FYSI-yrittäjäinfo 2/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FYSI-yrittäjäinfo 2/2012"

Transkriptio

1 FYSI-yrittäjäinfo 2/ Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B, Helsinki Puh , fax Valtakunnalliset Fysioterapia- ja kuntoutuspäivät ja FYSI näyttely (to-pe) Finlandia-talo, Helsinki FYSI-päivät! Ansaittu, keväinen hengähdystauko arjen aherruksessa! Uutta intoa ja eväitä käytännön työhön! Huippuluennoijia, keskusteluja kollegoiden kanssa! Juhlan tuntua! KATSO FYSI-päivien 2012 OHJELMA tämän FYSI-yrittäjäinfon liitteenä ja ILMOITTAUDU HELPOSTI osoitteessa Maj-Britt Forsbom, Jouko Heiskanen, Jukka Pekka Kouri, Anne Flink, Kaisu Pitkälä, Heikki Tikkanen, Liisa Kallinen, Ari Itälä, Tiina Huusko, Markku Paatelma, Heikki Hämäläinen uutta tietoa, vahvaa käytäntöä - Tule kysymään ja kommentoimaan! Kysy lakimieheltä -klinikka FYSI:n asiantuntijajuristi Ismo Saarinen vastaa kysymyksiin FYSI-päivien aikana! Tarvitsetko majoitusta VARAA HETI! Majoittumista varten on varattu Hotel Scandic Continentalista kiintiö nimellä FYSI ry ALL, varaustunnus: FYS ajalle (ke-pe). Varaa huone puhelimitse (09) tai Kaikki mukaan! Kiintiö on voimassa saakka tai niin kauan kuin huoneita riittää. Hotelli on noin 500 metrin päässä Finlandiatalosta. HUOM: Myös iltatilaisuus järjestetään hotelli Scandic Continentalissa FYSI-päivien tavoitteena on alusta alkaen saattaa yhteiseen seminaariin kaikki alan toimijat: sekä alan yrittäjät että työntekijät yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tärkeänä yhteistyökumppanina ovat lääkärit: paneeleissa keskustellaan yhteistyöstä fysiatrien, Maaliskuun loppuun mennessä FYSI-päiville ortopedien ja työterveyslääkäreiden kanssa. ilmoittautuneiden kesken arvotaan: PARATIISILOMA 1 VRK KAHDELLE Naantalin Kylpylässä Voimassa kaikkina viikonpäivinä * Majoitus 2 hengen Standard Deluxe -tason huoneessa * Buffetaamiainen * Vapaa sauna- ja allasparatiisin sekä kuntosalin käyttö Paratiisiloman lahjoittaa Sunborn Saga Oy, Lahjakortti arvotaan FYSI päivillä. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta

2 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 2

3 Terveiset FYSI:n toimistosta! Päätoimittaja Martti Heinonen Alkuvuosi on ollut sekä omasta että tiimini puolesta vauhdikasta ja työntäyteistä aikaa! Monien toimistorutiinien lisäksi olemme ideoineet monia uusia tapoja toimia parantaaksemme entisestään jäsenyritystemme palvelua. Osana tätä toimintaa tulemme lähettämään eri asiaryhmistä jäsenkyselyjä, jotta saamme entistä ajankohtaisempaa tietoa tällä hetkellä erityisen tärkeiksi koetuista asioista ja prioriteeteista. Lähetämme ensimmäisen jäsenkyselyn maaliskuun lopussa. Toivomme kaikilta muutamaa minuuttia aikaa paneutua kysymyksiin, jotka tähtäävät - totta kai alan yhteisten toimintaedellytysten parantamiseen. Alkuvuoden yhtenä painopisteenä on ollut kuluvan vuoden koulutuskalenterin suunnitteleminen mahdollisimman ajankohtaiseksi ja ammatillista osaamista palvelevaksi. Tähän liittyen on syytä erityisesti mainita tulossa olevat FYSI päivät , jotka ovat samalla FYSI ry:n 40-vuotisjuhlat ja FYSI -päivien 30-vuotisjuhlat. Finlandia-talo antaa juhlavat vuosipäiväpuitteet sekä mahdollistaa koulutustapahtumalle monipuolisen ja laajan näyttelytoiminnan järjestämisen yhteistyökumppaneidemme toimesta. Ja tietenkin luvassa on myös illallinen ja jatkot yökerhossa! Merkitkää FYSI - päivät jo tässä vaiheessa kalentereihinne! Ehdota Vuoden 2012 Fysioterapiayrittäjää /-yritystä Ehdota Vuoden 2012 Fysioterapiayrittäjää /-yritystä valinta julkistetaan FYSI-päivillä. Ehdota edelläkävijäyritystä, yrityksen koko ei ratkaise, vaan esim. yrityksen mielenkiintoinen liikeidea tai innovatiivinen toiminta. Odotamme ehdotustasi lyhyen perustelun kera mennessä osoitteeseen Kiitos jo etukäteen ehdotuksestasi! Uutta FYSI päivillä: rekrytointipiste Olemme järjestäneet FYSI -päiville fysioterapeuttiopiskelijoiden rekrytointipisteen. Kutsumme tänä vuonna valmistuvia fysioterapeutteja osallistujiksi FYSI -päiville sekä tutustumaan laajaan näyttelyyn. Tarkoituksena on, että yrittäjät ja opiskelijat kohtaavat toisensa ja voivat keskustella työmahdollisuuksista. Tule vierailemaan rekrytointipisteessä ja tee löytöjä omaan yritykseesi. FYSI -päivillä laaja alan näyttely FYSI -päivien näyttelyssä pääset tutustumaan alan uusimpiin tuotteisiin ja näyttelystä voit myös ostaa tuotteita mukaasi. Tähän mennessä näyttelypaikan on varannut jo viitisenkymmentä laitteiden ja palveluiden tuottajaa. Näyttelyssä on mukana tuttujen yhteistyökumppaneiden lisäksi monia uusia toimijoita. FYSI -näyttelyyn tutustuminen on maksutonta kaikille alasta kiinnostuneille. Kannattaa tulla tutustumaan! FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 3

4 Lakimuutos: Työkyvyttömyyteen puututaan jatkossa aktiivisemmin Kesäkuun alussa tulee voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos, joka edellyttää työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Myös työntekijältä itseltään odotetaan entistä aktiivisempaa otetta omasta työkyvystä huolehtimisessa. Kesäkuun alusta alkaen työntekijän jäljellä oleva työkyky on arvioitava työterveyshuollossa, kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein. Arvio on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Ennen rajan täyttymistä Kela muistuttaa työntekijää pyytämään arviota työterveyshuollosta. Lakimuutos kannustaa työnantajia ja työntekijöitä miettimään yhdessä työterveyshuollon kanssa ratkaisuja työhön paluun tueksi. Sopiva ratkaisu voi löytyä esimerkiksi työtehtävien keventämisestä tai joustavista työaikajärjestelyistä. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvaopas on päivitetty Pitkäaikaissairaille ja vammaisten tarpeisiin julkaistu sosiaaliturvaopas verkossa on päivitetty vuoden 2012 tasalle. Oppaan kotisivu on: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa: palveluiden tarjoajia on useita, etuudet muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Sosiaaliturvaopas.fi on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas. Järjestöjen syvällisen sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen on tuottanut kiitosta saaneen aineiston. Vuoden 2012 oppaaseen on koottu ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Lähteenä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja siitä järjestöille kertynyt tieto soveltamiskäytännöistä. Opas on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen antamaa neuvontaa ja ohjausta varten, mutta siitä hyötyvät suoraan myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt. Vuoden 2012 oppaan on tehnyt 12 järjestöstä koostuva toimikunta: Aivoliitto ry, Hengitysliitto Heli ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry. Pk-yritysbarometri: Yrittäjien odotukset alkaneelle vuodelle ovat varovaiset Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tämän vuoden suhdanteista ovat varovaiset, vaikka viime syksy sujuikin pelättyä paremmin. Lähimmän 12 kuukauden suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku painui nollaan, kun sekä suhdanteiden paranemista että niiden heikkenemistä odottavia yrityksiä on nyt 22 prosenttia barometriin vastanneista. Positiivisimmat näkymät ovat palvelualoilla, heikoimmat rakentamisessa. Odotukset liikevaihdon kehityksestä painuivat selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Kuitenkin 41 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänäkin vuonna. Vahvimmat liikevaihdon odotukset ovat suurilla palvelualan pk-yrityksillä, joista yli puolet näkee liikevaihtonsa kasvavan. Investoinnit vähenevät, työpaikat säilyvät Kotimaisten investointien alamäki uhkaa jatkua. - Investointiodotusten saldoluku painui lukemaan -5. Se viittaa siihen, että talouden kasvun ja uudistumisen kannalta välttämättömien investointien määrä on tänä vuonna jäämässä liian pieneksi. Teollisuudessa saldoluku on nolla ja muilla toimialoilla lievästi negatiivinen, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 4

5 Joka viides pk-yritys aikoo kuitenkin tänäkin vuonna lisätä henkilökuntansa määrää. Toimialoittain työllisyys on entistä enemmän palvelualan yritysten varassa. Barometrissa palvelualan pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat nyt korkeammat kuin viime syksynä. Sen sijaan teollisuudessa henkilöstöodotusten saldoluku laski syksystä 12 yksiköllä tasolle +6. Puutteet osaamisessa estävät nuorten työllistämisen Nuorten työllistymisessä esteiksi nousivat nuorten osaamisessa olevat puutteet. Pk-barometrin mukaan 78 prosenttia vastaajista ilmoitti nuorten työllistämisen keskeiseksi esteeksi ammatilliset tai työelämätaitojen puutteet. Nuorten heikko sitoutuminen työhön ei sen sijaan ole merkittävä nuorten työllistämisen este. Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että samaan aikaan ilman työllistämistarvetta olevien yritysten osuus on nousussa. Barometrin mukaan 29 prosentilla pk-yrityksistä ei nyt ole tarvetta työllistää, kun vuosi sitten osuus oli 26 prosenttia. Potilaiden ja asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan säännöksillä Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta pohtiva työryhmä on tehnyt alustavia linjauksia itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta. Lähtökohtana on potilaan ja asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva hoito ja huolenpito. Työryhmä on myös luonnostellut säännösehdotuksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta erilaisissa tilanteissa sekä välttämättömistä itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä vakavan terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan vaaran estämiseksi. Säännöksillä tuetaan ensisijaisesti sellaisia toimintatapoja, joilla vältettäisiin rajoitustoimenpiteiden käyttö. Raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten hoidolla suojellaan sikiötä Alustavan ehdotuksen mukaan raskaana oleva nainen voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos hänen päihteiden käytöstään aiheutuu sikiölle sairaus, vamma tai välitön hengenvaara tai sikiö on saamassa vakavan, hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Päihteiden käytön lopettamiseksi olisi ensisijaisesti käytettävä muita keinoja kuin tahdosta riippumatonta hoitoa. Rajoitustoimenpiteiden käyttöä pyritään vähentämään lainsäädännöllä Työryhmä on selvittänyt rajoitustoimenpiteiden käyttöä muistisairaiden, aivovamman saaneiden, kehitysvammaisten henkilöiden sekä mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoisessa hoidossa. Tavoitteena on luoda sellaiset toimintatavat, että rajoitustoimenpiteiden käyttöön jouduttaisiin turvautumaan sosiaali- ja terveydenhuollossa mahdollisimman harvoin. Alustavan ehdotuksen mukaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevia säännöksiä voitaisiin soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa silloin, kun henkilön kognitiivinen toimintakyky on pysyvästi tai pitkäaikaisesti alentunut niin, ettei hän kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia. Lisäksi edellytyksenä olisi, että henkilön käyttäytyminen uhkaa vaarantaa vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan, muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta taikka muuta etua. Palvelujen toteuttajalle säädettäisiin velvollisuus edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista. Potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden hoito ja huolenpito perustuisi vapaaehtoisuuteen. Heihin voitaisiin kohdistaa erikseen säädetyissä tilanteissa tiettyjä perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä vain silloin, kun muita keinoja ei ole käytettävissä välttämättömän hoidon tai huolenpidon turvaamiseksi. Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksenä olisi, että henkilön toimintakyky olisi arvioitu ja hänen hoitonsa ja huolenpitonsa suunniteltu laissa säädetyllä tavalla. Säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi laitoshoidossa ja asumispalveluissa sekä joiltakin osin työ- ja päivätoiminnassa, kotipalveluissa ja kotisairaanhoidossa. 5

6 Lääkkeiden korvausmenot ovat jälleen alkaneet kasvaa parin viime vuoden notkahduksen jälkeen. Sairausvakuutuksen lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2011 yhteensä miljoonaa euroa, mikä on 3 % enemmän kuin vuonna Peruskorvaukset vähenivät 5 %, ja niitä maksettiin 357 miljoonaa euroa. Vaikeiden pitkäaikaissairauksien lääkkeistä maksettavat erityiskorvaukset kuitenkin kasvoivat noin 10 %. Ylempiä erityiskorvauksia maksettiin 552 miljoonaa euroa ja alempia erityiskorvauksia 230 miljoonaa euroa. Potilaan vuotuisen omavastuun ylittäviä lisäkorvauksia maksettiin 122 miljoonaa euroa, joka on 12 % vähemmän kuin vuonna Kela lähestyy ja pyytää palautetta yhteistyökumppaneilta Vuonna 2012 Kela kerää tehostetusti palautetta ja ideoita kumppaneilta: miten voimme yhdessä toimia tehokkaammin asiakkaan parhaaksi? Eri palveluprosesseissa keskeinen rooli on Kelan lukuisilla yhteistyökumppaneilla. Kumppaneitamme ovat esim. sosiaalityöntekijät, lääkärit, apteekit, kuntoutuslaitokset, kuljetuspalveluiden tuottajat, oppilaitokset, TE-toimistot ja muut viranomaiset sekä toimijat kolmannella sektorilla. Toiminnan kehittämiseksi Kela hakee yhteistyökumppaneilta vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Miten voimme yhdessä toimia tehokkaammin asiakkaan parhaaksi? - Miten nopeutamme asiakkaan asian käsittelyä ja poistamme tarpeettomia työvaiheita? - Miten voimme kehittää tietojenvaihtoa ja ennakoida asiakkaan palvelutarvetta? - Miten yhteistyö Kelan kanssa sujuu sinun näkökulmastasi? Palautekyselyyn voi osallistua verkossa Lyhyt kysely sisältää kolme taustakysymystä ja avoimen vastausvaihtoehdon, johon voit jättää palautteesi. Voit antaa palautetta koko vuoden Palautteita ja niiden perusteella käynnistyviä toimenpiteitä käsitellään mm. Sosiaalivakuutuslehdessä Hintakilpailu tuo säästöpotentiaalia Nopeimmin kasvoivat ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden korvausmenot. Kasvu selittyy suurelta osin diabeteslääkkeiden käytön lisääntymisestä ja uusien diabeteslääkkeiden käytöönotosta. Myös infektiolääkkeiden, systeemisten hormonivalmisteiden sekä syöpälääkkeiden korvausmenot kasvoivat edellisvuodesta. Syöpälääkkeet on edelleen korvausmenoiltaan suurin lääkeryhmä, johon tulee jatkuvasti uusia valmisteita. Eturauhassyövän ja rintasyövän hoitoon käytettyjen lääkkeiden korvausmenot ovat kuitenkin pienentyneet. Tämä johtuu erityisesti bikalutamidin ja anastrotsolin patenttien taannoisesta päättymisestä ja hintakilpailun alkamisesta. Kolesterolilääkkeiden käyttäjämäärä pieneni Osassa lääkeryhmistä vaikuttaa edelleen viitehintajärjestelmän uudelleen vauhdittama hintakilpailu. Muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien sekä tulehduskipulääkkeiden korvausmenot vähenivät viime vuonna. Ensimmäistä kertaa myös kolesterolilääkkeistä korvausta saaneiden määrä kääntyi laskuun. Tietoja lääkekorvausten saajista ja lääkekustannuksista löytyy Kelan verkkosivuilta > Sairastaminen > Lääkkeet. Lääkekorvaukset kääntyivät taas kasvuun: Kasvu 3 % vuonna

7 Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus moduulia, yhteensä 12 päivää vuosina Uusin tieto ja osaaminen iäkkäiden kuntoutuksesta,lähes 30 huippukouluttajaa Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus on fysioterapeuteille kehitetty koulutuskokonaisuus. FYSI toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Villa Consulting Oy/ Maija Käyhtyn kanssa. Koulutuksessa on luennoijina geriatrisen kuntoutuksen suomalaisia huippuosaajia, sekä lääkäreitä että fysioterapeutteja. mm. Raimo Sulkava, Jukka Pekka Kouri, Tiina Huusko, Kaisu Pitkälä, Heikki Tikkanen, Maj- Britt Forsbom, Kitty Seppälä, Nina Helajärvi, Maija Käyhty jne. Kaikilla moduuleilla on sekä teoriaa että käytäntöä Moduuli I: (ma-ke) Moduuli II: (ke-pe) Moduuli III: (ma-ke) Moduuli IV: (ke-pe) Lisätiedot ja ilmoittautumiset: FYSI ry:n koulutussuunnittelija Mari Visakko p tai sähköpostitse mari.visakko(at)fysi.fi. Kädentaidot Kuntoon: Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, Mulligan Concept koulutus 2012 Käsittelytekniikat heti käytettävissä työssä, Tuloksellinen menetelmä, Käytännönläheiset harjoitteet ja hyvät esimerkit, Kouluttajalla hieno tieto-taito - osaaminen, Paljon uutta asiaa - sain paljon irti, Toimivat niska- ja päänsärkytekniikat, Olkapää-ja kyynärpääosiot heti hyötykäyttöön! FYSI järjestää fysioterapeuteille kolmesta moduulista koostuvan, mobilisaation ja aktiivisen liikkeen yhdistävän Mulligan Concept koulutuksen vuonna 2012 seuraavasti: Aika: Moduuli I : (ma-ti) Moduuli II : (ma-ti) Syventävä koulutus : (ma-ti) Kouluttaja: Virve Havulinna, ft, OMT, akkreditoitu Mulligan Concept -kouluttaja. Koulutuksen pääpaino on käytännön harjoitteissa. Tiedot ja tekniikat ovat sovellettavissa työhön heti. Tavoitteena on nivelten liikkuvuuden parantuminen ja kivun lievittyminen. Tekniikalle on ominaista kivuttomuus ja asiakkaan aktiivinen rooli mobilisaatiossa. Tekniikan avulla voidaan saavuttaa hyviä hoitotuloksia nopeasti. Hinta sisältää mm. Brian R Mulliganin Manual therapy -kirjan ja yhden mobilisaatiovyön, joita voi ostaa lisää koulutuksessa. Paikka: FYSI:n koulutustila, Helsinki, Nuijamiestentie 5 B, 2. kerros. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: tai puh Katso tarkempi info: /koulutus Fysioterapeutin ensiapukoulutus Hätäensiapu (8h): Maanantai Helsinki Kohderyhmä: Koulutus on räätälöity fysioterapeuteille,mutta soveltuu myös kuntohoitajille ja hierojille. Enintään 15 osallistujaa. Koulutus toteutetaan SPR:n voimassa olevien ensiapuohjelmien mukaisesti. Koulutus täyttää Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen standardin vaatimukset. Paikka: FYSI ry:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, Helsinki Järjestäjä: Suomen Fysioterapia ja kuntoutusyritykset FYSI ry Kouluttaja: SPR:n ensiapukouluttaja tth Virpi Vilkman Hinta: 198, sisältää lounaan, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä todistuksen. Oheismateriaali: Hätäensiapukirjallisuutta on myynnissä paikan päällä. Ilmoittautuminen: 7

8 Lääkärimäärä kasvaa Laillistettuja lääkäreitä oli Suomessa yhteensä Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta. Kaikki eivät kuitenkaan hakeudu tänne töihin, joten Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä. Uusia lääkäreitä valmistuu vuosittain noin 600. Maamme lääkäritiheys on 275 asukasta yhtä työikäistä lääkäriä kohden. Suomessa asuvista lääkäreistä 94 % kuuluu Lääkäriliittoon. Vuoden 2012 alussa liitossa oli jäsentä, joista oli opiskelijoita. Suomessa asuvista lääkäreistä 64 prosenttia eli on erikoistunut. Tohtoriksi on väitellyt 23 prosenttia. Erikoisaloja on 49. Lääkärit voivat hankkia myös erityispätevyyksiä, joita myöntää Suomen Lääkäriliitto. Erityispätevyysalueita on yhteensä 36 ja työikäisille myönnettyjä erityispätevyyksiä oli vuodenvaihteessa Taksimatkojen suorakorvaus laajenee Satakuntaan Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetty tilausnumero otettiin käyttöön Satakunnan sairaanhoitopiirissä Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella tilataan 21.2 alkaen numerosta (Satakunnan taksikeskus). Tästä numerosta tilatusta matkasta asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa esittämällä Kelakortin. Asiakas maksaa ainoastaan omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Puhelun hinta on sama kuin tavallisen taksin tilauspuhelu alueella (1,24 + pvm). Taksikeskus on auki ympäri vuorokauden joka päivä. Asiakas voi tilata useamman matkan samalla puhelinsoitolla. Suorakorvausjärjestelmä on jo käytössä Kanta- Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois- Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois- Karjalan, Varsinais-Suomen, Lapin ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiireissä. Tänä vuonna järjestelmä laajenee yhdeksään sairaanhoitopiiriin, ja syksyyn 2013 se on käytössä koko maassa. Lisätietoja asiakkaille Kelan palvelunumero sairausasioissa arkisin klo 8 18 Verkossa Krooninen kipu ajaa työkyvyttömyyseläkkeelle Kipuongelmien ennaltaehkäisy ja mahdollisimman tehokas hoito voisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Erityisesti krooninen kipu näyttää olevan merkittävä tekijä eläkeprosessissa. Suomessa työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain lääkärin toteaman sairauden ja merkittävästi alentuneen työkyvyn perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen pääsyyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat, jotka kattavat kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeistä. Kipu sellaisenaan ei riitä eläkkeen perusteeksi, joten sen merkitys työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisessa on jäänyt epäselväksi eikä asiaa ole aikaisemmin juuri tutkittu. - Monissa sairauksissa - erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksissa - kipu on kuitenkin hallitseva elementti ja usein se tekijä, joka eniten haittaa 8

9 työssä käymistä. Halusimme selvittää, mikä on kivun merkitys työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen taustalla, kertoo tutkija Peppiina Saastamoinen Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista. Tutkijat jakoivat eläkkeelle jääneet kolmeen ryhmään sen mukaan, oliko eläkepäätöksen perusteeksi kirjattu tuki- ja liikuntaelinsairaus, mielenterveyden häiriö vai jokin muu pitkäkestoinen sairaus. Lisäksi tarkasteltiin kaikkia työkyvyttömyyseläkkeitä yhtenä ryhmänä. Tutkimuksessa oli mukana Helsingin kaupungin yli 40-vuotiasta työntekijää, jotka olivat osallistuneet Helsinki Health Study tutkimukseen vuosina Noin kahdeksan vuotta kestäneen rekisteriseurannan aikana 594 henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. - Tulosten mukaan kroonisella kivulla oli selvä ja itsenäinen yhteys eläkkeelle jäämiseen - tämä yhteys säilyi, vaikka huomioitiin mahdollisimman kattavasti muut tekijät, joiden tiedetään vaikuttavan työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen ja kivun kokemiseen, kuten pitkäkestoiset sairaudet, työolosuhteet ja ammattiasema, Saastamoinen toteaa. Erityisen vahvana kivun vaikutus näkyi tuki- ja liikuntaelinsyistä eläkkeelle jääneillä. Yhteys oli heikompi, mutta silti merkittävä myös mielenterveyssyistä eläkkeelle jääneillä. Myös akuutilla kivulla näytti olevan jonkin verran merkitystä eläkkeelle siirtymiseen, mutta huomattavasti vähemmän kuin kroonisella kivulla. - Kipuongelmien ennaltaehkäisyyn ja kivunhoitoon tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Näyttää siltä, että ennaltaehkäisy ja tehokas, ajoissa aloitettu kivunhoito voisi estää monta työkyvyttömyyseläkettä, Saastamoinen sanoo. Oulussa käynnissä pilotti: Moniammatillinen hoitoketju selkäkivusta kärsiville Oulussa Tuiran terveysasemalla alaselkäkipupotilaan hoitoketjua kokeillaan moniammatillisena mallina. Ensimmäiset potilaat ovat saaneet apua lääkärin sijasta fysioterapeutilta. Moniammatillisella hoitoketjulla haetaan tehokkuutta kipupotilaiden hoitoon. Tuiran terveysasemalla hoitoketju on toiminut reilun kuukauden ajan. Se on saanut kiitosta hoitajilta ja potilailta. Ideana on, että vastaanottoon soittava selkäkipupotilas ohjataan muutaman kysymyksen jälkeen fysioterapeutin vastaanotolle lääkärin sijasta. Ajan fysioterapeutille saa, jos selkäkipu on alkanut äskettäin, siihen ei liity kuumetta tai muita sellaisia oireita, jotka vaativat lääkärin tarkastusta. Hallinnollinen apulaisylilääkäri Jussi Piuva kertoo, että fysioterapeutilla on noin tunti aikaa potilaalle ja potilas saa mukaansa monipuoliset kuntoutusohjeet. Fysioterapeutti voi tarvittaessa konsultoida lääkäriä. Usein potilaan selkäkipuun saadaan kuntouttavaa ja omahoitoa tukevaa otetta jo yhden hoitokerran jälkeen. Lisäksi potilas ohjataan kuntoutukseen, jos hänen työkykynsä on alentunut. Noin viidennes Tuiran terveysaseman potilaista on tuki- ja liikuntaelinsairauksista (tule) kärsiviä kipupotilaita. Alaselkävaiva on yleisin tule-vaiva ja näitä potilaita ohjautuu tarpeettomasti pikapäivystykseen ja suoraan erikoissairaanhoitoon. Sen vuoksi on todellinen tarve saada kipupotilaiden hoitoketju kuntoon jo alkuvaiheessa, sanoo Oulun kaupungin kuntoutuspalvelujen ylilääkäri Timo Pehkonen. Tavoitteena on saada kokemusten myötä samantyyppinen malli muidenkin tukija liikuntaelinsairauksien hoitoon.- Kyse on isojen potilasmäärien hallinnasta ja potilaiden ohjautumisesta oikeiden palvelujen piiriin, Pehkonen kuvailee. Pilotti Tuirassa kestää toukokuun loppuun saakka. Sen jälkeen arvioidaan, miten mallia laajennetaan muille terveysasemille. Lähde: Lääkeyritys Pfizerin tiedote Pohjolan Lääkäripäivillä: ; Pfizer on ollut mukana toteuttamassa kipupotilaan hoitoketjun aloitusta Tuirassa. Pfizerilla on kokemusta yhteistyöstä hoitoketjumallien edistämisessä myös muissa Suomen kunnissa. 9

10 VTT etsii uusia keinoja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon VTT on mukana eurooppalaisissa tutkimushankkeissa, joissa etsitään tyypin 2 diabetekseen uusia hoitotapoja ja ehkäisymahdollisuuksia. Hankkeet kohdistuvat solujen toimintahäiriöiden löytämiseen ja elintapamuutosten vaikutuksiin. EU:n BetaBat-hankkeen tavoite on kehittää yksilöllisiä täsmähoitoja tyypin 2 diabeteksen hoitamiseen identifioimalla yhteys geeniperimän ja taudin aiheuttamien yksilöllisten solutason muutosten välillä. Tutkijat etsivät systeemibiologian avulla hoitomuotoja, joiden avulla voidaan palauttaa elimistön sisäinen tasapaino tehostamalla beetasolujen ja ruskeiden rasvasolujen toimintaa. EU:n DEXLIFE-hankkeessa kehitetään tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiskeinoja sellaisille riskiryhmään kuuluville henkilöille, jotka reagoivat hyvin elämäntapamuutoksiin. Tutkijat etsivät varhaisia biomarkkereita, jotka ennustavat taudin etenemistä. Hankkeen aikana kerätään laaja tietopankki muun muassa geeneistä ja solujen aineenvaihdunnasta. Tietojen pohjalta voidaan suunnitella riskiryhmään kuuluville henkilöille yksilöllisiä ohjeita elintapojen muuttamiseksi. Tavoitteena on ottaa taudin ehkäisyyn tähtäävä menetelmä käyttöön eurooppalaisessa sairausvakuutusjärjestelmän piirissä. VTT johtaa kummassakin hankkeessa tietojen integrointi- ja mallinnustyötä. Nelivuotisia BetaBat- ja DEXLIFE-hankkeita rahoittaa EU:n FP7-Health-2010 Seventh Framework -ohjelma. Hankkeiden osanottajat tulevat Euroopasta ja Yhdysvalloista. VTT:n kokonaisbudjetti näissä kahdessa hankkeessa on 1,19 miljoonaa euroa. Ristiriitainen terveystieto hämmentää Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat selvittäneet kansalaisten käsityksiä luotettavan terveystiedon lähteistä sekä terveellisten elintapojen noudattamisen helppoudesta. Järjestöt ovat vuoden alussa käynnistäneet RAY:n tuella laajan Yksi elämä -hankekokonaisuuden. Apu-lehden kanssa tehdyn kyselyn perusteella ihmiset näyttävät tietävän hyvin elintapojen merkityksen terveydelle. Vastaajista 84 prosenttia pitää terveellistä syömistä tärkeimpänä asiana sairauksien välttämisessä. Peräti 95 prosenttia on sitä mieltä, että liikunta ehkäisee parhaiten sairastumista. Lähes kaikki (97 %) ilmoittivat, että terveet elintavat kiinnostavat heitä entistä enemmän. Suuri yleinen kiinnostus on hyvä maaperä terveystiedon jakajille. Kyselyyn vastanneista enemmistö (80 %) on hämmentynyt asiantuntijoiden ja terveysviranomaisten ristiriitaisista näkemyksistä siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Vastaajien mielestä on vaikea erottaa, minkä tahon välittämä tieto on luotettavaa. Terveellisen ruokavalion noudattaminen on vaikeaa 80 prosentille vastaajista. Hämmennyksestä huolimatta ihmiset edelleen luottavat asiantuntijoihin terveystiedon lähteenä (71 %). Medioista aikakauslehdet ja internet koetaan yhtä luotettaviksi terveystiedon välittäjiksi. Kysely toteutettiin Apu-lehden verkkosivuilla tammikuussa. Kyselyyn vastasi 557 henkilöä, joista miehiä 47 prosenttia ja naisia 53 prosenttia. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita (57 %). Yli puolet vastaajista koki terveydentilansa hyväksi (53 %). FYSI-yrittäjä: Voit ilmoittaa AVOIMISTA TYÖPAIKOISTA osoitteessa Ilmoituksen jättö on helppoa esimerkiksi Työpaikat-välilehdeltä löytyvän Jätä oma ilmoitus nettilomakkeen kautta. Voit lähettää ilmoituksen myös sähköpostilla osoitteeseen tai soittaa tai faksata ilmoitustiedot FYSI:iin. Voit laittaa FYSI:n www-sivuille myös MYYDÄÄN/OSTETAAN -ilmoituksia. 10

11 Verta luovutti viime vuonna yli suomalaista Suomalaiset luovuttivat verta viime vuonna yhteensä kertaa, suurin osa luovuttajista yhden kerran vuoden aikana. Uusien luovuttajien määrä pysyi hyvällä tasolla. Verenluovuttajista oli naisia 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia. Aktiivisimmat verenluovuttajat ovat keski-ikäiset miehet ja naiset sekä vuotiaat naiset. Sen sijaan nuorten miesten osuus on selvästi pienempi kuin naisten. Viime vuonna verenluovuttajaksi tarjoutui yhteensä yli eri henkilöä. Heistä luovutti verta. Verenluovutukseen tarjoutuneista ensikertalaisia oli noin 13 prosenttia kaikista ja heistä luovutti ensimmäisellä käynnillään. Joka neljäs ensikertalaisista ei voinut luovuttaa verta väliaikaisen luovutusrajoitteen vuoksi. Verenluovutusedellytyksiin voi tutustua etukäteen netissä tekemällä Sovinko luovuttajaksi - testin tai lukemalla lisätietoja Veripalvelun nettisivuilta. Yksittäisiin kysymyksiin saa myös nopeasti vastauksen soittamalla verenluovuttajille tarkoitettuun maksuttomaan palvelunumeroon Säännölliset verenluovuttajat turvaavat veren riittävyyden Verenluovuttajista yli puolet luovutti verta vain yhden kerran vuoden aikana. Veripalvelun tavoitteena on lisätä säännöllisesti käyvien osuutta. Näin saadaan turvattua jatkuva verensaanti läpi vuoden kaikkina aikoina. - Aktiivisia verenluovuttajia on Suomessa riittävästi, mutta toivomme heidän palaavan hieman useammin verenluovutukseen, toisen tai kolmannenkin kerran vuodessa, verenluovutustoiminnan johtaja Satu Pastila sanoo. Verta kerätään Suomessa sairaaloiden tarpeen mukaisesti, ei liikaa eikä liian vähän. Näin ollen luovutusmäärät ja verenluovuttajien tarve vaihtelee vuoden aikana ja myös eri vuosien välillä. Verta voi luovuttaa lukuisissa tilaisuuksissa ympäri vuoden Veripalvelu kehittää koko ajan uusia tapoja verenluovuttajille liittyä auttamisen ketjuun. Helmikuun alussa avattiin Espooseen täysin uusi veripalvelutoimisto. Pääkaupunkiseudulla haetaan uusia paikkoja, joissa voi järjestää väliaikaisen verenluovutustilaisuuden. Loppuvuonna myös Pohjanmaalla lisätään verenluovutusmahdollisuuksia. Seinäjoen veripalvelutoimisto muuttaa uusiin tiloihin keskustassa ja koko Pohjanmaan alueella lisätään verenluovutustilaisuuksien määrää. Verta voi luovuttaa veripalvelutoimistoissa 17 eri paikkakunnalla sekä verenluovutustilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Verenluovutustilaisuuksia järjestetään myös isoilla työpaikoilla, varuskunnissa ja oppilaitoksissa. Yhteensä tilaisuuksia järjestettiin viime vuonna noin 1450 ja niissä kerättiin noin 40 prosenttia kaikista luovutuksista. Verenluovutustilaisuuksia on lisätty etenkin niillä paikkakunnilla, joissa väestörakenne on sopiva eli verenluovutusikäisiä vuotiaita on paljon, verenluovutuksen kehitysjohtaja Juha Soikkeli sanoo. Verenluovuttajista oli naisia 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia. Aktiivisimmat verenluovuttajat ovat keski-ikäiset miehet ja naiset sekä vuotiaat naiset. Sen sijaan nuorten miesten osuus on selvästi pienempi kuin naisten. 11

12 Kuka voi luovuttaa verta? Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-, kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan tulee olla terve, vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Miehet voivat luovuttaa verta kahden ja naiset kolmen kuukauden välein. Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella. Sopivuuden verenluovuttajaksi voi tarkistaa etukäteen osoitteessa tai soittamalla ilmaiseen luovuttajainfoon (arkisin klo 8 17). Soveltuvuus arvioidaan ennen jokaista luovutuskertaa. Vuosittain noin potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille. Suomessa tarvitaan joka arkipäivä yli 1000 verenluovuttajaa. Verenluovuttajia tarvitaan päivittäin kaikista veriryhmistä. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarvittavia turvallisia verivalmisteita ja laboratoriopalveluja sekä hoitaa alan lääketukkukauppaa. Se huolehtii veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta koko Suomessa potilashoidon tarpeiden mukaisesti. Veripalvelu tarjoaa sairaaloille myös kantasolu- ja kudosvalmisteita sekä elinten, kudosten ja kantasolujen siirtoja tukevia palveluita. Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Veripalvelun vuosibudjetti on noin 70 milj. euroa ja se työllistää noin 600 henkilöä 17 eri paikkakunnalla. Raha-automaattiyhdistyksellä huippuvuosi Raha-automaattiyhdistyksen tulos kääntyi vuonna 2011 voimakkaaseen nousuun. Liikevoittoa kertyi 410,8 miljoonaa euroa eli 29,1 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Yleishyödyllisiin tarkoituksiin jaettavan tilikauden voiton lisäksi RAY tilitti valtiolle arpajaisveroa 73,7 miljoonaa euroa, 18,2 miljoonaa edellisvuotta enemmän. RAY:n rahapelit tuottivat 739,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee peräti 64,5 miljoonan euron (9,6 %) kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan vaatimien kustannusten 7 prosentin kasvusta ja arpajaisveron korotuksesta huolimatta liikevoitto kasvoi 7,8 % vuoteen 2010 nähden. Pelien erinomainen menestys selittyy ennen muuta yrityskumppanien kanssa harjoitetulla yhteistyöllä. Kumppanien tiloissa sijaitsevien pelipisteiden tuotto oli 572,9 miljoonaa euroa. Myös internet-pelien suosio ylitti ensimmäisen täyden toimintavuotensa aikana odotukset 29,7 miljoonan euron tuotollaan. RAY:n itse operoimat pelisalit päätyivät niin ikään plussalle edellisvuoteen verrattuna; tuottoa 94,1 miljoonaa. Vuoden 2011 aikana raha-automaattikantaa uudistettiin, pelien teknistä toimivuutta parannettiin ja uudet, omaan suunnitteluun ja designiin perustuvat pelit menestyivät mainiosti. Perinteisen kolikkopelaamisen rinnalla laajennettiin mahdollisuutta maksaa pelit setelillä tai debitkortilla. Myönteistä kehitystä selittää myös osaltaan onnistuneesti toteutettu pelaamisen ikärajan korotus. Pelaajilta vaadittiin täysi-ikäisyyttä alkaen kaikissa RAY:n peleissä. Koko voitto terveydelle ja hyvinvoinnille Valtioneuvosto päätti, että 755 järjestöä saa vuonna 2012 avustuksia yhteensä 1556 kohteeseen. Päätöksellä sosiaali- ja terveysjärjestöille jaetaan 277,6 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto päättää vielä myöhemmin 13,4 miljoonan investointiavustuksista. Avustusten kokonaissumma, 291 miljoonaa euroa on lähes 25 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Valtion talousarvion mukaisesti RAY tilittää lisäksi 99,3 miljoonaa Valtiokonttorille käytettäväksi rintamaveteraanien kuntoutukseen ja sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin. Suomalaiseen hyvinvointiin käytetään RAY:n pelitoiminnasta kertyneitä varoja 390,3 miljoonaa euroa vuonna

13 TÄTÄ TUTKITTIIN Rehellisyys, kova työ ja perhe yrittäjille tärkeitä Suomessa ja Yhdysvalloissa Anne Laakkonen tarkastelee yrittäjämäisen identiteetin rakentumista perheyrityskontekstissa kahdessa eri yrityskulttuurissa tehtyjen haastattelujen avulla. Haastateltavat edustavat perheyrittäjyyden kahta eri sukupolvea kahdessa kulttuurissa. Laakkonen haastatteli kymmentä perheyrittäjää Louisianassa, Yhdysvalloissa ja yhdeksää Suomessa. Laakkosen mukaan perheyrittäjien yrittäjämäisten identiteettien rakenteet ovat luonteeltaan sekä ajassa muuttuvia eli temporaalisia että kulttuurisidonnaisia. Ryhmien arvomaailmat näyttävät jotakuinkin samankaltaisilta, molempien ydinarvoja ovat rehellisyys, kova työ ja perhe arvona. Louisianalaiset yrittäjät näyttävät rakentavan yrittäjämäisen identiteettinsä portfolioyrittäjyyteen, rahaan arvona sekä verkostoitumistaitoihin, joita ilmaistaan voimakkaan itseluottamuksen keinoin. Portfolioyrittäjinä heillä on usein varsinaiseen ydinosaamiseen perustuvan yritystoiminnan ohella monia muita liiketoimintoja. Suomalaisten perheyrittäjien yrittäjäidentiteetin rakennuspalikoita näyttävät olevan yrityskummius, aika arvona sekä kateuden sietokyky. Näitä ilmaistaan vaatimattoman itsekuvan keinoin. Vaatimattomuus toimii kulttuurillisena arvona perheyrittäjille; Täällä on jollain tavalla vahvuutena ehkä se tietty vaatimattomuus ja nöyryys. Kulttuurista riippumatta perheyrittäjien yrittäjäidentiteetti on usein ollut dominoivampi kuin esimerkiksi heidän vanhemmuuden identiteettinsä. Tämä on haasteellista sekä vanhemmalle että nuoremmalle sukupolvelle. Laakkonen havaitsi myös, että jotkut perheyrittäjät eivät näytä omaavan lainkaan yrittäjämäistä identiteettiä kokonaisidentiteettinsä osana. Heille yrittäjyys näyttäisi olevan vain olosuhteiden mukanaan tuoma tapa tehdä töitä ja tienata elanto. Laakkosen tutkimus on luonteeltaan monitieteinen. Väitöksen pohjalta syntynyt identiteettityön kehittämisen malli voi olla merkittävä työkalu suomalaisen perheyrittäjyyden kehittämisessä. Samaa mallia voidaan soveltaa myös liikkeenjohdon johtajuuden kehittämiseen. KTM Anne Laakkosen yrittäjyyden väitöskirja Yrittäjämäisen identiteetin rakentuminen perheyrityskontekstissa, kulttuurienvälinen tutkimus tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa Väitös pk-yrityksen johtamisen alalta: Perheyrityksen hallituksessa sisäisten ja ulkopuolisten jäsenten roolit ovat erilaiset Vuoden 2008 vaihteessa Peikko Group Oy:n hallitus sai muutamiin kokouksiinsa uuden silmäparin, kun tutkija Tapio Kuokkanen liittyi joukkoon havainnoimaan hallituksen työskentelyä. Tarkoitus oli selvittää, miten perheyrityksen hallitus käytännössä työskentelee. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tapio Kuokkanen kuvaa ja analysoi Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan Hallituksen toiminta ja hallitustyöskentely. Tapaustutkimus kansainvälistyneestä perheyrityksestä. lahtelaisen perheyrityksen hallituksen työskentelyä omistajaperheeseen kuuluvien sisäisten jäsenten, ulkopuolisten riippumattomien jäsenten ja toimivan johdon sosiaalisena vuorovaikutuksena. Parinkymmenen yrityksen perustajana toiminut omistajaperheen vanhemman sukupolven edustaja tiivistää perheyrityksen olemuksen seuraavasti: Hallitus on yksi työkalu sen strategian toteuttamisessa, jonka perhe eikä hallitus on valinnut. Johto joutuu keräämään materiaalia kuusi kertaa vuodessa hallitusta varten, eli se itse orientoituu asioihin väkisinkin. Kyllä hallitus olemassa olollaan enemmän saa aikaan kuin omilla teoillaan. Kun jäsenet ovat ammatti-ihmisiä, ei kokouksiin huonoilla eväillä voi tulla. Kuokkasen mukaan perheyrityksen hallituksen työskentelyssä on havaittavissa kahtiajako sisäisten jäsenten ja ulkopuolisten jäsenten välillä. Omistajiin kuuluvat sisäiset jäsenet ovat selkeästi päätöksentekijöitä ja vastuunkantajia. Ulkopuolisilla jäsenillä on erilainen rooli. He ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka tuovat hallituksen työskentelyyn omaa asiantuntemusta ja uusia 13

14 ahaa-elämyksiä sekä kyseenalaistavat ja kannustavat, mutta jättävät lopullisen päätöksenteon perheen edustajille. He painavat tarvittaessa kaasua ja tarvittaessa jarrua, kuten eräs sisäinen jäsen asian ilmaisi. Vaikka ulkopuoliset jäsenet ovat kokouksissa vähemmän äänessä kuin sisäiset jäsenet ja johdon edustajat, omistajat pitävät ulkopuolisten jäsenten roolia hyvin tärkeänä. Vaikka hallitustutkimus on yksi liiketaloustieteen tutkituimpia asioita, hallituksen käytännön työskentelystä on kansainvälisestikin julkaistu vain muutamia tutkimuksia. Suomessa aiheesta ei ole aikaisemmin tehty väitöskirjoja. Aikaisemmissa tutkimuksissa mielenkiinto on suuntautunut erityisesti ulkopuolisten jäsenten- ja yrityksen menestymisen välisen riippuvuuden tutkimiseen. Vaikka ulkopuolisten jäsenten merkitys yrityksen menestymiseen on voitu osoittaa, ovat tulokset olleet kaksijakoisia ja jopa ristiriitaisia. Kuokkanen selvitti tutkimuksessaan, miten hallituksen jäsenet itse kokevat hallitustyöskentelyn vaikuttaneen nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Useimmat hallituksen jäsenet pitävät muita tekijöitä kuin varsinaista hallitustyöskentelyä tärkeämpinä menestymiseen vaikuttaneina tekijöinä. Ulkopuoliset jäsenet jopa vähättelevät omaa panostaan ja antavat kunnian menestymisestä omistajia edustaville sisäisille jäsenille. Nämä kuitenkin arvostavat suuresti ulkopuolisten jäsenten panosta ja pitävät heitä tärkeinä lisäarvon tuottajina. Kaikki jäsenet pitävät ratkaisevina menestystekijöinä omistajien asettamia selkeitä tavoitteita ja tahtotilaa, oikeita strategiavalintoja, onnistunutta sukupolvenvaihdosta ja osaavia henkilöresursseja. Yrityksen omat ja omistajien panostamat taloudelliset resurssit ovat olleet myös kasvun ja kansainvälistymisen välttämätön edellytys. Tutkimuksen kohdeyritys, Peikko Group Oy, on teknologiateollisuusyritys, joka valmistaa rakennusteollisuudelle betonielementtien liitososia ja ontelolaattoja sekä palkkituotteita ja pilarikenkiä. Yritys on toiminut yli 40 vuotta ja sen johdossa ovat toisen sukupolven edustajat. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kansainvälistynyt ja kasvanut erittäin nopeasti ja siirtynyt puolen kymmentä vuotta sitten suurten yritysten kokoluokkaan. Suomalainen musiikkiterapiatutkimus rankattiin Britanniassa vuoden parhaiden terveysuutisten joukkoon Brittiläinen Fulham Guardian on listannut vuoden 2011 kymmenen parasta terveysuutista. Kärkikymmenikköön pääsi Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus, jossa selvitettiin musiikkiterapian vaikutusta masennuksen hoidossa. Tutkimus osoitti, että musiikkiterapiasta on selkeää hyötyä masennuksen hoidossa. Tutkittava koeryhmä sai perushoidon lisäksi musiikkiterapiaa, jossa he saivat improvisoida erilaisilla soittimilla. Kontrolliryhmä sai ainoastaan perushoitoa. Kolmen kuukauden jälkeen musiikkiterapiaa saaneet toipuivat selkeästi paremmin kuin kontrolliryhmään kuuluneet. Heillä oli vähemmän masennus- ja ahdistusoireita, sekä heidän yleinen toimintakykynsä oli parempi kuin kontrolliryhmään kuuluneilla. Tutkimusta johtivat professori Jaakko Erkkilä sekä professori Christian Gold. Tutkittavien ryhmä koostui 79 masennuksesta kärsivästä vuotiaasta henkilöstä. Tulokset julkaistiin British Journal of Psychiatry -lehdessä. al/ print/ 14

15 Tutkimustietoa katsekontaktin merkityksestä autistiselle lapselle Puutteellinen katsekontakti on yleensä yhtenä keskeisenä huolenaiheena, kun aletaan miettiä, onko pienen lapsen kehityshäiriössä kyse autismista. Tutkimuskirjallisuudessa ei ole kuitenkaan ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitkä tekijät selittävät katsekontaktin vähyyttä autismissa. On muun muassa oletettu, että katsekontaktin välttäminen aiheutuu katsekontaktin tuottamasta liian voimakkaasta, epämiellyttävältä tuntuvasta autonomisen hermoston virittyneisyydestä. Toisaalta on esitetty, että autistinen lapsi ei sinänsä vältä katsekontaktia, vaan että katsekontakti ei motivoi eikä palkitse lasta eikä hänen huomionsa siten kiinnity siihen. Tampereen yliopistossa monikansallisena yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, herättääkö katsekontakti autistisilla lapsilla sellaisia aivojen toiminnassa havaittavia muutoksia, jotka on yhdistetty välttämissuuntautumiseen. Tutkimuksessa autistisesti käyttäytyvät ja tavanomaisesti kehittyneet kouluikäiset lapset katsoivat tietokoneruudulta kuvia tutuista (esim. vanhemmat ja opettaja) ja tuntemattomista kasvoista, joiden silmät katsoivat joko suoraan kohti tai olivat suljettuina. Lapsilta mitattiin aivojen etuosien aivosähkökäyrää ja autonomisen hermoston aktivoitumista. Tulokset osoittivat, että tavallisesti kehittyneillä lapsilla suoran katseen näkeminen tuotti lähestymissuuntautumiseen liittyvää aivoaktivaatiota. Autististen lasten ryhmässä toisen henkilön suora katse ei sen sijaan herättänyt lähestymissuuntautumiseen liittyvää aivotoimintaa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu tukea olettamukselle, että toisen henkilön suora katse olisi herättänyt välttämissuuntautumiseen liittyvää aivoaktivaatiota autistisilla lapsilla. Tulokset osoittivat lisäksi, että toisen henkilön suora katse aiheutti autistisille lapsille korostuneen autonomisen hermoston aktivoitumisen. Tutkimus ei siis tarjonnut tukea olettamukselle, että katsekontakti herättäisi autistisissa lapsissa välttämisreaktion. Tulokset näyttivät tukevan paremminkin sitä näkemystä, että toisen henkilön suora katse ei motivoi autistista lasta suuntautumaan tätä kohti. Lapsen sosiaalisen motivaation herättäminen toisen henkilön silmiä kohtaan tulisi olla yksi tärkeimmistä tavoitteista autismin varhaiskuntoutuksessa. Silmien ja kasvojen havainnointiin houkuttelu mahdollisimman varhain saattaa osaltaan vähentää autististen lasten sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia. Tulokset on julkaistu Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä. Kylliäinen, A., Wallace, S., Coutanche, M.N., Leppänen, J.M., Cusack, J., Bailey, A.J. & Hietanen, J.K. (2012). Affective-Motivational Brain Responses to Direct Gaze in Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Child Psychology and Psychiatry, Jan 25. doi: /j x. Linkki artikkeliin (avoin julkaisu): Suomalaistutkijat löysivät uuden lihasten rappeumataudin Tamperelaiset ja helsinkiläiset tutkijat ovat löytäneet uuden lihasten rappeumataudin. Hartia-lantiorenkaan lihasrappeuma 1D:ksi määritelty sairaus aiheutuu mutaatiovioista DNAJB6-geenissä. Taudin syyn löytäminen on ensimmäinen askel kohti tarkennettuja hoitoja. Löytö avaa mahdollisuuksia myös useiden muiden rappeumasairauksien kuten dementioiden ja Parkinsonin taudin ymmärtämiseen ja hoitomahdollisuuksien hahmottamiseen. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Genetics -lehden verkkoversiossa. Taudin löytymiseen johtanutta kliinistä tutkimusta on tehty Tampereen yliopistollisen sairaalan lihastautien tutkimusyksikössä ja molekyyligeneettistä tutkimusta Helsingin Biomedicumissa toimivassa tutkimusryhmässä. Molempia tutkimusryhmiä johtaa Tampereen yliopiston neurologian, erityisesti neuromuskulaarisairauksien pro- 15

16 fessori Bjarne Udd, joka on Suomen johtava lihastautien tutkija. Satoja tyyppejä lihastauteja - Suomessa yli ihmistä sairastaa etenevää ja toimintakykyä haittaavaa lihastautia. Ryhmä jakaantuu satoihin eri tautityyppeihin, joten kutakin tautia sairastavien määrä on pieni ja sairauksien tunnistaminen on vaikea tehtävä, Udd kertoo. Hartia-lantiorenkaan lihasrappeuman 1D-taudin tunnistamiseen johtanut tutkimustyö oli pitkä ja monivaiheinen. Ensin Pirkanmaalta ja myöhemmin muualta Suomesta löytyi perheitä, joiden jäsenillä oli tuntematon, etenevä lihasten rappeumatauti eli lihasdystrofia. - Tauti periytyy vallitsevasti ja esiintyy molemmissa sukupuolissa ja jokaisessa sukupolvessa, aikuisiässä alkavana alaraajojen ja porraskävelyn heikkoutena. Tauti etenee niin, että jotkut menettävät kävelykyvyn 75. ikävuoden jälkeen. Sairastuneiden lihasnäytteissä oli poikkeavia proteiinikertymiä ja lihassolujen jätteiden uudelleenkäyttökoneiston eli niin sanotun autofagian vikaa. Taudin syy oli täysin tuntematon, Udd kertoo. Ensimmäiset potilaat 90-luvun lopulla - Ensimmäiset potilaat tutkittiin jo 90-luvun lopulla. Aluksi piti kartoittaa perheitä ja tutkia mahdollisimman monta potilasta niin että tiedettiin, että tauti on uusi eikä sovi jo tunnettuihin tautimuotoihin. Sitten tutkijat keräsivät suvuista DNA-näytteitä ja tekivät niin sanottuja kytkentäanalyyseja. Analyysien perusteella voitiin muutaman vuoden kuluttua paikantaa tautia aiheuttava geenivirhe kromosomiin 7, vaikkei vielä tiedetty, mistä geenistä oli kysymys. - Sen jälkeen löydettiin Suomesta uusia perheitä samalla kytkennällä ja vuonna 2009 saimme aavistuksen syyllisestä geenivirheestä. Tämän jälkeen pyysimme ja saimme DNA-näytteet kahdesta amerikkalaisesta suvusta, joiden tauti oli kytketty samaan kromosomiin. Kun heistä löytyi toinen mutaatiovika samasta geenistä, oli geenin tunnistaminen varmistettu, professori Udd kertoo. Tauti voidaan nyt todeta geeneistä olemassa joka puolella maailmassa vaikkei sitä ole vielä laajemmin tunnistettu. - Tauti on nyt nimeltään LGMD1D, hartialantiorenkaan lihasrappeuma 1D, ja sen syyksi olemme voineet paljastaa mutaatioviat DNAJB6- geenissä. Aiemmin ei ole ollut tiedossa tämän geenin ihmiselle aiheuttamaa sairautta, Udd kertoo. - Tulos antaa mahdollisuuden suoraan geenidiagnostiikkaan ja taudin varmistukseen niin, että vääriä hoitoja voidaan välttää. Samalla voimme antaa potilaille ja suvuille melko siedettävän sairauden ennusteen ilman sydän- ja hengityslihasrappeumaa. Askel kohti tarkennettuja hoitoja Sairauden syyn löytäminen on ensimmäinen askel kohti mahdollisia tarkennettuja hoitoja. - DNAJB6 on erittäin mielenkiintoinen ns. chaperoni-molekyyli, jonka tehtävänä on vahtia muita proteiineja niin, että ne pysyvät kolmiulotteisessa muodossaan ja poistaa ne, jotka eivät pysy kunnossa. Se on siis eräänlainen laadunvarmistuskoneiston osa, Udd selittää. Kun chaperoni-molekyylin toiminta häiriintyy, soluihin kerääntyy virheellisiä proteiineja, jotka sakkaantuvat ja häiritsevät soluja niin, että solut kuolevat ennenaikaisesti. - Tämä ilmiö on laajemmin tiedossa ei pelkästään lihastaudeissa vaan myös aivodegeneratiivissa taudeissa kuten dementioissa ja Parkinsonin taudissa ja jopa vaikeassa ALStaudissa. Näin ollen tämän taudin perusvian löytyminen chaperoni-molekyylistä avaa uusia näköaloja laajalle kentälle rappeumatauteja, professori Udd sanoo. Tutkijat haluavat nyt tarkempia tietoja siitä, kuinka lihassolun autofagiasysteemi häiriintyy. Tiedon avulla voitaisiin ehkä löytää hoidollisia oikoteitä. - Toisaalta on tiedossa joukko vielä tuntemattomia tauteja, joiden peruspiirteet ovat osittain samoja ja jotka mahdollisesti voivat selittyä samojen solukoneistojen vikojen kautta, Udd kertoo. Artikkelin tiivistelmä: Nature Genetics: - Suomalaisperheiden ja amerikkalaisperheiden lisäksi löysimme samasta geenistä samaa tautia aiheuttavat eri mutaatiot myös kahdessa italialaisessa perheessä, mikä tarkoittaa, että tautia on 16

17 YRITYSUUTISIA Maailman ensimmäinen Aivokuntokeskus avattu Helsingissä Mielen taitojen kehittämiseen erikoistunut Aivokuntokeskus, BRIIM Center avattiin Helsingissä maaliskuun alussa. Suomalaisinnovaatio tarjoaa aisteja aktivoivan ympäristön aivojen kehittämiselle. Keskus avautuu Helsingin toimiessa maailman designpääkaupunkina, ja suomalaisten muotoilijoiden avulla toteutetulle palvelulle on myönnetty myös arvostettu Design from Finland -merkki. Yrityksen toiminta perustuu yli 20 vuoden ajan rakennettuun BRIIM-järjestelmään ihmismielen kehittämiseksi. Nyt avattava BRIIM Center Helsinki tarjoaa tilat aivojen harjoittamiselle ympäristössä, joka on räätälöity juuri kutakin harjoittelumuotoa palvelevaksi. BRIIM Center käynnisti toimintansa Helsingin ydinkeskustassa osoitteessa Eteläesplanadi 20. Keskuksen 500 neliömetrin tiloista löytyvät mm. Aivobic-sali, Aivokuntosali, Aivohieronta, Aivosolarium ja Kielikylpylä. Eri huoneiden toiminnallisuus pohjautuu huolelliseen tuoksu-, tunto-, ääni-, valaistus-, sisustus- ja vaatesuunnitteluun sekä palvelumuotoiluun. Tiloissa voi mm. treenata mielen harjoitteita eri aistiympäristöissä, harrastaa aivobicia musiikin tahdissa sekä palautua rentoutumisharjoituksilla. Elämyksiä tarjotaan myös ohikulkijoille. Yksi näyteikkunoista muutetaan vuorovaikutteiseksi kosketusnäytöksi ja kaiuttimeksi, josta ohikulkijat voivat saada tietoa keskuksesta ja sen kumppaneista. Helsingin jälkeen keskukset avataan kansainvälisiin suurkaupunkeihin: BRIIM Center Amsterdam, BRIIM Center Singapore, BRIIM Center London ja BRIIM Center Berlin. Lillyn, Amylinin ja Alkermesin yhteistyössä kehittämä pitkävaikutteinen diabeteslääke eksenatidi (Bydureon) annostellaan kerran viikossa pistoksena. Annostelun mahdollistaa mikropartikkeliteknologia, jossa biohajoavista mikropartikkeleista vapautuu eksenatidia jatkuvasti ja tasaisesti samalla kun mikropartikkelit hajoavat elimistössä asteittain. FYSI:n asiantuntijajuristin sähköpostiosoite on muuttunut: Ensimmäinen kerran viikossa annosteltava diabeteslääke tyypin 2 diabeteksen hoitoon Suomessa Oy Eli Lilly Finland Ab toi kerran viikossa annosteltavan tyypin 2 diabeteslääkkeen Suomeen helmikuun alussa. Suomi on yksi Euroopan ensimmäisistä maista, joissa uusi lääke tuodaan markkinoille. 17

18 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n hallitus 2012: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Matti Kettunen Mika Mustonen Terapia-team M & P, Tampere, Fysio-MM Oy/Bomban Fysio, Nurmes puh puh Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Matti Auvinen Jukka Pekka Kouri Petosen Fysioterapia, Kuopio Kuntoutus Orton Oy puh puh Merja Fager Tuula Bondár Tampereen Kuntouttamislaitos Oy Pohjan Fysioterapia Oy Pojo Fysioterapi Ab puh puh Kirsti Jännes Anna-Liisa Tanninen Pirkka-Hoito Oy, Tampere Helsingin Fysioterapia Ky puh puh Raija Keihänen-Ekstam Kylli Pesonen Kirkkonummen Palvelukeskussäätiö Olarin Fysikaalinen Hoitolaitos Oy puh Espoo, puh Raija Knuuttila Terhi Enjala Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias Oy, Keravan Lääkintävoimistelu Oy Oulu, puh puh Kirsi Miss Sinikka Hevonoja Salpakankaan Lääkintävoimistelu Oy, Urjalan Fysioterapia Ky Hollola, puh. (03) puh Tuula Mustonen Kari Pitkänen Fysiokuusamo Oy, Kuusamo Turun Lääkintävoimistelukeskus Ky puh puh Minna Penttilä Heikki Hämäläinen Vanhan Kutomon Fysioterapia, Turun Ortopedinen Kuntotalo Forssa APEX Oy puh puh FYSI:n toimisto: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B HELSINKI puh fax Toiminnanjohtaja Martti Heinonen Järjestöpäällikkö Leila Salonen Koulutussuunnittelija Mari Visakko Talousassistentti Sirpa Leskinen Järjestösihteeri Tuula Väyrynen Freelancer-toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius Ilmoitushankinta Seija Ijäs AD Disa Holmberg 18

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa.

Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa. Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa. Verensiirron tarvitsee Suomessa noin 50 000 ihmistä vuosittain. Se tarkoittaa yhtä uutta potilasta joka kymmenes minuutti. Luovutettua

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot