Lukijalle 3 1. Mikä on mentori? 4 2. Alkuvalmistelut 9 3. Kiinnittyminen vieraaseen maahan Jakson puolivälissä 22 5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukijalle 3 1. Mikä on mentori? 4 2. Alkuvalmistelut 9 3. Kiinnittyminen vieraaseen maahan 15 4. Jakson puolivälissä 22 5."

Transkriptio

1 Mentorin opas

2 Lukijalle 3 1. Mikä on mentori? 4 2. Alkuvalmistelut 9 3. Kiinnittyminen vieraaseen maahan Jakson puolivälissä Kotiinpaluu 28

3 LUKIJALLE Tämä opas on tarkoitettu EVS-vapaaehtoisen tukena toimivalle mentorille. Oppaassa käydään läpi mentoroinnin lähtökohtia ja käytännön menetelmiä mentorin työn tueksi. Käsittelyssä painottuvat erityisesti vapaaehtoisen oppimisprosessin tukeminen, kansainvälistymisen edistäminen, mentorin ja vapaaehtoisen keskinäinen vuorovaikutus sekä arjen ongelmanratkaisutaidot. Vapaaehtoisen ja mentorin keskinäinen toiminta on yhteistoimintaa, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltansa. Tällaista vastavuoroista oppimista tukee dialoginen vuorovaikutus. Dialogisuuden peruslähtökohtia ovat toisten kuunteleminen, erilaisten kokemusten vakavasti ottaminen ja suora puhe. Tämä edellyttää oman mielen avarana pitämistä toisenlaisille näkemyksille ja valmiutta jatkuvasti korjata ja rikastuttaa omaa ajattelua. Mentorin ja vapaaehtoisen välistä dialogia tukee se, että molemmat uskaltavat rohkeasti kokeilla erilaisia toimintatapoja ja pohdiskella yhdessä niiden tuottamia seurauksia. Mentorointisuhde muodostuu aina yksilölliseksi ja löytyy yleensä vain etsimällä ja oppimalla. Dialoginen ja kokeilullinen asenne yhteiseen toimintaan on tärkeä taito, jota vapaaehtoinen voi oppia mentorilta jaksonsa aikana. Myös mentori voi jatkuvasti kehittyä dialogin taitajana. Oppaan ensimmäisessä luvussa esitetään mentorin roolin keskeiset piirteet, mentoroinnin tavoitteet, tarvittavat taidot ja tehtävään saatava tuki. Tämän jälkeen opas etenee seuraillen vapaaehtoisjakson ajallisia vaiheita. Toisessa luvussa keskitytään huomioitaviin seikkoihin ja alkuvalmisteluihin ennen tuloa sekä mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin. Kolmas luku käsittelee vapaaehtoisjakson alkuvaiheen kysymyksiä ja mahdollisia eteen tulevia ratkaistavia tilanteita. Neljännessä luvussa ollaan jakson puolivälissä ja pohditaan erityisesti arvioinnin kysymyksiä ja loppuajan tavoitteiden asettamista. Viidennessä luvussa nostetaan esiin kotiinpaluuseen valmistautuminen, jakson arviointi ja aika kotiinpaluun jälkeiset tapahtumat. EVS-jakso on parhaimmillaan antoisa ja rikastuttava kokemus kaikille toimintaan osallistuville. Erilaisten kokemusmaailmojen kohtaamiset ja toisinaan myös törmäykset edistävät maailman kansainvälistymistä ja demokratisoitumista. Aito demokraattinen yhteiselämä perustuu kaikkien ihmisten kokemusten hyödyntämiseen yhteisessä toiminnassa ja jokaisen yksilöllisten mahdollisuuksien kehittämiseen. Toisesta kulttuurista saapuvan vapaaehtoisen luotsaaminen vieraassa maassa on korvaamatonta eurooppalaisen arjen demokratiatyötä. 3

4 1. MIKÄ ON MENTORI?

5 MENTORIN MÄÄRITELMÄ JA SUHDE MUIHIN TOIMIJOIHIN Mentorilla tarkoitetaan henkilöä, joka toimii vapaaehtoisen henkilökohtaisena tukena koko hänen vaihtonsa ajan. Mentorin tärkein tehtävä on auttaa vapaaehtoista kotiutumaan uuteen maahan ja alueen paikallisyhteisöön sekä edistää hänen oppimisprosessiaan. Mentori on yksi varma kiinnike, joka vapaaehtoisella on alusta saakka hänen saapuessaan uuteen maahan. On hyvä, jos mentori voi myös tukea vapaaehtoista erilaisten virallisten toimien (maistraatti, pankkitili) ja vapaa-ajan käytännön askareiden (kaupassakäynti, harrastukset) järjestelyissä. Mentorin on syytä olla mukana toiminnassa heti vapaaehtoisen valinnasta saakka ja osallistua myös hänen saapumisensa suunnitteluun. Mentorin ja vapaaehtoisen yhteistyö perustuu molempien osapuolten suostumukseen ja se nojaa ohjelman perusperiaatteisiin. Yhteistyön käytännön sisältö muotoutuu aina tilannekohtaisesti. Jos suhde ei jostain syystä toimi, vapaaehtoiselle voidaan yrittää löytää uusi mentor. Mentorin rooli tulee hyvin esiin, kun sitä verrataan muihin rooleihin vastaanottavassa organisaatiossa. Alla kuvattu roolijako voi kuitenkin olla joustava, ja sama henkilö voi toimia useammassakin roolissa suhteessa vapaaehtoiseen. Koordinaattori auttaa valintaprosessissa (prioriteetit ym.) hakemuksen kirjoittaminen yhteydenpito lähettävään tahoon ja raha-asioiden hoitaminen heidän kanssaan. yhteydenpito vapaaehtoiseen hänen kotimaassaan EVS-tiimin kasaaminen, koollekutsuminen ja tapaamisten valmistelu budjetin seuraaminen alkuinfo vapaaehtoisille (asuminen, työaika jne.) vakuutusasiat (mm. vakuutustietojen antaminen lähettävälle taholle) kielikoulutuksen järjestäminen valmennuksista tiedottaminen menotoreille ja vapaaehtoisille asuntoasiat (vuokrasopimukset jne.) lupa-asiat (sähkösopimus, kotivakuutus, mahdollinen viisumi) loppuraportointi yhteydenpito CIMOon Työnohjaaja ohjaa käytännön työskentelyä vastaa perehdytyksestä vastaa työturvallisuudesta tekee kirjallisen työsuunnitelman (alkuun viikkosuunnitelma, myöhemmin tehtävänkuva) osallistuu EVS-tiimin palavereihin osallistuu vapaa-ajan ohjelman suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä tiimin kanssa yhteistyö mentorin kanssa Mentori vapaaehtoisen aikuinen tukihenkilö koko jakson ajan (hoitaa itselleen sijaisen, jos on esimerkiksi lomalla tai muuten estyneenä hoitamaan tehtäväänsä) on sovitulla tavalla vapaaehtoisen tavoitettavissa myös tämän vapaa-ajalla säännölliset mentori-tapaamiset vapaaehtoisen kanssa esim. kerran viikossa vapaaehtoisen vastaanottaminen paikkakunnalle rekisteröintiasiat: rekisteröinti poliisiasemalle ja maistraattiin 5 MIKÄ ON MENTORI?

6 pankkitilien avaaminen arjen askareissa auttaminen: arjen asumiseen tutustuttaminen (pesutupa, kierrätys jne.) kaupunkiin tutustuminen harrastuksen löytäminen lähikaupat bussiaikataulut ja bussikortin hankinnassa auttaminen prepaid-liittymän hankinta ensimmäisten kuukausien vapaa-ajan toimintasuunnitelman tekeminen yhdessä tiimin kanssa tiimipalavereihin osallistuminen yhteydenpito työpaikkaan MENTOROINNIN TAVOITTEET Mentori tukee vapaaehtoista saamaan jaksostaan parhaan mahdollisen oppimiskokemuksen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi mentorin on varattava tehtäväänsä riittävästi aikaa vapaaehtoisen tapaamiseen ja paneuduttava tehtäväänsä huolella. Hyvin onnistunut mentorointi avartaa ja rikastuttaa molempien osapuolten kokemusta. Vapaaehtoinen saa enemmän irti vaihdostaan, ja mentori puolestaan pääsee katsomaan omaa paikkakuntaansa ja kulttuuriaan vieraan silmin. Parhaimmillaan molempien ymmärrys itselle vieraasta kulttuurista syventyy, ja kumpikin voi kehittää omia vuorovaikutustaitojaan ja ongelmanratkaisukykyjään. Tukiessaan vapaaehtoisen oppimisprosessia mentori voi käyttää erilaisia tässä oppaassa kuvattuja menetelmiä ja apuvälineitä. Mentorin on hyvä pitää mielessä, että hän ei toimi tehtävässään yksin vaan osana vastaanottavan organisaation EVS-tiimiä. Tiimin tehtävä on auttaa ja tukea mentoria kaikenlaisissa eteen tulevissa haasteissa. Mentorin on tarkoitus olla vapaaehtoisen tukena monella eri alueella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hänen on vastattava kaik- 6 MIKÄ ON MENTORI?

7 kiin vapaaehtoisen tarpeisiin ja pyyntöihin. Seuraava lista auttaa hahmottamaan, millaiset mentoriin kohdistuvat odotukset ovat vapaaehtoisen osalta oikeutettuja ja mihin mentorin ei tarvitse yrittää vastata. Vapaaehtoinen voi odottaa mentorilta: luotettavuutta ja sitoutuneisuutta tehtävänsä tekemiseen olevansa tervetullut uuteen maahan tukea arjen järjestämiseen uudessa maassa ja apua uuteen kulttuuriin tutustumisessa apua suomenkielen oppimiseen arjessa helppoa ja ennakoitavaa tavoitettavuutta mahdollisuutta kysyä kaikenlaisia kysymyksiä ja puhua monenlaisista tunteistaan realistisia odotuksia itsensä (vapaaehtoisen) suhteen ideoita oman vaihtojakson syventämiseen Mentorin ei tarvitse: ryhtyä vapaaehtoisen sydänystäväksi, vanhemmaksi tai pelastajaksi olla tavoitettavissa jatkuvasti 24/7 tukea vapaaehtoista taloudellisesti osata vastata kaikkiin kysymyksiin uhrata kaikkea vapaa-aikaansa vapaaehtoiselle MENTORIN TAIDOT Mentorin työssä auttavat ainakin seuraavat seikat: innokkuus, luotettavuus, avoimuus uusille asioille, joustavuus, arjen ongelmanratkaisutaidot sekä kyky kuunnella ja antaa rakentavaa palautetta. Mentorin työ ei edellytä täydellistä englanninkielen taitoa eikä syvällistä tuntemusta siitä kulttuurista, josta vapaaehtoinen tulee. Pikemminkin kannattaa ajatella, että mentori on vieraanvarainen paikallisasukas. Hän on valmis näkemään vaivaa sen eteen, että vapaaehtoinen voi kokea olonsa mahdollisimman tervetulleeksi uudessa maassa. Mentori voi aina myös pyytää perehdytystä ja tukea vastaanottavalta organisaatiolta, joka voi tarvittaessa kääntyä CIMOn puoleen. CIMO järjestää koulutusta mentoreille. Näissä koulutuksissa annetaan valmiuksia hoitaa menestyksekkäästi mentorin tehtävää. Samoin CIMOn kautta saa yhteyden eri puolella Suomessa toimiviin mentoreihin, joilta voi pyytää apua ja kysyä ideoita. Voit pohtia omia valmiuksiasi ryhtyä mentoriksi seuraavien kysymysten avulla: Olenko kiinnostunut tutustumaan toisesta kulttuurista tulevaan ihmiseen, jolla saattaa olla hyvin erilaisia ajattelutapoja, arvoja ja tottumuksia kuin minulla? Olenko valmis käyttämään esimerkiksi yhden illan viikossa vapaaehtoisen kanssa? Haluanko esitellä suomalaista kulttuuria ja omaa kotipaikkakuntaani? Kiinnostaako minua auttaa vapaaehtoista Suomessa oleskeluun, arjen sujumiseen ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvissä käytännön asioissa? Kestänkö sen, jos vapaaehtoinen on pettynyt joihinkin asioihin Suomessa tai hänellä tulee koti-ikävä? Siedänkö sitä, että saatan myös joutua selvittelemään vaihtojakson aikana tulevia ristiriitoja? Mitä ajattelen siitä, että saatan kiintyä ihmiseen, joka myöhemmin palaa takaisin omaan maahansa? Millainen henkilö haluaisin olla vapaaehtoiselle hänen jaksonsa aikana? 7 MIKÄ ON MENTORI?

8 MENTORIN OMA TUKI Mentoroinnin on tarkoitus olla innostava ja omaa kehittymistä tukeva prosessi myös mentorille itselleen. Tehtävästä suoriutumisessa pitää huolehtia omista voimavaroista ja saada tukea ja kannustusta muilta ihmisiltä. Mentorin oppimisessa ja hyvinvoinnissa auttavat seuraavat seikat Harjoita jatkuvaa oman toimintasi tarkastelua. Keskustele itsesi kanssa. Kysy vaikeitakin kysymyksiä itseltäsi. Hanki itsellesi oma mentori tai muu tukihenkilö. Näin saat ulkopuolisen henkilön näkemykset käyttöösi ja uusia näkö kulmia tilanteeseesi. Astu ulos mukavuusalueeltasi. Tee asioita, joita et ole koskaan ennen tehnyt, ota haasteita. Huolehdi omasta psyykkisestä ja fyysisestä energiastasi ja hyvinvoinnistasi. Tee asioita, joista saat positiivisia kokemuksia ja voimavaroja. Muista riittävä liikunta, lepo ja ravinto. Tunnista oman jaksamisesi rajat. Mieti, miten paljon haluat ottaa osaa vapaaehtoisen henkilö kohtaiseen elämään ja miten paljon haluat hänen ottavan osaa sinun elämääsi. Vedä raja. Kirjoita itsellesi listat vinkeistä ja keinoista, jotka olet kokenut sinulle toimiviksi ja toimimattomiksi, kun olet ollut haastavissa ja vaativissa tilanteissa. Käytä avuksesi muuta EVS-tiimiä. Muista, että sinun ei itse tarvitse olla kaikkialla vapaaehtoisen kanssa, käytä muita ihmisiä paikkakunnalta ja lähiympäristöstä. 8 MIKÄ O N M ENTO RI?

9 2. ALKUVALMISTELUT

10 Vapaaehtoisjakson onnistumisen varmistaminen alkaa huolellisella suunnittelulla vastaanottavan organisaation taholta. Mentorin on hyvä osallistua tähän suunnitteluun. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: vapaaehtoisen motivointi ja yhteydenpito ennen saapumista, vastaanotto ja siihen liittyvät käytännön järjestelyt, kulttuuriin sopeutuminen, paikkakunnalle kiinnittyminen, mentoritapaamisten aikatauluttaminen (erityisesti vaihdon alkuvaiheessa) sekä mahdollisten riskien analysointi ja ongelmatilanteisiin varautuminen. MOTIVOINTI JA YHTEYDENPITO Vapaaehtoisesta vastaavan EVS-tiimin on hyvä sopia selvästi, ketkä ovat yhteydessä vapaaehtoiseen etukäteen ja missä tarkoituksessa. Yhteydenpito vapaaehtoisen kanssa ennen projektin alkamista on ensiarvoisen tärkeää. Mitä enemmän projektin vastuuhenkilöt ja vapaaehtoinen tietävät toisistaan, sitä paremmin yhteistyö onnistuu. Yleensä on luontevaa, että mentori on yhteydessä vapaaehtoiseen liittyen nimenomaan hänen vapaa-aikaa ja uutta kulttuuria koskeviin odotuksiinsa ja kysymyksiinsä. Yhteydenpito voi tapahtua sähköpostilla, puhelimitse tai videopuhelulla (esim. Skype). Mentorin on hyvä olla ainakin kerran puheyhteydessä vapaaehtoiseen, sillä tämä luo henkilökohtaisemman suhteen ja tuo esiin vapaaehtoisen kielitaidon tason. Vapaaehtoista on hyvä rohkaista kertomaan itsestään, nykyisestä elämäntilanteestaan ja tuomaan esiin odotuksistaan vapaaehtoisjaksoon liittyen. On hyvä muistaa, että vapaaehtoinen kuten mentorkin on tässä vaiheessa vielä paljon mielikuviensa varassa. Joskus mielikuvat voivat olla innostavia ja positiivista odotusta lisääviä. Joskus ne voivat olla myös huolta aiheuttavia. Siksi on tärkeää, että mentori rohkaisee vapaaehtoista kysymään ja puhumaan kaikenlaisista mielessään olevista asioista vaihtoon liittyen. Tässä joitakin kysymyksiä vapaaehtoiselle esitettäväksi ennen puhelua, jossa on mahdollisuus jatkaa keskustelua ennakkotietojen pohjalta: Mitä sinä tiedät jo Suomesta ja millaista tietoa vielä tarvitset? Keitä kuuluu perheeseesi? Millainen on asuinseutusi ja asumismuotosi, keitä teillä kotona asuu? Onko tämä elämäsi ensimmäinen pidempi aika poissa kotoa? Keitä ovat muut tärkeät ihmissuhteesi? Miten he suhtautuvat tulevaan lähtöösi? Mitä harrastat ja mitkä ovat erityiset kiinnostuksen kohteesi? Onko sinulla joitain terveyteen liittyviä huomioon otettavia asioita? Millaisia odotuksia sinulla on, mitä toivot kokevasi tai oppivasi? Huolettaako sinua tällä hetkellä jokin jaksoon liittyen? Saamalla vastauksia yllä listattuihin kysymyksiin myös vastaanottavassa organisaatiossa tiedetään paremmin, voidaanko vapaaehtoiselle tarjota hänen toiveitaan vastaavia tehtäviä. Tärkeintä on, että kummallakin osapuolella vapaaehtoisella ja vastaanottavalla organisaatiolla on mahdollisimman selkeä ja realistinen kuva tulevasta vapaaehtoisjaksosta. Jos mentorille tulee epäilyksiä vapaaehtoisen soveltuvuudesta vastaanottavan organisaation tarjoamien tehtävien tekemiseen tai tämän mahdollisuuksiin suoriutua vaihdosta ylipäätään, niin hänen on syytä keskustella tästä koko EVS-tiimin kanssa. Tällöin voi olla tarpeen olla tarkemmin yhteydessä lähettävään organisaatioon, joka voi käsitellä asiaa vapaaehtoisen kanssa hänen kotimaassaan. Samalla voidaan tunnustella, millaista tukea lähettävältä organisaatiolta voidaan jatkossa saada, jos haasteita ilmenee myös vaihdon aikana. 10 ALKUVALMISTELUT

11 KULTTUURIIN JA PAIKKAKUNTAAN ORIENTOIMINEN Mentori voi helpottaa vapaaehtoisen sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin ja kiinnittymistä paikkakunnalle lähettämällä hänelle etukäteen tietoa Suomesta, suomalaisuudesta ja omasta kotipaikkakunnastaan (ks. jäljempänä oleva kirjepohja). Tarpeen mukaan vapaaehtoiselle voi myös kertoa etukäteen suomalaisesta aikakäsityksestä, työkulttuurista, säästä ja valon määrästä. Nämä kaikki voivat tulla yllätyksenä monelle kauempaa Euroopasta tuleville. Vapaaehtoisen sopeutumisen edistämiseksi mentori voi etukäteen selvittää, millaiset seikat omalla paikkakunnalla voisivat tukea kotiutumista. Näitä voivat olla esimerkiksi: harrastusmahdollisuudet erilaiset paikallistapahtumat, joihin vapaaehtoinen voi halutessaan osallistua paikkakunnalla asuville ulkomaalaisille tarkoitetut ryhmät tai tapaamiset mahdolliset kontaktit muihin lähialueilla toimiviin EVS-vapaaehtoisiin tai vaihto-opiskelijoihin kielikurssit tai muu englanninkielinen opetus paikkakunnalla tai lähialueilla asustavat ihmiset, jotka ovat kotoisin samasta maasta kuin vapaaehtoinen Vapaaehtoisen asettuminen uuteen ympäristöön helpottuu, jos hänellä on luontevia mahdollisuuksia luoda sosiaalisia suhteita paikallisiin ihmisiin. Mentori voi yhdessä EVS-tiimin muiden jäsenten kanssa miettiä, ketkä muut henkilöt tai tahot voivat olla toivottamassa vapaaehtoista tervetulleeksi paikkakunnalle. Monet paikalliset ihmiset tulevat mielellään mukaan vapaaehtoisen elämään, jos heille annetaan siihen konkreettisia ideoita siitä, mitä he voivat tehdä yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Pidetäänkö jollain isommalla porukalla tervetuliaisillallinen? Viedäänkö ensimmäisinä päivinä tai viikkoina vapaaehtoinen tutustumaan joihinkin toimintoihin, joissa hän voi halutessaan jatkossa olla mukana? Voisiko joku henkilö tai porukka tehdä pienen retken vapaaehtoisen kanssa? KÄYTÄNNÖN ASIOIDEN JÄRJESTELYT JA TAPAAMISTEN AIKATAULUTUS Yksi tärkeimpiä valmisteltavia asioita on vapaaehtoisen asumisjärjestelyt. Asunnon löytäminen ja sen kalustaminen ovat vastaanottavan organisaation vastuulla. Mentori voi osallistua esimerkiksi vapaaehtoisen asunnon kalustamisen suunnitteluun. Joka tapauksessa hänen on hyvä käydä katsomassa uuden tulokkaan asunto etukäteen, jotta hän voi tarvittaessa vastata siihen liittyviin kysymyksiin. Jotta mentorointi lähtisi hyvin käyntiin, mentorin on hyvä varata riittävästi aikaa vapaaehtoisen saapumisen yhteyteen. Hyvä aloitus mentorisuhteelle kantaa yleensä pitkälle eteenpäin. Erityisesti Suomessa asumiseen liittyvien käytännön asioiden järjestelemiseen menee alussa aikaa. Mentorin siis kannattaa varata kunnolla aikaa juuri saapumista seuraaville viikoille. Mentoroinnin suunnittelussa voi käyttää apuna seuraavalla aukeamalla olevaa muistilistaa. RISKIEN ANALYSOINTI JA ONGELMA- TILANTEISIIN VARAUTUMINEN On mahdollista, että erinäisistä syistä johtuen EVS-vapaaehtoisen oleskeluaika Suomessa voi myös osoittautua haasteelliseksi vastaanottavalle organisaatiolle ja mentorille. Suurimmat riskit ja ongelmatilanteet voidaan kuitenkin välttää ennakkoon tehdyllä riskien erittelyllä. Tällainen analyysi on hyvä tehdä yhdessä EVS-tiimin jäsenten kanssa siten, että myös mentori on paikalla. Vaikka on tietenkin syytä toivoa, että vapaaehtoisjakso sujuu erinomaisesti, niin riskien pohtiminen on hyödyllistä. 11 ALKUVALMISTELUT

12 PRACTICAL ARRANGEMENTS Check-list for Mentor 1. Who is who? Important persons in the project 2. Accommodation Practical details about boarding 3. Pocket money Details about how to organise in practice 4. Food Practical details about lodging 5. Introduction to the city/town/village Basic knowledge about the new home town 6. Language training Must be organised by hosting project 7. Tasks, working times and holidays Details about work 8. Guidance for work, agreements about work, support and well-being of volunteer 9. Leisure time Guidance about activities organised by hosting project and other activities and hobbies in the area 10. Security Basic knowledge of environment at work and in living area 11. Motivation and evaluation What is important to volunteer in order to feel motivated Formal and informal evaluation and re-evaluation during the project 12

13 Ainakin seuraavat riskit on syytä ottaa huomioon: Mitä tehdään, jos vapaaehtoinen ei saavukaan tai ilmoittaa että ei tule? neuvottelu lähettävän organisaation kanssa matkalippujen peruuttamisen mahdollisuus vaihdon aloituspäivän siirtäminen Mitä tehdään, jos kulttuurishokki tai koti-ikävä tulee sietämättömäksi? tarkkojen syiden selvittäminen tukitoimenpiteiden lisääminen (harrastukset, sosiaaliset tapahtumat) kotimaan yhteydenpidon turvaaminen Miten suhtaudutaan alkoholinkäyttöön? Miten toimitaan, jos ilmenee huumeiden käyttöä? alkoholin käytön pelisääntöjen kertominen heti vaihdon alussa huumeiden laittomuuden korostaminen, rikosseuraamusten tähdentäminen Kuinka toimitaan, jos vapaaehtoinen haluaa keskeyttää vapaaehtoisjakson? tarkkojen syiden selvittäminen yhdessä keskustellen mahdollisten työtehtäviä yms. koskevien muutosten pohtiminen muiden tukitoimenpiteiden järjestäminen koeaika (esim. kaksi viikkoa) uusien järjestelyjen kanssa yhteydenpito lähettävään organisaatioon, jos vapaaehtoinen päättää palata Miten toimitaan, jos vapaaehtoinen sairastuu tai loukkaantuu fyysisesti? vakuutusten kattavuuden selvittäminen etukäteen kuka vie hoitoon? kenelle ilmoitetaan kotimaassa vakavammissa tapauksissa? Miten toimitaan, jos vapaaehtoinen oireilee psyykkisesti? mistä tunnistamme tämän? mistä mentori ja vastaanottava organisaatio voi saada neuvonta-apua (esim. psykiatriset poliklinikat, mielenterveystyön palvelunumerot)? millaista hoitoa on tarjolla paikkakunnalla tai sen lähialueilla? Mikä on toimintatapa, jos vapaaehtoinen syyllistyy rikokseen tai joutuu rikoksen kohteeksi? kenen vastuulla on puuttua asiaan ja olla yhteydessä poliisiin? VASTAANOTON SUUNNITTELU On tärkeää suunnitella huolella myös vapaaehtoisen saapumispäivä ja muutamat sitä seuraavat päivät. EVS-tiimissä voidaan sopia, kuka tai ketkä menevät vapaaehtoista vastaan lentokentälle tai juna/linja-autoasemalle ja vie vapaaehtoisen hänen majoituspaikkaansa. Lisäksi on hyvä pohtia, millä pienillä eleillä vapaaehtoinen toivotetaan tervetulleeksi Suomeen ja paikallisyhteisön jäseneksi. Asunnolla voi olla esimerkiksi jonkinlainen pieni tervetuliaispaketti, jossa voi olla vaikkapa suomalaista suklaata, pieni kirjanen Suomesta tai paikkakunnasta, tervetuliaiskortti koko tiimiltä. Paketissa on hyvä olla myös mukana kannettava kortti, jossa on kaikkien vaihdon kannalta oleellisten henkilöiden yhteystiedot sekä hätätilanteiden varalta oleskelusta vastaavien henkilöiden tiedot. Seuraavalla aukeamalla on pohja vapaaehtoiselle lähetettävästä tervetuliaiskirjeestä, jota voi muokata tarpeen mukaan. 13 ALKUVALMISTELUT

14 KIRJEPOHJA VAPAAEHTOISELLE Hello volunteer, and welcome to Here you find some practical info that might come in handy before and during your EVS-time. If you have any other questions, you can always contact us here in youth services. Urheilu Kulttuuri Nuorisopalvelut Harrastustoiminta Ilta- ja yöelämä organisaatio www Local buses Long distance buses Trains Movies Other volunteers Lyhyet esittelyt muista samassa paikassa mahdollisesti olevista vapaaehtoisista. Contacts Tarvittavat yhteystiedot General info about services Tiedot paikkakunnasta Accommodation and food Asunnon osoite sekä kuvaus asunnosta ja asumiseen liittyvistä muista tiloista ja palveluista. Getting around Julkinen liikenne paikkakunnalla Polkupyörällä liikkuminen Paikkakuntien välillä matkustaminen Turvallisuus Language training We have organized Finnish lessons for you. The lessons take place in The time of the lessons is considered part of your working hours. Some phone numbers General emergency number (police, ambulance, fire brigade) 112 Taxi (from a mobile phone)??? Youth services office??? Banks, post offices, pharmacies Banks are usually open Post offices in the city (Osoite, aukioloajat, puhelin) Pharmacy (Osoite, aukioloajat, puhelin) Useful websites Kaupungin sivu Maps Linkki karttasivulle Distances from your apartment: Youth services office Railway station Bus terminal Market square (Joku isompi kauppa ja mahdollisia muita tarpeellisia myymälöitä) Distance from Helsinki and transportation Some notions about weather and clothing Welcome to Valokuvia voi liittää kirjeeseen mahdollisuuksien mukaan Leisure time possibilities www Vastaanottava 14

15 3. KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

16 Ensimmäiset viikot ovat äärimmäisen tärkeitä koko vaihtojakson onnistumisen kannalta. Vapaaehtoinen tarvitsee alussa yleensä paljon tukea ja ohjausta sekä työtehtäviinsä että paikalliseen arkeen asettumisessa. Saapuminen uuteen ympäristöön on monelle sekä jännittävää ja innostavaa, mutta samalla myös stressaavaa. Siksi vastaanottajien on syytä huomioida normaalia suurempi levon tarve alussa. Vaikka vapaaehtoiselle on hyvä järjestää aktiivista toimintaa, on tärkeää myös varmistaa, että päivät eivät ole liian täynnä. Vapaaehtoiselle on myös hyvä jäädä riittävästi aikaa olla myös yksin, jotta hän voi pohdiskella uutta ympäristöään, rauhoittua ja levätä. Kuten aiemmin todettiin, EVS-tiimissä on hyvä tehdä selkeä työnjako siitä, kuka henkilö vastaa mistäkin asioista. Säännölliset ja alussa melko tiiviit tapaamiset mentorin kanssa tarjoavat vapaaehtoiselle mahdollisuuden jäsentää omaa kokemustaan. Mentori puolestaan saa selville, onko vapaaehtoiselle tarjottu tuki riittävää. Heti alusta saakka vapaaehtoista tulee kannustaa kertomaan avoimesti kokemuksistaan uudessa maassa. Mentorin on hyvä pitää mielessä ja painottaa tarpeen mukaan myös vapaaehtoiselle sitä, että sopeutuminen uuteen ympäristöön vie oman aikansa. Kaikille osapuolille on annettava aikaa totutella uuteen tilanteeseen. Vapaaehtoiselle annettuja tehtäviä ja hänen osallistumistaan paikkakunnan muuhun toimintaan kannattaa harkita sitä mukaa, kun hänen kielitaitonsa ja osaamisensa karttuvat. TUTUSTUMINEN JA LUOTTAMUKSEN RAKENTUMINEN Mentorin kannattaa alussa keskittyä luottamuksen rakentamiseen hänen ja vapaaehtoisen välille. Kuten edellä tuotiin esiin, luottamuksellisen suhteen muodostaminen on hyvä aloittaa pitämällä yhteyttä vapaaehtoiseen jo ennen hänen saapumistaan. Luottamus rakentuu yleensä parhaiten siten, että mentori pyrkii olemaan äärimmäisen kiinnostunut vapaaehtoisen elämästä, kiinnostuksen kohteista ja kokemuksista. Myös mukavat yhteiset tekemiset vaihdon alussa usein auttavat luottamuksen syntymisessä. Tällaisia voivat olla yhteiset retket vaikkapa elokuviin, urheilutapahtumiin, museoihin tai muihin ajanvietteisiin. Yhteinen ruoanlaitto ja ruokaileminen ovat myös hyviä luontevia tapoja oppia tuntemaan toisensa. Keskeistä luottamuksen synnyssä on, että mentori pitää kiinni siitä, mitä hän on luvannut vapaaehtoiselle ja kuuntelee kiinnostuneena ja avoimin mielin hänen ajatuksiaan. Mentori voi käyttää tutustumisessa ja vapaaehtoisen tarpeiden kartoittamisessa seuraavalla aukeamalla olevaa haastattelurunkoa. VAPAAEHTOISJAKSOON LIITTYVIEN TAVOITTEIDEN TARKENTAMINEN Jonkin aikaa vapaaehtoisen saapumisen jälkeen on hyödyllistä palata tarkentamaan niitä tavoitteita, joista hän on asettanut jaksolleen. Hyvät tavoitteet ovat sellaisia, jotka auttavat ohjaamaan omaa toimintaa mielekkäästi mutta eivät ole kiveen hakattuja. Tavoite on ennemminkin suunnannäyttäjä. Kun tavoitetta kohti edetään, matkalla tulee monenlaisia uusia kokemuksia, jotka voivat vahvistaa tavoitetta tai saada sen muuttumaan osin tai peräti kokonaan toiseksi. Siksi tavoitteiden tutkiminen ja niiden muutoksista puhuminen on tärkeää. Yksi menetelmä pohtia ja luoda tavoitteita on tulevaisuuden muistelu. Mentori voi pyytää vapaaehtoista kuvittelemaan itsensä matkalaukkuineen lentokentälle kotiin lähdössä vaihtojakson jälkeen, kun jakso on ollut onnistunut, antoisa ja opettanut paljon. Mentori voi auttaa tulevaisuuden kuvittelua kysymällä esimerkiksi: Mikä oli mielestäsi tärkein oppimasi asia jaksolla? Mitä kokemuksiasi arvostit erityisesti? 16 KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

17 HAASTATTELURUNKO Vapaaehtoisen tulon jälkeen on hyvä käydä osioiden I ja II asiat läpi ja tarkistaa, onko niihin jotakin täydennettävää. Muuten tulon jälkeen painotetaan III-osiota. PART I WHO AM I? 1. On my free time back home I used to 2. My hobbies are 3. During this year in Finland I would like to try / learn to Tässä kohtaa mentor voi kertoa edullisista ja maksuttomista harrastusmahdollisuuksista. 4. My best friend(s) is / are We met in 5. When I go out to party, I Tässä voi kysyä tupakoinnista ja päihteiden käytöstä ja muistuttaa säännöistä. 6. I like to watch such movies like 7. I am reading a book called 8. The best thing about me is 9. My parents / friends say I m annoying when 10. My dream is PART II EASY LIVING 1. Before coming to Finland I lived with Onko tottunut asumaan toisten kanssa vai itsenäisesti? 2. I think the best thing about sharing the apartment this year is Sharing the apartment also worries me a bit, because Mahdolliset kipukohdat? 4. As a roommate I think I am Heräämiset, nukkumaanmenot, onko aamuvai iltaihminen, milloin kaipaa omaa rauhaa jne. Voi vertailla toisen vastauksien kanssa esim. sääntöjä tehdessä. 5. I need help or guidance with Check the necessary options: Keeping the house clean Cooking Doing the dishes Doing the laundry Planning my budget Buying my groceries Recycling and sorting the rubbish Something else, what? Onko aikaisemmin suunnitellut omaa taloutta ja rahankäyttöä? Millaisella budjetilla? Osaako kokata pienellä budjetilla? Millainen siisteyskäsitys? PART III HOPES, WORRIES, PLANS 1. My summer was Millaisesta tilanteesta on tullut, onko juuri eronnut tms. 2. Right now I m most worried about 3. What makes me really happy now is 4. When I left home I felt 5. The thing or person I most miss from my home is Koti-ikävä, yksinäisyyden tunne Suomessa, kaverien löytämisen vaikeus, ja miten näiden normaalien asioiden kanssa eletään. 6. I think the person who s going to miss me the most is Pantava erityisesti merkille ellei ole ketään. 7. I will probably keep in touch with Miten aikoo pitää yhteyttä: netti, puhelin, vierailut, kirjeet 8. For me to enjoy my EVS time I think I might need help in / with Esimerkkejä menneiltä vuosilta: ruoanlaitto, harrastusten löytäminen, perheenomaisen elämän ikävöinti, kulttuuri- ja tapaerojen ymmärtäminen ja huomaaminen, kämppiksen kanssa toimeen tuleminen, koti-ikävä 9. For my year to be a great experience I myself will need to Jotta tiedostaa oman vastuunsa omassa elämässään.

18 Millaisia haasteita kohtasit ja miten selviydyit niistä? Kuka tai ketkä auttoivat sinua? Lopuksi on hyvä keskustella vielä siitä, miten tuon tulevaisuuskuvan tulisi vaikuttaa tämän hetken toimintaan. Voi olla hyvä kirjata asioita myös paperille molempien nähtäväksi. VAPAA-AJAN VIETTO Aiemmin tuotiin esiin, että vapaaehtoisen harrastuksia on hyvä selvittää jo ennen hänen saapumistaan Suomeen. Heti jakson alkupuolella mentori voi viedä voi viedä vapaaehtoisen myös omien harrastustensa pariin tai hän voi järjestää jonkun toisen henkilön ottamaan vapaaehtoisen mukaan johonkin tälle sopivaan harrastustoimintaan. Jos vapaaehtoinen esimerkiksi kotimaassaan harrastaa jalkapalloa, mentori voi kysyä jo etukäteen lähialueen joukkueen valmentajalta, voiko vapaaehtoinen tulla mukaan joukkueeseen ja kuka hänet voisi tutustuttaa muihin pelaajiin. Jakson ensimmäisten viikkojen aikana on hyvä olla suunniteltua vapaa-ajan tekemistä useampana iltana viikossa, mutta myöhemmin vapaa-ajan vieton on syytä siirtyä vapaaehtoisen itsensä vastuulle. Harrastuspaikkoihin perehdytettäessä on hyvä huomioida, että käytännöt ja esimerkiksi palvelujen maksullisuus vaihtelee maittain. Esimerkiksi kirjastojen käyttö ei kaikissa maissa ole ilmaista kuten Suomessa. Vapaaehtoinen tarvitsee usein monenlaista apua harrastusmahdollisuuksien hahmottamisessa ja niihin kiinnittymisessä. KULTTUURIIN SOPEUTUMISESSA AUTTAMINEN Mentori voi eri tavoin auttaa vapaaehtoista sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin. Se, että vapaaehtoinen pääsee tutustumaan myös vapaa-aikanaan suomalaisen tavallisen arkielämän tilanteisiin on mitä parhainta kulttuuriin tutustumista. Meille suomalaisille tavalliset 18 KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

19 viikonlopun vietot mökillä saunomisineen, uimisineen ja makkaran paistoineen tai luonnossa kuljeskelu, urheilun katselu televisiosta tai paikan päällä katsomossa tai yhteiset illanistujaiset sukulaisten tai ystävien kesken ovat hyviä ikkunoita omaan kulttuuriimme. Aina ei siis tarvitse järjestää jotakin erityistä, vaan vapaaehtoista voi pyytää vain mukaan tavanomaiseen vapaa-ajan viettoon. Mentori voi siis tietoisesti mahdollistaa tilanteita, joissa vapaaehtoinen pääsee näkemään, mitä suomalaiset tekevät arkenaan. Mentorin on hyvä rohkaista vapaaehtoista erityisesti myös kysymään kenties hänen omasta mielestään tyhmiäkin kysymyksiä. Vapaaehtoisen sopeutumista edistää myös se, että mentori on itse aktiivisesti kiinnostunut vapaaehtoisen omasta kulttuurista ja kysyy, miten hänen kotimaassaan on tapana tehdä jokin asia. Erilaiset tilanteet ja erojen tunnistaminen antavat oivan mahdollisuuden kokea eri kulttuurien eroja ja rikastaa siten käsitystä elämästä. Hyviä keinoja suomalaisen kulttuurin esittelemiseen ovat myös joidenkin elokuvien näyttäminen tai kirjojen lukeminen. Suositeltavia kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat: Liisa Suvikumpu: Find out about Finland Roman Schatz: From Finland, with love Phil Schwarzmann: How to marry a Finnish girl: everything you want to know about Finland, that Finns won t tell you. Usein uuteen maahan asettumisen yhteydessä puhutaan kulttuurishokista. Kulttuurishokki tarkoittaa ihmisen vaikeutta sopeutua vieraaseen kulttuuriin. Siihen liittyvät oireet voivat olla psyykkisiä ja fyysisiä. Ne ovat voimakkuudeltaan eriasteisia ja jokainen kokee kulttuurishokin eri tavoin. Kulttuurishokkiin liittyvien tuntemusten voimakkuus riippuu ihmisen omasta henkisestä kapasiteetista, oman ja kohdattavan kulttuurin erilaisuudesta sekä aiemmista kokemuksista. On tärkeää erottaa varsinainen kulttuurishokki muista pienistä oireista, jotka saattavat uudessa maassa vaivata. Kulttuurishokkia ei esimerkiksi ole se, että ei pidä maan tietyistä ruokalajeista tai että liikenneruuhkat raivostuttavat. Kulttuurishokki on kokonaisvaltainen tila, jolloin ei pysty enää näkemään juuri mitään positiivista kohdemaassa, sen ihmisissä, tavoissa ja elämänmenossa. Siihen voi liittyä jatkuvaa ärtyisyyttä ja lähes aina ajatus siitä, kuinka kotimaassa kaikki on paremmin. Pahoissa tapauksissa voi myös ilmetä vihantunteita maan asukkaita kohtaan ja täydellistä eristäytymistä Kulttuurishokkiin liitetään yleensä neljä eri vaihetta: Kuherruskuukausi: Uuteen kulttuuriin saavuttaessa innostus nähdä ja kokea kaikki ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Vieras kulttuuri nähdään hyvässä valossa huomaamatta sen huonoja puolia. Shokin kynnysvaihe: Pienet asiat alkavat ärsyttää ja uuden kulttuurin huonot puolet ja käytännön ongelmat tulevat esiin. Väsymys, masennus ja koti-ikävä ovat tämän vaiheen yleisiä oireita. Sopeutuminen: Vähittäinen oppiminen, toimeen tuleminen erilaisissa tilanteissa ja ymmärrys toimintatapojen syistä auttavat sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Olo alkaa tuntua kotoisammalta ja kommunikaatio-ongelmat vähenevät. Yleinen uudesta kulttuurista johtuva stressi vähenee. Paluushokki: Paluu omaan kulttuuriin voi aiheuttaa suuremman shokin kuin kulttuurishokki vieraassa kulttuurissa. Uudelleensopeutuminen omaan kulttuuriin voi viedä aikaa vieraassa kulttuurissa kertyneiden kokemusten ja mahdollisesti muuttuneen omakuvan vuoksi. Mentorin on hyvä varautua siihen, että vapaaehtoinen saattaa jossain vaiheessa käydä läpi joitain kulttuurishokkiin yleisesti liittyviä kokemuksia. Kun mentori huomaa tällaisia, hänen kannattaa selittää niiden luonnetta vapaaehtoiselle, jotta hän saa välineitä käsitellä kokemaansa. 19 KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

20 Samalla hän voi antaa vinkkejä siihen, miten kulttuurishokista pääsee yli. Kulttuurishokin erilaisia ilmenemistapoja ovat esimerkiksi seuraavat: eristäytyminen omiin oloihin tai pakeneminen tilanteista tahallisen hidas paikallisten tapojen oppiminen avuttomuuden tunne kiinnittyminen vain omiin maanmiehiin tai ulkomaalaisiin, jotka ovat olleet pidempään maassa paikallisten paheksunta, halveksunta, eteen tulevien ongelmien suurenteleminen ylitsevuotava hetkellinen koti-ikävä ja oman kotimaan ihannointi Uuteen kulttuuriin sopeutumisessa auttaa: omien arvojen, maailmankuvan ja motiivien tiedostaminen erilaisuuden sietäminen uteliaisuus ja uusien asioiden ennakkoluuloton kokeileminen vaivannäkö paikallisiin ja heidän tapoihinsa tutustumisessa pyrkimys katsoa omaa kulttuuria vierain silmin ja paikallista kulttuuria sikäläisten silmin SOSIAALISEN VERKOSTON RAKENTUMINEN Erittäin tärkeä merkitys useimmille vapaaehtoisille on samanikäisen kaveripiirin löytyminen. Tällä on luonnollisesti suuri vaikutus sekä hänen viihtymisensä että kiinnittymisensä kannalta. Tästä syystä EVS-tiimin kannattaa panostaa siihen, että vapaaehtoisella on mahdollisuus alkaa solmia tällaisia suhteita. Lopputulos on tietenkin viime kädessä aina vapaaehtoisesta itsestään kiinni. Sosiaalisen verkoston rakentamisessa auttaa se, että vapaaehtoiselle tarjotaan heti alussa mahdollisuus tutustua moniin eri ihmisiin. EVS-tiimi voi yhdessä miettiä, missä yhteyksissä vapaaehtoinen voisi tutustua paikkakun- 20 KIINNITTYMINEN VIERAASEEN MAAHAN

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Can you help me, please? Do you speak English? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Can you help me, please? Avun pyytäminen Do you speak English? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Voisitko auttaa minua? Puhutko englantia? Do you speak _[language]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy,  sivu 1 ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN 1.9.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 1.9.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Asenteet ja luottamus TAVOITTEET PÄIVÄLLE Oman asenteen tarkastelu ja tutkiminen

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mentorointi. KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut. 21.5.2014 Kirsi Kivimäki

Mentorointi. KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut. 21.5.2014 Kirsi Kivimäki Mentorointi KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut 21.5.2014 Kirsi Kivimäki Mentorointi-työryhmä aloitti 6/2013 kokoontunut n. kerran kuussa jäseninä: palvelupäällikkö Arja Konttinen

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot