Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä"

Transkriptio

1 Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä KYS-Sydänkeskus 2010

2 Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä Diagnoosi I50 Insufficientia cordis (sydämen vajaatoiminta) Hoitoketjusta vastaavien nimet ja yhteystiedot Kuopion yliopistollinen sairaala: Ylilääkäri, kardiologi Vajaatoimintahoitaja Fysioterapeutti Kuopion terveyskeskus: Apulaisylilääkäri Muut terveyskeskukset: Apulaisylilääkäri Heikki Miettinen p heikki.miettinen(at)kuh.fi Mari Kiema p mari.kiema(at)kuh.fi Leena Meinilä p leena.meinila(at)kuh.fi Pertti Lipponen p pertti.lipponen(at)kuopio.fi Raakel Laukkanen (Keiteleen terveyskeskus) p raakel.laukkanen(at)piekeitk.kuh.fi

3 Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:... 3 Hoitoketjun tavoitteet... 4 Toteutumisen seuranta ja päivitys... 4 Diagnostiset kriteerit... 4 Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset... 5 Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa... 5 Indikaatiot erikoissairaanhoitoon lähettämiseen... 5 Lähetetiedot... 6 Hoidonporrastus... 6 Hoito erikoissairaanhoidossa... 6 Liitännäissairauksien hoito... 7 Palliatiivinen hoito... 7 Potilasohjauksen periaatteet... 8 Ohjausvastuun siirtämisen periaatteet... 8 Suositus sairaanhoitajan suorittamasta vastaanotto- ja /tai puhelinseurannasta... 9 Suositus fysioterapeutin suorittamasta seurannasta LIITTEET:... 11

4 Hoitoketjun tavoitteet Hoitoketjun tavoitteena on 1. kuvata sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidonporrastus Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin alueella 2. ohjata sydämen vajaatoimintaa sairastavien hoitoa hoitosuositusten mukaiseksi. 3. ehkäistä sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen määrän kasvua. Toteutumisen seuranta ja päivitys - Hoitoketjun toimivuutta seurataan sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen määrän kehityksellä. - Vajaatoimintatyöryhmä kokoontuu vuosittain arvioimaan ja päivittämään hoitoketjua. Diagnostiset kriteerit Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan sitä sairastavalla on jokin verenkiertoelimistön sairaus. Perussairauden diagnostiikkaan tulee kiinnittää huomiota. Sydämen vajaatoiminnan diagnoosiin vaaditaan seuraavat kriteerit: Tyypilliset oireet - hengenahdistus, väsyvyys, uupumus, turvotukset JA Tyypilliset kliiniset löydökset - takykardia, takypnoe, keuhkojen rahinat, pleuraneste, turvotukset JA Näyttö sydämen rakenteellisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta levossa - suurentunut sydän, ultraäänitutkimuksen löydös, sivuäänet, kohonnut NT-proBNP NT-proBNP:n määrittämistä suositellaan diagnostiikan apukeinona. Jos sekä NT-proBNP että EKG ovat normaalit, on sydämen vajaatoiminta epätodennäköinen.

5 Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset - Anamneesi ja status - Laboratoriokokeet: PVK, K, Na, krea, b-gluk, lipidit, TSH, NT-proBNP, PLV, EKG - THX-kuva - Rasitus-ekg, jos potilaalla epäillään sepelvaltimotautia - Sydämen ultraäänitutkimus (Kts. Hoidonporrastus): o Vajaatoiminnan vaikeusasteen ja taustasairauden selvittämiseksi pääsääntöisesti kaikille potilaille. o Ei välttämättä tarvitse tehdä hyvin iäkkäälle ja/tai muiden sairauksien vuoksi huonoennusteiselle, jolla sydänoireet ovat hallinnassa lääkehoidolla o Jatkohoito suunnitellaan ultraäänitutkimuksen jälkeen. Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa Ennusteeseen vaikuttava ja oireenmukainen lääkehoito tulee aloittaa kliinisen diagnoosin perusteella perusterveydenhuollossa. - Lääkityksen aloittaminen: o ACE:n estäjä: Ensimmäinen aloitettava lääke kaikille vajaatoimintapotilaille. Ohje: [Liite 1] o Diureetti: Jos nesteretentiota ja/tai verenpaine koholla. Ohje: [Liite 2] o Beetasalpaaja: Kun ACE:n estäjä titrattu tavoiteannokseen. Ohje: [Liite 3] o Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella ja titrataan tavoiteannokseen yksilöllisesti. Iäkkäillä potilailla titrausnopeus on usein hidas. - Tarvittaessa: o Angiotensiinireseptorin salpaajat: Jos ACE:n estäjä ei sovi sivuvaikutusten takia TAI Jos oireinen ACE:n estäjän, diureetin ja beetasalpaajan potilaan sietämän maksimiannosten yhdistelmän jälkeen. Ohje: [Liite 4] o Aldosteroniantagonisti: Jos oireinen ACE:n estäjän, diureetin ja beetasalpaajan potilaan sietämän maksimiannosten yhdistelmän jälkeen. Ohje: [Liite 5] o Nitraatit: Akuutissa vajaatoiminnassa voidaan käyttää laskimonsisäisesti annosteltavaa nitraatti-infuusiota tai ensihoidossa nitraatti-suihkeita, mikäli potilaan systolinen verenpaine on yli 90 mmhg o Digoksiini: Jos eteisvärinä ja korkea syketaso. o AK-hoito: Jos flimmeri, keinoläppä tai muu indikaatio. Indikaatiot erikoissairaanhoitoon lähettämiseen Välittömän erikoissairaanhoidon aiheet: - Akuutisti oireileva uusi, vaikeaoireinen vajaatoiminta - Kroonisen vajaatoiminnan vaikeutuminen, mikäli tilanne vaatii osastohoitoa, eikä hoito ole toteutettavissa terveyskeskuksessa. Muut erikoissairaanhoidon konsultaation aiheet: - Etiologialtaan tuntematon uusi sydämen vajaatoiminta tai vanha vajaatoiminta vaikeutuu nopeasti. - Sepelvaltimotaudin epäily ja invasiiviset selvittelyt ovat aiheellisia.

6 Epäillään merkittävää läppävikaa. - Rytmihäiriöitä tai vakaviin rytmihäiriöihin viittaavia oireita. - Vajaatoimintatahdistimen tarpeen arviointi o seulonta: vaikeat oireet, EF < 35 % ja ekg:ssa vasen haarakatkos Lähetetiedot - Aikaisemmat sairaudet sekä tieto mahdollisista muista etiologisista tekijöistä (esim. alkoholin käyttö, mahdolliset sytostaattihoidot yms.) - Vajaatoiminnan vaikeusaste ja NYHA-luokka - Käytössä oleva lääkitys - EKG, thoraxin rtg-tutkimuksen keskeiset löydökset - Laboratoriotutkimusten tulokset - Sydämen ultraäänitutkimuksen, rasitus-ekg:n ja muiden erikoistutkimusten tulokset, mikäli saatavissa Hoidonporrastus - Perusterveydenhuolto: o Sydämen vajaatoiminnan perusselvitykset. o Komplisoitumattoman sydämen vajaatoiminnan pitkäaikaisseuranta. o Vajaatoimintalääkityksen annosten nosto tavoiteannokseen sekä lääkityksen vaatima laboratorio- ja verenpaineseuranta. Erikoissairaanhoidon konsultaatiot: Vajaatoimintahoitaja (p , arkisin klo 9-15) Kardiologian konsultoiva lääkäri (p , arkisin klo 9-15) Sisätautien etupäivystäjä päivystysaikana (p ) Kiireettömät konsultaatiot sähköistä lähetejärjestelmää käyttäen - Sydämen ultraäänitutkimukset: o Diagnoosivaiheen ultraäänet Harjulan, Iisalmen tai Varkauden sairaaloiden sisätautien poliklinikoilla tai ostopalveluna yksityissektorilta tai KYS:n sydänpoliklinikalla. o Tehdään perusterveydenhuollossa, jos tutkimus on saatavissa. Muussa tapauksessa voidaan konsultoida erikoissairaanhoidon poliklinikoita. o Erikoissairaanhoitoon lähettäminen ei edellytä ultraäänitutkimusta. - Vaikeahoitoista vajaatoimintaa sairastavien ja tiettyjen erikoisryhmien (kts. Hoito erikoissairaanhoidossa) seuranta KYS:n sydänpoliklinikalla. Hoito erikoissairaanhoidossa Akuuttihoito toteutetaan KYSin sydänosastolla, sisätautiosastolla sekä Varkauden tai Iisalmen sairaaloissa. Potilaita voidaan hoitaa myös terveyskeskusten vuodeosastoilla, mikäli paikalliset olosuhteet sen mahdollistavat. Hoitoratkaisut tehdään Euroopan kardiologisen seuran (ESC) vuonna 2008 julkaistun hoito-ohjeen linjausten mukaisesti.

7 Muu sydämen vajaatoimintapotilaan erikoissairaanhoito sisältää mm. - Etiologian selvittely: o Non-invasiiviset tutkimukset Sydämen ultraäänitutkimus, holter, sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus, CT- ja magneettikuvaus o Invasiiviset tutkimukset Koronaariangiografia, sydämen katetrisaatio, sydänlihasbiopsia - Lääkityksen optimointi perussyyn mukaisesti - Laskimonsisäisen lääkityksen toteuttaminen (mm. levosimendaani-infuusio) - Kajoavat hoidot: o Sepelvaltimoiden pallolaajennus, elektrofysiologinen tutkimus o Kirurginen hoito: läppä- ja ohitusleikkaukset o Laitehoidot: vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistin, uniapnean laitehoidot o Sydämensiirto - Työkyvyn arviointi ongelmatilanteissa - Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien pitkäaikaisseurannan suunnittelu Vajaatoimintapoliklinikan hoitoon ja seurantaan kuuluvat: - Uusi, vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta - Harvinaisen taustasairauden (esim. sarkoidoosi) aiheuttama sydämen vajaatoiminta - Kroonisen sydämen vajaatoiminnan lääkehoito-ongelmat - Vaikea vajaatoiminta, jossa harkitaan kirurgista tai laitehoitoa Muilla sydänpoliklinikoilla seurataan mm potilaita, joilla on - vakavia rytmihäiriöongelmia - sydämen tahdistin tai rytmihäiriötahdistin - vaativat säännöllistä seurantaa sydämen ultraäänitutkimuksella (esim. läppäviat) - suunnitteilla tai tehty sydämensiirto Osaa näistä potilaista voidaan seurata Varkauden tai Iisalmen sairaaloiden erikoislääkärijohtoisilla sisätautien poliklinikoilla. Liitännäissairauksien hoito - Diabetes, depressio (Ks erilliset Käypä hoito suositukset: - Uniapnean laitehoidot: CPAP tai adaptiivinen servoventilaatio [Liite 9] Palliatiivinen hoito - Palliatiivinen hoitoratkaisu o tehdään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa o keskusteltava potilaan ja hänen omaistensa kanssa. o käyty keskustelu potilaan kanssa ja päätös kirjataan sairaskertomukseen. - Hoidon toteutuksesta vastaa perusterveydenhuolto. - Potilaiden tunnistaminen o Toistuvia sairaalahoitoja (>1/6kk) huolimatta optimaalisesta hoidosta o Toistuvan/jatkuvan laskimonsisäisen lääkityksen tarve o Huono elämänlaatu / NYHA 4 oireet

8 o Kliinisen kuvan perusteella huono ennuste o Erikoishoidot (esim. vajaatoimintatahdistin, sydämen siirto) eivät mahdollisia - Palliatiivisen hoidon hoitokäytännöistä viitataan Kuolevan potilaan oireiden hoito hoitosuositukseen ( Potilasohjauksen periaatteet Potilasohjauksen eteneminen on yksilöllistä ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuvaa. Ohjaussisällöt: Diagnoosivaiheessa sairaalassa tai perusterveydenhuollossa Perustiedot [Liite 6] Jatkohoidossa tai ensimmäisellä uusinta sairaalahoitojaksolla Syventävät tiedot 1 [Liite 7] Jatkohoidossa tai toisella uusinta sairaalahoitojaksolla Syventävät tiedot 2 [Liite 8] Kirjallisena materiaalina käytetään: KYS:in Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoitokirja ja/tai Sydänliiton Sydämen vajaatoiminta opasta. Ohjauksesta vastaa: Perusterveydenhuollon pitkäaikaisseurannassa: oma aluehoitaja tai sydänasioihin perehtynyt hoitaja/fysioterapeutti. Aluehoitajan rooli määräytyy paikallisesti sovitun työnjaon mukaan. Osastohoidossa: potilaan hoidosta vastaava hoitaja/fysioterapeutti. Erikoissairaanhoidon pitkäaikaisseurannassa: KYS:in vajaatoimintahoitaja. Ohjausvastuun siirtämisen periaatteet Siirtävän yksikön hoitaja/fysioterapeutti laatii hoitotyön yhteenvedon Hoidon tarve: hoidon aihe ja/tai itsehoidon esteet Hoitotyön toiminnot: voinnin kuvaus vastuun siirron hetkellä keskeiset tutkimukset ja fysiologiset mittaukset ohjaus ja potilaan kanssa sovitut asiat sosiaalisen verkoston osallistuminen ohjaukseen/hoitoon jatkohoito Hoidon tulokset: voinnissa tapahtuneet muutokset hoidon aikana hoidon etenemisen arvio (ennallaan/parantunut/huonontunut) Hoitoisuus: hoitoisuusluokkatieto numeerisena ja sanallisena arviona Lääkehoito: siirtopäivänä annetut lääkkeet Lähettävän hoitajan/fysioterapeutin nimi ja yhteystiedot

9 Suositus sairaanhoitajan suorittamasta vastaanotto- ja /tai puhelinseurannasta - Sairaalahoidon/diagnoosivaiheen jälkeinen ohjeellinen seuranta-aikataulu: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti tai puhelinkontakti: 1-2 vko, 1 kk, 2 kk, 3 kk ja sen jälkeen 6 kk välein mikäli potilas stabiili Lääkehoitoon liittyvät laboratorio (Na, K, Krea)- ja verenpainekontrollit: Kts. Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa - sairaanhoitajan vastaanottokäynnin suositussisältö: omahoitokirjan seurantatiedot ja omahoidon onnistuminen kliininen tila (paino, rr, pulssi, hengitystiheys, turvotukset, laboratoriovastaukset) lääkehoidon toteutuminen potilaan esille tuomat asiat (uudet oireet ja löydökset, lääkkeiden sivuvaikutukset, ravitsemustilan ongelmat, reseptien riittävyys, kotona selviäminen) potilaan tarvitsema potilasohjaus (Kts. Potilasohjauksen periaatteet) - potilaan hoidosta vastaavan lääkärin tai vajaatoimintahoitajan konsultointi: jos hengenahdistusta, turvotusta tai painon nousua > 2kg kolmen päivän aikana, eikä ole selkeitä toimintaohjeita tai toimintaohjeilla ei selkeää vastetta jos laboratorioarvot viitearvojen ulkopuolella ja menossa epäedullisempaan suuntaan jos täysin uusia sydänoireita jos pitkittynyt tulehdustauti jos syke uutena löydöksenä pysyvästi > 90/min tai epätasainen jos systolinen RR toistuvasti < 100 mmhg ja siihen liittyvää huimausta tms. jos diastolinen RR toistuvasti > 90 mmhg ************************************************************************************* KYS:in vajaatoimintahoitaja Mari Kiema, p , arkisin klo 9-15, mari.kiema(at)kuh.fi

10 Suositus fysioterapeutin suorittamasta seurannasta - sairaalahoidon/diagnoosivaiheen jälkeinen seuranta-aikataulu: 1 kk ja sen jälkeen yksilöllisesti 2-6 kk välein - fysioterapeutin vastaanoton suositussisältö: omahoitokirjan tarkastelu kliininen tila (paino, rr, pulssi, turvotukset) 6 min kävelytesti potilaan tarvitsema potilasohjaus (Kts. Potilasohjauksen periaatteet) - potilaan hoidosta vastaavan lääkärin tai KYS:in sydänfysioterapeutin konsultointi: Lääkärin konsultaatio: jos painon nousua > 2 kg kolmen päivän aikana jos hengenahdistusta levossa jos täysin uusia sydänoireita rasituksen aikana KYS:in sydänfysioterapeutin konsultaatio: konsultaatiot: milloin voi aloittaa, mitä harjoitteita, 6 minuutin kävelytesti koulutustoiveet ************************************************************************************* KYS:in sydänfysioterapeutti Leena Meinilä, p (potilasasiat, muut asiat miel. ensisijaisesti sähköpostilla), leena.meinila(at)kuh.fi

11 LIITTEET: [Liite 1] ACE:n estäjät: - Ennen hoidon aloitusta ja 1-2 vko aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Harkitse annostitrausta 2-4 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: ACE:n estäjä Aloitusannos Tavoiteannos Enalapriili 2,5 mg x mg x2 Kaptopriili 6,25 mg x mg x3 Lisinopriili 2,5-5 mg x mg x1 Perindopriili 2,5 mg x mg x1 Ramipriili 1,25-2,5 mg x1 5 mg x2 tai 10 mg x 1 - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: yskä, hyperkalemia, oireinen hypotonia, munuaisten toiminnan heikkeneminen [Liite 2] Diureetit: - Ennen hoidon aloitusta tarkista Na, K, Krea - Aloita matalalla annostelulla ja lisää kunnes kongestion oireet lievittyvät ja kliininen status paranee - Tavallisimpien diureettien aloitusannokset ja yleisimmät hoitoannokset: Diureetti: Aloitusannos Yleisin hoitoannos Furosemidi mg mg *************************************************************************************************** Hydroklooritiatsidi 25 mg mg Indapamide 2,5 mg 2,5-5 mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: dehydraatio, hypovolemia, hyponatremia, hypokalemia [Liite 3] Beetasalpaajat: - Aloita pienellä annoksella kun ACE:n estäjä tai angiotensiinireseptorin salpaajat ovat hoitoannoksessa - Titraa tuplaamalla annos 2-4 viikon välein, mikäli vajaatoiminnan oireet eivät ole vaikeutuneet, ei oireista hypotoniaa tai huomattavaa bradycardiaa (syke < 50) - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin

12 Jos beetasalpaajan annoksen lisäämisen jälkeen potilaalle tulee oireinen hypotensio, vähennä tilapäisesti ACE:n estäjän annosta - Aloitus- ja tavoiteannokset: Beetasalpaaja Aloitusannos Tavoiteannos Bisoprololi 1,25 mg x 1 10 mg Karvediloli 3,125-6,25 mg x mg Metoprololi (depot) 12,5-23,75 mg x mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: oireinen hypotensio, vajaatoimintaoireiden vaikeutuminen, bradykardia [Liite 4] Angiotensiinireseptorin salpaajat: - Ennen hoidon aloitusta ja viikon sisällä aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Titraa annosta 2-4 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: AT-salpaaja Aloitusannos Tavoiteannos Kandesartaani 4-8 mg x1 32 mg Valsartaani 40 mg x2 160 mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: munuaisten toiminnan heikkeneminen, hyperkalemia, hypotensio [Liite 5] Aldosteroniantagonistit: - Aloitus pienellä annoksella kun ACE:n estäjä (tai angiotensiinireseptorin salpaaja) ja beetasalpaaja ovat hoitoannoksessa, mutta potilas vielä oireinen - Ennen hoidon aloitusta ja 1-4 vko aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Titraa annosta 4-8 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 2, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: Aldosteroniantagonisti Aloitusannos Tavoiteannos Spironolaktoni 12,5-25 mg x mg x1 Eplerenoni 50 mg x1 50 mg x1 - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: munuaisten toiminnan heikkeneminen, hyperkalemia, rintojen kosketusarkuus ja suurentuminen (spironolaktoni)

13 [Liite 6] Ohjaus diagnoosivaiheessa (=Perustiedot): Tavoite: Potilas pärjää sairauden omahoidon perustietojen turvin kotona ja hän tietää, mistä saa tarvittaessa apua ongelmatilanteissa. Sairaanhoitajan ohjaus - sydämen vajaatoiminta sairautena ja mistä se johtuu (taustasairaus/syysairaus) - lääkehoidon toteutus ja lääkeannostelijan käyttö - painon säännöllinen seuranta ja omahoitokirjan täyttö (akuutin tapahtuman tai hoidossa tapahtuneiden muutosten jälkeen 1x/pv, stabiililla potilaalla 2-3x/vko) - seuraava kontrolli ja kuka/mikä taho vastaa hoidosta - omien oireiden tunnistaminen ja milloin/mistä apua Fysioterapeutin ohjaus - 6 minuutin kävelytesti - liikkumisen aloittaminen ja liikuntaan motivointi (mitä saa tehdä ja mitä rajoitettava) - ensimmäisen kuukauden kotiharjoittelu - omaseurantakirjan täyttäminen - ohjaus oman terveyskeskuksen fysioterapeutille [Liite 7] Ohjaus jatkohoidossa tai ensimmäisellä uusinta sairaalahoitojaksolla (=Syventävät tiedot 1): Tavoite: Potilas hallitsee sairauden hoidon perustiedot ja syventää sairauden hallinnan osaamistaan omahoidon alueella. Sairaanhoitajan ohjaus - kerrataan Perustietojen ymmärtäminen ja selvitetään omahoidon onnistuminen - tilan vaikeutumiseen johtavat tekijät ja miten niitä vältetään (esim. korkea verenpaine, korkea verensokeritaso, anemia, rytmihäiriöt, tulehdussairaudet, tulehduskipulääkkeet) - lääkkeiden käyttötarkoitukset ja tunnistaminen - tulehduskipulääkkeiden käytön välttäminen - diureettiannosten omasäätely ja kirjaaminen omaseurantakirjaan - suolarajoitus - runsaiden kertaluontoisten nestemäärien nauttimisen välttäminen - tarvittaessa (lääkärin määräyksestä) nesterajoituksen toteutuksen opettaminen - hengenahdistuksen ja/tai turvotusten omahoito - lääkekorvausasiat - sairastumisen vaikutus mielialaan Fysioterapeutin ohjaus - 6 min kävelytesti - liikuntaohjelman suunnittelu tai päivittäminen - liikuntaryhmään / kuntoutukseen ohjaus - jatkokäynneistä sopiminen

14 [Liite 8] Ohjaus jatkohoidossa tai toisella uusinta sairaalahoitojaksolla (=Syventävät tiedot 2): Tavoite: Potilas hallitsee yksilöllisen omahoidon periaatteet ja perehtyy sydämen vajaatoiminnalle edullisten terveiden elintapojen toteuttamiseen. Sairaanhoitajan ohjaus - kerrataan Perustietojen ja Syventävät tiedot 1:sen ymmärtäminen sekä omahoito - tärkeimmät lääkityksen sivuvaikutukset - tupakoinnin lopetus ja kohtuullinen alkoholinkäyttö - sairauden ja lääkityksen vaikutus seksuaalisuuteen - kuntoutusmahdollisuudet - sydänystävällinen ruokavaliota (tarvittaessa kakeksian ehkäisy tai painonhallinta) - matkustelu ja sydämen vajaatoiminta - vuosittainen influenssarokotus - säännöllinen hammaslääkärissä käynti Fysioterapeutin ohjaus - 6 min kävelytesti - liikuntaohjelman suunnittelu tai päivittäminen - liikuntaryhmään / kuntoutukseen ohjaus - jatkokäynneistä sopiminen [Liite 9] Uniapnean hoito: - Potilaista, joilla ejektiofraktio on <40%, n. 40% sairastaa unenaikaista sentraalista, Cheyne-Stokes -tyyppistä katkohengitystautia. - Sydän- ja verenkiertoperäiset kuolemat ovat yleisempiä merkittävää katkohengitystautia sairastavilla potilailla. Riski korostuu sydämen vajaatoimintapotilailla. - Mikäli merkittävä obesiteettia, puolison havaitsemia hengityskatkoksia tai poikkeavaa päiväaikaista väsymystä muun kliinisen epäilyn lisäksi -> kardiologian pkl -> keuhkolehdelle tehdyllä konsultaatiopyynnöllä keuhkopoliklinikalle. - Keuhkopoliklinikka: Muutaman viikon kuluessa polikliininen unirekisteröinti -> vastauksesta soitetaan potilaalle ja lähetetään tieto lähettäneelle lääkärille -> mikäli ei tautia: rekisteröintilaitteen hakukäynnin lisäksi ei muuta käyntiä keuhkopuolelle -> tauti todetaan: potilas ohjataan asianmukaiseen hoitoon (esim. CPAP-hoito obstruktiiviseen uniapneatautiin, adaptiivinen servoventilaatio Cheyne-Stokes -tyyppiseen tautiin) sairauden laatu huomioiden.

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN

Lisätiedot

Iäkkään sydämen vajaatoiminta käypänen hoito. Risto Vesalainen Dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Pulssi Turku

Iäkkään sydämen vajaatoiminta käypänen hoito. Risto Vesalainen Dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Pulssi Turku Iäkkään sydämen vajaatoiminta käypänen hoito Risto Vesalainen Dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Pulssi Turku Sydämen vajaatoiminnan prevalenssi Braunwald E: JACC Heart Failure

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

MEHILÄINEN LÄNSI-POHJA

MEHILÄINEN LÄNSI-POHJA MEHILÄINEN LÄNSI-POHJA KROONISEN SYDÄNSAIRAUDEN PALLIATIIVIINEN HOITO Paula Ruuska-Piiroinen Kardiologi Paavo Uusimaa Kardiologi, Lääketieteellinen johtaja 1. ja 2.10.2019 TERVEYTESI MENEE EDELLE 26.9.2019

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen

Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen Hanna Tapanainen 11.4.2018 Alueellinen astma- ja allergiakoulutus Filha ja Hyvinkään sairaala Esityksen sisältö Astman omahoito Astman seuranta suositusten mukaan

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 159 V 26.2.2014, Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista HEL 2013-009003 T 00 00 03 Päätös päätti esittää

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen

Lisätiedot

Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio

Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito M-talon auditorio 30.11.2017 ESH:sta PTH:on, kun Astman hoitotasapaino on tyydyttävä Lääkityksestä on tehty B-lausunto Omahoito-ohjeet on annettu (nuoren)

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/

Lisätiedot

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta ja lääkkeet

Sydämen vajaatoiminta ja lääkkeet Sydämen vajaatoiminta ja lääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Proviisori Sairaala-apteekin luennot 13.11.2018 Sisältö Johdanto Sydämen vajaatoiminta sairautena

Lisätiedot

Edellytykset siedätyshoidolle

Edellytykset siedätyshoidolle Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

AVH- HOITAJAVASTAANOTTO. Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

AVH- HOITAJAVASTAANOTTO. Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue AVH- HOITAJAVASTAANOTTO Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.3.2017 PROJEKTIN TAUSTAA Syksyllä 2015 aloitettiin AVH-hoitajapoliklinikkatoiminnan perustaminen VSSHP:ssä AVH-erikoislääkärin pitämällä

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto CARDIOVASCULAR CONTINUUM Ravinto Elintavat Perimä Dyslipidemia Hypertensio Lihavuus/

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot