Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista. Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista. Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista"

Transkriptio

1 Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista

2 Sisällysluettelo Johdanto 4 OSALLISUUS RAKENTEISSA 7 Oppilaskunnan hallituksen vaalit 8 Oppilaskunta opettajien kokouksessa 10 Lasten ja nuorten Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen 12 NERO-raha 16 Kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen 19 Nuoret kuntapalveluita arvioimassa 20 Erilaisia kyselyjä Hailuodon palvelujen kehittämiseksi 22 Sovittelijaoppilaan valinta 26 Alueelliset yhteistyöryhmät 28 Kasvatuskumppanuustyöryhmä 30 Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen malli 32 YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN 35 Hailuodon peruskoulun piha-alueen suunnittelu 36 Pihalle liikkumaan 37 Myllyojan koulualueen siisteys 38 Kuovin askeleet 40 Huiskeen nuorisotilan suunnittelu 42 Nuorisotilalle viihtyisyyttä 44 Ulosmarssi homekoulusta 46 Nuoret Kastellin monitoimitalon rakentamisprosessissa 48 2

3 OSALLISTUMINEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN 51 Koulun liikuntakerhotoiminnan järjestäminen pitkille välitunneille 52 Oppilaskunnan omat kerhot 54 Random-toimintapäivä 56 Anna mulle aikaa -päivän rastiseikkailu 58 Talent-kisa 60 Nenäpäivänä hyväntekeväisyyttä hyvällä maulla 62 OSALLISUUS OMAAN ELÄMÄÄN 65 Tupakka- ja päihdelabyrintti 66 Wiilis-messut 67 Toimeksi! - Nuorten yrittäjyyshanke 68 Osallisuus lastensuojelussa 70 Jepari-chat 72 Vanhempainilta tukemassa nuorten ja aikuisten välistä vuoropuhelua 74 Katseet tulevaisuuteen! Opas peruskoulun päättävälle Hailuotolaiselle nuorelle 78 Liitteet 80 Linkkejä 83 Kuvat: Siiri Hassi, paitsi kuvat sivuilla 13, 27, 31, 36, 37, 38, 40, 45 ja 46. Sivujen suunnittelu ja taitto: Soili Aalto-Hirvelä, Oulun Konttori, painatuskeskus 3

4 Johdanto Tämä reseptikirja on koottu Oulun seudun kuntien käyttämistä osallistavista menetelmistä. Reseptikirja on osa TUKEVA 3-hankkeessa toteutettua Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Oulun seudun rahoittamaa osallisuushanketta. Työ liittyy Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen ohjelman toteuttamiseen kunnissa. Seudullisessa ohjelmassa on nostettu yhdeksi kriittiseksi toimenpideohjelmaksi lasten, nuorten ja heidän vanhempien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heille tarkoitettujen tuen ja palveluiden kehittämiseen, tuottamiseen ja arviointiin. Pyysimme kuntia kuvaamaan seitsemältä eri toimialalta menetelmiä tai prosesseja, joissa lapset, nuoret tai heidän vanhemmat ovat voineet vaikuttaa palvelun tai toiminnan suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin. Menetelmiä pyydettiin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, nuorisotoimesta, yhdyskuntasuunnittelusta, lastensuojelusta, neuvolapalveluista ja oppilashuollosta. Reseptejä tuli esimerkiksi kouluista, joissa oppilaskunnat ovat toimineet aktiivisina koko koululle suunnatun ohjelman järjestäjinä. Muutamia reseptejä on myös siitä, miten lapset ja nuoret ovat saaneet vaikuttaa ympäristönsä rakentamiseen esimerkiksi pihasuunnitelmissa tai nuorisotilojen kehittämisessä. Vanhempien osallisuus ei menetelmäesimerkeissä juuri näy, mutta kunnista korostettiin, kuinka esimerkiksi neuvolapalveluissa ja lastensuojelussa vanhempia kuullaan palvelutilanteessa. 4

5 Reseptit osoittavat, kuinka lapset ja nuoret osallistuvat toimintaan omassa lähiympäristössään. Olemme kuvanneet resepteissä toiminnan taustan ja tavoitteen alkuperäisessä esimerkissä. Reseptejä saa vapaasti soveltaa eri tarkoituksiin. Olemme myös kuvanneet mitä tarvikkeita reseptin toteuttamiseen tarvitaan. Yleensä ensimmäisenä tarvitaan aikaa, rahallisia resursseja tarvitaan melko vähän. Lopuksi olemme esittäneet toiminnan toteutuksen sillä tarkkuudella, jolla kunnat ovat sen meille kertoneet. Reseptien käyttö vaatii soveltamista, voit jättää joitakin ainesosia pois tai lisätä tarkoituksenmukaiset mausteet. Kiitämme kaikkia reseptejä koonneita ja lähettäneitä kuntia! Joitakin reseptejä jätimme tietoisesti pois, sillä ne on jo kuvattu TU- KEVA 2 -hankkeessa laaditussa työkalupakissa. Jatkamme hanketta ja toivomme, että reseptikirja innostaa uusien reseptien kehittämiseen lapsi- ja nuorisopolitiikan toteuttamiseksi. Asta Kaarniemi osallisuusaktivaattori, Oulun seutu Leena Hassi projektipäällikkö, TUKEVA 3-hanke 5

6 6

7 OSALLISUUS RAKENTEISSA Osallisuus toteutuu kunnissa usein erilaisten vaikuttajaryhmien tai muiden rakenteellisten mahdollisuuksien kautta. Nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat ovat esimerkkejä vaikuttajaryhmistä, jollaisia löytyy lähes joka kunnasta. Pienten lasten osallisuus toteutuu yleensä lähiympäristössä päivittäisessä toiminnassa ja tiettyjen projektien ympärillä. Vanhemmille järjestöt ja erilaiset yhteistyöryhmät ovat yleisiä tapoja vaikuttaa kunnan palvelujen kehittämiseen. Tähän osioon on koottu kuvauksia osallisuudesta, joka toteutuu erilaisissa vaikuttaja- ja yhteistyöryhmissä. Liitimme tähän osioon myös kuntien esimerkit erilaisista kyselyistä, sillä usein kyselyn laatii ja toteuttaa jokin yhteistyöryhmä, joka myös käsittelee saadut vastaukset. 7

8 Oppilaskunnan hallituksen vaalit Tausta ja tavoite Kempeleen yhtenäiskoulun oppilaskunnan hallitus olisi kasvanut liian suureksi, jos jokaiselta luokalta olisi valittu oma edustaja kuten aikaisempina vuosina. Asiaan päätettiin vaikuttaa niin, että oppilaat äänestivät oman luokka-asteen ehdokkaista hallitukseen 2-3 oppilasta luokka-asteesta riippuen. Vaalit tekivät myös oppilaskuntatoimintaa tutuksi oppilaille ja kaikilla oli mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa äänestämällä. Tarvikkeet Diasarja oppilaskuntatoiminnasta Vaalimainokset sähköisenä ja paperilla Äänestyskopit, vaaliuurnat, kynät ja äänestyslipukkeet Aikaa opettajille ja oppilaille käsitellä asiaa ja osallistua äänestykseen 8

9 Toteutus Opettajat esittelevät oppilaskunnan hallituksen toimintaa ja tehtäviä diasarjan avulla omille luokilleen. Oppilaat keskustelevat muun muassa siitä, millainen on hyvä ehdokas. Ehdokkaat tekevät itsestään vaalimainoksen joko A4-paperille tai PowerPoint-dialle. Mainokset laitetaan pyörimään luokka-asteittain INFO-tv:hen sekä paperilla erilliselle vaalimainostaululle. Kunnalta lainataan oikeat äänestyskopit ja uurnat. Vaalit voidaan tarvittaessa toteuttaa kaksipäiväisinä. Päivien aikana oppilaat kävivät luokittain äänestämässä. Vaalivirkailijoina toimivat 9-luokkien edellisen vuoden hallituksen jäsenet. He antavat ohjeet äänestykseen ja leimaavat äänestysliput. Kempeleessä vaaleilla valittiin innostunut ja osaava sekä luottamuksensa ansainnut oppilaskunnan hallitus. Koko koulun oppilaat kävivät ennen vaaleja hyvää keskustelua vaalien merkityksestä, demokratiasta ja näiden käytänteistä. Oppilaat tuntevat nyt ainakin oman luokka-asteensa hallituksen jäsenet hyvin ja tietävät miten ja kenen kautta saavat omatkin ideansa eteenpäin. Tunne siitä, että minäkin voin saada ääneni kuuluviin, vahvistui. Seuraava oppilaskunnan hallitus aiotaan toteuttaa samalla tavalla. 9

10 Oppilaskunta opettajien kokouksessa Tausta ja tavoite Oulussa muutamissa yläkouluissa ja lukioissa oppilaskunta näkyy myös opettajien kokouksissa. Oppilaiden ääni tulee näin kuuluviin koulun yhteisissä asioissa ja opettajat ovat tietoisia oppilaskunnan toiminnasta. Tarvikkeet Kokouksen asialistaan aika oppilaskunnalle 10

11 Toteutus Opettajien kokouksen asialistassa on aina kohta Oppilaskunnan ajankohtaiset asiat. Oppilaskunta itse päättää onko heillä asioita, jotka opettajien kokouksessa pitäisi esittää. Jos esitettäviä asioita ei ole, oppilaskunnan ohjaava opettaja kertoo tämän kokouksessa. Jos taas asioita on, oppilaat tulevat esittämään ne itse kokoukseen. Oppilaskunnan asiat on hyvä olla asialistan alussa, jolloin oppilaat voivat poistua kokouksesta oman osuutensa jälkeen. Oppilaiden esityksen ei ole tarkoitus olla yksipuolinen esittely, vaan opettajat voivat kommentoida asioita tai esittää kysymyksiä myös muista aiheista. Oppilaat voivat vastata kysymyksiin heti tai kysymyksiä voidaan käsitellä seuraavassa oppilaskunnan kokouksessa. 11

12 Lasten ja nuorten Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen Tausta ja tavoite Kempeleessä on laadittu Hyvän kasvun strategia varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja koulujen toimintaa ohjaava asiakirja. Sen osallisuutta koskevassa osuudessa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen. Pikkuparlamentissa haasteena koettiin se, että eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla on erilaisia tarpeita ja tapoja keskustella. Tavoitteena on ollut löytää pikkuparlamentin ja koulujen oppilaskuntien toimintaan uusia toimintamuotoja ja sisältöjä yhteisillä kehittämispäivillä. Tarvikkeet Yhteinen aika lapsille, nuorille ja aikuisille Fläppejä ja tusseja 12

13 Toteutus Kun pikkuparlamentin kehittämistarve todettiin, kutsui pikkuparlamentin ohjausryhmä koolle lapset, nuoret sekä luottamushenkilöitä ja virkamiehiä kehittämispäivään. Kehittämispäivä toteutettiin kahtena eri päivänä. Ensimmäisenä päivänä Anu Gretschel oli kutsuttu ohjaamaan työskentelyä. Kehittämispäivä toteutettiin päiväaikaan, jolloin lapset ja nuoret tulivat kouluista pikkuparlamentin ohjaavien opettajien kanssa ja aikuiset työajallaan. 13

14 Ensimmäisenä päivänä osallistujat kirjasivat fläpeille asioita, jotka heidän mielestään mättää pikkuparlamentin toiminnassa. Näistä valittiin muutama aihe jatkokehittämiseen, mikä toteutettiin sovelletulla tulevaisuusverstas-menetelmällä. Osallistujat jaettiin työskentelyyn yhdeksään ryhmään, jossa jokaisessa oli sekä lapsia että aikuisia. Ryhmät etsivät vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Kaikkien lasten ja nuorten kuuntelu ja tiedon keruu? 2. Vastuuhenkilöiden ja virkamiesten nimeäminen PP:n toiminnan seuraamiseen ja arviointiin? 3. Miten leimaantuneet pääsee mukaan? 4. Koulujen välinen yhteistyö, kuinka sitä voi parantaa? 5. Kouluruoka, tupakointi ja turvallisuus? 6. Millaiset on hyvät kokoukset? 7. Oppilaskunnanhallitusten kehittäminen? 8. Ajan löytyminen koulutyöstä? 9. Miten saadaan lasten ja nuorten näkökulma yhteisiin asioihin? 14

15 Toinen päivä järjestettiin kolmituntisena ilman ulkopuolista ohjaajaa. Tällöin keskityttiin suunnittelemaan kehitysideoiden toteutusta. Aluksi lapsille ja nuorille esiteltiin kunnallista päätöksentekoa. Tämän jälkeen esiteltiin yhteenveto edelliseltä päivältä ja käytiin keskustelua miten meneillään olevasta kehittelytyöstä tiedotetaan lapsia ja nuoria sekä muita kuntalaisia. Vaihtoehtoina oli kunnan kotisivut, kuntatiedote, kouluissa tiedottaminen. Osallistujat jaettiin taas ryhmiin, jossa oli sekä aikuisia että lapsia. Lopulta kokouksissa päätettiin käytännön toimenpiteistä pikkuparlamentin toiminnan kehittämiseksi ja laadittiin esimerkiksi valtuustoaloitteita. Päätettiin, että pikkuparlamentin lisäksi käynnistetään lasten ja nuorten foorumit, joissa lapset ja nuoret saavat omissa ryhmissään käsitellä heitä kiinnostavia asioita. Pikkuparlamentin aseman vahvistamiseksi sen toiminta kytkettiin kunnan talousarvion ja toimintasuunnitelman prosessiin, mikä tarkoittaa sitä, että pikkuparlamentin esille tuomat epäkohdat tuodaan esille valtuuston laatimissa talousarvioehdotelmissa. Pikkuparlamentilla on ollut jaettavissa rahasumma, joka aiemmin käytettiin kalustehankintoihin. Kehittämispäivillä päätettiin käyttää pikkuparlamentin kautta ohjautuvat varat osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa lasten ja nuorten omat toimintapäivät kouluilla. 15

16 NERO-raha Tausta ja tavoite Oulussa nuoria kannustetaan omaehtoiseen toimintaan Nuorten NERO toimintarahalla. NERO:n tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuuksia toteuttaa toimintaa, jota muuten ei olisi mahdollista toteuttaa. Toimintarahaa voivat hakea nuorten ryhmät, joiden jäsenistä vähintään 2/3 on alle 25-vuotiaita. NE- ROn suuruus on enimmillään 1500 euroa. Toiminnan tulee olla päihteetöntä, nuorille suunnattua ja nuorten toteuttamaa. Rahaa hakevalla ryhmällä tulee olla täysi-ikäinen yhteyshenkilö. Millainen projekti voi saada NERO- toimintarahaa? Rahaa myönnetään projektille, jossa nuoret ovat aktiivisia eli ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat toimintansa itse. Nuoret itse arvioivat toteutuneen toimintansa ja raportoivat siitä. Toimintarahan myöntäminen edellyttää raportointia projektista. Projekti kohdentuu ydinryhmän lisäksi myös muihin nuoriin Projektin teema on vapaa Projektin tulee olla konkreettinen ja toteutettavissa Rahan käyttö tulee aina selvittää projektin päätyttyä. NERO-rahaa ei myönnetä pääsääntöisesti hallintokuluihin tai irtaimen hankintaan. Rahaa voi käyttää esimerkiksi palveluiden ostoon, tavarahankintaan, matkakuluihin, markkinointiin yms. Rahoitusta voidaan myöntää vain kerran samaan käyttötarkoitukseen kalenterivuoden aikana. 16

17 Mihin NEROa ei myönnetä? Toimintaan, joka on hyvien tapojen vastaista ja loukkaavaa Koulun, oppilaitoksen, nuorisotalon tai laitoksen toimintaan Yliopiston ja muiden oppilaitosten aineyhdistyksien omaan toimintaan Myönnettyä NEROa ei saa käyttää muuhun kuin haettuun ja myönnettyyn tarkoitukseen. Raha voidaan periä takaisin, mikäli yleiset ehdot eivät täyty. Hakuprosessi Sekä hakemukseen että raportointiin on olemassa omat kaavakkeensa, jotka nuoret voivat tulostaa Oulun kaupungin nettisivuilta 1. Hakulomake saapuu nuorisotoimeen 2. Osallisuusvalmentaja valmistelee hakemuksen, pyytää tarvittaessa lisäselvitykset ja esittelee hakemuksen Oulun Nuorten Edustajistolle (ONElle) 3. Hakemukset käsitellään joka kuukausi ONE:n kokouksissa (kesä- ja heinäkuussa ei kokouksia) 4. ONE antaa jokaisesta hakemuksesta lausunnon (puoltava, hylätty tai vaatii lisäselvitystä) 5. Nuorisotoimen viranhaltija tekee hakemuksesta päätöksen 6. Päätös lähetetään hakijalle 7. Kolme viikkoa päätöksen jälkeen, valitusajan umpeuduttua, raha on käytettävissä 17

18 Raportointi Hyväksytyiltä projekteilta edellytetään kirjallista raportointia, jonka lisäksi voi olla valokuvia, blogi tai esittelyvideo. Raportointi toimitetaan osallisuusvalmentajalle viimeistään kolme kuukautta projektin toteutumisesta. Jos raporttia ei toimiteta, peritään myönnetty raha kokonaisuudessaan takaisin. Rahan käyttö tulee aina selvittää projektin päätyttyä kuittikopioineen. Kehittämisen kohteita NERO-raha toivotaan vakinaistettavan. Uudistuksella raha saataisiin tehokkaammin käyttöön ympäri vuoden eikä sitä tarvitsisi joka vuosi hyväksyttää erikseen kaupungin valtuustossa. 18

19 Kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen Tausta ja tavoite Erilaisilla kyselyillä saadaan lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteet kuuluviin. Kouluterveyskysely toteutetaan valtakunnallisesti, mutta jokainen kunta voi saada tulokset käyttöönsä. Kiimingissä haluttiin selkeyttää kouluterveyskyselyiden käsittelyprosessia. Tavoitteena oli kehittää tulosten analysointia ja tulkintaa, sekä tulosten perusteella valittujen toimenpiteiden etenemistä organisaatiossa kaikilla tasoilla. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet monialainen kouluterveystyöryhmä, johon kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoita, koulujen rehtorit, oppilashuollon ja opetushenkilöstö. Tavoitteena on ollut parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia kouluterveyskyselyjen tehokkaalla hyödyntämisellä. Toteutus Kouluterveystyöryhmä toimi aktiivisesti ja hallinnon eri alojen välillä oli tiivistä ja joustavaa yhteistyötä. Työryhmä kehitti rakenteita ja prosesseja niin, että tavoite lasten ja nuorten hyvinvoinnista paranisi. Työryhmä esimerkiksi määritteli psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren hoitopolun. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään nykyään laajamittaisesti ja vaikuttavasti kunnan eri sektoreilla, joita asia koskee. 19

20 Nuoret kuntapalveluita arvioimassa Tausta ja tavoite Suomessa on kehitetty menetelmä, jolla nuoret voivat arvioida kunnan palveluita. Vuonna 2012 Limingassa arvioitiin Nuorisolain 8 toteutumista eli nuorten kuulemista sekä mahdollisuutta osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä- ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Keskustelutilaisuus on järjestetty useassa Oulun seudun kunnassa. Menetelmä on valtakunnallinen, se on laadittu Allianssin koordinoimassa peruspalveluiden arvioinnin kehittämishankkeessa. Sen toteutukseen ja raportointiin on olemassa tarkat ohjeistukset. Tavoitteena on, että nuoret keskustelevat ajankohtaisista asioista kunnan aikuisten, virkamiesten ja valtuutettujen, kanssa tasavertaisesti. Tarvikkeet Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta materiaalit/ menetelmaopas/ 2-menetelmaopas.pdf 20

21 Toteutus Päivän kulku on lyhyesti seuraavanlainen. Nuoret kokoontuvat aamulla käsittelemään arvioitavia teemoja ja tekemään niistä kommentteja ja kysymyksiä aikuisille. Aikuiset tulevat paikalle hieman myöhemmin, mutta myös heille on oma alustustilaisuus, jossa menetelmä ja arvioitavat teemat tulevat heille tutuksi. Iltapäivällä nuoret ja aikuiset keskustelevat teemoista yhdessä ja aikuiset vastaavat nuorten kysymyksiin. Keskustelussa esiin tulevat kehittämiskohteet viedään oikeasti eteenpäin, tilaisuudessa päätetään vastuista asian eteenpäin viemiseksi. Tilaisuus on tarkoitettu järjestettäväksi vuosittain. Edellisen tilaisuuden aloitteisiin palataan aina seuraavassa tilaisuudessa, jolloin katsotaan, mitä aloitteille on tapahtunut. 21

22 Erilaisia kyselyjä Hailuodon palvelujen kehittämiseksi Seuraavassa on kuvattu miten Hailuodossa on hyödynnetty erilaisten palveluiden kehittämisessä. Kuntalaisten mielipiteitä lapsiperheille suunnatuista palveluista Tausta ja tavoite Hailuodon kunnassa toteutettiin lapsiperheille kysely heille suunnattujen palvelujen riittävyydestä sekä toiveista ja tarpeista. Kysely toteutettiin osana kunnan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmatyötä kuntatyöryhmän aloitteesta. Jokaisessa Oulun seudun kunnassa on ollut koottuna monialainen kuntatyöryhmä, joka vastaa kuntakohtaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisesta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntalaisten mielipiteitä lapsiperheille suunnatuista palveluista. Hailuodossa vastauksista nousi asioita, joita voidaan huomioida kunnan hyvinvointikertomuksessa, johon lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmakin liitetään. Kyselyistä saatiin paljon tietoa Hailuodossa asuvien perheiden toiveista koskien palveluiden kehittämistä. 22

23 Tarvikkeet Kyselylomake Kyselystä tiedottaminen Aikaa vastata kyselyyn Kuntatyöryhmälle aikaa koota ja analysoida vastaukset Tiedottaminen kyselyn tuloksista kuntalaisille Toteutus Kyselylomake jaetaan päiväkodeissa vanhemmille, jotka täyttävät lomakkeen kotona ja palauttavat sen sitten takaisin päiväkotiin, josta lomakkeet välitetään kuntatyöryhmälle. Peruskoulussa toteutetaan sama kysely. Oppilaat vievät vanhemmille kyselylomakkeen kotiin ja palauttavat sen kouluun. Oppilaita kuullaan koulussa, kun alakoulun opettaja haastattelee oppilaita luokittain ja kirjaa oppilaiden kertomat plussat ja miinukset kunnasta ylös. Yläkoulun oppilaat vastaavat kyselyyn itsenäisesti. Kuntatyöryhmä käsittelee vastaukset ja kooste vastauksista julkaistaan kunnan verkkosivuilla. 23

24 Toiveruokapäivä Hailuodon koulussa kuultiin oppilaita ruokalistan muuttamisessa. Oppilailta kysyttiin heidän toiveruokia ja he saivat äänestää lempiruokiaan. Vastausten perusteella järjestettiin toiveruokapäivä. 24

25 KiVa-päivän toiminta KiVa-päivän suunnittelussa haluttiin kuulla myös oppilaiden toiveet, joten oppilaat saivat äänestää mieleistä toimintaa. Äänestyksen jälkeen KiVa-päivän sisältö koostui peleistä ja elokuvan katsomisesta. KiVa-koulu toiminnasta löytyy lisää tietoa osoitteesta Kerho-kyselyt koteihin Hailuodossa kysyttiin koulujen kerhotoimintaan sisältöjä oppilailta ja heidän vanhemmiltaan. Kysely jaettiin koteihin, joissa vanhemmat ja lapset saivat yhdessä täyttää vastaukset. Kyselyjen perusteella saatiin järjestettyä mieluisia kerhoja koululle. 25

26 Sovittelijaoppilaan valinta Tausta ja tavoite Laanilan koulussa tavoitteena oli valita sovittelija oppilas, jonka valintaan koko koulu osallistuu. Idea lähti Martti Ahtisaari instituutin organisoimasta Sovinnon kyyhky -palkinnosta. Sovinnon kyyhky palkinto jaetaan sovittelukouluiksi ilmoittautuneiden lukioiden ja peruskoulujen sovittelijaoppilaille. Sovittelijaoppilaan valintaprosessissa koko koululle saatiin lisää tietoa sovittelusta. Tarvikkeet Tietopaketti sovittelijaoppilaan kriteereistä ja sovittelutoiminnasta Aikaa keskusteluun luokissa Ohjeistus luokan ehdokkaan valintaan 26

27 Toteutus Oppilaskunnan hallitukselle esitellään sovittelutoimintaa. Luokissa keskustellaan sovittelijaoppilaan kriteereistä, minkä jälkeen jokaisen luokan oppilaat valitsevat luokaltaan ehdokkaan sovittelijaoppilaaksi. Luokkien ehdotuksista opettajat valitsevat koko koulun sovittelijaoppilaan. Laanilan koulu ilmoittautui yhdeksi sovittelijakouluksi ja näin koulun sovittelijaoppilaalle saatiin Sovinnon kyyhky -kiertopalkinto. Lisätietoa Ahtisaari-päivänä jaettavasta Sovinnon kyyhky -palkinnosta löytyy osoitteesta 27

28 Alueelliset yhteistyöryhmät Tausta ja tavoite Oulussa kuntalaisten osallisuus toteutetaan yhteistyöryhmien kautta. Oikeus vaikuttaa itseään koskevaan kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollistuu näiden yhteistyöryhmien kautta. Oulun kaupunki jaetaan kuntaliitoksen myötä 22 suuralueeseen. Näillä alueilla toimivat suuraluekohtaiset yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmässä on mukana asukkaita, yhdistyksiä, luottamushenkilöitä, sekä julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia. Lasten, nuorten ja vanhempien näkökulmasta keskeisiä julkisen palvelun edustajia voivat olla muun muassa koulu, päiväkodit, nuorisotoimi, poliisi sekä ympäristö ja yhteiskuntapalvelut. Myös vanhempainyhdistyksillä voi olla omat edustajansa yhteistyöryhmissä. 28

29 Toteutus Yhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kehittämään suuralueensa palveluita ja muita ajankohtaisia asioita. Oulun kaupungin eri prosessit tuovat yhteistyöryhmiin suunnitteluasteella olevia asioita käsiteltäväksi. Asiat voivat liittyä alueen tai koko kaupungin tasolla esimerkiksi asuinalueen kaavoitukseen, palveluihin ja turvallisuuteen. Yhteistyöryhmät vaikuttavat antamalla lausuntoja sekä tekemällä kannanottoja ja aloitteita. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii yleensä alueen asukas, sihteerinä ja esittelijänä on kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori. Lisätietoa löydät osoitteesta: 29

30 Kasvatuskumppanuustyöryhmä Tausta ja tavoite Tavoitteena on uudistaa Hailuodon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa ja saada vanhemmat mukaan kasvatuksen yhteistoimintaan. Hailuodon kunnassa aloittaa uusi kasvatuskumppanuus työryhmä. Idea työryhmästä syntyi, kun keskusteltiin varhaiskasvatussuunnitelman uudistamisesta. Toteutus Työryhmässä on mukana sekä lasten vanhempia että päivähoidon henkilökuntaa, jotka yhteistyössä laativat kuntaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman. Samalla nostetaan esiin paikkakunnan erityispiirteitä ja toiveita suhteessa kasvatukseen. Asia on Hailuodossa uusi ja sitä on alustettu varhaiskasvatuksen vanhempainilloissa. Työskentelytavat tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä. 30

31 31

32 Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen malli Tausta Tavoitteena on saada lapsi aktiiviseksi osallistujaksi ja toimijaksi. Toimintamallin avulla tuetaan lasta, joka tarvitsee tukea osallistumisessa lapsiryhmän toimintaan ja vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa. Aikuisten tasolla menetelmä vahvistaa tiimin aikuisten yhteistyötä ja suunnittelua yhteisten havaintojen ja tavoitteiden kautta. Malli perustuu Kristine Fromin väitöskirjatutkimukseen. Mallia on kokeiltu ja kehitetty edelleen varhaiskasvatuksen kentällä. Kiimingissä kahdessa varhaiskasvatuksen yksikön pienryhmissä osallistuttiin mallin pilotointiin. Toteutus Tiimin työntekijät kirjaavat arjen tilanteissa tekemänsä havainnot lapsesta. Havainnoinnin kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminta ja osallistuminen ympäristössä. Kirjatut havainnot auttavat työntekijöitä ja vanhempia muodostamaan yhteisen näkemyksen tuen tarpeesta. Havainnot toimivat työkaluna myös esimerkiksi päiväkodin ja koulun nivelvaiheessa. Havaintojen tekemiseen löytyy tarkemmat ohjeet alla mainitusta kirjasta. Työntekijät osallistuivat pilotin vetäjän Kristine Fromin koulutuksiin. Hän myös teki konsultaatiokäyntejä ryhmissä. 32

33 Kiertävät erityislastentarhaopettajat toimivat koordinaattoreina, joilla oli myös yhteisiä tapaamisia. Työntekijät koulutettiin toiminnallisen osallistumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin niin, että he voivat käyttää menetelmää työskennelleessään erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Keskeistä mallin toteutuksessa onkin vanhempien ja työntekijöiden yhteistyö. Toiminnallisen osallistumisen mallin toteutuessa lapsen osallistumisen esteet muuttuvat mahdollisuuksiksi. Menetelmällä mahdollistetaan inklusiivisen kasvuympäristön toteutuminen, kun kaikki lapset voivat toimia samassa päiväkotiryhmässä. Kiimingissä koettiin, että seutukunnallinen yhteistyö tiivistyi pilotoinnin myötä. Toiminnan tuloksena toimintaa ryhmässä kehitettiin lapsilähtöisemmäksi, mikä tarkoitti esimerkiksi tukea tarvitsevien lasten tekemien aloitteiden huomioimista. Lasten välinen vuorovaikutus lisääntyi ryhmässä. Toimintamalli jäi arkeen suunnittelun pohjaksi. Pilottiyksiköissä ja kiertävillä erityislastentarhaopettajilla prosessi jatkuu edelleen ja menetelmää laajennetaan myös muihin yksiköihin. 33

34 34

35 YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN Ympäristön kehittämisessä lapsia ja nuoria kuullaan Oulun seudun kunnissa melko paljon. Tähän olemme koonneet ideoita siitä, miten koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen pihojen ja sisätilojen kehittämisessä lapsia ja nuoria on kuultu. Mielipiteitä, toiveita ja ideoita on kerätty kunnissa eri tavoin riippuen lasten ja nuorten iästä. Päiväkodeissa lapset ovat piirtäneet ja kertoneet aikuisille toivomuksiaan. Isoimmat nuoret taas ovat kirjanneet omia ajatuksiaan tai osallistuneet aikuisten työryhmien kokouksiin ja jopa järjestäneet ulosmarssin koulusta. Yleensä tällaisiin asioihin pääsee vaikuttamaan vain silloin, kun suuri piharemontti tai vastaava on muutenkin toteutumassa. Myllyojan koulun esimerkki kuitenkin osoittaa, miten viihtyisyyttä on voitu parantaa koululaisten toimesta myös ilman suuria kunnostustöitä. Vastausten perusteella kun lapset, nuoret ja vanhemmat voivat vaikuttaa ympäristön kehittämiseen, ympäristöä käytetään paljon ja tilasta tulee toimiva sekä aikuisille että lapsille. Kehittämiseen osallistamisella tavoitellaan myös ilkivallan vähentymistä ja yleistä hyvää ilmapiiriä. 35

36 Hailuodon peruskoulun piha-alueen suunnittelu Tausta ja tavoite Hailuotoon rakennetaan uusi koulu. Koulun rakentamisen yhteydessä koulun suunnittelutyöryhmässä todettiin, että jos pihasta halutaan tehdä oppilaille mieluinen, tulisi myös heiltä kysyä millaisia pihavälineitä he haluaisivat. Tarvikkeet Liikuntaleikkivälinekuvastoja Paperia ja kyniä Toteutus Oppilaat suunnittelivat luokittain liikuntaleikkivälinekuvastoja apuna käyttäen uuden koulun pihaa. Suunnittelu toteutettiin pienissä ryhmissä. Opettaja oli apuna pienimpien oppilaiden suunnittelutyössä kirjaamalla leikkivälineiden nimiä ylös. Oppilaiden toiveiden pohjalta kaksi koulun suunnittelutyöryhmän opettajajäsentä kokosi mallipihan, joka käytiin kunnanjohtajan kanssa läpi. Koulurakentaminen on vielä kesken, lopullinen piha nähdään syksyllä

37 Pihalle liikkumaan Tausta ja tavoite Muhoksen kunnassa oli tavoitteena saada lähiliikuntapaikat lapsia ja nuoria palveleviksi kokonaisuuksiksi, kun Kirkonkylän, Huovilan ja Hyrkin koulujen pihat suunniteltiin lähiliikuntapaikoiksi. Jotta tilat olisivat aktiivisessa käytössä, pidettiin itsestään selvänä sitä, että oppilaat osallistuvat yhteiseen suunnitteluun. Ajatuksena oli myös, että yhteinen suunnittelu vähentäisi tulevaisuudessa liikuntapaikkoihin kohdistuvaa ilkivaltaa. Tarvikkeet Oppilaille tieto mihin voivat vaikuttaa Aikaa suunnitella vastauksia Suunnittelijoilta aito halu ottaa huomioon oppilaiden mielipide Toteutus Kouluissa opettajat ohjeistavat oppilaita suunnittelutyöhön. Toiveita esitetään suunnittelijoille myös sähköpostitse. Lopputuloksena on hienot, toimivat ja paljon käytetyt, turvalliset lähiliikuntapaikat ja liikunnallisesti virikkeelliset koulun pihat. 37

38 Myllyojan koulualueen siisteys Tavoite ja tausta Myllyojan koulun oppilaskunnalla on joka vuosi oma teema, johon he vaikuttavat. Lukuvuodelle teemaksi valikoitui luokista kootuista ideoista koulun sisätilojen ja piha-alueen siistiminen. Tavoitteena on kouluviihtyvyyden ja osallisuuden lisääminen sekä koko oppilaskunnan eli kaikkien oppilaiden vastuuntunnon lisääminen. Lukuvuoden aikana tavoitellaan sitä, että oppilaat ja henkilökunta oppivat kiinnittämään huomiota viihtyisyyteen arjessa. Tarvikkeet Oppilaiden työpanos Materiaalit julisteisiin Vanhempaintoimikunnan tuki palkintoihin Koulun henkilökunnan tuki oppilaiden toimintaan. 38

39 Toteutus Oppilaskunnan hallituksen jäsenet kyselevät luokissa oppilaiden ehdotuksia siitä, mikä asia pitäisi koulussa laittaa kuntoon. Hallituksen jäsenet tuovat luokissa syntyneet ideat kokoukseensa, jossa lukuvuoden teema valitaan. Tämän jälkeen joka kuukaudelle valitaan vielä omat teemat, joihin keskitytään. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet suunnittelevat teeman toteuttamisen luokkien väliseksi kisaksi, jossa jokaisella kuukaudella on oma tehtävänsä. Oppilaat anovat vanhempaintoimikunnalta rahaa palkintoina olevien lautapelien hankkimiseksi. Eri oppilaat laativat aina kuukauden teemasta julisteen, esittelevät asian oppilaskunnalle sekä kertovat parhaiten onnistuneen luokan. 39

40 Kuovin askeleet Tausta ja tavoite Saloilan päiväkodissa oli aika toteuttaa pihauudistus. Päiväkodinjohtaja ja henkilöstö päättivät ottaa lapset mukaan pihan suunnitteluun. Aikuiset uskoivat, että lapsilla on hyviä ideoita, ovathan he pihan suurkäyttäjiä. Tavoitteena oli saada lasten toiveiden mukainen piha-alue. Tarvikkeet Kyniä ja paperia: lapsille piirtämistä ja aikuisille ideoiden kirjaamista varten 40

41 Toteutus Pihasuunnittelussa ovat mukana päiväkodin lapset ja aikuiset, sekä suunnittelijat ja se toteutetaan päiväkodissa. Lapsille kerrotaan mahdollisuudesta kertoa millaisen pihan he haluaisivat. Lapset kertovat piirustusten lisäksi suullisesti toiveistaan päiväkodin henkilökunnalle ja pihaideoista puhutaan myös kotona. Lapset ja aikuiset suunnittelevat tilaa yhdessä, koska pihalla myös toimitaan yhdessä. Suunnittelijat ja päiväkodin henkilökunta käsittelevät lasten ja myös henkilökunnan ideoita ja piirustuksia yhdessä. Arkkitehti ottaa toiveet huomioon ja lasten piirustukset mukaansa, jotta voi palata niihin. Saloilan päiväkodissa lapset piirsivät erilaisia telineitä pihalle ja toiveena oli myös, että pihalla on metsää. Piha valmistui kesän aikana päiväkodin ollessa kiinni, joten lapset eivät nähneet pihan rakentamista. Lopputulos oli hyvä ja lasten ideoita oli otettu huomioon. Pihalle tuli jalkapallokenttä, iso hiekkalaatikko ja ryömimistunneleita. Lähes jokaisen lapsen piirustuksessa oli toive hyvästä kiipeilytelineestä ja se myös saatiin. Lisäksi pihaan jäi lasten toivomaa metsää ja mukavia luontopaikkoja ja nurmikkoalueita. 41

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisovaltuustovaalit 2012

Nuorisovaltuustovaalit 2012 Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja 17.8. kello 18.00 Haukiputaan koululla 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Kokous avattiin kello 18.02 ja paikalla olivat Suvi Siltala

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE - kolme esimerkkiä asukkaiden osallistamisesta Tesoman palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kehitetään osana poikkihallinnollista

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Osallisuus yhdessä vaikuttamista. Tervetuloa mukaan Pedagogiseen kahvilaan

Osallisuus yhdessä vaikuttamista. Tervetuloa mukaan Pedagogiseen kahvilaan Osallisuus yhdessä vaikuttamista Tervetuloa mukaan Pedagogiseen kahvilaan Toimintakulttuurin kehittämistä OPS2014 / 4.2 ohjaavat periaatteet Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Nuorten Akatemian ja Liikenneturvan yhteistyöhanke 2016

Nuorten Akatemian ja Liikenneturvan yhteistyöhanke 2016 Nuorten Akatemian ja Liikenneturvan yhteistyöhanke 2016 - Yhteistyötä vuodesta 2012 - Tuetaan 13-24 vuotiaiden nuorien omia liikenneturvallisuusprojekteja rahallisesti - Vuonna 2016 haetaan etenkin videoprojekteja

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 /

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA 19.1.2017 klo 18:00 - PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2 2 Pöytäkirjan

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Sinä teet suojatien kampanja

Sinä teet suojatien kampanja Sinä teet suojatien kampanja Kouluissa, päiväkodeissa, työyksiköissä ja järjestöissä toteutettava kampanja, jonka tarkoituksena on nostaa esiin laajasti suojatiehen ja tien ylittämiseen liittyviä keskeisiä

Lisätiedot