVAKANKAAN osa-alueet.dgn :24:37

25 2. TERVAKANKAAN luontoalueet.dgn :49:57

26 tervakangas_liito-oravat.dgn :49:24

27

28 TIIVISTELMÄ meluselvityksen tekstiosuudesta, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2002 MELUTASON OHJEARVOT Yleiset melutason ohjearvot Meluntorjuntalain nojalla valtioneuvosto on antanut yleiset melutason ohjearvot (992/1992). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjearvot ovat tiukemmat. Ohjearvot ulkona LAeq ( ) LAeq ( ) Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db Hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db Uudet asuinalueet, virkistysalueet, hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45 db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset alueet, virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db Ohjearvot sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - MENETELMÄT Melumittaukset Teollisuusmelun selvittämiseksi oli välttämätöntä tehdä täydentäviä melumittauksia eri teollisuusmelukohteiden melutason selville saamiseksi. Mittauksia tehtiin marraskuun lopulla Mittausten aikana maa oli jäässä ja lunta oli vain noin cm. Mittaustuloksia käytettiin hyväksi teollisuusmelualueita laskentamallilla laskettaessa. Mittaustulokset on esitetty mittalomakkeissa 1/14010A.1 Melumallinnus Melualueiden laskentaan käytettiin laskentamallia B&K Predictor 3.01, joka on aidosti 3D-laskentamalli. Malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot, rakennusten este- ja heijastusvaikutukset, maaperän vaimennuksen ja kasvillisuuden sekä mahdollisesti tarvittavat esteet ja niiden vaikutus. Mallissa on eri laskentamodulit teollisuus-, tieliikenne- ja raideliikennemelun laskentaa varten. Teollisuusmelumodulilla on mahdollista laskea myös moottoriurheiluja lentoliikennemelua. Tieliikenne Tässä selvityksessä on laskettu tieliikenteen aiheuttamaa vaikutusta Iisalmen keskustassa ja Iisalmen kaupunkialuetta sivuavilla ohitusteillä. Liikennemäärät ja eri teiden nopeusrajoitukset on saatu Iisalmen kaupungilta. Nykytilannetta kuvaavat liikennemäärät ovat vuodelta Liikenne-ennuste vuoden 2020 tilanteessa on saatu tielaitoksen julkaisusta 35/1999, jossa on arvioitu liikennemäärän kasvua Suomessa vuosina Tieliikenteen aiheuttama melu on esitetty liitteenä olevissa kokonaismelukartoissa. Liikennemäärät on esitetty piirustuksissa 14010A.2 ja 14010A.3. Tielaitos on selvittänyt Iisalmen ja Vieremän alueella pääteiden melua vuonna Laskentamenetelmästä ja lähtötiedoista ei ollut käytettävissä tarkempaa tietoa. Tielaitoksen laskemat melualueet on yhdistetty graafisesti laskemiimme melualueisiin pääteiden osalta yhtenäiseksi 55 db(a):n melukartaksi. Raideliikenne Raideliikenteen aiheuttama melu laskettiin Brüel & Kjær Predictor 3.01 laskentamallin raideliikennemodulilla. Junamäärätiedot toimitti VR Cargo Oy Iisalmesta. Raideliikenteen aiheuttama melu on esitetty liitteenä olevissa kokonaismelukartoissa. Liikennemäärät on esitetty liitteessä 2/ 14010A ARVIO MELUTILANTEEN KEHITTYMISESTÄ Melutilanne tulee säilymään nykyisenkaltaisena pitkälle tulevaisuuteen tai sitä voidaan jopa parantaa nykytasosta. Iisalmen kaupunki on ydinkeskustaa lukuun ottamatta väljästi rakennettu, joten etäisyyksien säilyttäminen meluaviin kohteisiin on mahdollista. Ratkaiseva rooli melutilanteen hallinnassa on kaavoittajalla. Teollisuuden, tieliikenteen ja raideliikenteen melusuoja-alueet on säilytettävä. Myös uuden teollisuuden tai muiden melua aiheuttavien toimintojen sijoittumista pohdittaessa tulee säilyttää riittävät melusuoja-alueet. Nykyisin on suuntauksena kaupunkirakenteen tiivistäminen, jotta säästettäisiin mm. kunnallistekniikan kustannuksissa. Tämä voidaan tehdä, jos samalla muistetaan, että suojaetäisyydet melulähteisiin säilytetään.

29 TIIVISTELMÄ meluselvityksen tekstiosuudesta, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2002 Tekninen kehitys tukee melutilanteen paranemista. Teollisuuslaitoksen investoinneissa edellytetään ns. BATtekniikkaa, jolloin kussakin kohteessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tieliikenteen melutasot ovat autokohtaisesti tarkasteltuna laskusuunnassa. Toisaalta liikennemäärän kasvu nostaa tieliikenteen aiheuttamia melutasoja. Henkilöautoissa suurin melunaiheuttaja on varsinkin suurilla ajonopeuksilla rengasmelu. Raskaan liikenteen melupäästöt ovat pienentyneet 1980-alusta yhteen kymmenesosaan. Raskaan liikenteen osalta ei melutasoa autokohtaisesti voida enää kovin nopeasti alentaa ja kuten henkilöautojen kohdalla, rengasmelu nousee suurimmaksi melunaiheuttajaksi. Ajoneuvokanta kokonaisuutena tulee hiljaisemmaksi vähitellen. Suomessa on kokeiltu jo muutamin paikoin ns. hiljaista asfalttia. Tienpinnoite saadaan tavallista hiljaisemmaksi joko massan sisältämää kiviaineksen kokoa pienentämällä tai tekemällä päällysteestä huokoista. Kiviaineksen pienentäminen huonontaa kulutuskestävyyttä ja huokoinen päällyste kerää vettä ja jäätyy talvella. Hiljainen päällyste voi osoittautua kuitenkin käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi tietyillä tieosuuksilla, kunhan päällysteen ominaisuuksista saadaan Suomen olosuhteissa riittävästi kokemusta. Raideliikenteen määrään ei liene tulossa suuria muutoksia. Myös kaluston muuttuminen on paljon tieliikennettä verkkaisempaa, joten muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole odotettavissa. Suurnopeusjunien käyttö rataverkolla vaatii aina radan kunnon selvittämisen ja kunnostamisen suuremmille nopeuksille sopivaksi. Suurnopeusjunat ovat käytettyihin nopeuksiin nähden erittäin hiljaisia. Tästä syystä ei ole tarpeen varata raideliikenteen vuoksi nykyistä suurempia suojaetäisyyksiä. Sen sijaan raideliikenteen tärinä saattaa aiheuttaa suurempia muutoksia kaavoitukseen erityisesti savikkomailla. Ratahallintokeskuksen mukaan savimailla ei asuinrakennuksia tulisi kaavoittaa 100 metriä lähemmäs ilman erityisiä tutkimuksia tärinän voimakkuudesta. Jatkossa alueellisissa meluselvityksissä ympäristömelusta tulee määritettäväksi ns. DEN-arvo, joka tarkoittaa koko vuorokauden meluarvoa määritettynä siten että ilta-ajan meluun lisätään 5 desibeliä ja yöajan meluun 10 desibeliä. Tätä melun luokittelua on käytetty jo vuosikymmeniä lentokenttien melualueissa tavallisten keskiäänitasojen ja maksimitasojen rinnalla. On myös todennäköistä, että melutasot lasketaan alueellisissa meluselvityksissä 4 metrin havaintokorkeuteen nykyisen 2 metrin sijasta. JOHTOPÄÄTÖKSET Iisalmen kaupungin kokonaismelutilanne on selvitetty tie- ja raideliikenteen sekä teollisuusmelun osalta. Tulosten perusteella meluongelmat ovat tyypillisiä keskisuuren - pienehkön kaupungin ongelmia. Keskustan alueella liikennemelu ja joiltakin osin raideliikennemelu aiheuttaa ohjearvojen ylittymistä. Teollisuusmelu ei merkittävästi aiheuta meluhaittaa väljän kaupunkirakenteen ja riittävien suojaetäisyyksien johdosta. Moottorirata ja ampumarata vaativat laajat suoja-alueet, jotka on otettava huomioon mm. kaavoituksen yhteydessä. Koska meluongelmat eivät ole poikkeuksellisen suuria, ei meluntorjuntaohjelman laatimiselle ole pakottavaa tarvetta. Kokonaismeluselvityksen perusteella voidaan huomioida melutilanne myös tulevaisuuden kaavoitustarpeissa ja jättää mm. teollisuudelle mahdollisuus kehittää toimintaansa. Melulle herkkien kohteiden melutilannetta tulee seurata ja ns. hiljaisten alueiden säilymistä vaalia. Meluselvitys säilyttää käyttökelpoisuutensa pitkän aikaa. Raideliikennemäärät ja kalusto muuttuvat yleensä hitaasti. Esimerkiksi liikennemäärissä tapahtuva 30 % muutos muuttaa melutasoa maastossa vain noin yhden desibelin. Teollisuus voi muuttua nopeammin, samoin uusien liikenneväylien rakentaminen tai uusien asuinalueiden tms. kaavoittaminen aiheuttavat meluselvityksen päivittämistarvetta. Meluselvityksen kokonaispäivitys tulisi tehdä noin 10 vuoden välein.

30 KAUPUNKISUUNNITTELU Viranomaisneuvottelu Muistio (OTE) Aika paikka Pohjois-Savon ympäristökeskus Sepänkatu Kuopio läsnä Sirpa Sivonen Mervi Heikkinen Patrik Hublin Kari Asikainen Sari Niemi Juhani Räisänen Pertti Launonen Pauli Sonninen Osmo Koivistoinen Jukka Virtanen 4. Tervakangas Alueen rakennuskanta on pääosin vanhaa. Pienet rakennukset sopivat pienille tiloille, mutta uudet rakennukset ovat selvästi suurempia ja edellyttävät väljempää tonttikokoa. Tämän vuoksi tavoitteena on Tervakankaan pienten tilojen yhdistely toimiviksi rakennuspaikoiksi. Tervakankaalle käynnistetään erillisen osayleiskaavan laatiminen. Pertti Launonen: Mikäli osayleiskaava halutaan muuttaa asemakaavaksi kesken kaavoitusprosessin pitääkö työ aloittaa alusta? Osayleiskaavan sisältövaatimukset ovat tarkemmat kuin asemakaavan. Kari Asikainen: Asemakaavaksi muuttamiseen tarvitaan muutamia päätöksiä, eikä koko prosessia tarvitse käydä läpi alusta saakka. Joka tapauksessa asemakaavan OAS on oltava välillä nähtävillä. Muistion laati Jukka Virtanen

31 KAUPUNKISUUNNITTELU Viranomaisneuvottelu, ajankohtaisia kaavahankkeita Muistio(OTE) Aika paikka Pohjois-Savon ympäristökeskus Sepänkatu Kuopio läsnä Sirpa Sivonen P-S ymp.keskus Patrick Hublin - - pj. Kari Asikainen - Paula Qvick Pohjois- Savon liitto Esko Tolvanen Savo-Karjalan tiepiiri Sari Niemi Iisalmen kaupunki Juhani Räisänen - - Jukka Virtanen - - Pertti Launonen - - Maija-Liisa Partanen - - siht. 6. Tervakankaan osayleiskaava-alue, maanomistajaneuvotteluiden anti Sari Niemi kertoi taustoja Tervakankaan alueen suunnittelusta. Tervakankaan alue on ollut asemakaavakehotuksen alla jo vuodesta 1978 lähtien. Tervakangas oli mukana Kilpijärven rantaosayleiskaavassa, mutta se erotettiin omaksi kaavakseen alueelle syntyneen tiheän rakennuskannan ja siitä johtuvan vaativuudeltaan toisentyyppisen kaavaratkaisun vuoksi. Alueen maanomistajien kanssa on pidetty kaksi neuvottelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pyritään tekemään vuoden 2002 lopulla ja kaavaluonnosta aletaan laatimaan vuoden 2003 aikana. Alueen suunnittelusta voidaan todeta seuraavaa: - halutaanko pienipiirteisyys rakentamisessa säilyttää, alueella on perinnerakentamista - isojen maa-alueiden omistajat haluavat myydä tontteja - jätevesikysymyksiä aletaan selvittää v alussa (osuuskuntaperiaate) - ellei jätevesihuoltoa järjestetä, ei uusia rakennuspaikkoja juurikaan synny - kaikki loma-asunnot halutaan ympärivuotisiksi Esko Tolvanen suositteli asemakaavoitusta osayleiskaavan sijaan. Meluasiat tulee huomioida kaavoituksessa. Juhani Räisänen kertoi, ettei alueelle tarvita uutta tiestön eikö myöskään kevyenliikenteenväylien rakentamista. Rakennuspaikkojen suhteen hän oli sitä mieltä, että tonttikokoa kasvattamalla rakennuspaikoista saataisiin nykyaikaisia. Muistion laati Iisalmessa Maija-Liisa Partanen

32 Viranomaisneuvottelu Muistio (OTE) Aika , klo Paikka Iisalmi, Teke N 2 Läsnä Paula Qvick Pohjois-Savon Liitto Patrik Hublin Ympäristökeskus Erkki Remes Kari Asikainen Osmo Koivistoinen Pertti Launonen Sari Niemi Maija-Liisa Partanen Pauli Sonninen Jukka Virtanen siht. Juhani Räisänen pj. 8. Tervakankaan osayleiskaava Sari Niemi: Kaavoitus käynnistyi epäselvissä oloissa asukkaat keräsivät adressia viemäröintiä vastaan. Perustana oli luulo, että viemäri vaaditaan koko alueelle uusien rakennuspaikkojen takia. Kuitenkin viemärin tarve johtuu pääasiassa olevasta tilanteesta. Alueelle ei tulla osoittamaan juurikaan uusia asuinpaikkoja. Osmo Koivistoinen: Yleisötilaisuuden kanta oli, että kaupunki rakentaa linjat ja perii sitten liittymäkustannukset kiinteällä taksalla. Paula Qvick: Tiehallinto on tehnyt 2002 meluselvityksen. Sari Niemi: Iisalmessa on ollut käytössä Ristola Oy:n tekemä selvitys, joka on tarkempi kuin tielaitoksen vastaava. Laskentamallissa on otettu huomioon maaston korkeusasemat toisin kuin tielaitoksen selvityksessä. Muistion laati Jukka Virtanen

33 Iisalmen kaupunki Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Muistio OTE VIRANOMAISNEUVOTTELU koskien Tervakankaan osayleiskaavaa ja Otavankatu- Rantakatu alueen asemakaavaa Aika perjantaina Paikka Läsnä: Pohjois-Savon ELY-keskus, Sepänkatu 2B, Kuopio Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Kimmo Haapanen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Heli Ek, pj. Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Jaana Nyman Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Eeva Pehkonen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Antti Lammi Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri, Katri Mattelmäki Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri, Anna-Kaisa Ahtiainen SOTE-kuntayhtymän ympäristöosasto, Martti Veteli Iisalmen kaupunki, Sari Niemi Iisalmen kaupunki, Jukka Virtanen Iisalmen kaupunki, Hannele Kelavuori Iisalmen kaupunki, Heli Kärki, siht. Heli Ek valittiin puheenjohtajaksi. Hän esitti, että ensin käsitellään Tervakankaan osayleiskaava asialistan mukaan ja sen jälkeen siirrytään käsittelemään Otavankatu-Rantakatu asemakaavan muutosta. 1. Tervakankaan osayleiskaava Yleiskaavatutkija Jukka Virtanen esitteli Tervakankaan osayleiskaavaluonnoksen: Esittelyssä käytiin läpi alueen rakentumisen historia aina 1950-luvulta saakka. Tervakangas todettiin ensimmäisen kerran ongelmalliseksi paikaksi rakentamisen kannalta 1978, jolloin alueelle kehotettiin laatimaan asemakaava. Koska rakentamispaineet ovat kohdistuneet vain muutamaan tilaan, eikä kaupungilla ole rakentamiseen sopivaa raakamaata, kaupunki on katsonut, ettei alueen asemakaavoitukseen ole mahdollisuutta luvun lopulla valmistunut ohiajotie erotti Tervakankaan lopullisesti Koivuniemestä. Syntyhistorian jälkeen esityksessä käsiteltiin ilmakuvien avulla mahdolliset uudet rakennuspaikat ja suunnittelualueelle sijoittuvat luontokohteet. Ylempiasteisen suunnitelman antamat ohjeistukset (maakuntaliitto): - Kaava poikkeaa maakuntakaavasta. Ennen maakuntakaavasta poikkeamiseen tarvittiin lupa, miten nyt? - Yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluu maakuntakaavan ohjausvaikutus. Hyvät perustelut on löydyttävä. Mitä kaavamuotoa alueella käytetään: - Kaava ei täytä MRL 72 ja 44 vaatimuksia. Rannan osalta 72 mukainen vapaan rannan osuus tulee täyttyä. Kaavamuoto voisi olla yleiskaava riittävin perustein, mutta ei suoraan rakentamista ohjaava, vaan rakentamiseen tarvitaan suunnittelutarveratkaisu tai poikkeamislupa. Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

34 2 (3) - Ensisijaisesti taaja-asutus tulee toteuttaa asemakaavalla. Lomarakentamisen mahdollistaminen ympärivuotisen asumiseen, tulisi selvittää miten voivat toimia. Muutos ympärivuotiseen asumiseen mahdollinen, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Selvitykset: Vesihuolto: - Vesilaitos toivoi viemärin näkyviin kaavakartalle. Liikennekysymykset: - Kaavaselostuksesta ei ilmene milloin ja millä menetelmillä alueen meluselvitys on tehty. Meluselvityksen lähtökohdat ja menetelmä liitetään selostukseen. - Liikenteellisten vaikutusten arviointi selostukseen tarkemmin, vaikka 7 uutta rakennuspaikkaa ei tilannetta paljon muutakaan, esim. liitekartta, jossa valtatiet, yhdystiet, kevyen liikenteen väylät. Täydennetään selostusta. - Teiden merkitsemistapa huono, VL-aluetta tiealueella. Voisiko olla EV-aluetta? Merkitsemistapa johtuu viereisen Kilpijärven länsirannan oyk:n kanssa yhteneväisestä tyylistä. VL ei ole harkittua, ehdotusvaiheeseen tutkitaan. - Voisiko 5-tien rajata kaavan ulkopuolelle? Kaavan rajaus johtuu viereisen oyk:n rajauksesta. - Rampit näkyviin kaavakartalle, kevyen liikenteen väylät näkyviin. Lisäämme kaavaehdotukseen. - Kaavakartan mittakaava tulisi olla 1:2000, jolloin vesihuollon ja tieyhteydet saa esitettyä selkeämmin kaavakartalla. Luontoympäristö: - Kostea painanne luo-alueeksi. Merkitään kaavakartalle. - luo-kohteen ominaispiirteiden muuttaminen kielletty. - Pohjois-osan liito-oravahavainnot. Merkitään kaavakartalle. Ympäristöhäiriöt: - Asiat kunnossa. Kulttuuriympäristö: - Alueen kulttuuriympäristöstä ei ole selvityksiä? Kirjataan auki. Alue on tyyliltään Sain maapalan ja rakensin mökin. Rakennuskannassa ei suojeltavia. Vaatimatonta, pientä rakentamista, jota rikkovat 80-luvun ok-talot rannalla (jotka nekin nykymittapuun mukaan pieniä). - Jos pienipiirteisyys halutaan säilyttää, se tulee viedä kaavakartalle. Alueesta valokuvia kaavaselostukseen. - Onko kaavamääräystä, jolla maankäytön historiaan liittyvät kulttuuriarvot voisi säilyttää? Ei tarkoita rakennuksia. Löytyisikö asemakaavamääräyksistä? - Miten uutta rakentamista ohjataan? AO-1 -määräys sallii 250 k-m2 koko rakennuspaikalle (asuinrakennus max 170 k-m2). Mietitään voiko olla vielä pienempi. - Selostuksessa todettava alueen muinaismuistotilanne. Rannan suunnittelukysymykset, vapaan rannan määrä, ympärivuotiset rakennuspaikat rannalla: - Mikä on mitoituksen leikkausvuosi? luvun taite. - Voitteko näyttää v. -59 rakennuslain voimaantulon mukaiset muodostumiset? Onko ollut useampi emätila? Selvitetään. - Maanomistajien tasapuolinen kohtelu: rantalainsäädännön jälkeen muodostettu kiinteistö, olisiko mahdollista osoittaa rakennuspaikka muualle? Kyseisessä kohdassa on myös liito-orava samalla paikalla. Moraalinen kysymys. Kaupungin aikaisemmat sitoumukset / lupaukset uusien rakennuspaikkojen muodostamiseen. - Oikeustapauksia löytyy: jos ranta on rakennettu täyteen, ei uusia rakennuspaikkoja voi sijoittaa.

35 3 (3) - Rantalainsäädäntö ollut voimassa 1970-luvun alusta. Haja-asutusalueella suunnittelusta ei tuohon aikaan huolehdittu. Iisalmen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät v Kaavassa pitää voida käyttää harkintaa. Poikkeamislupia ei voi mitoituksen vastaisesti myöntää. - Vapaan rannan osuus liian pieni, olisiko rakennuspaikkoja mahdollisuus siirtää? Kaavoittajan keino. ELY -keskukselle pyydämme selvitystä lomarakennuspaikkojen muuttamisesta pysyvään asumiseen, rantaetäisyydet. Keskustelua: - Jos yhdystielle ei käytetä aluevarausmerkintää, yt/kk olisi parempi kuin nykyinen merkintä. - Tarmo Saastamoisen liito-oravaselvityksessä v papanoita M-alueella. Lisätään kaavakartalle. Muistion kirjasi Heli Kärki Iisalmessa LIITE: Museoviraston saapunut kannanotto, joka pyydettiin käsittelemään neuvottelussa. HUOMIOON OTETTAVAKSI IISALMEN TERVAKAANKAAN OSAYLEISKAAVAN JA OTAVANKADUN-RANTAKADUN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VIRANOMAISNEUVOTTELUSSA Pohjois-Savon ELY-keskuksessa pidettävässä viranomaisneuvottelussa käsitellään ehdotusvaiheeseen edenneitä Tervakankaan osayleiskaavaa ja Otavankadun-Rantakadun asemakaavamuutosta Iisalmessa. Museoviraston edustajan ei ole mahdollisuutta osallistua viranomaisneuvotteluun, mutta oheinen kannanotto pyydetään käsittelemään neuvottelussa. Tervakankaan osayleiskaavan valmistelusta ei Museovirastoa ole tiedotettu sillä tavoin, että sillä olisi ollut mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla (MRL 6 ). Molemmat kaava-asiat koskevat Museovirastoa, joka on Pohjois-Savon alueella arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennetun kulttuuriperinnön asiantuntijaviranomainen. Tervakankaan osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksessa ( ) ei ole käsitelty arkeologista kulttuuriperintöä. Sitä, onko kaavan vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön tarpeellisessa määrin selvitetty (MRL 9 ), ei ole mahdollista lähetettyjen tai verkossa olevin kaava-asiakirjojen perusteella arvioida. Mikroliitti Oy:n vuonna 2003 tekemään arkeologiseen inventointiin kuului yhtenä tutkittavana alueena Kilpijärvi, jonka rannalla Tervakangas sijaitsee. Tämä tulee mainita kaavaselostuksessa. Rakennusperinnön osalta Museovirasto yhtyy Pohjois-Savon ELY-keskuksen antamaan lausuntoon, että osayleiskaavoitettavan Tervakankaan alueen kulttuuriympäristöstä edellytetään yksityiskohtaisempia tietoja. Esimerkiksi omaleimaisen, ilman kokonaissuunnittelua rakentuneen pientaloympäristön suojelutarpeet tulee selvittää ja tarvittaessa huomioida kaavassa. Otavankadun-Rantakadun asemakaavamuutoksen osalta Museovirasto toistaa aiemman lausuntonsa Iisalmen kaupungille kaavassa huomioon otettavasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ( dnro 435/303/2010). Yli-intendentti Helena Taskinen Intendentti Tanja Tenhunen

36 Iisalmen kaupunki Muistio OTE Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu VIRANOMAISNEUVOTTELU koskien Tervakankaan osayleiskaavaa ja Pihlajaharjun alueen asemakaavaa Aika perjantaina Paikka Läsnä: Pohjois-Savon ELY-keskus, Sepänkatu 2B, Kuopio Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Heli Ek, pj. Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Kimmo Koistinen (Pihlajaharjun käsittelyn ajan) Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Jaana Nyman (Tervakankaan käsittelyn ajan) Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Antti Lammi Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Suvi Kudjoi-Kyllönen Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri, Katri Mattelmäki Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri, Anna-Kaisa Ahtiainen Pohjois-Savon liitto, Marko Tanttu SOTE-kuntayhtymän ympäristöosasto, Martti Veteli Iisalmen kaupunki, Sari Niemi Iisalmen kaupunki, Jukka Virtanen Iisalmen kaupunki, Hannele Kelavuori Iisalmen kaupunki, Jukka Laukkanen Iisalmen kaupunki, Hanna Oijala Heli Ek valittiin puheenjohtajaksi. Sihteerinä toimii Sari Niemi. Koljonvirran asemakaava lisätään asialistan loppuun Katri Mattelmäen esityksestä. 1. Tervakankaan osayleiskaava Yleiskaavatutkija Jukka Virtanen esitteli Tervakankaan osayleiskaavaehdotuksen. Lisäksi käytiin läpi kaavasta annetut lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet. Kommentteja kaavaan: Ympäristö- ja luonnonvaravastuualue: - Asemakaavakynnys on ylittynyt joten uusia rakennuspaikkoja ei tule osoittaa kaupungin maille. - Maanomistajakohtaiset selvitykset tulee olla perusteena osoitetuille rakennuspaikoille. Pelkkä hyvä mies -sopimus ei käy. Nyt näyttää siltä, että kaikki vapaa-alueet on täytetty rakennuspaikoilla. - Kaavaselostuksessa on esitettävä perustelut mm. mistä syntyy mitoitus 1 rakennuspaikka noin 1 ha maata. Kaupunki: - Rantamitoitus 4-5 rakennuspaikkaa ei toimi ratkaisuna tässä tilanteessa. Mitoituksena on käytetty 1 rakennuspaikka/ noin 1ha maata kyläalueella. Uudet rantarakentamispaikat (2 kpl) on osoitettu kohtuullisuusperiaatteeseen vedoten. Ympäristö- ja luonnonvaravastuualue: - Pohjoisessa on muutettu liito-oravarajausta maastokäyntien perusteella. Asia on tältä osin kohtuullisesti ratkaistu. Iisalmen kaupunki Postiosoite PL 10/Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postinro ja -toimipaikka Iisalmi Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimi@iisalmi.fi