Lukijalle 3 1. Mikä on mentori? 4 2. Alkuvalmistelut 9 3. Kiinnittyminen vieraaseen maahan Jakson puolivälissä 22 5.

Transkriptio

1 Mentorin opas

2 Lukijalle 3 1. Mikä on mentori? 4 2. Alkuvalmistelut 9 3. Kiinnittyminen vieraaseen maahan Jakson puolivälissä Kotiinpaluu 28

3 LUKIJALLE Tämä opas on tarkoitettu EVS-vapaaehtoisen tukena toimivalle mentorille. Oppaassa käydään läpi mentoroinnin lähtökohtia ja käytännön menetelmiä mentorin työn tueksi. Käsittelyssä painottuvat erityisesti vapaaehtoisen oppimisprosessin tukeminen, kansainvälistymisen edistäminen, mentorin ja vapaaehtoisen keskinäinen vuorovaikutus sekä arjen ongelmanratkaisutaidot. Vapaaehtoisen ja mentorin keskinäinen toiminta on yhteistoimintaa, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltansa. Tällaista vastavuoroista oppimista tukee dialoginen vuorovaikutus. Dialogisuuden peruslähtökohtia ovat toisten kuunteleminen, erilaisten kokemusten vakavasti ottaminen ja suora puhe. Tämä edellyttää oman mielen avarana pitämistä toisenlaisille näkemyksille ja valmiutta jatkuvasti korjata ja rikastuttaa omaa ajattelua. Mentorin ja vapaaehtoisen välistä dialogia tukee se, että molemmat uskaltavat rohkeasti kokeilla erilaisia toimintatapoja ja pohdiskella yhdessä niiden tuottamia seurauksia. Mentorointisuhde muodostuu aina yksilölliseksi ja löytyy yleensä vain etsimällä ja oppimalla. Dialoginen ja kokeilullinen asenne yhteiseen toimintaan on tärkeä taito, jota vapaaehtoinen voi oppia mentorilta jaksonsa aikana. Myös mentori voi jatkuvasti kehittyä dialogin taitajana. Oppaan ensimmäisessä luvussa esitetään mentorin roolin keskeiset piirteet, mentoroinnin tavoitteet, tarvittavat taidot ja tehtävään saatava tuki. Tämän jälkeen opas etenee seuraillen vapaaehtoisjakson ajallisia vaiheita. Toisessa luvussa keskitytään huomioitaviin seikkoihin ja alkuvalmisteluihin ennen tuloa sekä mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin. Kolmas luku käsittelee vapaaehtoisjakson alkuvaiheen kysymyksiä ja mahdollisia eteen tulevia ratkaistavia tilanteita. Neljännessä luvussa ollaan jakson puolivälissä ja pohditaan erityisesti arvioinnin kysymyksiä ja loppuajan tavoitteiden asettamista. Viidennessä luvussa nostetaan esiin kotiinpaluuseen valmistautuminen, jakson arviointi ja aika kotiinpaluun jälkeiset tapahtumat. EVS-jakso on parhaimmillaan antoisa ja rikastuttava kokemus kaikille toimintaan osallistuville. Erilaisten kokemusmaailmojen kohtaamiset ja toisinaan myös törmäykset edistävät maailman kansainvälistymistä ja demokratisoitumista. Aito demokraattinen yhteiselämä perustuu kaikkien ihmisten kokemusten hyödyntämiseen yhteisessä toiminnassa ja jokaisen yksilöllisten mahdollisuuksien kehittämiseen. Toisesta kulttuurista saapuvan vapaaehtoisen luotsaaminen vieraassa maassa on korvaamatonta eurooppalaisen arjen demokratiatyötä. 3

4 1. MIKÄ ON MENTORI?

5 MENTORIN MÄÄRITELMÄ JA SUHDE MUIHIN TOIMIJOIHIN Mentorilla tarkoitetaan henkilöä, joka toimii vapaaehtoisen henkilökohtaisena tukena koko hänen vaihtonsa ajan. Mentorin tärkein tehtävä on auttaa vapaaehtoista kotiutumaan uuteen maahan ja alueen paikallisyhteisöön sekä edistää hänen oppimisprosessiaan. Mentori on yksi varma kiinnike, joka vapaaehtoisella on alusta saakka hänen saapuessaan uuteen maahan. On hyvä, jos mentori voi myös tukea vapaaehtoista erilaisten virallisten toimien (maistraatti, pankkitili) ja vapaa-ajan käytännön askareiden (kaupassakäynti, harrastukset) järjestelyissä. Mentorin on syytä olla mukana toiminnassa heti vapaaehtoisen valinnasta saakka ja osallistua myös hänen saapumisensa suunnitteluun. Mentorin ja vapaaehtoisen yhteistyö perustuu molempien osapuolten suostumukseen ja se nojaa ohjelman perusperiaatteisiin. Yhteistyön käytännön sisältö muotoutuu aina tilannekohtaisesti. Jos suhde ei jostain syystä toimi, vapaaehtoiselle voidaan yrittää löytää uusi mentor. Mentorin rooli tulee hyvin esiin, kun sitä verrataan muihin rooleihin vastaanottavassa organisaatiossa. Alla kuvattu roolijako voi kuitenkin olla joustava, ja sama henkilö voi toimia useammassakin roolissa suhteessa vapaaehtoiseen. Koordinaattori auttaa valintaprosessissa (prioriteetit ym.) hakemuksen kirjoittaminen yhteydenpito lähettävään tahoon ja raha-asioiden hoitaminen heidän kanssaan. yhteydenpito vapaaehtoiseen hänen kotimaassaan EVS-tiimin kasaaminen, koollekutsuminen ja tapaamisten valmistelu budjetin seuraaminen alkuinfo vapaaehtoisille (asuminen, työaika jne.) vakuutusasiat (mm. vakuutustietojen antaminen lähettävälle taholle) kielikoulutuksen järjestäminen valmennuksista tiedottaminen menotoreille ja vapaaehtoisille asuntoasiat (vuokrasopimukset jne.) lupa-asiat (sähkösopimus, kotivakuutus, mahdollinen viisumi) loppuraportointi yhteydenpito CIMOon Työnohjaaja ohjaa käytännön työskentelyä vastaa perehdytyksestä vastaa työturvallisuudesta tekee kirjallisen työsuunnitelman (alkuun viikkosuunnitelma, myöhemmin tehtävänkuva) osallistuu EVS-tiimin palavereihin osallistuu vapaa-ajan ohjelman suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä tiimin kanssa yhteistyö mentorin kanssa Mentori vapaaehtoisen aikuinen tukihenkilö koko jakson ajan (hoitaa itselleen sijaisen, jos on esimerkiksi lomalla tai muuten estyneenä hoitamaan tehtäväänsä) on sovitulla tavalla vapaaehtoisen tavoitettavissa myös tämän vapaa-ajalla säännölliset mentori-tapaamiset vapaaehtoisen kanssa esim. kerran viikossa vapaaehtoisen vastaanottaminen paikkakunnalle rekisteröintiasiat: rekisteröinti poliisiasemalle ja maistraattiin 5 MIKÄ ON MENTORI?

6 pankkitilien avaaminen arjen askareissa auttaminen: arjen asumiseen tutustuttaminen (pesutupa, kierrätys jne.) kaupunkiin tutustuminen harrastuksen löytäminen lähikaupat bussiaikataulut ja bussikortin hankinnassa auttaminen prepaid-liittymän hankinta ensimmäisten kuukausien vapaa-ajan toimintasuunnitelman tekeminen yhdessä tiimin kanssa tiimipalavereihin osallistuminen yhteydenpito työpaikkaan MENTOROINNIN TAVOITTEET Mentori tukee vapaaehtoista saamaan jaksostaan parhaan mahdollisen oppimiskokemuksen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi mentorin on varattava tehtäväänsä riittävästi aikaa vapaaehtoisen tapaamiseen ja paneuduttava tehtäväänsä huolella. Hyvin onnistunut mentorointi avartaa ja rikastuttaa molempien osapuolten kokemusta. Vapaaehtoinen saa enemmän irti vaihdostaan, ja mentori puolestaan pääsee katsomaan omaa paikkakuntaansa ja kulttuuriaan vieraan silmin. Parhaimmillaan molempien ymmärrys itselle vieraasta kulttuurista syventyy, ja kumpikin voi kehittää omia vuorovaikutustaitojaan ja ongelmanratkaisukykyjään. Tukiessaan vapaaehtoisen oppimisprosessia mentori voi käyttää erilaisia tässä oppaassa kuvattuja menetelmiä ja apuvälineitä. Mentorin on hyvä pitää mielessä, että hän ei toimi tehtävässään yksin vaan osana vastaanottavan organisaation EVS-tiimiä. Tiimin tehtävä on auttaa ja tukea mentoria kaikenlaisissa eteen tulevissa haasteissa. Mentorin on tarkoitus olla vapaaehtoisen tukena monella eri alueella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hänen on vastattava kaik- 6 MIKÄ ON MENTORI?

7 kiin vapaaehtoisen tarpeisiin ja pyyntöihin. Seuraava lista auttaa hahmottamaan, millaiset mentoriin kohdistuvat odotukset ovat vapaaehtoisen osalta oikeutettuja ja mihin mentorin ei tarvitse yrittää vastata. Vapaaehtoinen voi odottaa mentorilta: luotettavuutta ja sitoutuneisuutta tehtävänsä tekemiseen olevansa tervetullut uuteen maahan tukea arjen järjestämiseen uudessa maassa ja apua uuteen kulttuuriin tutustumisessa apua suomenkielen oppimiseen arjessa helppoa ja ennakoitavaa tavoitettavuutta mahdollisuutta kysyä kaikenlaisia kysymyksiä ja puhua monenlaisista tunteistaan realistisia odotuksia itsensä (vapaaehtoisen) suhteen ideoita oman vaihtojakson syventämiseen Mentorin ei tarvitse: ryhtyä vapaaehtoisen sydänystäväksi, vanhemmaksi tai pelastajaksi olla tavoitettavissa jatkuvasti 24/7 tukea vapaaehtoista taloudellisesti osata vastata kaikkiin kysymyksiin uhrata kaikkea vapaa-aikaansa vapaaehtoiselle MENTORIN TAIDOT Mentorin työssä auttavat ainakin seuraavat seikat: innokkuus, luotettavuus, avoimuus uusille asioille, joustavuus, arjen ongelmanratkaisutaidot sekä kyky kuunnella ja antaa rakentavaa palautetta. Mentorin työ ei edellytä täydellistä englanninkielen taitoa eikä syvällistä tuntemusta siitä kulttuurista, josta vapaaehtoinen tulee. Pikemminkin kannattaa ajatella, että mentori on vieraanvarainen paikallisasukas. Hän on valmis näkemään vaivaa sen eteen, että vapaaehtoinen voi kokea olonsa mahdollisimman tervetulleeksi uudessa maassa. Mentori voi aina myös pyytää perehdytystä ja tukea vastaanottavalta organisaatiolta, joka voi tarvittaessa kääntyä CIMOn puoleen. CIMO järjestää koulutusta mentoreille. Näissä koulutuksissa annetaan valmiuksia hoitaa menestyksekkäästi mentorin tehtävää. Samoin CIMOn kautta saa yhteyden eri puolella Suomessa toimiviin mentoreihin, joilta voi pyytää apua ja kysyä ideoita. Voit pohtia omia valmiuksiasi ryhtyä mentoriksi seuraavien kysymysten avulla: Olenko kiinnostunut tutustumaan toisesta kulttuurista tulevaan ihmiseen, jolla saattaa olla hyvin erilaisia ajattelutapoja, arvoja ja tottumuksia kuin minulla? Olenko valmis käyttämään esimerkiksi yhden illan viikossa vapaaehtoisen kanssa? Haluanko esitellä suomalaista kulttuuria ja omaa kotipaikkakuntaani? Kiinnostaako minua auttaa vapaaehtoista Suomessa oleskeluun, arjen sujumiseen ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvissä käytännön asioissa? Kestänkö sen, jos vapaaehtoinen on pettynyt joihinkin asioihin Suomessa tai hänellä tulee koti-ikävä? Siedänkö sitä, että saatan myös joutua selvittelemään vaihtojakson aikana tulevia ristiriitoja? Mitä ajattelen siitä, että saatan kiintyä ihmiseen, joka myöhemmin palaa takaisin omaan maahansa? Millainen henkilö haluaisin olla vapaaehtoiselle hänen jaksonsa aikana? 7 MIKÄ ON MENTORI?

8 MENTORIN OMA TUKI Mentoroinnin on tarkoitus olla innostava ja omaa kehittymistä tukeva prosessi myös mentorille itselleen. Tehtävästä suoriutumisessa pitää huolehtia omista voimavaroista ja saada tukea ja kannustusta muilta ihmisiltä. Mentorin oppimisessa ja hyvinvoinnissa auttavat seuraavat seikat Harjoita jatkuvaa oman toimintasi tarkastelua. Keskustele itsesi kanssa. Kysy vaikeitakin kysymyksiä itseltäsi. Hanki itsellesi oma mentori tai muu tukihenkilö. Näin saat ulkopuolisen henkilön näkemykset käyttöösi ja uusia näkö kulmia tilanteeseesi. Astu ulos mukavuusalueeltasi. Tee asioita, joita et ole koskaan ennen tehnyt, ota haasteita. Huolehdi omasta psyykkisestä ja fyysisestä energiastasi ja hyvinvoinnistasi. Tee asioita, joista saat positiivisia kokemuksia ja voimavaroja. Muista riittävä liikunta, lepo ja ravinto. Tunnista oman jaksamisesi rajat. Mieti, miten paljon haluat ottaa osaa vapaaehtoisen henkilö kohtaiseen elämään ja miten paljon haluat hänen ottavan osaa sinun elämääsi. Vedä raja. Kirjoita itsellesi listat vinkeistä ja keinoista, jotka olet kokenut sinulle toimiviksi ja toimimattomiksi, kun olet ollut haastavissa ja vaativissa tilanteissa. Käytä avuksesi muuta EVS-tiimiä. Muista, että sinun ei itse tarvitse olla kaikkialla vapaaehtoisen kanssa, käytä muita ihmisiä paikkakunnalta ja lähiympäristöstä. 8 MIKÄ O N M ENTO RI?

9 2. ALKUVALMISTELUT

10 Vapaaehtoisjakson onnistumisen varmistaminen alkaa huolellisella suunnittelulla vastaanottavan organisaation taholta. Mentorin on hyvä osallistua tähän suunnitteluun. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: vapaaehtoisen motivointi ja yhteydenpito ennen saapumista, vastaanotto ja siihen liittyvät käytännön järjestelyt, kulttuuriin sopeutuminen, paikkakunnalle kiinnittyminen, mentoritapaamisten aikatauluttaminen (erityisesti vaihdon alkuvaiheessa) sekä mahdollisten riskien analysointi ja ongelmatilanteisiin varautuminen. MOTIVOINTI JA YHTEYDENPITO Vapaaehtoisesta vastaavan EVS-tiimin on hyvä sopia selvästi, ketkä ovat yhteydessä vapaaehtoiseen etukäteen ja missä tarkoituksessa. Yhteydenpito vapaaehtoisen kanssa ennen projektin alkamista on ensiarvoisen tärkeää. Mitä enemmän projektin vastuuhenkilöt ja vapaaehtoinen tietävät toisistaan, sitä paremmin yhteistyö onnistuu. Yleensä on luontevaa, että mentori on yhteydessä vapaaehtoiseen liittyen nimenomaan hänen vapaa-aikaa ja uutta kulttuuria koskeviin odotuksiinsa ja kysymyksiinsä. Yhteydenpito voi tapahtua sähköpostilla, puhelimitse tai videopuhelulla (esim. Skype). Mentorin on hyvä olla ainakin kerran puheyhteydessä vapaaehtoiseen, sillä tämä luo henkilökohtaisemman suhteen ja tuo esiin vapaaehtoisen kielitaidon tason. Vapaaehtoista on hyvä rohkaista kertomaan itsestään, nykyisestä elämäntilanteestaan ja tuomaan esiin odotuksistaan vapaaehtoisjaksoon liittyen. On hyvä muistaa, että vapaaehtoinen kuten mentorkin on tässä vaiheessa vielä paljon mielikuviensa varassa. Joskus mielikuvat voivat olla innostavia ja positiivista odotusta lisääviä. Joskus ne voivat olla myös huolta aiheuttavia. Siksi on tärkeää, että mentori rohkaisee vapaaehtoista kysymään ja puhumaan kaikenlaisista mielessään olevista asioista vaihtoon liittyen. Tässä joitakin kysymyksiä vapaaehtoiselle esitettäväksi ennen puhelua, jossa on mahdollisuus jatkaa keskustelua ennakkotietojen pohjalta: Mitä sinä tiedät jo Suomesta ja millaista tietoa vielä tarvitset? Keitä kuuluu perheeseesi? Millainen on asuinseutusi ja asumismuotosi, keitä teillä kotona asuu? Onko tämä elämäsi ensimmäinen pidempi aika poissa kotoa? Keitä ovat muut tärkeät ihmissuhteesi? Miten he suhtautuvat tulevaan lähtöösi? Mitä harrastat ja mitkä ovat erityiset kiinnostuksen kohteesi? Onko sinulla joitain terveyteen liittyviä huomioon otettavia asioita? Millaisia odotuksia sinulla on, mitä toivot kokevasi tai oppivasi? Huolettaako sinua tällä hetkellä jokin jaksoon liittyen? Saamalla vastauksia yllä listattuihin kysymyksiin myös vastaanottavassa organisaatiossa tiedetään paremmin, voidaanko vapaaehtoiselle tarjota hänen toiveitaan vastaavia tehtäviä. Tärkeintä on, että kummallakin osapuolella vapaaehtoisella ja vastaanottavalla organisaatiolla on mahdollisimman selkeä ja realistinen kuva tulevasta vapaaehtoisjaksosta. Jos mentorille tulee epäilyksiä vapaaehtoisen soveltuvuudesta vastaanottavan organisaation tarjoamien tehtävien tekemiseen tai tämän mahdollisuuksiin suoriutua vaihdosta ylipäätään, niin hänen on syytä keskustella tästä koko EVS-tiimin kanssa. Tällöin voi olla tarpeen olla tarkemmin yhteydessä lähettävään organisaatioon, joka voi käsitellä asiaa vapaaehtoisen kanssa hänen kotimaassaan. Samalla voidaan tunnustella, millaista tukea lähettävältä organisaatiolta voidaan jatkossa saada, jos haasteita ilmenee myös vaihdon aikana. 10 ALKUVALMISTELUT

11 KULTTUURIIN JA PAIKKAKUNTAAN ORIENTOIMINEN Mentori voi helpottaa vapaaehtoisen sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin ja kiinnittymistä paikkakunnalle lähettämällä hänelle etukäteen tietoa Suomesta, suomalaisuudesta ja omasta kotipaikkakunnastaan (ks. jäljempänä oleva kirjepohja). Tarpeen mukaan vapaaehtoiselle voi myös kertoa etukäteen suomalaisesta aikakäsityksestä, työkulttuurista, säästä ja valon määrästä. Nämä kaikki voivat tulla yllätyksenä monelle kauempaa Euroopasta tuleville. Vapaaehtoisen sopeutumisen edistämiseksi mentori voi etukäteen selvittää, millaiset seikat omalla paikkakunnalla voisivat tukea kotiutumista. Näitä voivat olla esimerkiksi: harrastusmahdollisuudet erilaiset paikallistapahtumat, joihin vapaaehtoinen voi halutessaan osallistua paikkakunnalla asuville ulkomaalaisille tarkoitetut ryhmät tai tapaamiset mahdolliset kontaktit muihin lähialueilla toimiviin EVS-vapaaehtoisiin tai vaihto-opiskelijoihin kielikurssit tai muu englanninkielinen opetus paikkakunnalla tai lähialueilla asustavat ihmiset, jotka ovat kotoisin samasta maasta kuin vapaaehtoinen Vapaaehtoisen asettuminen uuteen ympäristöön helpottuu, jos hänellä on luontevia mahdollisuuksia luoda sosiaalisia suhteita paikallisiin ihmisiin. Mentori voi yhdessä EVS-tiimin muiden jäsenten kanssa miettiä, ketkä muut henkilöt tai tahot voivat olla toivottamassa vapaaehtoista tervetulleeksi paikkakunnalle. Monet paikalliset ihmiset tulevat mielellään mukaan vapaaehtoisen elämään, jos heille annetaan siihen konkreettisia ideoita siitä, mitä he voivat tehdä yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Pidetäänkö jollain isommalla porukalla tervetuliaisillallinen? Viedäänkö ensimmäisinä päivinä tai viikkoina vapaaehtoinen tutustumaan joihinkin toimintoihin, joissa hän voi halutessaan jatkossa olla mukana? Voisiko joku henkilö tai porukka tehdä pienen retken vapaaehtoisen kanssa? KÄYTÄNNÖN ASIOIDEN JÄRJESTELYT JA TAPAAMISTEN AIKATAULUTUS Yksi tärkeimpiä valmisteltavia asioita on vapaaehtoisen asumisjärjestelyt. Asunnon löytäminen ja sen kalustaminen ovat vastaanottavan organisaation vastuulla. Mentori voi osallistua esimerkiksi vapaaehtoisen asunnon kalustamisen suunnitteluun. Joka tapauksessa hänen on hyvä käydä katsomassa uuden tulokkaan asunto etukäteen, jotta hän voi tarvittaessa vastata siihen liittyviin kysymyksiin. Jotta mentorointi lähtisi hyvin käyntiin, mentorin on hyvä varata riittävästi aikaa vapaaehtoisen saapumisen yhteyteen. Hyvä aloitus mentorisuhteelle kantaa yleensä pitkälle eteenpäin. Erityisesti Suomessa asumiseen liittyvien käytännön asioiden järjestelemiseen menee alussa aikaa. Mentorin siis kannattaa varata kunnolla aikaa juuri saapumista seuraaville viikoille. Mentoroinnin suunnittelussa voi käyttää apuna seuraavalla aukeamalla olevaa muistilistaa. RISKIEN ANALYSOINTI JA ONGELMA- TILANTEISIIN VARAUTUMINEN On mahdollista, että erinäisistä syistä johtuen EVS-vapaaehtoisen oleskeluaika Suomessa voi myös osoittautua haasteelliseksi vastaanottavalle organisaatiolle ja mentorille. Suurimmat riskit ja ongelmatilanteet voidaan kuitenkin välttää ennakkoon tehdyllä riskien erittelyllä. Tällainen analyysi on hyvä tehdä yhdessä EVS-tiimin jäsenten kanssa siten, että myös mentori on paikalla. Vaikka on tietenkin syytä toivoa, että vapaaehtoisjakso sujuu erinomaisesti, niin riskien pohtiminen on hyödyllistä. 11 ALKUVALMISTELUT

12 PRACTICAL ARRANGEMENTS Check-list for Mentor 1. Who is who? Important persons in the project 2. Accommodation Practical details about boarding 3. Pocket money Details about how to organise in practice 4. Food Practical details about lodging 5. Introduction to the city/town/village Basic knowledge about the new home town 6. Language training Must be organised by hosting project 7. Tasks, working times and holidays Details about work 8. Guidance for work, agreements about work, support and well-being of volunteer 9. Leisure time Guidance about activities organised by hosting project and other activities and hobbies in the area 10. Security Basic knowledge of environment at work and in living area 11. Motivation and evaluation What is important to volunteer in order to feel motivated Formal and informal evaluation and re-evaluation during the project 12

13 Ainakin seuraavat riskit on syytä ottaa huomioon: Mitä tehdään, jos vapaaehtoinen ei saavukaan tai ilmoittaa että ei tule? neuvottelu lähettävän organisaation kanssa matkalippujen peruuttamisen mahdollisuus vaihdon aloituspäivän siirtäminen Mitä tehdään, jos kulttuurishokki tai koti-ikävä tulee sietämättömäksi? tarkkojen syiden selvittäminen tukitoimenpiteiden lisääminen (harrastukset, sosiaaliset tapahtumat) kotimaan yhteydenpidon turvaaminen Miten suhtaudutaan alkoholinkäyttöön? Miten toimitaan, jos ilmenee huumeiden käyttöä? alkoholin käytön pelisääntöjen kertominen heti vaihdon alussa huumeiden laittomuuden korostaminen, rikosseuraamusten tähdentäminen Kuinka toimitaan, jos vapaaehtoinen haluaa keskeyttää vapaaehtoisjakson? tarkkojen syiden selvittäminen yhdessä keskustellen mahdollisten työtehtäviä yms. koskevien muutosten pohtiminen muiden tukitoimenpiteiden järjestäminen koeaika (esim. kaksi viikkoa) uusien järjestelyjen kanssa yhteydenpito lähettävään organisaatioon, jos vapaaehtoinen päättää palata Miten toimitaan, jos vapaaehtoinen sairastuu tai loukkaantuu fyysisesti? vakuutusten kattavuuden selvittäminen etukäteen kuka vie hoitoon? kenelle ilmoitetaan kotimaassa vakavammissa tapauksissa? Miten toimitaan, jos vapaaehtoinen oireilee psyykkisesti? mistä tunnistamme tämän? mistä mentori ja vastaanottava organisaatio voi saada neuvonta-apua (esim. psykiatriset poliklinikat, mielenterveystyön palvelunumerot)? millaista hoitoa on tarjolla paikkakunnalla tai sen lähialueilla? Mikä on toimintatapa, jos vapaaehtoinen syyllistyy rikokseen tai joutuu rikoksen kohteeksi? kenen vastuulla on puuttua asiaan ja olla yhteydessä poliisiin? VASTAANOTON SUUNNITTELU On tärkeää suunnitella huolella myös vapaaehtoisen saapumispäivä ja muutamat sitä seuraavat päivät. EVS-tiimissä voidaan sopia, kuka tai ketkä menevät vapaaehtoista vastaan lentokentälle tai juna/linja-autoasemalle ja vie vapaaehtoisen hänen majoituspaikkaansa. Lisäksi on hyvä pohtia, millä pienillä eleillä vapaaehtoinen toivotetaan tervetulleeksi Suomeen ja paikallisyhteisön jäseneksi. Asunnolla voi olla esimerkiksi jonkinlainen pieni tervetuliaispaketti, jossa voi olla vaikkapa suomalaista suklaata, pieni kirjanen Suomesta tai paikkakunnasta, tervetuliaiskortti koko tiimiltä. Paketissa on hyvä olla myös mukana kannettava kortti, jossa on kaikkien vaihdon kannalta oleellisten henkilöiden yhteystiedot sekä hätätilanteiden varalta oleskelusta vastaavien henkilöiden tiedot. Seuraavalla aukeamalla on pohja vapaaehtoiselle lähetettävästä tervetuliaiskirjeestä, jota voi muokata tarpeen mukaan. 13 ALKUVALMISTELUT

14 KIRJEPOHJA VAPAAEHTOISELLE Hello volunteer, and welcome to Here you find some practical info that might come in handy before and during your EVS-time. If you have any other questions, you can always contact us here in youth services. Urheilu Kulttuuri Nuorisopalvelut Harrastustoiminta Ilta- ja yöelämä organisaatio www Local buses Long distance buses Trains Movies Other volunteers Lyhyet esittelyt muista samassa paikassa mahdollisesti olevista vapaaehtoisista. Contacts Tarvittavat yhteystiedot General info about services Tiedot paikkakunnasta Accommodation and food Asunnon osoite sekä kuvaus asunnosta ja asumiseen liittyvistä muista tiloista ja palveluista. Getting around Julkinen liikenne paikkakunnalla Polkupyörällä liikkuminen Paikkakuntien välillä matkustaminen Turvallisuus Language training We have organized Finnish lessons for you. The lessons take place in The time of the lessons is considered part of your working hours. Some phone numbers General emergency number (police, ambulance, fire brigade) 112 Taxi (from a mobile phone)??? Youth services office??? Banks, post offices, pharmacies Banks are usually open Post offices in the city (Osoite, aukioloajat, puhelin) Pharmacy (Osoite, aukioloajat, puhelin) Useful websites Kaupungin sivu Maps Linkki karttasivulle Distances from your apartment: Youth services office Railway station Bus terminal Market square (Joku isompi kauppa ja mahdollisia muita tarpeellisia myymälöitä) Distance from Helsinki and transportation Some notions about weather and clothing Welcome to Valokuvia voi liittää kirjeeseen mahdollisuuksien mukaan Leisure time possibilities www Vastaanottava 14

15 3. KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

16 Ensimmäiset viikot ovat äärimmäisen tärkeitä koko vaihtojakson onnistumisen kannalta. Vapaaehtoinen tarvitsee alussa yleensä paljon tukea ja ohjausta sekä työtehtäviinsä että paikalliseen arkeen asettumisessa. Saapuminen uuteen ympäristöön on monelle sekä jännittävää ja innostavaa, mutta samalla myös stressaavaa. Siksi vastaanottajien on syytä huomioida normaalia suurempi levon tarve alussa. Vaikka vapaaehtoiselle on hyvä järjestää aktiivista toimintaa, on tärkeää myös varmistaa, että päivät eivät ole liian täynnä. Vapaaehtoiselle on myös hyvä jäädä riittävästi aikaa olla myös yksin, jotta hän voi pohdiskella uutta ympäristöään, rauhoittua ja levätä. Kuten aiemmin todettiin, EVS-tiimissä on hyvä tehdä selkeä työnjako siitä, kuka henkilö vastaa mistäkin asioista. Säännölliset ja alussa melko tiiviit tapaamiset mentorin kanssa tarjoavat vapaaehtoiselle mahdollisuuden jäsentää omaa kokemustaan. Mentori puolestaan saa selville, onko vapaaehtoiselle tarjottu tuki riittävää. Heti alusta saakka vapaaehtoista tulee kannustaa kertomaan avoimesti kokemuksistaan uudessa maassa. Mentorin on hyvä pitää mielessä ja painottaa tarpeen mukaan myös vapaaehtoiselle sitä, että sopeutuminen uuteen ympäristöön vie oman aikansa. Kaikille osapuolille on annettava aikaa totutella uuteen tilanteeseen. Vapaaehtoiselle annettuja tehtäviä ja hänen osallistumistaan paikkakunnan muuhun toimintaan kannattaa harkita sitä mukaa, kun hänen kielitaitonsa ja osaamisensa karttuvat. TUTUSTUMINEN JA LUOTTAMUKSEN RAKENTUMINEN Mentorin kannattaa alussa keskittyä luottamuksen rakentamiseen hänen ja vapaaehtoisen välille. Kuten edellä tuotiin esiin, luottamuksellisen suhteen muodostaminen on hyvä aloittaa pitämällä yhteyttä vapaaehtoiseen jo ennen hänen saapumistaan. Luottamus rakentuu yleensä parhaiten siten, että mentori pyrkii olemaan äärimmäisen kiinnostunut vapaaehtoisen elämästä, kiinnostuksen kohteista ja kokemuksista. Myös mukavat yhteiset tekemiset vaihdon alussa usein auttavat luottamuksen syntymisessä. Tällaisia voivat olla yhteiset retket vaikkapa elokuviin, urheilutapahtumiin, museoihin tai muihin ajanvietteisiin. Yhteinen ruoanlaitto ja ruokaileminen ovat myös hyviä luontevia tapoja oppia tuntemaan toisensa. Keskeistä luottamuksen synnyssä on, että mentori pitää kiinni siitä, mitä hän on luvannut vapaaehtoiselle ja kuuntelee kiinnostuneena ja avoimin mielin hänen ajatuksiaan. Mentori voi käyttää tutustumisessa ja vapaaehtoisen tarpeiden kartoittamisessa seuraavalla aukeamalla olevaa haastattelurunkoa. VAPAAEHTOISJAKSOON LIITTYVIEN TAVOITTEIDEN TARKENTAMINEN Jonkin aikaa vapaaehtoisen saapumisen jälkeen on hyödyllistä palata tarkentamaan niitä tavoitteita, joista hän on asettanut jaksolleen. Hyvät tavoitteet ovat sellaisia, jotka auttavat ohjaamaan omaa toimintaa mielekkäästi mutta eivät ole kiveen hakattuja. Tavoite on ennemminkin suunnannäyttäjä. Kun tavoitetta kohti edetään, matkalla tulee monenlaisia uusia kokemuksia, jotka voivat vahvistaa tavoitetta tai saada sen muuttumaan osin tai peräti kokonaan toiseksi. Siksi tavoitteiden tutkiminen ja niiden muutoksista puhuminen on tärkeää. Yksi menetelmä pohtia ja luoda tavoitteita on tulevaisuuden muistelu. Mentori voi pyytää vapaaehtoista kuvittelemaan itsensä matkalaukkuineen lentokentälle kotiin lähdössä vaihtojakson jälkeen, kun jakso on ollut onnistunut, antoisa ja opettanut paljon. Mentori voi auttaa tulevaisuuden kuvittelua kysymällä esimerkiksi: Mikä oli mielestäsi tärkein oppimasi asia jaksolla? Mitä kokemuksiasi arvostit erityisesti? 16 KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

17 HAASTATTELURUNKO Vapaaehtoisen tulon jälkeen on hyvä käydä osioiden I ja II asiat läpi ja tarkistaa, onko niihin jotakin täydennettävää. Muuten tulon jälkeen painotetaan III-osiota. PART I WHO AM I? 1. On my free time back home I used to 2. My hobbies are 3. During this year in Finland I would like to try / learn to Tässä kohtaa mentor voi kertoa edullisista ja maksuttomista harrastusmahdollisuuksista. 4. My best friend(s) is / are We met in 5. When I go out to party, I Tässä voi kysyä tupakoinnista ja päihteiden käytöstä ja muistuttaa säännöistä. 6. I like to watch such movies like 7. I am reading a book called 8. The best thing about me is 9. My parents / friends say I m annoying when 10. My dream is PART II EASY LIVING 1. Before coming to Finland I lived with Onko tottunut asumaan toisten kanssa vai itsenäisesti? 2. I think the best thing about sharing the apartment this year is Sharing the apartment also worries me a bit, because Mahdolliset kipukohdat? 4. As a roommate I think I am Heräämiset, nukkumaanmenot, onko aamuvai iltaihminen, milloin kaipaa omaa rauhaa jne. Voi vertailla toisen vastauksien kanssa esim. sääntöjä tehdessä. 5. I need help or guidance with Check the necessary options: Keeping the house clean Cooking Doing the dishes Doing the laundry Planning my budget Buying my groceries Recycling and sorting the rubbish Something else, what? Onko aikaisemmin suunnitellut omaa taloutta ja rahankäyttöä? Millaisella budjetilla? Osaako kokata pienellä budjetilla? Millainen siisteyskäsitys? PART III HOPES, WORRIES, PLANS 1. My summer was Millaisesta tilanteesta on tullut, onko juuri eronnut tms. 2. Right now I m most worried about 3. What makes me really happy now is 4. When I left home I felt 5. The thing or person I most miss from my home is Koti-ikävä, yksinäisyyden tunne Suomessa, kaverien löytämisen vaikeus, ja miten näiden normaalien asioiden kanssa eletään. 6. I think the person who s going to miss me the most is Pantava erityisesti merkille ellei ole ketään. 7. I will probably keep in touch with Miten aikoo pitää yhteyttä: netti, puhelin, vierailut, kirjeet 8. For me to enjoy my EVS time I think I might need help in / with Esimerkkejä menneiltä vuosilta: ruoanlaitto, harrastusten löytäminen, perheenomaisen elämän ikävöinti, kulttuuri- ja tapaerojen ymmärtäminen ja huomaaminen, kämppiksen kanssa toimeen tuleminen, koti-ikävä 9. For my year to be a great experience I myself will need to Jotta tiedostaa oman vastuunsa omassa elämässään.

18 Millaisia haasteita kohtasit ja miten selviydyit niistä? Kuka tai ketkä auttoivat sinua? Lopuksi on hyvä keskustella vielä siitä, miten tuon tulevaisuuskuvan tulisi vaikuttaa tämän hetken toimintaan. Voi olla hyvä kirjata asioita myös paperille molempien nähtäväksi. VAPAA-AJAN VIETTO Aiemmin tuotiin esiin, että vapaaehtoisen harrastuksia on hyvä selvittää jo ennen hänen saapumistaan Suomeen. Heti jakson alkupuolella mentori voi viedä voi viedä vapaaehtoisen myös omien harrastustensa pariin tai hän voi järjestää jonkun toisen henkilön ottamaan vapaaehtoisen mukaan johonkin tälle sopivaan harrastustoimintaan. Jos vapaaehtoinen esimerkiksi kotimaassaan harrastaa jalkapalloa, mentori voi kysyä jo etukäteen lähialueen joukkueen valmentajalta, voiko vapaaehtoinen tulla mukaan joukkueeseen ja kuka hänet voisi tutustuttaa muihin pelaajiin. Jakson ensimmäisten viikkojen aikana on hyvä olla suunniteltua vapaa-ajan tekemistä useampana iltana viikossa, mutta myöhemmin vapaa-ajan vieton on syytä siirtyä vapaaehtoisen itsensä vastuulle. Harrastuspaikkoihin perehdytettäessä on hyvä huomioida, että käytännöt ja esimerkiksi palvelujen maksullisuus vaihtelee maittain. Esimerkiksi kirjastojen käyttö ei kaikissa maissa ole ilmaista kuten Suomessa. Vapaaehtoinen tarvitsee usein monenlaista apua harrastusmahdollisuuksien hahmottamisessa ja niihin kiinnittymisessä. KULTTUURIIN SOPEUTUMISESSA AUTTAMINEN Mentori voi eri tavoin auttaa vapaaehtoista sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin. Se, että vapaaehtoinen pääsee tutustumaan myös vapaa-aikanaan suomalaisen tavallisen arkielämän tilanteisiin on mitä parhainta kulttuuriin tutustumista. Meille suomalaisille tavalliset 18 KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

19 viikonlopun vietot mökillä saunomisineen, uimisineen ja makkaran paistoineen tai luonnossa kuljeskelu, urheilun katselu televisiosta tai paikan päällä katsomossa tai yhteiset illanistujaiset sukulaisten tai ystävien kesken ovat hyviä ikkunoita omaan kulttuuriimme. Aina ei siis tarvitse järjestää jotakin erityistä, vaan vapaaehtoista voi pyytää vain mukaan tavanomaiseen vapaa-ajan viettoon. Mentori voi siis tietoisesti mahdollistaa tilanteita, joissa vapaaehtoinen pääsee näkemään, mitä suomalaiset tekevät arkenaan. Mentorin on hyvä rohkaista vapaaehtoista erityisesti myös kysymään kenties hänen omasta mielestään tyhmiäkin kysymyksiä. Vapaaehtoisen sopeutumista edistää myös se, että mentori on itse aktiivisesti kiinnostunut vapaaehtoisen omasta kulttuurista ja kysyy, miten hänen kotimaassaan on tapana tehdä jokin asia. Erilaiset tilanteet ja erojen tunnistaminen antavat oivan mahdollisuuden kokea eri kulttuurien eroja ja rikastaa siten käsitystä elämästä. Hyviä keinoja suomalaisen kulttuurin esittelemiseen ovat myös joidenkin elokuvien näyttäminen tai kirjojen lukeminen. Suositeltavia kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat: Liisa Suvikumpu: Find out about Finland Roman Schatz: From Finland, with love Phil Schwarzmann: How to marry a Finnish girl: everything you want to know about Finland, that Finns won t tell you. Usein uuteen maahan asettumisen yhteydessä puhutaan kulttuurishokista. Kulttuurishokki tarkoittaa ihmisen vaikeutta sopeutua vieraaseen kulttuuriin. Siihen liittyvät oireet voivat olla psyykkisiä ja fyysisiä. Ne ovat voimakkuudeltaan eriasteisia ja jokainen kokee kulttuurishokin eri tavoin. Kulttuurishokkiin liittyvien tuntemusten voimakkuus riippuu ihmisen omasta henkisestä kapasiteetista, oman ja kohdattavan kulttuurin erilaisuudesta sekä aiemmista kokemuksista. On tärkeää erottaa varsinainen kulttuurishokki muista pienistä oireista, jotka saattavat uudessa maassa vaivata. Kulttuurishokkia ei esimerkiksi ole se, että ei pidä maan tietyistä ruokalajeista tai että liikenneruuhkat raivostuttavat. Kulttuurishokki on kokonaisvaltainen tila, jolloin ei pysty enää näkemään juuri mitään positiivista kohdemaassa, sen ihmisissä, tavoissa ja elämänmenossa. Siihen voi liittyä jatkuvaa ärtyisyyttä ja lähes aina ajatus siitä, kuinka kotimaassa kaikki on paremmin. Pahoissa tapauksissa voi myös ilmetä vihantunteita maan asukkaita kohtaan ja täydellistä eristäytymistä Kulttuurishokkiin liitetään yleensä neljä eri vaihetta: Kuherruskuukausi: Uuteen kulttuuriin saavuttaessa innostus nähdä ja kokea kaikki ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Vieras kulttuuri nähdään hyvässä valossa huomaamatta sen huonoja puolia. Shokin kynnysvaihe: Pienet asiat alkavat ärsyttää ja uuden kulttuurin huonot puolet ja käytännön ongelmat tulevat esiin. Väsymys, masennus ja koti-ikävä ovat tämän vaiheen yleisiä oireita. Sopeutuminen: Vähittäinen oppiminen, toimeen tuleminen erilaisissa tilanteissa ja ymmärrys toimintatapojen syistä auttavat sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Olo alkaa tuntua kotoisammalta ja kommunikaatio-ongelmat vähenevät. Yleinen uudesta kulttuurista johtuva stressi vähenee. Paluushokki: Paluu omaan kulttuuriin voi aiheuttaa suuremman shokin kuin kulttuurishokki vieraassa kulttuurissa. Uudelleensopeutuminen omaan kulttuuriin voi viedä aikaa vieraassa kulttuurissa kertyneiden kokemusten ja mahdollisesti muuttuneen omakuvan vuoksi. Mentorin on hyvä varautua siihen, että vapaaehtoinen saattaa jossain vaiheessa käydä läpi joitain kulttuurishokkiin yleisesti liittyviä kokemuksia. Kun mentori huomaa tällaisia, hänen kannattaa selittää niiden luonnetta vapaaehtoiselle, jotta hän saa välineitä käsitellä kokemaansa. 19 KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

20 Samalla hän voi antaa vinkkejä siihen, miten kulttuurishokista pääsee yli. Kulttuurishokin erilaisia ilmenemistapoja ovat esimerkiksi seuraavat: eristäytyminen omiin oloihin tai pakeneminen tilanteista tahallisen hidas paikallisten tapojen oppiminen avuttomuuden tunne kiinnittyminen vain omiin maanmiehiin tai ulkomaalaisiin, jotka ovat olleet pidempään maassa paikallisten paheksunta, halveksunta, eteen tulevien ongelmien suurenteleminen ylitsevuotava hetkellinen koti-ikävä ja oman kotimaan ihannointi Uuteen kulttuuriin sopeutumisessa auttaa: omien arvojen, maailmankuvan ja motiivien tiedostaminen erilaisuuden sietäminen uteliaisuus ja uusien asioiden ennakkoluuloton kokeileminen vaivannäkö paikallisiin ja heidän tapoihinsa tutustumisessa pyrkimys katsoa omaa kulttuuria vierain silmin ja paikallista kulttuuria sikäläisten silmin SOSIAALISEN VERKOSTON RAKENTUMINEN Erittäin tärkeä merkitys useimmille vapaaehtoisille on samanikäisen kaveripiirin löytyminen. Tällä on luonnollisesti suuri vaikutus sekä hänen viihtymisensä että kiinnittymisensä kannalta. Tästä syystä EVS-tiimin kannattaa panostaa siihen, että vapaaehtoisella on mahdollisuus alkaa solmia tällaisia suhteita. Lopputulos on tietenkin viime kädessä aina vapaaehtoisesta itsestään kiinni. Sosiaalisen verkoston rakentamisessa auttaa se, että vapaaehtoiselle tarjotaan heti alussa mahdollisuus tutustua moniin eri ihmisiin. EVS-tiimi voi yhdessä miettiä, missä yhteyksissä vapaaehtoinen voisi tutustua paikkakun- 20 KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN