PILVI PIRKONEN AURINKOSÄHKÖ JA PIENTUULIVOIMA RIVITALOYHTIÖN SÄHKÖNTUOTANNOSSA TAMPEREELLA Kandityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PILVI PIRKONEN AURINKOSÄHKÖ JA PIENTUULIVOIMA RIVITALOYHTIÖN SÄHKÖNTUOTANNOSSA TAMPEREELLA Kandityö"

Transkriptio

1 PILVI PIRKONEN AURINKOSÄHKÖ JA PIENTUULIVOIMA RIVITALOYHTIÖN SÄHKÖNTUOTANNOSSA TAMPEREELLA Kandityö Tarkastaja: Aki Korpela

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma PIRKONEN, PILVI: Aurinkosähkö ja pientuulivoima rivitaloyhtiön sähköntuotannossa Tampereella Kandityö, 24 sivua Toukokuu 2008 Pääaine: Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat Tarkastaja: yliassistentti Aki Korpela Avainsanat: Aurinkosähkö, pientuulivoima, hajautettu energiantuotanto, uusiutuvat energiamuodot, kustannuslaskenta Hajautettu energiantuotanto ja siihen liittyvä uusiutuvien energiamuotojen käyttö voivat tulevaisuudessa tarjota vaihtoehdon fossiilisia polttoaineita hyödyntävälle energiantuotannolle. Fossiilisten polttoaineiden osuutta energiantuotannossa voitaisiin ainakin pienentää uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisellä, jolloin tuotannosta välittömästi syntyvät päästöt vähenisivät merkittävästi. Lisäksi kohoava öljyn hinta luo paineita korvaavien tekniikoiden löytämiselle. Tässä työssä tutkitaan hajautetun energiantuotannon toteuttamista tutkimuskohteena olleen rivitaloyhtiön sähköenergiantuotannossa Tampereella. Sähköenergian tuotannossa käytettiin uusiutuvia energialähteitä: aurinkosähköä ja tuulivoimaa. Työn tavoitteena oli laskea arviot tutkimuskohteessa käytetyllä aurinkosähkö/pientuulivoimahybridijärjestelmällä tuotetun sähköenergian vuosikustannuksista. Vertailuna käytetään nykytilannetta, jossa kaikki rivitaloyhtiön tarvitsema sähkö ostettiin verkosta Tampereen Sähkölaitokselta. Tutkimuskohteen, johon kuuluu 10 asuntoa, vuotuinen sähköenergiankulutus on noin kwh. Tutkimuskohteeseen kootun hybridijärjestelmän mitoittamisesta tutkitaan kolmea eri vaihtoehtoa, joissa katetaan joko 1) 100%, 2) 50% tai 3) 10% tutkimuskohteen vuotuisesta sähköenergiantarpeesta. Sähköenergian kulutuksen ja hybridijärjestelmällä tuotetun sähköenergian erotus katetaan verkkosähköllä. Työssä selvitetään aluksi aurinkosähkön ja tuulienergian saatavuudet tutkimuskohteessa, jonka jälkeen mitoitetaan eri vaihtoehdoille tarvittavan laitteiston määrä hybridijärjestelmää varten. Lopuksi lasketaan hybridijärjestelmällä tuotetun sähköenergian kustannukset ja verrataan tuloksia eri mitoitusvaihtoehtojen kesken sekä tutkimuskohteen nykytilanteeseen. Tässä työssä suoritetun laskennan perusteella voidaan sanoa, ettei nykyisellä kustannustasolla vastaavanlaisen hybridijärjestelmän käyttö ole yksittäiselle rivitaloyhtiölle tarpeeksi kannattavaa ollakseen investointina järkevä. Verrattuna käytetyn sähköyhtiön hintoihin, ovat hybridijärjestelmällä tuotettu sähköenergia vuodessa vähintään noin kolme kertaa kalliimpaa (vaihtoehto 3). II

3 III ALKUSANAT Tämä kandityö kirjoitettiin keväällä 2008 Tampereen teknillisen yliopiston Elektroniikan laitokselle. Työn tavoitteena oli tehdä opinnäyte tekniikan kandidaatin tutkintoon sisällytetyistä opinnoista. Työn tarkastajana toimi yliassistentti Aki Korpela Sähkömagnetiikan laitokselta. Haluan kiittää häntä hyvistä neuvoista ja ohjauksesta työhöni liittyvissä asioissa. Kiitän myös seminaaritilaisuudessa työni opponenttina toiminutta Erika Kaitarantaa hyvistä huomioista. Kustannuslaskennan neuvoista kiitän DI Jaakko Tarvaista. Erityiskiitos Jaakolle. Tampereella Pilvi Pirkonen III

4 SISÄLLYS 1 Johdanto Tutkimuskohde: rivitaloyhtiö Tampereen Veisussa Aurinkosähkön saatavuus tutkimuskohteessa Tuuliolosuhteet tutkimuskohteessa Aurinkosähkön ja pientuulivoiman hyödyntäminen tutkimuskohteessa Aurinkosähkölaitteen toiminta Tuuligeneraattorin toiminta Aurinkosähkö/pientuulivoima-hybridijärjestelmän rakenne Hybridijärjestelmässä käytetyt laitteet Kapasiteettikertoimet ja tuulen nopeuden korkeuskorrelaatio Laitteiston mitoittaminen Yhteenveto laitteistosta Hybridijärjestelmän kustannukset Kustannuslaskentamenetelmä Sähköenergian hankinnan kokonaiskustannukset Virhetarkastelu Hybridijärjestelmän hyödyt ja haitat Haittavaikutukset Hyötynäkökulmat Johtopäätökset...21 Lähteet...23

5 1 1 Johdanto Energia-alalla eletään mielenkiintoista aikaa. Lisääntyneeseen energiankysyntään olisi pystyttävä vastaamaan entistä tehokkaammalla ja ennen kaikkea vähäpäästöisemmällä tuotannolla. Kehitystä ja muutoksia tuleekin seuraavina vuosikymmeninä varmasti tapahtumaan paljon, sillä jo pelkkä öljyn hinnan jatkuva nousu luo paineita korvaavan tekniikan löytämiseksi. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvilla kasvihuonekaasupäästöillä on ilmaston kannalta ikäviä seurauksia, joista ehkä huolestuttavin on kasvuoneilmiön voimistumisesta johtuva ilmastonmuutos. Vaikka teknologian kehitys on helpottanut jokapäiväistä elämäämme, on se samalla kuitenkin lisännyt energian kulutusta. Kasvu näkyy erityisesti sähköenergian lisääntyneenä kysyntänä kehittyneissä maissa. Primäärienergian kulutus kasvaa maailmalla 2 prosentin vuosivauhtia ja sähköenergian vastaava kulutuksen kasvu yltää peräti 4 prosenttiin vuosittain. On ennustettu, että vuodesta 2007 lähtien vuoteen 2030, primäärienergian kysyntä tulee lisääntymään 53%. (Energy use, 2007) Ottaen huomioon energiantuotannosta perinteisellä menetelmillä syntyvät päästöt, hupenevat öljyvarat sekä energian kysynnän odotettavissa olevan kasvun, ei siis ole ihme, että kiinnostus uusiutuvia energialähteitä ja hajautettua energiantuotantoa kohtaan on lisääntynyt. Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan systeemiä, jonka tarkoituksena on tuottaa energiaa lähellä loppukäyttäjää ja vähentää riippuvuutta ulkomailta tuotaviin polttoaineisiin. Se koostuu useista tuotantoyksiköistä, jotka kukin tuottavat pienen määrän energiaa. Systeemiin tuotettu energia voi olla peräisin joko fossiilisista polttoaineista tai uusiutuvista energialähteistä. Tuotetun energiamäärän suuruutta ei ole määritelty tarkkaan, mutta yleensä puhutaan tuotannosta, joka yltää kymmeniin megawatteihin. Lisäksi systeemiin kuuluu energiavarasto ja niin sanotusti kysynnän mukaan joustava kuorma eli loppukäyttäjät. (Energy use, 2007) Tässä työssä tarkastellaan aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisen mahdollisuuksia tamperelaisessa rivitaloyhtiössä. Tavoitteena oli tutkia, miten, ja kuinka suuri osa tutkimuskohteen sähköenergiantarpeesta olisi mahdollista kattaa uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvan energian tuotantotekniikoista valittiin tutkittavaksi aurinkosähkö ja pientuulivoima, joiden hyödyntäminen tutkimuskohteessa toteutettiin aurinkosähkö/pientuulivoima-hybridijärjestelmällä. Työn laajuuden vuoksi ei olisi ollut mahdollista tarkastella halutulla tarkkuudella sekä sähkö- että lämpöenergian tuotantoa, vaikka se olisikin tutkimuskohteen kannalta ollut varsin mielenkiintoista. Tämän vuoksi tarkasteluun valittiin tutkimuskohteen sähköntuotanto, jonka oletettiin lisäksi olevan valittujen tuotantotekniikoiden kannalta helpommin ja edullisemmin toteutettavissa kuin lämmitys. 1

6 2 Tutkimuskohteen sähköntuotantoon liitettävän hybridijärjestelmän vuosikustannukset nostettiin tärkeimmäksi hankintapäätökseen vaikuttavista tekijöistä, sillä vaihtoehtoisen tuotantomuodon tulisi olla kustannuksiltaan kilpailukykyinen verrattuna nykyiseen tilanteeseen ollakseen mielenkiintoinen. Tästä johtuen työn tutkimusongelmaksi määriteltiin: aurinkosähkön ja pientuulivoiman avulla tuotetun sähkön vuosittaiset kustannukset verrattuna kokonaan verkosta ostettuun sähköön tutkimuskohteessa. Tutkimuskohde esitellään tarkemmin luvussa 2, jossa käydään läpi työn kannalta oleelliset tiedot kohteen sijainnista ja sähköenergian kulutuksesta. Lisäksi kartoitetaan aurinkosähkön saatavuutta ja tuuliolosuhteita tutkimuskohteessa. Aurinkosähkön saatavuuden arvioimisessa käytettiin osaksi apuna osalta Jukka Kitusen Tampereen teknillisen yliopiston sähkömagnetiikan laitokselle vuonna 2007 tekemän diplomityön mittausmateriaalia vuodelta Tiedot Suomen tuuliolosuhteista saatiin Suomen tuuliatlaksesta. Luvussa 3 tarkastellaan molempia valittuja uusiutuvan energian tuotantotekniikoita hieman tarkemmin. Aurinkosähkölaitteeksi valittiin edullisuutensa vuoksi monikiteisistä piikennoista valmistettu aurinkopaneeli ja käyttökohteen kulutuksen perusteella valittiin tuulivoiman tuotantoon pientuuligeneraattori. Luvun 3 alussa esitellään lyhyesti molempien tekniikoiden toimintaperiaatteet sekä teoreettiset hyötysuhteet. Myöhemmin samassa luvussa pyritään kartoittamaan sekä aurinkopaneelin että pientuulivoimalan todellisia sähkön tuotantomääriä laskemalla molemmille laitteille kapasiteettikertoimet ja käyttämällä tuulen nopeuden arviointiin tarvittavalla korkeudella korkeuskorrelaatiota. Luvussa 4 käsitellään aurinkosähkön ja tuulivoimalan yhteiskäytöstä kootun hybridijärjestelmän aiheuttamia kustannuksia tutkimuskohteessa. Tätä tutkittiin muodostamalla tutkimuskohteen sähkönsaannille kolme erilaista skenaariota siitä, kuinka suuri osa kohteen sähkön saannista tuotettaisiin aurinkosähköllä ja tuulivoimalla. Tuulivoimalan ja aurinkopaneelien yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti mitoitettiin ensimmäisessä vaihtoehdossa 100%:iin tutkimuskohteen vuosittaisesta sähkön kulutuksesta, eli kohteen koko sähkön kulutus katettaisiin valituilla uusiutuvan energian lähteillä. Toisessa vaihtoehdossa yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti mitoitettiin 50%:iin kohteen kokonaiskulutuksesta ja kolmannessa vaihtoehdossa se mitoitettiin 10%:iin. Kahdessa jälkimmäisessä vaihtoehdossa siis kohteen vuosittaisen sähkön kulutuksen ja aurinkopaneeleilla ja pientuulivoimalalla tuotetun sähkön erotus ostettaisiin normaalisti verkosta. Tarkoituksena oli vertailla, kuinka sähköenergian vuosittaiset kustannukset erisuuruisilla investoinneilla käyttäytyvät ja siten mahdollisesti löytää tutkimuskohteessa käytettävälle aurinko- ja tuulivoimakapasiteetille järkevä taso. Sähköyhtiönä laskennassa käytettiin Tampereen Sähkölaitosta. 2

7 3 2 Tutkimuskohde: rivitaloyhtiö Tampereen Veisussa Tutkimuskohteena tässä työssä oli rivitaloyhtiö, joka sijaitsee Tampereen eteläpuolella Veisun kaupunginosassa. Talonyhtiöön kuuluu kymmenen asuntoa. Yhteyshenkilön mukaan talonyhtiössä kulutetaan sähköenergiaa tilojen ja laitteiden ylläpitoon vuosittain noin kwh (kymmentuhatta). Talossa on öljylämmitys. 2.1 Aurinkosähkön saatavuus tutkimuskohteessa Tampereella Veisussa sijaitsevaan tutkimuskohteeseen voitiin aurinkosähkön saatavuuden osalta hyödyntää Jukka Kitusen diplomityön (2007) materiaalia. Kitunen suoritti diplomityöhönsä liittyneet mittaukset Tampereen teknillisen yliopiston sähkömagnetiikan laitoksella rakennetulla tietokoneohjatulla aurinkosähkön mittausjärjestelmällä. Siihen kytketty aurinkopaneeli sijoitettiin Tampereen teknillisen yliopiston Sähkötalon katolle, josta diplomityötä varten kerättiin mittausdata vuoden 2006 marraskuun ja vuoden 2007 lokakuun välisenä aikana. Käytössä oli 36 monikiteisestä sarjankytketystä piikennosta koostuva aurinkopaneeli. Nimellisteholtaan 125 W (±5%) paneeli oli pintaalaltaan 0,93 m 2, josta tehollinen pinta-ala oli 0,74 m 2. Kitusen mittaustulosten perusteella käytetyn aurinkopaneelin vuoden aikana tuottama sähköenergia oli 117 kwh. (Kitunen, 2007) Etäisyys tutkimuskohteen ja Sähkötalon välillä on kartasta katsottuna vain muutamia kilometrejä. Aurinkosähkön saatavuuden kannalta oli Kitusen mittaustulosten perusteella oleellista, että paneelin tuottama energia jakautui vuoden aikana hyvin epätasaisesti, koska se oli sijoitettuna Suomeen, jossa aurinko paistaa erityisesti talvikuukausina hyvin matalalta. Lisäksi talvella Suomessa päivät ovat lyhyitä ja yöt pitkiä. Kitusen mittausten mukaan huhti-elokuun aikana tuotetun sähköenergian määrä oli 75%:a koko vuoden aikana tuotetusta ja maalis-syyskuun aikana tuotettu sähköenergia peräti 93%:a. (Kitunen, 2007) Kitusen mittaustuloksia käytetään tässä työssä hyväksi, vaikka aivan täysin vastaavanlaista aurinkopaneelia ei saatu valitulta toimittajalta hankittua. Aurinkopaneelin katsottiin kuitenkin olevan tarpeeksi vastaavanlainen, jotta voitiin olettaa, että toimittajalta hankittu aurinkopaneeli tuottaisi vuodessa saman määrän sähköenergiaa. Tutkimuksessa käytetty kapasiteettikerroin laskettiin näiden mittausten perusteella siten että nimellistehona pidettiin toimittajalta hankitun aurinkopaneelin nimellistehoa. 3

8 4 2.2 Tuuliolosuhteet tutkimuskohteessa Tampereella sijaitsevan tutkimuskohteen tuuliolosuhteet saatiin selville Suomen tuuliatlaksesta (Tammelin, 1991, katso Holttinen, 2006), josta poimittu kuva 1 esittää koontia tuulen nopeuden mittaustuloksista Suomessa. Kuvan 1 tuulen nopeudet on mitattu 50 metrin korkeudella maan pinnasta. Kuvaan liitetyssä taulukossa on myös esitetty tuulen nopeuden vaihtelut maaston mukaan. Tutkimuskohteeseen valittiin sheltered terrain, joka erään luokituksen mukaan sisältää (Manwell et al., 2004, s.66) mukaan kaupunkialueet, metsät ja maaseutualueet, joissa tuulisuus ei välttämättä koko ajan ole jatkuvaa. Sen mukaan saatiin tuulen nopeuden vertailuarvoksi 4,5 m/s, joka näyttäisi 50 metrin korkeudella ainakin olevan tuulivoimalalle riittävää. Tuulen tehotiheys eli pinta-alaa kohden saatava teho on kuvasta 1 katsottuna valitulla tuulennopeudella ja maastoluokituksella W/m 2, joka on hieman parempi kuin huono (Manwell et al., 2004, s. 32). 4

9 5 Kuva 1: Suomen tuuliolosuhteet (Tammelin, 1991, katso Holttinen, 2006). Tuuligeneraattorin tehontuotantoarviota laskettaessa ei voitu suoraan hyödyntää Suomen tuuliatlaksen mittaustuloksia, sillä kohteeseen asetettavan pientuulivoimalan maston korkeus ei olisi koskaan tullut yltämään 50 metriin. Tuulen nopeuden vertailuarvon muuntamisessa tutkittavan tuulivoimalan maston korkeudelle hyödynnettiin korkeuskorrelaatiota. Se on malli, jonka avulla voidaan laskea tuulen nopeus tietyllä korkeudella, kun tiedetään tuulen nopeus samalla sijainnilla eri korkeudella maan pinnasta. Tutkimuskohteen tuulennopeus lasketaan korkeuskorrelaatiolla kohdassa

10 6 3 Aurinkosähkön ja pientuulivoiman hyödyntäminen tutkimuskohteessa Tässä työssä tutkittavassa aurinkosähkön ja pientuulivoiman hyödyntämisessä yksittäisen talonyhtiön tarpeisiin on kyse hajautetusta sähköenergiantuotannosta. Hajautetulla sähköenergiantuotannolla tarkoitetaan lähellä loppukäyttäjää sijaitsevia toisistaan erillisiä sähköenergian tuotantomuotoja. Tällä tavoin tuotetulla sähköllä voidaan palvella yksittäistä loppukäyttäjää tai tuotettu sähkö voidaan syöttää suoraan valtakunnan verkkoon. Kiinnostus hajautettua sähköenergian tuotantoa kohtaan on lisääntynyt tuotannon luotettavuuden, sähkön laadukkuuden ja ympäristöystävällisen energiantuotannon kasvaneen kysynnän vuoksi. (McGraw-Hill) Tutkimuskohteen hajautetussa sähköenergiantuotantojärjestelmässä yhdistetään aurinkosähkö ja tuulivoima. Näiden kahden tuotantomuodon käyttö samassa järjestelmässä perusteltiin sillä, että niiden hyödyntämien energian lähteiden, auringon säteilyenergian ja tuulen kineettisen energian, saatavuudet ovat vuositasolla mitattuna huipussaan eri vuodenaikoina. Kitusen mittaustulosten (2007, s. 43) perusteella todettiin jo edellä aurinkosähkön saatavuuden olevan huipussaan kesäkuukausina. Tuulennopeus puolestaan on suurimmillaan talvella (Ilmatieteenlaitos, 2008; Manwell et al., 2004, s ). Myös artikkelissa Kellogg et al. (1998) kannatettiin aurinkosähkön ja tuulivoiman käyttöä yhteisessä järjestelmässä sen vuoksi, että se on sähkön saannin kannalta luotettavampaa kuin tuottaa pelkästään jommalla kummalla erikseen (Kellogg et al., 1998, s. 74). 3.1 Aurinkosähkölaitteen toiminta Ranskalainen fyysikko A.E. Becquerel löysi valosähköisen ilmiön jo vuonna Kesti kuitenkin seuraavan vuosisadan puoliväliin asti ennen kuin sen sovellusten kaupallistaminen onnistui, kunnes Bell Laboratoires julkisti vuonna 1954 valmistaneensa ensimmäisen piiaurinkokennon. (Patel, 2006, s. 163) Aurinkokennon toiminta perustuu puolijohdetekniikkaan. Aurinkokenno valmistetaan kahdesta eritavalla seostetusta puolijohdemateriaalista, joista toinen, etupinta, on niin sanottu N-tyypin puolijohde ja toinen, runko, on puolestaan P-tyypin puolijohde. N-tyypin materiaalissa on enemmän elektroneja kuin positiivisen varauksen omaavia hiukkasia. P-tyypin materiaalissa taas on vastaavasti enemmän positiivisia kuin negatiivisia hiukkasia. Yleisin aurinkokennomateriaali on pii, jota voidaan käyttää yksikiteisenä, monikiteisenä tai amorfisena. (Energia Suomessa, 2004, s.269) 6

11 7 Aurinkokennossa syntyvä sähkövirta aiheutuu valosähköisestä ilmiöstä, jonka saavat aikaan fotonit eli hiukkaset, joista auringon valon voidaan hiukkasluonteensa mukaisesti katsoa koostuvan. Kun sopivan aallonpituuden omaava fotoni tunkeutuu P-Nliitokseen, siirtyy sillä oleva energia kennomateriaalissa olevalle elektronille. Saadessaan tarpeeksi energiaa elektroni siirtyy korkeammalle energiatasolle, jolloin se pääsee liikkumaan materiaalissa vapaasti. Elektronien alkaessa liikkua alemmalta tasolta ylemmälle tasolle, syntyy tilaa myös positiivisesti varautuneiden hiukkasten, aukkojen, liikkeelle. Kun P-N-liitoksen ylä- ja alareunan välille kytketään kuorma, alkavat elektronit liikkua kohti etupintaa. Metallisen johdemateriaalin kautta etupinnalta ulkoiseen piiriin siirtyvät elektronit kulkeutuvat ulkoisen piirin läpi P-N-liitoksen pohjalle. Pohjalla olevien metallijohteiden kautta elektronit siirtyvät edelleen runkoon, jossa ne yhdistyvät sinne kerääntyneiden aukkojen kanssa. Elektronien liike on sähkövirtaa. Aurinkokennon kennojännite aiheutuu P-N-liitoksen rajapinnalla olevasta sisäisestä sähkökentästä. (Boyle, 1996, s.98 99) Aurinkopaneeli koostuu useista samaan piiriin kytketyistä aurinkokennoista, joilla muutetaan auringon valo tasasähköksi. Lisäämällä kennojen lukumäärää voidaan kasvattaa aurinkopaneelin sähkötehoa. (Patel, 2006, s.143) Yksittäinen aurinkokenno tuottaa, riippuen valmistusmateriaalista, yleensä noin 0,5 V jännitteen 2,5 A virralla, jolloin huipputehoksi saadaan 1,25 W (Boyle, 1996, s.99). 3.2 Tuuligeneraattorin toiminta Tuulen liike-energian hyödyntäminen ei ole mikään uusi keksintö, sillä persialaiset rakensivat tiettävästi ensimmäiset tuulimyllynsä jo 900 eaa.. Ne olivat kuitenkin pystyakselisia eivätkä vielä kovin kestäviä rankoissa tuulissa. Ensimmäiset vaaka-akseliset tuulimyllyt otettiin käyttöön tiettävästi keskiajalla Euroopassa, jolloin niitä hyödynnettiin erittäin laajasti ainakin veden pumppaamiseen, jyvien jauhamiseen ja joidenkin työkalujen voimanlähteenä. Tuuli olikin tärkein energianlähde Euroopassa aina teollisen vallankumouksen alkuun saakka. (Manwell et al., 2004, s ) Tuuligeneraattorin toiminta perustuu tuulen liike-energian muuntamiseen pyörimisliikkeeksi ja siitä edelleen sähköksi. Tuulen kerääminen tapahtuu roottorin avulla, jossa voi olla esimerkiksi kaksi tai kolme lapaa. Roottorin pyöriminen aiheutuu nostevoimasta, jonka saa aikaan ilman virtaus lavan ympärillä. (Energia Suomessa, 2004, s.270) Useimmat modernit tuuligeneraattorit ovat roottorinsa akselin suhteen joko vaakaakselisia tai pystyakselisia. Vaaka-akseliset tuuligeneraattorit ovat nykyään kaikkein eniten valmistettuja, muun muassa sen vuoksi, että niiden suunnittelussa on voitu hyödyntää tehokkaasti lentokonetekniikkaa lapojen aerodynamiikan parantamiseksi. (Boyle, 1996, s.280) Tässä työssä käytetään vaaka-akselista tuuligeneraattoria. 7

12 8 Tuulivoimalan tuottama sähköteho P on suoraan verrannollinen tuulen nopeuden U kuutioon. Sitä kuvataan kaavalla: 1 3 P = ρ A U, (3.1) 2 jossa ρ on ilmantiheys, jonka suuruus merenpinnan tasolla 15 C asteen lämpötilassa on 1,225kg/m 3 ja A on roottorin pyyhkäisypinta-ala. (Manwell et al., 2004, s. 31) 3.3 Aurinkosähkö/pientuulivoima-hybridijärjestelmän rakenne Tutkimuskohteen sähköntuotanto toteutettiin tässä työssä niin sanotulla tuulivoima/aurinkosähkö-hybridijärjestelmällä, jossa varavoimana oli tavallinen verkkosähkö. Perusjärjestelmä sisälsi tuuligeneraattorin ja yhden aurinkopaneelin sekä akuston, shuntin eli tuulivoimalan lataussäätimen, aurinkopaneelin säätöyksikön, verkkoinvertterin ja laturin. Energiantuotantokapasiteettia muutettiin lisäämällä perusjärjestelmän oheen aurinkopaneeleja, minkä seurauksena myös akkukapasiteettia kasvatettiin. Tarkastellun hybridijärjestelmän rakenne on esitetty kuvassa 2, joka on mukailtu valitun toimittajan Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy:n kotisivuilta. Kuva 2: Hybridijärjestelmän yksinkertaistettu asennuskaavio. Mukailtu lähteestä (Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy). 8

13 9 Seuraavassa luvussa esitellään suunnitellun hybridijärjestelmän laitteet ja niiden hankintahinnat. Järjestelmää suunniteltaessa asetettiin tavoitteeksi hankkia kaikki tai ainakin mahdollisimman suuri osa laitteista yhdeltä toimittajalta, jotta järjestelmästä tulisi mahdollisimman yhteensopiva ja kokoaminen olisi helppoa. Mastoa lukuun ottamatta kaikki laitteet olisikin onnistuttu hankkimaan tavoitteiden mukaisesti samalta toimittajalta Hybridijärjestelmässä käytetyt laitteet Tämän työn tuulivoima/aurinkosähkö-hybridijärjestelmässä käytettyjen laitteiden hintatiedot saatiin suomalaiselta Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy:ltä (Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy) lähetetyn tarjouspyynnön perusteella. Hankintahinnat eivät siksi vastaa yrityksen suositushintoja. Kaikki mainitut hankintahinnat sisältävät arvonlisäveron 22%, toimituskuluja ei ole huomioitu. Aurinkopaneeliksi hankittiin 36:sta monikiteisestä sarjankytketystä piikennosta koostuva Kyocera KC130GHT-2, joka on tarkoituksella lähes vastaava kuin Kitusen diplomityössä. Ainoa merkittävä ero hankitun aurinkopaneelin ja Kitusen käyttämän aurinkopaneelin välillä on se, että hankitulla aurinkopaneelilla on 5 wattia suurempi nimellisteho kuin Kitusen KC125G-1:llä, sillä dimensiot ja massa ovat yhtäsuuret. (Kyocera Fineceramics GmbH; Kitunen, 2007, s. 33) Hankittavan aurinkopaneelin kappalehinnaksi valittu toimittaja Eurosolar Oy tarjosi 1200, jos paneeleita hankittaisiin alle 10 kappaletta, ja 1000, jos paneeleita hankittaisiin 10 tai enemmän. Tuuligeneraattoriksi valittiin toimittajan suosituksesta kestomagneettikäyttöinen Rutland WG 913, jonka nimellisteho on 200 W. Hankintahinnaksi tarjottiin 1200 kappaleelta. Hintaan sisältyi myös shunttiregulaattori eli tuuligeneraattorin lataussäädin, jota ei valitunmallisessa tuuligeneraattorissa itsessään ollut integroituna (Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy). Tuuligeneraattorin pyyhkäisypinta-alan halkaisija d oli 0,91 metriä (Airfish). Maston napakorkeudeksi suositeltiin 6-8 metriä Eurosolar Oy:n yhteyshenkilön toimesta. Masto oli hankittava erikseen toiselta toimittajalta. Siten 7 metrin korkuinen 4-osainen AeroCraft:in masto hankittiin Ympäristöenergian energiakaupasta, jonka internetsivujen mukaan hankintahinta olisi kappaletta kohden Hinta ei sisältänyt maston betonivalua. (Ympäristöenergia). Akusto koottiin toimittajan suosituksesta kahdesta kapasiteetiltaan erisuuruisesta akusta: AGM Victron Deep Cycle 150 Ah ja AGM Victron Deep Cycle 200 Ah. Ne valittiin laskemalla tarvittava akkukapasiteetti erikseen sekä perusjärjestelmälle että jokaiselle yksittäiselle lisäpaneelille. Akkujen hankintahinnoiksi kappaletta kohden toimittaja tarjosi akku 150Ah :lle 300 ja akku 200Ah :lle 450. Tutkitussa hybridijärjestelmässä akuston kooksi tuli perusjärjestelmän osalta 400 Ah, johon lisättiin 150 Ah jokaista uutta aurinkopaneelia kohden. 9

14 10 Lisäksi toimittaja ehdotti täydentämään hybridijärjestelmän sini-invertterilaturiyhdistelmällä C ja sopivalla lataussäätimellä (30 A) (Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy). Näistä ensimmäisen avulla järjestelmä voi joko syöttää sähkövirtaa jakeluverkkoon tai ottaa sähkövirtaa jakeluverkosta. Lataussäädin suojaa akkua ylilatautumiselta. 3.4 Kapasiteettikertoimet ja tuulen nopeuden korkeuskorrelaatio Korkeuskorrelaation avulla voidaan laskea tuulen nopeus halutulla korkeudella, kun tiedetään tuulen nopeus samalla sijainnilla jollain toisella korkeudella. Se voidaan laskea kaavalla: U ( z) = U ( z ) ln z z0 r, (3.2) ln zr z0 jossa U(z r ) on tuulen nopeus referenssikorkeudella, z r on referenssikorkeus ja z on tutkittu korkeus. Z 0 on maaston muodosta johdettu rosoisuuskerroin, jonka arvoja on taulukoitu. Tässä työssä arvioitiin tutkimuskohteen maaston rosoisuudelle z 0 arvo 250 mm, joka vastaa kuvausta: paljon puita, (pensas)aitoja ja muutamia rakennuksia. (Manwell et al., 2004, s.44) Laskennan referenssinä käytettiin kuvasta 1 saatuja arvoja, eli korkeus z r oli 50 m ja tuulennopeus U(z r ) oli 4,5 m/s. Järjestelmässä käytetyn tuulivoimalan napakorkeudeksi oletettiin maston korkeus, jolloin korkeuden z arvoksi muodostui 7 metriä. Seuraavaksi voitiin laskea tuulen nopeuden arvo tutkimuskohteeseen hankitun tuulivoimalan napakorkeudella. Tuulen nopeudeksi U 7,0m saatiin 2,830 m/s, joka on juuri sopivasti erään lähteen antaman, akkujen varaamiseen Rutland WG913:lla tarvittavan, minimituulennopeuden 2,7 m/s yläpuolella (Airfish). Sijoittamalla U 7,0m edelleen kaavaan 3.1, saatiin käytetyn tuulivoimalan tuottamalle teholle P 7,0m arvo 39,693 W, kun ilmantiheys ρ oli 1,225 kg/m 3 ja roottorin pyyhkäisypinta-ala A oli noin 2,86 m 2 (A = π * d). Tuulivoimalan hyötysuhdetta kuvataan kapasiteettikertoimella CF, joka on tuotetun sähköenergian suhde voimalan nimellistehoon kerrottuna käytetyillä tunneilla. Kapasiteetti kerroin lasketaan kaavalla: Tuotettu _ energia( kwh) CF =. (3.3) Nimellisteho( kw ) Tunnit( h) (Holttinen, 2007, s. 18) Kapasiteettikerroin CF saatiin aiemmin lasketun tuulivoimalan tuottaman tehon P 7,0m ja tuuligeneraattorin nimellistehon P nom suhteena. Sen arvoksi saatiin noin 0,198, jota laskettaessa tuulivoimalan oletettiin siis tuottavan sähköenergiaa ympäri vuoden eli 8760 tuntia vuodessa. Tämä oletus perusteltiin sillä, että maaston muodoista johtuvat vaihtelut tuulisuudessa on huomioitu jo korkeuskorrelaatiolla lasketussa todellisessa tuulennopeudessa U 7,0m. 10

15 11 Aurinkopaneelille käytettiin laskennassa kapasiteettikerrointa 0,103, joka laskettiin suhteuttamalla Kitusen mittaama vuotuinen sähköenergian tuotto 117 kwh (Kitunen, 2007, s. 43) hankitun aurinkopaneelin maksimitehon ja yhden vuoden tuntien 8760 h/a tuloon. Näin laskettuna kapasiteettikerroin jäi luultavasti hieman todellista alhaisemmaksi, sillä Kitusen käyttämän paneelin nimellisteho oli, kuten edellä todettu 125 W ja tähän tutkimukseen hankitun aurinkopaneelin nimellisteho oli 130 W. Yhteenveto tuulivoimalan ja aurinkopaneelin arvioiduista todellisista tehontuotanto- ja vuosienergiaarvoista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1: Yhteenveto perusjärjestelmän energian ja tehon todellisista tuotantomääristä pyöristettynä tuhannesosan tarkkuudella (a = 8760 h). Yhteenveto P nim (W) kapasiteettikerroin CF P tod (W) E tod (kwh) Tuuligeneraattori, t 200 0,198 39, ,712 Aurinkopaneeli, pv 130 0,103 13, Yhteensä, yht , ,712 Taulukossa 1 oleviin arvoihin viitataan myöhemmin lisäämällä suuretta kuvaavan symbolin alaindeksiin joko t, pv tai yht. Esimerkiksi tuulivoimalan todellinen vuodessa tuottama energia E tod,t on noin 348 kwh. 3.5 Laitteiston mitoittaminen Tutkittavaksi oli valittu kolme erilaista tapaa mitoittaa hybridijärjestelmän energiantuotantokapasiteetti. Järjestelmän mitoituksessa tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa kattamalla joko 1) 100%, 2) 50% tai 3) 10% tutkimuskohteen vuotuisesta sähköenergian tarpeesta. Vastaavasti verkkosähköä E ostettevaxx% hankittiin alijäämän verran, eli tilanteessa 1) 0%, 2) 50% tai 3) 90% vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Hybridijärjestelmän sähköenergiantuotantokapasiteettia voitiin vaihtaa muuttamalla aurinkopaneelien ja akkujen määrää. Tutkimuskohteen arvioitu vuosittainen sähköenergiankulutus E koht.kulutus oli kwh, josta hybridijärjestelmällä vuodessa tuotettava sähköenergia E tuotettava laskettiin kussakin tilanteessa niin, että E tuotettava = kateprosentti ( / 100 ) * E koht.kulutus. Siten laskettuna saatiin seuraavat tuotannon tavoiteluvut: 1. E tuotettava100% = kwh (vastaavasti: E ostetteva0% = 0 kwh) 2. E tuotettava50% = kwh (E ostetteva50% = kwh) 3. E tuotettava10% = kwh (E ostetteva90% = kwh). 11

16 12 Perusjärjestelmän oheen tarvittavien lisäaurinkopaneelien lukumäärä N laskettiin jokaista tilannetta kohden erikseen seuraavalla kaavalla: Etuotettava Etod, yht N =, (3.4) E tod, pv missä siis koko hybridijärjestelmällä tuotettavan sähköenergiamäärän ja perusjärjestelmällä tuotettavan sähköenergiamäärän erotusta verrataan yhdellä aurinkopaneelilla tuotettavaan energiamäärään. Pyöristämällä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun ja lisäämällä perusjärjestelmään jo sisältynyt yksi aurinkopaneeli, saatiin koko järjestelmässä yhteensä tarvittavien aurinkopaneelien lukumääräksi tilanteissa 1, 2 ja 3 seuraavat: kappaletta kappaletta 3. 6 kappaletta. Akusto mitoitettiin seuraavan kaavan avulla: TARVITTAVA _ VARASTOINTIKAPASITEETTI akkujen lukumäärä (3.5) 0,8 AKUN _ NIMELLINEN _ KAPASITEETTI (Kellogg et al., 1998, s.72). Perusjärjestelmälle yhden aurinkopaneelin ja tuuligeneraattorin yhteenlaskettua nimellistehoa 330 W kohden varattiin kaksi 200 Ah akkua. Lisäpaneeleille varattiin nimellistehoa 120 W kohden yksi 150 Ah akku. Koska sekä tuulivoimalan että aurinkopaneelin kapasiteettikertoimet ovat molemmat alle 0,2, ja kaavalla 3.5 saadut tarvittavien akkujen lukumäärät ylittivät edellisen kokonaisluvun vain noin 5 prosentilla, pyöristettiin tarvittavien akkujen lukumäärät lähimpiin kokonaislukuihin. 12

17 Yhteenveto laitteistosta Taulukkoon 2 on koottu yhteenveto hybridijärjestelmään hankituista laitteista. Taulukko 2: Hybridijärjestelmän laitteet. Oikealla on kirjattu eri tilanteissa tarvittavat määrät eri laitteille. Aurinkopaneeli, Kyocera KC130GHT-2 Teho (W) Hankintameno ( /kpl) a)1200 b)1000 Tehonkesto (W) Kapasiteetti (Ah) 1) Lkm (kpl) 2) Lkm (kpl) 3) Lkm (kpl) Tuuligeneraattori, Rutland WG 913 Akku 1, AGM Victron Deep Cycle 150 Ah Akku 2, AGM Victron Deep Cycle 200 Ah Masto, AeroCraft 7m Sini-invertteri-laturi Säädin Perusjärjestelmään kuuluivat aurinkopaneeli, tuulivoimala, kaksi 200 ampeeritunnin akkua, sini-invertteri-laturi ja säädin. Lisälaitteisto mitoitettiin tarvittavan kapasiteetin mukaan edellisessä luvussa 3.5. Tiedot hankintahinnoista saatiin yhteyshenkilöltä suomalaisessa Eurosolar Oy:ssä. 13

18 14 4 Hybridijärjestelmän kustannukset Tässä luvussa esitellään tutkimuskohteeseen suunnitellun aurinkosähkö/tuulivoimahybridijärjestelmän kustannusarviot. Tarkoituksena on antaa mahdollisimman hyvä arvio järjestelmän hankinnasta aiheutuvista kustannuksista tutkittavissa kolmessa eri tilanteessa, joissa järjestelmän kapasiteetti mitoitettiin luvussa 3.5 esitellyllä tavalla suhteessa tutkimuskohteen vuosittaiseen sähköenergiankulutukseen. Tutkitun hybridijärjestelmän kustannuslaskennassa on otettu huomioon ainoastaan järjestelmän laitteiden verolliset hankintamenot; toimituskulut, työkustannukset, huoltoja ylläpitokustannukset sekä tuulivoimalan maston betonivalu eivät sisälly tässä työssä tehtyihin kustannusarvioihin. Hybridijärjestelmän kiinteät vuosikustannukset koostuvat siis ainoastaan hankintakustannuksista aiheutuvista poistoista. Järjestelmälle laskettuja kustannusarvioita verrataan tutkimuskohteen nykytilanteeseen, jossa kaikki kulutettava sähköenergia ostetaan normaalisti verkosta. Tutkimuskohteessa oletettiin nykyhetkellä olevan sähköyhtiönä käytössä Tampereen Sähkölaitos, jonka yksityisasiakkaiden hinnastosta otettiin mukaan kaksi tuotetta: Taloussähkö ja Hyötytuuli. Hyötytuulisopimuksella ostettu sähköenergia on Tampereen Sähkölaitoksen mukaan puhtaasti tuulivoimalla tuotettua. (Tampereen Sähkölaitos) Hybridijärjestelmän kustannusarviot on esitetty yksikössä / kwh, jotta ne olisivat parhaiten verrattavissa sähköyhtiön myyntihintoihin. 4.1 Kustannuslaskentamenetelmä Hybridijärjestelmän eri kapasiteettivaihtoehdoille mitoitettiin luvussa 3.5 lisälaitteisto, eli aurinkopaneelit ja akut, jotka tarvittiin perusjärjestelmän lisäksi tuottamaan haluttu määrä sähköenergiaa. Tämän mitoituksen perusteella laskettiin arviot järjestelmän hankintakustannuksille. Sähköenergiamäärä (kwh), johon laskettuja hankintakustannuksia verrataan, on kullekin katetilanteelle laskettu hybridijärjestelmällä tuotettava määrä: E tuotettava100% on kwh, E tuotettava50% on kwh ja E tuotettava10% on kwh. Taulukossa 3 on esitetty hybridijärjestelmän hankintakustannukset sekä tutkimuskohteelle aiheutuvat vuotuiset investointikustannukset annuiteettimenetelmällä laskettuna. Ne luokiteltiin tutkimuskohteen vuotuisen sähköenergian hankinnan kiinteiksi kustannuksiksi. Hybridijärjestelmän laitteet eriteltiin taulukkoon 3 pitoajan perusteella, kuten Kellogg et al. (1998) artikkelissa. Tuulivoimalan, aurinkopaneelien sekä lisätarvikkeiden eli säätimen ja invertteri-laturin pitoajaksi oletettiin 20 vuotta. Akkujen pitoajaksi puolestaan oletettiin 4 vuotta. (Kellogg et al., 1998, s. 73) 14

19 15 Tutkimuskohteena olleen talonyhtiön sähköenergiantuotantoon käytettävän hybridijärjestelmän vuosikustannukset laskettiin annuiteettimenetelmällä. Neilimo & Uusi- Rauva (2005) määrittelee annuiteettimenetelmän laskentamenetelmäksi, jossa investoinnin hankintameno jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi vuosieriksi eli annuiteeteiksi. Taulukossa 3 merkitty investointikustannus vastaa menetelmän annuiteettia, joka lasketaan seuraavasti: Annuiteetti = ANNUITEETTITEKIJÄ HANKINTAKUSTANNUS. (4.1) (Neilimo & Uusi-Rauva, 2005, s ) Laskentakorkona käytettiin nimellistä korkoa 10%, johon ei oteta huomioon inflaatiota laitteiden pitoajalta. Tämän vuoksi lasketut kustannukset ovat jonkin verran suurempia kuin mitä ne olisivat reaalikorolla laskettuna, sillä inflaation huomioiva reaalinen korkokanta on nimellistä pienempi. Annuiteettitekijä lasketaan: n i ( 1+ i) ( 1+ i) 1 annuiteett itekijä, (4.2) = n missä n on pitoaika ja i on käytettävä laskentakorkokanta (Neilimo & Uusi-Rauva, 2005). Taulukko 3: Annuiteettimenetelmällä lasketut hybridijärjestelmän kiinteät kustannukset euroina per tuotettu kilowattitunti. Hankintakustannuksissa on huomioitu vain laitteiden hankintamenot. Luvut pyöristetty tuhannesosan tarkkuudella. Kiinteät kustannukset: 1) katetaan 100% 2) katetaan 50% 3) katetaan 10% Hankintameno t+pv+lis ( /kwh) 8,76 8,92 11,8 Korko (%) Pitoaika (a) Annuiteettitekijä 0,118 0,118 0,118 Inv.kustannus t+pv+lis ( /kwh/a) 1,029 1,048 1,387 Hankintameno Akut ( /kwh) 2,55 2,52 2,4 Korko (%) Pitoaika (a) Annuiteettitekijä 0,316 0,316 0,316 Inv.kustannus Akut ( /kwh/a) 0,805 0,795 0,757 Tot. Inv.kustannus ( /kwh/a) 1,834 1,843 2,144 Koska taulukossa 3 saadut kiinteät kustannukset on laskettu euroina per tuotettu kilowattitunti, eivät kustannukset ole vielä suoraan verrattavissa keskenään muussa tapauksessa kuin silloin, jos halutaan tietää vain pelkällä hybridijärjestelmällä tuotetun sähköenergian kustannukset. Tässä työssä haluttiin kuitenkin ottaa selvää siitä, mitä maksaisi koko tutkimuskohteen sähköenergian tarpeen täyttäminen, jolloin otetaan vaihtoehdoissa 2 ja 3 mukaan myös verkosta ostettavan sähkön osuus. Tällöin muunnetaan lasketut muuttuvat kustannukset ensin keskenään vertailukelpoisiksi, jotta kokonaiskustannukset voitaisiin lopulta laskea. 15

20 16 Muuttuvat kustannukset saatettiin vertailukelpoisiksi kertomalla laskettu muuttuva kustannus (taulukossa 3 tot.inv.kust.) E tuotettava :n ja E koht.kulutus :n suhteella. Näin saatiin hybridijärjestelmän muuttuviksi kustannuksiksi luvut, joissa on huomioitu tuotettava sähköenergiamäärä suhteessa tutkimuskohteen kokonaistarpeeseen: 1. 1,834 /kwh/a 2. 0,922 /kwh/a 3. 0,214 /kwh/a. Hybridijärjestelmän muuttuviin kustannuksiin luettiin Tampereen Sähkölaitokselta ostettava sähköenergia ja sähkön siirtomaksu. Sähköenergian listahinta oli Taloussähkölle 0,06 /kwh ja Hyötytuulelle 0,066 /kwh. Siirtomaksu oli molemmille hintaluokille sama: 2,0 /kk eli 24,0 /a. (Tampereen Sähkölaitos) Taulukkoon 4 laskettiin tutkimuskohteen hybridijärjestelmän verkkosähkönhankinnan vuosikustannukset eri kapasiteettivaihtoehdoilla. Taulukko 4: Hintoihin on sisällytetty sekä sähköenergia- että siirtomaksut. Kohdassa 1) ostetaan 0%, 2) 50% ja 3) 90% tutkimuskohteen vuotuisesta sähköenergiantarpeesta. Muuttuvat kustannukset (ostosähkö): 1) katetaan 100% 2) katetaan 50% 3) katetaan 10% taloussähkö ( /kwh/a) 0 0,0648 0,0627 hyötytuuli ( /kwh/a) 0 0,0708 0,0687 Ostosähkön hinta H osto muodostettiin taulukkoon 4 kaavalla: H E H + H ostettavaxx % listah int a siirto osto =, (4.3) EostettavaXX % jossa H listahinta on sähköenergian listahinta ja H siirto on siirtohinta. E ostettevaxx% on tilanteessa 1) 0 * E koht.kulutus = 0 kwh, 2) 0,5 * E koht.kulutus = kwh ja 3) 0,9 * E koht.kulutus = 9000 kwh. 4.2 Sähköenergian hankinnan kokonaiskustannukset Laskemalla yhteen tutkimuskohteen vuotuisesta sähköenergian hankinnasta aiheutuneet kiinteät ja muuttuvat kustannukset saatiin vuotuiset kokonaiskustannukset. Ne ovat esillä taulukossa 5, johon kirjattiin vertailun vuoksi myös tutkimuskohteen nykyinen tilanne. 16

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Naps Systems lyhyesti

Naps Systems lyhyesti Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa oleva alan pioneeri Aloittanut Neste Oy:n tutkimus- ja tuotekehitystoimintana Suunnittelee, valmistaa ja toimittaa aurinkosähköjärjestelmiä Kaikkialle

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03. Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION

THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION Cypress Toiminta-ajatus Toteuttaa pystyakselisia tuulivoimaratkaisuja. Cypress Liikeidea Toimitamme uusiutuvan energian asiakkaille pieniä tuulivoimaratkaisuja asennuspalveluineen.

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

AURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate.

AURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. AURINKOPANEELIT 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Aurinkokennon rakenne ja toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Kennossa auringon valo muuttuu suoraan sähkövirraksi.

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.06.2012 Copyright Naps Systems, Inc. 2012 Mitä on aurinkosähkö

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

RESCA. Tampere 23.9.2013

RESCA. Tampere 23.9.2013 RESCA Tampere 23.9.2013 RESCA-TAMPERE PILOTTIKOHTEET Aurinkoenergiapilotissa on mukana viisi partneria: Sähkölaitos, Tilakeskus, Technopolis, Skanska ja Verte Oy. Kämmenniemen pilotti (koulu ja päiväkoti

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot