Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. KOVA ry. Yleisesittely

Transkriptio

1 Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät KOVA ry Yleisesittely

2 Mikä KOVA? Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka perustettiin vuoden 2013 lopussa. Toiminta käynnistyi syksyllä KOVAn perustamisen taustalla oli halu vahvistaa aidosti yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden edunvalvontaa ja yhtiöiden näkemysten parempaa huomioimista asuntopolitiikassa. KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia sekä haluaa koota kohtuuhintaisen vuokra-asumisen toimijat yhden katon alle. Hallituksen puheenjohtajana Jaana Närö (Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tj.). Toiminnanjohtajana Jouni Parkkonen. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Kuntatalolla Helsingissä. Lisätietoja

3 16 jäsenyhteisöä. KOVA lukuina KOVAn jäsenyhteisöt noudattavat toiminnassaan ns. omakustannusperiaatetta, eli niiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa. KOVAn jäsenyhteisöillä on pysyvässä omistuksessaan vuokra-asuntoa 75 kunnassa Hangosta Sodankylään. Asukkaita näissä asunnoissa noin KOVAn jäsenyhtiöiden asuntomäärä muodostaa 40 % valtion tuella rakennetusta vuokra-asuntokannasta. KOVAn jäsenyhteisöjen vuoden 2016 aikana käynnistyvät investoinnit ovat yhteensä 925 miljoonaa euroa. KOVAn jäsenyhteisöillä käynnistyy vuoden 2016 aikana yli uuden, kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakentaminen. KOVAn jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2016 aikana uutta, kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.

4 KOVAn jäsenyhteisöt (2/2016 tilanne) YHTIÖ ASUNTOMÄÄRÄ A-Kruunu Oy 211 Alkuasunnot Oy Espoon Asunnot Oy Helsingin kaupungin asunnot Oy Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Kunta-asunnot Oy Lahden Talot Oy Niiralan Kulma Oy (Kuopio) Nuorisosäätiö sr Oulun Sivakka Oy Sevas Oy (Seinäjoki) Tampereen Vuokratalosäätiö sr Tampereen Vuokra-asunnot Oy TVT Asunnot Oy (Turku) VAV Asunnot Oy (Vantaa) Y-Säätiö sr

5 Mitä KOVA tekee? Valtakunnallinen jäsenten tarpeita palveleva ja edistävä asuntopoliittinen edunvalvonta. Edunvalvonta kohdistuu erityisesti valtion tukemien vuokraasuntojen lainoitusjärjestelmiin, mutta myös muihin vuokrataloyhtiöiden yleisiin toimintaedellytyksiin. Nyt agendalla mm. 40 vuoden korkotukijärjestelmän kehittäminen, yleishyödyllisyyslainsäädäntö, normien purkaminen ja tupakkalaki. Jäsenyhteisöjen välisen yhteistyön tiivistäminen ja vertaistuki. Jäsenyhteisöjen henkilöstön kouluttaminen. Opintomatkat. Asuntopoliittiset tilaisuudet. Yhteistyö Kuntaliiton kanssa. Kansainvälinen toiminta. -> KOVA laatii keväällä 2016 strategian, jossa määritellään jäsenyhteisöjen tahtotila yhdistyksen toiminnan suunnalle lähivuosiksi.

6 Miten KOVA tekee edunvalvontaa? Tapaamme säännöllisesti poliittisia päätöksentekijöitä, virkamiehiä (mm. YM ja ARA), sidosryhmiä ja median edustajia. Lausumme ministeriöille ajankohtaisista vuokrataloyhtiöiden toimintaan vaikuttavista lainsäädäntöhankkeista. Osallistumme ministeriöiden työryhmiin. Olemme kuultavana eduskunnassa vuokrataloyhtiöiden toimintaan vaikuttavista lakiesityksistä ja valtion talousarviosta. Järjestämme seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista asuntopoliittisista kysymyksistä. Osallistumme kv-toimintaan, joka tarjoaa meille tietoa EU:sta ja sen päätöksenteosta sekä muiden maiden asuntopoliittisesta tilanteesta. Teemme edunvalvontaamme tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa. Viestimme (mm. tiedotteet, internetsivut ja mielipidekirjoitukset) aktiivisesti toiminnastamme paitsi jäsenillemme, myös päättäjille, virkamiehille ja muille sidosryhmille sekä medialle. Keräämme jäsenistöltämme näkemyksiä ja ongelmakohtia edunvalvontaamme kaikki jäsenemme voivat vaikuttaa! Viestimme jäsenillemme tekemisistämme. Olemme paitsi proaktiivisia, myös reaktiivisia asiasta riippuen.

7 Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Valtionhallinto (mm. ympäristöministeriö ja ARA) Ministerit ja heidän esikunnat Eduskunta ja kansanedustajat Puolueet Asunto- ja rakennus alan eri järjestöt Suomessa ja kansainvälisesti Elinkeinoelämä ja ammattiyhdistysliike Media Vuokralaiset/asukkaat Kunnat ja Kuntaliitto

8 Ketkä voivat tulla KOVAn jäseneksi? KOVAn jäseneksi voi yhdistyksen sääntöjen 3 :n mukaan tulla ARA-vuokrataloja omistava yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kunnallinen vuokrataloyhtiö tai säätiö. Normaaleja ARA-vuokra-asuntoja tai normaalien ARA-vuokraasuntojen kaltaisia vuokra-asuntoja (esim. opiskelija- ja nuorisoasunnot) omistava yleishyödyllinen yhtiö tai säätiö. Jäseneksi eivät voi kuitenkaan tulla asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt. Jäsenyyttä haetaan KOVAn internetsivuilla olevalla hakemuksella. Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Jäsenyyttä hyväksyttäessä kiinnitetään huomiota siihen, että hakija on toiminnassaan yleishyödyllinen eikä sen tavoitteena ole tehdä voittoa.

9 Miksi KOVAn jäseneksi? KOVA tekee valtakunnallista edunvalvontaa jäsenyhtiön puolesta ja hyväksi. Edunvalvonnan tavoitteena on luoda sellaiset toimintaedellytykset yleishyödyllisille vuokrataloyhtiöille, jotta ne pystyvät toteuttamaan omaa tehtäväänsä. Jäsenyys mahdollistaa osallistumisen KOVAn sisäiseen toimintaan (vuosikokoukset ja hallitustyöskentely). Jäsenyys mahdollistaa osallistumisen KOVAn tavoitteiden ja toiminnan määrittelemiseen, minkä tavoitteena on hyödyttää jäseniä. Jäsenyys mahdollistaa pääsyn KOVAn valtakunnalliseen asuntopoliittiseen vaikuttamiseen kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistämiseksi. Jäsenyys mahdollistaa ajankohtaisen tiedon saamisen muun muassa valtion asuntopoliittisista päätöksistä. Jäsenyys mahdollistaa osallistumisen KOVAn järjestämiin koulutuksiin. Jäsenyys mahdollistaa erinomaisen verkostoitumisen. Jäsenyys mahdollistaa vertaistuen sekä kokemusten vaihdon kollegoiden kanssa ja kollegayhteisöjen välillä. Jäsenyys mahdollistaa osallistumisen kv-toimintaan ja opintomatkoille. Yhdessä olemme vahvempia!

10 Miksi olen KOVAn toiminnassa mukana? Minusta KOVA on ainoa yleishyödyllistä vuokra-asuntotuotantoa puolustava edunvalvoja Suomessa. KOVA valtakunnallisena järjestönä edistää kaikkien vuokrataloyhtiöiden asiaa niin korjausrakentamisen kuin uudistuotannon saralla. KOVAn kautta saan toiminnanjohtajana mahdollisuuden vertaistukeen ja hyvien käytänteiden omaksumiseen arjen liiketoiminnassa, esimerkiksi kiinteistöjen ylläpidossa ja asiakassuhteissa. Ahto Aunela, toiminnanjohtaja Tampereen Vuokratalosäätiö sr (VTS-kodit)

11 Miksi olen KOVAn toiminnassa mukana? Olemme valtion tukemia vuokra-asuntoja rakennuttava ja vuokraava yhtiö, jonka asiakkaat ovat pienituloisia, pääasiassa työssäkäyviä nuoria. Kaikkea toimintaamme ohjaa pyrkimys edulliseen vuokratasoon. Katsomme, että KOVAn missio merkitsee kannaltamme todellista täsmäedunvalvontaa. Onnistuessaan se luo meille erinomaiset puitteet toteuttaa yhtiömme perustehtävää - tarjota nuorille aidosti kohtuuhintaisia koteja. Jari Riskilä, toimitusjohtaja Alkuasunnot Oy

12 Jäsenmaksu KOVAn jäsenmaksu koostuu kertaluonteisesta liittymismaksusta ja jäsenyhtiön asuntomäärään perustuvasta, porrastetusta vuosittaisesta jäsenmaksusta. KOVAn jäsenmaksut 2016 Liittymismaksu 0 euroa, ei peritä jatkossa asuntoa 500 euroa asuntoa euroa asuntoa euroa asuntoa euroa asuntoa euroa Yli asuntoa euroa

13 KOVA vuonna 2016

14 Toimintasuunnitelma 2016 Toiminnan erityisenä teemana vuonna 2016 on KOVAn vaikuttavuuden laajentaminen ja jäsenmäärän kasvattaminen. Vaikutetaan puolueiden kunnallisvaalitavoitteisiin. Tehdään jäsenhankintaa. Vahvistetaan edunvalvontaa. Edunvalvonnassa korostuu kunnallisvaalivaikuttamisen lisäksi 40 vuoden korkotukijärjestelmän kehittäminen, normien keventämiseen ja sääntelyn purkamiseen liittyvien tavoitteiden edistäminen sekä kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon edellytysten parantaminen. Strategian laadinta keväällä Hallituksessa 8 jäsentä toimintavuonna. Sääntöjen uudistaminen.

15 Toimintasuunnitelma KOVA järjestää vähintään yhden korkeatasoisen seminaarin. KOVA tapaa aktiivisesti sidosryhmiä, mm. YM:n ja ARA:n virkamiehiä, kansanedustajia, ministereitä ja heidän avustajiaan. KOVAn koulutustoiminta jäsenyhteisöjen henkilöstölle käynnistyy 4 koulutusta vuonna KOVA järjestää syyskuussa NBO:n vuosikongressin Helsingissä. Päätetään Cecodhas Housing Europe järjestön jäsenyyden hakemisesta. Laaditaan viestintäsuunnitelma. Viestitään aktiivisesti sekä sidosryhmille että jäsenistölle ajankohtaisista asioista.

16 KOVAn edunvalvonnan linjauksia

17 Suomi tarvitsee lisää kohtuuhintaista asumista Asuntopolitiikka on koko Suomen asia, sillä kohtuuhintaisten vuokraasuntojen puute hidastaa työvoiman liikkuvuutta, vaikeuttaa yritysten ja julkisen sektorin työvoiman saamista ja hidastaa talouskasvua. KOVA haluaa lisätä kohtuuhintaista asumista ja edesauttaa vuokraasumisen arvostuksen kasvua Suomessa. Vuokra-asunnoissa asuu tavallisia suomalaisia, ja vuokra-asunto on pysyvä koti ja asumismuoto asukkaalle. KOVA kaipaa vuokra-asuntopolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Suomeen on luotava pitkäjänteinen asunto-ohjelma vuoteen 2030 asti. Ohjelmassa on pureuduttava kasvukeskusten asuntotilanteen parantamisen lisäksi muun muassa väestöltään vähenevien alueiden kysymyksiin, korjausrakentamiseen, asuntokannan ylläpitoon sekä lainaehtoihin.

18 Ehdotus hallitusohjelman strategiseksi tavoitteeksi Hyvinvointivaltion rahoituspohjan vahvistaminen edellyttää työllisyysasteen nousua. Tällöin ensiarvoisen tärkeää on, että avoimet työpaikat täyttyvät ja työnhakijat pystyvät siirtymään sinne, missä töitä on tarjolla. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi tarvitaan lisää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Tätä varten kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ehdot uusitaan kannustavasti siten, että riittävä kohtuuhintainen asuntotuotanto etenkin suurilla kaupunkiseuduilla varmistuu.

19 KOVAn hallitusohjelmatavoitteet hallituskaudelle Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto tarvitsee tuotantotukia (korkotuki ja avustukset), jotta saadaan markkinavuokria edullisempaa asuntotuotantoa. 2. Asuntopolitiikka kaipaa pitkäjänteisyyttä. Valtion tukeman vuokraasuntotuotannon ehdot on saatava pysyvästi kuntoon. Korkotuen omavastuukorko on asetettava pysyvästi yhteen prosenttiin koko lainaajalle, ja käynnistysavustuksista on tehtävä pysyviä kasvukeskuksissa. 3. Korjausrakentamiseen samat tukiehdot kuin uudistuotantoon. Peruskorjauslainoituksen omavastuukorko on asetettava pysyvästi yhteen prosenttiin koko laina-ajalle. Lisäksi on otettava käyttöön perusparannusavustukset vuokrataloyhtiöille. Akordeja on korotettava. 4. Tonttitarjontaan on kiinnitettävä huomiota kasvukeskuksissa. Kunnat on velvoitettava kaavoittamaan tontteja kysyntää vastaavasti. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon osoitettavien tonttien määrää on kunnissa lisättävä. 5. Rakentamisen normitalkoita on jatkettava. Erityisesti väestönsuojien yleinen rakentamisvelvoite tulee poistaa asuin- ja muulta rakentamiselta.

20 Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopoliittiset linjaukset KOVAn näkökulmasta ja yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden tulevaisuuden haasteet

21 Hallitusohjelma KOVAn kannalta Seuraavilla dioilla tarkastellaan pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaa Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:n ja sen jäsenyhteisöjen kannalta. Tarkastelua tehdään nimenomaisesti yleishyödyllisten, voittoa tavoittelemattomien vuokrataloyhtiöiden näkökulmasta.

22 Hallitusohjelman plussat Yleishyödyllisyyslainsäädäntöä uudistetaan. Etsitään ratkaisuja väestöltään vähenevien alueiden yhtiöiden ongelmiin. -> KOVAn mielestä nyt tarvittaisiin erityisesti toimenpiteitä, sillä ratkaisumalleja on jo. Lievennetään esteettömyysvaatimuksia (ainakin) nuoriso- ja opiskelija-asuntotuotannossa. Asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan työtä AUNE-ohjelmalla. -> KOVAn mielestä huomiota tulisi kiinnittää erityisesti nuorten asunnottomuuden ehkäisyyn. MAL-sopimukset jatkuvat suurimmilla kaupunkiseuduilla. Nykyisen ARA-asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksia joustetaan, jos vapautuva pääoma käytetään asuntorakentamiseen. Edistetään täydennysrakentamista mm. kevyellä kaavamenettelyllä.

23 Hallitusohjelman plussat... Rakennusten käyttötarkoitusten muuttamista edistetään. Maapolitiikan ja tonttituotannon osalta ohjelmassa on hyviä asioita: nopeutetaan kaavoitusta kunnissa, asetetaan sitovia käsittelyaikoja, rajataan valitusoikeutta KHO:een edellyttämällä valitusluvan saamista, selvitetään siirtymistä kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Valtion kuntiin kohdistamat valvontaprosessit käydään läpi. Suositusluontoiset oppaat ja vastaavat eivät ole enää sitovia normeja. Asumispalveluiden tuloja koskevia suosituksia ja ohjeita sekä ARA:n investointiohjeita joustavoitetaan. Valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot tulevat kärkihankkeeksi: esimerkkeinä mainittu väestönsuojat ja pysäköintipaikat. Energiatehokkuuden osalta hyödynnetään kaikkia mahdollisia joustoja. Rakennussuojelu ei estä esteettömyyden poistamista.

24 Yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden haasteet nykyisellä hallituskaudella 40 vuoden korkotukijärjestelmän toimivuutta parannettava! Uusi 10 vuoden välimalli ei ole KOVAn jäsenkentässä erityisen kiinnostava Tulorajojen käyttöönotto ARA-vuokra-asunnoissa lisää byrokratiaa eikä vaikuta toivotulla tavalla Määräaikaisten vuokrasopimusten käyttöönotto ARA-vuokraasunnoissa estettävä! Omakustannusperiaatteen tiukentaminen vaikeuttaa vuokraasuntojen rakentamista ja lisää kustannuksia (L 1713/2015 ja L 1714/2015, HE 99/2015)

25 40 vuoden korkotukijärjestelmän toimivuutta parannettava KOVA on huolissaan 40 vuoden korkotukijärjestelmän toimivuudesta. Mallin ehdot heikkenivät vuoden 2016 alusta lukien. Valtion tuen ja rajoitusten suhde ei ole tasapainossa. Uudistuotannossa lainojen omavastuukorko palautui 1 %:sta takaisin 3,4 %:iin. Perusparannuslainoissa omavastuukorko palautui 2,35 %:sta takaisin 3,4 %:iin. Käytännössä valtion täytetakaus korkotukilainalle on ainoa valtion tuki pitkien rajoitusten vastapainoksi tällä korkotasolla! Korkotuen kesto liian lyhyt (23 vuotta 40 vuodesta) ja korkotukena maksettavan tuen määrä pienenee asteittain. Lainojen voimakkaan takapainoinen lyhennysohjelma edelleen. Lainat lyhentyvät korkotukiaikana vain 26,6 % (vuodesta 2016 myönnettävät korkotukilainat, aiemmissa vain noin 23 %). Korkotuen loppumisen aikoihin taloille tulee ensimmäiset suuremmat peruskorjaukset rahoituskulut kasvavat merkittävästi, sillä korjaukset on rahoitettava uudella lainalla ja vanhan lainan pääomamenot kasvavat lyhennysten kasvaessa. Miten 10 vuoden välimalli vaikuttaa 40 vuoden korkotukijärjestelmään ja sen käytettävyyteen?

26 Esimerkki korkotuen ja käynnistysavustuksen vaikutuksesta ARA-vuokratalokohteen vuokratasoon Laskentaesimerkin oletuksia: Inflaatio 1,5 %, korkotaso 3,5 %, omarahoitusosuuden tuotto 4 %, kohteen hankintahinta e/m 2. Laskentaesimerkissä on hyödynnetty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n laskuria. Vuosina : Korkotuen omavastuukorko 1 % ja kohteelle myönnetään euron asuntokohtainen käynnistysavustus, kohteen laskennallinen lähtövuokra on 9,2 e/m 2 /kk. Vuodesta 2016 alkaen ilman käynnistysavustusta: Korkotuen omavastuukorko 3,4 % eikä kohteelle myönnetä käynnistysavustusta, kohteen laskennallinen lähtövuokra on 15,5 e/m 2 /kk. -> Erotus on yli 6 e/m 2 /kk kohteen vuokratasossa. Vuodesta 2016 alkaen käynnistysavustuksen kanssa: Korkotuen omavastuukorko 3,4 % ja kohteelle myönnetään euron asuntokohtainen käynnistysavustus, kohteen laskennallinen lähtövuokra on 14 e/m 2 /kk. -> Erotus on noin 5 e/m 2 /kk kohteen vuokratasossa.

27 Uusi 10 vuoden välimalli ei ole KOVAn jäsenkentässä erityisen kiinnostava Hallitusohjelmassa on sovittu, että uusi 10 vuoden korkotukimalli vuokra-asuntotuotantoon otetaan käyttöön. Malli on suunnattu erityisesti uusille, yksityisille vuokra-asuntojen rakennuttajille. Mallia valmisteli selvityshenkilö Hannu Rossilahti luovutti esityksensä ministeri Kimmo Tiilikaiselle Välimallia koskeva ehdotus on ehdoiltaan antelias suhteessa 40 vuoden korkotukimalliin (suluissa 40 vuoden mallin ehdot). Muutama esimerkki: Korkotuki 10 vuoden ajan 75 %:a 2,5 %:n omavastuukoron ylittävältä osalta (23/40 vuotta 3,4 %:n omavastuukorolla). Tuotto 6 % (4 %), omarahoitusosuus 5-20 % (5/10 %). Vuokrien korotus: Kiinteistöjen hoitokuluindeksi lisättynä 1,5 %:lla (omakustannusperiaate). Asukasvalinta vapaampaa (asiakassegmentti yksipuolistuu/huononee). Välimalli ei kiinnosta niinkään aidosti yleishyödyllisiä, ja pysyvään vuokra-asuntokäyttöön asuntoja rakennuttavia vuokrataloyhtiöitä, koska Vuokrantasaus ei ole mallissa mahdollinen. Mallilla ei tule edullisinta vuokra-asuntotuotantoa (arvio lähtövuokrasta noin 17 e/m 2 /kk).

28 Tulorajojen käyttöönotto ARA-vuokraasunnoissa lisää byrokratiaa eikä vaikuta toivotulla tavalla Ympäristöministeriö lähetti syyskuussa 2015 lausuntokierrokselle valtioneuvoston asetusluonnoksen, jossa ehdotetaan otettavaksi käyttöön ARA-vuokra-asunnoissa tulorajat Helsingin ja Tampereen seuduilla. Lausuntoaika päättyi marraskuun 2015 alussa. Tulorajat ovat tulossa käyttöön keväällä KOVA suhtautuu kielteisesti tulorajojen käyttöönottoon. Nykyiset asukasvalintaohjeet turvaavat hyvin ARA-vuokra-asuntojen kohdentumisen pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille! Tulorajojen käyttöönotto on väärä lääke kohtuuhintaisten asuntojen vähäisyyden ongelmaan oikea ratkaisu on rakentaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja! Tulorajojen käyttöönotto luo uuden kannustinloukun, vahvistaa segregaatiokehitystä, lisää hallintokustannuksia ja nostaa vuokria, heikentää vuokra-asumisen yleistä imagoa ja heikentää asukkaiden asumisturvaa.

29 Määräaikaisten vuokrasopimusten käyttöönotto ARA-vuokra-asunnoissa estettävä! Hallitusohjelman mukaan tarkoitus on ottaa käyttöön määräaikaiset vuokrasopimukset ARA-asunnoissa, ja lisäksi halutaan asettaa vaikeasti työllistyvät etusijalle ARA-asuntoihin, sekä muuttaa asukasvalintaa myös toimeentulotuki- ja asumistukiasiakkaita suosivaksi. KOVA vastustaa jyrkästi määräaikaisia vuokrasopimuksia! ARA-vuokra-asunnot kohdentuvat jo nyt pieni- ja keskituloisille. Asukkaiden mediaanitulo on noin e/kk. Tämä johtaa 1. ja 2. luokan vuokrataloyhtiöihin ja asukkaisiin sekä segregaation kasvuun lähiöissä. Vaikutukset kertautuvat myös esimerkiksi koulujen oppimistulosten eroissa. Asumisen pysyvyys on tärkeä arvo ja jos ARA-tuotanto muuttuu yksinomaan kaikkien heikoimpien ja ongelmia omaavien ihmisten asumismuodoksi, niiden maine ja asumisen kulttuuri muuttuu peruuttamattomalla tavalla. Tulorajojen tarkistus luo uusia tulo- ja kannustinloukkuja. Määräaikaiset vuokrasopimukset aiheuttavat lisää byrokratiaa ja kustannuksia sekä nostavat vuokria - esimerkiksi Helsingissä valvovien työntekijöiden määrän tuplaamista nykyisestä.

30 Omakustannusperiaatteen tiukentaminen vaikeuttaa vuokra-asuntojen rakentamista ja lisää kustannuksia (L 1713/2015 ja L 1714/2015, HE 99/2015) L 1713/2015 ja L 1714/2015 (HE 99/2015 vp) vaikeuttaa yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden uudistuotantoa ja peruskorjauksia sekä lisää kustannuksia. Tuotontuloutusta alennettiin 8 %:sta 4 %:iin ja se tarkoittaa, että vuokrataloyhtiöt eivät voi enää rahoittaa uudistuotannon eikä peruskorjauksien omarahoitusosuuttaan. Tuotontuloutuksen alentaminen vaikuttaa myös taannehtivasti yhtiön omistajalta aiemmin otettuihin lainoihin. Tulorahoituksen kieltäminen peruskorjauksien rahoittamisessa vaikeuttaa korjauksia.

31 Omakustannusperiaatteen tiukentaminen vaikeuttaa vuokra-asuntojen rakentamista ja lisää kustannuksia (L 1713/2015 ja L 1714/2015, HE 99/2015)... Jälkilaskelman laatimisvelvoite vuokrataloyhtiöille lisää hallintoa eikä tuo lisäarvoa. Korkotukilainan lyhennysohjelman muutokset ovat vähäisiä. KOVA esitti suurempaa muutosta, joka olisi vähentänyt lainojen takapainoisuutta enemmän. Peruskorjauksiin varautumisen euromäärät (1 e/m 2 /kk alle 20 vuotta vanhoissa kohteissa, ja 2 e/m 2 /kk sitä vanhemmissa kohteissa) eivät välttämättä ole riittävät, koska korjauksiin ei ole aiemmin varauduttu. Siksi KOVA esitti ennen lain voimaantuloa lainoitettuihin vuokratalokohteisiin suurempia korjauksiin varautumisen määriä kuin lain voimaantulon jälkeen lainoitetuille vuokratalokohteille.

32 Yhteystiedot ja lisätietoja Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry Toinen Linja Helsinki gsm