osku pajamäen vaalilehti 3/2007 PÄTKÄELÄMÄÄ OSAAVA, NUORI, AHKERA. JA PYSYVÄ TYÖ KARKAA YHÄ KAUEMMAKSI.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "osku pajamäen vaalilehti 3/2007 PÄTKÄELÄMÄÄ OSAAVA, NUORI, AHKERA. JA PYSYVÄ TYÖ KARKAA YHÄ KAUEMMAKSI."

Transkriptio

1 osku pajamäen vaalilehti 3/2007 PÄTKÄELÄMÄÄ OSAAVA, NUORI, AHKERA. JA PYSYVÄ TYÖ KARKAA YHÄ KAUEMMAKSI. Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin & vaalipäivänä sunnuntaina klo 9 20

2 Osku Pajamäen vaalilehti 3/2007 ELÄMÄÄ PÄTKISSÄ PÄTKÄTYÖ JA SEN MUKANAAN TUOMA EPÄVARMUUS ON YHÄ USEAMMAN KOHTALO. ERITYISEN RAJUSTI TYÖELÄMÄN MURROS HEITTELEE NUOREMPIA IKÄLUOKKIA. SILLÄ ON KOVA HINTA. Vaikka töitä olisikin, vakinaista paikkaa on miltei mahdotonta saada. Pätkätöistä on tullut maan tapa. yhtäjaksoinen työsopimus viimeisen viiden vuoden aikana on ollut neljä ja puoli kuukautta. Parhaimmillaan olen ollut vuoden aikana töissä 11 eri Pisin sopimuksella. Poliklinikalla, ambulanssissa, leikkaussalissa, osastolla... Olen vuorotellut Helsingin kaupungilla, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä ja taas kaupungilla. Välillä olen käynyt reppuhommissa Hämeen puolella, lähihoitaja Otso Ollikainen, 27, kertoo. Työtä kyllä on, mutta ei vakituista. Harvoista paikoista on hirveä tappelu. Tilanne on tullut viime vuosina monelle tutuksi. Vaikka töitä olisikin, vakinaista paikkaa on miltei mahdotonta saada. Pätkätöistä on tullut maan tapa. Otso Ollikaisen kohdalla tilanteen tekee surkuhupaisaksi se, että hän tekee pätkätöitään julkisen terveydenhoidon piirissä. Yritysmaailmassa työvoiman tarve voi vielä vaihdella suhdanteiden vaihtelun mukaan, mutta tuskin suomalaiset sentään yhtäkkiä sairastamasta lakkaavat. Mitä järkeä on pakottaa samat ihmiset kiertämään jatkuvasti talosta toiseen lyhyissä pätkissä, kun tekemistä kuitenkin riittää? Niin, vaikea sanoa. Kai se on sitä, että vakinaisista viroista on hankalampi pistää ihmisiä pihalle. Määräaikaiselle on helppo todeta, että sopimusta ei uusita, Ollikainen miettii. Pahinta pätkätyöläisen elämässä onkin juuri epävarmuus. Vaikka työtä tällä hetkellä olisikin, tulevaisuutta on usein mahdotonta suunnitella. Koskaan ei voi olla varma, juokseeko palkka vielä kuukauden kuluttua. Suuret elämänmuutokset ja hankinnat ilman varmuutta toimeentulosta pistävät miettimään. Oman asunnon ostosta ei kannata edes haaveilla, koska pankit eivät myönnä lainaa ilman jatkuvaa työsuhdetta. Perheen perustaminen ja lasten hankkiminen siirtyy. Kuka uskaltaa hankkia lapsen, jos ei voi olla varma selviytyvänsä edes sohvan osamaksueristä? Otso Ollikainen on pitkistä päivistä ja vuorotyöstä huolimatta aloittanut työnteon ohessa opiskelut uudelleen. Neljän vuoden jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa johtavat ensihoitajan tutkintoon, jolla Ollikainen toivoo vihdoin pääsevänsä kiinni vakituiseen työhön. Palkkaa neljän vuoden opiskelu korottaisi euroa. 90 PROSENTTIA VUOTIAITA Edes koulutus ei kuitenkaan takaa menestystä nykypäivän työmarkkinoilla. Pätkätyöelämä on arkea myös akateemisesti koulutetuille. Helsinkiläinen Ilkka Levä, 39, valmistelee sivutoimisesti väitöskirjaansa yliopistolla. Hän on yrittänyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, mutta se ei ole onnistunut, koska järjestelmä ei hyväksy väitöskirjan tekoa sivutoimiseksi jatko-opiskeluksi. Systeemin mukaan olen yrittäjä. Olen sinnitellyt apurahoilla, mutta loppuvuodeksi rahoitusta ei ole lainkaan. Vaikka kelpaisinkin kortistoon, päätöksen saamisessa kestää 6 8 viikkoa. Sinä aikana joudutaan sitten sossun luukulle, Levä sanoo. Kolmen lapsen isä on tullut toimeen pätkätöillä, toimittamalla historiikkeja ja luennoimalla. Takana on kaksi pitempää määräaikaista työsuhdetta. Tuntuu, että yksilön pitäisi aina joustaa, mutta byrokratia ei jousta milliäkään. Aina pitää todistaa kaikki moneen kertaan, jotta saisi edes jotain apua. Koko perhe elää pysähtyneisyyden aikaa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Määräaikaisten työntekijöiden käyttö alkoi kasvaa voimakkaasti 1990-luvulla laman jälkeen. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana solmituista uusista työsuhteista 60 prosenttia oli erilaisia pätkätöitä, joko määräaikaisia kokopäivätöitä, määräaikaisia osa-aikatöitä tai toistaiseksi jatkuvia osa-aikatöitä. Suhteessa eniten pätkätyötä on julkisella sektorilla ja naisvaltaisilla palvelualoilla. Valtiolla ja kunnissa yli 20 prosenttia väestä tekee työtään määräaikaisina. Lukumäärässä eniten pätkätyöläisiä on kuitenkin yksityisellä puolella. Työnantaja tai sukupuoli ei kuitenkaan ole tärkein pätkätyöläisyyttä ennustava tekijä. Tärkein jakolinja muodostuu iän perusteella. Jopa 90 prosenttia pätkätyöläisistä on vuotiaita. 2

3 VAPAUS MENETTÄÄ HOHTONSA Varsinkin nuorten työikäisten kohdalla työmaailma on muuttunut rajusti. Niin rajusti, että sitä on vanhempien sukupolvien vaikea käsittää. Vielä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat saattoivat siirtyä käytännössä automaattisesti koulun penkiltä työelämään. Moni revittiin töihin jo ennen valmistumista, ja moni teki lähes elämänmittaisen uran yhden ja saman työnantajan palveluksessa. Suurten ikäluokkien lapsille ja heidän lapsilleen perinteinen ura-ajattelu on kuollut. Vakituinen työpaikka on vastavalmistuneelle harvinainen poikkeus, ei sääntö. Eikä ongelma todellakaan koske vain suoraan koulun penkiltä tulevia nuoria. Samassa tilan- teessa ovat ja 1970-luvuilla syntyneet, jo pitkään työelämässä olleet ikäluokat. Se, että pätkätyöt mielletään vain nuorten ja vastavalmistuneiden ongelmaksi ja tilapäiseksi elämänvaiheeksi, johtaa harhaan. Pätkätyösukupolvesta puhuttaessa nostetaan esimerkiksi mielellään esille se, että nykyajan nuoret arvostavat vapautta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään. Määräaikaisista työsuhteista maalataan romanttista kuvaa nuorten työntekijöiden omana valintana, joka mahdollistaa liikkuvuuden ja sapattivuosien pitämisen. Merkit viittaavat kuitenkin siihen, että työelämän murros on pysyvä. -- joustajana on poikkeuksetta työntekijä. Totuus on kuitenkin toinen. Mahdollisuus on yleensä pakko, tai ainakin se muuttuu sellaiseksi. Aluksi osa-aikaisuus oli mukavaa, mutta ei enää. Epävarmuus rassaa, kun mitään ei voi suunnitella eteenpäin, graafinen suunnittelija Maiju Kaila, 33, sanoo. Hän oli jo päässyt vakituiseen työhön, mutta jättäytyi vuosi sitten osa-aikaiseksi. Työpaikalla pienessä mainostoimistossa koittivat tiukat ajat, ja jostain piti säästää. Olin tehnyt monta vuotta hulluna töitä ja takki oli tyhjä. Se tuntui silloin hyvältä ajatukselta, ja tarjouduin vapaaehtoiseksi. Nyt olen töissä 3 4 päivää viikossa ja joustan tarpeen vaatiessa, Maiju Kaila kertoo. Otin kolme vuotta sitten asuntolainan ollessani kokopäivätyössä. Viime vuonna maksoin vain korkoja, mutta kun lyhennykset rupesivat taas juoksemaan, rahat eivät tahdo millään riittää. Mahdollisuutta palata vakituiseen työhön ei ole tullut. Vapauden nimiin vannominen tahtoo usein iän karttuessa menettää hohtonsa. Yli kolmekymppisenä ja perheellisenä ihminen alkaa kummasti arvostaa sellaisia asioita kuin turvallisuus, taattu toimeentulo ja jatkuvuus. TÖIHIN JOPA ILMAN PALKKAA Vapaan ja liikkuvan sukupolven sijasta olisikin ehkä parempi puhua CV-sukupolvesta. Koska monelle ei riitä edes määräaikaista työtä, ainoaksi vaihtoehdoksi jää pyristellä eteenpäin erilaisilla harjoittelijasopimuksilla tai tukityöllistettynä. Nuoret ovat valmiita suostumaan töihin ilman minkäänlaisia etuja, jopa kokonaan ilman palkkaa, jatkuu seuravalla aukeamalla 3

4 Osku Pajamäen vaalilehti 3/2007 Riikka Keskitalo, 28, Espoo HALUAISIN PYSTYÄ TARJOAMAAN LAPSELLENI EDES JONKINLAISEN ELINTASON. Riikka Keskitalolla on jo kaksi ammattitutkintoa, ja hän opiskelee yliopistolla kolmatta. Vakituista työsuhdetta hänellä ei ole ollut vielä koskaan. Peruskoulusta valmistuttuaan Riikka opiskeli lähihoitajaksi. Sen jälkeen hän alkoi lukea erikoisnuorisotyötä ja teki opintojen ohella pätkätöitä nuorten ja vanhusten parissa. Kaksi tutkintoa ja työkokemus ei kuitenkaan tuntunut riittävän töiden saamiseen, varsinkaan vakituisten. Siksi hän haki yliopistolle. Opiskelut ovat kuitenkin venyneet lapsen syntymän myötä. Opiskelu, työnteko ja lapsenhoito samaan aikaan olisivat olleet liikaa. Nyt Riikka hoitaa vuoden vanhaa Akselia kotona ja yrittää siinä sivussa tehdä vapaaehtoistyötä kansalaisjärjestöissä, että joskus saisi vakituista työtä. Ahdistaa, kun sitä haluaisi tarjota lapselleen edes jonkinlaisen elintason. Äitinä ei voi vain itse syödä kynsiään, niin kuin joskus nuorempana. Pitkälle meneviä tulevaisuudensuunnitelmia on vaikea tehdä. Ei voi ajatella esimerkiksi asunnon ostoa tai johonkin paikkaan pysyvästi asettumista. On mentävä duunin mukaan. jatkoa edelliseltä aukeamalta jotta saisivat kirjata edes jonkun rivin työhistoriaansa. Hyvän CV: n toivotaan sitten joskus tulevaisuudessa poikivan ensimmäisen vakituisen työpaikan. Paljon on puhuttu siitä, onko määräaikaisuuksien yleistyminen vain tilapäinen ilmiö. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että työelämän murros on pysyvä. Vaatimukset tehostamisesta ja joustosta ovat levinneet kaikille aloille, ja joustajana on poikkeuksetta työntekijä. Pätkätyöt ovat yleistyneet myös muualla Euroopassa. Suomen tilanteessa on tosin erikoista se, että toisin kuin saattaisi kuvitella, meillä on eurooppalaisessa vertailussa heikko irtisanomissuoja. Pätkätöiden teettämiseen pitäisi siis olla tarvetta muita maita vähemmän. Pätkätöiden yleistymiseen on vuosien varrella pyritty vaikuttamaan uudistamalla lakeja ja valvomalla määräaikaisten sopimusten asianmukaista käyttöä, mutta tilanne ei ole parantunut juuri lainkaan. PÄTKÄTYÖLÄISEN PÄÄNVAIVAT Määräaikaiset työntekijät tulevat sairaalaankin töihin eivätkä uskalla käyttää työterveyshuoltoa. Työnlaatu kärsii eivätkä työntekijät sitoudu työhönsä. Se ei ole edes työnantajan etu. Määräaikaisuuden terveysvaikutuksista tohtoriksi väitellyt psykologi Marianna Virtanen sanoo, että määräaikaisten psykologiseen työsopimukseen kuuluu lupaus vakituisesta paikasta sitten joskus. Siksi pätkätyöläiset tulevat sairaanakin töihin eivätkä uskalla käyttää työterveydenhuollon palveluja. Pätkätyöläisellä on tietynlainen läsnäolopakko, sillä seuraavakin pätkä pitää aina ansaita ja haave vakinaistamisesta elää. Virtasen väitöskirjatutkimuksen mukaan julkisessa terveydenhuollossa työskentelevillä määräaikaisilla oli prosenttia vähemmän sairauspoissaoloja kuin vakituisilla. Töihin tultiin joskus silloinkin, kun oikea paikka olisi ollut sänky. Määräaikaisten pakko jaksaa -ajattelu on järkevää käyttäytymistä ainakin lyhyellä tähtäimellä. Terveydestä on tullut yksi keskeinen tekijä, joka erottelee ihmiset vakinaistettaviin ja määräaikaiskierteeseen joutuviin. Virtasen tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että pätkätyö vaihtuu harvemmin vakituiseksi, jos työntekijällä on ollut terveysongelmia. Oma lukunsa ovat sellaiset alat kuin ravintola- ja varastotyö, joissa vakituisia paikkoja ei enää ole tarjolla kovinkaan paljon, vaan työ on muuttumassa kokonaan vuokratyöksi, Marian- 4

5 Sillä on hintansa. Tutkimuksissa on havaittu, että määräaikaisissa työsuhteissa olevat eivät uskalla jäädä edes sairauslomalle, koska pelkäävät työsuhteensa jatkon puolesta. Epävarmuus jättää jälkensä pätkätyöläisiin ja heidän perheisiinsä, ja usko tulevaisuuteen rapisee. Huoli toimeentulosta painaa, eläkettä ei kerry, terveys horjuu ja ahdistus kasvaa. Ja kuitenkin näiden samojen pätkätyöläisten täytyisi tulevina vuosikymmeninä veroeuroillaan pitää Suomen pyörät pyörimässä. Kustantaa eläkkeet sekä vanhemmilleen että itselleen. Maksaa terveydenhuolto, vanhustenhoito, koulutus, sosiaalitoimi, poliisi. Kaikki. Jos eivät uuvu sitä ennen. teksti: Kimmo Holopainen kuvitukset: Joel Melasniemi Marko Talli, 34, Helsinki ELÄMÄÄ EI VOI SUUNNITELLA TIETÄMÄTTÄ, SAAKO VIELÄ ENSI KUUSSA PALKKAA. Tampereella ja Helsingissä medianomiksi opiskellut Marko Talli oli pätkätöissä vuosina , kunnes lopulta löysi pysyvän työpaikan. Määräaikaisuuksia kertyi hämmästyttävät 87 kappaletta, mikä lienee jonkun sortin surullinen ennätys. Määräaikaisena on aina varpaillaan, kun joutuu koko ajan myymään itseään. Koskaan ei voi olla varma, saako ensi kuussa palkkaa. Varsinkin perheellisen on siksi otettava vastaan kaikki tarjotut työt, ja se taas rasittaa perhettä. Kaikkein tuskaisin tilanne on perheissä, joissa kummallakaan vanhemmista ei ole riittävästi töitä. Elämä menee aika raadolliseksi, kun työajat ovat mitä sattuu. Lomaa pätkätyöläisellä ei ole koskaan. Lomarahaa tietysti kertyy määräaikaisuuksistakin, mutta lomaa ei pysty ikinä pitämään, koska koko ajan pitää olla etsimässä sitä seuraavaa työpaikkaa. Mitään ei voi suunnitella etukäteen, koska ei tiedä, onko vielä ensi kuussa töissä. na Virtanen sanoo. Pidemmällä tähtäyksellä puolikuntoisena työskentely jättää jälkensä, mutta sitä Suomessa ei ole juurikaan tutkittu. Englantilaisessa tutkimuksessa sen sijaan sairaana työskentelyn on havaittu selvästi kasvattavan jopa sydänsairauksien riskiä. TERVEYSVAIKUTUKSIIN HERÄTTY MYÖHÄÄN Suomessa vain kourallinen tutkijoita on perehtynyt epätyypillisten työsuhteiden terveysvaikutuksiin. Käytännössä tutkimusta on tehty lähinnä julkisella sektorilla. Asiasta tiedetään vielä kovin vähän. Emme ole vielä löytäneet viitteitä siitä, että määräaikainen työsuhde sinänsä olisi terveysriski. Tällä hetkellä 15 prosenttia työntekijöistä on määräaikaisessa työsuhteessa ja olisi kauheaa ajatella, että he olisivat siksi vaarassa, Virtanen sanoo. jatkuu seuraavalle aukeamalle 5

6 Osku Pajamäen vaalilehti 3/2007 Ilkka Levä, 39, Helsinki YKSILÖN PITÄÄ AINA JOUSTAA, MUTTA BYROKRATIA EI JOUSTA MILLIÄKÄÄN. Filosofian maisteriksi valmistunut Ilkka Levä viimeistelee sivutoimisesti väitöskirjaa yliopistolla. Hän on yrittänyt ilmoittautua kortistoon työnhakijaksi, mutta se ei ole onnistunut, koska järjestelmä ei hyväksy sivutoimista jatko-opiskelua. Yksilön pitää aina joustaa, mutta byrokratia ei jousta milliäkään. Aina pitää olla todistamassa kaikki moneen kertaan, jotta saisi edes jotain apua. Olen tullut toimeen pätkätöillä, kirjoittanut historiikkeja ja luennoinut. Välillä on ollut kaksi pitempää määräaikaisuutta. Sain tutkimusapurahan yliopistolle, mutta loppuvuodeksi ei ole mitään rahoitusta. Ilkka sanoo, ettei halu tehdä työtä ole kadonnut mihinkään, mutta usko meinaa välillä loppua. Koulutusta vastaava pysyvä työ tuntuu kaukaiselta haaveelta. Tuntuu kuin 90-luvulla olisi palattu aikaan, jossa ihmisellä täytyy olla oma tukiverkosto pärjätäkseen. Aikuiset ihmiset tulevat toimeen sukulaisten ja omien vanhempiensa avulla. jatkoa edelliseltä aukeamalta Mielenterveydellisen oireilun merkitys työpaikoilla lisääntyy kuitenkin kiistatta samaan aikaan, kun perinteisemmät vaivat kuten työperäinen astma on saatu hyvin hallintaan. Virtasen Mielenterveydellisen oireilun merkitys työpaikoilla lisääntyy kuitenkin kiistatta työnantaja Työterveyslaitos heräsi tilanteeseen vajaa kaksi vuotta sitten ja perusti Työ ja mielenterveys -tiimin, joka keskittyy työpaikkojen henkisen hyvinvoinnin tutkimiseen ja edistämiseen. Nykyisen tutkimustiedon perusteella ei Virtasen mukaan voida sanoa, että pätkätyöläisyys sinänsä olisi uhka psyykkiselle tai fyysiselle terveydelle. Se kuitenkin muuttuu terveysuhkaksi, jos pätkien väliin tulee useita työttömyysjaksoja. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen laajassa 12 vuotta kattaneessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että katkonaisen pätkätyöuran 1990-luvulla tehneiden ihmisen kuolleisuus oli korkeampi kuin vakituisissa työsuhteissa olleiden. Yleisimpinä kuolinsyinä olivat itsemurha tai tapaturma. Määräaikaisuuksien väliin osuva työttömyys on todennäköisesti suurempi selittäjä, sillä pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneilla kuolleisuus oli vielä korkeammalla tasolla, kertoo Virtanen. EPÄVARMUUS RASSAA PERHE-ELÄMÄÄ Vaikka työelämän epävarmuus ei aiheuttaisi suoranaisia mielenterveydellisiä epidemioita, sen vaikutukset tuntuvat psykologin mielestä muun muassa perheissä. Ihmisten elämän hallinnan tunne on hävinnyt. Yhteisöjen ja yksilöiden itse itselleen asettamat tehtävät kuten perheen perustaminen ja asunnon osto viivästyvät. Tämä näkyy parisuhteissa esimerkiksi tietynlaisena stressinä, Virtanen sanoo. HUONO JOHTAMINEN KÄY KALLIIKSI Työelämäasiantuntija Juha Antila pelkää, että edes väestön ikääntyminen ei tuo työpaikkoja pätkätyöputkessa uupuneille. Suomalaista työelämää leimaa polarisaatio. On olemassa joukko, jolla menee paremmin kuin koskaan ennen, mutta iso osa elää epävarmuudessa. Juha Antila istuu nykyään Hakaniemenrannassa SAK ry:n toimistossa palkka- ja työaika-asiantuntijana. Hänellä on takanaan pitkä ura Helsingin yliopistossa, jossa hän on tutkinut työelämään liittyviä kysymyksiä. Suomalaista työelämää leimaa polarisaatio. On olemassa joukko, jolla menee paremmin kuin koskaan ennen, mutta iso osa elää epävarmuudessa. Jos jalat palavat ja pää palelee, se ei tarkoita, että keskimäärin menee hyvin. Sekä voittajia että häviäjiä on yhteiskunnassa enemmän kuin ennen, Antila sanoo. 6

7 Tilannetta pahentavat esimerkiksi tiedustelut perheenlisäyksestä. Hyvänä vertaistukiryhmänä toimivat kuitenkin usein samankaltaisessa tilanteessa olevat ystävät. Virtanen muistuttaa, että määräaikaissa työsuhteissa on hyvin erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Niille, jotka haluavat vaihtaa usein alaa ja työpaikkaa, se on oma valinta. Silti esimerkiksi juuri perheenperustamistilanteessa ihmiset kaipaavat elämäänsä vakituisen työn tuomaa ennustettavuutta. PÄTKÄPSYKOLOGI TEKI ITSE PITKÄÄN PÄTKÄÄ Työantajan ja työntekijän välillä vallitsee usein psykologinen sopimus, jonka mukaan hyvin tehdystä työstä seuraa etuja, esimerkiksi vakinaistaminen. Usein sopimus pannaan käytäntöön vasta pitkän ajan kuluttua, aina ei ollenkaan. Tästä Marianna Virtasella on myös omakohtaisia kokemuksia, sillä hän ehti olla useiden työnantajien palveluksessa ennen kuin sai ensimmäisen vakinaisen paikan Työterveyslaitokselta 40-vuotiaana. Pidemmän päälle se tuntui epäreilulta, vaikka aluksi se oli ihan okei. Olin mielestäni tehnyt lujasti töitä, mutta se ei tuottanut kuin puoli vuotta lisää aikaa. Ihmisille tulee tämäntyyppisestä kohtelusta pettymyksen tunteita, eivätkä he enää itsekään halua olla lojaaleja työantajalle, kun tämäkään ei ole lojaali työntekijälleen, Virtanen toteaa. Hänen mukaansa juuri määräaikaisten pakko vilkuilla myös muita mahdollisuuksia panee epäilemään sitä, voiko runsas määräaikaisten työsuhteiden käyttö olla työnantajienkaan etu. Pitkäaikaisen sitoutumisen puute voi näkyä myös työn laadussa. Maiju Kaila, 33, Helsinki OLEN SITOUTUNUT TYÖHÖNI 100-PROSENTTISESTI, MUTTA PALKKA ON 60 PROSENTTIA. Helsinkiläinen Maiju Kaila valmistui EVTEK-muotoiluinstituutista graafiseksi suunnittelijaksi opiskeltuaan sitä ennen kuvataiteita ja ruotsia. Hän sai neljä vuotta sitten töitä mainostoimistosta, mutta jättäytyi vuosi sitten osaaikaiseksi, kun töissä sitä pyydettiin. Firmassa oli silloin tiukat ajat, ja jonkun piti jäädä osa-aikaiseksi. Olin tehnyt monta vuotta hulluna töitä ja takki oli ihan tyhjä, joten tarjouduin vapaaehtoiseksi. Se tuntui aluksi hyvältä ajatukselta, mutta ei enää. Rahat eivät oikein riitä, eikä mahdollisuutta palata vakituiseen työhön ole tullut. Olen nyt töissä 3 4 päivää viikossa ja joustan tarpeen vaatiessa. Riski siitä töiden tulemisesta on nyt yksin minulla eikä työnantajalla. Mitään ei voi suunnitella eteenpäin. Kaikkein eniten tässä rassaa se, että tunnen olevani 100-prosenttisesti sitoutunut työhöni, mutta saan palkkaa vain 60 prosenttia. teksti: Pasi Nokelainen Hänen mukaansa työelämäämme leimaa myös lokalisaatio. Suurin osa palkansaajista on paikallistalouden varassa, eikä heillä ole pelkoa työpaikan menettämisestä, mutta valitettavasti pelkoa lietsotaan heihinkin. Kaikkien elämä ei sentään ole koko ajan muutoksessa globalisaation vuoksi. Pelkoa lietsovilla puheilla aiheutetaan pahaa oloa myös niille työpaikoille, joilla menee ihan hyvin. Epämääräinen moneen suuntaan vellova keskustelu johtaa Antilan mielestä siihen, että työpaikoilla kehittämistoimet ovat epäjohdonmukaisia ja epäselviä. Epävarmoina aikoina myös johtajat haparoivat. Ainakin Suomessa, jossa auktoriteettiusko on edelleen lujalla pohjalla. Suomalainen johtamiskulttuuri saakin Antilalta kovaa kritiikkiä. Pirun huonoa johtajuutta on todella paljon, liian paljon, aivan liikaa! TYHMÄSTI ORGANISOITU TYÖ VIE PUHDASTA RAHAA Antilan mielestä monet työntekijät, varsinkin koulutetut kolmekymppiset, osaisivat tehdä työtään paljon monipuolisemmin, jos johtajat saisivat heistä luontaiset vahvuudet esiin. Firmatkin voi- jatkuu seuraavalle aukeamalle 7

8 Osku Pajamäen vaalilehti 3/2007 Tommi Järvenpää, 40, Turku TYÖN PERÄSSÄ MUUTTAMINEN ON KAIKKEIN RASKAINTA LAPSILLE. Tommi Järvenpää valmistui koneautomaatioteknikoksi Vaasasta vuonna Lama oli silloin syvimmillään, ja töitä oli vaikea löytää. Työpaikka järjestyi lopulta suunnittelupuolelta Turun telakalta, mutta pian edessä oli muutto Helsinkiin ja vihdoin takaisin Turkuun. Lomautusuhka on ollut päällä jatkuvasti, mutta uusia hommia on onneksi löytynyt. Niiden perässä on kuitenkin pitänyt muuttaa kaupungista toiseen, ja se on ollut raskasta perheelle. Vaikeinta se on lapsille, jotka joutuvat eroon kavereistaan. Kun muutimme takaisin Turkuun, vanhin tyttäremme oli juuri ehtinyt aloittaa koulun ja kaverit jäivät Helsinkiin. Tommin vaimo Terhi on opiskellut lastentarhanopettajaksi, mutta töitä on löytynyt vain lyhyissä pätkissä. Määräaikaisuus on yleensä ollut 6 10 kuukautta, ja kesät on vietetty kokonaan ilman työtä. Epävarmuudesta huolimatta Tommi ja Terhi päätyivät ottamaan lainaa ja ostamaan oman asunnon. Kyllähän se mietitytti, mutta me ajateltiin niin, että saahan sen myydä pois, jos tulee niin tiukka paikka. jatkoa edelliseltä aukeamalta sivat paremmin, jos työntekijöitä oikeasti kuunneltaisiin ja löydettäisiin heidän käyttämätön kapasiteettinsa. Antilan mukaan tyhmästi organisoitu työ vie usein todella paljon resursseja, siis puhdasta rahaa. TAKARIVIN TURVA Niin sanotun pullamössösukupolven edustajia leimaa kiltteys. He ovat 70-luvulla työelämään siirtyneiden lapsia, joiden isät ja äidit vedettiin nopeasti työmarkkinoille, ja - viimeistään 80-luvun nousuhuumassa vastuullisille paikoille.. Hauskalta 70-luvulta ponnistaneilla vanhemmilla ei ollut tarvetta erityisesti opettaa lapsilleen menestymisen asennetta, sillä asiat voitiin saavuttaa pahemmin ponnistelematta. Etenkin julkisella sektorilla tahallinen työsuhteiden pätkittäminen, kyykyttäminen, on ollut ihan hirveää. Julkisella sektorilla on töissä erityisen paljon koulutettuja naisia, jotka ovat pätkätyön satimessa. Valitettavasti 1990-luku ei ollut parikymppisille nuorille kovinkaan hauska. Moni sai huomata, että tie omien vanhempien kaltaiseen vaurauteen, omakotitaloon, autoon, perheeseen ja pysyvään työsuhteeseen voi olla pitkä. Perusasiat muuttuivat hankaliksi: opintoraha ei riittänyt mihinkään, lainaa ei uskaltanut ottaa ja opiskelukavereiden kanssa alkoi armoton kilpajuoksu, joka romutti jopa kaveripiirejä. Vuosina työmarkkinoille valmistuneet ovat työmarkkinoilla yhä huonossa asemassa. Juha Antilan mukaan pätkätyöketjusta on vaikea hypätä pois, vaikka se kuinka sapettaisi, sillä työpaikan vaihtaminen on elämänmuutoksena todella suuri. Se on verrattavissa parisuhteen muutokseen. Monet pätkätyöläiset eivät ole työssään sataprosenttisesti mukana. Ihmisillä on taipumus suojella omaa itseään, eikä pätkätyöläinen välttämättä laita kaikkea peliin. On helpompaa olla sivussa tai takarivissä kuin täysillä mukana. Etenkin julkisella sektorilla tahallinen työsuhteiden pätkittäminen, kyykyttäminen, on ollut ihan hirveää. Julkisella sektorilla on töissä erityisen paljon koulutettuja naisia, jotka ovat pätkätyön satimessa. He ovat jonossa aina viimeisinä, kun puhutaan tulospalkkauksesta, koulutuksesta tai lomista. KOSKA POMO KÄSKI Pullamössösukupolven kiltteyteen kuuluu, että auktoriteetteja, vanhempia ja esimiestä, kunnioitetaan ja uskotaan. Auktoriteettiuskoinen johtamiskulttuuri, jossa pomo on aina oikeassa, on juurtunut Suomeen Antilan mielestä liian hyvin. Antila näkee huonossa johtamisessa kaksi erilaista linjaa tai koulukuntaa. Ensinnäkin on piiskalinja, jonka mukaisesti toimivat johtajat monistavat samanlaisuutta. Toiseksi on tiukka bisnesajattelu, jonka mukaan työtä pitäisi tehdä jatkuvasti nopeammin ja halvemmalla. Molemmat linjat johtavat siihen, että työntekijän itsenäisyys vähenee ja tekemisestä syödään fiilis sekä luontainen innovatiivisuus. Juha Antila muistelee loppusyksyä, jolloin hänen taloyhtiössään tehtiin remonttia. Eräänä päivänä hän löysi maalarin maa- 8

9 lamassa aitaa vesisateessa. Kysyin, että mitä helvetin järkeä tuossa on? Sain vastauksen, että ei mitään, mutta pomo käski maalata. Tilanteesta syntyy paljon pahaa mieltä, kun asiakas soittaa esimiehelle haukkuakseen maalarin ja maalari saa haukut esimieheltään, vaikka teki juuri niin kuin esimies oli käskenyt. Firma saa huonoa mainosta. Kuka tästä hyötyy? Pitäisi muistaa, että ammatti-ihmisillä on pyrkimys tehdä asioita hyvin. Ihmisillä on tietoa, osaamista ja välineitä ammattitaidon hyödyntämiseen. Silti asioita tehdään todella huonosti, kun asiantuntijaa eli ammattimiestä tai -naista ei kuunnella, Antila sanoo. KUKKAKAUPPAILMIÖ Vaikka työpaikkoja pitäisi avautua lähivuosina väestön ikääntymisen myötä, Juha Antila pelkää niin sanottua kukkakauppailmiötä. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset ostavat kukkansa tuoreena kylmäkaapista eivätkä huoli näyteikkunalla olevia. Toisin sanoen nuoret ja vastavalmistuneet ohittavat pätkätyöelämässä kuluneet. Auttaisiko asiaan esimerkiksi perusteettomien pätkätöiden sakottaminen? Vai loppuisivatko yrityksistä nekin työt? Suomen lakihan on jo nyt aivan loistava. Sitä kuitenkin kierretään kaikin mahdollisin keinoin. Lakimme kieltää kaiken syrjimisen, mutta silti sitä tapahtuu. Aivan samaan tapaan kuin tehdään liikennerikkomuksia, vaikka liikennesäännöt on sovittu. Työelämän monipuolinen kehittäminen on Antilan mukaan hyvin tärkeää, etenkin nyt kun maamme on vauraampi kuin koskaan. Jos esimerkiksi julkista sektoria ei ole nyt varaa kehittää, niin milloin sitten? Suomalainen työ on koulutustason nousun myötä laadukasta, ja sen avulla julkista sektoria voidaan kehittää, jos oikeasti halutaan. Melkoinen summa käytettiin takavuosina veronalennuksiin. Miksei varoja ole käytetty esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen? Veroja ei kannattaisi periä ollenkaan, jos niiden jatkuva alentaminen olisi kannattavaa. Julkisen sektorin ongelmia ei korjata veroja alentamalla, mutta silti verojen alentaminen näyttää olevan nykysuuntaus. Otso Ollikainen, 27, Helsinki OMASTA ASUNNOSTA ON TURHA HAAVEILLA, KOSKA PÄTKÄTYÖLLÄ EI SAA LAINAA. Helsinkiläinen Otso Ollikainen on koulutukseltaan lähihoitaja. Takana on viisi vuotta erilaisia töitä terveydenhuollon alalla. Kokemusta löytyy poliklinikalta sairaankuljetukseen ja leikkaussalista vuodeosastolle Helsingin ja Uudenmaan alueella. Vakituinen työpaikka on kuitenkin jäänyt haaveeksi, vaikka työtä riittää enemmän kuin tekijöitä. Pisin yhtäjaksoinen työsopimus on ollut 4,5 kuukautta. Yhden vuoden aikana on ollut jopa 11 eri sopimusta, vaikka tietysti ketjutettuna. Vaikea sanoa, miksi vakinaisia ei oteta, siksi kai, että määräaikaiselle on niin helppo todeta, että sopimusta ei uusita. Toimeentulo on tällä hetkellä ok, kun töitä riittää, mutta tottakai jatkuva määräaikaisuus vaikuttaa elämään. Esimerkiksi oman asunnon ostosta on turha haaveilla. Kukaan pankinjohtaja ei myönnä lainaa tietämättä, jatkuuko ketjutettu työsuhde. Usein sopimusten väliin tulee vielä muutama työttömyyspäivä. Sillä varmistetaan, että työsuhde varmasti katkeaa eikä tule kolmea pätkää peräkkäin, jolloin työsuhde rinnastettaisiin vakituiseen. teksti: Pauliina Tanskanen 9

10 Osku Pajamäen vaalilehti 3/2007 PÄTKÄTÖILLÄ EI ELÄKKEITÄ MAKSETA Pienet ikäluokat ovat saaneet vain lupauksia. Eivät pysyviä työsuhteita, eivät opintotuen korotuksia, eivät pätkätöihin sopivaa lomalainsäädäntöä. Mitään konkreettista ja rahassa mitattavaa ei ole saatu. Suomessa on tunnetusti vaikea keskustella asioista, että niiden yhteydet ymmärrettäisiin. Tästä tavasta ollaan vielä jostain syystä kansallisesti ylpeitä. Suomessa muka osataan toimia eikä ruotsalaisittain loputtomasti jaaritella. Olematonta keskustelukykyä näytetään jopa suosivan. Kaikilla on mielipide pätkätöistä, optioista, paskaduuneista, eläkepommista ynnä muusta. Vastuuta omasta mielipiteestä ei kuitenkaan Suomessa tarvitse millään lailla kantaa. Höliseminen riittää. Jos joku yrittää tuoda yhteyden asioiden välille, keskustelu tyrehtyy. Otetaan esimerkki. On todella helppoa olla huolestunut pätkätöistä. Lähes kaikki pitävät niitä haitallisina, mutta siihen se jääkin. Tyydytään globaalihokemaan, että ne ovat tulleet jäädäkseen. Tällä toistelulla pätkätyöt saadaan näyttämään yhtä väistämättömältä kuin vuodenajat. Varsinkaan ne, joita asia ei suoraan koske, eivät jaksa keskustella kovin pitkään pätkätöiden vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Pätkätöitä tekee vajaat 20 prosenttia väestöstä, ja pätkätyöläisistä lähes 90 prosenttia on vuotiaita.. Lisäksi suuri joukko työskentelee osa-aikaisesti, kun täysiä työviikkoja ei ole tarjolla. Nämä faktat vielä hyväksytään keskustelun pohjaksi, mutta liian vaikeaksi menee, jos kerrotaan, ettei sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteudu, mikäli pätkätyöt hyväksytään. Ja vielä vaikeammaksi menee, jos sanotaan, että pätkätöillä ei pystytä maksamaan vuosina syntyneiden suurten ikäluokkien eläkkeitä. Tai jos ne vielä kyetäänkin maksamaan, niin pätkätyösukupolvi joutuu työskentelemään lähes 70-vuotiaaksi, ja silti heidän oma eläkekertymänsä voi jäädä prosenttiin keskipalkasta. Tällä hetkellä eläkkeelle jäämisen keski-ikä on 59 vuotta tai jopa alle, ja alkavat eläkkeet asettuvat keskimäärin 66 prosenttiin aktiivi-ikäisten nettotuloista. Tässä vaiheessa suuret ikäluokat ja kumppanit lyövät korvat totaalisesti lukkoon. Alkaa oman reviirin raivokas puolustaminen, ja alkeellinenkin keskusteluyhteys katoaa. Vastuullinen sukupolvien välinen keskustelu tuntuu olevan uhka, ei mahdollisuus. Jos haluatte, että Suomessa jokainen pitää huolen vain itsestään, niin sanokaa se edes suoraan. Niin että nuoretkin tietävät missä mennään. KUKA TUHLASI KANSALLISOMAISUUDEN? Tiedän reaktion, mutta kerron silti, mitä kaikkea pienille hiljaisille ikäluokille on tehty, sillä vanhemmilla ikäluokilla ei tunnu olevan siitä mitään käsitystä. Pätkätyöt ovat todella tulleet jäädäkseen, ja nuorten työvoiman aleviikot, alekuukaudet ja alevuodet ovat arkipäivää. Ja jos todella katsoo, miksi näin on käynyt, tilanne näyttää nuoremmille ikäluokille vielä synkemmältä, jopa toivottomalta. Vallassa oleva ikäluokka on lyhyessä ajassa myynyt nuorilta valtionomaisuuden. Yksi sukupolvi otti oikeudekseen tuhlata 15 miljardin arvosta tuottavaa omaisuutta lähinnä veronalennuksiin. Ja loputkin aiotaan myydä lähiaikoina. Myynnissä on kyse ainutkertaisesta teosta. Myydä voi vain kerran. Samalla menetettiin taloudellinen puskuri suhdanteiden tasaukseen. Tilalle nuoret ovat saaneet lupauksia työvoiman kasvavasta tarpeesta, lupauksen käsinkosketeltavasta kansainvälistymisestä kaikkine herkkuineen ja puolustusulottuvuuden jossain hyvin kaukana perinteisiltä Suomen rajoilta. Käytännössä pienet ikäluokat ovat saaneet vain lupauksia. Eivät pysyviä työsuhteita, eivät opintotuen korotuksia, eivät pätkätöihin sopivaa lomalainsäädäntöä. Mitään konkreettista ja rahassa mitattavaa ei ole saatu. Kansankunnan varallisuus jaettiin jo ennestään hyvin toimeentuleville, ja nyt kaikki saavat selviytyä markkinatalouden ehdoilla. Seuraukset ovat nuorille ikäluokille kohtalokkaat. Vaikka kansakunnan varallisuus siirtyy yksityisiin käsiin, aiemmat juridiset velvoitteet sitovat nuoria. 10

11 NUORTEN ELÄKE-EURO PUOLITTUU Vastuita ja velvoitteita tosiaan riittää. Valtionvelka on noin 60 miljardia ja eläkelupaus, eläkevelka, josta rahastot kattavat noin neljänneksen, on vielä viisi kertaa valtionvelkaa suurempi. Nuorten on maksettava molemmat. Työeläkemaksu on noussut koko ajan ja nousee kuutisen prosenttiyksikköä seuraavan 20 vuoden aikana. Tämän nousun kustannukset jaetaan tasan työnantajan ja palkansaajan kesken. Eläkkeitä leikkaava elinaikakerroin otetaan käyttöön vasta vuonna 2010, kun suuret ikäluokat ovat pääosin jo eläköityneet, ja sen johdosta nuorten ikäluokkien eläkerasite nousee. Yksinkertaistettuna nuoren eläke-euro on 80 senttiä, kun se 1940-luvulla syntyneellä on 1,6 euroa. Lisäksi väestön ikääntyminen rasittaa Suomen huoltosuhdetta. Yhä pienempi joukko työssäkävijöitä yrittää vastata kasvaviin terveys- ja eläkemenoihin. Ei tarvitse olla kovin ihmeellinen taloudellinen ajattelija ymmärtääkseen yhtälön mahdottomuuden. Jos eläke- ja hoitovastuista ei tingitä ja halutaan säilyttää kutakuinkin nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio palveluineen, niin ratkaisuja on haettava työmarkkinapuolelta. MITÄ SUOMESSA OIKEIN HALUTAAN? Pätkä- ja osa-aikatöillä ei näitä nuorempien ikäluokkien niskaan kaadettuja velvoitteita pystytä hoitamaan, vaikka hyvää tahtoakin olisi. Pätkätyöpalkoilla elättää hädin tuskin itsensä, saati perheensä, puhumattakaan ikääntymisen kustannuksista, valtionvelasta ja kansantuotteen kasvuvaateista. Tosiasiat näyttävät joidenkin mielestä tarpeettomilta kauhuskenaarioilta. Sanotaan, että ainahan on selvitty, jos hyvää tahtoa on. Niin minäkin haluan uskoa, mutta tilanne näyttää pahalta. Yksi sukupolvi, lähinnä sen suuri eliitti, on hyötynyt kohtuuttomasti Suomen globalisoitumisesta, ja lisäksi he ovat varmistaneet juridisesti ainutkertaisen ja ainutlaatuisen tulonsiirron, eläkkeensä. Toistellaan, että kaikki menee hyvin, jos puhalletaan yhteen hiileen. Ei mene, se on varmaa, jos nykysuuntaus jatkuu. Ainoa jotenkin toimiva ratkaisu voisi olla, että nuoria lähestyttäisiin asiaperustein, omat velvoitteet ymmärtäen. Vanhemmat, lähinnä suuri ikäluokka, tulisivat nuoria vastaan ja tunnustaisivat, että yhteiskuntarakenteemme romahtaisi ilman nuorten työtä ja osaamista. Kerätyistä säästöistä, rahastoista ja muista pääomista ei ole paljon apua, jos nuoret eivät enää luota järjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Tosiasioiden tiedostamisen jälkeen on käynnistettävä sukupolvien välinen keskustelu, jossa luetellaan ne velvoitteet ja vastuut, joita eri sukupolvilla on. Jos näin ei tehdä, tämä niin sanottu pullamössösukupolvi on tosiaan lajinsa viimeinen, ja sukupolvien välinen ketjukirje katkeaa peruuttamattomasti. Samalla raukeavat eläkelupaukset. Jokainen pitää huolen itsestään. Tätäkö meillä Suomessa halutaan? Jos halutaan, niin sanokaa se edes rehellisesti, niin että nuoretkin tietävät missä mennään. teksti: Osku Pajamäki

12 Osku Pajamäen vaalilehti 3/2007 TYÖVOIMAPULA ON VAARALLISTA BLUFFIA Ovatko pätkätyöläiset työnantajalle vain joustava puskuri? Puhutaanko työvoimapulasta vain palkkojen alentamiseksi? Haastattelussa Osku Pajamäki. Osku Pajamäki, pätkätöistä on puhuttu jo vuosikymmenen ajan. Eikö se ala olla jo aika vanha vaaliteema? Niin, puhuttu pätkätöistä kyllä on, mutta asialle ei ole tehty mitään, eikä ilmeisesti halutakaan tehdä. Pätkätöiden teettäminen sopii turhan monille. Pätkätyöt ovat suojaverkko jo asemansa vakiinnuttaneille työntekijöille. Määräaikaisten osana on joustaa ja toimia puskurina, kun työnantaja päättää vähentää väkeä. Varsinkin nuorten pätkätyöläisten asiat on unohdettu heti vaalien jälkeen, kun on tullut konkreettisten päätösten aika. Vanhemmilta ikäluokilta tuntuu aina löytyvän valmiutta joustaa, kun nuorempien työstä on kysymys. Pitää muistaa, että 90 prosenttia pätkätyöntekijöistä on vuotiaita. Sanot, että laiton pätkätyöllistämisen pitää saada välittömästi kuriin. Kierretäänkö työllistämisen pelisääntöjä todella tahallaan? Kyllä, valitettavasti. Tilaisuus on tehnyt varkaan. Varsinkin nuoremmilla ihmisillä työsuojelu pelaa huonosti. He eivät viitsi eivätkä osaakaan pitää huolta työsuhteen ehdoista. Ei nuorena jaksa riidellä jokaisesta ateria- tai lomakorvauksesta. Olet kritisoinut paljon myös valtionomaisuuden myyntiä. Miksi? Valtion omaisuuden myynti ja rahojen tuhlaaminen veronalennuksiin on Suomen taloushistorian suuriin yksittäinen puhallus. Yksi sukupolvi katsoi oikeudekseen myydä 15 miljardilla yhteistä omaisuutta. Se omaisuus oli tuottavaa ja työllistävää, ja raksutti rahaa valtiolle koko ajan. Aiempien sukupolvien työllä kerätty pääoma tuhlattiin kymmenessä vuodessa. Jotain pankkiiri Nalle Wahlroosia pidetään lähes talousnerona, kun hänen annettiin myydä valtion täysin omistama Postipankki, siis Leonia-Sampo, tanskalaisille. Yrityselämässä tällainen ei sopisi yhdellekään pitkän tähtäimen tuottoa hakevalle sijoittajalle. Kuka täysjärkinen myy tasaisesti tuottavan omaisuuden ja tuhlaa rahat? Kun omaisuus on myyty, nuoremmat työssäkäyvät ikäluokat jätetään puhtaasti markkinatalouden heilahteluiden armoille. Se on raukkamaista toimintaa. Vallassa oleva ikäluokka livahtaa vastuusta ja nimeää syyksi globaalin rakennemuutoksen. Tosiasia on, että mikään globaali rakennemuutos ei pysty myymään Suomen valtion omaisuutta. Kyllä se on tehty täällä ihan omin kotimaisin voimin. NUORTEN TYÖTÄ KILPAILUTETAAN, SIITÄ EI KILPAILLA. Sanot työvoimapulaa bluffiksi. Aika yleisesti kuitenkin ajatellaan, että töitä riittää vaikka millä mitalla, kunhan suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja heidän työnsä jäävät nuoremmille. Eikö tämä pidäkään paikkaansa? Puhe tulevasta työvoimapulasta on yksi vaarallisimmista ja harhaanjohtavimmista bluffeista, joita nuorille on syötetty. Sillä oikeutetaan lähinnä tarpeetonta työperäistä maahanmuuttoa, jotta saataisiin suomalaisten palkat vielä alemmalle tasolle. Suomessa on pula vain erittäin halvasta työstä. Ei täällä kukaan kilpaile kenenkään työpanoksesta, vaan sitä kilpailutetaan. Ja siinä on iso ero. Koventuneella kilpailulla ja yritysten rajattomasti kasvavilla tavoitteilla on tässä asiassa iso rooli. Arki on muuttunut niin rajuksi, että yrityksissä on tänä päivänä tapana jakaa eläkkeelle siirtyneeltä vapautuneet työt jo töissä olevien kesken. Korkeintaan palkataan yksi ihminen kolmen eläkkeelle siirtyneen tilalle. Mitään työvoimapulaa ei siis ole eikä tule. Globaalissa markkinataloudessa ei enää tulla näkemään aitoa työvoimapulaa, vaan korkeintaan jotain projektikohtaista kitkaa. Työvoiman tarvetta on Suomessa tällä hetkellä vain tietyillä erityisaloilla, mutta silti niilläkään aloilla ei olla valmiita korottamaan palkkoja ja parantamaan kunnolla työehtoja. Julkaisit viime vuonna kirjan Ahne sukupolvi. Onko se vaalikirjasi? Niin, eihän kukaan politiikassa mukana oleva voi julkaista mitään niin, ettei sitä tulkittaisi vaalikirjaksi tai ainakin politiikan tekemiseksi. Eikö sen pitäisi olla hyvä asia, että on perehtynyt johonkin asiaan niin tarkkaan, että siitä riittää ajatuksia kirjaksi asti? Ahne sukupolvi ilmestyi vuosi sitten keväällä, eivätkä sen teemat ole muuttuneet mihinkään. Jos se jotain helpottaa, niin sanotaan sitä sitten vaalikirjaksi. Hyökkäät Ahneessa sukupolvessa voimakkaasti suuria ikäluokkia, noin syntyneitä, vastaan. Mikä on suhteesi omiin vanhempiisi? Oletko jostain katkera? Isäni on syntynyt 1947 ja äitini 1950, joten kyllä he ovat kir- 12

13 jan kohderyhmää. Jokaisella suurten ikäluokkien edustajalla, jopa rakkailla, on syytä katsoa ainakin vähän peiliin. Eivät he sille mitään voi. Olenko katkera? En. Ei katkera ihminen pysty kirjoittamaan ajatuksiaan kirjaksi. Pitää olla tietyllä tavalla optimistinen, että viitsii kirjata havaintonsa kirjaksi asti paperille. Ovatko kaikki suurten ikäluokkien edustajat tosiaan niin ahneita? Eivät tietenkään, ainakaan tietoisesti. Kysymys on siitä, että pienet hiljaiset ikäluokat ovat nimensä mukaisesti olleet niin hiljaa, että tilaisuus on tehnyt varkaan. Jos lupa ja mahdollisuus tuijottaa vain omaa napaa annetaan, niin kyllä sen moni tekee. Ja sitten hävettää ja kielletään, ettei mitään ole tehty. Omistin kuitenkin kirjani ahneen ikäluokan vähemmän ahneille. He kyllä ymmärtävät, mistä kirjassani on kyse, jos ovat sen oikeasti lukeneet. ELÄKELÄISIÄ ON LIETSOTTU PÄTKÄTYÖSUKUPOLVEA VASTAAN. Kirjasi aiheutti aikamoisen vastalauseiden myrskyn. Oliko se yllätys? Se oli yllätys, että itse kirjan pääteemasta, eli siitä miten hiljaisia ikäluokkia vedätetään työmarkkinoilla ja eläkekysymyksissä, ei haluta keskustella. Puututaan vain johonkin yksityiskohtaan, kiistetään se ja sitten romantisoidaan omia vaikeuksia ja saavutuksia. Kaikkein pahinta on ollut se, että eläkeläisiä on jotenkin onnistuttu lietsomaan kirjan sanomaa vastaan, vaikka en puhu heistä kirjassani mitään. Mielestäni ajan heidänkin asiaansa. Kyllä tässä maassa sentään on sellaisiakin vanhempia ja isovanhempia, jotka ovat tosissaan huolissaan lastensa ja lapsenlastensa tulevaisuudesta. Uskotko, että uusi eduskunta tekee yhtään päätöstä, jonka voisi tulkita tulonsiirroksi suurilta ikäluokilta nuoremmille? Optimismini riittää siihen, että eduskunnan ei tarvitse päättää suurista uusista tulonsiirroista. Riittää, että lopetetaan pahan tekeminen, eli lisäetujen järjestäminen ahneelle sukupolvelle. Toivon, että Suomi koettaa elää sen mukaan, mitä se vuosittain tienaa. On helppo sanoa, että kaikki on pielessä, mutta mitä pitäisi tehdä? Ilman valtaa ei voi tehdä mitään. Valta olisi ensin otettava pois niiltä kansanedustajilta, jotka keskittyvät vain turvaamaan oman ikäluokkansa etuja. Ja se valta on tosiaan otettava. Itse he eivät sitä luovuta. Suomi on niin ahdas maa, että tänne tuntuu mahtuvan vain yksi ikäluokka kerrallaan. Kenen asiaa sinä olet menossa eduskuntaan kansanedustajana ajamaan? Kaikkia ei voi edustaa. Sitä ei tee kukaan, vaikka puheet olisivat miten kauniita. Minä edustan sitä sukupolvea, joka joutuu huolehtimaan tämän yhteiskunnan pysyvyydestä ja toiminnasta. Se tarkoittaa tämän päivän työssäkäyviä nuoria aikaisia, lapsiperheitä ja opiskelijoita. Olisin iloinen, jos nämä porukat ymmärtäisivät olevansa monessa suhteessa samassa veneessä. He ovat maksajasukupolvea, ja heidän pitäisi yhdistää voimansa. KUKA? Osku Pajamäki Syntynyt: 1970 Helsingissä Perhe: Naimisissa, 9-vuotiaan pojan isä Ammatti: Tuottaja (Filmiteollisuus) Koulutus: Valtiotieteen opintoja Helsingin yliopistolla (kansantaloustiede) Poliittinen toiminta: Helsingin kaupunginvaltuutettu (Sdp, 1996 ) Helsingin kaupunginhallitus (2005 ) Helsingin nuorisolautakunnan puheenjohtaja ) Kaupunkisuunnittelulautakunta ( ) Puoluehallituksen jäsen (Sdp, ) Puoluevaltuuston jäsen ( ) Demarinuorten puheenjohtaja ( ) VR:n hallintoneuvoston jäsen ( ) HOAS:n hallitus (2006 ) Muuta: Pamin jäsen reservin yliluutnantti Motto: I love these calm little moments before the storm. Gary Oldman elokuvassa Leon 13

14 Osku Pajamäen vaalilehti 3/2007 MAKSAJASUKUPOLVEN TEESIT 1. Työvoimapulasta puhuminen on bluffia. Suomessa on pula vain hyvin halvasta työstä. 2. Pätkätyöt on lopetettava, ensiksi laittomat 3. Pätkätöillä ei eläkkeitä makseta, ei omia eikä toisten. 4. Nuoret perheet pakenevat asunto- ja kouluongelmien takia Helsingistä. Suuret ikäluokat eivät halua eivätkä kykene hoitamaan tätä ongelmaa. 5. Valtionvelka on 60 miljardia ja eläkelupausvelka noin 366 miljardia. Vanhempien ikäluokkien on otettava suurempi vastuu ottamistaan veloista. 6. Suomessa ei kilpailla nuorempien työstä, vaan sitä päinvastoin kilpailutetaan. 7. Maahanmuutto on tervetullut tosiasia. Sillä ei kuitenkaan ratkaista yhtään poliittista tai taloudellista ongelmaa. 8. Eläkelupaukset ovat vain lupauksia, eläkkeiden rahoituspohjaa ei ole varmistettu. 9. Jos maksajasukupolvi uupuu työhönsä, niin täältä uupuu kaikki muukin. 10. Tuottavan ja työllistävän valtionomaisuuden myynnistä saadut rahat on käytetty veronalennuksiin. Mitä sinä sait? Rahat takaisin! Suuret ikäluokat ovat luvanneet itselleen suuret eläkkeet, jotka heidän jälkeläisensä maksavat. Kuviota kutsutaan sukupolvien väliseksi ketjukirjeeksi ja sukupolvisopimukseksi. Se on hieno sopimus, jonka suuret ikäluokat ovat tehneet itsensä ja nuorempiensa puolesta, jälkimmäisiltä kyselemättä. Terho Puustinen, Talouselämä Pajamäen ei olisi pitänyt sorkkia peruskokemuksia. Tämä virallinen demarinuori meni kuitenkin kirjoittamaan, että suuret ikäluokat ryhtyvät pian omimaan myös raivaajaporukan sotasaavutuksia itselleen, koska joutuivat lapsena kävelemään jossain pässin pökkimissä ja käyttämään veljensä monoja. Tätä Pajamäki ei saa ikinä anteeksi! Kodin Pellervo PULLAA & MÖSSÖÄ Osku Pajamäen Ahne sukupolvi -kirjasta sanottua Sukupolvien välillä on varmasti ristiriitoja, mutta suurten ikäluokkien syyttäminen ahneiksi rosvoiksi tuntuu kohtuuttomalta. Yhtä hyvin suuret ikäluokat voisivat väittää tulleensa järjestelmällisesti kaltoin kohdelluiksi. Vuoroluku kansakoulussa, jossa oli liki 40 oppilasta luokalla, on varmaan monella ikuisesti muistissa. Immo Pohjola, Taloussanomat Olen jo vuosia ihmetellyt, missä on sukupolvien välinen riita, kiistely, taistelu. Luonnonlaki on, että laumassa nuoren pedon on haastettava vanhempi. Valtaa ei nimittäin edelleenkään anneta. Se otetaan. Mitä tekivät haastetut? Muutama kyyninen kommentti ja hiljaisuus. Korskea ikämiesten ja - naisten valtaeliitti käänsi kylkeä. Niin paksuksi on kasvanut entisten maailmanparantajien panssari. Tina Stenius, Ykkösaamun kolumni/yle Radio 1 On erittäin järjetöntä syyttää ahneesta nykymenosta koko sukupolvea, koska näitä ovat yritysjohtajat ja poliitikot. Esimerkiksi Pesonen, Lilius, Ollila jne. sekä kansanedustajat, jotka nostavat omaa palkkaansa huimien etujensa lisäksi. Olen kanssasi samaa mieltä ainoastaan pätkätöiden järjettömyydestä. Nimimerkki Turhaan syyllistetty -46 syntynyt Kukakohan maksoi nuoren ikäluokan opiskelun? Älä yritä väittää, että itse. Kyllä ne maksettiin suurten ikäluokkien maksamilla veroilla, valittajille pitäisi ottaa käyttöön yhteisverotus niin kuin 70-luvulla oli. Räkänokatkin tietäisi, mitä on verotus. Nimetön palaute 14

15 Omaa ikäluokkaani on kutsuttu pullamössösukupolveksi, mutta en hyväksy nimitystä, sillä sen on keksinyt ahne sukupolvi, itsekkyydessään ja omahyväisyydessään. Me olemme epäitsekäs sukupolvi. Sillä me olemme olleet niin epäitsekkäitä, että emme ole yrittäneet vallata Vanhaa, emmekä viedä työpaikkoja keneltäkään vaan alistuneet pätkätöihin. Kirsi Piha, Talouselämä Sinun oma sukupolvesi ei ole saanut aikaan muuta kuin it-kuplan ja estänyt viherhölmöilyillään kaikki järkevät toimenpiteet energiahuollossa. Nimetön palaute SINÄ MAKSAT JOS JAKSAT! Olen perheellinen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Helsingin omien teemojen lisäksi vaaliohjelmani on seuraava: Eduskunnan on muutettava pääpainopistettään. Huomio on siirrettävä ikääntymisen ongelmista pienten hiljaisten ikäluokkien työssä jaksamiseen. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei toteudu työelämässä. Nuoremmille sukupolville asetetut huikeat vaateet ja velvoitteet eivät ole missään suhteessa oikeuksiin. Vielä pitkään työmarkkinoilla olevat sukupolvet, jotka maksavat valtionvelan, viisinkertaisen eläkevelan ja kohoavat terveysmenot, saavat palkakseen pätkätyöt, kovenevat eläkemaksut ja kutistuvan oman eläketurvan. Myös vuotiaille on taattava oikeus vakituiseen kokopäivätyöhön. Muut työsuhdemuodot voivat olla sen rinnalla vapaavalintainen mahdollisuus. Maksaja-sukupolven edustajana voin luvata, että me pidämme huolta Suomen pärjäämisestä ja eläkevelvoitteiden kohtuullisesta hoitamisesta, kunhan jatkuva välistä vetäminen loppuu. Suomen sanotaan kuuluvan globalisaation voittajiin. Kuulutko sinä? Kirjan 3. painos on täydennetty laitos, joka sisältää koosteen kirjan saamasta media- ja kansalaispalautteesta. Ahne sukupolvi -kirjan voit tilata itsellesi netistä: Osku Pajamäki Maksajasukupolven ehdokas Osku Pajamäen kampanjan tukitili: OKO

16 Helsinki maksajasukupolven ehdokas SINÄ MAKSAT JOS JAKSAT. Miksi pätkätyöt ovat muka tulleet jäädäkseen? Kuka maksaa ja kenen eläkkeet? Ja missä viipyy se kauan odotettu työvoimapula? Nyt on maksajasukupolven puheenvuoro. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti Oskut ovat olleet monin tavoin tyytymättömiä yhteiskuntaan, koska se on jättänyt heidät heitteille. Isä toki ostaa Oskulle asunnon, äiti antaa autonsa ja bensakorttinsa käyttöön, maksaa kännykän, vaatteet,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt.

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat tekivät toisin kuin aiemmin kertoivat tunnepitoisissa ja periaatteellisissa asioissa. Perussuomalaiset/Timo

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot