Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista. Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista. Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista"

Transkriptio

1 Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista

2 Sisällysluettelo Johdanto 4 OSALLISUUS RAKENTEISSA 7 Oppilaskunnan hallituksen vaalit 8 Oppilaskunta opettajien kokouksessa 10 Lasten ja nuorten Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen 12 NERO-raha 16 Kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen 19 Nuoret kuntapalveluita arvioimassa 20 Erilaisia kyselyjä Hailuodon palvelujen kehittämiseksi 22 Sovittelijaoppilaan valinta 26 Alueelliset yhteistyöryhmät 28 Kasvatuskumppanuustyöryhmä 30 Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen malli 32 YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN 35 Hailuodon peruskoulun piha-alueen suunnittelu 36 Pihalle liikkumaan 37 Myllyojan koulualueen siisteys 38 Kuovin askeleet 40 Huiskeen nuorisotilan suunnittelu 42 Nuorisotilalle viihtyisyyttä 44 Ulosmarssi homekoulusta 46 Nuoret Kastellin monitoimitalon rakentamisprosessissa 48 2

3 OSALLISTUMINEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN 51 Koulun liikuntakerhotoiminnan järjestäminen pitkille välitunneille 52 Oppilaskunnan omat kerhot 54 Random-toimintapäivä 56 Anna mulle aikaa -päivän rastiseikkailu 58 Talent-kisa 60 Nenäpäivänä hyväntekeväisyyttä hyvällä maulla 62 OSALLISUUS OMAAN ELÄMÄÄN 65 Tupakka- ja päihdelabyrintti 66 Wiilis-messut 67 Toimeksi! - Nuorten yrittäjyyshanke 68 Osallisuus lastensuojelussa 70 Jepari-chat 72 Vanhempainilta tukemassa nuorten ja aikuisten välistä vuoropuhelua 74 Katseet tulevaisuuteen! Opas peruskoulun päättävälle Hailuotolaiselle nuorelle 78 Liitteet 80 Linkkejä 83 Kuvat: Siiri Hassi, paitsi kuvat sivuilla 13, 27, 31, 36, 37, 38, 40, 45 ja 46. Sivujen suunnittelu ja taitto: Soili Aalto-Hirvelä, Oulun Konttori, painatuskeskus 3

4 Johdanto Tämä reseptikirja on koottu Oulun seudun kuntien käyttämistä osallistavista menetelmistä. Reseptikirja on osa TUKEVA 3-hankkeessa toteutettua Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Oulun seudun rahoittamaa osallisuushanketta. Työ liittyy Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen ohjelman toteuttamiseen kunnissa. Seudullisessa ohjelmassa on nostettu yhdeksi kriittiseksi toimenpideohjelmaksi lasten, nuorten ja heidän vanhempien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heille tarkoitettujen tuen ja palveluiden kehittämiseen, tuottamiseen ja arviointiin. Pyysimme kuntia kuvaamaan seitsemältä eri toimialalta menetelmiä tai prosesseja, joissa lapset, nuoret tai heidän vanhemmat ovat voineet vaikuttaa palvelun tai toiminnan suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin. Menetelmiä pyydettiin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, nuorisotoimesta, yhdyskuntasuunnittelusta, lastensuojelusta, neuvolapalveluista ja oppilashuollosta. Reseptejä tuli esimerkiksi kouluista, joissa oppilaskunnat ovat toimineet aktiivisina koko koululle suunnatun ohjelman järjestäjinä. Muutamia reseptejä on myös siitä, miten lapset ja nuoret ovat saaneet vaikuttaa ympäristönsä rakentamiseen esimerkiksi pihasuunnitelmissa tai nuorisotilojen kehittämisessä. Vanhempien osallisuus ei menetelmäesimerkeissä juuri näy, mutta kunnista korostettiin, kuinka esimerkiksi neuvolapalveluissa ja lastensuojelussa vanhempia kuullaan palvelutilanteessa. 4

5 Reseptit osoittavat, kuinka lapset ja nuoret osallistuvat toimintaan omassa lähiympäristössään. Olemme kuvanneet resepteissä toiminnan taustan ja tavoitteen alkuperäisessä esimerkissä. Reseptejä saa vapaasti soveltaa eri tarkoituksiin. Olemme myös kuvanneet mitä tarvikkeita reseptin toteuttamiseen tarvitaan. Yleensä ensimmäisenä tarvitaan aikaa, rahallisia resursseja tarvitaan melko vähän. Lopuksi olemme esittäneet toiminnan toteutuksen sillä tarkkuudella, jolla kunnat ovat sen meille kertoneet. Reseptien käyttö vaatii soveltamista, voit jättää joitakin ainesosia pois tai lisätä tarkoituksenmukaiset mausteet. Kiitämme kaikkia reseptejä koonneita ja lähettäneitä kuntia! Joitakin reseptejä jätimme tietoisesti pois, sillä ne on jo kuvattu TU- KEVA 2 -hankkeessa laaditussa työkalupakissa. Jatkamme hanketta ja toivomme, että reseptikirja innostaa uusien reseptien kehittämiseen lapsi- ja nuorisopolitiikan toteuttamiseksi. Asta Kaarniemi osallisuusaktivaattori, Oulun seutu Leena Hassi projektipäällikkö, TUKEVA 3-hanke 5

6 6

7 OSALLISUUS RAKENTEISSA Osallisuus toteutuu kunnissa usein erilaisten vaikuttajaryhmien tai muiden rakenteellisten mahdollisuuksien kautta. Nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat ovat esimerkkejä vaikuttajaryhmistä, jollaisia löytyy lähes joka kunnasta. Pienten lasten osallisuus toteutuu yleensä lähiympäristössä päivittäisessä toiminnassa ja tiettyjen projektien ympärillä. Vanhemmille järjestöt ja erilaiset yhteistyöryhmät ovat yleisiä tapoja vaikuttaa kunnan palvelujen kehittämiseen. Tähän osioon on koottu kuvauksia osallisuudesta, joka toteutuu erilaisissa vaikuttaja- ja yhteistyöryhmissä. Liitimme tähän osioon myös kuntien esimerkit erilaisista kyselyistä, sillä usein kyselyn laatii ja toteuttaa jokin yhteistyöryhmä, joka myös käsittelee saadut vastaukset. 7

8 Oppilaskunnan hallituksen vaalit Tausta ja tavoite Kempeleen yhtenäiskoulun oppilaskunnan hallitus olisi kasvanut liian suureksi, jos jokaiselta luokalta olisi valittu oma edustaja kuten aikaisempina vuosina. Asiaan päätettiin vaikuttaa niin, että oppilaat äänestivät oman luokka-asteen ehdokkaista hallitukseen 2-3 oppilasta luokka-asteesta riippuen. Vaalit tekivät myös oppilaskuntatoimintaa tutuksi oppilaille ja kaikilla oli mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa äänestämällä. Tarvikkeet Diasarja oppilaskuntatoiminnasta Vaalimainokset sähköisenä ja paperilla Äänestyskopit, vaaliuurnat, kynät ja äänestyslipukkeet Aikaa opettajille ja oppilaille käsitellä asiaa ja osallistua äänestykseen 8

9 Toteutus Opettajat esittelevät oppilaskunnan hallituksen toimintaa ja tehtäviä diasarjan avulla omille luokilleen. Oppilaat keskustelevat muun muassa siitä, millainen on hyvä ehdokas. Ehdokkaat tekevät itsestään vaalimainoksen joko A4-paperille tai PowerPoint-dialle. Mainokset laitetaan pyörimään luokka-asteittain INFO-tv:hen sekä paperilla erilliselle vaalimainostaululle. Kunnalta lainataan oikeat äänestyskopit ja uurnat. Vaalit voidaan tarvittaessa toteuttaa kaksipäiväisinä. Päivien aikana oppilaat kävivät luokittain äänestämässä. Vaalivirkailijoina toimivat 9-luokkien edellisen vuoden hallituksen jäsenet. He antavat ohjeet äänestykseen ja leimaavat äänestysliput. Kempeleessä vaaleilla valittiin innostunut ja osaava sekä luottamuksensa ansainnut oppilaskunnan hallitus. Koko koulun oppilaat kävivät ennen vaaleja hyvää keskustelua vaalien merkityksestä, demokratiasta ja näiden käytänteistä. Oppilaat tuntevat nyt ainakin oman luokka-asteensa hallituksen jäsenet hyvin ja tietävät miten ja kenen kautta saavat omatkin ideansa eteenpäin. Tunne siitä, että minäkin voin saada ääneni kuuluviin, vahvistui. Seuraava oppilaskunnan hallitus aiotaan toteuttaa samalla tavalla. 9

10 Oppilaskunta opettajien kokouksessa Tausta ja tavoite Oulussa muutamissa yläkouluissa ja lukioissa oppilaskunta näkyy myös opettajien kokouksissa. Oppilaiden ääni tulee näin kuuluviin koulun yhteisissä asioissa ja opettajat ovat tietoisia oppilaskunnan toiminnasta. Tarvikkeet Kokouksen asialistaan aika oppilaskunnalle 10

11 Toteutus Opettajien kokouksen asialistassa on aina kohta Oppilaskunnan ajankohtaiset asiat. Oppilaskunta itse päättää onko heillä asioita, jotka opettajien kokouksessa pitäisi esittää. Jos esitettäviä asioita ei ole, oppilaskunnan ohjaava opettaja kertoo tämän kokouksessa. Jos taas asioita on, oppilaat tulevat esittämään ne itse kokoukseen. Oppilaskunnan asiat on hyvä olla asialistan alussa, jolloin oppilaat voivat poistua kokouksesta oman osuutensa jälkeen. Oppilaiden esityksen ei ole tarkoitus olla yksipuolinen esittely, vaan opettajat voivat kommentoida asioita tai esittää kysymyksiä myös muista aiheista. Oppilaat voivat vastata kysymyksiin heti tai kysymyksiä voidaan käsitellä seuraavassa oppilaskunnan kokouksessa. 11

12 Lasten ja nuorten Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen Tausta ja tavoite Kempeleessä on laadittu Hyvän kasvun strategia varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja koulujen toimintaa ohjaava asiakirja. Sen osallisuutta koskevassa osuudessa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen. Pikkuparlamentissa haasteena koettiin se, että eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla on erilaisia tarpeita ja tapoja keskustella. Tavoitteena on ollut löytää pikkuparlamentin ja koulujen oppilaskuntien toimintaan uusia toimintamuotoja ja sisältöjä yhteisillä kehittämispäivillä. Tarvikkeet Yhteinen aika lapsille, nuorille ja aikuisille Fläppejä ja tusseja 12

13 Toteutus Kun pikkuparlamentin kehittämistarve todettiin, kutsui pikkuparlamentin ohjausryhmä koolle lapset, nuoret sekä luottamushenkilöitä ja virkamiehiä kehittämispäivään. Kehittämispäivä toteutettiin kahtena eri päivänä. Ensimmäisenä päivänä Anu Gretschel oli kutsuttu ohjaamaan työskentelyä. Kehittämispäivä toteutettiin päiväaikaan, jolloin lapset ja nuoret tulivat kouluista pikkuparlamentin ohjaavien opettajien kanssa ja aikuiset työajallaan. 13

14 Ensimmäisenä päivänä osallistujat kirjasivat fläpeille asioita, jotka heidän mielestään mättää pikkuparlamentin toiminnassa. Näistä valittiin muutama aihe jatkokehittämiseen, mikä toteutettiin sovelletulla tulevaisuusverstas-menetelmällä. Osallistujat jaettiin työskentelyyn yhdeksään ryhmään, jossa jokaisessa oli sekä lapsia että aikuisia. Ryhmät etsivät vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Kaikkien lasten ja nuorten kuuntelu ja tiedon keruu? 2. Vastuuhenkilöiden ja virkamiesten nimeäminen PP:n toiminnan seuraamiseen ja arviointiin? 3. Miten leimaantuneet pääsee mukaan? 4. Koulujen välinen yhteistyö, kuinka sitä voi parantaa? 5. Kouluruoka, tupakointi ja turvallisuus? 6. Millaiset on hyvät kokoukset? 7. Oppilaskunnanhallitusten kehittäminen? 8. Ajan löytyminen koulutyöstä? 9. Miten saadaan lasten ja nuorten näkökulma yhteisiin asioihin? 14

15 Toinen päivä järjestettiin kolmituntisena ilman ulkopuolista ohjaajaa. Tällöin keskityttiin suunnittelemaan kehitysideoiden toteutusta. Aluksi lapsille ja nuorille esiteltiin kunnallista päätöksentekoa. Tämän jälkeen esiteltiin yhteenveto edelliseltä päivältä ja käytiin keskustelua miten meneillään olevasta kehittelytyöstä tiedotetaan lapsia ja nuoria sekä muita kuntalaisia. Vaihtoehtoina oli kunnan kotisivut, kuntatiedote, kouluissa tiedottaminen. Osallistujat jaettiin taas ryhmiin, jossa oli sekä aikuisia että lapsia. Lopulta kokouksissa päätettiin käytännön toimenpiteistä pikkuparlamentin toiminnan kehittämiseksi ja laadittiin esimerkiksi valtuustoaloitteita. Päätettiin, että pikkuparlamentin lisäksi käynnistetään lasten ja nuorten foorumit, joissa lapset ja nuoret saavat omissa ryhmissään käsitellä heitä kiinnostavia asioita. Pikkuparlamentin aseman vahvistamiseksi sen toiminta kytkettiin kunnan talousarvion ja toimintasuunnitelman prosessiin, mikä tarkoittaa sitä, että pikkuparlamentin esille tuomat epäkohdat tuodaan esille valtuuston laatimissa talousarvioehdotelmissa. Pikkuparlamentilla on ollut jaettavissa rahasumma, joka aiemmin käytettiin kalustehankintoihin. Kehittämispäivillä päätettiin käyttää pikkuparlamentin kautta ohjautuvat varat osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa lasten ja nuorten omat toimintapäivät kouluilla. 15

16 NERO-raha Tausta ja tavoite Oulussa nuoria kannustetaan omaehtoiseen toimintaan Nuorten NERO toimintarahalla. NERO:n tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuuksia toteuttaa toimintaa, jota muuten ei olisi mahdollista toteuttaa. Toimintarahaa voivat hakea nuorten ryhmät, joiden jäsenistä vähintään 2/3 on alle 25-vuotiaita. NE- ROn suuruus on enimmillään 1500 euroa. Toiminnan tulee olla päihteetöntä, nuorille suunnattua ja nuorten toteuttamaa. Rahaa hakevalla ryhmällä tulee olla täysi-ikäinen yhteyshenkilö. Millainen projekti voi saada NERO- toimintarahaa? Rahaa myönnetään projektille, jossa nuoret ovat aktiivisia eli ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat toimintansa itse. Nuoret itse arvioivat toteutuneen toimintansa ja raportoivat siitä. Toimintarahan myöntäminen edellyttää raportointia projektista. Projekti kohdentuu ydinryhmän lisäksi myös muihin nuoriin Projektin teema on vapaa Projektin tulee olla konkreettinen ja toteutettavissa Rahan käyttö tulee aina selvittää projektin päätyttyä. NERO-rahaa ei myönnetä pääsääntöisesti hallintokuluihin tai irtaimen hankintaan. Rahaa voi käyttää esimerkiksi palveluiden ostoon, tavarahankintaan, matkakuluihin, markkinointiin yms. Rahoitusta voidaan myöntää vain kerran samaan käyttötarkoitukseen kalenterivuoden aikana. 16

17 Mihin NEROa ei myönnetä? Toimintaan, joka on hyvien tapojen vastaista ja loukkaavaa Koulun, oppilaitoksen, nuorisotalon tai laitoksen toimintaan Yliopiston ja muiden oppilaitosten aineyhdistyksien omaan toimintaan Myönnettyä NEROa ei saa käyttää muuhun kuin haettuun ja myönnettyyn tarkoitukseen. Raha voidaan periä takaisin, mikäli yleiset ehdot eivät täyty. Hakuprosessi Sekä hakemukseen että raportointiin on olemassa omat kaavakkeensa, jotka nuoret voivat tulostaa Oulun kaupungin nettisivuilta 1. Hakulomake saapuu nuorisotoimeen 2. Osallisuusvalmentaja valmistelee hakemuksen, pyytää tarvittaessa lisäselvitykset ja esittelee hakemuksen Oulun Nuorten Edustajistolle (ONElle) 3. Hakemukset käsitellään joka kuukausi ONE:n kokouksissa (kesä- ja heinäkuussa ei kokouksia) 4. ONE antaa jokaisesta hakemuksesta lausunnon (puoltava, hylätty tai vaatii lisäselvitystä) 5. Nuorisotoimen viranhaltija tekee hakemuksesta päätöksen 6. Päätös lähetetään hakijalle 7. Kolme viikkoa päätöksen jälkeen, valitusajan umpeuduttua, raha on käytettävissä 17

18 Raportointi Hyväksytyiltä projekteilta edellytetään kirjallista raportointia, jonka lisäksi voi olla valokuvia, blogi tai esittelyvideo. Raportointi toimitetaan osallisuusvalmentajalle viimeistään kolme kuukautta projektin toteutumisesta. Jos raporttia ei toimiteta, peritään myönnetty raha kokonaisuudessaan takaisin. Rahan käyttö tulee aina selvittää projektin päätyttyä kuittikopioineen. Kehittämisen kohteita NERO-raha toivotaan vakinaistettavan. Uudistuksella raha saataisiin tehokkaammin käyttöön ympäri vuoden eikä sitä tarvitsisi joka vuosi hyväksyttää erikseen kaupungin valtuustossa. 18

19 Kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen Tausta ja tavoite Erilaisilla kyselyillä saadaan lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteet kuuluviin. Kouluterveyskysely toteutetaan valtakunnallisesti, mutta jokainen kunta voi saada tulokset käyttöönsä. Kiimingissä haluttiin selkeyttää kouluterveyskyselyiden käsittelyprosessia. Tavoitteena oli kehittää tulosten analysointia ja tulkintaa, sekä tulosten perusteella valittujen toimenpiteiden etenemistä organisaatiossa kaikilla tasoilla. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet monialainen kouluterveystyöryhmä, johon kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoita, koulujen rehtorit, oppilashuollon ja opetushenkilöstö. Tavoitteena on ollut parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia kouluterveyskyselyjen tehokkaalla hyödyntämisellä. Toteutus Kouluterveystyöryhmä toimi aktiivisesti ja hallinnon eri alojen välillä oli tiivistä ja joustavaa yhteistyötä. Työryhmä kehitti rakenteita ja prosesseja niin, että tavoite lasten ja nuorten hyvinvoinnista paranisi. Työryhmä esimerkiksi määritteli psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren hoitopolun. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään nykyään laajamittaisesti ja vaikuttavasti kunnan eri sektoreilla, joita asia koskee. 19

20 Nuoret kuntapalveluita arvioimassa Tausta ja tavoite Suomessa on kehitetty menetelmä, jolla nuoret voivat arvioida kunnan palveluita. Vuonna 2012 Limingassa arvioitiin Nuorisolain 8 toteutumista eli nuorten kuulemista sekä mahdollisuutta osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä- ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Keskustelutilaisuus on järjestetty useassa Oulun seudun kunnassa. Menetelmä on valtakunnallinen, se on laadittu Allianssin koordinoimassa peruspalveluiden arvioinnin kehittämishankkeessa. Sen toteutukseen ja raportointiin on olemassa tarkat ohjeistukset. Tavoitteena on, että nuoret keskustelevat ajankohtaisista asioista kunnan aikuisten, virkamiesten ja valtuutettujen, kanssa tasavertaisesti. Tarvikkeet Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta materiaalit/ menetelmaopas/ 2-menetelmaopas.pdf 20

21 Toteutus Päivän kulku on lyhyesti seuraavanlainen. Nuoret kokoontuvat aamulla käsittelemään arvioitavia teemoja ja tekemään niistä kommentteja ja kysymyksiä aikuisille. Aikuiset tulevat paikalle hieman myöhemmin, mutta myös heille on oma alustustilaisuus, jossa menetelmä ja arvioitavat teemat tulevat heille tutuksi. Iltapäivällä nuoret ja aikuiset keskustelevat teemoista yhdessä ja aikuiset vastaavat nuorten kysymyksiin. Keskustelussa esiin tulevat kehittämiskohteet viedään oikeasti eteenpäin, tilaisuudessa päätetään vastuista asian eteenpäin viemiseksi. Tilaisuus on tarkoitettu järjestettäväksi vuosittain. Edellisen tilaisuuden aloitteisiin palataan aina seuraavassa tilaisuudessa, jolloin katsotaan, mitä aloitteille on tapahtunut. 21

22 Erilaisia kyselyjä Hailuodon palvelujen kehittämiseksi Seuraavassa on kuvattu miten Hailuodossa on hyödynnetty erilaisten palveluiden kehittämisessä. Kuntalaisten mielipiteitä lapsiperheille suunnatuista palveluista Tausta ja tavoite Hailuodon kunnassa toteutettiin lapsiperheille kysely heille suunnattujen palvelujen riittävyydestä sekä toiveista ja tarpeista. Kysely toteutettiin osana kunnan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmatyötä kuntatyöryhmän aloitteesta. Jokaisessa Oulun seudun kunnassa on ollut koottuna monialainen kuntatyöryhmä, joka vastaa kuntakohtaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisesta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntalaisten mielipiteitä lapsiperheille suunnatuista palveluista. Hailuodossa vastauksista nousi asioita, joita voidaan huomioida kunnan hyvinvointikertomuksessa, johon lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmakin liitetään. Kyselyistä saatiin paljon tietoa Hailuodossa asuvien perheiden toiveista koskien palveluiden kehittämistä. 22

23 Tarvikkeet Kyselylomake Kyselystä tiedottaminen Aikaa vastata kyselyyn Kuntatyöryhmälle aikaa koota ja analysoida vastaukset Tiedottaminen kyselyn tuloksista kuntalaisille Toteutus Kyselylomake jaetaan päiväkodeissa vanhemmille, jotka täyttävät lomakkeen kotona ja palauttavat sen sitten takaisin päiväkotiin, josta lomakkeet välitetään kuntatyöryhmälle. Peruskoulussa toteutetaan sama kysely. Oppilaat vievät vanhemmille kyselylomakkeen kotiin ja palauttavat sen kouluun. Oppilaita kuullaan koulussa, kun alakoulun opettaja haastattelee oppilaita luokittain ja kirjaa oppilaiden kertomat plussat ja miinukset kunnasta ylös. Yläkoulun oppilaat vastaavat kyselyyn itsenäisesti. Kuntatyöryhmä käsittelee vastaukset ja kooste vastauksista julkaistaan kunnan verkkosivuilla. 23

24 Toiveruokapäivä Hailuodon koulussa kuultiin oppilaita ruokalistan muuttamisessa. Oppilailta kysyttiin heidän toiveruokia ja he saivat äänestää lempiruokiaan. Vastausten perusteella järjestettiin toiveruokapäivä. 24

25 KiVa-päivän toiminta KiVa-päivän suunnittelussa haluttiin kuulla myös oppilaiden toiveet, joten oppilaat saivat äänestää mieleistä toimintaa. Äänestyksen jälkeen KiVa-päivän sisältö koostui peleistä ja elokuvan katsomisesta. KiVa-koulu toiminnasta löytyy lisää tietoa osoitteesta Kerho-kyselyt koteihin Hailuodossa kysyttiin koulujen kerhotoimintaan sisältöjä oppilailta ja heidän vanhemmiltaan. Kysely jaettiin koteihin, joissa vanhemmat ja lapset saivat yhdessä täyttää vastaukset. Kyselyjen perusteella saatiin järjestettyä mieluisia kerhoja koululle. 25

26 Sovittelijaoppilaan valinta Tausta ja tavoite Laanilan koulussa tavoitteena oli valita sovittelija oppilas, jonka valintaan koko koulu osallistuu. Idea lähti Martti Ahtisaari instituutin organisoimasta Sovinnon kyyhky -palkinnosta. Sovinnon kyyhky palkinto jaetaan sovittelukouluiksi ilmoittautuneiden lukioiden ja peruskoulujen sovittelijaoppilaille. Sovittelijaoppilaan valintaprosessissa koko koululle saatiin lisää tietoa sovittelusta. Tarvikkeet Tietopaketti sovittelijaoppilaan kriteereistä ja sovittelutoiminnasta Aikaa keskusteluun luokissa Ohjeistus luokan ehdokkaan valintaan 26

27 Toteutus Oppilaskunnan hallitukselle esitellään sovittelutoimintaa. Luokissa keskustellaan sovittelijaoppilaan kriteereistä, minkä jälkeen jokaisen luokan oppilaat valitsevat luokaltaan ehdokkaan sovittelijaoppilaaksi. Luokkien ehdotuksista opettajat valitsevat koko koulun sovittelijaoppilaan. Laanilan koulu ilmoittautui yhdeksi sovittelijakouluksi ja näin koulun sovittelijaoppilaalle saatiin Sovinnon kyyhky -kiertopalkinto. Lisätietoa Ahtisaari-päivänä jaettavasta Sovinnon kyyhky -palkinnosta löytyy osoitteesta 27

28 Alueelliset yhteistyöryhmät Tausta ja tavoite Oulussa kuntalaisten osallisuus toteutetaan yhteistyöryhmien kautta. Oikeus vaikuttaa itseään koskevaan kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollistuu näiden yhteistyöryhmien kautta. Oulun kaupunki jaetaan kuntaliitoksen myötä 22 suuralueeseen. Näillä alueilla toimivat suuraluekohtaiset yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmässä on mukana asukkaita, yhdistyksiä, luottamushenkilöitä, sekä julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia. Lasten, nuorten ja vanhempien näkökulmasta keskeisiä julkisen palvelun edustajia voivat olla muun muassa koulu, päiväkodit, nuorisotoimi, poliisi sekä ympäristö ja yhteiskuntapalvelut. Myös vanhempainyhdistyksillä voi olla omat edustajansa yhteistyöryhmissä. 28

29 Toteutus Yhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kehittämään suuralueensa palveluita ja muita ajankohtaisia asioita. Oulun kaupungin eri prosessit tuovat yhteistyöryhmiin suunnitteluasteella olevia asioita käsiteltäväksi. Asiat voivat liittyä alueen tai koko kaupungin tasolla esimerkiksi asuinalueen kaavoitukseen, palveluihin ja turvallisuuteen. Yhteistyöryhmät vaikuttavat antamalla lausuntoja sekä tekemällä kannanottoja ja aloitteita. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii yleensä alueen asukas, sihteerinä ja esittelijänä on kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori. Lisätietoa löydät osoitteesta: 29

30 Kasvatuskumppanuustyöryhmä Tausta ja tavoite Tavoitteena on uudistaa Hailuodon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa ja saada vanhemmat mukaan kasvatuksen yhteistoimintaan. Hailuodon kunnassa aloittaa uusi kasvatuskumppanuus työryhmä. Idea työryhmästä syntyi, kun keskusteltiin varhaiskasvatussuunnitelman uudistamisesta. Toteutus Työryhmässä on mukana sekä lasten vanhempia että päivähoidon henkilökuntaa, jotka yhteistyössä laativat kuntaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman. Samalla nostetaan esiin paikkakunnan erityispiirteitä ja toiveita suhteessa kasvatukseen. Asia on Hailuodossa uusi ja sitä on alustettu varhaiskasvatuksen vanhempainilloissa. Työskentelytavat tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä. 30

31 31

32 Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen malli Tausta Tavoitteena on saada lapsi aktiiviseksi osallistujaksi ja toimijaksi. Toimintamallin avulla tuetaan lasta, joka tarvitsee tukea osallistumisessa lapsiryhmän toimintaan ja vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa. Aikuisten tasolla menetelmä vahvistaa tiimin aikuisten yhteistyötä ja suunnittelua yhteisten havaintojen ja tavoitteiden kautta. Malli perustuu Kristine Fromin väitöskirjatutkimukseen. Mallia on kokeiltu ja kehitetty edelleen varhaiskasvatuksen kentällä. Kiimingissä kahdessa varhaiskasvatuksen yksikön pienryhmissä osallistuttiin mallin pilotointiin. Toteutus Tiimin työntekijät kirjaavat arjen tilanteissa tekemänsä havainnot lapsesta. Havainnoinnin kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminta ja osallistuminen ympäristössä. Kirjatut havainnot auttavat työntekijöitä ja vanhempia muodostamaan yhteisen näkemyksen tuen tarpeesta. Havainnot toimivat työkaluna myös esimerkiksi päiväkodin ja koulun nivelvaiheessa. Havaintojen tekemiseen löytyy tarkemmat ohjeet alla mainitusta kirjasta. Työntekijät osallistuivat pilotin vetäjän Kristine Fromin koulutuksiin. Hän myös teki konsultaatiokäyntejä ryhmissä. 32

33 Kiertävät erityislastentarhaopettajat toimivat koordinaattoreina, joilla oli myös yhteisiä tapaamisia. Työntekijät koulutettiin toiminnallisen osallistumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin niin, että he voivat käyttää menetelmää työskennelleessään erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Keskeistä mallin toteutuksessa onkin vanhempien ja työntekijöiden yhteistyö. Toiminnallisen osallistumisen mallin toteutuessa lapsen osallistumisen esteet muuttuvat mahdollisuuksiksi. Menetelmällä mahdollistetaan inklusiivisen kasvuympäristön toteutuminen, kun kaikki lapset voivat toimia samassa päiväkotiryhmässä. Kiimingissä koettiin, että seutukunnallinen yhteistyö tiivistyi pilotoinnin myötä. Toiminnan tuloksena toimintaa ryhmässä kehitettiin lapsilähtöisemmäksi, mikä tarkoitti esimerkiksi tukea tarvitsevien lasten tekemien aloitteiden huomioimista. Lasten välinen vuorovaikutus lisääntyi ryhmässä. Toimintamalli jäi arkeen suunnittelun pohjaksi. Pilottiyksiköissä ja kiertävillä erityislastentarhaopettajilla prosessi jatkuu edelleen ja menetelmää laajennetaan myös muihin yksiköihin. 33

34 34

35 YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN Ympäristön kehittämisessä lapsia ja nuoria kuullaan Oulun seudun kunnissa melko paljon. Tähän olemme koonneet ideoita siitä, miten koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen pihojen ja sisätilojen kehittämisessä lapsia ja nuoria on kuultu. Mielipiteitä, toiveita ja ideoita on kerätty kunnissa eri tavoin riippuen lasten ja nuorten iästä. Päiväkodeissa lapset ovat piirtäneet ja kertoneet aikuisille toivomuksiaan. Isoimmat nuoret taas ovat kirjanneet omia ajatuksiaan tai osallistuneet aikuisten työryhmien kokouksiin ja jopa järjestäneet ulosmarssin koulusta. Yleensä tällaisiin asioihin pääsee vaikuttamaan vain silloin, kun suuri piharemontti tai vastaava on muutenkin toteutumassa. Myllyojan koulun esimerkki kuitenkin osoittaa, miten viihtyisyyttä on voitu parantaa koululaisten toimesta myös ilman suuria kunnostustöitä. Vastausten perusteella kun lapset, nuoret ja vanhemmat voivat vaikuttaa ympäristön kehittämiseen, ympäristöä käytetään paljon ja tilasta tulee toimiva sekä aikuisille että lapsille. Kehittämiseen osallistamisella tavoitellaan myös ilkivallan vähentymistä ja yleistä hyvää ilmapiiriä. 35

36 Hailuodon peruskoulun piha-alueen suunnittelu Tausta ja tavoite Hailuotoon rakennetaan uusi koulu. Koulun rakentamisen yhteydessä koulun suunnittelutyöryhmässä todettiin, että jos pihasta halutaan tehdä oppilaille mieluinen, tulisi myös heiltä kysyä millaisia pihavälineitä he haluaisivat. Tarvikkeet Liikuntaleikkivälinekuvastoja Paperia ja kyniä Toteutus Oppilaat suunnittelivat luokittain liikuntaleikkivälinekuvastoja apuna käyttäen uuden koulun pihaa. Suunnittelu toteutettiin pienissä ryhmissä. Opettaja oli apuna pienimpien oppilaiden suunnittelutyössä kirjaamalla leikkivälineiden nimiä ylös. Oppilaiden toiveiden pohjalta kaksi koulun suunnittelutyöryhmän opettajajäsentä kokosi mallipihan, joka käytiin kunnanjohtajan kanssa läpi. Koulurakentaminen on vielä kesken, lopullinen piha nähdään syksyllä

37 Pihalle liikkumaan Tausta ja tavoite Muhoksen kunnassa oli tavoitteena saada lähiliikuntapaikat lapsia ja nuoria palveleviksi kokonaisuuksiksi, kun Kirkonkylän, Huovilan ja Hyrkin koulujen pihat suunniteltiin lähiliikuntapaikoiksi. Jotta tilat olisivat aktiivisessa käytössä, pidettiin itsestään selvänä sitä, että oppilaat osallistuvat yhteiseen suunnitteluun. Ajatuksena oli myös, että yhteinen suunnittelu vähentäisi tulevaisuudessa liikuntapaikkoihin kohdistuvaa ilkivaltaa. Tarvikkeet Oppilaille tieto mihin voivat vaikuttaa Aikaa suunnitella vastauksia Suunnittelijoilta aito halu ottaa huomioon oppilaiden mielipide Toteutus Kouluissa opettajat ohjeistavat oppilaita suunnittelutyöhön. Toiveita esitetään suunnittelijoille myös sähköpostitse. Lopputuloksena on hienot, toimivat ja paljon käytetyt, turvalliset lähiliikuntapaikat ja liikunnallisesti virikkeelliset koulun pihat. 37

38 Myllyojan koulualueen siisteys Tavoite ja tausta Myllyojan koulun oppilaskunnalla on joka vuosi oma teema, johon he vaikuttavat. Lukuvuodelle teemaksi valikoitui luokista kootuista ideoista koulun sisätilojen ja piha-alueen siistiminen. Tavoitteena on kouluviihtyvyyden ja osallisuuden lisääminen sekä koko oppilaskunnan eli kaikkien oppilaiden vastuuntunnon lisääminen. Lukuvuoden aikana tavoitellaan sitä, että oppilaat ja henkilökunta oppivat kiinnittämään huomiota viihtyisyyteen arjessa. Tarvikkeet Oppilaiden työpanos Materiaalit julisteisiin Vanhempaintoimikunnan tuki palkintoihin Koulun henkilökunnan tuki oppilaiden toimintaan. 38

39 Toteutus Oppilaskunnan hallituksen jäsenet kyselevät luokissa oppilaiden ehdotuksia siitä, mikä asia pitäisi koulussa laittaa kuntoon. Hallituksen jäsenet tuovat luokissa syntyneet ideat kokoukseensa, jossa lukuvuoden teema valitaan. Tämän jälkeen joka kuukaudelle valitaan vielä omat teemat, joihin keskitytään. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet suunnittelevat teeman toteuttamisen luokkien väliseksi kisaksi, jossa jokaisella kuukaudella on oma tehtävänsä. Oppilaat anovat vanhempaintoimikunnalta rahaa palkintoina olevien lautapelien hankkimiseksi. Eri oppilaat laativat aina kuukauden teemasta julisteen, esittelevät asian oppilaskunnalle sekä kertovat parhaiten onnistuneen luokan. 39

40 Kuovin askeleet Tausta ja tavoite Saloilan päiväkodissa oli aika toteuttaa pihauudistus. Päiväkodinjohtaja ja henkilöstö päättivät ottaa lapset mukaan pihan suunnitteluun. Aikuiset uskoivat, että lapsilla on hyviä ideoita, ovathan he pihan suurkäyttäjiä. Tavoitteena oli saada lasten toiveiden mukainen piha-alue. Tarvikkeet Kyniä ja paperia: lapsille piirtämistä ja aikuisille ideoiden kirjaamista varten 40

41 Toteutus Pihasuunnittelussa ovat mukana päiväkodin lapset ja aikuiset, sekä suunnittelijat ja se toteutetaan päiväkodissa. Lapsille kerrotaan mahdollisuudesta kertoa millaisen pihan he haluaisivat. Lapset kertovat piirustusten lisäksi suullisesti toiveistaan päiväkodin henkilökunnalle ja pihaideoista puhutaan myös kotona. Lapset ja aikuiset suunnittelevat tilaa yhdessä, koska pihalla myös toimitaan yhdessä. Suunnittelijat ja päiväkodin henkilökunta käsittelevät lasten ja myös henkilökunnan ideoita ja piirustuksia yhdessä. Arkkitehti ottaa toiveet huomioon ja lasten piirustukset mukaansa, jotta voi palata niihin. Saloilan päiväkodissa lapset piirsivät erilaisia telineitä pihalle ja toiveena oli myös, että pihalla on metsää. Piha valmistui kesän aikana päiväkodin ollessa kiinni, joten lapset eivät nähneet pihan rakentamista. Lopputulos oli hyvä ja lasten ideoita oli otettu huomioon. Pihalle tuli jalkapallokenttä, iso hiekkalaatikko ja ryömimistunneleita. Lähes jokaisen lapsen piirustuksessa oli toive hyvästä kiipeilytelineestä ja se myös saatiin. Lisäksi pihaan jäi lasten toivomaa metsää ja mukavia luontopaikkoja ja nurmikkoalueita. 41

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten ja nuorten osallisuus: Oulun malli Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä on osallisuus? Osallisuus viittaa kuulumisen ja mukana olemisen tunteeseen kokemukseen aidosta mahdollisuudesta

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p Kaupunki osallistaa 10.09.13 p Osallistumisen tavat murroksessa 10.09.13 Entä ne nuoret? Samaan aikaan kun nuorten luottamus auktoriteetteihin kasvaa, luottamus muihin ihmisiin vähenee. Käsitys siitä,

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Osallisuusraportti. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa 2012. Asta Kaarniemi ja Tomi Kiilakoski

Osallisuusraportti. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa 2012. Asta Kaarniemi ja Tomi Kiilakoski Osallisuusraportti Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa 2012 Asta Kaarniemi ja Tomi Kiilakoski Sisältö Johdanto... 3 1. Osallisuus lapsi- ja nuorisopolitiikassa... 5 1.1 Osallisuuden

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40 37 Nuorisovaltuusto 22.5.2014 AIKA 22.5.2014 klo 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN

Lisätiedot

Nuorisovaltuustovaalit 2012

Nuorisovaltuustovaalit 2012 Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen Oulun Liikkuvat koulut Susanna Hellsten Kai Lotvonen Liikkuvat koulut Oulussa Liikkuva koulu hankkeessa on tällä hetkellä mukana 3+1 koulua On lähdetty liikkeelle koulujen omista lähtökohdista Uusia hankekouluja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin! Ketolanperän koulu Liikkuva koulu voi hyvin! Liikkuva koulu -koulutus Juha Isosaari & Laura Isoaho 20.9.2012 Ketolanperän koulu 94 oppilasta, 6 opettajaa Luokat 0-4 Haja-asutusalueen koulu Suuri osa kyyditysoppilaita

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Anna-Leena Ranto Härkätien 4H:n hanketyöntekijä Ville Kyllönen Pöytyän kunta

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Auroran opsstrategia

Auroran opsstrategia Auroran opsstrategia Auroran opsstrategian on laatinut ops-tiimi, ja siinä on otettu huomioon koulun miljoonat työtehtävät ja opettajien antamat kommentit. kiire kiire kiire Opstyön päämäärät Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty. Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot