Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä"

Transkriptio

1 Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä KYS-Sydänkeskus 2010

2 Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä Diagnoosi I50 Insufficientia cordis (sydämen vajaatoiminta) Hoitoketjusta vastaavien nimet ja yhteystiedot Kuopion yliopistollinen sairaala: Ylilääkäri, kardiologi Vajaatoimintahoitaja Fysioterapeutti Kuopion terveyskeskus: Apulaisylilääkäri Muut terveyskeskukset: Apulaisylilääkäri Heikki Miettinen p heikki.miettinen(at)kuh.fi Mari Kiema p mari.kiema(at)kuh.fi Leena Meinilä p leena.meinila(at)kuh.fi Pertti Lipponen p pertti.lipponen(at)kuopio.fi Raakel Laukkanen (Keiteleen terveyskeskus) p raakel.laukkanen(at)piekeitk.kuh.fi

3 Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:... 3 Hoitoketjun tavoitteet... 4 Toteutumisen seuranta ja päivitys... 4 Diagnostiset kriteerit... 4 Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset... 5 Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa... 5 Indikaatiot erikoissairaanhoitoon lähettämiseen... 5 Lähetetiedot... 6 Hoidonporrastus... 6 Hoito erikoissairaanhoidossa... 6 Liitännäissairauksien hoito... 7 Palliatiivinen hoito... 7 Potilasohjauksen periaatteet... 8 Ohjausvastuun siirtämisen periaatteet... 8 Suositus sairaanhoitajan suorittamasta vastaanotto- ja /tai puhelinseurannasta... 9 Suositus fysioterapeutin suorittamasta seurannasta LIITTEET:... 11

4 Hoitoketjun tavoitteet Hoitoketjun tavoitteena on 1. kuvata sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidonporrastus Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin alueella 2. ohjata sydämen vajaatoimintaa sairastavien hoitoa hoitosuositusten mukaiseksi. 3. ehkäistä sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen määrän kasvua. Toteutumisen seuranta ja päivitys - Hoitoketjun toimivuutta seurataan sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen määrän kehityksellä. - Vajaatoimintatyöryhmä kokoontuu vuosittain arvioimaan ja päivittämään hoitoketjua. Diagnostiset kriteerit Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan sitä sairastavalla on jokin verenkiertoelimistön sairaus. Perussairauden diagnostiikkaan tulee kiinnittää huomiota. Sydämen vajaatoiminnan diagnoosiin vaaditaan seuraavat kriteerit: Tyypilliset oireet - hengenahdistus, väsyvyys, uupumus, turvotukset JA Tyypilliset kliiniset löydökset - takykardia, takypnoe, keuhkojen rahinat, pleuraneste, turvotukset JA Näyttö sydämen rakenteellisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta levossa - suurentunut sydän, ultraäänitutkimuksen löydös, sivuäänet, kohonnut NT-proBNP NT-proBNP:n määrittämistä suositellaan diagnostiikan apukeinona. Jos sekä NT-proBNP että EKG ovat normaalit, on sydämen vajaatoiminta epätodennäköinen.

5 Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset - Anamneesi ja status - Laboratoriokokeet: PVK, K, Na, krea, b-gluk, lipidit, TSH, NT-proBNP, PLV, EKG - THX-kuva - Rasitus-ekg, jos potilaalla epäillään sepelvaltimotautia - Sydämen ultraäänitutkimus (Kts. Hoidonporrastus): o Vajaatoiminnan vaikeusasteen ja taustasairauden selvittämiseksi pääsääntöisesti kaikille potilaille. o Ei välttämättä tarvitse tehdä hyvin iäkkäälle ja/tai muiden sairauksien vuoksi huonoennusteiselle, jolla sydänoireet ovat hallinnassa lääkehoidolla o Jatkohoito suunnitellaan ultraäänitutkimuksen jälkeen. Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa Ennusteeseen vaikuttava ja oireenmukainen lääkehoito tulee aloittaa kliinisen diagnoosin perusteella perusterveydenhuollossa. - Lääkityksen aloittaminen: o ACE:n estäjä: Ensimmäinen aloitettava lääke kaikille vajaatoimintapotilaille. Ohje: [Liite 1] o Diureetti: Jos nesteretentiota ja/tai verenpaine koholla. Ohje: [Liite 2] o Beetasalpaaja: Kun ACE:n estäjä titrattu tavoiteannokseen. Ohje: [Liite 3] o Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella ja titrataan tavoiteannokseen yksilöllisesti. Iäkkäillä potilailla titrausnopeus on usein hidas. - Tarvittaessa: o Angiotensiinireseptorin salpaajat: Jos ACE:n estäjä ei sovi sivuvaikutusten takia TAI Jos oireinen ACE:n estäjän, diureetin ja beetasalpaajan potilaan sietämän maksimiannosten yhdistelmän jälkeen. Ohje: [Liite 4] o Aldosteroniantagonisti: Jos oireinen ACE:n estäjän, diureetin ja beetasalpaajan potilaan sietämän maksimiannosten yhdistelmän jälkeen. Ohje: [Liite 5] o Nitraatit: Akuutissa vajaatoiminnassa voidaan käyttää laskimonsisäisesti annosteltavaa nitraatti-infuusiota tai ensihoidossa nitraatti-suihkeita, mikäli potilaan systolinen verenpaine on yli 90 mmhg o Digoksiini: Jos eteisvärinä ja korkea syketaso. o AK-hoito: Jos flimmeri, keinoläppä tai muu indikaatio. Indikaatiot erikoissairaanhoitoon lähettämiseen Välittömän erikoissairaanhoidon aiheet: - Akuutisti oireileva uusi, vaikeaoireinen vajaatoiminta - Kroonisen vajaatoiminnan vaikeutuminen, mikäli tilanne vaatii osastohoitoa, eikä hoito ole toteutettavissa terveyskeskuksessa. Muut erikoissairaanhoidon konsultaation aiheet: - Etiologialtaan tuntematon uusi sydämen vajaatoiminta tai vanha vajaatoiminta vaikeutuu nopeasti. - Sepelvaltimotaudin epäily ja invasiiviset selvittelyt ovat aiheellisia.

6 Epäillään merkittävää läppävikaa. - Rytmihäiriöitä tai vakaviin rytmihäiriöihin viittaavia oireita. - Vajaatoimintatahdistimen tarpeen arviointi o seulonta: vaikeat oireet, EF < 35 % ja ekg:ssa vasen haarakatkos Lähetetiedot - Aikaisemmat sairaudet sekä tieto mahdollisista muista etiologisista tekijöistä (esim. alkoholin käyttö, mahdolliset sytostaattihoidot yms.) - Vajaatoiminnan vaikeusaste ja NYHA-luokka - Käytössä oleva lääkitys - EKG, thoraxin rtg-tutkimuksen keskeiset löydökset - Laboratoriotutkimusten tulokset - Sydämen ultraäänitutkimuksen, rasitus-ekg:n ja muiden erikoistutkimusten tulokset, mikäli saatavissa Hoidonporrastus - Perusterveydenhuolto: o Sydämen vajaatoiminnan perusselvitykset. o Komplisoitumattoman sydämen vajaatoiminnan pitkäaikaisseuranta. o Vajaatoimintalääkityksen annosten nosto tavoiteannokseen sekä lääkityksen vaatima laboratorio- ja verenpaineseuranta. Erikoissairaanhoidon konsultaatiot: Vajaatoimintahoitaja (p , arkisin klo 9-15) Kardiologian konsultoiva lääkäri (p , arkisin klo 9-15) Sisätautien etupäivystäjä päivystysaikana (p ) Kiireettömät konsultaatiot sähköistä lähetejärjestelmää käyttäen - Sydämen ultraäänitutkimukset: o Diagnoosivaiheen ultraäänet Harjulan, Iisalmen tai Varkauden sairaaloiden sisätautien poliklinikoilla tai ostopalveluna yksityissektorilta tai KYS:n sydänpoliklinikalla. o Tehdään perusterveydenhuollossa, jos tutkimus on saatavissa. Muussa tapauksessa voidaan konsultoida erikoissairaanhoidon poliklinikoita. o Erikoissairaanhoitoon lähettäminen ei edellytä ultraäänitutkimusta. - Vaikeahoitoista vajaatoimintaa sairastavien ja tiettyjen erikoisryhmien (kts. Hoito erikoissairaanhoidossa) seuranta KYS:n sydänpoliklinikalla. Hoito erikoissairaanhoidossa Akuuttihoito toteutetaan KYSin sydänosastolla, sisätautiosastolla sekä Varkauden tai Iisalmen sairaaloissa. Potilaita voidaan hoitaa myös terveyskeskusten vuodeosastoilla, mikäli paikalliset olosuhteet sen mahdollistavat. Hoitoratkaisut tehdään Euroopan kardiologisen seuran (ESC) vuonna 2008 julkaistun hoito-ohjeen linjausten mukaisesti.

7 Muu sydämen vajaatoimintapotilaan erikoissairaanhoito sisältää mm. - Etiologian selvittely: o Non-invasiiviset tutkimukset Sydämen ultraäänitutkimus, holter, sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus, CT- ja magneettikuvaus o Invasiiviset tutkimukset Koronaariangiografia, sydämen katetrisaatio, sydänlihasbiopsia - Lääkityksen optimointi perussyyn mukaisesti - Laskimonsisäisen lääkityksen toteuttaminen (mm. levosimendaani-infuusio) - Kajoavat hoidot: o Sepelvaltimoiden pallolaajennus, elektrofysiologinen tutkimus o Kirurginen hoito: läppä- ja ohitusleikkaukset o Laitehoidot: vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistin, uniapnean laitehoidot o Sydämensiirto - Työkyvyn arviointi ongelmatilanteissa - Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien pitkäaikaisseurannan suunnittelu Vajaatoimintapoliklinikan hoitoon ja seurantaan kuuluvat: - Uusi, vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta - Harvinaisen taustasairauden (esim. sarkoidoosi) aiheuttama sydämen vajaatoiminta - Kroonisen sydämen vajaatoiminnan lääkehoito-ongelmat - Vaikea vajaatoiminta, jossa harkitaan kirurgista tai laitehoitoa Muilla sydänpoliklinikoilla seurataan mm potilaita, joilla on - vakavia rytmihäiriöongelmia - sydämen tahdistin tai rytmihäiriötahdistin - vaativat säännöllistä seurantaa sydämen ultraäänitutkimuksella (esim. läppäviat) - suunnitteilla tai tehty sydämensiirto Osaa näistä potilaista voidaan seurata Varkauden tai Iisalmen sairaaloiden erikoislääkärijohtoisilla sisätautien poliklinikoilla. Liitännäissairauksien hoito - Diabetes, depressio (Ks erilliset Käypä hoito suositukset: - Uniapnean laitehoidot: CPAP tai adaptiivinen servoventilaatio [Liite 9] Palliatiivinen hoito - Palliatiivinen hoitoratkaisu o tehdään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa o keskusteltava potilaan ja hänen omaistensa kanssa. o käyty keskustelu potilaan kanssa ja päätös kirjataan sairaskertomukseen. - Hoidon toteutuksesta vastaa perusterveydenhuolto. - Potilaiden tunnistaminen o Toistuvia sairaalahoitoja (>1/6kk) huolimatta optimaalisesta hoidosta o Toistuvan/jatkuvan laskimonsisäisen lääkityksen tarve o Huono elämänlaatu / NYHA 4 oireet

8 o Kliinisen kuvan perusteella huono ennuste o Erikoishoidot (esim. vajaatoimintatahdistin, sydämen siirto) eivät mahdollisia - Palliatiivisen hoidon hoitokäytännöistä viitataan Kuolevan potilaan oireiden hoito hoitosuositukseen (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50063) Potilasohjauksen periaatteet Potilasohjauksen eteneminen on yksilöllistä ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuvaa. Ohjaussisällöt: Diagnoosivaiheessa sairaalassa tai perusterveydenhuollossa Perustiedot [Liite 6] Jatkohoidossa tai ensimmäisellä uusinta sairaalahoitojaksolla Syventävät tiedot 1 [Liite 7] Jatkohoidossa tai toisella uusinta sairaalahoitojaksolla Syventävät tiedot 2 [Liite 8] Kirjallisena materiaalina käytetään: KYS:in Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoitokirja ja/tai Sydänliiton Sydämen vajaatoiminta opasta. Ohjauksesta vastaa: Perusterveydenhuollon pitkäaikaisseurannassa: oma aluehoitaja tai sydänasioihin perehtynyt hoitaja/fysioterapeutti. Aluehoitajan rooli määräytyy paikallisesti sovitun työnjaon mukaan. Osastohoidossa: potilaan hoidosta vastaava hoitaja/fysioterapeutti. Erikoissairaanhoidon pitkäaikaisseurannassa: KYS:in vajaatoimintahoitaja. Ohjausvastuun siirtämisen periaatteet Siirtävän yksikön hoitaja/fysioterapeutti laatii hoitotyön yhteenvedon Hoidon tarve: hoidon aihe ja/tai itsehoidon esteet Hoitotyön toiminnot: voinnin kuvaus vastuun siirron hetkellä keskeiset tutkimukset ja fysiologiset mittaukset ohjaus ja potilaan kanssa sovitut asiat sosiaalisen verkoston osallistuminen ohjaukseen/hoitoon jatkohoito Hoidon tulokset: voinnissa tapahtuneet muutokset hoidon aikana hoidon etenemisen arvio (ennallaan/parantunut/huonontunut) Hoitoisuus: hoitoisuusluokkatieto numeerisena ja sanallisena arviona Lääkehoito: siirtopäivänä annetut lääkkeet Lähettävän hoitajan/fysioterapeutin nimi ja yhteystiedot

9 Suositus sairaanhoitajan suorittamasta vastaanotto- ja /tai puhelinseurannasta - Sairaalahoidon/diagnoosivaiheen jälkeinen ohjeellinen seuranta-aikataulu: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti tai puhelinkontakti: 1-2 vko, 1 kk, 2 kk, 3 kk ja sen jälkeen 6 kk välein mikäli potilas stabiili Lääkehoitoon liittyvät laboratorio (Na, K, Krea)- ja verenpainekontrollit: Kts. Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa - sairaanhoitajan vastaanottokäynnin suositussisältö: omahoitokirjan seurantatiedot ja omahoidon onnistuminen kliininen tila (paino, rr, pulssi, hengitystiheys, turvotukset, laboratoriovastaukset) lääkehoidon toteutuminen potilaan esille tuomat asiat (uudet oireet ja löydökset, lääkkeiden sivuvaikutukset, ravitsemustilan ongelmat, reseptien riittävyys, kotona selviäminen) potilaan tarvitsema potilasohjaus (Kts. Potilasohjauksen periaatteet) - potilaan hoidosta vastaavan lääkärin tai vajaatoimintahoitajan konsultointi: jos hengenahdistusta, turvotusta tai painon nousua > 2kg kolmen päivän aikana, eikä ole selkeitä toimintaohjeita tai toimintaohjeilla ei selkeää vastetta jos laboratorioarvot viitearvojen ulkopuolella ja menossa epäedullisempaan suuntaan jos täysin uusia sydänoireita jos pitkittynyt tulehdustauti jos syke uutena löydöksenä pysyvästi > 90/min tai epätasainen jos systolinen RR toistuvasti < 100 mmhg ja siihen liittyvää huimausta tms. jos diastolinen RR toistuvasti > 90 mmhg ************************************************************************************* KYS:in vajaatoimintahoitaja Mari Kiema, p , arkisin klo 9-15, mari.kiema(at)kuh.fi

10 Suositus fysioterapeutin suorittamasta seurannasta - sairaalahoidon/diagnoosivaiheen jälkeinen seuranta-aikataulu: 1 kk ja sen jälkeen yksilöllisesti 2-6 kk välein - fysioterapeutin vastaanoton suositussisältö: omahoitokirjan tarkastelu kliininen tila (paino, rr, pulssi, turvotukset) 6 min kävelytesti potilaan tarvitsema potilasohjaus (Kts. Potilasohjauksen periaatteet) - potilaan hoidosta vastaavan lääkärin tai KYS:in sydänfysioterapeutin konsultointi: Lääkärin konsultaatio: jos painon nousua > 2 kg kolmen päivän aikana jos hengenahdistusta levossa jos täysin uusia sydänoireita rasituksen aikana KYS:in sydänfysioterapeutin konsultaatio: konsultaatiot: milloin voi aloittaa, mitä harjoitteita, 6 minuutin kävelytesti koulutustoiveet ************************************************************************************* KYS:in sydänfysioterapeutti Leena Meinilä, p (potilasasiat, muut asiat miel. ensisijaisesti sähköpostilla), leena.meinila(at)kuh.fi

11 LIITTEET: [Liite 1] ACE:n estäjät: - Ennen hoidon aloitusta ja 1-2 vko aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Harkitse annostitrausta 2-4 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: ACE:n estäjä Aloitusannos Tavoiteannos Enalapriili 2,5 mg x mg x2 Kaptopriili 6,25 mg x mg x3 Lisinopriili 2,5-5 mg x mg x1 Perindopriili 2,5 mg x mg x1 Ramipriili 1,25-2,5 mg x1 5 mg x2 tai 10 mg x 1 - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: yskä, hyperkalemia, oireinen hypotonia, munuaisten toiminnan heikkeneminen [Liite 2] Diureetit: - Ennen hoidon aloitusta tarkista Na, K, Krea - Aloita matalalla annostelulla ja lisää kunnes kongestion oireet lievittyvät ja kliininen status paranee - Tavallisimpien diureettien aloitusannokset ja yleisimmät hoitoannokset: Diureetti: Aloitusannos Yleisin hoitoannos Furosemidi mg mg *************************************************************************************************** Hydroklooritiatsidi 25 mg mg Indapamide 2,5 mg 2,5-5 mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: dehydraatio, hypovolemia, hyponatremia, hypokalemia [Liite 3] Beetasalpaajat: - Aloita pienellä annoksella kun ACE:n estäjä tai angiotensiinireseptorin salpaajat ovat hoitoannoksessa - Titraa tuplaamalla annos 2-4 viikon välein, mikäli vajaatoiminnan oireet eivät ole vaikeutuneet, ei oireista hypotoniaa tai huomattavaa bradycardiaa (syke < 50) - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin

12 Jos beetasalpaajan annoksen lisäämisen jälkeen potilaalle tulee oireinen hypotensio, vähennä tilapäisesti ACE:n estäjän annosta - Aloitus- ja tavoiteannokset: Beetasalpaaja Aloitusannos Tavoiteannos Bisoprololi 1,25 mg x 1 10 mg Karvediloli 3,125-6,25 mg x mg Metoprololi (depot) 12,5-23,75 mg x mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: oireinen hypotensio, vajaatoimintaoireiden vaikeutuminen, bradykardia [Liite 4] Angiotensiinireseptorin salpaajat: - Ennen hoidon aloitusta ja viikon sisällä aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Titraa annosta 2-4 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: AT-salpaaja Aloitusannos Tavoiteannos Kandesartaani 4-8 mg x1 32 mg Valsartaani 40 mg x2 160 mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: munuaisten toiminnan heikkeneminen, hyperkalemia, hypotensio [Liite 5] Aldosteroniantagonistit: - Aloitus pienellä annoksella kun ACE:n estäjä (tai angiotensiinireseptorin salpaaja) ja beetasalpaaja ovat hoitoannoksessa, mutta potilas vielä oireinen - Ennen hoidon aloitusta ja 1-4 vko aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Titraa annosta 4-8 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 2, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: Aldosteroniantagonisti Aloitusannos Tavoiteannos Spironolaktoni 12,5-25 mg x mg x1 Eplerenoni 50 mg x1 50 mg x1 - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: munuaisten toiminnan heikkeneminen, hyperkalemia, rintojen kosketusarkuus ja suurentuminen (spironolaktoni)

13 [Liite 6] Ohjaus diagnoosivaiheessa (=Perustiedot): Tavoite: Potilas pärjää sairauden omahoidon perustietojen turvin kotona ja hän tietää, mistä saa tarvittaessa apua ongelmatilanteissa. Sairaanhoitajan ohjaus - sydämen vajaatoiminta sairautena ja mistä se johtuu (taustasairaus/syysairaus) - lääkehoidon toteutus ja lääkeannostelijan käyttö - painon säännöllinen seuranta ja omahoitokirjan täyttö (akuutin tapahtuman tai hoidossa tapahtuneiden muutosten jälkeen 1x/pv, stabiililla potilaalla 2-3x/vko) - seuraava kontrolli ja kuka/mikä taho vastaa hoidosta - omien oireiden tunnistaminen ja milloin/mistä apua Fysioterapeutin ohjaus - 6 minuutin kävelytesti - liikkumisen aloittaminen ja liikuntaan motivointi (mitä saa tehdä ja mitä rajoitettava) - ensimmäisen kuukauden kotiharjoittelu - omaseurantakirjan täyttäminen - ohjaus oman terveyskeskuksen fysioterapeutille [Liite 7] Ohjaus jatkohoidossa tai ensimmäisellä uusinta sairaalahoitojaksolla (=Syventävät tiedot 1): Tavoite: Potilas hallitsee sairauden hoidon perustiedot ja syventää sairauden hallinnan osaamistaan omahoidon alueella. Sairaanhoitajan ohjaus - kerrataan Perustietojen ymmärtäminen ja selvitetään omahoidon onnistuminen - tilan vaikeutumiseen johtavat tekijät ja miten niitä vältetään (esim. korkea verenpaine, korkea verensokeritaso, anemia, rytmihäiriöt, tulehdussairaudet, tulehduskipulääkkeet) - lääkkeiden käyttötarkoitukset ja tunnistaminen - tulehduskipulääkkeiden käytön välttäminen - diureettiannosten omasäätely ja kirjaaminen omaseurantakirjaan - suolarajoitus - runsaiden kertaluontoisten nestemäärien nauttimisen välttäminen - tarvittaessa (lääkärin määräyksestä) nesterajoituksen toteutuksen opettaminen - hengenahdistuksen ja/tai turvotusten omahoito - lääkekorvausasiat - sairastumisen vaikutus mielialaan Fysioterapeutin ohjaus - 6 min kävelytesti - liikuntaohjelman suunnittelu tai päivittäminen - liikuntaryhmään / kuntoutukseen ohjaus - jatkokäynneistä sopiminen

14 [Liite 8] Ohjaus jatkohoidossa tai toisella uusinta sairaalahoitojaksolla (=Syventävät tiedot 2): Tavoite: Potilas hallitsee yksilöllisen omahoidon periaatteet ja perehtyy sydämen vajaatoiminnalle edullisten terveiden elintapojen toteuttamiseen. Sairaanhoitajan ohjaus - kerrataan Perustietojen ja Syventävät tiedot 1:sen ymmärtäminen sekä omahoito - tärkeimmät lääkityksen sivuvaikutukset - tupakoinnin lopetus ja kohtuullinen alkoholinkäyttö - sairauden ja lääkityksen vaikutus seksuaalisuuteen - kuntoutusmahdollisuudet - sydänystävällinen ruokavaliota (tarvittaessa kakeksian ehkäisy tai painonhallinta) - matkustelu ja sydämen vajaatoiminta - vuosittainen influenssarokotus - säännöllinen hammaslääkärissä käynti Fysioterapeutin ohjaus - 6 min kävelytesti - liikuntaohjelman suunnittelu tai päivittäminen - liikuntaryhmään / kuntoutukseen ohjaus - jatkokäynneistä sopiminen [Liite 9] Uniapnean hoito: - Potilaista, joilla ejektiofraktio on <40%, n. 40% sairastaa unenaikaista sentraalista, Cheyne-Stokes -tyyppistä katkohengitystautia. - Sydän- ja verenkiertoperäiset kuolemat ovat yleisempiä merkittävää katkohengitystautia sairastavilla potilailla. Riski korostuu sydämen vajaatoimintapotilailla. - Mikäli merkittävä obesiteettia, puolison havaitsemia hengityskatkoksia tai poikkeavaa päiväaikaista väsymystä muun kliinisen epäilyn lisäksi -> kardiologian pkl -> keuhkolehdelle tehdyllä konsultaatiopyynnöllä keuhkopoliklinikalle. - Keuhkopoliklinikka: Muutaman viikon kuluessa polikliininen unirekisteröinti -> vastauksesta soitetaan potilaalle ja lähetetään tieto lähettäneelle lääkärille -> mikäli ei tautia: rekisteröintilaitteen hakukäynnin lisäksi ei muuta käyntiä keuhkopuolelle -> tauti todetaan: potilas ohjataan asianmukaiseen hoitoon (esim. CPAP-hoito obstruktiiviseen uniapneatautiin, adaptiivinen servoventilaatio Cheyne-Stokes -tyyppiseen tautiin) sairauden laatu huomioiden.

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle Marketta Viljakainen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Olli-Pekka Lehikoinen LL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HUS, Porvoon sairaala 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Sidonnaisuudet Luentopalkkio:

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla

Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla Epshp tbc-hoidon toimintaohjeet THL:n suositus kontaktiselvityksestä Lainsäädäntö Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla www. linkit Tuberkuloosipotilaan tunnistaminen pth:ssa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON. Opas potilaalle

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON. Opas potilaalle SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON Opas potilaalle Mari Puuska Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM Kuolemansyyt Suomessa 2008 Sydänlääkkeet Kuolemansyy Yhteensä Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairaudet 20 144 9 495 10 649 Kasvaimet 11 214 5 782 5 432 Dementia, Alzheimerin tauti 4 964 1 521 3 443 Professori

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä!

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! Turvallisen lääkehoidon perusta on, että häntä hoitava henkilöstö tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää ja miten hän niitä käyttää. Myös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän

Lisätiedot