LAUANTAI VIIKKO PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Pääsiäinen avaa ovet kevääseen. Kirsi Enon leipoma pääsiäiskakku.

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Pääsiäinen avaa ovet kevääseen KATRIINA NUORALA Pääsiäinen on kirkkovuoden keskeisin juhlien juhla. Sitä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Pääsiäistä edeltävä viikko, eli hiljainen viikko päättyy pitkäperjantaihin, joka oli Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä. Sunnuntai on Jeesuksen ylösnousemuksen päivä, joten ei ole sattumaa miksi se on vapaapäivä. Tämä sunnuntai on ilon juhla, kertoo Pyhäjoen pastori Kai Juvila. Laskiaissunnuntaina alkaa paastonaika, valmistautuminen pääsiäiseen. Itse paastonaika ei ole itsensä kiduttamista, vaan lähimmäisen rakkautta. Mistä omasta voisin luopua lähimmäisteni takia? Kai kuvailee ja jatkaa: Paastoa voisi pitää katumusharjoituksena; olenko kuunnellut Jumalaa ja lähimmäisiä. Elämä on katoavaista. Pääsiäisen suomenkielinen sana tarkoittaa paastosta pääsemistä, eli se päättää pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän kestävän paaston. Muissa kielissä pääsiäinen tulee juhlan hepreankielisestä nimestä Pesah. Juhlan ajankohta vaihtelee vuosittain. Vuonna 325 Nikaian kirkolliskokouksessa päätettiin, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeen ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Tänä vuonna pääsiäispäivä on 8. huhtikuuta. Seurakunnan pääsiäisaika Jotenkin pääsiäisen jälkeen alkaa odottaa kevättä ja kesää. Seurakunnan pääsiäisaikaan kuuluu hartauksia, jolloin muistellaan Jeesuksen ajan tapahtumia. Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, torstaiiltana hän asetti viimeisen palmusunnuntaihin, aterian, ehtoollisen. Pitkäperjantaina Jeesus kuoli ristillä. Sen muistoksi vietämme hartauksia ja hiljennymme. Lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä seurakunnissa voi olla messu, jolloin juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta. Pääsiäisajan liturgiset kirkkovärit ovat musta ja valkoinen. Mustaa väriä, joka on surun, murheen ja katoavaisuuden väri, käytetään pitkäperjantaista lauantaihin. Valkoista väriä, jota kuvataan ilon, kiitoksen, puhtauden ja autuuden värinä, käytetään ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä. Koko pääsiäisaika on sekä ilon että surun juhlaa. Juvilan perhe viettää pääsiäisen hiljentymällä, rauhoittumalla ja käymällä kirkossa: Käymme perheen kanssa läpi pääsiäisajan tapahtumia. Kerron ja opetan niitä lapsilleni. Pääsiäisen ilosanoman keskeinen viesti on se, että ylösnoussut Jeesus Kristus on sovittanut minun ja meidän kaikkien synnit. Tämä ei ole ihmisen, vaan Jumalan teko, Juvila toteaa. Pääsiäisperinteet Pääsiäistä pidetään myös pakanallisena juhlana. Se on kevään tärkeimpiä juhlia. Talvi alkaa väistyä kevään tieltä, tulee aurinkoisia päiviä ja luonto alkaa vähitellen vihertää. Pääsiäiseen liittyvät muun muassa noidat, virpominen, pajunvitsat, suklaamunat, pääsiäisruoka, rairuoho sekä kokot. Rairuohon kylväminen symboloi kevättä ja on tullut suosituksi vasta 1960-luvulla. Vanhempaa perinnettä ovat pajuvitsat, joita laitettiin ennen pöytää koristamaan. Nykyään vitsoja käytetään myös virpoessa. Virpomisella halutaan karkottaa pahoja henkiä ja toivottaa virvottavalle terveyttä, onnea ja hyvää vuotta. Virpominen viittaa myös Kirsi Enon leipoma pääsiäiskakku. jolloin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja ihmiset heittelivät hänen eteensä palmulehviä. Nykyään lapsille se on ehkä enemmän hauska pääsiäispe- rinne. Perinteinen virpomisloitsu meneekin näin: "Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks, tuomaan päiväks, vitsa sulle, palkka mulle! " Pääsiäisruoka arkinen, mukava perhejuhla. Siihen ei panosteta samalla tavoin kuin esimerkiksi jouluun. Pääsiäinen menee kotona perheen kesken oleillessa sekä sukuloiden. Pääsiäisperinteitä kuitenkin löytyy, kuten varmasti monesta muustakin perheestä. Palmusunnuntai on yleensä päivä, jolloin ovien takaa Perinteisiä suomalaisia pääsiäisruokia ovat lammas, koputtelevat pikkunoidat mämmi ja pasha. Lammaspaisti vitsat kädessä. Enon per- on kuulunut muualla heessäkin lasten perinteenä maailmassa jo 600 -luvulta on käydä palmusunnuntaisin lähtien pääsiäisaterialle. virpomassa. Vitsat tietysti Meillä Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä. Mämmi valmistetaan maltaista, ruisjauhoista ja vedestä imellyttämällä, jonka haetaan ja koristellaan itse: Rairuoho kasvatetaan, tosin sekin jää aina viime tippaan ja sitten seurataan jännityksellä, ehtiikö ruoho kasvaa tiheäksi ruohomatoksi en- jälkeen seos paistetaan nen pääsiäistä, ettei pikku uunissa. Alun perin mämmi tipuja tarvitse mullan päälle valmistettiin tuohesta valmistettuihin tuokkosiin. Pashan perinteet ulottuvat alun laittaa. Suklaamunat ja suklaakarkit ostetaan kotiin aina pääsiäiseksi. Tulppaanikimppukin täytyy saada pääsiäis- perin Venäjälle, josta se on levinnyt Suomeen 1970-luvulla. Viime vuosina myös pöytään. Pääsiäinen on monelle rauhoittava juhla arjen broileri pääsiäisruokana on lisännyt suosiotaan. keskellä. Silloin oleillaan ja rauhoitutaan odottamaan Enon perheen pääsiäinen kevättä. Pääsiäinen on meille perheen yhteistä aikaa. Pirttikoskisen Enon perheessä Käydään mummolassa ja ta- pääsiäinen on aika vataan muitakin sukulaisia. Joskus sitä jää miettimään, miksi pääsiäiseen ei tule satsattua lähellekään niin paljon kuin jouluun. Pidän silti pääsiäisestä. Jotenkin pääsiäisen jälkeen alkaa odottaa kevättä ja kesää, kertoo Kirsi Eno. Muinoin kokkoja sytytettiin pelottavien noitien karkottamiseksi, mutta nykyään se on muuttunut valvotuksi, tunnelmaa tuovaksi viihteeksi virpomisen myötä. Enolla kokko kuuluu yhtenä osana pääsiäiseen: Viime pääsiäisenä kokon tilalla oli iso nuotio, mutta kyllä siinäkin makkarat ja vaahtokarkit tuli paistettua. Pääsiäiskukko Suomessa on tunnettu tapa, että pääsiäisyönä pääsiäiskukko käy munimassa lapsille piiloihin suklaamunia ja -karkkeja. Niitä lapset sitten aamulla innoissaan haeskelevat piiloista. Enonkin perheessä pääsiäisyönä tapahtuu. Pääsiäiskukko tai pääsiäispupu meillä käy. Yksi lapsista kun alkoi muutama vuosi sitten ihan oikeasti miettiä, että eihän kukko voi munia!? Eno kertoo. Joskus puhallettiin kananmunia tyhjiksi ja niitä sitten koristeltiin. Tämä jäi, kun löysin kaupasta sellaisia valmiita koristeita, jotka keitettiin munankuoriin kiinni. Viime vuosina kukko on ollut niin ahkera, että pääsiäismunien mukana on ollut myös jokin pieni lelu. Pääsiäisleivonnaiset ja koristeet Pääsiäisenä täytyy olla jotain rahkaleivonnaisia. Leivon joka vuosi yhden tietyn rahkapiirakan. Rahkapullia leivotaan, ja viime vuonna tehtiin myös pääsiäismunan mallinen täytekakku. Mitään tiettyä perinneruokaa meillä ei ole. Pääsiäisen kodista huomaa ehkä parhaiten muutamista noidista ja tipuista sekä rairuohosta. Kodin sisustamista ei pidetä välttämättä yhtä tärkeänä, mitä jouluna. Enokin kertoo, ettei kotia kovin paljon koristele pääsiäisaikaan. Muutama rakas koriste kuitenkin löytyy sekä lasten askartelemia koristeita laitetaan myös esille.

2 sivu 2 Jeesus jäi yksin, mutta ei jää yksin. Kärsimysviikon yksi puhuttelevimmista tapahtumista on se, kuinka Jeesus jää täysin yksin koettelemustensa keskellä. Hänen ystävänsäkin jättävät hänet yksi toisensa jälkeen. Vain etäältä voitiin seurata, mitä Jeesukselle tapahtuu. Kukaan muu ei voi hänen tuskaansa lievittää. Ei edes Jeesuksen äiti, Maria. Erityisen vaikeaa on se, että Jeesus joutuu näkemään miten monet hänen ystävänsä hylkäävät hänet ja jättävät näkyvimmät heistä Juudas Iskariot ja Pietari. Kuinka monet aikamme ja kautta aikojen eläneistä ihmisistä on joutunut kokemaan saman, täydellisen yksinäisyyden. Tämä taitaa olla elämän yksi suurimmista onnettomuuksista. Kukaan ei kuule eikä voi löytää tietä yksinäisen ihmisen hätään ja tuskaan. Yksinäisyyden tragedia on siinä, ettei kukaan tunnu välittävän ja jää ilman rakkautta. Jokaisen on löydettävä oma tiensä ja elämänsä, vaikka muut eivät välitä. Kukin tehköön niin kuin haluaa. Pääsiäisen sanomaa monille aisteille Hiljaisen viikon keskiviikkona 4.4. seurakunnassa on tarjolla kaksi erilaista pääsiäishartautta. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja niihin on vapaa pääsy. Aamulla klo 10 on lapsille suunnattu pääsiäishartaus Pietarin pääsiäinen. Har- Katuvalle Juudaksellekin tarjottiin tätä, kun hän palasi ylipappien luo katuen, että oli kavaltanut viattoman. Katso itse eteesi oli tyly sana ylipappien huoneesta. Epätoivoaan Juudas ei jaksanut. Jeesus jäi yksin. Hän tiesi, että näin piti käydä. Hän tiesi senkin, että ristillä hänen piti huutaa sydäntä riipaisevat sanat: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit. Taistelu syntiä ja sielunvihollista vastaan vaati suurimman uhrin. Jumalan Pojan piti kulkea katkerimman kärsimyksen tien aina hylkäämistuomioon asti siksi, että ihmiskunta oli langennut pois Jumalan antamalta elämän tieltä. Ihmiskunta oli kääntänyt selkänsä Jumalalle ja hylännyt Hänet. Jeesus ei jää yksin. Jumala ei kuitenkaan langennutta ihmistä hylännyt, vaan alkoi etsiä häntä. Etsiessään Hän osoitti suurimman rakkautensa ja antoi kalleimman lahjansa langenneen ihmiskunnan puolesta oman Poikansa. Synnit ja rikkomukset sovitettiin ja sielunviholliselta murrettiin valta. taus toteutetaan näytelmämuodossa. Hartauteen kutsutaan mukaan erityisesti perhekerholaisia ja päivähoidon väkeä. Illalla klo 19 on vuorossa Musiikillinen pääsiäishartaus. Hartaudessa on yhteislauluja ja musiikkiopiston Pyhäjoen Kuulumiset Hän etsii hajalle joutuneita ja rikkilyötyjä. Yksi löydetyistä oli Pietari. Hän sai tuntea Jumalan Pojan anteeksiantavan rakkauden, kun hän sai olla ylösnousseen Jeesuksen puhuttelussa. Pietarin onni oli se, ettei hän jättänyt muiden opetuslasten seuraa, vaan oli siellä missä muutkin olivat. Lukittujen ovien taakse ja muihinkin paikkoihin Jeesus löysi tiensä ja toi toivon ja armon. Tänäänkin Jeesus etsii. Hän etsii sinua ja minua ja tahtoo viedä meitä opetuslasten seuraan seurakunnan yhteyteen, missä kuuluu toivon viesti: synnit on anteeksiannettu ja sinä saat olla Jumalan siunaamana kaikkina elämäsi hetkinä, myös kaikkien vaikeimpina. Ja kerran uskova saa nähdä ja olla osallinen valtavasta lunastettujen joukosta taivaan kunniassa Taivaassa, minne Jeesus ylösnousemuksellaan avasi meille tien. Hyvää ja siunattua Pääsiäistä Pyhäjoen seurakunta, Jukka Malinen oppilaiden esityksiä. Yläasteen ilmaisutaidon oppilaat lukevat pääsiäiskertomusta. Kirkon seinälle heijastetaan pääsiäiseen liittyviä kuvia. Tilaisuuden lopuksi seurakuntapastori Kai Juvila pitää puheen. Oulun Hiippakunnalle Moni lienee kiireessä pyrkinyt kokoamaan jotain nopeasti ilman kunnollista perehtymistä. Lopputulos ei yleensä ole ollut hyvä. Aikamme korostaa helppoutta ja nopeita ratkaisuja. Odotamme kaiken olevan yhdellä tai kahdella tietokoneen napin painalluksella ratkaistavissa. Osa asioista on sellaisia, että niitä ei voi omaksua kiireen ja kärsimättömyyden keskellä. Pääsiäinen ei avaudu kunnolla sille, joka etsii vain nopeaa ja helppoa ratkaisua. Kristuksen elämä, kärsimys, kuolema ja ylösnousemus ovat jotain, jota voimme toki seurata sivusta ikään kuin näytelmää. Kärsivä Kristus ei jätä meitä kuitenkaan rauhaan. Meidät kutsutaan kokemaan Kristuksen kärsimystie ja iloitsemaan hänen ylösnousemuksestaan. Meidät kutsutaan katsomosta ja kulisseista elämään Kristuksen kanssa. Kristus ei itse liioin jää sivustakatsojaksi. Kristus ottaa todesta meidän elämämme, sen rosoisuuden ja rikkinäisyyden. Elämä ei ole kertakäyttötuote, vaan ainutlaatuinen. Sinä et ole sivustakatsoja, vaan kyse on Sinun ja Kristuksen välisestä yhteydestä. Kristus ottaa todesta Sinun syyllisyytesi, häpeäsi ja kipusi. Kristuksen kuolema ja kärsimys, mutta ennen kaikkea hänen ylösnousemuksensa tulee todeksi tänäkin pääsiäisenä Sinun kohdallasi. Pääsiäinen on keskeinen osa suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi kunnioituksesta pitkäperjantain tapahtumia kohtaan osa kaupallista toimintaa on rajattu. Yhä suurempi osa suomalaisista on kuitenkin etääntynyt tai vieraantumassa kristillisen uskomme keskeisestä juhlasta ja sen sanomasta. Tämän tosiasian keskellä kirkon työntekijöinä ja vastuunkantajina mietimme, kuinka voisimme selkeämmin välittää sen ilon ja riemun, jonka pääsiäisen sanoma meille antaa. Sanat eivät aina pysty kuvaamaan, sitä mitä haluaisimme viestittää. Kuultujen sanojen ohella tarvitsemme näkemistä, tuoksuja, maistamista ja kokemista. Tästähän on kyse esimerkiksi pääsiäisyön messussa, jossa sanat eivät ole ainoa ylösnousemuksesta kertova asia. Haluan olla rohkaisemassa etsimään yhä enemmän keinoja, kuinka pääsiäinen voidaan kokea kokonaisvaltaisesti ja siten, että se puhuttelee myös niitä ihmisiä, jotka ovat vieraantumassa kristillisestä uskostamme. Esimerkkeinä haluan seurakunnissa toteutuvan monipuolisen toiminnan keskeltä nostaa kaksi tapahtumaa tulevalta hiljaiselta viikolta. Hiippakuntamme seurakunnista, Limingassa, toteutetaan tulevan pääsiäisen alla ensimmäistä kertaa mittava pääsiäisnäytelmä, Via Dolorosa. Tämä tapahtuma on esimerkki yhteisestä haaveesta, joka kärsivällisen ja uskollisen työn tuloksena toteutuu. Hanketta toteuttamassa on suuri joukko työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Via Dolorosa -pääsiäisnäytelmä haastaa siihen osallistuvan. Näytelmää ei voi jäädä vain katsomaan sivusta, vaan katsoja kutsutaan osallistumaan ja kokemaan Jeesuksen kärsimystie. Lapin tunturikeskuksissa puolestaan toteutetaan hiljaisella viikolla Tunturissa tuulee- tapahtuma. Joskus tunturissa tuulee niin lujaa, että edessä oleva latu peittyy lumipyryyn. Epätietoisuus ja turvattomuus valtaavat mielen. Kuinka turvallista on tällöin havaita tuiskun ja hämäryyden keskellä matkamiehelle viitaksi pystytetty maamerkki. Sen päässä voi olla poikittain lauta. Ristinmuotoisena se viitoittaa matkalaisen tietä tuiskussakin eteenpäin. Yhtä arvaamatta kuin tuisku yllätti, putkahtaa aurinko pilven takaa esille. Keli vaihtuu kirkkaaksi, aurinko lämmittää ja matkan pää näkyy selkeästi. Tunturissa tuulee Jumalan vapauttava Henki. Toivottavasti mahdollisimman moni Lapin pääsiäismatkailija saa kuulla pääsiäisen sanoman vaikkapa Ylläksellä vietettävän pääsiäisyön ulkoilmamessun yhteydessä. Pääsiäisen tapahtumia emme pysty kattavasti vangitsemaan sanojen avulla. Kristuksen ylösnousemus, kuoleman ja pahan vallan voitto, on jotain, josta itse saamme tulla osallisiksi. Me saamme ylistää ja rukoilla ylösnoussutta Kristusta. Itse haluan tehdä sen tutun virren sanoilla: Hän voittaa kärsimällä, on Hengen miekka hällä. Siunattu olkoon hän, ken meille tuo elämän. Vk 5:4 Syvän paaston alkaessa pääsiäisen alla 2012 Samuel Salmi

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Pääsiäisgallup 1. Mitä pääsiäinen sinulle merkitsee? 2.Minkälaisista pääsiäisherkuista tykkäät? 3. Minkälaisia pääsiäisperinteitä sinulla on? 4. Aiotko tehdä jotakin erityistä tänä pääsiäisenä? Liisa Yrjänä 1. Koulusta vapaata. 2. Virpomiskarkeista. 3. Käydään virpomassa. 4. En mitään erityistä. Ilona Krank 1. En tiiä, kivoja päiviä. 2. Suklaamunista. 3. Käyn virpomassa. 4. Serkut ja mummi tulevat käymään. Kirsi Rautio 1. Pääsiäinen merkitsee minulle syntien anteeksiantamista. Kristillisen kirkon suurin juhla. 2. Hedelmärahkasta ja suklaamunista. 3. Rairuohon kylväminen ja kodin koristelu keväisillä väreillä. Käymme kirkossa ja laulan kirkkokuorossa. Poltamme myös oman kokon pihallamme lauantai-iltana. 4. En mitään erityistä, perinteisiä juttuja. Ville Keskitalo 1. Vapaa- ja juhlapäivää. 2. Mämmistä. 3. Käyn katsomassa pääsiäiskokkoa Yppärissä. 4.En ole suunnitellut mitään erityistä. Reetta Kangas 1. Lomaa ja herkkuja. 2. Suklaamunista ja mämmistä. 3. Käyn kokolla. 4. En mitään erityistä. Anni Mattila 1. Lomaa, herkkuja ja kevättä. 2. Suklaamunista ja mämmistä. 3. Käyn kokolla myöskin. Virpomaan! 4. Menen Olokselle.

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset KUULUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto päätöksellään nro. LSSAVI/1680/ / syyskuuta 2011 sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätöksellään nro. PSAVI/1232/ / elokuuta 2011 ovat myöntäneet Fingrid Oyj:lle luvat suorittaa maastotutkimuksia 400 kv voimansiirtojohdon suunnan määräämiseksi välille Hirvisuo (Kokkola) Siikajoki. Asianomaisten maanomistajien tiedoksi ilmoitetaan, että tutkimukset suunnitellun voimansiirtojohdon suunnan määräämiseksi aloitetaan Kokkolan, Kalajoen ja Raahen kaupunkien sekä Merijärven, Pyhäjoen, Vihannin ja Siikajoen kuntien alueilla. Kaikille tiedossamme oleville maanomistajille olemme tiedottaneet henkilökohtaisilla kirjeillä ennen tutkimusten aloittamista. Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2012 FINGRID OYJ Kirjailija Salla Simukka vieraili kertomassa Saaren koulun yläkoululaisille ja lukiolaisille kirjoittajan työstä. Simukan työ kirjailijana, käsikirjoittajana ja toimittajana oli mielenkiintoista kuunneltavaa. Vierailu oli osa Pyhäjoen ja Pyhäjokivarren muiden kirjastojen lukuharrastusta ja suvaitsevaisuutta edistävää hanketta.

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Cosplay pukuloistoa ja hauskanpitoa MARLEENA MALINIEMI Jos joskus sattuu vierailemaan suurkaupungeissa animeharrastajien sesonkiaikaan, voi vastaan tulla jos jonkinlaista ihmistä. Nurkan takaa voi yht'äkkiä ilmestyä Jokeri, muumipappa tai jopa Pac-man. Siinä saattaa mennä pää sekaisin - värikirjo on suorastaan huumaava. Se voi näyttää sivustakatsojasta turhalta naamiaisleikiltä. Cosplayta ei saa kuitenkaan siihen sekoittaa, vaikka pukuleikkiähän molemmat on. Cosplayta voisi sanoa hieman vakavemmaksi puuhaksi, sillä siinä todella antaudutaan puvun tekemiseen ja suunnitteluun. Asusta on saatava mahdollisimman alkuperäisen näköinen eri materiaalien avulla. Ennen kaikkea asut on tarkoitettu irti päästämiseen ja rentoutumiseen. Niiden avulla voi päivän tai kaksi unohtaa, kuka oikeasti on. Cosplay on innostuttanut myös isojen kaupunkien lisäksi pienemmissä yhteisöissä, mukaan lukien Pyhäjoella. Pikkukylän pukuilija Pyhäjokinen Janika Silvola on kylämme aloitteleva cossaaja. Kiinnostus pukuiluun juurtui Janikan mieleen jo, kun hän oli 10-vuotias Internetistä löytyy monesti kaikkea kivaa. Sen kautta löysin myös cosplayn. Katseltuani eri harrastajien kuvia, päätin, että minustakin tulee tulevaisuudessa sellainen. Noin kahden vuoden kuluttua harrastus sai ensikipinänsä. Pelastin alaasteelta päästyäni koulun rekvisiittoihin kuuluvan mekon, joka uhattiin heittää roskiin. Korjautin sen. Siitä se sitten lähti. Korjauttamisen jälkeen Janika innostui ompelusta. Hän on tehnyt muutaman vuoden aikana mekkoja, hameita ja jopa kimonon aidosta japaninsilkistä. Itse cosplay tuli kuvioihin vasta viime lukukauden alussa: Oli se oikea cosplayn aloittaminen ollut mielessä jo pitkän aikaa. Pukuideoita oli tosi paljon. Vasta, kun kaverini kertoi Oulussa järjestettävästä animeseminaarista, päätin, että nyt lähtee! Jo jonkin aikaa hän oli haaveillut tekevänsä GlaDOS-nimisen hahmon pelistä Portal 2. Gla- Cosplay is a wonderful hobby that lets us experience bringing all our favorite characters to life. It s a mixture of art, fashion, acting and having fun! I highly recommend anyone interested to explore it, go to a convention or maybe dive into becoming their favorite characters. Because really, we can all be whatever we want with some effort and some love. - Aicosu DOS on tekoäly, ja sen takia hyvin vaikea toteuttaa. Tämän takia suunnittelin asusta gijinkan, eli ihmisversion. Aika oli suunnittelun jälkeen kuitenkin vähissä, joten hänellä ei koulun ohella ollut aikaa ommella pukua itse. Hän teetti puvun ompelijalla, ja se kannatti. Pian hän oli matkalla Animeseminaari 2011:een. Sain tapahtumassa hurjasti positiivista palautetta. Debyyttiesiintymiseksi se oli mahtava! Animeseminaarista tarttui mukaan mukavia muistoja. Puolessavälissä päivää luokseni tuli eräs nuori herra. Hän tuli pyytämään ystävänsä puolesta lupaa kuvan ottoon, sillä tämä itse oli liian ujo. Kuvan pyytäjän ujous häipyi kuitenkin pian, kun aloimme keskustella. Hän sanoi asun olevan hienoin GlaDOScosplay, minkä hän on koskaan nähnyt. Se innosti kyllä mahdottomasti harrastuksen jatkamiseen. Tällä hetkellä Janikalla on tekeillä Pokémon-gijinka ja suunnitteilla Daniela pelistä Amnesia: The Dark Descent. Jälkimmäiselle tulee käyttöä jo tänä keväänä: Suunnitelmissa olisi mennä Oulun Chibiconiin kaverin kanssa ja suorittaa siellä paricosplay. Cosplay kansainvälisenä ilmiönä Cosplay ei rantautunut pelkästään Suomeen - se on kaikkialla. Yhdysvaltalainen cosplaypariskunta Aicosu eli Sylar Warren ja Sheila Santa Maria ovat lyhyestä harrastusajastaan huolimatta jo vanhoja konkareita. Yhteisiä cosplayvuosia parilla on jo kolme. Kun Sheila vieraili ensimmäisessä animetapahtumassaan, hän inspiroitui kaikkien ihmeellisistä asuista. Pian hän jo tekikin omaa pukuaan, joka oli Tifa Lockhart Final Fantasy VII:sta. Hän harrasti sooloesiintymistä siihen asti, kunnes hän tapasi Sylarin. Tapasimme yhdessä näistä tapahtumista. Sylarilla oli jo kauan ollut haaveena toteuttaa Lalouch vi Britannia Code Geas-nimisestä sarjasta. Lupasin auttaa häntä sen teossa. Pian aloimmekin jo seurustella, Sheila kertoo. Siitä lähtien Sylar ja Sheila ovat harrastaneet pari- ja ryhmäcosplayta. He ovat kiertäneet ympäri Yhdysvaltoja mitä hauskimmissa puvuissa. Ideat pukuihin tulevat monesti peleistä ja animeista. Suuri plussa on, jos hahmon kokee itsensä kanssa samankaltaiseksi, pari toteaa. Yleensä puvun toteutuksen suunnitteluun menee viikon verran aikaa ja toteutuk- Koululta pelastunut mekko on ollut käytössä moneen otteeseen. seen kuukausi tai kaksi. Materiaalien valitsemiseen vaikuttaa tietenkin se, mitä olemme tekemässä. Vaikka puvun materiaaleihin ja osiin sekä matkoihin menee rahaa ja aikaa, on harrastus Sylarin ja Sheilan mielestä sen arvoista: Voimme olla keitä tahansa haluamme. Pukuja luodessa tulee aina kehiteltyä jotakin uutta ja erilaista. Lisäksi puvuissa esiintyminen nostattaa itsevarmuutta ja esiintymistaitoja. Aicosulla on hitaasti kasvava fanijoukko, joka seuraa näiden cosplaytaivalta internetistä. Emme ole missään määrin edes lähellekään kunnon julkisuutta, mutta olemme tietoisia koko ajan kasvavasta yleisöstämme. Olemme yllättyneitä siitä tuen määrästä, jota olemme faneiltamme saaneet. Se inspiroi meitä jatkamaan, he kertovat. Tällä hetkellä molemmat opiskelevat collegessa. Sheilan tähtäimessä on rekvisiitta-/lavastevalmistaja ja Sylarilla ääninäyttelijä. Cosplayta he aikovat jatkaa niin kauan, kuin vain suinkin pystyvät. Jos kiinnostusta löytyy, voi cosplayharrastusta käydä seuraamassa 7. huhtikuuta järjestettävässä Oulun Chibiconissa, Pohjankartanossa. Tervetuloa! FAKTAA Cosplay-lyhenne tulee sanoista "costume play". Sillä tarkoitetaan erilaisten kuvitteellisten hahmojen esittämistä pukeutumisen, kampausten, asusteiden ja maskeerauksen avulla. Myös eleet, ilmeet ja puhe ovat olennainen osa esiintymistä. Ilmiö saa konkreettisimman muotonsa erilaisissa harrastajatapahtumissa(/coneissa), joissa cossaajat esittelevät asujaan muun yleisön joukossa liikkuen, joskus jopa lavalla. Harrastuksena cosplayn juuret ovat Japanista, missä sillä on vahvat sidokset anime- ja mangakulttuuriin. Suomessa cosplayta on harrastettu jo 90-luvun puolivälistä lähtien pääasiassa erilaisissa scifi-, fantasia- ja roolipelitapahtumissa. Lisää infoa: ja Janika GLaDOS-cosplayssaan. Sylar ja Sheila Bleach-asuissaan. Hahmot ovat Ulquiorra & Orihime.

7 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7

8 sivu 8 Messuprojekti 2012 Pyhäjoen Kuulumiset ELLA ENO Pyhäjoen lukion Messuprojektin 2012 voi virallisesti julistaa alkaneeksi. Uudella messutiimillä on isot saappaat täytettävinä, mutta intoa senkin edestä. Messuprojekti on vasta alussa, mutta yksi iso päätös on jo tehty. Messupäivä on lauantaina 22. syyskuuta. Messuista tullaan säännöllisesti tiedottamaan Pyhäjoen Kuulumisissa ja muissa lähialueen lehdissä. Messuorganisaatio 2012 Projektivastaava Jemina Bäckman Viestintävastaava Ella Eno Mainosvastaavat Meri-Tuuli Pahkala ja Samuel Malinen Tiimi: Essi Kestilä, Anna Helaakoski, Sofia Pakkanen, Malviina Impola Loossivastaavat Marleena Maliniemi, Katriina Nuorala Messulehti Päätoimittaja Jenni Pietilä Graafinen suunnittelija/taittaja Malviina Impola Taittajat: Sofia Pakkanen, Jemina Bäckan ja Meri-Tuuli Pahkala Vuoden 2012 messutiimi järjestää jälleen perinteiset Pyhäjoen syysmessut. Messutunnelmissa ollaan tänä vuonna Ohjelmavastaavat Hinni Viirret Johanna Juuso Toni Kolppanen Talousvastaavat Viivi Ohvo Riia Tiikkaja Kahvilavastaavat Janette Keskitalo Anna Martinmäki Muotinäytösvastaavat Anna Helaakoski Oona Kylmälä Reetta Möttönen Tekniikkaastaava Ismo Impola Tiimi: Samuel Malinen, Marleena Maliniemi Saaren koulun vanhemmat puuhaavat yhdistystä Saaren koulun vanhemmilla on kokoontumisia takana kaksi. Selvästi yhdistykselle on tarvetta. Aloite tuli koulun puolelta, koska koetaan, että tarvitaan enemmän yhteistyötä, joka tukee lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Yhdistyksen tarkoituksena on, että kaikki vanhemmat ovat jäseniä. Toimintaa puuhaa työryhmä, joka rakentuu vanhemmista joka luokka-asteelta, aina eskareista ysiluokkaan. Yhdistyksen kautta vanhemmat saavat enemmän tietoa mm. opetussuunnitelmasta, koulun toimintasuunnitelmasta, koulun käytännöistä, oppilaan arvioinnista, oppilashuollosta ja oman lapsen oppimisesta ja koulunkäynnistä. Koulun on puolestaan tärkeä tietää vanhempien odotuksista ja toiveista sekä lapsen koulunkäyntiä koskevista huomioista. Tähän liittyen esimerkiksi yhdistys ja koulu järjestävät syksyllä koko koulun vanhempainillan, jossa kaikki opettajat esittäytyisivät ja iltaan voisi kuulua hyvä mm. luennoitsija. Yhdistyksen avulla vanhemmat voivat olla mukana myös kehittämässä koulun ja asuinalueiden käytäntöjä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. He voivat luoda yhteiset pelisäännöt mm. koulumatkoille ja kotiintuloajoille. He voivat vaikuttaa asuinalueen päätöksentekoon, ottaa kantaa asioihin; esimerkiksi energiajuomien myymisestä alle 15v. Mutta on myös tärkeää, että vanhemmat tutustuvat paremmin lapsiin ja toisiin vanhempiin. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole keskittyä varainhankintaan pullan leivonnalla, vaan toiminta pääasiassa rahoitetaan yhteistyössä koulun ja muiden tahojen kanssa. Ensimmäinen pienimuotoinen toiminta järjestetään viikolla 17 vanhempien ja opettajien välisellä sählyturnauksella. Tilaisuudessa saa myös lisää tietoa yhdistyksen toiminnasta. Tilaisuuden tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin. Työryhmään kaivataan vielä lisää kiinnostuneita, varsinkin yläluokkien vanhemmista. Seuraava kokoontuminen on 12. huhtikuuta klo 18 Saaren koulun ruokasalissa. Lisätietoja vanhempainyhdistyksestä löytyy: Saaren koulun vanhempiin voi ottaa yhteyttä: saarenkoulunvanhemmat@ pyhajoki.fi tai facebookissa: Saaren koulun "vanhempainyhdistys" Työryhmä: Heidi Mämmelä Satu Niemelä Pirjo Virpiranta Jaana Hämäläinen Marjo Luoto-Harjuhaahto Anne Vasanoja Sari Anttila Tiina Tiirola

9 6HXWXNXQQDQ \KGLVW\VWHQMlUMHVWlPl P y h ä j o e n K u u l u m i s e t \KlMRHQ3HUKHSlLYl /$8$17$,./2 021,72,0,7$/2//$.OR 0RQLWRLPLWDORDYDDRYHQVDODSVLOOH SHUKHLOOH LVRYDQKHPPLO OHMDNDLNLOOHODSVLSHUKHLGHQWDXVWDMRXNRLOOH 3lLYlQ DLNDQD YRLW WXWXVWXD SDORDXWRRQ UDSVXWHOOD KHYRVWD WDL Nl\Gl YDLNND SLHQHOOl NlUU\DMHOXOOD 9RLW YDLNNDSDNLHUWll VHLNNDLOXUDGDQ DV NDUUHOOD RVDOOLVWXD MXRNVXWHVWLLQ VHNl RVWDD MD QDXWWLD YLUYRNNHLWD NDK YLRVVD 7$03(5(168811$//(.l\PPHbKWlULQHOlLQSXLVWRVVD 6lUNlQQLHPHVVlMDSDOXXPDWNDOOD.HVNLVHQN\OlNDXSDVVDVHNlN\OS\Ol.LYLWLSXVVD 0DMRLWXPPH9LUURLOODQXRULVRNHVNXV0DUWWLVHVVD MRVVDPDKGROOLVXXV WXWXVWXDPP SHULQQHN\OllQMD + WLODDQ sivu 9 +,11$7 + MlVHQHW DOOH FP ½ DOOH YXRWLDDW ½ DLNXLVHW ½ HL MlVHQHW DOOH FP ½ DOOH YXRWLDDW ½ DLNXLVHW ½ +LQWDDQVLVlOW\\OLQMD DXWRPDWND PDMRLWXV OLSSXHOlLQSXLVWRRQ 6lUNlQQLHPHQUDQQHNH N\OS\OlNl\QWLVHNl [DDPXSDOD [ORXQDV [OlPPLQLOWDSDOD.OR MlUMHVWHWllQNHSSLKHYRVNLVD MRVVDYRLWNRLWHOODDVNDUWHOHPDVL KHYRVHQNLVDNXQWRD 3DONLQQRWRYDWOXRQQROOLVHVWLUXKWLQDDOOLVHW.OR 3HUKHSlLYlQSllWWllODVWHQElQGL7DVNXPDWWLHQNRQVHUWWL 7DSDKWXPDRQPDNVXWRQ +820 $OOH YXRWLDLOOHKXROWDMDPXNDDQ,/02,77$8780,6(7 PHQQHVVl SXK WDL K#S\KDMRNL IL /lpslplvwl 7HUYHWXORD KIITOS kun teitte syntymäpävästäni juhlan \KlMRHQ3HUKHYLLNNR Operaatio Ruutin tilille kertyi 2250t. Kiitos siitä. Siunauksin me saamme Intian lapsia muistaa. Kiittäen ja Taivaan Isän siunausta toivottaen Jukka Malinen 0DDQDQWDLQD.HSSLKHYRVNXUVVL + WXYDOODNOR 7RUVWDLQD ' (ORNXYLD 3DXKDVDOLVVD /LSXW ¼ /HLMRQDNXQLQJDV 3LUDWHV,URQ6N\. /DXDQWDLQD3HUKHSlLYl 0RQLWRLPLWDOROODNOR 6XQQXQWDLQD 1DOOHNLUNNRNOR NOR.DKYLNRQVHUWWL6UN NRGLOOD <KWHLVYDVWXXQK\YlNVL /DXDQWDLQDNOR 3DXKDVDOLVVD *DULVVP ODXOXU\KPl.HVNLYLLNNRQD +DLNDUDLOWD 3DXKDVDOLVVDNOR MlUM +HOOXQWDLVHXUDNXQWD PXNDQDPP ODSVLDVLDYDOWXXWHWWX 0DULD.DLVD$XOD 3( ,7.b 3(5-$17$,1$ 9LLNRQWDSDKWXPLD 0DWHULDDOLPDNVX HXURD LOP &,5&8,775$,1,1* 0DDQDQWDLQD6DWXWXRNLR.LUMDVWROODNOR PP VHLNNDLOXUDWD DVNDUWHOXD KHYRVDMHOXD MXRNVXWHVWL NHSSLKHYRVNLVD SDORDXWR EXIIHWWLMD7DVNXPDWWL ElQGL.XQWRSLLULHOL /lpslplvwl 7HUYHWXORD

10 sivu 10 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t Parhalahden koulun ykkösten ja kakkosten pääsiäispiirustuksia Emmiina Niskanen, 1. lk Anton Luomala, 1. lk Mikael Saari, 2. lk Nea Rantala, 2. lk Antti Martin, 2. lk Iida Raappana, 2. lk Niina Pyhälä, 2. lk Konsta Oikarinen Peppiina Raasakka, 1. lk Frans Raasakka, 2. lk

11 Seurakunta tiedottaa Kuollut: Lahja Elisabet Salmu e. Kivimäki Parhalahdelta 91 v 20 pv Lempi Matleena Kylmälä e. Heikkinen Parhalahdelta 73 v 7 kk 2 pv Vihitty: Markus Pellervo Tanska ja Jenni Anniina Impola Jumalanpalvelus kirkossa su 1.4. klo 10. Lähetyskahvila seurakuntatalolla jumalanpalveluksen jälkeen. Kotikirkko Hilma ja Aaro Leipälällä su 1.4. klo 18. Oma papisto. Voiko usko olla petollista? Avoin raamattupiiri seurakuntatalolla to klo 18. Ahtisaarna kirkossa ma 2.4. klo 19. Ahtisaarna Pirttikosken rukoushuoneella ti 3.4. klo 19. Lasten pääsiäishartaus kirkossa ke 4.4. klo 10. Kaikille avoin! Ei Ystäväkerhoa pääsiäisviikolla. Tervetuloa pääsiäisenajan muihin tapahtumiin! Kirkkokuoro kokoontuu seurakuntatalolla jälleen klo Musiikillinen pääsiäishartaus kirkossa ke 4.4. klo 19. Musiikkiopiston oppilaat ja yläasteen ilmaisutaidon ryhmä. Ehtoollishartaus Jokikartanossa to 5.4. klo 13. Kiirastorstain ehtoollismessu kirkossa to 5.4. klo 19. Pitkäperjantain jumalanpalvelus kirkossa pe 6.4. klo 10. Miesten lauluryhmä. RY:n alueellinen pääsiäislauluilta kirkossa pe 6.4. klo 19. Pääsiäispäivän ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa su 8.4. klo 10. Kirkkokuoro. Lähetyskahvila seurakuntatalolla jumalanpalveluksen jälkeen. 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus kirkossa ma 9.4. klo 10. Perhekerho Sarpatissa ke klo Kirkkovuosi tutuksi lasten kanssa. Seurat seurakuntatalolla la klo 18. Jatkuu nuorteniltana. P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Rintamäki Arvo Helanti TAITTAJAT Johanna Hirvikoski Leena Lindelä Kalajoen rovastikunnan näkövammaisten kirkkopyhä Pyhäjoella su 15.4 klo 10. Helaakosken sisarukset. Messun jälkeen ruokailu ja ohjelmahetki seurakuntatalolla. Ilmoittautuminen ruokavalioineen 3.4 mennessä Mirja Hirvikoskelle p tai mirja.hirvikoski@evl.fi. Lapset: -Lapsikuoro seurakuntatalolla ke klo Nuoret: -Tervetuloa ehtoolliskirkkoon to 5.4. klo 19! Kirkon jälkeen GospelCafe Sarpatissa klo 23 saakka. -Nuorten ilta la seurojen jälkeen, alk. klo 18. TULOSSA: -Tilikkutäkki, Rovastikunnallinen kevätleiri perheille Kalajoen krist. Opistolla. Tied ja ilm. Mirjalle diakoniatoimistoon 2.4 mennessä p RY: Raamattuluokka la klo Hannu Simosella Pyhäkoulu su 1.4. klo 12 Arttu Pisilällä ja Ari Ylikuljulla Alueellinen pääsiäislauluilta pe 6.4. klo 19 kirkossa Kerho la 7.4. klo 11 ry:llä Aviopuolisoilta pe 13.4 klo 19 Yppärin metsästysmajalla Raamattuluokka la klo Timo Impolalla Pyhäkoulu su klo 12 Esa Impolalla ja Jukka Nuoralalla Hartaus to klo Jokikartanossa, Matti Pahkala Kirkkoherranvirasto p avoinna ma 8-12, ti 12-16, ke Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Fax (08) Taittaja: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Pyhäjoen Kuulumiset sivu 11 Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys ry. Vapaaehtoistoiminnan piiri kokoontuu Iltaruskossa ma 2.4. klo Tervetuloa mukaan! Ma 2.4. klo 13 käsityöpiiri Iltaruskossa. Harmaahapset laulelevat Iltaruskossa ma 2.4. klo 18. Nuotit mukaan. Tervetuloa. Ti klo 12 päiväkahvit Seurakuntatalolla. Vieraaksemme saapuu Vestia Oy:n edustaja aiheenaan mm. jätteiden käsittely ja kierrätys. Arvontaa. Tervetuloa joukolla mukaan! MLL:n perhekahvila tiistaisin kello monitoimitalon kahviossa, myös salin 1. lohko käytössä. Ti 3.4. Laulelua lasten kanssa, laulattajana Arto Nauha. Ti Yhdistyksen kevätkokous. Kahvilaan voit tulla sinä äiti, isä, mummu, pappa lastesi tai lastenlapsiesi kanssa. Lapset saavat leikkiä toisten lasten kanssa, ja aikuiset voivat vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia. Kahvilasta voi myös ostaa kahvia ja pullaa pikku rahalla, yhdistys tarjoaa mehut lapsille. Retki HopLoppiin Ouluun la (HUOM! Muuttunut päivä) lähtö kello 11, muu aikataulu tarkentuu myöhemmin. Linja-autokyyti on jäsenille ilmainen ja muille 5 /henkilö. Liput HopLoppiin jokainen maksaa itse. Sitovat ilmoittautumiset Pehkosen Pirjolle Seuraava lehti (nro 15) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 13-14: 1810 kpl >> vko 15: 1810 kpl puh tai Kallion Susannalle puh Pyhäjoen maa- ja kotitalousnaiset. Eila Kultala on kutsunut meidät kökkäiltaan ke klo Mukana myös Friendtextuotteiden vaate-esittelijä. Tervetuloa! Pyhäjoen Silmu. Aloitamme pääsiäisviikon tapaamisemme Patsasaukiolta ti 3.4. klo 12. Teatterimatkalle Ouluun katsomaan musikaalia Kilpakosijat la klo 13; paikkoja vielä vapaana, myös ei-jäsenille. Tied. Aino puh Pyhäjoen Sotaveteraanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet. Päiväkahvitilaisuus Jokikartanossa pe klo 13. Mukana Osuuspankista pankkilakimies Merja Halonen. Arvontaa. Tervetuloa! Sotainvalidien Veljesliiton Pyhäjoen osasto. Piirin järjestämä liikunta- ja ulkoilupäivä Oulaisissa Taukokankaalla ti alkaen klo 10. Kyydin järjestämiseksi ilmoittautumiset mennessä puh Eija-Liisa Luoto. SPR Pyhäjoen osasto. Hallituksen kokous ja kummitapaaminen 2.4. klo 18 paloasemalla. Mukana Anna-Kaisa Oja Oulusta. Varaudu valmiiksi! suunnittelua. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kalenteri *kirjaston vitriineissä Salli Haikolan valokuvakirjoja *ke 4.4. klo 19 Musiikillinen pääsiäishartaus kirkossa. Mukana Ylivieskan seudun musiikkiopiston oppilaita sekä yläasteen ilmaisutaidon ryhmä. Vapaa pääsy. *la 7.4. klo 18 Yppärin suurkokko Merimajalla. Lapsille trullikisa. Esiintyy Vanhat Harput. Puffetissa makkaraa, kahvia ym. Järj. Yppärin kyläyhdistys *ma klo 17 Keppihevoskurssi 4H-tuvalla. Mukaan toivotaan lasten lisäksi myös ompelutaitoisia äitejä ja mummuja. Materiaalimaksu on 5 / heppa. Ilmoittaudu puh *la klo Monitoimitalolla PERHEPÄIVÄ; mm. paloauto, seikkailurata, askartelua, keppihevoskilpailu, kahvio, klo 14 Taskumattien lastenkonsertti. Vapaa pääsy *ke klo 17 Pauhasalissa Haikarailta, vieraana mm. lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. *pe Veteraanipäivä: klo veteraanijärjestöjen seppeleenlasku sankarihaudoille, klo 13 ruokailu ja veteraanijuhla Jokikartanossa. Juhlapuhe kunnanvaltuuston varapj Raino Peltoniemi. Kyytiä tarvitsevat voivat ottaa yhteyden Pyhäjoen taksiin puh to klo 10 mennessä. Järj. kunta, seurakunta ja järjestöt Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%) >> 0,35 /pmm, toistohinta 0,30 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 100 >> koko sivu: 150 >> järjestöpalsta: 30 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Minna Lattunen)

12 sivu 12 Pyhäjoen Kuulumiset