FYSI-yrittäjäinfo 2/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FYSI-yrittäjäinfo 2/2012"

Transkriptio

1 FYSI-yrittäjäinfo 2/ Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B, Helsinki Puh , fax Valtakunnalliset Fysioterapia- ja kuntoutuspäivät ja FYSI näyttely (to-pe) Finlandia-talo, Helsinki FYSI-päivät! Ansaittu, keväinen hengähdystauko arjen aherruksessa! Uutta intoa ja eväitä käytännön työhön! Huippuluennoijia, keskusteluja kollegoiden kanssa! Juhlan tuntua! KATSO FYSI-päivien 2012 OHJELMA tämän FYSI-yrittäjäinfon liitteenä ja ILMOITTAUDU HELPOSTI osoitteessa Maj-Britt Forsbom, Jouko Heiskanen, Jukka Pekka Kouri, Anne Flink, Kaisu Pitkälä, Heikki Tikkanen, Liisa Kallinen, Ari Itälä, Tiina Huusko, Markku Paatelma, Heikki Hämäläinen uutta tietoa, vahvaa käytäntöä - Tule kysymään ja kommentoimaan! Kysy lakimieheltä -klinikka FYSI:n asiantuntijajuristi Ismo Saarinen vastaa kysymyksiin FYSI-päivien aikana! Tarvitsetko majoitusta VARAA HETI! Majoittumista varten on varattu Hotel Scandic Continentalista kiintiö nimellä FYSI ry ALL, varaustunnus: FYS ajalle (ke-pe). Varaa huone puhelimitse (09) tai Kaikki mukaan! Kiintiö on voimassa saakka tai niin kauan kuin huoneita riittää. Hotelli on noin 500 metrin päässä Finlandiatalosta. HUOM: Myös iltatilaisuus järjestetään hotelli Scandic Continentalissa FYSI-päivien tavoitteena on alusta alkaen saattaa yhteiseen seminaariin kaikki alan toimijat: sekä alan yrittäjät että työntekijät yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tärkeänä yhteistyökumppanina ovat lääkärit: paneeleissa keskustellaan yhteistyöstä fysiatrien, Maaliskuun loppuun mennessä FYSI-päiville ortopedien ja työterveyslääkäreiden kanssa. ilmoittautuneiden kesken arvotaan: PARATIISILOMA 1 VRK KAHDELLE Naantalin Kylpylässä Voimassa kaikkina viikonpäivinä * Majoitus 2 hengen Standard Deluxe -tason huoneessa * Buffetaamiainen * Vapaa sauna- ja allasparatiisin sekä kuntosalin käyttö Paratiisiloman lahjoittaa Sunborn Saga Oy, Lahjakortti arvotaan FYSI päivillä. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta

2 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 2

3 Terveiset FYSI:n toimistosta! Päätoimittaja Martti Heinonen Alkuvuosi on ollut sekä omasta että tiimini puolesta vauhdikasta ja työntäyteistä aikaa! Monien toimistorutiinien lisäksi olemme ideoineet monia uusia tapoja toimia parantaaksemme entisestään jäsenyritystemme palvelua. Osana tätä toimintaa tulemme lähettämään eri asiaryhmistä jäsenkyselyjä, jotta saamme entistä ajankohtaisempaa tietoa tällä hetkellä erityisen tärkeiksi koetuista asioista ja prioriteeteista. Lähetämme ensimmäisen jäsenkyselyn maaliskuun lopussa. Toivomme kaikilta muutamaa minuuttia aikaa paneutua kysymyksiin, jotka tähtäävät - totta kai alan yhteisten toimintaedellytysten parantamiseen. Alkuvuoden yhtenä painopisteenä on ollut kuluvan vuoden koulutuskalenterin suunnitteleminen mahdollisimman ajankohtaiseksi ja ammatillista osaamista palvelevaksi. Tähän liittyen on syytä erityisesti mainita tulossa olevat FYSI päivät , jotka ovat samalla FYSI ry:n 40-vuotisjuhlat ja FYSI -päivien 30-vuotisjuhlat. Finlandia-talo antaa juhlavat vuosipäiväpuitteet sekä mahdollistaa koulutustapahtumalle monipuolisen ja laajan näyttelytoiminnan järjestämisen yhteistyökumppaneidemme toimesta. Ja tietenkin luvassa on myös illallinen ja jatkot yökerhossa! Merkitkää FYSI - päivät jo tässä vaiheessa kalentereihinne! Ehdota Vuoden 2012 Fysioterapiayrittäjää /-yritystä Ehdota Vuoden 2012 Fysioterapiayrittäjää /-yritystä valinta julkistetaan FYSI-päivillä. Ehdota edelläkävijäyritystä, yrityksen koko ei ratkaise, vaan esim. yrityksen mielenkiintoinen liikeidea tai innovatiivinen toiminta. Odotamme ehdotustasi lyhyen perustelun kera mennessä osoitteeseen Kiitos jo etukäteen ehdotuksestasi! Uutta FYSI päivillä: rekrytointipiste Olemme järjestäneet FYSI -päiville fysioterapeuttiopiskelijoiden rekrytointipisteen. Kutsumme tänä vuonna valmistuvia fysioterapeutteja osallistujiksi FYSI -päiville sekä tutustumaan laajaan näyttelyyn. Tarkoituksena on, että yrittäjät ja opiskelijat kohtaavat toisensa ja voivat keskustella työmahdollisuuksista. Tule vierailemaan rekrytointipisteessä ja tee löytöjä omaan yritykseesi. FYSI -päivillä laaja alan näyttely FYSI -päivien näyttelyssä pääset tutustumaan alan uusimpiin tuotteisiin ja näyttelystä voit myös ostaa tuotteita mukaasi. Tähän mennessä näyttelypaikan on varannut jo viitisenkymmentä laitteiden ja palveluiden tuottajaa. Näyttelyssä on mukana tuttujen yhteistyökumppaneiden lisäksi monia uusia toimijoita. FYSI -näyttelyyn tutustuminen on maksutonta kaikille alasta kiinnostuneille. Kannattaa tulla tutustumaan! FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 3

4 Lakimuutos: Työkyvyttömyyteen puututaan jatkossa aktiivisemmin Kesäkuun alussa tulee voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos, joka edellyttää työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Myös työntekijältä itseltään odotetaan entistä aktiivisempaa otetta omasta työkyvystä huolehtimisessa. Kesäkuun alusta alkaen työntekijän jäljellä oleva työkyky on arvioitava työterveyshuollossa, kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein. Arvio on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Ennen rajan täyttymistä Kela muistuttaa työntekijää pyytämään arviota työterveyshuollosta. Lakimuutos kannustaa työnantajia ja työntekijöitä miettimään yhdessä työterveyshuollon kanssa ratkaisuja työhön paluun tueksi. Sopiva ratkaisu voi löytyä esimerkiksi työtehtävien keventämisestä tai joustavista työaikajärjestelyistä. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvaopas on päivitetty Pitkäaikaissairaille ja vammaisten tarpeisiin julkaistu sosiaaliturvaopas verkossa on päivitetty vuoden 2012 tasalle. Oppaan kotisivu on: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa: palveluiden tarjoajia on useita, etuudet muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Sosiaaliturvaopas.fi on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas. Järjestöjen syvällisen sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen on tuottanut kiitosta saaneen aineiston. Vuoden 2012 oppaaseen on koottu ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Lähteenä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja siitä järjestöille kertynyt tieto soveltamiskäytännöistä. Opas on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen antamaa neuvontaa ja ohjausta varten, mutta siitä hyötyvät suoraan myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt. Vuoden 2012 oppaan on tehnyt 12 järjestöstä koostuva toimikunta: Aivoliitto ry, Hengitysliitto Heli ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry. Pk-yritysbarometri: Yrittäjien odotukset alkaneelle vuodelle ovat varovaiset Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tämän vuoden suhdanteista ovat varovaiset, vaikka viime syksy sujuikin pelättyä paremmin. Lähimmän 12 kuukauden suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku painui nollaan, kun sekä suhdanteiden paranemista että niiden heikkenemistä odottavia yrityksiä on nyt 22 prosenttia barometriin vastanneista. Positiivisimmat näkymät ovat palvelualoilla, heikoimmat rakentamisessa. Odotukset liikevaihdon kehityksestä painuivat selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Kuitenkin 41 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänäkin vuonna. Vahvimmat liikevaihdon odotukset ovat suurilla palvelualan pk-yrityksillä, joista yli puolet näkee liikevaihtonsa kasvavan. Investoinnit vähenevät, työpaikat säilyvät Kotimaisten investointien alamäki uhkaa jatkua. - Investointiodotusten saldoluku painui lukemaan -5. Se viittaa siihen, että talouden kasvun ja uudistumisen kannalta välttämättömien investointien määrä on tänä vuonna jäämässä liian pieneksi. Teollisuudessa saldoluku on nolla ja muilla toimialoilla lievästi negatiivinen, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 4

5 Joka viides pk-yritys aikoo kuitenkin tänäkin vuonna lisätä henkilökuntansa määrää. Toimialoittain työllisyys on entistä enemmän palvelualan yritysten varassa. Barometrissa palvelualan pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat nyt korkeammat kuin viime syksynä. Sen sijaan teollisuudessa henkilöstöodotusten saldoluku laski syksystä 12 yksiköllä tasolle +6. Puutteet osaamisessa estävät nuorten työllistämisen Nuorten työllistymisessä esteiksi nousivat nuorten osaamisessa olevat puutteet. Pk-barometrin mukaan 78 prosenttia vastaajista ilmoitti nuorten työllistämisen keskeiseksi esteeksi ammatilliset tai työelämätaitojen puutteet. Nuorten heikko sitoutuminen työhön ei sen sijaan ole merkittävä nuorten työllistämisen este. Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että samaan aikaan ilman työllistämistarvetta olevien yritysten osuus on nousussa. Barometrin mukaan 29 prosentilla pk-yrityksistä ei nyt ole tarvetta työllistää, kun vuosi sitten osuus oli 26 prosenttia. Potilaiden ja asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan säännöksillä Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta pohtiva työryhmä on tehnyt alustavia linjauksia itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta. Lähtökohtana on potilaan ja asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva hoito ja huolenpito. Työryhmä on myös luonnostellut säännösehdotuksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta erilaisissa tilanteissa sekä välttämättömistä itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä vakavan terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan vaaran estämiseksi. Säännöksillä tuetaan ensisijaisesti sellaisia toimintatapoja, joilla vältettäisiin rajoitustoimenpiteiden käyttö. Raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten hoidolla suojellaan sikiötä Alustavan ehdotuksen mukaan raskaana oleva nainen voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos hänen päihteiden käytöstään aiheutuu sikiölle sairaus, vamma tai välitön hengenvaara tai sikiö on saamassa vakavan, hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Päihteiden käytön lopettamiseksi olisi ensisijaisesti käytettävä muita keinoja kuin tahdosta riippumatonta hoitoa. Rajoitustoimenpiteiden käyttöä pyritään vähentämään lainsäädännöllä Työryhmä on selvittänyt rajoitustoimenpiteiden käyttöä muistisairaiden, aivovamman saaneiden, kehitysvammaisten henkilöiden sekä mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoisessa hoidossa. Tavoitteena on luoda sellaiset toimintatavat, että rajoitustoimenpiteiden käyttöön jouduttaisiin turvautumaan sosiaali- ja terveydenhuollossa mahdollisimman harvoin. Alustavan ehdotuksen mukaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevia säännöksiä voitaisiin soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa silloin, kun henkilön kognitiivinen toimintakyky on pysyvästi tai pitkäaikaisesti alentunut niin, ettei hän kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia. Lisäksi edellytyksenä olisi, että henkilön käyttäytyminen uhkaa vaarantaa vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan, muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta taikka muuta etua. Palvelujen toteuttajalle säädettäisiin velvollisuus edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista. Potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden hoito ja huolenpito perustuisi vapaaehtoisuuteen. Heihin voitaisiin kohdistaa erikseen säädetyissä tilanteissa tiettyjä perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä vain silloin, kun muita keinoja ei ole käytettävissä välttämättömän hoidon tai huolenpidon turvaamiseksi. Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksenä olisi, että henkilön toimintakyky olisi arvioitu ja hänen hoitonsa ja huolenpitonsa suunniteltu laissa säädetyllä tavalla. Säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi laitoshoidossa ja asumispalveluissa sekä joiltakin osin työ- ja päivätoiminnassa, kotipalveluissa ja kotisairaanhoidossa. 5

6 Lääkkeiden korvausmenot ovat jälleen alkaneet kasvaa parin viime vuoden notkahduksen jälkeen. Sairausvakuutuksen lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2011 yhteensä miljoonaa euroa, mikä on 3 % enemmän kuin vuonna Peruskorvaukset vähenivät 5 %, ja niitä maksettiin 357 miljoonaa euroa. Vaikeiden pitkäaikaissairauksien lääkkeistä maksettavat erityiskorvaukset kuitenkin kasvoivat noin 10 %. Ylempiä erityiskorvauksia maksettiin 552 miljoonaa euroa ja alempia erityiskorvauksia 230 miljoonaa euroa. Potilaan vuotuisen omavastuun ylittäviä lisäkorvauksia maksettiin 122 miljoonaa euroa, joka on 12 % vähemmän kuin vuonna Kela lähestyy ja pyytää palautetta yhteistyökumppaneilta Vuonna 2012 Kela kerää tehostetusti palautetta ja ideoita kumppaneilta: miten voimme yhdessä toimia tehokkaammin asiakkaan parhaaksi? Eri palveluprosesseissa keskeinen rooli on Kelan lukuisilla yhteistyökumppaneilla. Kumppaneitamme ovat esim. sosiaalityöntekijät, lääkärit, apteekit, kuntoutuslaitokset, kuljetuspalveluiden tuottajat, oppilaitokset, TE-toimistot ja muut viranomaiset sekä toimijat kolmannella sektorilla. Toiminnan kehittämiseksi Kela hakee yhteistyökumppaneilta vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Miten voimme yhdessä toimia tehokkaammin asiakkaan parhaaksi? - Miten nopeutamme asiakkaan asian käsittelyä ja poistamme tarpeettomia työvaiheita? - Miten voimme kehittää tietojenvaihtoa ja ennakoida asiakkaan palvelutarvetta? - Miten yhteistyö Kelan kanssa sujuu sinun näkökulmastasi? Palautekyselyyn voi osallistua verkossa Lyhyt kysely sisältää kolme taustakysymystä ja avoimen vastausvaihtoehdon, johon voit jättää palautteesi. Voit antaa palautetta koko vuoden Palautteita ja niiden perusteella käynnistyviä toimenpiteitä käsitellään mm. Sosiaalivakuutuslehdessä Hintakilpailu tuo säästöpotentiaalia Nopeimmin kasvoivat ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden korvausmenot. Kasvu selittyy suurelta osin diabeteslääkkeiden käytön lisääntymisestä ja uusien diabeteslääkkeiden käytöönotosta. Myös infektiolääkkeiden, systeemisten hormonivalmisteiden sekä syöpälääkkeiden korvausmenot kasvoivat edellisvuodesta. Syöpälääkkeet on edelleen korvausmenoiltaan suurin lääkeryhmä, johon tulee jatkuvasti uusia valmisteita. Eturauhassyövän ja rintasyövän hoitoon käytettyjen lääkkeiden korvausmenot ovat kuitenkin pienentyneet. Tämä johtuu erityisesti bikalutamidin ja anastrotsolin patenttien taannoisesta päättymisestä ja hintakilpailun alkamisesta. Kolesterolilääkkeiden käyttäjämäärä pieneni Osassa lääkeryhmistä vaikuttaa edelleen viitehintajärjestelmän uudelleen vauhdittama hintakilpailu. Muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien sekä tulehduskipulääkkeiden korvausmenot vähenivät viime vuonna. Ensimmäistä kertaa myös kolesterolilääkkeistä korvausta saaneiden määrä kääntyi laskuun. Tietoja lääkekorvausten saajista ja lääkekustannuksista löytyy Kelan verkkosivuilta > Sairastaminen > Lääkkeet. Lääkekorvaukset kääntyivät taas kasvuun: Kasvu 3 % vuonna

7 Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus moduulia, yhteensä 12 päivää vuosina Uusin tieto ja osaaminen iäkkäiden kuntoutuksesta,lähes 30 huippukouluttajaa Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus on fysioterapeuteille kehitetty koulutuskokonaisuus. FYSI toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Villa Consulting Oy/ Maija Käyhtyn kanssa. Koulutuksessa on luennoijina geriatrisen kuntoutuksen suomalaisia huippuosaajia, sekä lääkäreitä että fysioterapeutteja. mm. Raimo Sulkava, Jukka Pekka Kouri, Tiina Huusko, Kaisu Pitkälä, Heikki Tikkanen, Maj- Britt Forsbom, Kitty Seppälä, Nina Helajärvi, Maija Käyhty jne. Kaikilla moduuleilla on sekä teoriaa että käytäntöä Moduuli I: (ma-ke) Moduuli II: (ke-pe) Moduuli III: (ma-ke) Moduuli IV: (ke-pe) Lisätiedot ja ilmoittautumiset: FYSI ry:n koulutussuunnittelija Mari Visakko p tai sähköpostitse mari.visakko(at)fysi.fi. Kädentaidot Kuntoon: Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, Mulligan Concept koulutus 2012 Käsittelytekniikat heti käytettävissä työssä, Tuloksellinen menetelmä, Käytännönläheiset harjoitteet ja hyvät esimerkit, Kouluttajalla hieno tieto-taito - osaaminen, Paljon uutta asiaa - sain paljon irti, Toimivat niska- ja päänsärkytekniikat, Olkapää-ja kyynärpääosiot heti hyötykäyttöön! FYSI järjestää fysioterapeuteille kolmesta moduulista koostuvan, mobilisaation ja aktiivisen liikkeen yhdistävän Mulligan Concept koulutuksen vuonna 2012 seuraavasti: Aika: Moduuli I : (ma-ti) Moduuli II : (ma-ti) Syventävä koulutus : (ma-ti) Kouluttaja: Virve Havulinna, ft, OMT, akkreditoitu Mulligan Concept -kouluttaja. Koulutuksen pääpaino on käytännön harjoitteissa. Tiedot ja tekniikat ovat sovellettavissa työhön heti. Tavoitteena on nivelten liikkuvuuden parantuminen ja kivun lievittyminen. Tekniikalle on ominaista kivuttomuus ja asiakkaan aktiivinen rooli mobilisaatiossa. Tekniikan avulla voidaan saavuttaa hyviä hoitotuloksia nopeasti. Hinta sisältää mm. Brian R Mulliganin Manual therapy -kirjan ja yhden mobilisaatiovyön, joita voi ostaa lisää koulutuksessa. Paikka: FYSI:n koulutustila, Helsinki, Nuijamiestentie 5 B, 2. kerros. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: tai puh Katso tarkempi info: /koulutus Fysioterapeutin ensiapukoulutus Hätäensiapu (8h): Maanantai Helsinki Kohderyhmä: Koulutus on räätälöity fysioterapeuteille,mutta soveltuu myös kuntohoitajille ja hierojille. Enintään 15 osallistujaa. Koulutus toteutetaan SPR:n voimassa olevien ensiapuohjelmien mukaisesti. Koulutus täyttää Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen standardin vaatimukset. Paikka: FYSI ry:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, Helsinki Järjestäjä: Suomen Fysioterapia ja kuntoutusyritykset FYSI ry Kouluttaja: SPR:n ensiapukouluttaja tth Virpi Vilkman Hinta: 198, sisältää lounaan, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä todistuksen. Oheismateriaali: Hätäensiapukirjallisuutta on myynnissä paikan päällä. Ilmoittautuminen: 7

8 Lääkärimäärä kasvaa Laillistettuja lääkäreitä oli Suomessa yhteensä Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta. Kaikki eivät kuitenkaan hakeudu tänne töihin, joten Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä. Uusia lääkäreitä valmistuu vuosittain noin 600. Maamme lääkäritiheys on 275 asukasta yhtä työikäistä lääkäriä kohden. Suomessa asuvista lääkäreistä 94 % kuuluu Lääkäriliittoon. Vuoden 2012 alussa liitossa oli jäsentä, joista oli opiskelijoita. Suomessa asuvista lääkäreistä 64 prosenttia eli on erikoistunut. Tohtoriksi on väitellyt 23 prosenttia. Erikoisaloja on 49. Lääkärit voivat hankkia myös erityispätevyyksiä, joita myöntää Suomen Lääkäriliitto. Erityispätevyysalueita on yhteensä 36 ja työikäisille myönnettyjä erityispätevyyksiä oli vuodenvaihteessa Taksimatkojen suorakorvaus laajenee Satakuntaan Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetty tilausnumero otettiin käyttöön Satakunnan sairaanhoitopiirissä Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella tilataan 21.2 alkaen numerosta (Satakunnan taksikeskus). Tästä numerosta tilatusta matkasta asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa esittämällä Kelakortin. Asiakas maksaa ainoastaan omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Puhelun hinta on sama kuin tavallisen taksin tilauspuhelu alueella (1,24 + pvm). Taksikeskus on auki ympäri vuorokauden joka päivä. Asiakas voi tilata useamman matkan samalla puhelinsoitolla. Suorakorvausjärjestelmä on jo käytössä Kanta- Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois- Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois- Karjalan, Varsinais-Suomen, Lapin ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiireissä. Tänä vuonna järjestelmä laajenee yhdeksään sairaanhoitopiiriin, ja syksyyn 2013 se on käytössä koko maassa. Lisätietoja asiakkaille Kelan palvelunumero sairausasioissa arkisin klo 8 18 Verkossa Krooninen kipu ajaa työkyvyttömyyseläkkeelle Kipuongelmien ennaltaehkäisy ja mahdollisimman tehokas hoito voisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Erityisesti krooninen kipu näyttää olevan merkittävä tekijä eläkeprosessissa. Suomessa työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain lääkärin toteaman sairauden ja merkittävästi alentuneen työkyvyn perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen pääsyyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat, jotka kattavat kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeistä. Kipu sellaisenaan ei riitä eläkkeen perusteeksi, joten sen merkitys työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisessa on jäänyt epäselväksi eikä asiaa ole aikaisemmin juuri tutkittu. - Monissa sairauksissa - erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksissa - kipu on kuitenkin hallitseva elementti ja usein se tekijä, joka eniten haittaa 8

9 työssä käymistä. Halusimme selvittää, mikä on kivun merkitys työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen taustalla, kertoo tutkija Peppiina Saastamoinen Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista. Tutkijat jakoivat eläkkeelle jääneet kolmeen ryhmään sen mukaan, oliko eläkepäätöksen perusteeksi kirjattu tuki- ja liikuntaelinsairaus, mielenterveyden häiriö vai jokin muu pitkäkestoinen sairaus. Lisäksi tarkasteltiin kaikkia työkyvyttömyyseläkkeitä yhtenä ryhmänä. Tutkimuksessa oli mukana Helsingin kaupungin yli 40-vuotiasta työntekijää, jotka olivat osallistuneet Helsinki Health Study tutkimukseen vuosina Noin kahdeksan vuotta kestäneen rekisteriseurannan aikana 594 henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. - Tulosten mukaan kroonisella kivulla oli selvä ja itsenäinen yhteys eläkkeelle jäämiseen - tämä yhteys säilyi, vaikka huomioitiin mahdollisimman kattavasti muut tekijät, joiden tiedetään vaikuttavan työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen ja kivun kokemiseen, kuten pitkäkestoiset sairaudet, työolosuhteet ja ammattiasema, Saastamoinen toteaa. Erityisen vahvana kivun vaikutus näkyi tuki- ja liikuntaelinsyistä eläkkeelle jääneillä. Yhteys oli heikompi, mutta silti merkittävä myös mielenterveyssyistä eläkkeelle jääneillä. Myös akuutilla kivulla näytti olevan jonkin verran merkitystä eläkkeelle siirtymiseen, mutta huomattavasti vähemmän kuin kroonisella kivulla. - Kipuongelmien ennaltaehkäisyyn ja kivunhoitoon tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Näyttää siltä, että ennaltaehkäisy ja tehokas, ajoissa aloitettu kivunhoito voisi estää monta työkyvyttömyyseläkettä, Saastamoinen sanoo. Oulussa käynnissä pilotti: Moniammatillinen hoitoketju selkäkivusta kärsiville Oulussa Tuiran terveysasemalla alaselkäkipupotilaan hoitoketjua kokeillaan moniammatillisena mallina. Ensimmäiset potilaat ovat saaneet apua lääkärin sijasta fysioterapeutilta. Moniammatillisella hoitoketjulla haetaan tehokkuutta kipupotilaiden hoitoon. Tuiran terveysasemalla hoitoketju on toiminut reilun kuukauden ajan. Se on saanut kiitosta hoitajilta ja potilailta. Ideana on, että vastaanottoon soittava selkäkipupotilas ohjataan muutaman kysymyksen jälkeen fysioterapeutin vastaanotolle lääkärin sijasta. Ajan fysioterapeutille saa, jos selkäkipu on alkanut äskettäin, siihen ei liity kuumetta tai muita sellaisia oireita, jotka vaativat lääkärin tarkastusta. Hallinnollinen apulaisylilääkäri Jussi Piuva kertoo, että fysioterapeutilla on noin tunti aikaa potilaalle ja potilas saa mukaansa monipuoliset kuntoutusohjeet. Fysioterapeutti voi tarvittaessa konsultoida lääkäriä. Usein potilaan selkäkipuun saadaan kuntouttavaa ja omahoitoa tukevaa otetta jo yhden hoitokerran jälkeen. Lisäksi potilas ohjataan kuntoutukseen, jos hänen työkykynsä on alentunut. Noin viidennes Tuiran terveysaseman potilaista on tuki- ja liikuntaelinsairauksista (tule) kärsiviä kipupotilaita. Alaselkävaiva on yleisin tule-vaiva ja näitä potilaita ohjautuu tarpeettomasti pikapäivystykseen ja suoraan erikoissairaanhoitoon. Sen vuoksi on todellinen tarve saada kipupotilaiden hoitoketju kuntoon jo alkuvaiheessa, sanoo Oulun kaupungin kuntoutuspalvelujen ylilääkäri Timo Pehkonen. Tavoitteena on saada kokemusten myötä samantyyppinen malli muidenkin tukija liikuntaelinsairauksien hoitoon.- Kyse on isojen potilasmäärien hallinnasta ja potilaiden ohjautumisesta oikeiden palvelujen piiriin, Pehkonen kuvailee. Pilotti Tuirassa kestää toukokuun loppuun saakka. Sen jälkeen arvioidaan, miten mallia laajennetaan muille terveysasemille. Lähde: Lääkeyritys Pfizerin tiedote Pohjolan Lääkäripäivillä: ; Pfizer on ollut mukana toteuttamassa kipupotilaan hoitoketjun aloitusta Tuirassa. Pfizerilla on kokemusta yhteistyöstä hoitoketjumallien edistämisessä myös muissa Suomen kunnissa. 9

10 VTT etsii uusia keinoja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon VTT on mukana eurooppalaisissa tutkimushankkeissa, joissa etsitään tyypin 2 diabetekseen uusia hoitotapoja ja ehkäisymahdollisuuksia. Hankkeet kohdistuvat solujen toimintahäiriöiden löytämiseen ja elintapamuutosten vaikutuksiin. EU:n BetaBat-hankkeen tavoite on kehittää yksilöllisiä täsmähoitoja tyypin 2 diabeteksen hoitamiseen identifioimalla yhteys geeniperimän ja taudin aiheuttamien yksilöllisten solutason muutosten välillä. Tutkijat etsivät systeemibiologian avulla hoitomuotoja, joiden avulla voidaan palauttaa elimistön sisäinen tasapaino tehostamalla beetasolujen ja ruskeiden rasvasolujen toimintaa. EU:n DEXLIFE-hankkeessa kehitetään tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiskeinoja sellaisille riskiryhmään kuuluville henkilöille, jotka reagoivat hyvin elämäntapamuutoksiin. Tutkijat etsivät varhaisia biomarkkereita, jotka ennustavat taudin etenemistä. Hankkeen aikana kerätään laaja tietopankki muun muassa geeneistä ja solujen aineenvaihdunnasta. Tietojen pohjalta voidaan suunnitella riskiryhmään kuuluville henkilöille yksilöllisiä ohjeita elintapojen muuttamiseksi. Tavoitteena on ottaa taudin ehkäisyyn tähtäävä menetelmä käyttöön eurooppalaisessa sairausvakuutusjärjestelmän piirissä. VTT johtaa kummassakin hankkeessa tietojen integrointi- ja mallinnustyötä. Nelivuotisia BetaBat- ja DEXLIFE-hankkeita rahoittaa EU:n FP7-Health-2010 Seventh Framework -ohjelma. Hankkeiden osanottajat tulevat Euroopasta ja Yhdysvalloista. VTT:n kokonaisbudjetti näissä kahdessa hankkeessa on 1,19 miljoonaa euroa. Ristiriitainen terveystieto hämmentää Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat selvittäneet kansalaisten käsityksiä luotettavan terveystiedon lähteistä sekä terveellisten elintapojen noudattamisen helppoudesta. Järjestöt ovat vuoden alussa käynnistäneet RAY:n tuella laajan Yksi elämä -hankekokonaisuuden. Apu-lehden kanssa tehdyn kyselyn perusteella ihmiset näyttävät tietävän hyvin elintapojen merkityksen terveydelle. Vastaajista 84 prosenttia pitää terveellistä syömistä tärkeimpänä asiana sairauksien välttämisessä. Peräti 95 prosenttia on sitä mieltä, että liikunta ehkäisee parhaiten sairastumista. Lähes kaikki (97 %) ilmoittivat, että terveet elintavat kiinnostavat heitä entistä enemmän. Suuri yleinen kiinnostus on hyvä maaperä terveystiedon jakajille. Kyselyyn vastanneista enemmistö (80 %) on hämmentynyt asiantuntijoiden ja terveysviranomaisten ristiriitaisista näkemyksistä siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Vastaajien mielestä on vaikea erottaa, minkä tahon välittämä tieto on luotettavaa. Terveellisen ruokavalion noudattaminen on vaikeaa 80 prosentille vastaajista. Hämmennyksestä huolimatta ihmiset edelleen luottavat asiantuntijoihin terveystiedon lähteenä (71 %). Medioista aikakauslehdet ja internet koetaan yhtä luotettaviksi terveystiedon välittäjiksi. Kysely toteutettiin Apu-lehden verkkosivuilla tammikuussa. Kyselyyn vastasi 557 henkilöä, joista miehiä 47 prosenttia ja naisia 53 prosenttia. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita (57 %). Yli puolet vastaajista koki terveydentilansa hyväksi (53 %). FYSI-yrittäjä: Voit ilmoittaa AVOIMISTA TYÖPAIKOISTA osoitteessa Ilmoituksen jättö on helppoa esimerkiksi Työpaikat-välilehdeltä löytyvän Jätä oma ilmoitus nettilomakkeen kautta. Voit lähettää ilmoituksen myös sähköpostilla osoitteeseen tai soittaa tai faksata ilmoitustiedot FYSI:iin. Voit laittaa FYSI:n www-sivuille myös MYYDÄÄN/OSTETAAN -ilmoituksia. 10

11 Verta luovutti viime vuonna yli suomalaista Suomalaiset luovuttivat verta viime vuonna yhteensä kertaa, suurin osa luovuttajista yhden kerran vuoden aikana. Uusien luovuttajien määrä pysyi hyvällä tasolla. Verenluovuttajista oli naisia 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia. Aktiivisimmat verenluovuttajat ovat keski-ikäiset miehet ja naiset sekä vuotiaat naiset. Sen sijaan nuorten miesten osuus on selvästi pienempi kuin naisten. Viime vuonna verenluovuttajaksi tarjoutui yhteensä yli eri henkilöä. Heistä luovutti verta. Verenluovutukseen tarjoutuneista ensikertalaisia oli noin 13 prosenttia kaikista ja heistä luovutti ensimmäisellä käynnillään. Joka neljäs ensikertalaisista ei voinut luovuttaa verta väliaikaisen luovutusrajoitteen vuoksi. Verenluovutusedellytyksiin voi tutustua etukäteen netissä tekemällä Sovinko luovuttajaksi - testin tai lukemalla lisätietoja Veripalvelun nettisivuilta. Yksittäisiin kysymyksiin saa myös nopeasti vastauksen soittamalla verenluovuttajille tarkoitettuun maksuttomaan palvelunumeroon Säännölliset verenluovuttajat turvaavat veren riittävyyden Verenluovuttajista yli puolet luovutti verta vain yhden kerran vuoden aikana. Veripalvelun tavoitteena on lisätä säännöllisesti käyvien osuutta. Näin saadaan turvattua jatkuva verensaanti läpi vuoden kaikkina aikoina. - Aktiivisia verenluovuttajia on Suomessa riittävästi, mutta toivomme heidän palaavan hieman useammin verenluovutukseen, toisen tai kolmannenkin kerran vuodessa, verenluovutustoiminnan johtaja Satu Pastila sanoo. Verta kerätään Suomessa sairaaloiden tarpeen mukaisesti, ei liikaa eikä liian vähän. Näin ollen luovutusmäärät ja verenluovuttajien tarve vaihtelee vuoden aikana ja myös eri vuosien välillä. Verta voi luovuttaa lukuisissa tilaisuuksissa ympäri vuoden Veripalvelu kehittää koko ajan uusia tapoja verenluovuttajille liittyä auttamisen ketjuun. Helmikuun alussa avattiin Espooseen täysin uusi veripalvelutoimisto. Pääkaupunkiseudulla haetaan uusia paikkoja, joissa voi järjestää väliaikaisen verenluovutustilaisuuden. Loppuvuonna myös Pohjanmaalla lisätään verenluovutusmahdollisuuksia. Seinäjoen veripalvelutoimisto muuttaa uusiin tiloihin keskustassa ja koko Pohjanmaan alueella lisätään verenluovutustilaisuuksien määrää. Verta voi luovuttaa veripalvelutoimistoissa 17 eri paikkakunnalla sekä verenluovutustilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Verenluovutustilaisuuksia järjestetään myös isoilla työpaikoilla, varuskunnissa ja oppilaitoksissa. Yhteensä tilaisuuksia järjestettiin viime vuonna noin 1450 ja niissä kerättiin noin 40 prosenttia kaikista luovutuksista. Verenluovutustilaisuuksia on lisätty etenkin niillä paikkakunnilla, joissa väestörakenne on sopiva eli verenluovutusikäisiä vuotiaita on paljon, verenluovutuksen kehitysjohtaja Juha Soikkeli sanoo. Verenluovuttajista oli naisia 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia. Aktiivisimmat verenluovuttajat ovat keski-ikäiset miehet ja naiset sekä vuotiaat naiset. Sen sijaan nuorten miesten osuus on selvästi pienempi kuin naisten. 11

12 Kuka voi luovuttaa verta? Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-, kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan tulee olla terve, vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Miehet voivat luovuttaa verta kahden ja naiset kolmen kuukauden välein. Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella. Sopivuuden verenluovuttajaksi voi tarkistaa etukäteen osoitteessa tai soittamalla ilmaiseen luovuttajainfoon (arkisin klo 8 17). Soveltuvuus arvioidaan ennen jokaista luovutuskertaa. Vuosittain noin potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille. Suomessa tarvitaan joka arkipäivä yli 1000 verenluovuttajaa. Verenluovuttajia tarvitaan päivittäin kaikista veriryhmistä. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarvittavia turvallisia verivalmisteita ja laboratoriopalveluja sekä hoitaa alan lääketukkukauppaa. Se huolehtii veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta koko Suomessa potilashoidon tarpeiden mukaisesti. Veripalvelu tarjoaa sairaaloille myös kantasolu- ja kudosvalmisteita sekä elinten, kudosten ja kantasolujen siirtoja tukevia palveluita. Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Veripalvelun vuosibudjetti on noin 70 milj. euroa ja se työllistää noin 600 henkilöä 17 eri paikkakunnalla. Raha-automaattiyhdistyksellä huippuvuosi Raha-automaattiyhdistyksen tulos kääntyi vuonna 2011 voimakkaaseen nousuun. Liikevoittoa kertyi 410,8 miljoonaa euroa eli 29,1 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Yleishyödyllisiin tarkoituksiin jaettavan tilikauden voiton lisäksi RAY tilitti valtiolle arpajaisveroa 73,7 miljoonaa euroa, 18,2 miljoonaa edellisvuotta enemmän. RAY:n rahapelit tuottivat 739,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee peräti 64,5 miljoonan euron (9,6 %) kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan vaatimien kustannusten 7 prosentin kasvusta ja arpajaisveron korotuksesta huolimatta liikevoitto kasvoi 7,8 % vuoteen 2010 nähden. Pelien erinomainen menestys selittyy ennen muuta yrityskumppanien kanssa harjoitetulla yhteistyöllä. Kumppanien tiloissa sijaitsevien pelipisteiden tuotto oli 572,9 miljoonaa euroa. Myös internet-pelien suosio ylitti ensimmäisen täyden toimintavuotensa aikana odotukset 29,7 miljoonan euron tuotollaan. RAY:n itse operoimat pelisalit päätyivät niin ikään plussalle edellisvuoteen verrattuna; tuottoa 94,1 miljoonaa. Vuoden 2011 aikana raha-automaattikantaa uudistettiin, pelien teknistä toimivuutta parannettiin ja uudet, omaan suunnitteluun ja designiin perustuvat pelit menestyivät mainiosti. Perinteisen kolikkopelaamisen rinnalla laajennettiin mahdollisuutta maksaa pelit setelillä tai debitkortilla. Myönteistä kehitystä selittää myös osaltaan onnistuneesti toteutettu pelaamisen ikärajan korotus. Pelaajilta vaadittiin täysi-ikäisyyttä alkaen kaikissa RAY:n peleissä. Koko voitto terveydelle ja hyvinvoinnille Valtioneuvosto päätti, että 755 järjestöä saa vuonna 2012 avustuksia yhteensä 1556 kohteeseen. Päätöksellä sosiaali- ja terveysjärjestöille jaetaan 277,6 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto päättää vielä myöhemmin 13,4 miljoonan investointiavustuksista. Avustusten kokonaissumma, 291 miljoonaa euroa on lähes 25 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Valtion talousarvion mukaisesti RAY tilittää lisäksi 99,3 miljoonaa Valtiokonttorille käytettäväksi rintamaveteraanien kuntoutukseen ja sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin. Suomalaiseen hyvinvointiin käytetään RAY:n pelitoiminnasta kertyneitä varoja 390,3 miljoonaa euroa vuonna

13 TÄTÄ TUTKITTIIN Rehellisyys, kova työ ja perhe yrittäjille tärkeitä Suomessa ja Yhdysvalloissa Anne Laakkonen tarkastelee yrittäjämäisen identiteetin rakentumista perheyrityskontekstissa kahdessa eri yrityskulttuurissa tehtyjen haastattelujen avulla. Haastateltavat edustavat perheyrittäjyyden kahta eri sukupolvea kahdessa kulttuurissa. Laakkonen haastatteli kymmentä perheyrittäjää Louisianassa, Yhdysvalloissa ja yhdeksää Suomessa. Laakkosen mukaan perheyrittäjien yrittäjämäisten identiteettien rakenteet ovat luonteeltaan sekä ajassa muuttuvia eli temporaalisia että kulttuurisidonnaisia. Ryhmien arvomaailmat näyttävät jotakuinkin samankaltaisilta, molempien ydinarvoja ovat rehellisyys, kova työ ja perhe arvona. Louisianalaiset yrittäjät näyttävät rakentavan yrittäjämäisen identiteettinsä portfolioyrittäjyyteen, rahaan arvona sekä verkostoitumistaitoihin, joita ilmaistaan voimakkaan itseluottamuksen keinoin. Portfolioyrittäjinä heillä on usein varsinaiseen ydinosaamiseen perustuvan yritystoiminnan ohella monia muita liiketoimintoja. Suomalaisten perheyrittäjien yrittäjäidentiteetin rakennuspalikoita näyttävät olevan yrityskummius, aika arvona sekä kateuden sietokyky. Näitä ilmaistaan vaatimattoman itsekuvan keinoin. Vaatimattomuus toimii kulttuurillisena arvona perheyrittäjille; Täällä on jollain tavalla vahvuutena ehkä se tietty vaatimattomuus ja nöyryys. Kulttuurista riippumatta perheyrittäjien yrittäjäidentiteetti on usein ollut dominoivampi kuin esimerkiksi heidän vanhemmuuden identiteettinsä. Tämä on haasteellista sekä vanhemmalle että nuoremmalle sukupolvelle. Laakkonen havaitsi myös, että jotkut perheyrittäjät eivät näytä omaavan lainkaan yrittäjämäistä identiteettiä kokonaisidentiteettinsä osana. Heille yrittäjyys näyttäisi olevan vain olosuhteiden mukanaan tuoma tapa tehdä töitä ja tienata elanto. Laakkosen tutkimus on luonteeltaan monitieteinen. Väitöksen pohjalta syntynyt identiteettityön kehittämisen malli voi olla merkittävä työkalu suomalaisen perheyrittäjyyden kehittämisessä. Samaa mallia voidaan soveltaa myös liikkeenjohdon johtajuuden kehittämiseen. KTM Anne Laakkosen yrittäjyyden väitöskirja Yrittäjämäisen identiteetin rakentuminen perheyrityskontekstissa, kulttuurienvälinen tutkimus tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa Väitös pk-yrityksen johtamisen alalta: Perheyrityksen hallituksessa sisäisten ja ulkopuolisten jäsenten roolit ovat erilaiset Vuoden 2008 vaihteessa Peikko Group Oy:n hallitus sai muutamiin kokouksiinsa uuden silmäparin, kun tutkija Tapio Kuokkanen liittyi joukkoon havainnoimaan hallituksen työskentelyä. Tarkoitus oli selvittää, miten perheyrityksen hallitus käytännössä työskentelee. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tapio Kuokkanen kuvaa ja analysoi Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan Hallituksen toiminta ja hallitustyöskentely. Tapaustutkimus kansainvälistyneestä perheyrityksestä. lahtelaisen perheyrityksen hallituksen työskentelyä omistajaperheeseen kuuluvien sisäisten jäsenten, ulkopuolisten riippumattomien jäsenten ja toimivan johdon sosiaalisena vuorovaikutuksena. Parinkymmenen yrityksen perustajana toiminut omistajaperheen vanhemman sukupolven edustaja tiivistää perheyrityksen olemuksen seuraavasti: Hallitus on yksi työkalu sen strategian toteuttamisessa, jonka perhe eikä hallitus on valinnut. Johto joutuu keräämään materiaalia kuusi kertaa vuodessa hallitusta varten, eli se itse orientoituu asioihin väkisinkin. Kyllä hallitus olemassa olollaan enemmän saa aikaan kuin omilla teoillaan. Kun jäsenet ovat ammatti-ihmisiä, ei kokouksiin huonoilla eväillä voi tulla. Kuokkasen mukaan perheyrityksen hallituksen työskentelyssä on havaittavissa kahtiajako sisäisten jäsenten ja ulkopuolisten jäsenten välillä. Omistajiin kuuluvat sisäiset jäsenet ovat selkeästi päätöksentekijöitä ja vastuunkantajia. Ulkopuolisilla jäsenillä on erilainen rooli. He ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka tuovat hallituksen työskentelyyn omaa asiantuntemusta ja uusia 13

14 ahaa-elämyksiä sekä kyseenalaistavat ja kannustavat, mutta jättävät lopullisen päätöksenteon perheen edustajille. He painavat tarvittaessa kaasua ja tarvittaessa jarrua, kuten eräs sisäinen jäsen asian ilmaisi. Vaikka ulkopuoliset jäsenet ovat kokouksissa vähemmän äänessä kuin sisäiset jäsenet ja johdon edustajat, omistajat pitävät ulkopuolisten jäsenten roolia hyvin tärkeänä. Vaikka hallitustutkimus on yksi liiketaloustieteen tutkituimpia asioita, hallituksen käytännön työskentelystä on kansainvälisestikin julkaistu vain muutamia tutkimuksia. Suomessa aiheesta ei ole aikaisemmin tehty väitöskirjoja. Aikaisemmissa tutkimuksissa mielenkiinto on suuntautunut erityisesti ulkopuolisten jäsenten- ja yrityksen menestymisen välisen riippuvuuden tutkimiseen. Vaikka ulkopuolisten jäsenten merkitys yrityksen menestymiseen on voitu osoittaa, ovat tulokset olleet kaksijakoisia ja jopa ristiriitaisia. Kuokkanen selvitti tutkimuksessaan, miten hallituksen jäsenet itse kokevat hallitustyöskentelyn vaikuttaneen nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Useimmat hallituksen jäsenet pitävät muita tekijöitä kuin varsinaista hallitustyöskentelyä tärkeämpinä menestymiseen vaikuttaneina tekijöinä. Ulkopuoliset jäsenet jopa vähättelevät omaa panostaan ja antavat kunnian menestymisestä omistajia edustaville sisäisille jäsenille. Nämä kuitenkin arvostavat suuresti ulkopuolisten jäsenten panosta ja pitävät heitä tärkeinä lisäarvon tuottajina. Kaikki jäsenet pitävät ratkaisevina menestystekijöinä omistajien asettamia selkeitä tavoitteita ja tahtotilaa, oikeita strategiavalintoja, onnistunutta sukupolvenvaihdosta ja osaavia henkilöresursseja. Yrityksen omat ja omistajien panostamat taloudelliset resurssit ovat olleet myös kasvun ja kansainvälistymisen välttämätön edellytys. Tutkimuksen kohdeyritys, Peikko Group Oy, on teknologiateollisuusyritys, joka valmistaa rakennusteollisuudelle betonielementtien liitososia ja ontelolaattoja sekä palkkituotteita ja pilarikenkiä. Yritys on toiminut yli 40 vuotta ja sen johdossa ovat toisen sukupolven edustajat. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kansainvälistynyt ja kasvanut erittäin nopeasti ja siirtynyt puolen kymmentä vuotta sitten suurten yritysten kokoluokkaan. Suomalainen musiikkiterapiatutkimus rankattiin Britanniassa vuoden parhaiden terveysuutisten joukkoon Brittiläinen Fulham Guardian on listannut vuoden 2011 kymmenen parasta terveysuutista. Kärkikymmenikköön pääsi Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus, jossa selvitettiin musiikkiterapian vaikutusta masennuksen hoidossa. Tutkimus osoitti, että musiikkiterapiasta on selkeää hyötyä masennuksen hoidossa. Tutkittava koeryhmä sai perushoidon lisäksi musiikkiterapiaa, jossa he saivat improvisoida erilaisilla soittimilla. Kontrolliryhmä sai ainoastaan perushoitoa. Kolmen kuukauden jälkeen musiikkiterapiaa saaneet toipuivat selkeästi paremmin kuin kontrolliryhmään kuuluneet. Heillä oli vähemmän masennus- ja ahdistusoireita, sekä heidän yleinen toimintakykynsä oli parempi kuin kontrolliryhmään kuuluneilla. Tutkimusta johtivat professori Jaakko Erkkilä sekä professori Christian Gold. Tutkittavien ryhmä koostui 79 masennuksesta kärsivästä vuotiaasta henkilöstä. Tulokset julkaistiin British Journal of Psychiatry -lehdessä. al/ print/ 14

15 Tutkimustietoa katsekontaktin merkityksestä autistiselle lapselle Puutteellinen katsekontakti on yleensä yhtenä keskeisenä huolenaiheena, kun aletaan miettiä, onko pienen lapsen kehityshäiriössä kyse autismista. Tutkimuskirjallisuudessa ei ole kuitenkaan ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitkä tekijät selittävät katsekontaktin vähyyttä autismissa. On muun muassa oletettu, että katsekontaktin välttäminen aiheutuu katsekontaktin tuottamasta liian voimakkaasta, epämiellyttävältä tuntuvasta autonomisen hermoston virittyneisyydestä. Toisaalta on esitetty, että autistinen lapsi ei sinänsä vältä katsekontaktia, vaan että katsekontakti ei motivoi eikä palkitse lasta eikä hänen huomionsa siten kiinnity siihen. Tampereen yliopistossa monikansallisena yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, herättääkö katsekontakti autistisilla lapsilla sellaisia aivojen toiminnassa havaittavia muutoksia, jotka on yhdistetty välttämissuuntautumiseen. Tutkimuksessa autistisesti käyttäytyvät ja tavanomaisesti kehittyneet kouluikäiset lapset katsoivat tietokoneruudulta kuvia tutuista (esim. vanhemmat ja opettaja) ja tuntemattomista kasvoista, joiden silmät katsoivat joko suoraan kohti tai olivat suljettuina. Lapsilta mitattiin aivojen etuosien aivosähkökäyrää ja autonomisen hermoston aktivoitumista. Tulokset osoittivat, että tavallisesti kehittyneillä lapsilla suoran katseen näkeminen tuotti lähestymissuuntautumiseen liittyvää aivoaktivaatiota. Autististen lasten ryhmässä toisen henkilön suora katse ei sen sijaan herättänyt lähestymissuuntautumiseen liittyvää aivotoimintaa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu tukea olettamukselle, että toisen henkilön suora katse olisi herättänyt välttämissuuntautumiseen liittyvää aivoaktivaatiota autistisilla lapsilla. Tulokset osoittivat lisäksi, että toisen henkilön suora katse aiheutti autistisille lapsille korostuneen autonomisen hermoston aktivoitumisen. Tutkimus ei siis tarjonnut tukea olettamukselle, että katsekontakti herättäisi autistisissa lapsissa välttämisreaktion. Tulokset näyttivät tukevan paremminkin sitä näkemystä, että toisen henkilön suora katse ei motivoi autistista lasta suuntautumaan tätä kohti. Lapsen sosiaalisen motivaation herättäminen toisen henkilön silmiä kohtaan tulisi olla yksi tärkeimmistä tavoitteista autismin varhaiskuntoutuksessa. Silmien ja kasvojen havainnointiin houkuttelu mahdollisimman varhain saattaa osaltaan vähentää autististen lasten sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia. Tulokset on julkaistu Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä. Kylliäinen, A., Wallace, S., Coutanche, M.N., Leppänen, J.M., Cusack, J., Bailey, A.J. & Hietanen, J.K. (2012). Affective-Motivational Brain Responses to Direct Gaze in Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Child Psychology and Psychiatry, Jan 25. doi: /j x. Linkki artikkeliin (avoin julkaisu): Suomalaistutkijat löysivät uuden lihasten rappeumataudin Tamperelaiset ja helsinkiläiset tutkijat ovat löytäneet uuden lihasten rappeumataudin. Hartia-lantiorenkaan lihasrappeuma 1D:ksi määritelty sairaus aiheutuu mutaatiovioista DNAJB6-geenissä. Taudin syyn löytäminen on ensimmäinen askel kohti tarkennettuja hoitoja. Löytö avaa mahdollisuuksia myös useiden muiden rappeumasairauksien kuten dementioiden ja Parkinsonin taudin ymmärtämiseen ja hoitomahdollisuuksien hahmottamiseen. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Genetics -lehden verkkoversiossa. Taudin löytymiseen johtanutta kliinistä tutkimusta on tehty Tampereen yliopistollisen sairaalan lihastautien tutkimusyksikössä ja molekyyligeneettistä tutkimusta Helsingin Biomedicumissa toimivassa tutkimusryhmässä. Molempia tutkimusryhmiä johtaa Tampereen yliopiston neurologian, erityisesti neuromuskulaarisairauksien pro- 15

16 fessori Bjarne Udd, joka on Suomen johtava lihastautien tutkija. Satoja tyyppejä lihastauteja - Suomessa yli ihmistä sairastaa etenevää ja toimintakykyä haittaavaa lihastautia. Ryhmä jakaantuu satoihin eri tautityyppeihin, joten kutakin tautia sairastavien määrä on pieni ja sairauksien tunnistaminen on vaikea tehtävä, Udd kertoo. Hartia-lantiorenkaan lihasrappeuman 1D-taudin tunnistamiseen johtanut tutkimustyö oli pitkä ja monivaiheinen. Ensin Pirkanmaalta ja myöhemmin muualta Suomesta löytyi perheitä, joiden jäsenillä oli tuntematon, etenevä lihasten rappeumatauti eli lihasdystrofia. - Tauti periytyy vallitsevasti ja esiintyy molemmissa sukupuolissa ja jokaisessa sukupolvessa, aikuisiässä alkavana alaraajojen ja porraskävelyn heikkoutena. Tauti etenee niin, että jotkut menettävät kävelykyvyn 75. ikävuoden jälkeen. Sairastuneiden lihasnäytteissä oli poikkeavia proteiinikertymiä ja lihassolujen jätteiden uudelleenkäyttökoneiston eli niin sanotun autofagian vikaa. Taudin syy oli täysin tuntematon, Udd kertoo. Ensimmäiset potilaat 90-luvun lopulla - Ensimmäiset potilaat tutkittiin jo 90-luvun lopulla. Aluksi piti kartoittaa perheitä ja tutkia mahdollisimman monta potilasta niin että tiedettiin, että tauti on uusi eikä sovi jo tunnettuihin tautimuotoihin. Sitten tutkijat keräsivät suvuista DNA-näytteitä ja tekivät niin sanottuja kytkentäanalyyseja. Analyysien perusteella voitiin muutaman vuoden kuluttua paikantaa tautia aiheuttava geenivirhe kromosomiin 7, vaikkei vielä tiedetty, mistä geenistä oli kysymys. - Sen jälkeen löydettiin Suomesta uusia perheitä samalla kytkennällä ja vuonna 2009 saimme aavistuksen syyllisestä geenivirheestä. Tämän jälkeen pyysimme ja saimme DNA-näytteet kahdesta amerikkalaisesta suvusta, joiden tauti oli kytketty samaan kromosomiin. Kun heistä löytyi toinen mutaatiovika samasta geenistä, oli geenin tunnistaminen varmistettu, professori Udd kertoo. Tauti voidaan nyt todeta geeneistä olemassa joka puolella maailmassa vaikkei sitä ole vielä laajemmin tunnistettu. - Tauti on nyt nimeltään LGMD1D, hartialantiorenkaan lihasrappeuma 1D, ja sen syyksi olemme voineet paljastaa mutaatioviat DNAJB6- geenissä. Aiemmin ei ole ollut tiedossa tämän geenin ihmiselle aiheuttamaa sairautta, Udd kertoo. - Tulos antaa mahdollisuuden suoraan geenidiagnostiikkaan ja taudin varmistukseen niin, että vääriä hoitoja voidaan välttää. Samalla voimme antaa potilaille ja suvuille melko siedettävän sairauden ennusteen ilman sydän- ja hengityslihasrappeumaa. Askel kohti tarkennettuja hoitoja Sairauden syyn löytäminen on ensimmäinen askel kohti mahdollisia tarkennettuja hoitoja. - DNAJB6 on erittäin mielenkiintoinen ns. chaperoni-molekyyli, jonka tehtävänä on vahtia muita proteiineja niin, että ne pysyvät kolmiulotteisessa muodossaan ja poistaa ne, jotka eivät pysy kunnossa. Se on siis eräänlainen laadunvarmistuskoneiston osa, Udd selittää. Kun chaperoni-molekyylin toiminta häiriintyy, soluihin kerääntyy virheellisiä proteiineja, jotka sakkaantuvat ja häiritsevät soluja niin, että solut kuolevat ennenaikaisesti. - Tämä ilmiö on laajemmin tiedossa ei pelkästään lihastaudeissa vaan myös aivodegeneratiivissa taudeissa kuten dementioissa ja Parkinsonin taudissa ja jopa vaikeassa ALStaudissa. Näin ollen tämän taudin perusvian löytyminen chaperoni-molekyylistä avaa uusia näköaloja laajalle kentälle rappeumatauteja, professori Udd sanoo. Tutkijat haluavat nyt tarkempia tietoja siitä, kuinka lihassolun autofagiasysteemi häiriintyy. Tiedon avulla voitaisiin ehkä löytää hoidollisia oikoteitä. - Toisaalta on tiedossa joukko vielä tuntemattomia tauteja, joiden peruspiirteet ovat osittain samoja ja jotka mahdollisesti voivat selittyä samojen solukoneistojen vikojen kautta, Udd kertoo. Artikkelin tiivistelmä: Nature Genetics: - Suomalaisperheiden ja amerikkalaisperheiden lisäksi löysimme samasta geenistä samaa tautia aiheuttavat eri mutaatiot myös kahdessa italialaisessa perheessä, mikä tarkoittaa, että tautia on 16

17 YRITYSUUTISIA Maailman ensimmäinen Aivokuntokeskus avattu Helsingissä Mielen taitojen kehittämiseen erikoistunut Aivokuntokeskus, BRIIM Center avattiin Helsingissä maaliskuun alussa. Suomalaisinnovaatio tarjoaa aisteja aktivoivan ympäristön aivojen kehittämiselle. Keskus avautuu Helsingin toimiessa maailman designpääkaupunkina, ja suomalaisten muotoilijoiden avulla toteutetulle palvelulle on myönnetty myös arvostettu Design from Finland -merkki. Yrityksen toiminta perustuu yli 20 vuoden ajan rakennettuun BRIIM-järjestelmään ihmismielen kehittämiseksi. Nyt avattava BRIIM Center Helsinki tarjoaa tilat aivojen harjoittamiselle ympäristössä, joka on räätälöity juuri kutakin harjoittelumuotoa palvelevaksi. BRIIM Center käynnisti toimintansa Helsingin ydinkeskustassa osoitteessa Eteläesplanadi 20. Keskuksen 500 neliömetrin tiloista löytyvät mm. Aivobic-sali, Aivokuntosali, Aivohieronta, Aivosolarium ja Kielikylpylä. Eri huoneiden toiminnallisuus pohjautuu huolelliseen tuoksu-, tunto-, ääni-, valaistus-, sisustus- ja vaatesuunnitteluun sekä palvelumuotoiluun. Tiloissa voi mm. treenata mielen harjoitteita eri aistiympäristöissä, harrastaa aivobicia musiikin tahdissa sekä palautua rentoutumisharjoituksilla. Elämyksiä tarjotaan myös ohikulkijoille. Yksi näyteikkunoista muutetaan vuorovaikutteiseksi kosketusnäytöksi ja kaiuttimeksi, josta ohikulkijat voivat saada tietoa keskuksesta ja sen kumppaneista. Helsingin jälkeen keskukset avataan kansainvälisiin suurkaupunkeihin: BRIIM Center Amsterdam, BRIIM Center Singapore, BRIIM Center London ja BRIIM Center Berlin. Lillyn, Amylinin ja Alkermesin yhteistyössä kehittämä pitkävaikutteinen diabeteslääke eksenatidi (Bydureon) annostellaan kerran viikossa pistoksena. Annostelun mahdollistaa mikropartikkeliteknologia, jossa biohajoavista mikropartikkeleista vapautuu eksenatidia jatkuvasti ja tasaisesti samalla kun mikropartikkelit hajoavat elimistössä asteittain. FYSI:n asiantuntijajuristin sähköpostiosoite on muuttunut: Ensimmäinen kerran viikossa annosteltava diabeteslääke tyypin 2 diabeteksen hoitoon Suomessa Oy Eli Lilly Finland Ab toi kerran viikossa annosteltavan tyypin 2 diabeteslääkkeen Suomeen helmikuun alussa. Suomi on yksi Euroopan ensimmäisistä maista, joissa uusi lääke tuodaan markkinoille. 17

18 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n hallitus 2012: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Matti Kettunen Mika Mustonen Terapia-team M & P, Tampere, Fysio-MM Oy/Bomban Fysio, Nurmes puh puh Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Matti Auvinen Jukka Pekka Kouri Petosen Fysioterapia, Kuopio Kuntoutus Orton Oy puh puh Merja Fager Tuula Bondár Tampereen Kuntouttamislaitos Oy Pohjan Fysioterapia Oy Pojo Fysioterapi Ab puh puh Kirsti Jännes Anna-Liisa Tanninen Pirkka-Hoito Oy, Tampere Helsingin Fysioterapia Ky puh puh Raija Keihänen-Ekstam Kylli Pesonen Kirkkonummen Palvelukeskussäätiö Olarin Fysikaalinen Hoitolaitos Oy puh Espoo, puh Raija Knuuttila Terhi Enjala Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias Oy, Keravan Lääkintävoimistelu Oy Oulu, puh puh Kirsi Miss Sinikka Hevonoja Salpakankaan Lääkintävoimistelu Oy, Urjalan Fysioterapia Ky Hollola, puh. (03) puh Tuula Mustonen Kari Pitkänen Fysiokuusamo Oy, Kuusamo Turun Lääkintävoimistelukeskus Ky puh puh Minna Penttilä Heikki Hämäläinen Vanhan Kutomon Fysioterapia, Turun Ortopedinen Kuntotalo Forssa APEX Oy puh puh FYSI:n toimisto: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B HELSINKI puh fax Toiminnanjohtaja Martti Heinonen Järjestöpäällikkö Leila Salonen Koulutussuunnittelija Mari Visakko Talousassistentti Sirpa Leskinen Järjestösihteeri Tuula Väyrynen Freelancer-toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius Ilmoitushankinta Seija Ijäs AD Disa Holmberg 18

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Kela lääketutkimuksen rahoittajana

Kela lääketutkimuksen rahoittajana Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Henkilöstön voimavarakartoituskysely

Henkilöstön voimavarakartoituskysely Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot