Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista. Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista

Transkriptio

1 Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista

2 Sisällysluettelo Johdanto 4 OSALLISUUS RAKENTEISSA 7 Oppilaskunnan hallituksen vaalit 8 Oppilaskunta opettajien kokouksessa 10 Lasten ja nuorten Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen 12 NERO-raha 16 Kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen 19 Nuoret kuntapalveluita arvioimassa 20 Erilaisia kyselyjä Hailuodon palvelujen kehittämiseksi 22 Sovittelijaoppilaan valinta 26 Alueelliset yhteistyöryhmät 28 Kasvatuskumppanuustyöryhmä 30 Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen malli 32 YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN 35 Hailuodon peruskoulun piha-alueen suunnittelu 36 Pihalle liikkumaan 37 Myllyojan koulualueen siisteys 38 Kuovin askeleet 40 Huiskeen nuorisotilan suunnittelu 42 Nuorisotilalle viihtyisyyttä 44 Ulosmarssi homekoulusta 46 Nuoret Kastellin monitoimitalon rakentamisprosessissa 48 2

3 OSALLISTUMINEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN 51 Koulun liikuntakerhotoiminnan järjestäminen pitkille välitunneille 52 Oppilaskunnan omat kerhot 54 Random-toimintapäivä 56 Anna mulle aikaa -päivän rastiseikkailu 58 Talent-kisa 60 Nenäpäivänä hyväntekeväisyyttä hyvällä maulla 62 OSALLISUUS OMAAN ELÄMÄÄN 65 Tupakka- ja päihdelabyrintti 66 Wiilis-messut 67 Toimeksi! - Nuorten yrittäjyyshanke 68 Osallisuus lastensuojelussa 70 Jepari-chat 72 Vanhempainilta tukemassa nuorten ja aikuisten välistä vuoropuhelua 74 Katseet tulevaisuuteen! Opas peruskoulun päättävälle Hailuotolaiselle nuorelle 78 Liitteet 80 Linkkejä 83 Kuvat: Siiri Hassi, paitsi kuvat sivuilla 13, 27, 31, 36, 37, 38, 40, 45 ja 46. Sivujen suunnittelu ja taitto: Soili Aalto-Hirvelä, Oulun Konttori, painatuskeskus 3

4 Johdanto Tämä reseptikirja on koottu Oulun seudun kuntien käyttämistä osallistavista menetelmistä. Reseptikirja on osa TUKEVA 3-hankkeessa toteutettua Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Oulun seudun rahoittamaa osallisuushanketta. Työ liittyy Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen ohjelman toteuttamiseen kunnissa. Seudullisessa ohjelmassa on nostettu yhdeksi kriittiseksi toimenpideohjelmaksi lasten, nuorten ja heidän vanhempien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heille tarkoitettujen tuen ja palveluiden kehittämiseen, tuottamiseen ja arviointiin. Pyysimme kuntia kuvaamaan seitsemältä eri toimialalta menetelmiä tai prosesseja, joissa lapset, nuoret tai heidän vanhemmat ovat voineet vaikuttaa palvelun tai toiminnan suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin. Menetelmiä pyydettiin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, nuorisotoimesta, yhdyskuntasuunnittelusta, lastensuojelusta, neuvolapalveluista ja oppilashuollosta. Reseptejä tuli esimerkiksi kouluista, joissa oppilaskunnat ovat toimineet aktiivisina koko koululle suunnatun ohjelman järjestäjinä. Muutamia reseptejä on myös siitä, miten lapset ja nuoret ovat saaneet vaikuttaa ympäristönsä rakentamiseen esimerkiksi pihasuunnitelmissa tai nuorisotilojen kehittämisessä. Vanhempien osallisuus ei menetelmäesimerkeissä juuri näy, mutta kunnista korostettiin, kuinka esimerkiksi neuvolapalveluissa ja lastensuojelussa vanhempia kuullaan palvelutilanteessa. 4

5 Reseptit osoittavat, kuinka lapset ja nuoret osallistuvat toimintaan omassa lähiympäristössään. Olemme kuvanneet resepteissä toiminnan taustan ja tavoitteen alkuperäisessä esimerkissä. Reseptejä saa vapaasti soveltaa eri tarkoituksiin. Olemme myös kuvanneet mitä tarvikkeita reseptin toteuttamiseen tarvitaan. Yleensä ensimmäisenä tarvitaan aikaa, rahallisia resursseja tarvitaan melko vähän. Lopuksi olemme esittäneet toiminnan toteutuksen sillä tarkkuudella, jolla kunnat ovat sen meille kertoneet. Reseptien käyttö vaatii soveltamista, voit jättää joitakin ainesosia pois tai lisätä tarkoituksenmukaiset mausteet. Kiitämme kaikkia reseptejä koonneita ja lähettäneitä kuntia! Joitakin reseptejä jätimme tietoisesti pois, sillä ne on jo kuvattu TU- KEVA 2 -hankkeessa laaditussa työkalupakissa. Jatkamme hanketta ja toivomme, että reseptikirja innostaa uusien reseptien kehittämiseen lapsi- ja nuorisopolitiikan toteuttamiseksi. Asta Kaarniemi osallisuusaktivaattori, Oulun seutu Leena Hassi projektipäällikkö, TUKEVA 3-hanke 5

6 6

7 OSALLISUUS RAKENTEISSA Osallisuus toteutuu kunnissa usein erilaisten vaikuttajaryhmien tai muiden rakenteellisten mahdollisuuksien kautta. Nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat ovat esimerkkejä vaikuttajaryhmistä, jollaisia löytyy lähes joka kunnasta. Pienten lasten osallisuus toteutuu yleensä lähiympäristössä päivittäisessä toiminnassa ja tiettyjen projektien ympärillä. Vanhemmille järjestöt ja erilaiset yhteistyöryhmät ovat yleisiä tapoja vaikuttaa kunnan palvelujen kehittämiseen. Tähän osioon on koottu kuvauksia osallisuudesta, joka toteutuu erilaisissa vaikuttaja- ja yhteistyöryhmissä. Liitimme tähän osioon myös kuntien esimerkit erilaisista kyselyistä, sillä usein kyselyn laatii ja toteuttaa jokin yhteistyöryhmä, joka myös käsittelee saadut vastaukset. 7

8 Oppilaskunnan hallituksen vaalit Tausta ja tavoite Kempeleen yhtenäiskoulun oppilaskunnan hallitus olisi kasvanut liian suureksi, jos jokaiselta luokalta olisi valittu oma edustaja kuten aikaisempina vuosina. Asiaan päätettiin vaikuttaa niin, että oppilaat äänestivät oman luokka-asteen ehdokkaista hallitukseen 2-3 oppilasta luokka-asteesta riippuen. Vaalit tekivät myös oppilaskuntatoimintaa tutuksi oppilaille ja kaikilla oli mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa äänestämällä. Tarvikkeet Diasarja oppilaskuntatoiminnasta Vaalimainokset sähköisenä ja paperilla Äänestyskopit, vaaliuurnat, kynät ja äänestyslipukkeet Aikaa opettajille ja oppilaille käsitellä asiaa ja osallistua äänestykseen 8

9 Toteutus Opettajat esittelevät oppilaskunnan hallituksen toimintaa ja tehtäviä diasarjan avulla omille luokilleen. Oppilaat keskustelevat muun muassa siitä, millainen on hyvä ehdokas. Ehdokkaat tekevät itsestään vaalimainoksen joko A4-paperille tai PowerPoint-dialle. Mainokset laitetaan pyörimään luokka-asteittain INFO-tv:hen sekä paperilla erilliselle vaalimainostaululle. Kunnalta lainataan oikeat äänestyskopit ja uurnat. Vaalit voidaan tarvittaessa toteuttaa kaksipäiväisinä. Päivien aikana oppilaat kävivät luokittain äänestämässä. Vaalivirkailijoina toimivat 9-luokkien edellisen vuoden hallituksen jäsenet. He antavat ohjeet äänestykseen ja leimaavat äänestysliput. Kempeleessä vaaleilla valittiin innostunut ja osaava sekä luottamuksensa ansainnut oppilaskunnan hallitus. Koko koulun oppilaat kävivät ennen vaaleja hyvää keskustelua vaalien merkityksestä, demokratiasta ja näiden käytänteistä. Oppilaat tuntevat nyt ainakin oman luokka-asteensa hallituksen jäsenet hyvin ja tietävät miten ja kenen kautta saavat omatkin ideansa eteenpäin. Tunne siitä, että minäkin voin saada ääneni kuuluviin, vahvistui. Seuraava oppilaskunnan hallitus aiotaan toteuttaa samalla tavalla. 9

10 Oppilaskunta opettajien kokouksessa Tausta ja tavoite Oulussa muutamissa yläkouluissa ja lukioissa oppilaskunta näkyy myös opettajien kokouksissa. Oppilaiden ääni tulee näin kuuluviin koulun yhteisissä asioissa ja opettajat ovat tietoisia oppilaskunnan toiminnasta. Tarvikkeet Kokouksen asialistaan aika oppilaskunnalle 10

11 Toteutus Opettajien kokouksen asialistassa on aina kohta Oppilaskunnan ajankohtaiset asiat. Oppilaskunta itse päättää onko heillä asioita, jotka opettajien kokouksessa pitäisi esittää. Jos esitettäviä asioita ei ole, oppilaskunnan ohjaava opettaja kertoo tämän kokouksessa. Jos taas asioita on, oppilaat tulevat esittämään ne itse kokoukseen. Oppilaskunnan asiat on hyvä olla asialistan alussa, jolloin oppilaat voivat poistua kokouksesta oman osuutensa jälkeen. Oppilaiden esityksen ei ole tarkoitus olla yksipuolinen esittely, vaan opettajat voivat kommentoida asioita tai esittää kysymyksiä myös muista aiheista. Oppilaat voivat vastata kysymyksiin heti tai kysymyksiä voidaan käsitellä seuraavassa oppilaskunnan kokouksessa. 11

12 Lasten ja nuorten Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen Tausta ja tavoite Kempeleessä on laadittu Hyvän kasvun strategia varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja koulujen toimintaa ohjaava asiakirja. Sen osallisuutta koskevassa osuudessa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen. Pikkuparlamentissa haasteena koettiin se, että eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla on erilaisia tarpeita ja tapoja keskustella. Tavoitteena on ollut löytää pikkuparlamentin ja koulujen oppilaskuntien toimintaan uusia toimintamuotoja ja sisältöjä yhteisillä kehittämispäivillä. Tarvikkeet Yhteinen aika lapsille, nuorille ja aikuisille Fläppejä ja tusseja 12

13 Toteutus Kun pikkuparlamentin kehittämistarve todettiin, kutsui pikkuparlamentin ohjausryhmä koolle lapset, nuoret sekä luottamushenkilöitä ja virkamiehiä kehittämispäivään. Kehittämispäivä toteutettiin kahtena eri päivänä. Ensimmäisenä päivänä Anu Gretschel oli kutsuttu ohjaamaan työskentelyä. Kehittämispäivä toteutettiin päiväaikaan, jolloin lapset ja nuoret tulivat kouluista pikkuparlamentin ohjaavien opettajien kanssa ja aikuiset työajallaan. 13

14 Ensimmäisenä päivänä osallistujat kirjasivat fläpeille asioita, jotka heidän mielestään mättää pikkuparlamentin toiminnassa. Näistä valittiin muutama aihe jatkokehittämiseen, mikä toteutettiin sovelletulla tulevaisuusverstas-menetelmällä. Osallistujat jaettiin työskentelyyn yhdeksään ryhmään, jossa jokaisessa oli sekä lapsia että aikuisia. Ryhmät etsivät vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Kaikkien lasten ja nuorten kuuntelu ja tiedon keruu? 2. Vastuuhenkilöiden ja virkamiesten nimeäminen PP:n toiminnan seuraamiseen ja arviointiin? 3. Miten leimaantuneet pääsee mukaan? 4. Koulujen välinen yhteistyö, kuinka sitä voi parantaa? 5. Kouluruoka, tupakointi ja turvallisuus? 6. Millaiset on hyvät kokoukset? 7. Oppilaskunnanhallitusten kehittäminen? 8. Ajan löytyminen koulutyöstä? 9. Miten saadaan lasten ja nuorten näkökulma yhteisiin asioihin? 14

15 Toinen päivä järjestettiin kolmituntisena ilman ulkopuolista ohjaajaa. Tällöin keskityttiin suunnittelemaan kehitysideoiden toteutusta. Aluksi lapsille ja nuorille esiteltiin kunnallista päätöksentekoa. Tämän jälkeen esiteltiin yhteenveto edelliseltä päivältä ja käytiin keskustelua miten meneillään olevasta kehittelytyöstä tiedotetaan lapsia ja nuoria sekä muita kuntalaisia. Vaihtoehtoina oli kunnan kotisivut, kuntatiedote, kouluissa tiedottaminen. Osallistujat jaettiin taas ryhmiin, jossa oli sekä aikuisia että lapsia. Lopulta kokouksissa päätettiin käytännön toimenpiteistä pikkuparlamentin toiminnan kehittämiseksi ja laadittiin esimerkiksi valtuustoaloitteita. Päätettiin, että pikkuparlamentin lisäksi käynnistetään lasten ja nuorten foorumit, joissa lapset ja nuoret saavat omissa ryhmissään käsitellä heitä kiinnostavia asioita. Pikkuparlamentin aseman vahvistamiseksi sen toiminta kytkettiin kunnan talousarvion ja toimintasuunnitelman prosessiin, mikä tarkoittaa sitä, että pikkuparlamentin esille tuomat epäkohdat tuodaan esille valtuuston laatimissa talousarvioehdotelmissa. Pikkuparlamentilla on ollut jaettavissa rahasumma, joka aiemmin käytettiin kalustehankintoihin. Kehittämispäivillä päätettiin käyttää pikkuparlamentin kautta ohjautuvat varat osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa lasten ja nuorten omat toimintapäivät kouluilla. 15

16 NERO-raha Tausta ja tavoite Oulussa nuoria kannustetaan omaehtoiseen toimintaan Nuorten NERO toimintarahalla. NERO:n tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuuksia toteuttaa toimintaa, jota muuten ei olisi mahdollista toteuttaa. Toimintarahaa voivat hakea nuorten ryhmät, joiden jäsenistä vähintään 2/3 on alle 25-vuotiaita. NE- ROn suuruus on enimmillään 1500 euroa. Toiminnan tulee olla päihteetöntä, nuorille suunnattua ja nuorten toteuttamaa. Rahaa hakevalla ryhmällä tulee olla täysi-ikäinen yhteyshenkilö. Millainen projekti voi saada NERO- toimintarahaa? Rahaa myönnetään projektille, jossa nuoret ovat aktiivisia eli ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat toimintansa itse. Nuoret itse arvioivat toteutuneen toimintansa ja raportoivat siitä. Toimintarahan myöntäminen edellyttää raportointia projektista. Projekti kohdentuu ydinryhmän lisäksi myös muihin nuoriin Projektin teema on vapaa Projektin tulee olla konkreettinen ja toteutettavissa Rahan käyttö tulee aina selvittää projektin päätyttyä. NERO-rahaa ei myönnetä pääsääntöisesti hallintokuluihin tai irtaimen hankintaan. Rahaa voi käyttää esimerkiksi palveluiden ostoon, tavarahankintaan, matkakuluihin, markkinointiin yms. Rahoitusta voidaan myöntää vain kerran samaan käyttötarkoitukseen kalenterivuoden aikana. 16

17 Mihin NEROa ei myönnetä? Toimintaan, joka on hyvien tapojen vastaista ja loukkaavaa Koulun, oppilaitoksen, nuorisotalon tai laitoksen toimintaan Yliopiston ja muiden oppilaitosten aineyhdistyksien omaan toimintaan Myönnettyä NEROa ei saa käyttää muuhun kuin haettuun ja myönnettyyn tarkoitukseen. Raha voidaan periä takaisin, mikäli yleiset ehdot eivät täyty. Hakuprosessi Sekä hakemukseen että raportointiin on olemassa omat kaavakkeensa, jotka nuoret voivat tulostaa Oulun kaupungin nettisivuilta 1. Hakulomake saapuu nuorisotoimeen 2. Osallisuusvalmentaja valmistelee hakemuksen, pyytää tarvittaessa lisäselvitykset ja esittelee hakemuksen Oulun Nuorten Edustajistolle (ONElle) 3. Hakemukset käsitellään joka kuukausi ONE:n kokouksissa (kesä- ja heinäkuussa ei kokouksia) 4. ONE antaa jokaisesta hakemuksesta lausunnon (puoltava, hylätty tai vaatii lisäselvitystä) 5. Nuorisotoimen viranhaltija tekee hakemuksesta päätöksen 6. Päätös lähetetään hakijalle 7. Kolme viikkoa päätöksen jälkeen, valitusajan umpeuduttua, raha on käytettävissä 17

18 Raportointi Hyväksytyiltä projekteilta edellytetään kirjallista raportointia, jonka lisäksi voi olla valokuvia, blogi tai esittelyvideo. Raportointi toimitetaan osallisuusvalmentajalle viimeistään kolme kuukautta projektin toteutumisesta. Jos raporttia ei toimiteta, peritään myönnetty raha kokonaisuudessaan takaisin. Rahan käyttö tulee aina selvittää projektin päätyttyä kuittikopioineen. Kehittämisen kohteita NERO-raha toivotaan vakinaistettavan. Uudistuksella raha saataisiin tehokkaammin käyttöön ympäri vuoden eikä sitä tarvitsisi joka vuosi hyväksyttää erikseen kaupungin valtuustossa. 18

19 Kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen Tausta ja tavoite Erilaisilla kyselyillä saadaan lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteet kuuluviin. Kouluterveyskysely toteutetaan valtakunnallisesti, mutta jokainen kunta voi saada tulokset käyttöönsä. Kiimingissä haluttiin selkeyttää kouluterveyskyselyiden käsittelyprosessia. Tavoitteena oli kehittää tulosten analysointia ja tulkintaa, sekä tulosten perusteella valittujen toimenpiteiden etenemistä organisaatiossa kaikilla tasoilla. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet monialainen kouluterveystyöryhmä, johon kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoita, koulujen rehtorit, oppilashuollon ja opetushenkilöstö. Tavoitteena on ollut parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia kouluterveyskyselyjen tehokkaalla hyödyntämisellä. Toteutus Kouluterveystyöryhmä toimi aktiivisesti ja hallinnon eri alojen välillä oli tiivistä ja joustavaa yhteistyötä. Työryhmä kehitti rakenteita ja prosesseja niin, että tavoite lasten ja nuorten hyvinvoinnista paranisi. Työryhmä esimerkiksi määritteli psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren hoitopolun. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään nykyään laajamittaisesti ja vaikuttavasti kunnan eri sektoreilla, joita asia koskee. 19

20 Nuoret kuntapalveluita arvioimassa Tausta ja tavoite Suomessa on kehitetty menetelmä, jolla nuoret voivat arvioida kunnan palveluita. Vuonna 2012 Limingassa arvioitiin Nuorisolain 8 toteutumista eli nuorten kuulemista sekä mahdollisuutta osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä- ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Keskustelutilaisuus on järjestetty useassa Oulun seudun kunnassa. Menetelmä on valtakunnallinen, se on laadittu Allianssin koordinoimassa peruspalveluiden arvioinnin kehittämishankkeessa. Sen toteutukseen ja raportointiin on olemassa tarkat ohjeistukset. Tavoitteena on, että nuoret keskustelevat ajankohtaisista asioista kunnan aikuisten, virkamiesten ja valtuutettujen, kanssa tasavertaisesti. Tarvikkeet Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta materiaalit/ menetelmaopas/ 2-menetelmaopas.pdf 20

21 Toteutus Päivän kulku on lyhyesti seuraavanlainen. Nuoret kokoontuvat aamulla käsittelemään arvioitavia teemoja ja tekemään niistä kommentteja ja kysymyksiä aikuisille. Aikuiset tulevat paikalle hieman myöhemmin, mutta myös heille on oma alustustilaisuus, jossa menetelmä ja arvioitavat teemat tulevat heille tutuksi. Iltapäivällä nuoret ja aikuiset keskustelevat teemoista yhdessä ja aikuiset vastaavat nuorten kysymyksiin. Keskustelussa esiin tulevat kehittämiskohteet viedään oikeasti eteenpäin, tilaisuudessa päätetään vastuista asian eteenpäin viemiseksi. Tilaisuus on tarkoitettu järjestettäväksi vuosittain. Edellisen tilaisuuden aloitteisiin palataan aina seuraavassa tilaisuudessa, jolloin katsotaan, mitä aloitteille on tapahtunut. 21

22 Erilaisia kyselyjä Hailuodon palvelujen kehittämiseksi Seuraavassa on kuvattu miten Hailuodossa on hyödynnetty erilaisten palveluiden kehittämisessä. Kuntalaisten mielipiteitä lapsiperheille suunnatuista palveluista Tausta ja tavoite Hailuodon kunnassa toteutettiin lapsiperheille kysely heille suunnattujen palvelujen riittävyydestä sekä toiveista ja tarpeista. Kysely toteutettiin osana kunnan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmatyötä kuntatyöryhmän aloitteesta. Jokaisessa Oulun seudun kunnassa on ollut koottuna monialainen kuntatyöryhmä, joka vastaa kuntakohtaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisesta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntalaisten mielipiteitä lapsiperheille suunnatuista palveluista. Hailuodossa vastauksista nousi asioita, joita voidaan huomioida kunnan hyvinvointikertomuksessa, johon lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmakin liitetään. Kyselyistä saatiin paljon tietoa Hailuodossa asuvien perheiden toiveista koskien palveluiden kehittämistä. 22

23 Tarvikkeet Kyselylomake Kyselystä tiedottaminen Aikaa vastata kyselyyn Kuntatyöryhmälle aikaa koota ja analysoida vastaukset Tiedottaminen kyselyn tuloksista kuntalaisille Toteutus Kyselylomake jaetaan päiväkodeissa vanhemmille, jotka täyttävät lomakkeen kotona ja palauttavat sen sitten takaisin päiväkotiin, josta lomakkeet välitetään kuntatyöryhmälle. Peruskoulussa toteutetaan sama kysely. Oppilaat vievät vanhemmille kyselylomakkeen kotiin ja palauttavat sen kouluun. Oppilaita kuullaan koulussa, kun alakoulun opettaja haastattelee oppilaita luokittain ja kirjaa oppilaiden kertomat plussat ja miinukset kunnasta ylös. Yläkoulun oppilaat vastaavat kyselyyn itsenäisesti. Kuntatyöryhmä käsittelee vastaukset ja kooste vastauksista julkaistaan kunnan verkkosivuilla. 23

24 Toiveruokapäivä Hailuodon koulussa kuultiin oppilaita ruokalistan muuttamisessa. Oppilailta kysyttiin heidän toiveruokia ja he saivat äänestää lempiruokiaan. Vastausten perusteella järjestettiin toiveruokapäivä. 24

25 KiVa-päivän toiminta KiVa-päivän suunnittelussa haluttiin kuulla myös oppilaiden toiveet, joten oppilaat saivat äänestää mieleistä toimintaa. Äänestyksen jälkeen KiVa-päivän sisältö koostui peleistä ja elokuvan katsomisesta. KiVa-koulu toiminnasta löytyy lisää tietoa osoitteesta Kerho-kyselyt koteihin Hailuodossa kysyttiin koulujen kerhotoimintaan sisältöjä oppilailta ja heidän vanhemmiltaan. Kysely jaettiin koteihin, joissa vanhemmat ja lapset saivat yhdessä täyttää vastaukset. Kyselyjen perusteella saatiin järjestettyä mieluisia kerhoja koululle. 25

26 Sovittelijaoppilaan valinta Tausta ja tavoite Laanilan koulussa tavoitteena oli valita sovittelija oppilas, jonka valintaan koko koulu osallistuu. Idea lähti Martti Ahtisaari instituutin organisoimasta Sovinnon kyyhky -palkinnosta. Sovinnon kyyhky palkinto jaetaan sovittelukouluiksi ilmoittautuneiden lukioiden ja peruskoulujen sovittelijaoppilaille. Sovittelijaoppilaan valintaprosessissa koko koululle saatiin lisää tietoa sovittelusta. Tarvikkeet Tietopaketti sovittelijaoppilaan kriteereistä ja sovittelutoiminnasta Aikaa keskusteluun luokissa Ohjeistus luokan ehdokkaan valintaan 26

27 Toteutus Oppilaskunnan hallitukselle esitellään sovittelutoimintaa. Luokissa keskustellaan sovittelijaoppilaan kriteereistä, minkä jälkeen jokaisen luokan oppilaat valitsevat luokaltaan ehdokkaan sovittelijaoppilaaksi. Luokkien ehdotuksista opettajat valitsevat koko koulun sovittelijaoppilaan. Laanilan koulu ilmoittautui yhdeksi sovittelijakouluksi ja näin koulun sovittelijaoppilaalle saatiin Sovinnon kyyhky -kiertopalkinto. Lisätietoa Ahtisaari-päivänä jaettavasta Sovinnon kyyhky -palkinnosta löytyy osoitteesta 27

28 Alueelliset yhteistyöryhmät Tausta ja tavoite Oulussa kuntalaisten osallisuus toteutetaan yhteistyöryhmien kautta. Oikeus vaikuttaa itseään koskevaan kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollistuu näiden yhteistyöryhmien kautta. Oulun kaupunki jaetaan kuntaliitoksen myötä 22 suuralueeseen. Näillä alueilla toimivat suuraluekohtaiset yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmässä on mukana asukkaita, yhdistyksiä, luottamushenkilöitä, sekä julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia. Lasten, nuorten ja vanhempien näkökulmasta keskeisiä julkisen palvelun edustajia voivat olla muun muassa koulu, päiväkodit, nuorisotoimi, poliisi sekä ympäristö ja yhteiskuntapalvelut. Myös vanhempainyhdistyksillä voi olla omat edustajansa yhteistyöryhmissä. 28

29 Toteutus Yhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kehittämään suuralueensa palveluita ja muita ajankohtaisia asioita. Oulun kaupungin eri prosessit tuovat yhteistyöryhmiin suunnitteluasteella olevia asioita käsiteltäväksi. Asiat voivat liittyä alueen tai koko kaupungin tasolla esimerkiksi asuinalueen kaavoitukseen, palveluihin ja turvallisuuteen. Yhteistyöryhmät vaikuttavat antamalla lausuntoja sekä tekemällä kannanottoja ja aloitteita. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii yleensä alueen asukas, sihteerinä ja esittelijänä on kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori. Lisätietoa löydät osoitteesta: 29

30 Kasvatuskumppanuustyöryhmä Tausta ja tavoite Tavoitteena on uudistaa Hailuodon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa ja saada vanhemmat mukaan kasvatuksen yhteistoimintaan. Hailuodon kunnassa aloittaa uusi kasvatuskumppanuus työryhmä. Idea työryhmästä syntyi, kun keskusteltiin varhaiskasvatussuunnitelman uudistamisesta. Toteutus Työryhmässä on mukana sekä lasten vanhempia että päivähoidon henkilökuntaa, jotka yhteistyössä laativat kuntaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman. Samalla nostetaan esiin paikkakunnan erityispiirteitä ja toiveita suhteessa kasvatukseen. Asia on Hailuodossa uusi ja sitä on alustettu varhaiskasvatuksen vanhempainilloissa. Työskentelytavat tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä. 30

31 31

32 Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen malli Tausta Tavoitteena on saada lapsi aktiiviseksi osallistujaksi ja toimijaksi. Toimintamallin avulla tuetaan lasta, joka tarvitsee tukea osallistumisessa lapsiryhmän toimintaan ja vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa. Aikuisten tasolla menetelmä vahvistaa tiimin aikuisten yhteistyötä ja suunnittelua yhteisten havaintojen ja tavoitteiden kautta. Malli perustuu Kristine Fromin väitöskirjatutkimukseen. Mallia on kokeiltu ja kehitetty edelleen varhaiskasvatuksen kentällä. Kiimingissä kahdessa varhaiskasvatuksen yksikön pienryhmissä osallistuttiin mallin pilotointiin. Toteutus Tiimin työntekijät kirjaavat arjen tilanteissa tekemänsä havainnot lapsesta. Havainnoinnin kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminta ja osallistuminen ympäristössä. Kirjatut havainnot auttavat työntekijöitä ja vanhempia muodostamaan yhteisen näkemyksen tuen tarpeesta. Havainnot toimivat työkaluna myös esimerkiksi päiväkodin ja koulun nivelvaiheessa. Havaintojen tekemiseen löytyy tarkemmat ohjeet alla mainitusta kirjasta. Työntekijät osallistuivat pilotin vetäjän Kristine Fromin koulutuksiin. Hän myös teki konsultaatiokäyntejä ryhmissä. 32

33 Kiertävät erityislastentarhaopettajat toimivat koordinaattoreina, joilla oli myös yhteisiä tapaamisia. Työntekijät koulutettiin toiminnallisen osallistumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin niin, että he voivat käyttää menetelmää työskennelleessään erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Keskeistä mallin toteutuksessa onkin vanhempien ja työntekijöiden yhteistyö. Toiminnallisen osallistumisen mallin toteutuessa lapsen osallistumisen esteet muuttuvat mahdollisuuksiksi. Menetelmällä mahdollistetaan inklusiivisen kasvuympäristön toteutuminen, kun kaikki lapset voivat toimia samassa päiväkotiryhmässä. Kiimingissä koettiin, että seutukunnallinen yhteistyö tiivistyi pilotoinnin myötä. Toiminnan tuloksena toimintaa ryhmässä kehitettiin lapsilähtöisemmäksi, mikä tarkoitti esimerkiksi tukea tarvitsevien lasten tekemien aloitteiden huomioimista. Lasten välinen vuorovaikutus lisääntyi ryhmässä. Toimintamalli jäi arkeen suunnittelun pohjaksi. Pilottiyksiköissä ja kiertävillä erityislastentarhaopettajilla prosessi jatkuu edelleen ja menetelmää laajennetaan myös muihin yksiköihin. 33

34 34

35 YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN Ympäristön kehittämisessä lapsia ja nuoria kuullaan Oulun seudun kunnissa melko paljon. Tähän olemme koonneet ideoita siitä, miten koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen pihojen ja sisätilojen kehittämisessä lapsia ja nuoria on kuultu. Mielipiteitä, toiveita ja ideoita on kerätty kunnissa eri tavoin riippuen lasten ja nuorten iästä. Päiväkodeissa lapset ovat piirtäneet ja kertoneet aikuisille toivomuksiaan. Isoimmat nuoret taas ovat kirjanneet omia ajatuksiaan tai osallistuneet aikuisten työryhmien kokouksiin ja jopa järjestäneet ulosmarssin koulusta. Yleensä tällaisiin asioihin pääsee vaikuttamaan vain silloin, kun suuri piharemontti tai vastaava on muutenkin toteutumassa. Myllyojan koulun esimerkki kuitenkin osoittaa, miten viihtyisyyttä on voitu parantaa koululaisten toimesta myös ilman suuria kunnostustöitä. Vastausten perusteella kun lapset, nuoret ja vanhemmat voivat vaikuttaa ympäristön kehittämiseen, ympäristöä käytetään paljon ja tilasta tulee toimiva sekä aikuisille että lapsille. Kehittämiseen osallistamisella tavoitellaan myös ilkivallan vähentymistä ja yleistä hyvää ilmapiiriä. 35

36 Hailuodon peruskoulun piha-alueen suunnittelu Tausta ja tavoite Hailuotoon rakennetaan uusi koulu. Koulun rakentamisen yhteydessä koulun suunnittelutyöryhmässä todettiin, että jos pihasta halutaan tehdä oppilaille mieluinen, tulisi myös heiltä kysyä millaisia pihavälineitä he haluaisivat. Tarvikkeet Liikuntaleikkivälinekuvastoja Paperia ja kyniä Toteutus Oppilaat suunnittelivat luokittain liikuntaleikkivälinekuvastoja apuna käyttäen uuden koulun pihaa. Suunnittelu toteutettiin pienissä ryhmissä. Opettaja oli apuna pienimpien oppilaiden suunnittelutyössä kirjaamalla leikkivälineiden nimiä ylös. Oppilaiden toiveiden pohjalta kaksi koulun suunnittelutyöryhmän opettajajäsentä kokosi mallipihan, joka käytiin kunnanjohtajan kanssa läpi. Koulurakentaminen on vielä kesken, lopullinen piha nähdään syksyllä

37 Pihalle liikkumaan Tausta ja tavoite Muhoksen kunnassa oli tavoitteena saada lähiliikuntapaikat lapsia ja nuoria palveleviksi kokonaisuuksiksi, kun Kirkonkylän, Huovilan ja Hyrkin koulujen pihat suunniteltiin lähiliikuntapaikoiksi. Jotta tilat olisivat aktiivisessa käytössä, pidettiin itsestään selvänä sitä, että oppilaat osallistuvat yhteiseen suunnitteluun. Ajatuksena oli myös, että yhteinen suunnittelu vähentäisi tulevaisuudessa liikuntapaikkoihin kohdistuvaa ilkivaltaa. Tarvikkeet Oppilaille tieto mihin voivat vaikuttaa Aikaa suunnitella vastauksia Suunnittelijoilta aito halu ottaa huomioon oppilaiden mielipide Toteutus Kouluissa opettajat ohjeistavat oppilaita suunnittelutyöhön. Toiveita esitetään suunnittelijoille myös sähköpostitse. Lopputuloksena on hienot, toimivat ja paljon käytetyt, turvalliset lähiliikuntapaikat ja liikunnallisesti virikkeelliset koulun pihat. 37

38 Myllyojan koulualueen siisteys Tavoite ja tausta Myllyojan koulun oppilaskunnalla on joka vuosi oma teema, johon he vaikuttavat. Lukuvuodelle teemaksi valikoitui luokista kootuista ideoista koulun sisätilojen ja piha-alueen siistiminen. Tavoitteena on kouluviihtyvyyden ja osallisuuden lisääminen sekä koko oppilaskunnan eli kaikkien oppilaiden vastuuntunnon lisääminen. Lukuvuoden aikana tavoitellaan sitä, että oppilaat ja henkilökunta oppivat kiinnittämään huomiota viihtyisyyteen arjessa. Tarvikkeet Oppilaiden työpanos Materiaalit julisteisiin Vanhempaintoimikunnan tuki palkintoihin Koulun henkilökunnan tuki oppilaiden toimintaan. 38

39 Toteutus Oppilaskunnan hallituksen jäsenet kyselevät luokissa oppilaiden ehdotuksia siitä, mikä asia pitäisi koulussa laittaa kuntoon. Hallituksen jäsenet tuovat luokissa syntyneet ideat kokoukseensa, jossa lukuvuoden teema valitaan. Tämän jälkeen joka kuukaudelle valitaan vielä omat teemat, joihin keskitytään. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet suunnittelevat teeman toteuttamisen luokkien väliseksi kisaksi, jossa jokaisella kuukaudella on oma tehtävänsä. Oppilaat anovat vanhempaintoimikunnalta rahaa palkintoina olevien lautapelien hankkimiseksi. Eri oppilaat laativat aina kuukauden teemasta julisteen, esittelevät asian oppilaskunnalle sekä kertovat parhaiten onnistuneen luokan. 39

40 Kuovin askeleet Tausta ja tavoite Saloilan päiväkodissa oli aika toteuttaa pihauudistus. Päiväkodinjohtaja ja henkilöstö päättivät ottaa lapset mukaan pihan suunnitteluun. Aikuiset uskoivat, että lapsilla on hyviä ideoita, ovathan he pihan suurkäyttäjiä. Tavoitteena oli saada lasten toiveiden mukainen piha-alue. Tarvikkeet Kyniä ja paperia: lapsille piirtämistä ja aikuisille ideoiden kirjaamista varten 40

41 Toteutus Pihasuunnittelussa ovat mukana päiväkodin lapset ja aikuiset, sekä suunnittelijat ja se toteutetaan päiväkodissa. Lapsille kerrotaan mahdollisuudesta kertoa millaisen pihan he haluaisivat. Lapset kertovat piirustusten lisäksi suullisesti toiveistaan päiväkodin henkilökunnalle ja pihaideoista puhutaan myös kotona. Lapset ja aikuiset suunnittelevat tilaa yhdessä, koska pihalla myös toimitaan yhdessä. Suunnittelijat ja päiväkodin henkilökunta käsittelevät lasten ja myös henkilökunnan ideoita ja piirustuksia yhdessä. Arkkitehti ottaa toiveet huomioon ja lasten piirustukset mukaansa, jotta voi palata niihin. Saloilan päiväkodissa lapset piirsivät erilaisia telineitä pihalle ja toiveena oli myös, että pihalla on metsää. Piha valmistui kesän aikana päiväkodin ollessa kiinni, joten lapset eivät nähneet pihan rakentamista. Lopputulos oli hyvä ja lasten ideoita oli otettu huomioon. Pihalle tuli jalkapallokenttä, iso hiekkalaatikko ja ryömimistunneleita. Lähes jokaisen lapsen piirustuksessa oli toive hyvästä kiipeilytelineestä ja se myös saatiin. Lisäksi pihaan jäi lasten toivomaa metsää ja mukavia luontopaikkoja ja nurmikkoalueita. 41