K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i

Transkriptio

1 13/ K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i Virva voimaantuu Venetsiassa Sivu 16 Kuva Kahta maata katsomassa, keskiaukeama Janne Ukko-Paavona, sivu 7

2 Suomalaisen yhteiskunnan muutos sotien jälkeen on ollut ennätyksellisen nopea: kaupungistuminen on tapahtunut 20 vuodessa, kun Ruotsissa se kesti 50 ja Norjassa 80 vuotta. Nuket: Anneli Mustonen, kuva: Sonkakosken Nukkepirtti Puuttuva lapsuus Anna-Liisa Lämsä Puuttuva lapsuus vaarantaa kypsän aikuisuuden. Silloin oman lapsen tarpeita ei kykene asettamaan omien tarpeiden edelle, sanoo Anna-Liisa Lämsä. Millainen aikuinen on hän, joka ei kyennyt kasvamaan aikuiseksi? Anna-Liisa Lämsä päätyi pohtimaan myös tätä tuoreessa kasvatustieteen väitöskirjassaan Oulun yliopistolle Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Aikuinen, joka ei ole kyennyt kasvamaan aikuiseksi, ei ota vastuuta itsestään ja muista iän edellyttämällä tavalla, Anna-Liisa Lämsä kuvaa. Nuoren ammattiasiakkuus toimeentulotuessa on Lämsän mukaan yksi esimerkki puuttuvasta aikuisuudesta. Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden joukossa on niitä, jotka ovat saaneet pääasiallisen toimeentulonsa toimeentulotukena jo vuosia - siitä lähtien, kun ovat täyttäneet 18 vuotta. He eivät sitoudu työhön eivätkä koulutukseen, eikä heillä ole ylipäätään suunnitelmia oman elämänsä suhteen. Toisaalta myös aikuisen kyvyttömyyttä ottaa vastuuta lapsesta ja vastata lapsen tarpeisiin iän mukaisella tavalla voi pitää esimerkkinä puuttuvasta aikuisuudesta. Aikuinen, joka ei ole kasvanut aikuiseksi, ei kykene asettamaan lapsen tarpeita omien tarpeidensa edelle, kiteyttää tutkija. Ongelma siirtyy Lastensuojeluperheiden joukossa on perheitä, joissa jommankumman tai jopa molempien vanhempien kasvutausta on ollut puutteellinen. Kun tällaiset vanhemmat eivät kykene huolehtimaan omista lapsistaan, jatkuvat ongelmat jo kolmannessa sukupolvessa. Kyse voi olla toisaalta vanhemman oman kasvun estymisestä, toisaalta suvun kulttuuriperimästä ja opituista toimintamalleista. Kun omana kasvuaikana saadut toimintamallit ovat mitä ovat ja muuta mallia ei ole, on vanhempien vaikea toimia vastuullisina lastenkasvattajina. Osaltaan tilannetta vaikeuttaa myös se, etteivät omana kasvuaikana saadut toimintamallit sovellu nykytilanteeseen, jolloin vanhemman on helpompi olla lapsen kaveri kuin kasvattaja, Anna-Liisa Lämsä sanoo. Monien tämän päivän vanhempien omassa lapsuudessa maaseudun suurperhe oli vielä tavallinen perhetyyppi ja suuri osa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muutos on muuttanut monin tavoin perheiden elämänpiiriä. Perheet ovat aiempaa pienempiä ja sukulaiset asuvat kaukana toisistaan. Suomalainen yhteiskunnan erityispiirteenä on tämän muutoksen nopeus. Yhteiskuntamuutokseen meni Suomessa aikaa parikymmentä vuotta, kun vastaava muutos tapahtui Norjassa 80 vuodessa ja Ruotsissa 50 vuodessa ja näistäkin Ruotsia pidetään nopean rakennemuutoksen maana. Kaikkien ei ole yksinkertaisesti ole ollut helppo sopeutua nopeaan muutokseen tai he ovat jääneet muutoksen keskellä liian yksin. Myös vanhemmat tarvitsevat kasvatustehtävässään tuekseen muita aikuisia, Lämsä kuvaa. Nuoruudesta normi Välittävä aikuinen on lapselle ja nuorelle peili, josta hän näkee kuka ja millainen hän on ja mitä hänestä voi tulla. Toisaalta Anna-Liisa Lämsän laaja tutkimus antoi viitteitä nuoruudessa, vanhemmuudessa ja eri ikäryhmien välisissä suhteissa viime vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. Nuoruudesta näyttäisi tulleen viime vuosikymmeninä kaikkien ikäkausien normi, jolloin lapset eivät välttämättä saa olla lapsia. Puuttuva lapsuus vaarantaa kuitenkin kypsän aikuisuuden saavuttamisen, jolloin kaikki nuoret eivät kykene kasvamaan aikuisiksi ja ottamaan vastuuta esimerkiksi omista lapsistaan. Vanhempien mielenterveysongelmat ovat Lämsän mukaan päihdeongelmien ohella yksi keskeisistä kasvuympäristöön liittyvistä lastensuojelutarpeen perusteista. Mikäli vanhemmat saavat ongelmiinsa asianmukaista hoitoa, kykenevät he Lämsän mukaan yleensä selviytymään lastenkasvatustehtävästään. Myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on merkityksellistä. Vanhemman psyykkinen sairastuminen on usein monien tekijöiden summa. Väitöskirjatutkimuksessani törmäsin perheisiin, joilla taloudelliset huolet ja parisuhteen ongelmat olivat kasaantuneet ja vanhemman sairastuessa psyykkisesti oli kuin kamelin selkään olisi pudotettu oljenkorsi. Pitkäaikainen stressi altistaa mielenterveysongelmille, ja pitkittyneet ongelmat olivat usein jättäneet jälkensä myös perheen lapsiin. Mikäli perheet olisivat saaneet ajoissa apua, olisi vanhemman psyykkinen sairastuminen ja kasvuolosuhteiden puutteista aiheutunut lasten terveen ja tasapainoisen kasvun ja kehityksen vaarantuminen voitu mahdollisesti välttää. Aikuinen matkaopas Yksi tutkimuksessa tehdyistä havainnoista oli sosiaalihuollon asiakkuuden moninaisuus. Asiakkaiden joukossa on myös niitä, jotka tarvitsevat tukea vain vähän tai hetkellisesti. Ajoissa saatu tuki ehkäisee ongelmien pitkittymistä ja kasautumista niin, että tuen tarve pysyy vähäisenä myös pidemmällä aikavälillä, Anna-Liisa Lämsä arvioi. Oleellista lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on, että aikuinen on aidosti kiinnostunut lapsesta tai nuoresta ja hänen elämästään. Välittävät aikuiset ovat lapsille ja nuorille rinnallakulkijoita, mutta myös eräänlaisia matkaoppaita ja tulkkeja, jotka auttavat lasta ja nuorta oman polkunsa löytämisessä myös silloin, kun maailma tuntuu kaoottiselta, Lämsä kuvaa. Lapsilla ja nuorilla ei ole välttämättä kokemusta vaikeuksista selviytymisestä, joten jo pienet vastoinkäymiset voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Kun lapsella tai nuorella on vaikeina hetkinään tukena tuttu ja turvallinen aikuinen, hänen ei tarvitse kantaa yksin taakkoja, joiden kantamiseen hänellä ei ole vielä valmiuksia. Kustantaja Kotimaa-Yhtiöt Oy, Hietalahdenranta 13, Helsinki Julkaisija Kuopion ev.lut. seurakunnat, PL 1064, Kuopio, p , faksi , Taitto Kotimaa-Yhtiöt Oy Toimitus Suokatu 22B, 3. krs., avoinna ma pe klo Lahja Pyykönen, päätoimittaja, p ,, p , Hilkka Sipilä (osa-aikaeläkk.), p , Seija Rytkönen, verkkotoimittaja, p Seuraava numero Kuopion ja Siilinjärven seurakuntalehti. 96. vuosikerta. kirkkojakoti@evl.fi Ilmoitukset Vappu Kuusiniemi, Kotimaa-Yhtiöt Oy p , , vappu.kuusiniemi@kotimaa.fi Tilaukset Kuopion ulkopuolelle 20 / vuosikerta Toimitusneuvosto Marketta Isotalo, Paavo Kaitokari, Leena Koivisto, Hannu Koskelainen, Pauli Kurkirinne, Marketta Rantama Jakelu Suora Lähetys Oy, p Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki. Painos kpl

3 Ari-Pekka Keränen Maahanmuuttajille turvaa Euroopan kirkot ottivat kantaa maahanmuuttoon. Keskustelu jatkuu Kirkkopäivillä Jyväskylässä. Maalaisjärki ja viranomaiset Tämä tarina on ajalta, jolloin Varpaisjärvellä oli vielä nimismies, kolme poliisia ja nimismiehellä kanslisti. Poliisien vanhimpana oli legendaarinen Kalle Parviainen. Kallella oli hyvät suhteet kaikkiin kansanosiin. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat hänen 50-vuotisjuhlansa, jonne tulivat myös Varpaisjärven alkoholin suurkuluttajat. Heidän tervehdyksensä kuului: Sinä Kalle olet kaikkein kallein meille. Siihen aikaan kun jokaisesta putkareissusta kirjoitettiin automaattisesti sakko. Minulla oli myös omakohtaisia kokemuksia Kalle Parviaisen joustavuudesta hakiessani alle kaksikymppisenä opettelulupaa kevytmoottoripyörän ajokorttia varten. Opettelulupa annettiin suullisen kuulustelun perusteella. Kun tultiin liikennemerkkien tuntemisen testaukseen, Kalle kyseli millainen mikäkin merkki on. Minä sitten kuvailin Romaneille lisää osallisuutta! Heidän syrjäytymiseensä kehotettiin kiinnittämään huomiota, työskentelemään heidän parissaan ja etsimään uusia elämisen malleja kunnioittaen romanien ja valtaväestön traditiota. Euroopan kirkot ottivat julkilausumilla kantaa moniin asioihin 50-vuotisjuhlakonferenssissaan Lyonissa Ranskassa heinäkuussa. Päättäjiä kehotettiin parantamaan sosiaalista ja lain suomaa turvaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maahanmuuttajien elämän turvaamiseksi. Euroopan päättäjiä kehotettiin kunnioittamaan myös uskonnollisten yhdyskuntien oikeuksia ja uskonnollisia muistomerkkejä. Viitattiin myös Lähi-idän kristittyjen yhteisöjen ja Georgian uskonnollisten vähemmistöjen asemaan, Turkin uskonnonopetukseen liittyvään politiikkaan ja kristillisten kirkkojen kunnostamiseen Pohjois- Kyproksella. Ydinaseiden poistaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja eettisten periaatteiden painottaminen talouden rakenteissa saivat myös omat julkilausumansa. Vaikuttamista EU:ssa Euroopan kirkot kokoontuvat konferenssiin muutaman vuoden välein. Seuraava Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous on vuonna 2013, jonne valmistellaan rakenneuudistusta. Euroopan kirkkojen konferenssi, Conference of European Churches eli CEC on perustettu sotien jälkeen rakentamaan siltaa idän ja lännen välille Euroopassa, ja yhteiskunnallisissa muutoksissa myös organisaatiot ovat muutospaineissa. Nyt tarvitaan sillanrakentajia kansakuntien sisälle. Rajat kohdistuvat esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin kuten maahanmuuttajiin, etnisiin ja seksuaalisiin vähemmistöihin, vammaisiin, naisiin ja nuoriin, kuvaa arkkipiispa Jukka Paarma. Konferenssia tarvitaan kirkkojen äänenä Euroopan instituutioissa myös hoitamaan kirkkojen yhteisiä sosiaalisia, eettisiä merkin. Kaikki meni hyvin siihen asti, kun hän kysyi, millainen on kohtaamispaikan merkki. Tätä merkkiä en muistanut. Kalle olisi saattanut antaa asian anteeksi. Näin ei voinut kuitenkaan tehdä, koska samassa huoneessa oli tiukaksi poliisiksi tiedetty konstaapeli Huttunen ja hän oli seurannut tarkasti kuulusteluani. Suoritustani ei kuitenkaan heti hylätty. Sitten Huttunen sattui vilkaisemaan pihalle ja samalla Kalle käänsi liikennemerkit minulle nähtäväksi. Hän vielä samalla osoitti sormella kohtaamispaikkaa, joten ehdin katsoa sen ennen kuin Kalle käänsi vihkon takaisin ja Huttunen käänsi päänsä ikkunasta. Kysely jatkui kuten ennenkin. Lopuksi Kalle vielä kysyi persoonallisella, vähän honottavalla äänellään, joko kohtaamispaikka olisi tullut mieleen. Olihan se ja kuulustelu meni puhtaasti läpi. Myöhemmin meni inssikin läpi ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, siirtolaiskysymyksiä ja ilmastonmuutokseen liittyviä asioita, unohtamatta lähetystä ja opillista dialogia. CEC vaikuttaa mm. Euroopan unionissa ja välittää myös tietoa kirkoille EU:ssa valmisteilla olevista asioista. Onni täällä vaihtelee Mukana konferenssissa on 126 kirkon edustajat: reformoituja, anglikaanisia, vanhakatolisia, ortodokseja ja luterilaisia, katolinen kirkko toimii yhteistyössä järjestön kanssa. Venäjän ortodoksikirkko oli kokouksesta poissa. Suomalaisilla on hyvä edustus komiteoissa. Arkkipiispa Jukka Paarma kaipasi erityisesti nuoria mukaan ekumeniaan. Myös Kirkkopäivillä Jyväskylässä pohditaan ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa sekä haastetaan nuoria mukaan ja pohditaan pyhää. Mukana on monia vaikuttajia ja yhteiskuntakriitikoita. Päivien aikana kokoontuu monien kirkonmenojen ja kulttuuritapahtumien lomassa ilmastopaneeli, rauhankasvatusseminaari ja Kirkon Sosiaalifoorumi. Joka toinen vuosi järjestettävien Kirkkopäivien teemana tänä vuonna on Onni täällä vaihtelee. Kirkkopäivillä tavoitellaan koko kansan juhlan luonnetta Saksan evankelisten kirkkopäivien tapaan. k o l u m n i Veijo Martikainen Kuopion kaupungin tiedottaja helposti ja sain kortin. Tutustu ohjelmaan: KT ja Rajat ylittäviä, yhteisiä kysymyksiä ovat erityisesti siirtolaisuus, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet. Kuva monikulttuurikeskus Kompassista. Konstaapeli Kalle Parviainen menetteli varmaan tiukasti tulkiten tapauksessani väärin. Hän käytti kuitenkin sellaista harkintavaltaa, jota virkamiesten toivoisi enemmänkin käyttävän. On aivan selvää, että kaikkia maahanmuuttajien isoäitejä ei voi ottaa Suomeen. Pitäisikö kuitenkin virkamiehen välillä ottaa huomioon muutakin kuin voimassa oleva käytäntö? Tietysti lakia ei pidä rikkoa, mutta useinhan niissäkin on tulkinnanvaraa. Kun kerran maalaisjärjellä ajatellen egyptiläinen isoäiti Eveline Fadyel voisi jäädä Suomeen, voisivat viranomaisetkin poiketa noudattamastaan käytännöstä ja antaa oleskeluluvan. Olisi tässä vielä toinenkin toivomus: Voisiko museovirasto poiketa periaatteistaan ja antaa rakentaa Alavan kirkkoon räystäät. pääkirjoitus Tunne uskontosi Jo ennen koulujen alkua on julkisuudessa keskusteltu muuan muassa uskonnonopetuksesta. Syksyllä asiaa pohditaan opetusministeriössä opetussuunnitelmien teon yhteydessä. Uskonnonopetusta vai uskontotietoa? Kilpailevatko ne, onko kysymys keinotekoinen? Viralliset opetussuunnitelmat on nyt olemassa 16 eri uskonnolle. Oikeus saada oman uskonnon opetusta on yksi kansainvälisesti tunnustetuista lapsen oikeuksista. Tosin on sanottava, että pienissä uskonnoissa opetuksen taso vaihtelee yhtenäisen korkeakouluopetuksen puuttuessa. Suuressa osassa maata evankelisluterilaista uskontoa ja elämänkatsomustietoa opettavat samat ihmiset, jotka ovat laaja-alaisen asiantuntemuksensa hankkineet tieteeseen keskittyvällä, tunnustuksettomalla yliopistokoulutuksella. Opetus ei ole kirkon työtä vaan koulujen virallisen opetussuunnitelman mukaista opetusta, jossa globalisaation myötä on yhä keskeisempää muiden uskontojen tuntemus. Omat juurensa tunteva kasvaa suvaitsevaiseksi. Keskustelu käynnistyi opetusministeri Henna Virkkusen haastattelusta, jossa ei ehdotettu kouluihin uskontotietoa - toisin kuin on väitetty. Hän on eri yhteyksissä korostanut nykyisen järjestelmän toimivuutta ja toi tunnustuksettoman uskontotiedon esiin yhtenä vaihtoehtona opetuksen järjestämiselle. Uskonnonopetus on jo nyt kouluissa tunnustuksetonta eikä uskontoa varsinaisesti harjoiteta koulussa. Lukiolaisten liitto toivoo uskontotiedon opetusta. Vieraille uskonnoille on varattu lukion opetussuunnitelmissa kokonainen kurssi, joskin se on valinnainen, ja yksi puolikas pakollisista kolmesta kurssista on näkökulmaltaan uskontotieteellinen. Onko viesti kuultava niin, että uskonnonopetukselle on suunnattava lisää resursseja, jotta siinä ehtii riittävästi tutustumaan ympäröivän maailman uskontoihin ja kulttuureihin onhan tunnettava myös esimerkiksi kristillinen etiikka ja kirkon 2000-vuotinen historia. Ei ole monta vuotta siitä, kun uskonnon pakollisia kursseja leikattiin. Kulttuurien ja uskontojen kohtaamisen haasteen tulee globaalissa maailmassa läpäistä useat oppiaineet. Ja milloin ymmärrys on riittävää? Maailmankansalaiselle opittavaa löytyy aina. ulla.remes@evl.fi

4 t a p a h t u u ulla.remes@evl.fi Ikääntyville sururyhmä Suru pienenee jaettaessa. Sururyhmä ikääntyneille alkaa tiistaina 8.9. klo Kuopion Keskusseurakuntatalon B-rapussa, 4. kerroksen kokoushuoneessa. Seitsemää kokoontumista ohjaavat diakoniatyöntekijät Sonja Fick ja Raili Lehtoviita. Ilmoittautuminen mennessä tiistaina ja perjantaina klo Sari Hyväriselle puh Vielä ehtii hautausmaakävelylle Hatsalan hautausmaalle ja sankarihautausmaalle tehdään opastettu hautausmaakävely torstaina klo 18. Kokoontuminen on hautausmaan portilla Tulliportinkadulla. Oppaina ovat Helena Riekki ja Merja Marin. Isolle hautausmaalle lähdetään kävelylle vielä torstaina klo 18. Lähtö on Ison hautausmaan pääportilta Puijonkadulla linjaautoasemaa vastapäätä. Oppaina Helena Riekki ja Nina Pelli. Kappeleiden esittely ja hartaus Oiva Voutilainen. Oletko sinkku? Sinkuille käynnistyy opintopiiri ihmis- ja seurustelusuhteista Kallaveden kirkolla maanantaina klo Syksyn aiheina ovat muun muassa parisuhdeviestintä, ujous, sitoutumisen pelko sekä miehen/naisen mitta. Järjestäjinä ovat Kallaveden seurakunta, Savon sinkut ja Kristillinen opintokeskus. Tiedustelut pastori Raili Rantanen p Ilmoittautumiset toimistolle p Omia kotialbumikuvia katsellaan voimaannuttavan valokuvan kurssilla syyskuussa. Valokuvan voimaa Valokuvan käyttöä voimaannuttavan valokuvauksen ja valokuvaterapian menetelmin klo Petosen seurakuntatalolla, Pyörönkaari 21. Valokuvaaja Pirjo Sipilä kouluttaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Raili Rantanen, tai , raili.rantanen@evl.fi. Järjestelyissä mukana Kallaveden seurakunnan lisäksi Kuopion Valkonauha ja Kirkkopalvelujen opintokeskus. Ota mukaan omia kuvia! Pyhänä leikkikerhoon Sunnuntaileikkikerho aloittaa elokuussa Männistön seurakunnassa. Kerho on tarkoitettu 3-5 vuotiaalle lapselle ja hänen vanhemmalleen. Ensimmäinen kerta ja toiminnan esittely on Pyhän Johanneksen kirkolla, Kellolahdentie 8, sunnuntaina klo 16. Kerho kokoontuu syksyllä kuusi kertaa. Kerhoon otetaan viisi ensimmäistä paria (lapsi ja vanhempi). Sitova ilmoittautuminen klo 8-15 p Seuroja Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaina klo 15, Siilinjärven seurakuntatalon iso sali. Korpiseurat perjantaina klo 19, Savolaisten kodalla Nilsiässä. Lähtö klo 18 Siilinjärven srk-talo P-alueelta omilla autoilla Nilsiän Pajustenmäkeen (os. Pajujärventie 790), josta kävelymatkaa 1,5 km seurapaikalle. Tupaseurat sunnuntaina klo 17 Pöljän kotiseutumuseolla, kahvitarjoilu Pöljän Martat. Klavikordilla yksin ja kaksin E5-musiikkitapahtumien klavikordikonsertti Klavikordilla yksin ja kaksin kuullaan Tuomiokirkon kappelissa perjantaina klo 17. Vapaa pääsy kuulemaan Anna Maria McElwainia, Jorma Inkalaa ja Liisa Roustia, Maritta Heliötä ja Eija Virtasta. Tapahtuma liittyy Suomen Klavikordiseuran 10-vuotisjuhlaan. Kulta-aikaa Lauantaina klo 16 kuullaan Männistön vanhassa kirkossa klavikordin kulta-ajasta 1700-luvusta Ruotsissa. Tukholman musiikkimuseosta tulevan Hanserik Svenssonin esitelmä tulkataan suomeksi. Samassa paikassa jatkuu klo 18 barokkimusiikki viola da gamballa ja klavikordilla, Mikko Perkola ja Aapo Häkkinen tulkitsevat mm. Bachia. Liput jälkimmäiseen tilaisuuteen 10/5 euroa. Virkistystä Mielenterveyskuntoutujien leiri Ruokoniemi Hinta 40 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Siilinjärven diakoniatoimisto ma, ti, to klo 9-10 puh Parisuhteen rikastuttamiskurssi Ruokoniemen leirikeskus, ohjaajina Marja ja Jorma Hevosmaa. Tarkemmin parisuhdekursseista ks. Ilmoittautuminen. puh Työseuralaiset Eräkalliolle Syyskausi alkaa aloitusseuroilla 1.9. klo 18 Eräkalliolla. Rytkyn, Kaislastenlahden ja Haminalahden työseuran syksynaloituksessa mukana Esko Konttinen. Eero Väätäiseltä kuullaan kantaesitys klo 21 Tuomiokirkossa. Iltamusiikkien päätös Koko kesän jatkunut konserttisarja Kesän Iltamusiikit 40 vuotta Tuomiokirkossa päättyvät Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoron konserttiin torstaina klo 21. Kuoroa johtaa Pertti Rusanen ja urkuja soittavat Anu Pulkkinen sekä Eero Väätäinen. Ohjelmistossa on myös urkuri Eero Väätäisen säveltämä Lucernarium - Valon rukous kantaesityksenä. e l o v i n k i t r.kolehmainen@dnainternet.net Kuopion Musiikkikeskus: Kuopion kaupunginorkesteri viettää 100-vuotisjuhliaan monin tavoin. Ritva- Liisa Pohjalaisen Muodon juhlaa -näyttely Valohallissa kuuluu juhlavuoteen. Esillä on uniikkipukuja, hopea- ja kultakoruja, taidelasia, taidetekstiilejä ja keramiikkaa 6.9.saakka Kaupunginkirjaston ala-aula: Jyri Ala-Ruonan öljyvärimaalauksia ja litografiaa asti. Arttiimin näyttelytilassa (Minna Canthin katu 4, III krs.) Kuvataideseura Arttiimin 30-vuotisjuhlanäyttely asti. Galleria Carree: Merja Miettinen Maalauksia saakka. Galleria 12: Bruno Maximus Unikeko saakka; Juha Vehviläinen ja Kirsi Siponen Kuopion taidemuseo: Facing China Kasvokkain Kiinan kanssa. Kiinalaista nykytaidetta Fu Ruide - kokoelmasta saakka. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon perusnäyttelyihin ryhmät voivat tilata opastuskokonaisuuden, Savolaisveneestä savutuvan kätköihin, mukana Tornin näyttelyn osio ja lyhyt talon yleisesittely. VB-valokuvakeskuksen Kesänäyttely 2009: Filmitähtien klassikot Bob Willoughbyn elokuvatähtien kuvia ja luvulta saakka. Kuopion Muotoiluakatemia, Taitemia-galleria: Genesis J. V. Snellmanin kotimuseo auki ke ja la klo Suomen ortodoksinen kirkkomuseo: kesänäyttelyssä Pyhää Kolminaisuutta lähestytään ikoniteologian, ikonimaalauksen ja konservoinnin näkökulmista. Avoinna ti, to su klo 10 16, ke klo 10 18, ma kiinni. Kirkkomuseon Kuriositeettikabinetissa on kirkkomuseon kokoelmiin eri tavoin päätyneitä esineitä. Kokonaisuutta täydentävät nykytaiteen teokset ja henkilökunnan omat erikoisuudet tarinoineen Kuopion korttelimuseon näyttelysalissa Josef Stenbäckin kirkkoarkkitehtuuria, museo auki ti su klo Kuopion luonnontieteellinen museo: Mustaleski ja havunnunna Näyttelyssä pohditaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia selkärangattomien lajistoon. Kuopion museo: Poron jäljillä, peuran perässä Poro hyötyeläimenä, peuran biologiaa Kuopion museossa 20.9.saakka; Soitinrakentaja Anderstin vaskipuhaltimet esillä asti. Pikku-Pietarin Torikujan Kahvilassa (Hatsalankatu 24 / Puistokatu 21) Tuija Piepposen näyttely Väriä ja iloa. Sotaveteraanimuseo (Kasarmipuisto) ja Pohjois- Savon Sotaorvot ry:n ylläpitämä kahvio pe klo 14 18, la su klo Ryhmävaraukset ti ke klo 9 13 puh. (017) Kuvakukko aloittaa syyskauden elokuvalla Yacoubian Talo Kairossa. Finnkino: näytökset Star 1, 2 ja 3 -saleissa. Taiteiden juhla 28.8.

5 Saku Lehtolainen ja Atte Heiskanen nauttivat vapaa-ajasta Riparimuistot netissä Netistä sai seurata Tuomiokirkkoseurakunnan riparia päivä kerrallaan. TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN LEIRI Elsa Turunen, Satu Harsu ja Johanna Palvimo pitävät taukoa perunamuoteilla valmistettujen tinaristien teosta. Ensimmäisen illan iltaohjelmassa Mikko Tiirikainen (vas.) ja Anton Kiiski. Rippikoulusta jää monia muistoja. Myös kuvamuistoja nuoren tärkeästä tapahtumasta jää entistä enemmän ainakin kuvia otetaan reilusti digikameroiden yleistyttyä. Tuomiokirkkoseurakunnan rippileiriltä Hirvijärveltä sai seurata rippikoulun tapahtumia päivittäin: nettiin päivitettiin kuvapäiväkirjaa kerran vuorokaudessa. Rippikoululaisista oli koottu nettiryhmä yhdeksi vastuuryhmäksi keittiö-, suntio- ja muiden ryhmien rinnalle. Nettiryhmä sai seurakunnalta digijärjestelmäkameran käyttöönsä ja kulki dokumentoimassa päivän kulkua. Sadoista otetuista kuvista valikoidut kuvat päivitettiin seurakuntayhtymän kotisivulle leirin omaan päiväkirjaosoitteeseen mistä vanhemmat, kummit ja muut kotijoukot sekä kaverit voivat käydä aistimassa rippileirin tunnelmia. Myös Leirilehden seuraaja Tuomiokirkkoseurakunnan Penkereen leirillä kesäkuussa kokeiltiin samaa. Idea syntyi keväällä oikeastaan siinä, kun vanhempieniltoja toivottiin leirille. Leiri on kuitenkin lyhyt ja kodin ilta pidetään toukokuussa ennen leirijakson alkua. Tällä ratkaisulla saatiin myös vanhemmille tietoa leiristä, kertoo leirin pappi Miika Turunen. Vanhemmat saivat tekstarilla tiedon ensimmäisestä päivityksestä. Korvaako nettipäiväkirja aikaisemman leirilehden? Leirilehtiä on tehty joiltakin leireiltä riippuen aina henkilökunnasta myös kuvia on satunnaisesti päivitetty nuorisotyön sivuille. Se voi korvata sen, mutta ei automaattisesti sulje pois. Onhan se mahdollista taittaa netistä printiksi, jolloin se säilyy kauemmin: netistä aineisto poistetaan joulukuussa, Miika ja nuorisotyönohjaaja Jarkko Voutilainen pohtivat. Entä nähdäänkö jatkossa riparimuistoja sosiaalisessa mediassa facebookissa tai jaetaan kuvia sähköisellä jakeluohjelmalla picasalla? Katsotaan mihin tämä kehittyy! Kuvarepparissa mukana Tuomiokirkkoseurakunnan Hirvijärven leirin lisäksi kuvamuistoja Puijon seurakunnan Rytkyn leiriltä, jossa olivat mukana Seija Rytkönen (kuvat) ja Mari Voutilainen. PUIJON LEIRI Kesken oppitunnin tupsahtivat kiinalaiset yllätysvierailulle. Päivittäinen leirijumalanpalvelus valmistellaan koko porukalla. Rytkyn kappelissa virsiä virsitaululle laittamassa isoiso Rida Haapala avustajineen Isonen Rosa Grassia merkkaa rippikoululaisen Mika Lohelan ulkoläksysuorituksen ylös.

6 Hy vä k ysymys Lähetä tälle palstalle hyvä kysymys. Etsimme siihen vastauksen. Osoite on kirkkojakoti@evl.fi tai Kirkko ja Koti PL Kuopio. Voinko liittyä netin kautta kirkkoon? Kyllä, kirkkoon liittyminen on mahdollista myös netin kautta. Verkkosivuiltamme löytyy kaksi erilaista liittymislomaketta. Ensimmäinen on liittyjälle, joka on vähintään 18 vuoden ikäinen ja on ollut aikaisemmin kirkon jäsen, kastettu ja rippikoulun käynyt. Toinen lomake on taas tarkoitettu liittyjälle, joka ei ole ollut aikaisemmin luterilaisen kirkon jäsen. Ilmoituslomakkeet löytyvät osoitteesta fi/liittymislomakkeet Entinen kirkon jäsen voi postittaa lomakkeen keskusrekisteriin ja jälkimmäisellä lomakkeella liittyjään otetaan yhteyttä kasteen ja rippikoulun selvittämiseksi. Kirkolla on nyt myös oma sivustonsa Sivuston kautta kirkkoon liittyjä lähettää sähköisen ilmoituksen, joka tallennetaan kirkkohallituksen tietokantaan. Kirkkohallitus ilmoittaa siitä asianomaiseen seurakuntaan. Seurakunnasta otetaan sitten yhteyttä liittyjään ja lähetetään varsinainen liittymislomake sekä kirjekuori. Liittyjä lähettää sen postivapaasti seurakuntaan. Kuopion seurakuntien sivuilla olevan lomakkeen avulla liittyminen tapahtuu kirkon sivuja nopeammin. Kun kirkkoon liittyminen on tapahtunut, liittyjälle lähetetään kirje, jossa hänet toivotetaan tervetulleeksi kirkon jäseneksi. Ikkuna ke nt ä lle Ari-Pekka Keränen Oiva Voutilainen Keskusrekisterin johtaja Kauneinta Kuopion seudulla Vesistöt, rikas kasvillisuus ja Kuopiolle tyypillinen korkeuserojen vaihtelu antavat ainutlaatuisen kauneuden paikalliselle luonnolle. Puijon ohella muut kaupunkia ympäröivät korkeat mäet Huuhanmäki, Neulamäki, Laivonsaari, Uuhimäki ja Vanuvuori olivat kaikki jääkauden jälkeen noin vuoden takaisen Yoldiameren saaria. Kaupungin länsipuolella oleva Neulamäki oli pitkään monelle kuopiolaisellekin tuntematon paikka. Oman ensikokemukseni Neulamäestä sain 1960-luvulla. Silloin kaupungin latuverkostoon kuuluva hiihtolatu kulki Neulamäen yli Tervaruukille. Kaupungin kehittymisen myötä tarvittiin uusia asunto-alueita ja niinpä myös Neulamäen rakentaminen alkoi. Maaperä Neulamäessä oli enimmäkseen erittäin kivikkoista ja alueella oli myös suota. Rakennusaikana muta ja kaikki muu ylimääräinen maa-aines kuljetettiin sitten Neulamäen korkeimmalle kohdalle, josta tehtiin maankaatopaikka. Kyläillessämme keraan kesällä Neulamäessä lähdimme kävellen nousemaan kohti Neulamäen huippua. Yhtäkkiä se oli siinä. Kuopion kaunein maisema. Laki oli aivan paljas, ja esteetön näköala lounaasta pohjoiseen näytti koko Pohjois-Kallaveden monine saarineen. Samana kesänä opastaessani kaupunkikiertoajelua halusin näyttää jotain uutta ja erikoista. Bussi suuntasi kohti Neulamäen huippua. Tie kiemurteli, muuttui kapeammaksi ja kuoppaiseksikin. Yhtäkkiä olimmekin jo huipulla, ja autosta kuului ihastuksen huudahduksia. Silmänkantamattomiin vettä ja metsäisiä saaria. Suoraan edessä näkyy korkea Laivonsaari, joka tilastoissa on 200. suuruudeltaan Suomen saarista. Puijon mäki torneineen ja hyppyrimäkineen erottuu selvästi. Kaupunkia kohden katsottaessa kattojen yläpuolelle kohoaa Tuomiokirkon torni. Neulamäen laelle rakennettiin syksyllä 2004 näkötorni. Tornin rakentaminen oli osa hanke- ja käyttösuunnitelmaa, joka koski Neulamäen lähiliikunta- ja virkistysaluetta. Tornin rakentamiseen saatiin myös EUrahaa.Kun kiipeän kahdeksan metriä korkeaan torniin, huomaan, että maisema on vuosien saatossa muuttunut. Puut ovat kasvaneet. Maisema ei enää ole niin avara kuin aikaisemmin. Kuitenkin tunnen pienuuteni tässä ympäristössä. Tämä maisema kertoo minulle Luojan suuresta työstä. Paikan valitsi Jaakko Vettenranta, joka haastaa palstalle seuraavaksi Erik Ongelinin. Kauneimpia paikkojaan esittelevät Kuopion ja Siilinjärvenseurakuntien luottamushenkilöt. v i i k o n v a s t a a j a Muista pestä kädet Koulut alkavat suurimmassa osassa maata tällä viikolla. Koulutyön käynnistymisen on arveltu lisäävän sikainfluenssatartuntojen määrää. Silloin paljon ihmisiä kokoontuu taas yhteen ja ollaan tiiviissä kontakteissa. Ihmiset ovat matkailleet loman aikana ja saaneet ehkä tartuntoja, joten on olemassa riski, että tauti pääsee leviämään paremmin. Ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, jää nähtäväksi kuinka lopulta käy, Kysin infektioyksikön apulaisylilääkäri Irma Koivula kertoo. Miten Pohjois-Savossa on varauduttu epidemiaan? Pidimme viime viikolla lääninhallituksella kokouksen, johon osallistui alueen päättäjiä ja myös koululaitoksen edustajia. Viilasimme kuntoon valmiussuunnitelmaa, joka otetaan käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Olemme esimerkiksi suunnitelleet influenssavastaanottojen perustamista, niistä tiedotetaan sitten tarkemmin lehdissä. Mistä tietää sairastuneensa? Tyypillisiä oireita ovat äkillinen korkea kuume, johon voi liittyä voimakkaita vilunväristyksiä, lihaskivut, päänsärky ja kuiva yskä. Ennen kuumeen nousua esiintyy kurkkukipua ja nenän tukkoisuutta. Erityisesti nuoret aikuiset ja lapset ovat herkkiä sairastumaan, mikä erottaa taudin normaa- lista kausi-influenssasta. Miten voi pienentää sairastumisriskiään? Pesemällä kädet vedellä ja saippualla aina, kun tulee ulkoa sisään. Välttämällä sellaisia kyläpaikkoja, joissa tietää olevan sairastuneita. Flunssaisten pitäisi muistaa yskiä ja aivastella kertakäyttönenäliinaan, joka heitetään käytön jälkeen roskiin. Miten tauti pitäisi huomioida seurakuntaelämässä? Kuva: Ari-Pekka Keränen v i i k o n v a l i n t a Kulttuuri on taitoa olla jouten Minun täytyy ikävä kyllä nyt kiirehtiä. Kiireeseen vetoamalla voi välttää pysähtymisen ja kohtaamisen. Ja juuri pysähtymistä me tarvitsisimme. Owe Wikströmin Läsnäolon taito. Johdatus kiireettömään elämään on elämäntaito-opas, mutta se on myös lukuopas. Kiinnostus lukemiseen ja kirjoittamiseen on vastaus rauhaan vetäytymisen tarpeeseen. Teos ilmestyi suomeksi jo 2002, mutta nyt siitä on otettu taskukirjapainos. Peter Gustavsonin ja Mia Wittaniemen suomentamaan kirjaan sopii vanha sanonta, kirja on taskuun mahtuva puutarha. Wikström nostaa esiin tavallisuuden, mutta pitää tärkeänä myös iloa ja juhlaa. Nykyidolien ihannoinnissa on hyvä muistaa, että suuruus ei ole sama kuuluisuus. Aivan samoin yksinolo ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa. Pelko itsensä kohtaamisesta pitää ihmiset kovassa vauhdissa, mutta aina saavutettavissa oleminen on loukku. Wikström korostaa tarkoituksettoman oleilun tärkeyttä ja kahvilassa istumisen filosofiaa. Ajan pysäyttämisen taidon voi oppia. Sen jälkeen työhön voi tarttua tyytyväisenä ja innostuneesti. Hengellisyyteen kuuluu myös keskustelu, mikä on Wikströmin mielestä lähellä hidasta lukemista tai seurustelua tekstin kanssa ja keskustelua aiemmin luetun kanssa. Hyvän kirjan lukeminen on myös itsensä lukemista, oman ymmärryksen syventämistä. Owe Wikström: Läsnäolon taito, suom. Peter Gustavson ja Mia Wittaniemi, 271 s., 9,95 e. Kirjapaja Yksinkertainen on vaikeinta Ihmisen pitää elää elämäänsä, kirjoittaa Linda Olsson romaanissaan Laulaisin sinulle lempeitä lauluja. Hän ei jäänyt haaveilemaan, vaan kuunteli itseään ja ryhtyi kirjailijaksi. Olssonin romaanissa kohtaa kaksi eri-ikäistä naista, ja naisten tarinat Jos jossain on ehtoollisella käytössä yhteismalja, niin suosittelisin siitä luopumista. Myös toisissa messuissa harrastettavaa vierustoverin kättelyä olisi syytä välttää. Mitä sanoisit niille, jotka ovat peloissaan? Syytä paniikkiin ei ole. Tauti uutisoitiin aluksi hyvin dramaattisesti, mutta nyt tiedetään, ettei kyseessä ole kovinkaan paljon tavallista kausi-influenssaa kummoisempi tapaus. Hoitoon on myös varauduttu hyvin. Heli Haring kietoutuvat oudosti yhteen. Veronika on kirjailija, joka ottaa etäisyyttä elämäänsä. Hän asettuu asumaan erakkorouvan, Astridin, naapuriin. Jopa vihamieliseltä tuntuva vanha rouva seuraa uuden asukkaan liikehdintää. Kun talossa pariin päivään ei näy mitään liikettä, hän menee koputtamaan ovelle. Astrid tajuaa elämän liikauttaneen häntä. Naisten ystävyys rakentuu vähäpuheisesti, useinkaan ei kysymyksiin vastata vaan toimitaan. He alkavat kertoa elämästään toisilleen. Rakkaiden ihmisten menetykset yhdistävät. Veronika tuntee eläneensä vuosia, joista ei ole jäänyt mitään muistijälkiä, mutta hänellä on kuitenkin maailmalla isä, joka välittää. Astrid oli vihille mennessään tuntenut luopuvansa elämästään. Nyt hän vain odottaa miehen kuolemaa, ja vapautta. Kertomus omasta isästä ja lapsen kuolemasta järkyttää. Kirjaa lukiessa itku kuristaa kurkkua, toisaalta hiljainen hellyys hoivaa. Verkkainen kerronta kiehtoo. Astrid kirjoittaa Veronikalle: Rakkautta ei mitata, mutta todellisen rakkauden pieninkin hipaisu voi kannatella koko ihmiselämän. Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi, 344 s., 32 e., Gummerus 2009 Ritva Kolehmainen

7 kirkon kulmilta Elina Hokkanen Janne Puustinen löytää Paavo Ruotsalaisen tunteista tuttuutta. Ahdistus piinaa etsijää Janne Puustinen sai kokeilla nuoren Paavo Ruotsalaisen saappaita. Hamulassa asuva Janne Puustinen sai juuri keväällä lakin Siilinjärven lukiosta. Kesäksi asu vaihtui Paavon karheaan paitaan: hän näytteli nuorta Paavo Ruotsalaista Alapitkän nuorisoseuran kesäteatterissa. Kolmentoista esityksen sarja ja tiivis, koko viime talven kestänyt harjoittelu toivat nuorta herännäisjohtajaa lähelle. Vielä viime keväänä en ollut kuullutkaan Ukko-Paavosta mitään. Kyllä luokkatoverit sanoivat, että jossakin kohtaa peruskoulussa oli mainittu hänet, mutta ei ollut jäänyt mieleen. Janne ei kuitenkaan ole ollut seurakunnasta kaukana: Lapsena kävin päiväkerhot ja pyhäkoulut. Isompana kirjoitin Siilinjärven seurakunnan näytelmäkerholle kolme pientä näytelmää. Minuuden etsintää Miltä 19-vuotiaasta nuoresta miehestä tuntui hypätä Paavon housuihin löytyikö yhteisiä elämänkysymyksiä? Näen nuoren Paavon uskonnollisen etsinnän ahdistuksessa samaa identiteetin etsintää, joka jokaisella nuorella on. Oma minuus ei ole aina helppoa löytää, sen etsimisen ahdistus on jotenkin universaalia. Omasta lapsuudestaan Janne muistaa unet vieneet Ilmestyskirjan kauhut: Niiden lukemisen jälkeen yritin välttää valehtelua ja mietin aina, teenkö oikein, vaikka en tuottaisikaan vahinkoa toiselle. Toisaalta se tuki moraalini kehitystä, hän peilaa. Uskosta Vanhasta Testamentista Janne löytää siten pelottavia asioita, joiden perusteella Paavo Ruotsalaisen ahdistus niiden edessä käy ymmärrettäväksi. Paavo yritti tehdä oikein. Hän koki, että jos hän ei niin tee, hän myös itse kantaa taakan. Uskon etsintä ajoi häntä myös sellaiseen, joka ei ollut ulkoisesti oikein: karkuteille. Jannen mielestä Paavosta on annettu tasapainoisempi kuva kuin mitä todelliset lähteet kertovat. Jo nuoruus on ollut ristiriitaista. Isä toivoi pellolle apua, ja iltaöisin nuori Paavo juoksi jopa 20 kilometrin päähän seuroihin salaa. Paavon elämä ei seppä Högmanin tapaamisen jälkeen ulkoisesti rauhoittunut. Ongelmat perheen ja viinan kanssa säilyivät, mutta sisäisesti hän löysi rauhan. Se muutos näkyy myös näytelmässä vahvasti. Uskon uskovani Entä miten Janne Puustinen itse uskoo? Uskon uskovani. Se ei näy elämässäni suorassa suhteessa kirkkoon. Välillä kyllä mietin, mihin uskon, ja onko usko vain piintynyt tapa. Toisaalta nämä asiat ovat käsityskyvyn ylittäviä, ne ovat todellakin vain uskon varassa. Syksyn tullen tie vie perheensä esikoispojan Helsinkiin, Metropolia-ammattikorkeakouluun esittävän taiteen koulutusohjelmaan opiskelemaan teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Paavon näyttelemisessä oli hämmentävää se, miten voimakkaasti kappale vaikutti yleisöön. Ei muiden esitysten aikana ole itketty, rukoiltu, laulettu virsiä mukana. Eikä minulle ole ennen sanottu esityksen päätyttyä: Jumalan siunausta. Se oli ainutlaatuista. Saturanta Olipa kerran huvila. Sen nimi oli Saturanta. Se sijaitsi Kuopiossa, Julkulassa, Puijonsarvessa, lähellä Kallavesj-laulusta tuttua Puijonsarven nenää. Huvila oli maaherra Gustaf Ignatiuksen. Hän oli saanut sen kansalaislahjana Kuopion läänin asukkailta 60-vuotispäivänsä johdosta kesällä Kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu korkeaharjainen hirsihuvila sai nimen Saturanta. Huvilaa ympäröi puutarha nurmikenttineen ja istutuksineen. Portilta huvilaan johti kukkaistutusten reunustama leveä hiekkakäytävä, toinen kapeampi vei saunarantaan. Siinä oli lähellä Puijonsarven laivalaituri. Siihen tultiin laivalla Kuopiosta ja siitä lähdettiin takaisin, jollei kuljettu maitse Julkulan pappilan ohi kulkevaa ajotietä. Huvilan kesään kuuluivat sukulaisten ja ystävien vierailut. Merkkitapaus oli tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudin ja rouva Ellen Svinhufvudin vierailu kesällä Muistoksi käynnistään he istuttivat puutarhaan kaksi lehtikuusta. Maaherrakauden päätyttyä ja muutettuaan Helsinkiin Ignatiukset päättivät luopua Saturannasta. Elokuussa 1941 huvila siirtyi piispa Eino Sormuselle. Tämän jälkeen he palasivat rakkaaseen Saturantaansa vielä kahtena sotakesänä. Nyt Saturannan huvilaa ei enää ole. Sen on tuli hävittänyt. Eikä ole kaunista puutarhaakaan hyvin hoidettuine hiekkakäytävineen. On vain villiintynyt ranta-alue vanhoine pihapuineen. Valokuvat kertovat kerran olleesta. Siitä kertovat myös lukuisat päiväkirjamerkinnät Heikki Ignatiuksen kokoamissa Gustaf Ignatiuksen Muistelmissa. Luovuttuaan Saturannasta Gustaf Ignatius kirjoitti päiväkirjaansa : Läksimme Saturannasta klo 10 ajurissa; tavarat vietiin Miettilän hevosella ja kuormarattailla; seurasimme puoli tuntia myöhemmin Ihalaisen trillassa. Raskainta oli jättää Saturanta, Kylli itki ja oli minullakin karvas pala kurkussa. Ignatiusta vielä lainaten: Saturanta oli kaunis satu. Helena Riekki Saturantaa ei enää ole. Nuori Paavo löytää Riittansa ja sittemmin myös vastauksia kysymyksiinsä.

8 Kahden maan kulkija Auta naista, auta Leea Kukkonen perusti yrityksen, joka työllistää nicaragualaisia naisia. Leea Kukkonen, 36, on pitkän tien kulkija, maailmankansalainen. Hän on asunut kymmenessä eri maassa eripituisia pätkiä ja miettinyt, miten löytää sellaisen itsenäisen elämäntehtävän, jolla voisi auttaa kehitysmaita. Oltuaan Nicaraguassa kaksi kuukautta hän havahtui naisten köyhyyteen: Nicaragua on Haitin jälkeen Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa. Machokulttuuria suosivassa maassa on paljon yksinhuoltajia. Riistetäänkö köyhää Yksi karu köyhyyden totuus on se, että köyhä tekee töitä pienelläkin palkalla, kun vaihtoehtona on se, ettei ole työtä eikä siten mitään tuloa. Sellaisessa tilanteessa yksikin tienattu kolikko on enemmän kuin ei yhtään, Leea Kukkonen kuvaa. Meissä heräsi kapina: millä oikeudella rikkaat maat hyötyvät köyhien tilanteesta ja ostavat tuotteet halvalla? Vastavetona Leea ystävänsä Anna Kantolan kanssa alkoi tuoda Suomeen naisten polkukoneella ompelemia laukkuja, joista maksetaan tekijälle oikeudenmukainen korvaus, työtekijöihin sitoudutaan ja heitä koulutetaan mm. yrityksen perustamisessa, tietokoneen ja netin käytössä. Eettisesti vastuullinen yritys Lagringa on jo mahdollistanut kahden naisen ompelukonehankinnat ja työllistymisen: ilman suomalaisnaisten sitoutumista ompelukonelaina olisi jäänyt saamatta. Kankaat ostetaan paikallisista kaupoista. Nicaragua ei ole perinteinen käsityömaa, ja laukut suunnitellaan Suomessa, jotta ne myös sopisivat suomalaiseen makuun. Olen nyt löytänyt tehtäväni. Vaikka tästä ei vielä pitkään aikaan Fanny on kouluttautunut ja pyrkii työllistymään ompelemalla laukkuja Suomeen. meille tulekaan palkkaa, haluan tehdä tätä ja olla osaltani auttamassa köyhimpien naisten ja heidän perheidensä toimeentuloa, kesätöissä hostellissa oleva Leea sanoo. Kuopiossa Lagringan laukkuja myyvät Galleria Carree ja Daiga Daiga Duu. Vapautta ihmisvilinässä Kaisa Kolehmainen seurasi kolme kuukautta välimerellistä arkea ja seurakuntaelämää. Kukapa ei olisi joskus halunnut olla kärpäsenä katossa, tarkkailemassa huomaamatta elämän ihmeitä. Kuopiolaiselle Kaisa Kolehmaiselle jäi aiemmilta Espanjan matkoilta halu tutustua lähemmin paikalliseen arkeen. Niinpä hän vietti viime talvena kolme kuukautta Fuengirolan aurinkorannikolla. Katsellessani täysin vieraita espanjalaisia nautin suunnattomasta vapauden tunteesta, sillä kukaan ei kiinnittänyt huomiota tämmöiseen pieneen, harmaaseen mummoon. Tuntikaupalla toreilla ja katukahvilassa Kolehmainen toimi eläkkeelle jäämisensä jälkeen vuosia edesmenneen puolisonsa, Kuopion kaupungin entisen nuorisotoimenjohtajan Juha Antikaisen omaishoitajana. Kun suruvuosien jälkeen tuli mahdollisuus toteuttaa haave pidemmästä matkasta, hän nousi viime tammikuussa etelänkoneeseen ja sulautui Fuengirolan pikkukaupungin paikallisväestön sekaan. Kolehmainen asui huoneistohotellissa. Yksin matkustava nainen ei mielellään syönyt ravintolassa, vaan kävi naapureiden tavoin lähikaupassa ja laittoi ruokansa itse. Usein hän matkusti aamutuimaan työhönsä kiirehtivien Fuengirolan asukkaiden mukana Malagaan, läheiseen suurkaupunkiin. Pieni harmaa mummo ei tun- Helinä Schroderus tunut saavan tarpeekseen ihmisten erilaisuuden ihmettelystä. Hän istui tuntikaupalla toreilla ja katukahviloissa seuraten ihmisvilinää tai katsellen linja-autoasemalla lähteviä ja palaavia matkaajia. Sunnuntaisin Fuengirolan asukkailla oli tapana kävellä pitkin rantakatua parhaat päällä. Kolehmaisen mieleen jäi erityisesti vanha, charmikas herrasmies työntämässä vaaleanpunaisin rusetein koristeltuja vaunuja. Vaunuissa istui pieni valkoinen villakoira, jota herra oli ulkoiluttamassa! Virsiä ei laulettu, saarnakin oli erikoinen Paikallinen aktiivinen suomalainen seurakunta oli Kolehmaisen tukipiiri. Kaupungin katolisessa kirkossa tai suomalaisessa seurakuntakodissa pidetyt luterilaiset jumalanpalvelukset kutsuivat hänet sunnuntaisin kirkonmenoihin. Oli mukavaa, kun oli paikka, jonne mennä ja tavata maanmiehiä. Kirkkokuorossa laulava Kolehmainen iloitsi seurakuntakodissa järjestetyistä musiikkituokioista, jossa viikoittain esiintyi suomalaisia muusikoita. Sanan nälkää tyydyttivät myös seurakunnan raamattupiiri sekä helluntaiseurakunnan turistikirkko. Katolinen messu avasi matkalaiselle espanjalaisten pyhänviettoa. Fuengirolan, Malagan, ja muidenkin kylien ja kaupunkien asukkaat täyttävät kirkot sunnuntaisin, osallistuminen messuun on itsestään selvyys. Kirkkoon mennään yhdessä perheiden ja kummien kanssa. Mitään en ymmärtänyt kielestä, mutta messun kulku oli suunnilleen sama kuin luterilaisessa jumalanpalveluksessa. Virsiä ei laulettu, myös saarna oli erikoinen. Kun Suomessa pappi kapuaa saarnastuoliin, kutsuttiin katolisessa kirkossa kymmenkunta lasta alttarille, kuin oppitunnille. Sieltä Kirkon ei tarvitse olla elämysten tyydyttäjä, Kaisa Kolehmainen sanoo. pappi lähetti heidät kirkkokansan joukkoon viemään rauhantervehdystä, aivan kuin opetuslapset aikoinaan. Vierustoverit halasivat toisiaan, ja suomalaistakin messukävijää käteltiin aina lämpimästi. Luterilainen kirkko pyhä ja pysyvä Matka oli monine ekumeenisine kokemuksineen aktiiviseurakuntalaiselle ainutlaatuinen elämys. Silti Kolehmainen istui Kuopioon palattuaan Tuomiokirkon harmaaseen puupenkkiin. En osaa olla sunnuntaina menemättä kirkkoon. Muuten tulee lähes syyllinen olo. Espanjassa kirkolla on kansalaisille edelleenkin suuri merkitys. Kolehmaisen mielestä Suomessa arjen ja pyhän ero onkin liiaksi hämärtynyt. Pyhät ovat samanlaisia kauppapäiviä, kuin arjet. Äärikokemuksia haetaan yhä enemmän, koko ajan olisi oltava hirmu kivaa. Tavallinen, yksinkertainen arki jauhelihakeittoineen kelpaa enää harvalle. Ihmistä, joka saa ilonsa katselemalla vaikkapa vain tuulen heiluttamia puun latvoja pidetään yksinkertaisena. Kirkon ei pidä mennä mukaan tyydyttämään pohjatonta elämysnälkää. Luterilainen kirkko edustaa pyhää ja pysyvää, se on turvallinen kivijalka. Sellaisena se saa mielestäni pysyäkin. Pirjo Tiihonen Leea Kukkonen ideoi värikkäistä laukuista ke

9 t kansaa Juhani ja Marjatta Salomaa katsovat Suomea Kanadasta käsin. hitysmaatuontia. Jalat pidän mullassa maailman Katseellani taivasta tavoitan Tiedän minne matkaani tehdä saan Olen kansalainen kahden maan - Pekka Simojoki Kuva: Helinä Schroderus Karjalanpiirakat maistuvat Kanadassakin Seikkailunhalu vei Salomaat Kanadaan 40 vuotta sitten. Siellä on koti ja kotiseurakunta. Savolainen suvi sai kaukaisia vieraita, kun Juhani ja Marjatta Salomaa matkustivat kotoaan Kanadan Sudburysta Siilinjärvelle kolmen viikon kuntoutuslomalle. Olen sotainvalidi ja käyn joka toinen vuosi Suomessa kuntoutettavana, Juhani Salomaa kertoo. Viivymme reissussa yleensä neljä-viisi viikkoa. Tämän kesän ohjelmaan kuuluu myös Herättäjäjuhlat. Kuntoutuslomallaan Salomaat ehtivät käydä myös jumalanpalveluksessa Riistaveden kirkossa. Jouduin siellä heti töihin eli lukemaan epistolaa, Juhani nauraa. Vetovoima Suomeen vähenee Salomaiden koti on jo neljänkymmenen vuoden ajan ollut Sudburyn kaupungissa Kanadan Ontariossa. Seikkailunhalu vei heidät kahden poikansa kanssa Kanadaan vuonna Minulla asui siellä sukulaisia ja veri veti maailmalle. Ei siinä sen kummempaa syytä ollut, Juhani muistelee. Minä en ollut niinkään innostunut lähtemisestä, mutta seurasin tietysti miestäni, Marjatta kertoo. Juhani sai työpaikan Sudburyn suomalaiselta osuusmeijeriltä ja Marjatta jäi aluksi kotiäidiksi. Sikäläisen työurani aloitin siivoamalla rikkaiden koteja ja vähän myöhemmin pääsin töihin hoivakotiin. Suomessa olin työskennellyt apuhoitajana, Marjatta selvittää. Emme ole koskaan edes miettineet viihdymmekö Kanadassa. Alku oli vaikeaa jo kielenkin takia, mutta sittemmin siitä on tullut meille koti. Juhani tosin myöntää välillä hieman haikailevansa Suomen suuntaan. Eläkejärjestelyiden takia muutto ei kuitenkaan kannata. Ja Marjatta ei enää suostuisi palaamaan - vaikka aikoinaan hän oli Kanadaan lähtöä vastaan. Molemmat myöntävät, että vanhempien kuoltua vetovoima entistä kotimaata kohtaan vähenee. Ei täällä ole enää mitään nuoruuden kiintopistettä, elämän tukipilarit alkavat olla enemmänkin Kanadan kamaralla. Seurakunta toimii vapaaehtoisvoimin Eläkkeelle jäätyään Salomaat alkoivat antaa enemmän aikaansa Sudburyn kaksikieliselle suomalaisseurakunnalle. Systeemi on siellä aivan toinen kuin Suomessa, sillä seurakunta pyörii pitkälti vapaaehtoisvoimin. Palkattuna on vain kaksi pastoria. Seurakunnan vapaaehtoiset ovat perustaneet erilaisia ryhmiä, joiden avulla kerätään rahaa kirkon toimintaan. Marjatta on leivontaryhmän puuhanainen. Pidämme myyjäisiä, ja meiltä saa myös tilata leivonnaisia. Koska olen Pohjois- Karjalasta lähtöisin, on minun kontollani karjalanpiirakkatalkoiden organisointi. Piirakoita menisi enemmän kuin ehdimme tehdä. Marjatan mukaan seurakunnan rientoihin osallistuminen alkaa olla hänelle jo lähes päivittäistä. Juhani nauraakin, että olen poissa kotoa melkein yhtä paljon kuin työelämässä ollessani. Sotainvaliditeetin vuoksi Juhani osallistuu vaimoaan vähemmän vapaaehtoistoimintaan. Miesten piiriin pitää kuitenkin päästä. Miesten piirissä juttelemme, luemme katekismusta ja kahvittelemme. Minun vastuullani on kerätä osallistujilta kahvirahat kirkon hyväksi. Miesten piiri on tehnyt myös remontteja seurakunnan jäsenille. Työ on ilmaista, mutta seurakunnalle toivotaan maksettavan materiaalikulut. Suomessa ihannoidaan alkoholia Suomi on ehtinyt muuttua paljon sen jälkeen, kun Salomaat lähtivät Kanadaan. Niin hyvässä kuin pahassa. Suomi on muuttunut noista ajoista jo kielellisestikin. Monissa asioissa täällä ollaan myös Kanadaa edellä. On ikävää huomata, etteivät suomalaiset kyläile nykyään enää toistensa luona kovinkaan tiiviisti. Myös runsas alkoholinkäyttö herättää Salomaissa kummastusta. Vaikuttaa siltä, että täällä nykyään juodaan kaikkialla. Jopa julkisissa liikennevälineissä kallistellaan pulloa. Alkoholia selvästikin ihannoidaan, eikä mikään juhla ole juhla ensinkään, jos siellä ei ole promillepitoista tarjottavaa. Salomaat iloitsevat, että Suomessa on ruvettu rajoittamaan julkista tupakointia. Muutenkin tuntuu, että täällä kiinnitetään huomiota paljon terveysasioihin ja niiden parantamiseen. Ja se kyllä pistää silmään, että Suomen maantiet ovat hyvässä kunnossa. Heli Haring

10 10 Kukkakauppa Hautaustoimisto Pitopalvelu Kukka ja hautauspalvelu ROSANNA Puijonkatu 17 Sanna Hiltunen Arni Hiltunen Asianajotoimisto J.S KETTUNEN asianajaja, varatuomari Kuiluntie 3 B, Siilinjärvi Puh , fax jouni@jskettunen.fi riita- ja rikosasiat testamentit perunkirjoitukset ja perinnönjaot avioerot, ositukset perintä ym. Kirkko ja koti seuraavan kerran ASIANAJOTOIMISTO KOLARI&CO.OY Seppo Kolari, Eero Heikinheimo, Matti Reinikainen, Ville Heikinheimo, Katriina Manninen, Kristian Kakko Kauppakatu 39 A, 4.krs, KUOPIO (017) /puh. (017) /fax. PERHEOIKEUDEN LAKIASIAT esim. perusmuotoinen avioehto, testamentti, perunkirjoitus kulut + alv 22 % Asianajotoimisto Kalevi PitkänenOy Puistokatu 6, Kuopio, puh faksi , aatsto@kalevipitkanen.com VAIPAT ja VUOTEEN- SUOJAT - myös kotiin kuljetettuna ihonhoito pesu- ja puhdistusaineet sisäpintojen- ja sisäilmanpuhdistusjärjestelmät SOITA Kuopion Hoitotarvikepalvelu Tuomiokirkko TUOMIOKIRKKO Tuomiokirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten klo Keskiviikkona ja perjantaina puh Kesäillan ehtoollinen ke klo 19. Risto Voutilainen. Kesän iltamusiikki to klo 21. Tuomiokirkon Kamarikuoro, Anu Pulkkinen ja Eero Väätäinen, urut, Pertti Rusanen, baritoni. Vapaa pääsy. Klavikordi -konsertti pe klo 17. Tuomiokirkon kappelissa. Vapaa pääsy. Messu su klo 10. saarna Olli Viitaniemi, liturgia Ilpo Rannankari. Kanttorina Anu Pulkkinen, urkurina Eero Väätäinen. Kesäillan ehtoollinen ke klo 19. Liisa Penttinen. Messu su klo 10. saarna Ilpo Rannakari, liturgia Sari Kärhä. Kanttorina Pertti Rusanen, urkurina Anu Pulkkinen. Kansainvälinen jumalanpalvelus su klo 14. kappelissa. Kesäillan ehtoollinen ke klo 19. Sari Kärhä. MUMMON MÖKKI Puijonkatu 10. Avoinna ma - to Puh Pihaseurat to klo 13. Risto Voutilainen. MUUTA Kesäkirkko su klo 12. Tätilässä, Inkilänmäellä. Saarna Ilpo Rannakari, liturgia Sari Kärhä. Musiikista vastaa Naapurinpojat. KASTETUT Alvar Eino Juhani Rantakylä, Vilma Emilia Sirkka, Pihla Ronja Selena Hämäläinen, Niilo Kalevi Lampinen, Daniel Kasimir Lindström, Inka Sofia Karttunen, Valtteri Johannes Happonen, Aino Elina Maria Lehtimäki, Leevi Johannes Nordman, Nuutti Elias Haatainen, Kiira Elin Natalia Sinisalo, Tara Ida Autio, Laura Kristiina Kolehmainen, Lilja Karoliina Kolehmainen, Nuutti Reino Oskari Kinnunen, Juho Tuomas Huovinen, Mico Wilbert Mononen, Lenni Emil Lehmusoksa. KUULUTETUT Miikka Petteri Oravainen ja Viivi Sofia Hakkarainen, Kimmo Ilari Ålander ja Tiina Marjaana Väänänen, Juuso Aatos Uolevi Ollikainen ja Annukka Maaria Kivelä, Atte Juhana Nupponen ja Laila Tuulia Koivistoinen, Mikko Jaakko Pinoniemi ja Ritva Anneli Härkönen, Janne Olavi Kekäläinen ja Aino Elina Korhonen. KUOLLEET Helvi Elina Hakkarainen 90 v, Sirkka Kaarina Eerikäinen 81 v, Sirpa Hannele Räsänen 54 v, Kerttu Tellervo Lieska 95 v, Hilkka Maria Rissanen 86 v, Reijo Juhani Hartikainen 59 v, Emma Esteri Vepsäläinen 91 v, Matti Lyytinen 85 v, Aune Kaarina Hiltunen 96 v, Saara Annikki Laitila 94 v, Eino Johannes Huttunen 78 v, Aune Armiida Tuhkanen 87 v, Anna Liisa Happonen 86 v, Salme Maria Väkeväinen 88 v, Inga Linnea Savola 81 v, Veijo Kalervo Miettinen 83 v, Pertti Olavi Väänänen 63 v, Helka Launonen 82 v, Martta Kemppainen 87 v, Aleksander Rambonen 76 v, Elli Elisabet Ruotsalainen 82 v, Timo Eerikki Jormalainen 85 v, Helli Elina Roivainen 79 v, Kari Pasi Juhani Rytkönen 37 v, Tauno Antti Sakari Pekkarinen 73 v, Lahja Kyllikki Tenhunen 87 v, Liisa Annikki Väänänen 59 v, Hilkka Maria Hyvärinen 91 v, Riitta Helena Broman 50 v. s e u r a k u n n i s s a A l a v a ALAVAN KIRKKO Keihäskatu 5 puh Messu su klo 10. Saarnaa Anu Kiviranta, liturgina Hannu Koskelainen, kanttorina Leila Savolainen. Messu ja motoristien kirkkopyhä su klo 10. Saarnaa piispa Matti Sihvonen, liturgina Pirjo Kuula, kanttorina Ossi Jauhiainen. Motoristien järjestäytyminen Puijon tornin juurella klo 9 alkaen. Paraati tornilta Alavan kirkolle lähtee klo Messun jälkeen lounas seurakuntasalissa. NEULAMÄEN KIRKKO Vesurikuja 4 puh Seurat ke klo 18. Hannu Koskelainen, Salla Tyrväinen, Anu Kiviranta, kanttorina Ossi Jauhiainen. SÄRKINIEMEN SEURAKUNTATALO Särkiniementie 20 Emäntä Marjatta Keinänen, p Messu su klo 13. Saarnaa Anu Kiviranta, liturgina Hannu Koskelainen, kanttorina Leila Savolainen. MUUTA Motoristien kokoontuminen la klo 15 lähtien Penkereen leirikeskuksessa saunomista, makkaranpaistoa ja vapaata yhdessäoloa sekä moottoripyöräpoliisi haastateltavana. Iltahartaus klo 20. Tarjoilu järjestäjien puolesta. Pitkämatkalaisille on mahdollisuus yöpymiseen omin makuupussein 6 /hlö, liinavaatteet tarvittaessa 5 / hlö. Penkereen leirikeskus sijaitsee n. 20 km Kuopiosta länteen Rytkyjärvenrannalla, Kaislastenlahdentiellä (ks. rytky). Lisätietoja Sakari Kainulainen p PERHETYÖ Alavan seurakunnan perheleiri Samassa paatissa Penkereen leirikeskuksessa. Leiri alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 13 alkavaan jumalanpalvelukseen Särkiniemessä. Vetäjinä Pirjo Kuula ja Liisa Tiilikainen. Yhteistä ohjelmaa ja vapaata oleilua, luontoretki. Hinta 16 /lapsi ja 40 /aikuinen. Leirimaksuun voi hakea alennusta/vapautusta oman seurakunnan diakoniatyöltä. Ilm p.(017) Lisätietoja Pirjo Kuulalta p tavattavissa KASTETUT Ariel Jade Armida Lehtelä, Henni Erica Laitinen, Taavi Henrik Holopainen, Iitu Sofia Vilhelmiina Hyvönen, Joel Daniel Seppänen, Iida Aliina Paananen, Siiri Marja Linnea Kiljunen, Tuomas Heikki Johannes Matilainen, Jaakko Herman Sutinen, Emma Lahja Maria Tiitinen, Verna Alisa Wiik, Venla Katariina Heikkinen, Milla Sofia Enqvist, Ronja Lila Jemina Karhunen, Pouta Tuuli Peppi-Liina Ukkonen, Ilona Silja Maria Nylund, Oona Jenina Partanen, Iina Tyyne Maria Toropainen, Tatu Matias Suhonen, Eemeli Tapio Rantala, Heikki Ensio Huovinen, Nita Emilia Piironen. KUULUTETUT Arto Johannes Sutinen ja Mari Anne Miettinen, Pasi Antero Tukiainen ja Anu-Riikka Marjaana Kraft, Olli-Heikki Juhana Pitkänen ja Reetta Henriika Rautiainen, Janne Kalevi Saarinen ja Terhi Kaarina Haapakoski, Timo Ensio Tissari ja Merja-Karita Turpeenoja, Antti-Matias Petteri Lappalainen ja Sari-Pauliina Backlund, Jani Petri Kalevi Knuuttila ja Tiina Katja Marika Korhonen, Jani Mikael Ronkainen ja Maija-Johanna Haapakoski, Janne Eero Mikael Nieminen ja Henna Reea Unnea Huttunen, Marco Kristian Pöytälaakso ja Satu Kyllikki Utriainen, Hannu-Pekka Kettunen ja Tiia Susanna Ahtialansaari, Jonte Tuomo Tapani Markkanen ja Henna Minerva Parviainen. KUOLLEET Reino Olavi Hartikainen 85 v, Aili Kokkonen 97 v, Eeti Tuulikki Hirvonen 83 v, Martta Pitkänen 90 v, Anttu Hermanni Saarela 21 v, Aira Helena Heiskanen 70 v, Oskar Ensio Kahelin 80 v, Jarkko Petteri Auvinen 29 v, Viljo Kalevi Suhonen 73 v, Kari Henrik Kristian Rainio 33 v, Aili Sohvi Stenroth 82 v, Arvo Ilmari Soininen 80 v, Tuula Irmeli Pitkänen 58 v, Väinö Kainulainen 80 v, Maire Annikki Karvinen 68 v. K a l l a v e s i KALLAVEDEN KIRKKO Rauhalahdentie 21 Konfirmaatiomessu su klo 10. Saarna Matti Pentikäinen,liturgia Anna-Maija Hella, kanttorina Seppo Kirkinen. Messu su klo 10. Saarna Jouko Kauhanen, liturgia Anna-Maija Hella, kanttorina Anna-Mari Linna. Lähetystilaisuus (Kansanlähetys) Pentti Rissanen ja Esko Konttinen. PETOSEN SEURAKUNTATALO Pyörönkaari 21 Kesäseurat ti klo 19. Petosen seurakuntatalon pihalla. Kirsi Leino, Mari Vuola-Tanila. DIAKONIA Yksinäisten työikäisten syysretki Suovu-Palosen ulkoilualueelle to Lähtö klo 10 Petosen srk-talolta, paluu klo 14. Hinta 5 e. Ilm mennessä Petosen diakoniatoimistoon ma ja ke klo 9-10 p tai Riitta Reimalle p MUUTA Rauhanyhdistyksen seurat su klo 15. Kallaveden kirkolla. KASTETUT Lenni Pekka Matias Tiitinen, Moona Camilla Soininen, Aaron Anselmi Paavilainen, Roope Kasperi Raatikainen, Iida-Maria Emilia Manninen, Arttu Ilari Hiltunen, Miika Markus Sakari Koponen, Emmi Rosaliina Korteniemi, Leo Matti Tanttu, Ilona Moona Minea Salmela, Aino Linnea Hartman, Kaapo Mikael Kiljunen, Joona Eemil Repo, Venla Anna Sofia Pulkkinen, Jimi Petteri Koponen, Nea Aada Emilia Tukiainen, Juho-Aaro Kristian Leskinen, Sara Bertta Lukin, Eetu Paavo Olavi Saastamoinen, Joel Juhani Ek, Eelis Juhani Kaikkonen, Nea Eveliina Pekkarinen, Sanni Aino Matilda Mustonen, Lilja Matilda Hyvönen, Heidi Ilona Pakarinen, Aarne Oiva Eliel Katainen, Siiri Hanna Senia Honkanen, Roni Aaron Ludwig, Viivi Kukka-Riina Huttunen, Veikka Sisu Olavi Laitinen, Nea Hanna Aulikki Tikkanen, Niklas Santeri Kaukoranta, Anna Jael Sofia Breu, Titti Elina Linnala, Sanni Aleksandra Savolainen, Frida Aamu Amanda Kortelainen, Juuso Antti Aukusti Niskanen, Niko Pertti Kokkonen, Veeti Aleksi Hämäläinen, Iida Emilia Väli-Tainio, Tuomo Richard Nicholls, Nelli Eliisa Arpiainen. KUULUTETUT Teemu Juhani Kosunen ja Anna Kristiina Tukiainen, Jukka Petri Räsänen ja Miia Elisa Hannele Jäntti, Jari Pekka Mikkonen ja Riikka Pauliina Korhonen, Kimmo Petri Sakari Leskinen ja Marjo Pia Helena Markkanen, Jari Pekka Blohin ja Helena Mirjam Tossavainen, Juha Kalevi Puustinen ja Lilli Tiina Pauliina Toppinen, Rami Kristian Korhonen ja Sanna Mari Kylliäinen, Pasi Juhani Tenhunen ja Tiina Outi Hannele Mäntysola, Marko Juhani Hartikainen ja Teija Tanja Elise Husso, Matti Tapio Huttunen ja Leena Maria Partanen, Janne Matias Planman ja Katja

11 t a p a h t u u Satu Maarit Jaatinen, Jorma Erkki Sakari Laitinen ja Laura Carita Hiltunen, Edwin Wägeli ja Sanna Maarit Kaarina Korhonen, Hannu Yrjö Juhani Tiainen ja Kirsi Merja Hannele Tikkanen, Kari Markus Ryynänen ja Riikka Maria Matsi, Mika Petteri Jääskeläinen ja Nina Maria Reinisalo, Roope Juhani Reinikainen ja Titta Mari Juulia Tsupari, Ukko-Antti Happonen ja Susanna Marika Räsänen, Tomi Janne Petteri Tani ja Niina Johanna Mähönen, Tuukka Ilari Vänttinen ja Krista Annika Kröger. KUOLLEET Helvi Siviä Kankkunen 86 v, Sirkka Liisa Sappinen 63 v, Urho Uljas Tuunanen 91 v, Roni Sebastian Raitosola 37 v, Hanne Maarit Aurolahti 28 v, Tauno Juvonen 82 v, Reijo Kalevi Lehtelä 58 v, Reijo Markus Saavalainen 55 v, Juho Ensio Parviainen 64 v, Kari Arto Antero Tuomainen 55 v, Kirsti Marjatta Kulin 73 v, Pekka Juhani Hyttinen 60 v, Markku Olavi Tiitinen 45 v. M ä n n i s t ö PYHÄN JOHANNEKSEN KIRKKO Kellolahdentie 8 Messu su klo 10. Saarna Kroatian lähetti Jakov Mrcela, liturgia Mika Pulkkinen, kanttorina Heikki Mononen. Kirkkokahveilla terveiset Kroatiasta. Lähetyksen juhlavuoden missioilta su klo 18. Kalevi ja Leena Lehtinen, Jouko Kauhanen, Reijo Virolainen, Jarkko Maukonen & co. Männistön srk ja Kansanlähetys. Messu su klo 10. Saarna ja liturgia Mika Pulkkinen, kanttorina Riitta Matilainen. Nuorten toiminnan avaus. MÄNNISTÖN VANHA KIRKKO Lönnrotinkatu 24 HansErik Svenssonin (Musik-museet, Tukholma) esitelmä Klavikordi luvulla Ruotsissa - kulttuurihistoriallisia kytkentöjä la klo Esitelmä tulkitaan suomeksi. Järj. Suomen Klavikordiseura. Barokkikonsertti la klo Mikko Perkola, viola da gamba. Aapo Häkkinen, klavikordi. J.S. Bachin, C.F. Abelin ja C.P.E. Bachin musiikkia. Messu su klo 13. Saarna Jakov Mrcela, liturgia Mika Pulkkinen, kanttorina Heikki Mononen. DIAKONIA Männistön, Kallaveden ja Puijon seurakuntien yhteinen omaishoitajaleiri Rytkyn leirikeskuksessa Ilmoittautumiset elokuun aikana Maija Huttuselle p Diakoniatyöntekijöiden ajanvarauspäivystys 1.9. alkaen ti klo 9-10 Vanhalla kirkolla p ja to klo 9-10 Pyhän Johanneksen kirkolla p Ikääntyneiden syntymäpäivät su klo 15 Pyhän Johanneksen kirkolla. Maija Huttunen, Reijo Virolainen. PERHETYÖ Sunnuntaileikkikerho on tarkoitettu 3-5 -vuotiaalle lapselle ja hänen vanhemmalleen. Kerho alkaa Pyhän Johanneksen kirkolla su klo 16., jolloin Riitta Ruotsalainen kertoo vanhemmille kerhon toiminnasta. Lapsille on järjestetty pyhäkoulu. Tilaisuus kestää n. tunnin. Kerho kokoontuu 30.8., 6.9., 13.9., klo 16 sekä klo Kerhoon otetaan 5 ensimmäistä paria (perheen toinen vanhemmista + lapsi). Ilmoittautuminen srk:n toimistoon klo 8-15 p Ilmoittautuminen on sitova. KETTULANLAHDEN SEURAKUNTAKOTI Jäniksenpolku 2 Esikoislestadiolaisten seurat sunnuntaina klo 13 sekä sunnuntaina 6.9. klo 13. KASTETUT Eetu Aukusti Ollikainen, Arvi Hermanni Karttunen, Arttu Matti Severi Raikonen, Stella Aino Lyydia Kivioja, Vilmina Alexandra Mäkkeli, Aki Mikael Turunen, Josefiina Mari Antikainen. KUULUTETUT Timo Pekka Räty ja Eija Maarit Hannele Rissanen, Juhana Ilkka Antero Salo ja Petra Pauliina Lehtikangas, Hannu Kalevi Janhunen ja Anne Maritta Hiltunen, Viljo Allan Hagert ja Tamara Orvokki Baltzar, Marko Kalevi Karttunen ja Paula Annukka Saastamoinen, Jari Juhani Oravainen ja Marjo Maarit Hannele Vartiainen, Lauri Juhani Heikkinen ja Nelli Vilhelmiina Peltola, Jari Pekka Taskinen ja Eini Marika Savolainen, Pasi Olavi Miettinen ja Joanna Marika Niininen. KUOLLEET Jaakko Heikki Ilmari Eskola 87 v, Saimi Kiiskinen 85 v, Irja Emilia Savolainen 90 v, Tyyne Katri Miettinen 88 v, Helmi Kerttu Mielonen 91 v, Taimi Maria Keinänen 93 v, Elvi Anneli Kauppinen 61 v, Tauno Tapio Pelkonen 65 v, Niilo Sakari Savolainen 84 v, Erkki Johannes Kumpulainen 82 v, Veijo Pekka Tiihonen 60 v, Aili Anna-Liisa Mäki 92 v, Sirkka Liisa Nyberg 97 v, Rauni Kyllikki Kannassalo 63 v, Osmo Matti Koistinen 73 v, Raili Rakel Laukkanen 77 v, Ester Elisabet Antikainen 91 v, Tuija Tellervo Myllynen 80 v, Taisto Johannes Mikkonen 53 v, Niilo Erland Pakkanen 77 v. P u i j o PUIJON KIRKKO Taivaanpankontie 3 Konfirmaatiomessu su klo 10. Jaana Marjanen saarnaa, Mari Voutilainen, Juho Pitkänen, Tuija Soini, Heikki Hyvärinen, Sonja Tuomainen. Kanttorina Riikka Setälä. Penkere II rippikoulu. Konfirmaatiomessu su klo 13. Mari Voutilainen saarnaa, Jaana Marjanen, Tuija Soini, Sonja Tuomainen, Juho Pitkänen, Eino Miettinen. Kanttorina Joona Saraste. Rytkyn rippikoulu. Messu su klo 10. Jaana Marjanen saarnaa, Kari Kuula, Heikki Hyvärinen. Kanttorina Outi Keskisipilä. PUIJON SEURAKUNTAKESKUS Taivaanpankontie 3 Raamattupiiri maanantaisin alkaen klo Kerhohuone 3. Heikki Hyvärinen. PÄIVÄRANNAN KIRKKO Tuomikuja 4 Messu su klo 13. Heikki Hyvärinen. Riikka Setälä. Päivärannan lapsikuoro aloittaa harjoitukset ke klo 16. Harjoitukset keskiviikkoisin klo Päivärannan kirkolla. Uudet ja vanhat kuorolaiset tervetuloa. Kuoronjohtajana Talvikki Attila-Pekonen p Messu su klo 13. Jaana Marjanen. Outi Keskisipilä. Ystävänpäiväkerhon syysretki 2.9. Iisalmeen, Evakkokeskukseen. Ilmoittautuminen Riitta Murtorinteelle p MUUTA Siioninvirsiseurat su klo 15. Tikkalansaaressa, Aune ja Niilo Pöyhösen kesämökillä, Tikkalantie 18. Puhujina Jaro Julkunen, Jaana Marjanen ja Tuomo Ruuttunen. Omaishoitajien leiri Rytkyn leirikeskuksessa. Ilmoittautuminen Riitta Murtorinteelle 26.8 mennessä p Leiri on yhteinen Männistön, Kallaveden ja Puijon seurakunnan kanssa. Hiljaisuuden retriitti Rytkyn leirikeskuksessa. Vetäjinä Mari Voutilainen ja Piio Lappalainen. Ilmoittautumiset arkisin klo 8-15 Puijon seurakunnan toimistoon Mirja Pekkariselle p viimeistään ti 1.9. Retriitin Matteuksen evankeliumin tallettamassa kertomuksessa Jeesus moittii yllättävän ankarasti kotiseutunsa Galilean kaupunkeja. Hän oli juuri kiertänyt seutua ympäriinsä ja esittänyt väkevällä tavalla messiaanisen valtakirjansa. Köyhille hän oli julistanut ilosanomaa; sokeat, kuurot ja rammat ovat saaneet terveytensä takaisin. Syrjäytyneet ja halveksitut ovat saaneet puolustajansa. Se, jolla oli ollut ymmärrystä ja halua nähdä, oli voinut havaita, että profeettojen lupaama Pelastaja oli tässä ja taivasten valtakunta tullut. Kaikki ne voimateot ja se ilosanoman julistaminen, johon Jeesus viittaa, olivat tapahtuneet juuri Galilean kaupungeissa. Ymmärtäessään ja halutessaan ne olisivat voineet nähdä, mitä oli tapahtumassa. Kaikki oli kuitenkin mennyt kuuroille korville. Niinpä Jeesus moittii hyvin kovin sanoin kotimaakuntansa väkeä. Vanhojen epäjumalanpalveluksen pääpaikkojen Tyyron ja Siidonin, jopa legendaarisen synninpesän Sodoman asettaminen edelle on täytynyt tehdä todella pahaa kuulijoiden Leikitäänkö häitä vai hautajaisia? korvissa. Ei Jeesus siis vältellyt suoraa puhetta, kun tilanne sitä vaati. Tuntuupa hänen sanoissaan kaikuvan melkoinen turhautuminen kaiken vaivannäön jälkeen. Kuulijat ovat kuin oikuttelevia lapsia, joille mikään ei kelpaa. Jos leikittäisiin häitä, ei se ole kivaa. Jos sitten ehdotetaan hautajaisleikkiä, ei sekään sovi. Olepas nyt sitten tämmöisten kanssa! Galilean kaupunkien väki oli välinpitämätöntä tai ymmärtämätöntä. Eivät he tulkinneet ajan merkkejä. Taivasten valtakunnan tuntomerkit, joista pyhät kirjoitukset olivat jo aikaa puhuneet ja joiden tuntemisella he ylpeilivät, eivät herättäneet heitä. Tilanteen ainutkertainen merkitys meni ohi. Toisekseen Galilean väkeä vaivasi omahyväisyys ja omavoimaisuus. Eivät he mielestään tarvinneet sitä parannusta, jota oli julistettu. Profeetan sana ei mennyt perille omalla maalla. Kukapa tuo naapurin poika oli heitä neuvomaan ja opettamaan? Mokoma syntisten ystävä. Ylpeydessään he eivät olleet valmiita arvioimaan omaa tilannettaan tai sitten arvioivat sen Joonas Vähäsöyrinki pahasti väärin. Kotikaupungistaan Kapernaumista Jeesus käyttää erityisen rankkaa vertausta: se on luullut olevansa kelpaava nousemaan omin hyvinensä taivaaseen saakka, Jumalan veroiseksi. Pahempaa virhearviota ei voisi olla. Sen seurauksena on väistämätön romahdus. Ehkäpä kaikki tämä Jeesuksen ensimmäisten kuulijoiden harhautuminen juontui perimmiltään itsensä tuntemisen ja oman tilanteensa ymmärtämisen vähäisyydestä. Eivät he nähneet tai ymmärtäneet, mitä heille ihan oikeasti kuului. Mutta meitä tällaiset puutteet eivät vaivaa, eiväthän? Meidän aikamme pitää ylpeyttä ja omavoimaisuutta hyveinä. Lyhytnäköinen oman hyödyn tavoittelu, vielä ahneuteen yhdistyneenä, on aikamme keskeisimpiä arvoja. Mitäpä siitä, jos väistämätön romahdus on parhaillaan meidän kaikkien kannettavana maailmanlaajan laman muodossa. Hannu Innanen Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Sunnuntain evankeliumiteksti on Matt. 11:

12 12 Muodon juhlaa Pehmeistä muodoista taide-esineisiin Muotisuunnittelija Ritva-Liisa Pohjalainen on elänyt tiukkojen aikataulujen ja mielettömän isojen mallistojen kanssa pitkään. Näyttelynsä avajaisia odotellessa hän istuu levollisesti Korttelimuseon pihakeinussa ja vaikuttaa tyytyväiseltä. Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskelu on takana. Hän sai tehdä sitä mihin ei Taideteollisessa korkeakoulussa koskaan ehtinyt. Pehmeät muodot vaihtuivat koviin materiaaleihin. Lasi ja keramiikka taipuivat hänen taiteellisen näkemyksensä mukaan. Posliinin herkkyys ja läpikuultavuus kiinnosti. Pohjalaisen koti-kuopiossa olossa oli toinenkin palkitseva syy, hän sai olla lasten ja perheen kanssa. Nuutajärvellä Pohjalainen kertoo päässeensä heti töihin parhaitten ammattilaisten kanssa. Filigraanityöt ovat kiehtoneet häntä lapsesta asti. Onnistumisen ilo näkyy. Arvostan työtäni ja se jalostuu yhteistyössä. Tärkeää on myös paikallisten käsityöläisten tukeminen. Kuopion Musiikkikeskuksen Valohalli muuntuu moneksi. Nyt se on avoin näyttelytila, jossa Pohjalaisen työt pääsevät komeasti esille. Mukana on myös uniikkipukuja hopea- ja kultakorujen, taidelasin, taidetekstiilien ja keramiikan rinnalla. Pohjalaisen tuotanto on esillä ensimmäistä kertaa Kuopiossa, mutta yhteistyö Musiikkikeskuksen kanssa on jo tuttua pukujen ja korujen suunnittelun kautta Ritva Kolehmainen Vicente Serra Ritva-Liisa Pohjalaisen Muodon juhlaa -näyttely Kuopion Musiikkikeskuksessa Kuin vanha auton romu Kuopion kesäyliopisto on julkaissut kolmannen Ikääntyvien yliopiston kirjoittajaryhmän antologian Yhtä matkaa. Viidentoista kirjoittajan monet tekstit on koottu 250-sivuiseksi kirjaksi. Kaikki kirjoittajat ovat eläkeläisiä ja he ovat kokoontuneet vuosien ajan tiistaiaamuisin kesäyliopistoon muistelemaan ja kirjoi tamaan. Vanhin kirjoittaja on 81-vuotias ja nuorin häntä parikymmentä vuotta nuorempi. Kansikuva ja kuvitus ovat Keijo Karhusen grafiikkaa. Kirjoittajissa on mukana Savon Sanomista tuttu pakinoitsija Riitta-Maija Pohjalainen, joka on julkaissut oman pakinakokoelmansa. Myös Varpu Kulhomäki on tehnyt lastenkirjan omille lastenlapsilleen. Yhtä matkaa sisältää pääasiassa proosaa, mutta mukana on muutama runokin. Taimi Ruuskasen runossa moni näkee jotain tuttua: Olen kuin vanha autonromu / moottori yskii / tankki on tyhjenemässä / Elämä on raapinut naarmuja pintaan. Nykytaidetta kävellen Seitsemän toimintavuotensa aikana ANTI-festivaali on vallannut sijansa kansainvälisenä festivaalina ja Suomen keskeisenä Live Art -taiteen esitysfoorumina. Anti hakeutuu eri arkipäivän tiloihin ja kohtaa yleisönsä julkisissa tiloissa jopa yllättäen. Esitys voidaan tehdä vaikka yhdelle ihmiselle kerrallaan, toisaalta joku voi kävellä Kiuruvedeltä Kuopioon (160 km). Antilla on tänä vuonna ensimmäistä kertaa oma residenssitaiteilija. Essi Kausalainen oli keväällä valmistelemassa teostaan Kuopiossa neljän viikon ajan. Hän toteuttaa teoksensa Valkeisen sairaalan aulaan. Antiin kuuluvat myös lasten työpajat, ja kaksipäiväinen seminaari Askelten ääniä tuo yhteen kansainvälisen ryhmän kirjoittajia, tutkijoita ja taiteilijoita keskustelemaan vuoden 2009 teemasta (maksullinen). ANTI Contemporary Art Festival Kuo- Tulevia kulttuuri-/ virkistysmatkoja: Lahteen hotelli/bussimatka ohj.. Sibeliusfestvaalin tarjontaa, sekä Oliver- musikaali ja komedia Kuin viimeistä päivää Valinnan mukaan Madeira ohj. retkiä saarella, levadakävelyjä, illanvietto Kasinolla ja paikallisia fadoesityksiä. Lempeä ilmasto ja mukava seura kutsuu mukaan! Kylpylämatka Pärnuun. Iltaisin musiikkitarjontaa. Suunnitelmissa talvimatka Pietariin, uusia kohteita ja tasokasta musiikkitarjonta! Pääsiäismatka Hettaan keväällä Savonlinnassa Carmen ja Tosca, päivän bussimatkat. Myöskin majoitusta. Tiedustelut yht. henk. iltaisin puh Matkoillamme vastullisena matkanjärjestänä toimivat matkatoimistot. leikkaa talteen s e u r a k u n hinta 60 euroa. Lisätietoja Mari Voutilaiselta p KASTETUT Maria Sofia Turunen, Ossi Eemeli Filipoff, Renja Viola Mustonen, Justus Elmeri Liimatainen, Fanny Ida Josefina Halonen, Jere Elias Könönen, Matias Aukusti Miettinen, Joonas Tapani Johannes Perälä, Aiju Heinikki Lipponen, Vili Jesper Häyrinen, Eetu Risto Oskari Kinnunen, Sinna Kaisla Elviira Mononen, Heidi Erika Hakola, Noora Liisa Emilia Leussu, Tuure Kristian Ylärakkola, Elmeri Juho Mikael Niskanen. KUULUTETUT Kari Antero Venäläinen ja Marja Anneli Nurmi, Olli Pekka Yletyinen ja Sari Anneli Ikonen, Antti Petteri Ruotsalainen ja Emmi Henriikka Partanen, Miikka Vilhelm Turunen ja Sani Mirella Liukkonen, Jouni Ilmari Vepsäläinen ja Annamari Kristina Mikkonen. KUOLLEET Pentti Ensio Hoffren 72 v, Niilo Aukusti Asikainen 88 v, Marja-Liisa Kaarina Pekkarinen 64 v, Pekka Juhani Ensio Oksa 62 v, Toini Katri Airaksinen 75 v, Kauko Kalervo Johannes Tuppurainen 86 v, Kaarle Erkki Olavi Castrén 80 v Hilda Ronkainen 97 v, Meeri Johanna Tikkanen 61 v, Tuomo Tapani Korhonen 73 v, Kerttu Anna Salmela 87 v, Meeri Inkeri Väisänen 88 v, Tauno Bertil Voutilainen 97 v, Sami Juhani Hirviniemi 43 v, Mirjam Marjatta Jussari 87 v, Hilja Halonen 91 v, Aune Marjatta Korhonen 80 v. R i i s t a v e s i RIISTAVEDEN KIRKKO Joensuuntie 2505 Messu su klo 10. Hannu Savinainen, Joose Vähäsöyrinki. Jumalanpalvelus su klo 10. Hannu Savinainen, Marjatta Piironen, Tuomo Ruuttunen. Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat Museopirtillä. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä. RIISTAVEDEN SEURAKUNTATALO Keskustie 2 Seurakunnan pihakirppis pe klo seurakuntatalon pihalla. Lahjoituksia kirpputorille otetaan vastaan srktalolla 5.8. alkaen ma-to Tuotto menee diakonia-ja lähetystyölle. Lisätietoja p Viikkomessu ke klo RETKET: Virkistysretki Rötikköön to Martta ja Heikki Kankkuselle, Hahtosentie 62. Puutarhakierros, kahvittelua, lauluja, tietokilpailuja. Lähtö srk-talolta klo 12, paluu klo 16. Kyyditys: lähdetään yhdessä kimppakyydeillä ja tarvittaessa takseilla seurakuntatalolta klo 12. Ilmoittautumiset retkelle osallistumisesta ja kyydin tarpeesta ke mennessä diakonissalle p tai seurakunnan toimistoon p Jos sinulla on autossasi tilaa ja voit ottaa kyytiläisiä, pyydämme ilmoittamaan siitä seurakunnan diakoniatyöntekijälle viim mennessä. Tarvittaessa seurakunnasta tilataan takseja, omavastuu 5 /hlö. KASTETUT Konsta Eemil Matias Huttunen, Helga Anna Anastasia Savinainen, Katri Maritta Ruponen, Martta Kaarina Ruponen, Roosa Essi Ilona Ruotsalainen, Milla Noora Maria Kauppinen, Joel Mathias Kaiser. KUOLLEET Matti Jalmari Tiihonen 72 v, Tyyne Elina Jolkin 77 v, Elsa Ahokainen 83

13 n i s s a t a p a h t u u Ve h m e r s a l m i VEHMERSALMEN KIRKKO Lempeläntie 15 Messu su klo 13. Kimmo Kivelä, Joose Vähäsöyrinki. Messu su klo 13. Kimmo Kivelä, Marjatta Piironen. VEHMERSALMEN SEURAKUNTAKOTI Pappilantie 10 Omaishoitajien ja hoidettavien ryhmä ke klo MUUTA Siioninvirsiseurat su klo 18. Museolla. KUOLLEET Eino Ilmari Riihimäki 76 v, Teuvo Antero Nyyssönen 63 v, Hilda Maria Tuomainen 90 v. S i i l i n j ä r v i KIRKKO Haarahongantie 4 Messu su klo 10, Eero Holma, Yrjö Jokiranta ja Riikka Tuura. Sanajumalanpalvelus su klo 10, Sirpa Ylikotila, Matti Hoffrén ja Riikka Tuura. Veikko Oskari Hämäläinen, Veeti Veikka Oliver Pekkarinen, Jasmin Helmi Maria Kivelä, Aatos Oliver Piiroinen, Noora Helmi Miettinen, Usva Livia Hirvonen, Arttu Onni Aleksi Vaskelainen, Sanni Liinu Tuulia Katainen, Kimi Paavo Joonatan Kallinen, Otso Eemeli Sorjonen, Ronja Mariana Annikki Nousiainen, Oona Maija Emilia Hyvärinen, Anna Elisa Aurora Paterno, Ella Jasmin Dimitrow, Unna Aida Erica Rihkajärvi, Viljo Ilmari Pelkonen, Ronja Karoliina Antikainen, Anton Ilmari Halkosaari, Emma Iines Koljonen, Pyry Samuel Heikkilä, Peppi Ilona Poikonen, Adele Eeva Maria Ronkainen, Sanni Vappu Johanna Kokkonen, Taavi Valtteri Tikkanen, Aku Olavi Mikkanen, Juho-Antti Petteri Nevalainen, Eerik Onni Aukusti Pirskanen, Elli Ilona Pohjanjousi, Niko Petteri Sutinen, Ulrika Eleonoora Helena Mehtonen, Suvi Ilona Väänänen, Sisu Eerik Kaikkonen AVIOLIITTOON KUULUTETAAN Mikko Jani Antero Kauhanen ja Piia Pauliina Piirainen, Raino Tapani Markkanen ja Anja Kaarina Savolainen, Janne Jaakko Petteri Rautiainen ja Sanna Elina Torvinen, Sami Juhani Huttunen ja Tiina Maria Tiihonen, Vesa Veikko Ilmari Tirkkonen ja Katri Anniina Hartikainen, Eero Ilmari Raninen ja Kaisa Johanna Törmikoski, Heino Untamo Koistinen ja Tuula Margit Tuppurainen, Janne Matias Planman ja Katja Satu Maarit Jaatinen, Lasse Juhani Nykänen ja Pia Kristiina Toivanen, Timo Rafael Syri ja Anne Johanna Lehtonen, Tommi Eerik Jäppinen ja Sanna Hannele Jalava, Janne Markus Toivanen ja Tanja Maria Ruotsalainen, Toni Markus Riekkinen ja Maija Tuulia Petäjäniemi KUOLLUT Paavo Topi Tirkkonen 76 v., Maija Liisa Keinänen 70 v., Kyllikki Marjatta Vihermä 75 v., Merja Anneli Koponen 45 v., Martti Johannes Miettinen 62 v., Elviira Koponen 91 v., Alpi Tapio Mönkkönen 83 v., Risto Juhani Rautiainen 51 v., Aune Marjatta Korhonen 87 v. Muutokset laivavuoroihin mahdollisia. Lounasristeilyt päivittäin, laiva lähtee klo 12 Sääskiniemestä, kahvio avoinna klo Veteraaniviikko. Veteraaniviikko on tarkoitettu kaikille varttuneille Aholansaaren ja isänmaan ystäville. Kiinnostavat luennot mm. Tuulahduksia Tansaniasta; vapaaehtoistyöntekijä Ulla Rissanen Kuka Allan Serlachius? Omintakeinen juristiura 1900-luvun alun Suomessa; oikeushistorioitsija, VTM Päivi Mäkelä. Minkä työn teettäminen Suomessa jatkuu?; Genelec Oy:n perustaja, tekniikan tohtori Ilpo Martikainen, Martti Simojoki ja seurat; rovasti Pentti Simojoki. Mitä kaikkea verenkuva kertoo?; dosentti, LKT Tarja-Terttu Pelliniemi. Mun isänmaani ylhääll on Isänmaallisuus herännäisyydessä; toiminnanjohtaja, VTM Jaro Julkunen. Mielenkiintoiset retket mm. Väärnin pappilaan. Täysihoitohinta euroa majoituksesta riippuen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset puh , aholansaari@aholansaari.fi Herättäjäyhdistys Toimipiste on suljettuna saakka. Tiedustelut puh Kansan Raamattuseura Sanan Kulma Tulliportinkatu 22 krs-kuopio@sana.fi p Ke klo Sanan Kulman ystävien ilta Sanan Kulmassa. Lähetyskauppa Vakka Suljettuna remontin vuoksi elokuun loppuun. Miesten päivillä puhuvat Teuvo V. Riikonen ja isä Arseni. Sanasta miestä Miehet elokuussa Iisalmeen! Miehille järjestetään oma kirkkoilta Iisalmessa kokoontuu 28. elokuuta. Sanasta miestä ja sarvesta härkää - Miesten päivä on rovastikunnallinen ja yhteiskristillinen miesten tapahtuma, johon ovat tervetulleita kaikenikäiset miehet. Tapahtumat alkavat klo 17 Koljonvirralla, Mansikkaniemen kentällä (Ouluntie 37). Iltaan tuovat terveisensä muun muassa piispa Arseni, kirjailija, rehtori Teuvo V. Riikonen, Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen, evl.evp, julistustyöntekijä Raimo Lappi ja lääkäri Teppo Vuorenmaa. Musiikista vastaavat Iisalmen Puhallinorkesteri ja Ari Honkanen. Iisalmen seurakunnassa järjestettiin miesten tapahtuma ensimmäisen kerran viime vuoden elokuussa. Miesten oma kirkkoilta kokosi tuolloin Kustaa Aadolfin kirkkoon yli 200 miestä. J o o s e f M o o s e s D a a v i d J e e s u s SEURAKUNTATALO Uusien partioon tulevien ilmoittautuminen ke klo , pieni sali. Kesäisiä virsiä ja lauluja kirkonmäellä ke klo 18, sateen sattuessa isossa salissa. Hyvällä ilmalla paistamme makkaraa ja juomme kahvia srk-talon sisäpihalla, lähetystyön hyväksi. Eläkeikäisten syntymäpäiväjuhla (ilmoittautuneille) su klo 11.30, iso sali. Askartelupiiri ke klo 9 lähetyskellarilla. Seurat (Rauhanyhdistys) su klo 15, iso sali. Lähetysilta ti klo18 pienessä salissa, vieraana Leena Mäkäräinen. Askartelupiiri ke klo 9 lähetyskellarilla. Ystäväpiiri (ent. sinkkuryhmä) to klo , takkahuone. Lisätietoja Pirjo Malkki puh VUORELAN KIRKKO Uusien partioon tulevien ilmoittautuminen ke klo , kahvio. MUUTA Korpiseurat pe klo 19, Savolaisten kodalla Nilsiässä. Lähtö klo 18 Siilinjärven srk-talo P-alueelta omilla autoilla Nilsiän Pajustenmäkeen (os. Pajujärventie 790), josta kävelymatkaa 1,5 km seurapaikalle. Tupaseurat su klo 17 Pöljän kotiseutumuseolla, Matti Juusela, Sirpa Ylikotila ja Riikka Tuura, kahvitarjoilu Pöljän Martat. Hartaus ke klo 14 Akuliinassa. Mielenterveyskuntoutujien leiri Ruokoniemi Hinta 40. Tied. ja ilm. diakoniatoimisto ma, ti, to klo 9-10 puh Parisuhteen rikastuttamiskurssi Ruokoniemen leirikeskus, ohjaajina Marja ja Jorma Hevosmaa. Tarkemmin parisuhdekursseista ks. Ilmoittautuminen. puh KASTETTU Mikko Juhani Tuomainen, Vili Valtteri Väänänen, Peetu Aapeli Ylikärppä, Ukko Perheasiain neuvottelukeskus Suokatu 22 Luottamuksellista ja maksutonta keskusteluapua parisuhteen kysymyksissä. Käynnit sopimuksen mukaan. Tiedustelut vastaanottosihteeriltä puh ma klo sekä ti pe klo Palveleva puhelin Palveleva puhelin päivystää su to klo sekä pe la klo Puhelun hinta on paikallisverkkomaksu /matkapuhelinhinta. pp.kuopio@evl.fi J ä r j e s t ö t RAUHANYHDISTYS Ahmatie 22 Seurat ti 4.8. klo Mäntylän palvelukeskuksessa. Lauluseurat ke 5.8. klo 19. Seurat su 9.8. klo 18. Seurat ke klo Tuusniemen palvelukeskuksessa. Seurat su klo 15 Kallaveden kirkossa. Lauluseurat ke klo 19. Seurat su klo 15 rauhanyhdistyksellä. Seurat su klo 15 Siilinjärven srktalolla, iso sali. Lauluseurat ke klo 19. Kotisiionin päivä su klo 15. AHOLANSAARI Laivavuorot Sääskinimestä elokuussa klo 12 ja 14, viimeinen paluukuljetus klo Koko kansan Kirjakantti Kuopiossa Kuudennen Kirjakantin teema on sana ja kuva. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu innostavat aikuisetkin lasten kanssa kirjastoon. Jo vakiintunut tapa on viedä lastenkirjailijoita kirjastoautokierrokselle. Matkalle huristavat Karo Hämäläinen ja Tittamari Marttinen. Kouluyhteistyö laajenee vuosi vuodelta, työpajat kiinnostavat. Kalevalan juhlavuonna kurkistetaan Hannu Väisäsen kuvittamaan Kalevalaan (Otava 1999). Iloista kirja- ja taidematkaa Väisäsen kanssa tekee Tarleena Sammalkorpi. Kirjakantissa muistellaan menneitä Pekka Tarkan, Marjo-Riitta Simpasen, Matti Karttusen ja Väinö Immosen kanssa, mutta eletään myös tässä hetkessä äänirunoilijoiden mukana Jazzana on kuopiolainen erikoisuus. Painotuoreet kirjat avataan ja dokumentit katsotaan. Kuopiolaisilla on oma wallanderinsa, Marko Kilven luoma vanhempi konstaapeli Repo. Ympäristöasiat ovat aina ajankohtaisia, ja Risto Isomäki on odotettu vieras. Mitä Suomen pitäisi lukea? haastaa keskusteluun Tuula-Liina Variksen, Jorma Ranivaaran ja Jarmo Papinniemen. Kirjakantti-kirjallisuustapahtuma K Toivola 2008 Daavid Beetlehemin paimenpoika Kuningas Saul oli hallinnut Israelin kansaa aluksi viisaasti, mutta myöhemmin hän ei enää totellut Jumalaa. Vanha ja viisas profeetta Samuel tuli hyvin murheelliseksi. Hän halusi valita uuden kuninkaan Iisain poikien joukosta. Silloin Jumala puhutteli profeettaa. Profeetta käski hakea Daavidin paimenesta, sillä Jumala oli valinnut hänet palvelijakseen. Uudet tehtävät odottivat Daavidia.

14 12 14 Läksin tienaamaan leipää. Sain ruusuja kaupanpäällisiksi. Kiitos. Leena Kukkonen eläkeläinen HAUTAKIVET Lisänimien kaiverrus/kultaussekä entisöintityöt. Kivilyhtyjä Sari Kämäräinen Jääskelänkatu Kuopio puh Matot vuodevaatteet ym. Itkonniemenkatu 27, Kuopio Puh. (017) ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 min + pvm/mpm Kirkko ja koti -lehden ilmoitusasioissa ota yhteyttä Vappu Kuusiniemi p. (014) , vappu.kuusiniemi@kotimaa.fi ilmoitusmarkkinointi AVATTU PITOKAMMARI PUIJONLAAKSOSSA Lounasravintola - Kahvila - Tilausravintola - Pitopalvelu Pitokammari on mainio juhlapaikka. Valoisa yhtenäinen ravintolasali sekä kodikas tunnelma luovat puitteet jopa sadan hengen erilaisiin tilaisuuksiin. Kaikenlaiset perhejuhlat ristiäiset, syntymäpäivät, muistotilaisuudet. Ryhmäruokailut Teemme mielellämme tarjouksen tilaisuutenne järjestelyistä. Puijonlaaksontie 4, Kuopio - Puh info@pitokammari.com Seurakuntasisar Kerttu Salmela Kuopion Puijon seurakunnan seurakuntasisar Kerttu Salmela kuoli juhannuspäivän jälkeisenä yönä Hän oli syntynyt Tuupovaarassa Hänet valittiin 17 vuotiaana Helsingin diakossalaitokseen sotavuonna 1939, vaikka opiskelun aloittaminen olisi edellyttänyt 18 ikävuotta. Perustelu oli siinä, että rajaseutu tarvitsee oman alueen kasvatteja diakoniaan. Sota-aika keskeytti opinnot. Hoitajaa tarvittiin sotasairaalassa ja näin valmistuminen siirtyi vuoteen Kertusta tuli Rääkkylän diakonissa.sieltä hän siirtyi seitsemäksi vuodeksi Suomussalmen Juntusrantaan. Tämän päivän näkökulmasta rajaseutusisaren kokemukset tuntuvat uskomattomilta. Apua tarvittiin, matkat olivat pitkiä, ja sisaren oli tartuttava lähes kaikkiin mahdollisiin töihin. Diakonia oli todella kokonaisvaltaista auttamista. Oman elämän tarpeet oli monesti sysättävä sivuun. Juntusrannan jälkeen oli vuorossa neljä vuotta Kiihtelysvaarassa. Vuonna 1961 Kerttu Salmela valittiin Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan diakonissaksi. Hänestä tuli keskikaupungin sisar AA-ryhmä, Hatsalankatu 37, p Arkisin klo 11 ja 19, su klo 9 ja 19. Palaverit savuttomia. AA-naisten ryhmä ti klo Suokatu 6, p AAL-ryhmä alkoholistisessa tai toimimattomassa perheessä kasvaneille aikuisille ja to klo 18 Suokatu 6. Päivystys p ma ja ti klo http// Al-Anon ryhmät alkoholiongelmaisten läheisille, Hatsalankatu 37 su ja ti klo 19. Tied. p ryhmäaikana klo Muina aikoina p Asukastupa Koillistuuli, Saarijärventie 9, p Avoinna ma-pe klo Imetystukiryhmä Snellmanin koulun piharakennuksessa parillisen viikon tiistaisin klo 18 ja Petosen asukastuvalla, Pyörönkaari 19, 2. krs. ke kerran kk:ssa klo 18. Lisätietoa kuopionimetystukiryhma.net Irti huumeista puhelinpäivystys ma-pe klo 18-21, p Läheisryhmät, p Itsemurhan tehneiden läheisten vertaisryhmä joka kuukauden 3. tiistai Järjestötalossa, Myllykatu 8, sisäpiha 2. krs. Seuraavat ti ja klo 18. Tied. Liisa Paatelainen p , Riitta Mäntylä p Kirkon Ulkomaanavun tuotteita myytävänä arkisin tilaisuuksien aikana Keskusseurakuntatalon aulassa, Suokatu 22. Kompassi Kuopion monikulttuurikeskus, Myllykatu 1-3. Avoinna ma-pe klo , p Ilmaiset suomen kielen kurssit ma klo 9-12, ti klo ja to klo Kansainvälinen kahvila ke klo www. puijola.net/kompassi Kriisikeskuksessa puhelinpäivystys joka päivä klo 16-23, p ja Ajanvaraus klo Kotikulma, kaiken kansan kohtaamispaikka, avoinna ark Internet, kahvia, lehtiä, pelejä, kankaanpainantaa, lasimaalausta ym. mukavaa yhteistä toimintaa. Kuopion Setlementti Kuolleita ja diakoniatoimikunnan sihteeri. Virka-asuntona oli Mäkikatu 3:ssa pieni kaksio, jonka toinen huone oli vastaanottotila. Ovikello soi tai ikkunaan koputettiin, kun sisarta tarvittiin entisestä rajaseutudiakonissasta tuli uuden asuma-alueen, Puijonlaakson seurakuntasisar. Rakennettiin kirkkoa ja luotiin perusteita uudelle seurakunnalle. Puijon kirkko vihittiin laupiaan samarialaisen sunnuntaina Korvissa kaikuivat piispan sanat: Hoida ihmistä niin, että hänen olisi monenlaisten paineiden puristuksessa helpompi elää. Kun juhlat päättyivät, kirkolta lähti Kerttu-sisaren johdolla iloinen diakoninen saattue ihmisten luo, jotka eivät jaksaneet tulla yhteiseen juhlaan. Näihin koteihin vietiin jäljelle jääneitä tarjoiluja ja koristeeksi hankittuja kukkia. Kun et päässyt juhlaamme, tuomme sinulle terveiset uudesta kotikirkostasi. Me, jotka elimme Kerttu Sal- m u i s t i o Puijola ry, Jalkasenkatu 7, p Kuopion A-Kilta, Mäkikatu 11, käynti päihdeosaston rak. päädystä. Avoimet vertaistuki-/keskusteluryhmät päihteettömyyden tukemiseksi ma, ti, ja to klo 18, p ryhmäiltoina. Kuopion mielenterveystuki ry. Koljonniemenkatu 2 II krs. P , , Kuopion Työttömät ry. Suokatu 18. Toimisto, kahvio, netti, avoinna ma-pe 8-15, p www-kuty.fi. Lastensuojelun päivystys ja neuvonta klo , p Muina aikoina p Maallikkoasiamiestoiminta tarjoaa maksutonta apua virastoissa asioimisessa sekä palvelujen löytämisessä. Päivystys p arkisin klo Päivystys maanantaisin klo Kauppakatu II krs. Nimettömät narkomaanit su klo 16 Vinkkelissä, Kauppakatu 46. NMKY, Kauppakatu Elämänkatsomuspiiri joka tiistai klo 9. NNKY:n Itu -puhelinpäivystys ja tukipalvelu yllätysraskaustilanteissa ja abortin jälkeen ilmenneissä kriiseissä ma-pe klo 17-21, p Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry. Omaisten saunailta Saaristokaupungissa to 18.6.,6.8. ja klo 17. Risteily Kallavedellä to omaisille, kuntoutujille, ystäville ja yhteis- melan lähellä, saimme monin tavoin kokea diakonisen elämän jakamisen taidon. Olipa sitten kysymys iloista tai suruista, käytännön avusta tai kuuntelemisen tarpeesta. Tästä elämän jakamisesta tulivat ystävien ja seurakuntalaisten ohessa osallisiksi sisarukset ja heidän lapsensa perheineen. Luonteeltaan Kerttu oli ymmärtävä ja salliva, mutta myös opettava. Hän osoitti, mitä hän ajatteli, ja hän tarttui rohkeasti vaikeisiinkin toimiin. Hänellä oli hyvä itsetunto. Kerttu Salmela siunattiin hänelle läheisessä Puijon kirkossa Alttarireliefin Jeesuksen sana soveltuu tehtävänsä tunnollisesti suorittaneelle palvelijalle. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.. Kerttu Salmelan uurna lasketaan vanhempien hautaan Tuupovaarasssa. Reijo Mattila Puijon seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra työkumppaneille. Tiedustelut Pirjo Petosen asukastupa Pyörönkaari 19, 2. krs. Avoinna ma-to klo , pe , p Portti, terveysneuvonta- ja välineiden vaihtopiste suonensisäisesti huumeita käyttäville, Vuorikatu Avoinna ti ja to klo Asiointi nimettömänä. Päihdeklinikka Puistokatu 14-16, 2 krs. Päivystys vastaanotto ma - pe klo Ajanvaraus alkaen klo 8, p Päihdeosasto, Mäkikatu 11 p Rikosuhripäivystys käytännön neuvoja, ohjausta ja henkistä tukea. Palvelupiste/Kriisikeskus, p Auttava puhelin, p , ma-ti klo ja kepe klo Help line p ma-ke klo Juristin puhelinneuvonta ma-to klo 17-19, p Rypysuon asukastupa Rypysuontie 68 avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9-16, p Sotaveteraanimuseo ja kahvila Tulliportinkatu 37 rakennus D. Avoinna pe klo 14 18, la - su klo Ryhmävaraukset p klo Turvakoti/kriisipäivystys lapsiperheille 24 h., p Lastentie 5. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n eroinfo ma-to klo 10-16, ke klo 10-19, p Yksinhuoltajien Kanava ry tiistai-iltaisin, Kotopolku 7, Siilinjärvi. Tied. Marjut Kankkunen, p KIRPPUTORIT: Kierrätyskeskus, Telkkistentie 6. Avoinna ma-pe klo 8-15, p Kirpputori Toivonsäde, Asematie 11, Siilinjärvi. Avoinna ma-pe 10-18, la , p Kehitysmaakauppa Elämänlanka, Torikatu 17. Ma-pe klo 11-17, la klo 10-15, p Pelastusarmeijan kirpputori, Maljalahdenkatu 18. Avoinna ke klo 10 15, la klo Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kirpputori, Kuninkaankatu 23. Suljettu Avataan 7.9. klo 10. Tiedustelut Rihma, Puijonkatu 39. Avoinna ark. klo ja la klo 10-15, p Otamme vastaan kuolinpesiä. Vapaaseurakunnan kirppari Ropo, Käsityökatu 28. Avoinna ma-pe klo 10-17, la 10-14, p

15 s u u p u h t a a k s i Älä tyydy mutisemaan itseksesi tai puhumaan seinille. Suu puhtaaksi -palsta on tarkoitettu Sinun mielipiteillesi. Kirjoita nimellä tai nimimerkillä osoitteeseen: Kirkko ja Koti, PL 1064, Kuopio, sähköposti kirkkojakoti@evl.fi 15 Rahaa nopeasti Vehmasmäkeen Määrärahat Vehmasmäen kappelin peruskorjaamiseen on saatava nopeasti seurakuntayhtymän talousarvioon. Kappelissa on ollut runsaasti tilaisuuksia ja hautaamisten kohdalla nykytilanne on hankala. Alavan kirkon peruskorjaus ja kappalin saneeraus ovat kiireisimmät kohteet, joihin tulee sijoittaa. Aarno Ollikainen Kurkimäki Koulutus on kunnalle priorisointikysymys Julkisessa keskustelussa esitetään usein, että tulisi pyrkiä kokonaisvaltaisiin menettelyihin suunniteltaessa yhteiskunnan palvelujärjestelmiä. Silloin voidaan puhua siirtymisestä uudenaikaiseen kuntasuunnitteluun. Siinä kunta jäsennetään erilaatuisiksi kokonaisuuksiksi, joilla kullakin on oma merkityksensä asukkaiden hyvinvoinnille. ja elämänlaadulle. Tutkimusten avulla saatujen tietojen avulla on kuitenkin osoittautunut, että Suomella on vielä tekemistä esimerkiksi koulutuksen tasa-arvon toteutumisessa. Muun muassa OECD:n koulutusselvitys on nostanut esille myönteisesti suomalaisen koulutusjärjestelmän muihin maihin verrattuna, mutta sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa ei ole kyllin hyvin toteutunut. Tarkasteltaessa koulutuspalveluja koulutuksen laadun näkökulmasta otettaneen huomioon, että ihminen on kokonaisuus holistisen näkemyksen mukaan. Hänen toimintansa eivät ole erillisiä, vaan osatoimintoja laajemmasta kokonaisuudesta. Ei ole syytä etsiä käyttäytymisen selitystä vain yhdestä erillisestä tarpeesta, sillä toiminnassa tulevat esiin kaikki samanaikaisesti ajankohtaiset tarpeet. Holistisuuden periaatteen mukaan käyttäytymiskokonaisuus voi ulottua pitkienkin aikojen yli. Tavallaan koko elämä saattaa olla toteutettavaa tehtävää. Esimerkiksi hyvinvointi työssä ja sen ulkopuolella ovat sidoksissa toisiinsa. Jos työssä onnistuu omasta mielestään hyvin, se vaikuttaa myönteisesti työn ulkopuolisiin asioihin. Lisäksi työ on monelle jokapäiväinen elämän alue, jonka ympärille muut toiminnot rakentuvat. Entä jos ihmisellä ei olekaan työtä, joka on läheisessä yhteydessä saatuun koulutukseen, niin miten silloin elämänsä kokee? Koulutussuunnittelussa kunnilla on itsenäistä päätösvaltaa kasvatuksen ja opetuksen määrärahojen käytöstä. On ratkaistava muun muassa kysymys, miten laadullisesti korkeatasoinen ammatillinen koulutus halutaan toteuttaa ja miten estetään työelämästä syrjäytymistä? Pidettäessä koulutusta tärkeänä kunnallisessa päätöksenteossa vaikutetaan mahdollisesti sellaiseen kehitykseen, että yritykset helpommin sijoittuvat ja investoivat niihin kuntiin, joissa arvostetaan koulutusta ja panostetaan siihen. Eritoten huolestuttava on tilanne, jos nuoret jäävät pois opintieltä ja siten putoavat yhteiskunnan rattailta ja työelämästä. Elinkeinorakenteen muutokset ja teknologinen kehitys aiheuttavat ammattien vaihtamista sekä kasvavaa jatkuvan kouluttautumisen tarvetta. Siksi myös ammatillinen aikuiskoulutus on otettava huomioon koulutussuunnittelussa ja päätöksenteossa. Koulutukseen sijoitetut panokset ja oikeat valinnat edesauttavat kuntien taloudellista tasapainoa. Lisäksi kuntien toimintojen ja päätösvallan laajentuessa on pyrittävä saamaan mahdollisimman hyvä asiantuntemus kunnan käyttöön. Kuntien entistä itsenäisempi päätöksenteko taloudellisten voimavarojen jaossa on arvoihin liittyvä priorisointikysymys. Arvot voivat näkyä kunnan asukkaiden kasvatuksen ja koulutuksen jatkuvana tähdentämisenä varhaiskasvatuksesta aina ammatillisen osaamisen turvaamiseen saakka, unohtamatta pyrkimystä seurata laajoja tulevaisuuden kysymyksiä. Veikko Vilmi Dosentti Yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen tohtori Kuopio Lapsenlapsi Pieni lapsenlapsi nimeä vielä vailla. Katsoo kaipaavasti, viehättävästi hymyillen. Ukki-Kulta, saanko omasi olla? Saanko luoksesi tulla kun minulla on aikaa. Saanko käydä teitä hoitamassa. Lapsikulta, saathan toki Jussin ja Riitan luokse tulla. Ovet on auki sulle. Aina lapsenlapselle, sinuahan rakastamme tahdomme parasta sulle. Läheisyys antaa onnenhetket meille. Olethan kevään kukka, luottavaisena painat pääsi rintaa vasten Tyttö kultatukka. Juhani Antikainen R i s t i v e t o a k u l k e e m u k a n a m e n n e e n v i i k o n t a p a h t u m i s s a r i s t i v e t o a Kesän kohokohta Pihaseurat Särkiniemessä olivat täynnä jälleennäkemisen iloa. Monet tietävät niitä jo odottaa. Ritva ja Martti Marjasen talon puutarhassa on pidetty pihaseurat joka kesä jo 25 vuoden ajan. Alkuvuosina seuroja pidettiin Israel-työn hyväksi, sillä Israel on meille hyvin tuttu maa. Nykyään seurojen tuotto luovutetaan Lähetysseuran toimintaan, Ritva Marjanen kertoo. Marjasilla ohjelmaan kuuluu joka kerta veisuuta, seurapuheita, kahvittelua ja arpajaiset. Lisäksi lähetyspiirin naiset paistavat täällä vohveleita. Se on ohjelmanumero, josta he haluavat ehdottomasti pitää kiinni. Sirkka Pitkänen on käynyt alusta pitäen Marjasilla järjestettävissä pihaseuroissa. Ehkä pari kertaa olen vuosien varrella joutunut jättämään väliin, mutta kova into tänne on aina päästä. Asuin aikoinani Särkiniemessä, mutta muutin joitakin vuosia sitten pois. Seuroissa saan tavata taas vanhoja tuttuja. Kyllä tämä on ihan kesän kohokohta, niin minul- Helinä Schroderus Marjasten pihaseuroihin osallistui tänä kesänä reilu kuusi kymmentä kävijää. Helinä Schroderus Lähetyspiiriläiset ovat innolla auttamassa seurojen järjestelyssä. Tänä kesänä auttavan kätensä ojensi myös diakoniakeskus lainaamalla sadekatoksen käyttöömme, Ritva ja Martti Marjanen kiittelevät. le kuin monelle muullekin. Maija ja Matti Pulkkinen löysivät Marjasten pihaseurat muutama vuosi sitten. Tulimme aikoinaan Ritva Marjasen kanssa samalla lennolla lomamatkalta ja hän kertoi meille tuolloin näistä seuroista. Päätimme tulla katsomaan ja nyt olemme mukana kolmatta kertaa. Tulimme tänään aivan tätä tilaisuutta varten pistäytymään mökiltä kaupunkiin. Erityisesti Pulkkisia viehättää se, että seurat pidetään ulkona, luonnon helmassa. Nythän on kesä kauneimmillaan ja tällä tavoin voi osoittaa Jumalalle kunniaa kukkivan luonnon keskellä. Paikalle oli saapunut ilahduttavan paljon myös ensikertalaisia. Sana seuroista oli kiirinyt. Jos vain jaksamme ja terveyttä riittää, niin yritämme kyllä järjestää pihaseuroja jatkossakin, Ritva Marjanen vakuuttaa. Heli Haring

16 16 Yhteisöllisyys on säilynyt Venetsiassa, vanhassa Iisveden sahan työläisasutuksessa. Veden värit ja tuulen ääni Joutilaisuus ja luonnon rauha antavat tilaa tunteille, sanoo Virva Juvonen Venetsiassa. Veden värit, tuulen ääni, kalliorinteeltä katsottu korkea Iisveden selkä. Siinä se Venetsia, jonne kuopiolainen Virva Juvonen, 55, suuntaa aina kun mahdollista. Tässä Venetsiassa eivät gondolit kulje eikä vesi virtaa kaduilla. Neljäntoista punaisen mummonmökin yhteisö Suonenjoella on vanhaa Iisveden sahan työläisasutusta sadan vuoden takaa kuten Kolikkoinmäki järven toisella puolella. Osa asukkaista on toisen polven alkuperäisasukkaita. Sahan työmiehet toivat veneillä sahalta lautoja ja ilman piirustuksia rakensivat rinteet täyteen. Polkua pitkin lähti enimmillään kolmisenkymmentä lasta kouluun. Naapuriapu toimi myös yleisen niukkuuden vuoksi: saunottiin ja pyykättiin vuoroin kullakin, ja samaa yhteisöllisyyttä täällä vieläkin tunnetaan. Saunassa hikoillaan harvoin ilman seuraa, vaikka siihen on tietysti mahdollisuus jos niin haluaa, yksin elävä suurtalousesimies kuvaa. Pintaan ilot ja kivut Pikkukylä on kulttuurihistoriallinen suojelukohde. Venetsia oli lapsuudessa mystinen paikka luvulla kävin tutustumassa tähän avoimien ovien päivänä, Virva Juvonen kertoo. Juvosen oma mummonmökki on sama, jossa on aikoinaan asunut tunnettu romaanikirjailija Veijo Pantzar. Silloin pienessä mökissä asui yksitoista henkeä, joista osa nukkui saunassa. Juvosella mökki on ollut seitsemän vuotta. Joku vieraistani sanoi, että täällähän joutuu kohtaamaan itsensä. Onko se sitten joutumista? Juvonen huomauttaa, että kaikki työelämässä tietävät miten tahti on kiristynyt parin viime vuoden aikana ja levon tarve kasvanut. Mielen pohjalle kertyy helposti väsymystä, jota ei kaupungissa tunnista. Siellä se tulee turrutettua menemiseen. Täällä nousee pintaan kaikki: ilot ja kivut, entiset ja nykyiset. Luonto tuo levon ja rauhan tuntea tunteensa ja ottaa myös etäisyyttä oman elämänsä asioihin. Virva Juvonen on surrut täällä äitinsä hiljaisen hiipumisen ja kuoleman. Täällä hän myös rauhoittuu lähipiirin huolten keskeltä. Nuorin veli alkoholisoitui ja kuoli nuorena. Tuulen huminassa punnitsen, mikä elämässä oikein maksaa. Yksinkertaisessa ja halvassa arjessa riittävät kukat, vesi, valo. Iisveden pikkukauppa tarjoaa kaiken tarpeellisen. Virva Juvonen on käynyt opintomatkalla Intiassa kolme kertaa. Sikäläinen läsnäolo ja kiireettömyys ja vanhemman kunnioitus tekivät pysyvän vaikutuksen. Olen opetellut pysähtymään ja olemaan nautinnollisesti jouten. Olen opetellut kuuntelemaan itseäni. Joutilaisuus tekee hyvää, uudistaa ja voimaannuttaa ihmistä. Uusperhe 1960-luvulla Venetsiassa Virva tuntee tulleensa kotiin. Täällä on nyt se lämmin aurinkoranta, josta lapsena aina haaveilin, kun oma kotini oli varjon puolella pohjoisrannalla. Virva Juvosen lapsuuskoti on järven toisella puolella. Olen uusperheestä, joka siihen aikaan 1960-luvulla oli kyläläisille surun aihe. Isä jäi ensin leskeksi ja avioitui äitini kanssa, siitä liitosta syntyi lisäkseni viisi lasta. Sitten äiti lähti ja vei meidät mukanaan uuden miehen luo. Hänellä oli yksi t a p a h t u m a t lapsi ennestään ja yksi äidin kanssa yhteinen. Sellaisessa tilanteessa ei ole helppoa rakentaa perheen yhteyttä. Sisaruksia Juvosella on siten neljästä eri perheestä. Sisarusten lapsista on tullut läheisiä, Venetsia on heillekin tärkeä paikka. Sellaista ihmistä ei silti ole, joka ei kaipaisi omaa perhettä. Elämä kuitenkin muodostuu erilaisista palasista, elämä on tämmöinen nyt. Elämän jatkuvuus on niin monisäikeistä, että se menee omia latujaan, se ei ole ihmisen käsissä. Elämän vaativuus ei ole sidoksissa siihen, elääkö yksin vai kymmenen kanssa. Moni muu asia vaikuttaa: taloudelliset ja henkiset asiat. Sillä ei ole väliä, millä tittelillä me elämme vaan mitä me kylvämme toisiimme: se näkyy läheisissä, lapsissa, työkavereissakin. Se on merkityksellistä, miten kohtelet läheistä. Ainutkertaisuus pysähdyttää. Ystäväperheen äiti on kuolemassa syöpään. Sitä viisasteltiin ja suunniteltiin, mitä vanhainkodissa Virva Juvosella on sisaruksia neljästä perheestä. sitten tehdään, ja nyt se kaikki raukeaa. Hiljaisena, tyynenä kesäiltana voi Venetsian rannoilla kuulla Virvan huilun helinää. Elokuisessa yössä ääni kantaa kauas ja nuotion tuli loimottaa yli selän. Silloin Virva toivoo, että aika pysähtyisi eikä liukuisi pois. Kesälauluja kirkonmäellä Kesäisiä virsiä ja lauluja Siilinjärven kirkonmäellä keskiviikkona klo 18, sateen sattuessa isossa salissa. Hyvällä ilmalla paistamme makkaraa ja juomme kahvia srk-talon sisäpihalla lähetystyön hyväksi. Lehtiset evankelioivat Evankelista Kalevi Lehtinen ja hänen vaimonsa Leena ovat puhujavieraina Männistön Pyhän Johanneksen kirkossa su klo 18 järjestettävässä Lähetyksen juhlavuoden Missiotapahtumassa. Musiikista vastaa Jarkko Maukonen. Tilaisuuden järjestävät Männistön seurakunta ja Kansanlähetys. Piirros Kari Kuronen