Kuulumisia. Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? KirstiAnneli, s.6 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuulumisia. Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? KirstiAnneli, s.6 4/2014"

Transkriptio

1 4/2014 Kuulumisia Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? KirstiAnneli, s.6 TÄRKEÄT IHMISET SAMAN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ - sivu 11 ORVOKSI EBOLAN TAKIA - sivu 19

2 KYMMENEN VUOTTA KAAKKOIS-AASIAN TSUNAMISTA Kaakkois-Aasian tsunami tuhosi hetkessä satojen tuhansien ihmisten elämän tapaninpäivänä kymmenen vuotta sitten. Lue, mitä alueen asukkaille kuuluu nyt. >>> Teemana: Lastensuojelun tulevaisuus Kuulumisia 3 Päätoimittajalta 4 Maailman parhaat lapset 6 Huostaanotetun lapsen vanhempi: Ei jätetä vanhempaakaan yksin 7 Vastakkainasettelujen lastensuojelu 7 Viittatäti vastaa 8 Onni löytyy arjesta 9 Kaarinassa uusia tuulia 9 Toiminnanjohtajan tervehdys 10 Taikuutta ilmassa 11 Tärkeät ihmiset saman pöydän ääressä 12 Huomio maailman lapsissa 13 Uutta asennetta lapsiperheiden tukemiseen! 14 Kynävieras - Aulikki Kananoja 14 Theraplay houkuttaa esiin rakkauden 16 Vuosi taifuuni Haiyanista: selviytyjät takertuvat toisiinsa 18 Kymmenen vuotta Kaakkois-Aasian tsunamista 19 Orvoksi Ebolan takia 20 Elämässä parasta on elämä Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta Toiminnanjohtaja Jari Ketola Ulkoasu Elise Liikala Kansikuva Thinkstock/ altrendo images Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: (09) (ark. klo 10 15) PEFC/ PAINOTUOTE Sivu 2 Kuulumisia

3 4 MAAILMAN PARHAAT LAPSET Päätoimittajalta 38-vuotiaat Anne ja Marko Turpeinen aloittivat sijaisvanhempina kaksi vuotta sitten. Sitä ennen he harjoittelivat sijaisvanhemmuutta neljä kuukautta ja kävivät sijaisvanhempien koulutuksen, Priden. Sijaisvanhemmuutta he miettivät pitkän aikaa, mutta kun aika oli kypsä, he rohkaistuivat sijaisvanhemman työhön. Nyt Turpeisen talossa riittää vilskettä, sillä heillä on yhteensä seitsemän lasta. >>> 6 EI JÄTETÄ VANHEMPAAKAAN YKSIN Miksi vanhempi, jonka lapsi on otettu huostaan tai joka ei ole kyennyt ottamaan vastuuta lapsen kasvusta, tuomitaan usein huonoksi äidiksi tai isäksi? Huostaanottohan on ajateltu lapsen parhaaksi. Mikä ylipäätään on saattanut vanhemman siihen tilanteeseen? Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? >>> Lastensuojelua vai naapuriapua? Tunnetko tai tiedätkö perheen, joka voisi kaivata apua. Ehkä perheellä ei ole sukulaisia tai ystäviä, jotka voisivat ojentaa auttavan käden tai vanhemmille lepohetken. Mitäpä jos sinä tarjoaisit apuasi? Sinä saisit hyvän mielen ja perhe helpotusta. Avun ei tarvitse olla ihmeellistä, vaan tavallisia asioita, joita kaikki osaamme: voit tarjoutua käymään välillä kaupassa, auttamaan siivouksessa tai ruoanlaitossa tai lupautua vaikka viemään lapset puistoon tai elokuviin. Avullasi voi olla kauaskantoiset positiiviset seuraukset. Ehkäpä juuri tämä sinun antamasi apu estäisi perhettä päätymästä ongelmiin ja lastensuojelun asiakkaaksi. Lastensuojelu on vaikeassa tilanteessa siksi, että perheet eivät ole saaneet apua riittävän ajoissa. Lastensuojelu kutsutaan hätiin yleensä vasta sitten, kun kriisi on jo puhjennut. Silloin tarvitaan ammattilaisia. Varhaisessa vaiheessa avun antajaksi käy tavallinen, välittävä ihminen. Kuten sinä. P.S. Kuulumisia-lehti eriytyy ensi vuonna kahdeksi lehdeksi, jotta voimme paremmin palvella lukijoitamme: toinen lehti suuntautuu asiantuntijoille, toinen SOS-Lapsikylän jäsenille, ystäville ja tukijoille. Nykymuodossaan tämä numero on viimeinen. Itse jatkan asiantuntijalehden parissa. Lämmin kiitos kaikille lukijoillemme ja rauhallista joulun aikaa! Päätoimittaja Aija Rikala Ehkäpä juuri sinun antamasi apu estäisi perhettä päätymästä ongelmiin ja lastensuojelun asiakkaaksi. 19 ORVOKSI EBOLAN TAKIA 10-vuotiaat Blessing ja Saye jäivät orvoiksi Ebolan takia. >>> SOS-LAPSIKYLÄ Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 134 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa

4 Teksti ja kuva Johanna Frondelius Maailman parhaat lapset 38-vuotiaat Anne ja Marko Turpeinen aloittivat sijaisvanhempina kaksi vuotta sitten. Sitä ennen he harjoittelivat sijaisvanhemmuutta neljä kuukautta ja kävivät sijaisvanhempien koulutuksen, Priden. Sijaisvanhemmuutta he miettivät pitkän aikaa, mutta kun aika oli kypsä, he rohkaistuivat sijaisvanhemman työhön. Nyt Turpeisen talossa riittää vilskettä, sillä heillä on yhteensä seitsemän lasta, joista viisi on sijoitettua ja kaksi omaa. Turpeisille sijaisvanhemmaksi ryhtyminen oli pitkän harkinnan tulos. He miettivät asiaa kahdeksan vuotta. Kävin koulun kautta tutustumassa Vihannin SOS-lapsikylään ja jo silloin jäi ajatus kukkumaan päähän. Puhuimme asiasta jo tuolloin kymmenen vuotta sitten, mutta toinen lapsemme Luukas oli vasta syntynyt, joten ajatus tuntui vielä kaukaiselta. Koimme myös, että siinä vaiheessa meillä ei olisi vielä ollut tarpeeksi valmiuksia tähän työhön, Anne kertoo. Pariskunnalla on myös toinen biologinen lapsi, joka on jo teini-iässä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin Turpeisilla asuu kahden biologisen lapsen lisäksi viisi sijoitettua lasta. Nuorin on 4-vuotias ja perheen vanhin lapsi Sivu 4 Kuulumisia

5 14-vuotias. Perheessä asuu kuusi poikaa ja yksi tyttö. Sijoitetut lapset kutsuvat vanhempia Anneksi ja Markoksi ja omat lapset äidiksi ja isiksi. Syntymävanhemmalle saattaa olla kova paikka, jos lapsi kutsuu sijaisvanhempia äidiksi ja isäksi. Annella ja Markollakin on kokemusta asiasta. Syntymävanhempi kielsi lasta, kun hän kutsui meitä vahingossa äidiksi ja isiksi. Kaikki lapset saavat kutsua meitä sillä nimellä, mikä itsestä parhaalta tuntuu, Marko mietiskelee. Ennen sijaisvanhemmuutta Marko työskenteli parturina. Omien lasten hoitovapaan aikana hän alkoi pohtia alan vaihtoa. Marko päätti opiskella lähihoitajaksi, pääsikin haluamalleen alalle töihin ja työskenteli lähes kahdeksan vuotta erityiskoulussa. Anne taas päätyi aluksi isänsä jalanjäljissä tekniikan alalle, vaikka sosiaalityö kiinnostikin. Aikuisena päätin opiskella perhepäivähoitajaksi. Sen jälkeen opiskelin vielä sosionomiksi ja opiskeluaikana lipsahdin töihin lastenkotiin. Ajattelin aluksi, ettei lastensuojelu ole minun juttuni, sillä pelkäsin, että ottaisin lasten tarinat liian raskaasti. Rakastuin kuitenkin työhön ja totesin, että tämä on työtä, joka vetää minua puoleensa. Jouluksi uuteen kotiin Annen työharjoittelun loppuvaiheessa SOS-lapsikylään tuli kiireellinen sijoituskysely ja Turpeiset tekivät nopean päätöksen. Pari päivää ennen joulua lähdin entisestä työpaikastani Oulussa ja illalla olimme jo muuttaneet asuntoomme Vihannin lapsikylässä. Ensimmäiset sijoitetut lapset olivat tulleet jo edellisenä päivänä ja olivat vierailuasunnossa odottamassa, koska meidän talo oli vielä tyhjä, kertoo Marko. Nyt naurattaa jo, kun jouluksi ei vielä saatu verhoja ikkunoihin, mutta joulukuusi kotiin saatiin. Silloin löytyi yhteisöllisyyttä lapsikylästä todella paljon. Oli huonekalun kasaajaa ja lanttulaatikon tekijää, eräs naapuri tilasi meille joulupukinkin, Anne ja Marko muistelevat. Lapsikylässä asumisen hyviksi puo- liksi he nimeävätkin yhteisöllisyyden. Jos tarvitsee apukäsiä, niin niitä on tarjolla. Apua on helppo kysyä, kun muut ovat tavallaan työkavereita. Itsekin tarjoutuu helposti auttamaan tutumpaa ihmistä, kertoo Marko. Lapsikylävanhemmilla on myös enemmän vapaita kuin sijaisvanhempana toimeksiantosopimuksella työskentelevillä. Vapaiden pitäminen on monipiippuinen juttu, se vaikuttaa aina lapsiin. Kun olemme poissa, on lasten helppo testata, onko käytössä samat rajat kuin meidän kanssamme. Välillä kuitenkin kaipaa sitä, että kuulee vain omat ajatuksensa. Ihana ja raskas ensimmäinen vuosi Turpeisten mielestä parasta työssä ovat lapset: Lasten kanssa tekeminen ja touhuaminen. Myös se, että ollaan paljon kotona. Siitä nauttivat omatkin lapset. Meillä on maailman parhaat lapset, porukka on samanhenkinen ja on mukava tehdä asioita heidän kanssaan. Kaikki tykkäävät tehdä eräreissuja, ulkoilla ja kalastaa. Ensimmäinen sijaisvanhemmuusvuosi saattaa olla haastava. Se oli ihana, mutta raskas vuosi. Työ ei tuntunut edes työltä, kun saatiin olla kotona ja touhuta lasten kanssa. Toisiimme tutustuminen oli kuitenkin pitkä prosessi ja jälkikäteen se tuntui isolta jutulta, Anne ja Marko juttelevat. Sitoutuminen lapsiin on suuri. Moni kyselee, että eikö sijaisvanhemmuus ole rankkaa ja kuinka kauan te aiotte olla tässä työssä, onko tämä joku projekti? Olemme ottaneet lapset luoksemme ja orientoituneet siihen, että kyllä tässä ollaan. Lapsiperheessä on usein myös kateutta lasten välillä. Annen ja Markon ratkaisu siihen on asioista yhdessä keskustelu. He ovat lasten kanssa miettineet sitä, mikä on epäreilua. Toiset eivät saa asua oikeiden vanhempiensa kanssa ja toiset saavat. Se on Turpeisten mielestä epäreilua. Sijoitettujen välillä voi tulla riitaa vaikka siitä, kuka ikävöi vanhempiaan eniten. Olemme puhuneet lasten kanssa, voiko ikävästä edes kilpailla. Voiko tällaista asiaa mitenkään mitata? Lapset mukaan päätöksentekoon Suurperheen arkeen kuuluu tietysti myös haasteita ja Turpeiset ovatkin kehittäneet päätöksentekotavan, johon otetaan lapset mukaan. Yhdessä pidetään lasten palavereita parin kuukauden välein. Kun lapset saavat olla mukana päätöksenteossa, on yhteisiin sääntöihin sitoutuminen helpompaa. Keskustelemme esimerkiksi peli- tai karkkipäivistä. Opettelemme näissä palavereissa myös toisen kuuntelua ja keskustelua. Asiat pyritään ilmaisemaan positiivisen kautta, kuunnellaan hyviä asioita ja huomataan ne. Aluksi keräsimme marmorikuulia yhteiseen purkkiin. Aina kun päivä oli mennyt tarpeeksi hyvin, lisäsimme kuulia. Kun purkki oli täynnä, teimme yhdessä jotain kivaa. Leivoimme tai menimme ulos pelaamaan. Palkintona ei ollut materiaa, vaan jotain yhteistä tekemistä. Lapset saivat itse arvioida itsensä ja päätimme yhdessä saammeko kuulia, kertovat Marko ja Anne. Nyt perheellä on käytössään taulu, johon merkitään lapselle rasti koti- tai koulutöiden tekemisestä. Kun rasteja on tarpeeksi, saavat lapset palkinnoksi yllätysreissun. Lapset itse ovat ehdottaneet Superpark- ja kiipeilyreissua Ouluun. Aikuiset kuitenkin valitsevat kohteen ja lapset yllätetään myöhemmin, kertovat Turpeiset. Turpeisen pariskunta on selvästi löytänyt unelma-alansa ja nauttii suurperheen pyörittämisestä. Sijaisvanhemman työssä saa käyttää luovuutta ja mielikuvitusta, täytyy olla ongelmanratkaisukykyä ja välillä vaaditaan pitkää pinnaakin - kuulostaa siis ihan tavalliselta lapsiperheen arjelta. Kiinnostaako sijaisvanhemmuus? SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti uusia sijaisvanhempia hoitamaan ja kasvattamaan sijoitettuja lapsia, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Lue lisää Sivu 5 Kuulumisia

6 Teksti KirstiAnneli Kuvitus Elise Liikala Huostaanotetun lapsen vanhempi: Ei jätetä vanhempaakaan yksin Miksi vanhempi, jonka lapsi on otettu huostaan tai joka ei ole kyennyt ottamaan vastuuta lapsen kasvusta, tuomitaan usein huonoksi äidiksi tai isäksi? Huostaanottohan on ajateltu lapsen parhaaksi. Mikä ylipäätään on saattanut vanhemman siihen tilanteeseen? Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? Olen itse kokenut lapsen pois antamisen ja melkein menettänyt toisenkin lapseni. Olisin tarvinnut apua, tukea ja ohjausta nuorena äitinä, jolloin jäin yksinhuoltajaksi. Minulla ei ollut ketään, olin yksin. Työpaikkani oli ravintola-alalla ja työ oli vuorotyötä. Pienen tyttövauvan kanssa oli vaikea löytää hoitopaikkaa. Enkä ollut vielä selvinnyt avioerosta ja koin itseni hyvin yksinäiseksi. Aloin kulkemaan baareissa ja ravintoloissa. Itsekin koin vielä olevani lapsi, joka tarvitsi turvaa, enkä kyennyt antamaan sitä omalle lapselleni. Keneltäkään neuvoa kysymättä tein ratkaisun ja annoin lapseni tämän mummolle hoitoon. Oliko ratkaisu oikea, en tiedä. Surin sitä, olin epäonnistunut. Kipua olen tuntenut minäkin. Kun varhaisessa vaiheessa autetaan ja tuetaan vanhemmuuteen, on mahdollista, ettei erottamista tarvitse tehdä. Tarvitaan ymmärrystä, kärsivällisyyttä, kannustusta ja hyviä neuvoja, tukea ja eväitä perheen koossa pysymiseen. Lasten suojeleminen on tärkeää, niin myös aikuisten ja koko perheen auttaminen. Ettei jätetä vanhempaakaan yksin. Lapseni ovat nyt aikuisia ja omillaan. Olen tuntenut syyllisyyttä ja häpeää osaamattomuudesta. Olen kuitenkin selvinnyt kutakuinkin ja otan täyden vastuun asioista, joita en osannut tehdä. Rikkinäisiä ihmissuhteita ja yksinäisyyttä Vuodet vierivät ja lapseni pysyi mummon luona. Joskus sain hänet luokseni. Minulla oli monia miessuhteita, etsin sitä oikeaa rakkautta, mitä vaille olin jäänyt. Yksi suhteista johti avioliittoon, josta syntyi toinen lapsi. Lapsen ollessa pieni erosim- Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? me ja taas jäin yksin lapsen kanssa. Hyvät neuvot olisivat olleet tarpeen. Ihmissuhteet eivät olleet onnistuneet ja toisenkin lapsen menettäminen oli lähellä, koska masennuin usein ja käytin alkoholia, mikä ei ole hyvä yhdistelmä. Tunsin yksinäisyyttä, olin vailla ystävää ja haaveilin perheestä ja yhteisöstä, jota minulla ei koskaan ollut. Oma lapsuuteni oli jäänyt elämättä ja minulta olivat puuttuneet turvalliset rajat. Olin kokenut torjuntaa ja jäänyt vaille huolenpitoa ja rakkautta. Tiedän, että se on vaikuttanut myös omiin lapsiini. Sivu 6 Kuulumisia

7 Teksti Kai Laitinen, sosiaalipsykologi sekä SOS-Lapsikylä ry:n hallituksen jäsen Vastakkainasettelujen lastensuojelu Lastensuojelu on ollut julkisuudessa enemmän kuin koskaan. Aiheen mystisyys ja kiinnostavuus perustuvat työntekijöiden salassapitovelvollisuuteen sekä länsimaisten kaupungistuneiden yhteiskuntien perheiden autonomian rikkoutumiseen. Lastensuojelussa kajotaan perheen sisäiseen asiaan. Lapsen vanhemmilla on perinteisesti ollut valta päättää omien lasten kasvatuskäytännöistä ja perhe on ollut pyhä ja koskematon. Julkisuudessa on esiintynyt hurjia kertomuksia siitä, miten sosiaalityöntekijät puuttuvat syyttä perheiden elämään mm. sijoittamalla lapsia pois kodeistaan, vanhempiensa yhteydestä. Samaan aikaan 11 Helsingin kaupungin lastensuojelun ja terveydenhuollon työntekijää on syytettynä tehtäviensä laiminlyönnistä, reagoimattomuudesta silloin, kun olisi pitänyt reagoida. Julkinen kuva lastensuojelustamme näyttäytyy paradoksaalisena. Lastensuojelussa pyritään parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun Lastensuojelu on haastava työala ja yksittäisen tilanteen arviointi ja oikeiden johtopäätösten tekeminen on usein vaikeaa. Kuten kaikissa ammateissa myös lastensuojelussa pyritään tekemään paras mahdollinen ratkaisu olemassa olevan tiedon perusteella. Yleensä taustatyö on tehty riittävän hyvin ja toimenpiteet harkittu huolella. Joskus kuntatyönantajan asettama työmäärä vaikeuttaa työn hoitamista niin hyvin kuin työntekijä haluaisi. Kaikkein absurdeinta on vahva vastakkainasettelu vanhempien ja sosiaalitoimen välillä. Vastakkainasettelun kulttuuri tuntuu erikoiselta, kun kaikki osapuolet kertovat aidosti etsivänsä lapsen parasta. Onko osassa näistä riitatapauksista kysymys sittenkin muusta kuin aidosta lapsen edun etsinnästä? Lähin analogia, joka tulee mieleeni, on avioerotilanne, jossa vanhemmat riitelevät avioeroon liittyvistä asioista kykenemättä näkemään lapsen kärsimyksiä. Tilannetta arvioitava lapsen näkökulmasta Kuten avioerotilanteissa myös lastensuojelun interventioissa on kysymys kokemuksellisesti hyökkäyksestä omaa vanhemman identiteettiä kohtaan. Monille meistä se on tärkein identiteettimme muoto. Olennaista on aikuisen kyky arvioida tilannetta lapsen näkökulmasta. Kysymys on kyvystämme arvioida oman näkemyksemme totuudellisuutta. Miten voisimme kehittää lastensuojelua niin, että kaikki osapuolet voisivat kokea olevansa samalla puolella etsimässä lapsen etua? Jokaisen voisi olla hyvä pysähtyä ja rehellisesti pohtia tilannetta lapsen edun näkökulmasta ja vasta sen jälkeen lyödä oma kantansa lukkoon ja tarvittaessa vielä muuttaa sitä. Valtataistelun tai oman oikeassa olemisen tarpeen ei tulisi ohjata toimintaamme, kun kysymys on lapsen tai nuoren tulevaisuudesta olimmepa sitten vanhemman tai työntekijän roolissa. Tavoitteena tulisi olla yhteisen näkemyksen hakeminen lapsen parhaaksi, vaikka se vaatisi pientä nöyrtymistä ja oman kokemuksen osittaista siirtämistä taka-alalle. Sivu 7 Kuulumisia Viittatäti vastaa Lapseni otettiin huostaan pari kuukautta sitten. Tuntuu, että olen epäonnistunut äitinä ja ihmisenä. Olen aivan rikki. Aivan kuin elämältä olisi pohja poissa. Mistä saisin apua ja voimia jatkaa eteenpäin? Mitä minun pitäisi tehdä, että voisin saada lapseni takaisin? Nim. Särkynyt Huostaanotto on aina iso ja raskas prosessi, jonka taustalla on painavia asioita. Huostaanotto tehdään toistaiseksi ja tavoitteena on, että lapsi voisi palata takaisin kotiin. Kaikista huostaanottoon liittyvistä asioista voit puhua lapsesi asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Häneltä myös saat tietoa, millaista apua sinulle on tarjolla. Sosiaalitoimen tulee tehdä huostaan otetun lapsen vanhemmalle asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan, miten vanhemmuuttasi tuetaan. Kriisitilanteessa voit ottaa yhteyden esimerkiksi terveyskeskukseen tai sosiaali- ja kriisipäivystykseen ja pyytää sitä kautta itsellesi apua. Tärkeää on, että ensin haet apua itsellesi. Muista, että olet aina lapsesi vanhempi ja olet osa hänen elämäänsä myös huostaanoton ajan. Voit myös miettiä liittymistä huostaan otettujen lasten vanhemmille tarkoitettuun Voikukkia-verkostoon, jolla on alueellista toimintaa eri puolilla Suomea. Voikukkia-verkoston toiminnasta löydät lisätietoja heidän verkkosivuiltaan osoitteesta Sieltä löydät myös juuri ilmestyneen oppaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten läheisille. Lapsi voi palata kotiin, kun huostaanoton edellytykset eivät enää täyty ja kotiutus on lapsen edun mukaista. Huostaanotto on ollut iso ja suurta harkintaa edellyttävä päätös. Sen purkaminen vaatii yhtä lailla aikaa ja harkintaa. Voimia sinulle.

8 Onni löytyy arjesta Lastensuojelutyö voi olla ajoittain rankkaa, mutta mitä ovat ne työn kohokohdat ja onnistumiset, jotka saavat jaksamaan? Tältä palstalta löydät työntekijöidemme ilonhetkiä arjen keskeltä. Työssäni Tapiolan SOS-lapsikylän ohjaajana pääsen mukaan moniin lasten harrastuksiin ja erilaisiin arjen seikkailuihin. Toimin tällä hetkellä kolmen kodin ohjaajana ja minun on mahdollista työskennellä hyvin erilaisten ja eri-ikäisten lasten kanssa. Pyrin järjestämään näiden omien kotien lasten kanssa säännöllisesti yhteistä aikaa. Jokin aika sitten erään kodin lapsikylävanhempi kertoi, että kodissa asuva kuusivuotias tyttö haluaisi kokeilla seinäkiipeilyä. Aluksi tuumin seinäkiipeilyn olevan pienelle tytölle vielä liian haastavaa. Päätin kuitenkin selvittää lähialueen mahdollisuudet seinäkiipeilyn kokeiluun ja lähdimmekin seuraavan yksilöajan koittaessa kohti lähellä sijaitsevaa kiipeilyhallia. Epäilevänä menin kiipeilyhallin kassalle kertomaan, että tässä olisi kuusivuotias tyttö, joka haluaisi kokeilla kiipeilyä. Pian olimmekin sovittamassa kenkiä ja valjaita tytölle ja lyhyen opastuksen jälkeen tyttö lähti kapuamaan seinää ylös. Itse olin kauhusta jäykkänä alhaalla tytön kiivetessä joka yrittämällä korkeammalle. Olin hämmästynyt, kuinka päättäväisesti ja ketterästi kuusivuotias eteni seinällä. Muutaman kerran tyttö pudottautui seinän puolessa välissä alas. Hätääntyneenä otin valjailla laskeutuvan tytön vastaan, johon sain vastaukseksi tiuskaisun: Älä ota mua kiinni. Johannes Jahnukainen, ohjaaja, Tapiolan SOS-lapsikylä Pian löysimme kiipeilyseinältä helpohkon linjan, jota tyttö kiipesi korkeammalle kuin aikaisemmin. Laskeuduttuaan parin yrityksen jälkeen alas hän katsoi keskittyneesti maahan ja sanoi minulle: Nyt mä kiipeen tonne ihan latvaan. Älä häiritse mua. Tyttö lähti matkaan ja kapusi korkeammalle ja korkeammalle. Seisoin niska kipeänä alhaalla seinän vieressä ylös tuijottaen ikään kuin valmiina ottamaan kohta putoavan tytön kiinni. Sitten päätin perääntyä kauemmaksi seinästä ja katsella sieltä tytön etenemistä. Päätin luottaa turvavaljaisiin ja olla yhtä tyyni ja rauhallinen, kuin kymmenessä metrissä keikkuva kuusivuotias tyttö. Hetken kuluttua yläilmoista kuului vapautunutta ja innostunutta naurua. Tyttö oli päässyt latvaan. Hän lähti laskeutumaan alas ja hihkui matkalla innoissaan Mä tein sen!. Urotyön jälkeen suuntasimme takaisin kotiin ja tyttö kertoi, että matkalla kiipeilemään hän oli autossa tärissyt jännityksestä ja sydän oli meinannut pompata rinnasta ulos. Hän kuitenkin naureskeli sille, kuinka kauhuissani minä olin ollut alhaalla. Oli hienoa huomata, kuinka lapsi luotti kykyihinsä selviytyä ja tahdonvoimalla ja ketteryydellä selvitti tiensä kiipeilyseinän huipulle. Minun oli aikuisena vaikeaa antaa ohjat tytölle itselleen ja luottaa turvavaljaisiin ja tytön taitoihin. Tällaisista arjen selviytymisistä ja itsensä ylittämisistä voi oppia paljon. Yhdessä koetut seikkailut ovat myös arvokkaita muistoja tulevaisuudessa. Illalla kotiin päästyämme näytimme kodin muulle väelle ylpeänä kuvia ja videoita kiipeilevästä tytöstä. Uskon, että tulemme kokemaan vielä monia onnistumisen hetkiä noilla kiipeilyhallin seinillä. Perjantai on Punkaharjun kylässä bändipäivä. Neljän bändin toimintaan osallistuu noin puolet kylän lapsista ja nuorista. Kaikki saavat kokeilla eri soittimia tai laulaa mikrofoniin tai tehdä sitä mikä tuntuu itsestä vahvimmalta. Ohjelmisto ulottuu Maamme-laulusta lastenlaulujen kautta Haloo Helsinkiin, Kaija Koohon, Nightwishiin ja Volbeatiin. Joka kerta tapahtuu jotain herkistyttävää, kun lapset ja nuoret keskittyvät musiikin tekemiseen, yhteen musiikilliseen hiileen puhaltamiseen. Viimeisin harjoittelun kohde on uuden lastensairaalan tunnuslaulu Lohtu. Sitä on harjoiteltu niin, että kolme bändä esittää sen samalla tavalla kuin Youtuben videossa: jokaisella on oma pieni osuus ja kertosäkeet lauletaan yhdessä. Lasten ja nuorten äänet ovat niin avoimen säröisiä. Laulun sanat saavat uutta syvyyttä, kun esittäjät ovat pieniä, eivätkä aikuisia. Nekin, jotka eivät ole kertaakaan laulaneet, uskaltautuvat tämän biisin aikana laulamaan yksin. Olen ollut itse vanhan lastensairaalan potilaana kaksivuotiaana. Ja nyt tässä. En voi olla liikuttumatta, kun saan jakaa nämä hetket näiden lasten kanssa. Ari Koskela, koulunkäynninohjaaja, Punkaharjun SOS-lapsikylä Sivu 8 Kuulumisia

9 Toiminnanjohtajan tervehdys Kaarinassa uusia tuulia Kaarinan SOS-lapsikylässä on ryhdytty innokkaasti toteuttamaan SOS-Lapsikylän uusia tavoitteita: tarjota tukea yhä useammille lapsille ja perheille ja avata muutenkin toimipisteiden ovia ympäröivälle yhteisölle. Lapsikylän johtaja Esa Vierikko, millaista uutta toimintaa teillä on Kaarinassa aloitettu? Olemme koettaneet aktivoitua monella eri tavalla ja avata oviamme ympäristölle. Kaarinan kansalaisopisto käyttää tilojamme useamman eri kurssin tiimoilta ja olemme mielissämme alkaneesta yhteistyöstä. Maanantaisin ovemme ovat auki klo vauvasta vaariin. Tarjoamme kahvia, kuperkeikkoja ja kohtaamisia. Lisäksi keskiviikkoaamuisin Kaarinan perhepäivähoitajia kokoontuu kylässämme yhdessä vapaa-ajanohjaaja Saska Lintusen kanssa. Mukana on myös meidän pienimpiä lapsiamme. Uudet toiminnot on otettu innostuneesti vastaan niin kylän ulkopuolella kuin kylässäkin. Millaisia tavoitteita näillä uusilla toimintamuodoilla on? Tavoitteena on tehdä Kaarinan SOS-lapsikylää ja koko yhdistystä tunnetummaksi alueellisesti ihan tavallisten ihmisten ja perheiden keskuudessa. Myös yhteistyö eri toimijoiden kanssa voisi tuottaa jotakin hyvää ja uutta paikallisesti. Halumme monipuolistaa palveluitamme ja olla avoinna erilaisille uusille asiakaslähtöisille perheitä tukeville toiminnoille. Mielellämme mietimme näitä asioita myös yhdessä kuntien kanssa. Näin voimme muuttaa lastensuojelua ja käsityksiä siitä. SOS-Lapsikylä ui vastavirtaan Pitkäaikainen taantuma on kärjistynyt nopeutuvaan perheiden hyvinvointipalveluiden alasajoon ja luottamusta rapauttavaan epävarmuuteen. Kuntien taloudellinen ahdinko on ajanut ne etsimään pikavoittoja lastensuojelupalvelujen kilpailua kiihdyttämällä. Palvelujen laadulla on yhä vähemmän merkitystä ja sen tuntevat erityisesti asiakkaan kokonaisvaltaiseen auttamiseen sitoutuneet järjestötoimijat nahoissaan. Yhteistyö kuntien ja palveluntuottajien välillä on vähentynyt ja palveluntuottajan asema on lähes sietämätön, kun se saa kantaakseen yhä suuremman vastuun palvelujen määrän ja hinnan alasajosta. Tosiasia on se, että perheille ja lapsille ei ole riittävästi palveluita tarjolla. Lehdet täyttyvät uutisista, joissa kunnat supistavat milloin psykiatrisia palveluitaan tai asiakaskäyntejä perhetyössä. Tämä on seurausta, ei ainoastaan talouden taantumasta, vaan myös passiivisesta ja hitaasti reagoivasta lakisääteisestä auttamisjärjestelmästämme. Kunnat tuottavat pääosin niitä palveluita, joita valtio kontrolloi tai laki ohjaa. Rahaa ei näiden raskaiden palveluiden tuottamisesta jää ennaltaehkäisyyn. Lasten ja perheiden hyvinvointia on tuettava ennakoiden, yhdessä perheen kanssa ja tukea on saatava aikaisin, myös ilman asiakkuutta tai lakikriteerejä. SOS-Lapsikylä haluaa uida vastavirtaan ja haastaa kehittämään ennakoivan perheiden tukemisen toimintamallin, millä varmistetaan huostaanottojen väheneminen ja lisätään suomalaisten perheiden jaksamista ja hyvinvointia koko kansakunnan vahvistamiseksi. Tässä työssä SOS-Lapsikylä tarvitsee myös sosiaalisia investointeja ja auttamista lahjoitusten muodossa sekä uudelleen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kuntien ja muiden alan toimijoiden kesken. Kiitos tuestanne ja yhteistyöstä, Rauhallista joulun aikaa! Jari Ketola toiminnanjohtaja Sivu 9 Kuulumisia

10 Teksti ja kuva Elina Pitkäranta Taikuutta ilmassa Siistiin pikkutakkiin pukeutunut kohtelias 16-vuotias Erkki pyytää minua istuutumaan pöydän ääreen. Vuorossa on korttitemppu. Erkki on Tapiolan SOS-lapsikylän kyläpäivän kuluessa ehtinyt jo viihdyttää tempuillaan monia, etenkin nuorempiaan, jotka ovat hyvin kiinnostuneita saloista temppujen takana. Aloittaessaan korttitemppua Erkki koittaa kepeästi jutellen päästä selvyyteen luonteestani ja kysyy myös, miten luotettavana pidän itseäni. Tämän asian selvittäminen onkin tärkeää, onhan kyse mentalismista. Erkki aloittaa korttien latomisen pöydälle yksi kerrallaan kuvapuoli alaspäin. Hän pyytää minua keskeyttämään milloin tahansa. Valintani osuu tietyn kortin kohdalle ja valinta varmistetaan vielä pariin kertaan. Tämän jälkeen pääsen avaamaan pöydällä koko ajan odottaneen kirjekuoren ja otan sieltä ulos kortin risti kuusi. Käy ilmi, että tämän samaisen kortin kohdalle olin pyytänyt Erkin pysäyttämään korttipakan läpikäymisen. Hämmästykseni on aito: miten ihmeessä molemmat kortit ovat juuri risti kuutosia! Taikurikin on varmasti mielissään tempun onnistumisesta, vaikka eihän se hänelle mikään yllätys ole, sen verran paljon hän on taikomista viime vuosina harjoitellut. Tähän temppuun mentalismi tosin tuo kuulemma aina oman lisäjännityksensä. Tähtäimessä ammattilaisuus Alan kysellä Tapiolan SOS-lapsikylässä vauvasta saakka asuneelta Erkiltä lisää hänen harrastuksestaan ja vaikutun siitä, miten suurella intohimolla hän taikuuteen suhtautuu. Erkki kertoo aloittaneensa taikuuden 8-vuotiaana, mistä on kiittäminen Pikku Kakkosessa esiintynyttä Taikuri Luttista. Muutama vuosi sitten hän sai valmentajakseen yhden Suomen kysytyimmistä taikureista, Kim Wistin. Sittemmin Kimistä on tullut paitsi Erkin hyvä ystävä, myös kummi. He treenaavat ja suunnittelevat temppuja yhdessä, mutta tapaavat vapaa-ajalla myös muuten kuin taikuuden merkeissä. Kim antaa Erkille esiintymisvinkkejä ja muutenkin elämänohjeita. Erkki kertoo lavaesiintymisen olevan lähitaikuutta enemmän hänen juttunsa. Hän keikkaileekin ympäri Suomea erilaisissa tilaisuuksissa. Idoleikseen Erkki mainitsee Kimin lisäksi Jeff Hobsonin, joka on stand up -koomikko ja taikuri, Chris Angelin, joka on nostanut alaa pinnalle ja mentalismin puolelta Noora Karman ja Pete Poskiparran. Erkki kertoo olevansa itsekin todennäköisesti siirtymässä enemmän mentalismin puolelle. Hän suhtautuu uraansa hyvin suunnitelmallisesti. Tähtäimessä on ura ammattilaisena ja leivän tienaaminen taikurina. Haluan tehdä juttuja, joita kukaan ei ole tehnyt aiemmin!, Erkki kertoo päättäväinen katse silmissään. Taikuus on taidetta Erkin mukaan Suomessa taikurit opettelevat taidon yleensä itsenäisesti. Pinnalle ponnistaminen yksin on kuitenkin vaikeaa. Valmentajaa tarvitaan jo senkin takia, että into pysyy yllä. Erkki sanoo treenaavansa joka päivä melko paljon. Harjoittelu ei kuitenkaan tunnu työltä, kun siitä nauttii niin paljon!, hän intoilee. Erkki kertoo katsovansa videoita taikureiden keikoista saadakseen ideoita omia temppujaan varten. Mallia voi katsoa, mutta sitten pitää keksiä se oma juttu, hän painottaa. Erkki harmittelee, että Suomessa ei oikein pääse katsomaan taikurien esityksiä. Taikuuden maailma on melko suljettu ja taikurit esiintyvät lähinnä pikkujouluissa ja muissa yksityistilaisuuksissa. Hän toivookin, että jatkossa taikuutta olisi enemmän nähtävillä julkisilla paikoilla. Taikuus itsessään on taiteenlaji. Siinä on vaikea kilpailla: se on sama kuin kysyisi, mikä taulu on kaunein. Haluan pysyä omana itsenäni ja olla sellainen kuin olen!, Erkki päättää. Nuoren miehen päämäärätietoisuus tekee totisesti vaikutuksen. Ei muuta kuin onnea ja menestystä estradien valloitukseen! Erkin voi tilata esiintymään ottamalla yhteyttä Tapiolan SOS-lapsikylän Mummila-kotiin. Sivu 10 Kuulumisia

11 Teksti ja kuva Elina Pitkäranta Tärkeät ihmiset saman pöydän ääressä Vieraiden käsilaukuissa lasten käsin tekemiä kutsukortteja, ohjelmassa kasvomaalausta, taikatemppuja, ongintaa ja grillausta. Alkusyksyisenä lauantaina Tapiolan SOS-lapsikylässä vietettiin kyläpäivää, johon lapsikylän lapset olivat kutsuneet läheisiään: vanhempiaan, sisaruksiaan, isovanhempiaan, kummejaan ym. Yli kolmekymmentä vierasta saapuikin nauttimaan leppoisasta yhdessäolosta. Vainiot olivat tulleet kyläpäivään 9-vuotiaan lapsenlapsensa kutsumina. He kuvaavat yhteistyötä lapsikylän kanssa hyväksi ja kertovat, että vuosien varrella yhteydenpitoon on löydetty toimivat rutiinit. Lapsenlapsi vierailee isovanhempiensa luona joka kolmas viikonloppu ja odottaa vierailuja tietysti innoissaan. Isovanhempien kanssa puuhaillaan kaikkea mukavaa: on herkkuhetkiä, askarrellaan, käydään eläimiä katsomassa, leivotaan, käydään tuttavien ja sukulaisten sekä isän luona kylässä. Yhteyttä isovanhemmat pitävät myös kätevästi tekstiviestein - kouluviikon päätteeksi on kiva kysyä, miten kolmasluokkalaisen viikko on sujunut. Yksi toive Vainioilla kuitenkin vielä on: päästä viettämään jouluaattoa yhdessä lapsenlapsensa kanssa. Myös Sophie Rantanen oli tullut tapaamaan lapsikylässä asuvia lapsiaan. Hän käy lapsikylässä vierailulla kahtena iltana viikossa. Lisäksi hän viettää siellä kerran kuussa viikonlopun lastensa kanssa ja soittaa heille joka päivä. Sophie kertoo lasten huostaanoton olleen raskas menetys, mutta iloitsee siitä, että hänellä on lapsiinsa läheiset välit. Yhdessä he ulkoilevat, leikkivät, lukevat ja askartelevat. Sophie kertoo ylpeänä tyttärensä innostuneen sirkustempuista. Hän toivoo kovasti, että hänellä olisi sellainen asunto, johon lapset voisivat tulla yökylään. SOS-Lapsikylä panostaa yhä enemmän yhteistyöhön lasten läheisten kanssa ja tämän kaltaiset tapahtumat ovat hyviä keinoja koota yhteen lapselle lä- heiset ihmiset vapaamuotoisen yhdessäolon merkeissä. Eräs lapsikylävanhempi kuvailikin päivän tunnelmia seuraavasti: Tulee sellainen fiilis, että ollaan kaikki samalla puolella, vaikka yleensä tuntuu, että ollaan vastakkaisilla puolilla. Sukulaiset, jotka eivät muuten olisi samassa pöydässä, istuvat siinä nyt. Ei ole jännitteitä. Puhutaan samoista lapsista he ovat meidän kaikkien lapsia! Myös Tapiolan SOS-lapsikylän johtaja Sointu Möller kertoi, että päivä on yksi hänen työuransa kohokohdista. Hän lupaa, että vastaavia tilaisuuksia lasten läheisten kanssa tullaan järjestämään jatkossakin. Sophie Rantanen tuli viettämään kyläpäivää yhdessä lastensa kanssa. Sivu 11 Kuulumisia

12 Haastattelu Teksti Aija Rikala Kuva Elina Pitkäranta Huomio maailman lapsissa Tanskalainen Kasper Kanstrup on kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön johtaja, joka vastaa yhteistyöstä kansainvälistä lapsikylätyötä rahoittavien jäsenjärjestöjen kanssa. Hän vieraili Suomessa lokakuussa. Mutkikkaassa kansainvälisessä ympäristössä työskentely on antoisaa. Mitä enemmän saan tietoa ja ymmärrystä erilaisten kulttuurien edustajilta, sitä enemmän maailmani laajenee ja ymmärrys helpottaa työskentelyäni. Mitä työsi on käytännössä? Edustan Pohjois-Amerikan, Australian ja Länsi-Euroopan itsenäisiä jäsenjärjestöjä, joista Suomen SOS-Lapsikylä on yksi. Jaan työssäni löytämiäni ideoita ja haasteita näiden jäsenjärjestöjen ja keskushallinnon välillä. Tärkeintä on varmistaa, että työskentelemme kaikki samaan suuntaan ja että kohdistamme valtaosan varoista lasten ja perheiden hyväksi ja mahdollisimman vähän omiin kuluihimme. Millaisia ovat työsi haasteet? Työni haasteet ovat hyvin käytännönläheisiä: edustan 20 erikokoista markkinaaluetta, joiden kommunikointitavat, vahvuudet ja heikkoudet vaihtelevat. Pyrin olemaan tukena päätöksenteossa sekä auttavassa roolissa sen mukaan, millaista panosta minulta tarvitaan. Toinen haasteeni nousee organisaation kansainvälisyydestä, jossa on kyettävä sopeuttamaan toisiinsa erilaisia kulttuureja. Organisaation juuret ovat vahvasti saksalaisessa kulttuurissa. Itse puolestani edustan pohjoismaisten kollegojeni kanssa pohjoismaista kulttuuria. Mikä työssäsi on parasta? Parasta työssäni on olla osana viemässä SOS-lapsikyläjärjestöä kohti uutta aikakautta, jossa toiminta laajenee perinteisestä SOS-lapsikylässä annettavasta perhehoidosta yhteiskuntaan integroituun sijaisperhetyöhön ja ennakoivaan perheiden ja lasten auttamiseen. Tässä muutoksessa Suomen SOS-Lapsikylä on edelläkävijä. Millaisia henkilökohtaisia haaveita sinulla on? SOS-lapsikylä on osa minua ja minä osa sitä. Huomioni on maailman lapsissa, mutta haluaisin myös omia lapsia. Omat lapset lisäisivät oivalluskykyäni. Ammatillisesti haluan kehittää itseäni matkustamalla sekä kohtaamalla ja keskustelemalla eri ammattialojen edustajien kanssa. Haluan oppia ymmärtämään kohtaamieni ihmisten tarinaa. Mitä enemmän ihminen tietää, sitä paremmin hän oivaltaa, miten rajallista hänen tietonsa on ja miten paljon on sellaista, mistä ei tiedä. Toivonkin, että minusta ei tule omahyväistä jääräpäätä, sillä elämä on monimutkaista. Sivu 12 Kuulumisia

13 Teksti Kati Palsanen, kehittämispäällikkö Uutta asennetta lapsiperheiden tukemiseen! Kaikkihan me tiedämme, että ongelmien syntymistä lapsiperheissä pitäisi ennaltaehkäistä. Sehän olisi sekä taloudellisesti että inhimillisesti ajateltuna järkevää. Miksi kuitenkin Suomen kunnissa käytetään valtaosa veroeuroista korjaavaan työhön eikä ongelmien ennaltaehkäisyyn? Onko kysymys tyhmyydestä, osaamattomuudesta, tahdon puutteesta, vai mistä? SOS-Lapsikylä on lähtenyt hakemaan vastausta koko suomalaista yhteiskuntaa koettelevaan suureen kysymykseen, miten lapsiperheitä tuettaisiin niin, etteivät erilaiset elämäntilanteet pääsisi muodostumaan lastensuojelun toimia vaativiksi ongelmiksi. Ratkaisun avaimet löytyvät lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisesta. Energia ja katse on päätetty siirtää ongelmien etsimisestä hyvinvoinnin tukemiseen. Jotta tämä iso asenteellinen ja kulttuurinen muutos olisi mahdollista, tarvitaan kokonaan uudenlaista perheen yksilölliset tarpeet huomioivaa palvelusysteemiä. Peruspalvelut perheiden tuen selkärankana Nykymallissa yksittäistä perhettä saatetaan tukea lukuisilla erilaisella palvelulla, esimerkiksi kuusi palvelua on ihan tavallinen tarina. Jokainen palvelu pyrkii ratkaisemaan jonkin yksittäisen haasteen perheen elämässä oman vahvan asiantuntijuuden ohjaamana, mutta perheen kokonaistilanne ei ole välttämättä kenenkään hallussa. Vaihtoehdoksi edellä kuvatulle halutaan SOS-Lapsikylässä olla rakentamassa uudenlaista palvelusysteemiä, jossa perhe tuen tarpeineen on keskiössä. Jos perheiden hyvinvointia halutaan todella tukea, erikoistuneiden palveluiden on mentävä peruspalveluiden tueksi. Peruspalvelut neuvolasta varhaiskasvatuksen kautta koulumaailmaan voisivat muodostaa selkärangan, jolle koko järjestelmä nojaa. Tämä tarkoittaa käänteistä asetelmaa nykyjärjestelmään verrattuna. Tällä hetkellä peruspalveluista lähetetään yksittäisiä perheenjäseniä erikseen erityispalveluiden asiakkaiksi. Uudistuminen vaatii toisenlaisen palveluajattelun lisäksi luottamuksen syntymiseen ohjaavia matalampia organisaatiorakenteita ja jatkuvaan oppimiseen perustuvaa sekä asiakkaiden tiedon huomioivaa järjestelmää. Hyvinvoinnin näkökulmasta perinteisten lapsiperheiden palveluiden lisäksi palvelusysteemin tulisi pitää sisällään myös koulutukseen, talouteen ja työllisyyteen liittyvät kysymykset. SOS-Lapsikylä uudistustyön edelläkävijänä SOS-Lapsikylässä on päätetty olla edelläkävijöitä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä ongelmien etsimisen sijaan. Tähän työhön on lähdetty hakemalla kuntakumppania, joka ennakkoluulottomasti on valmis luomaan kanssamme lapsiperheiden hyvinvointia edistävän palvelusysteemin. Kuntakumppaniksi hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valikoitui Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Kehittämistyötä rahoittamaan on saatu TEKES vuoden 2016 loppuun saakka. Vuoden 2015 aikana hankkeeseen haetaan lisää kuntakumppaneita, jotta hankkeessa syntyville innovaatioille saadaan lisää kokemuspohjaa. Suomen kunnallisen palvelujärjestelmän uudistustyön ohella kysymyksessä on myös SOS-Lapsikylän toiminnan laajentaminen ja kehittäminen entistä enemmän lastensuojelun sijaishuollon palvelujen tuottamisesta lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen. Tarkoituksena on ottaa aimo harppaus hyvinvoinnin edistämisen suuntaan SOS-Lapsikylän toimintaa laajentamalla. Mistä tiedämme, että olemme onnistuneet asettamassamme tehtävässä? Vaikka kysymyksessä ei ole yksin lastensuojelun kehittämishanke, niin ensimmäisenä mittarina toimii tavoite saada lastensuojelun avo- ja sijaishuollon määrät laskemaan Suomen kunnissa. Toinen tärkeä mittari on selvittää hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemusten kehitystä lapsiperheiden kokemana. Pelkät taloudelliset mittarit eivät siis riitä, vaan tavoitteeksi on asetettu kunnianhimoisesti suomalaisten lapsiperheiden onnellisuuden kasvattaminen. Sivu 13 Kuulumisia

14 KYNÄVIERAS Aulikki Kananoja JUTTU- SARJA 4 /4 Teksti ja kuvitus Elise Liikala Theraplay Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos Visio tulevaisuuden lastensuojelusta Tulevaisuuden lastensuojelussa tärkeintä on lapsen ja nuoren hyvän kasvun edellytysten turvaaminen. Parhaiten kasvua tuetaan vahvistamalla omien vanhempien edellytyksiä olla turvallisia, rakastavia ja rajoja asettavia aikuisia. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Näen lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen hitsattuna kokonaisuutena, jossa jokainen osa-alue on viritetty ennakoivaan ja ehkäisevään työtapaan sekä lapsen kasvun ja kehityksen yksilölliseen tukemiseen. Kun tämä ei riitä, tarvitaan vahvaa, osaavaa ja kestävää lastensuojelua: ainakin yksi pysyvä ja turvallinen aikuinen jokaisen lapsen elämään; lapsi ja nuori kasvaa välittävän aikuisen turvin kuulluksi tulemista ja osallisuutta: lasten, vanhempien, sijaiskasvattajien ja ammattilaisten kokemus kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa lapsen elämän kulkuun ja omaan tehtävään lapsen auttamisessa on lastensuojelun ydintä osaaminen: hyvä ymmärrys lapsesta, hyvän kasvun rakennusaineista, ymmärrys perheiden muutoksen mahdollisuuksista ja vaikeuksista auttaa ammattilaisia luomaan lapselle ja nuorelle vaurioita korjaavan ja kasvua edistävän kokemusympäristön yhdenvertaisuus: valtakunnallisesti yhdenmukainen osaamisen taso ja lastensuojelun tarpeisiin suhteutetut voimavarat tarvitaan, jotta lapset ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä missä asuvat. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää instrumentteja. Tarvitaan organisaatiorakenteet, jotka suuntaavat lapsia ja perheitä koskevan työn lapsen luonnollisiin kasvuympäristöihin. Tarvitaan lastensuojelun moniammatillisia osaamiskeskuksia tutkimusta ja kehittämistä varten. Tarvitaan hyvä tietopohja ja jatkuvaa vaikutusten seurantaa. Tarvitaan lainsäädäntöä varmistamaan lasten ja vanhempien oikeusturva sekä kansallisesti yhdenmukaiset tavoitteet, kehykset ja normit toiminnan toteuttamiselle. Toimiva suhde arjessa on kaiken A ja O. Toimivassa arjessa onnistutaan löytämään iloa, ratkomaan kiistoja rakentavasti ja tuntemaan mielihyvää läheisyydestä. Näin tiivistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, joka toi Theraplay-terapeuttikoulutuksen Suomeen 1990-luvun lopulla. Jukka työskenteli Lastenklinikalla apulaisylilääkärinä ja konsultoivana lastenpsykiatrina, kun hän tutustui silloisen Helsingin kaupungin psykologin Katja Rantalan suosittelemana Theraplay-terapiametodiin. Se vaikutti soveltuvan hyvin hänen työhönsä. Siitä asti, kun Jukka kävi aiheeseen liittyvän koulutuksen, Theraplayhin liittyvä taustateoria on leimannut hänen ajatteluaan lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta. Jukka otti heti Theraplayn osaksi työskentelytapaansa ja toimi yhteystyössä muun muassa Lastenklinikalla tuolloin erikoissairaanhoitajana työskennelleen Ilona Vierikon kanssa. Jukka oli aikoinaan Ilonan kanssa yhdessä luomassa SOS-Lapsikylän Theraplay-toimintamallia. Ilona toimii nykyisin SOS- Lapsikylän Theraplay-terapeuttina. Lapsi tarvitsee hyväksytyksi tulemista Theraplayssa tehdään ja toimitaan yhdessä. Tärkeää on määrätietoinen pyrkimys läsnäoloon: Theraplayssa pyritään luomaan tilanne, jossa kaikki muu vanhemman ja lapsen ulkopuolella oleva unohtuu. Vanhempaa tuetaan rakkauden ja kiintymyksen rakentamisessa, niin että hän pystyy näkemään lapsessa olevat ihanat ja erityiset asiat. Lapsen kehitykselle on ehdottoman tärkeää, että aikuinen osoittaa lapselle ehdotonta hyväksyntää. Theraplayssa kiinnitetään huomio siihen, mitä juuri tämä lapsi tekee ja miten hän reagoi. Siinä havainnoidaan, mistä lapsi pitää ja mistä ei. Lapsi ei opi moittimalla Lapsi on erityinen juuri sellaisena kuin on. Hän on ainutlaatuinen ja tarvitsee kokemuksen nähdyksi ja arvostetuksi tulemisesta. Lapsen tulee voida tuntea, että hän on hyväksytty silloinkin, kun hän toistuvasti epäonnistuu toiminnassaan. Lapsi pystyy parhaimpaansa, kun hän saa tukea. Lapsi ei hyödy lainkaan siitä, että häntä moititaan tai rangaistaan. Aivotutkimuksen mukaan aivot siirtyvät moitittaessa tilaan, jossa ei kertakaikkiaan tapahtu oppimista. Uhkaus vain lamaa lapsen. Sivu 14 Kuulumisia

15 houkuttaa esiin rakkauden Jos lapsi ei selviä jostain tilanteesta, hän protestoi tai käyttäytyy aikuisen näkökulmasta haastavasti. Silloin on aikuisen tehtävä auttaa lasta toteuttamaan se, mitä on tarkoitus tehdä. Lapsi tarvitsee vuorovaikutusta, jossa aikuinen on aidosti kiinnostunut ja kunnioittava lasta ja lapsen tekemisiä kohtaan. On aikuisen tehtävä tukea lasta osallistumaan ja onnistumaan. Theraplay hyödyttää vanhempaa sekä lasta Theraplayssa keskitytään vuorovaikutuksen ydinsasioihin. Vanhemmalla on oikeus ja velvollisuus rakastaa lastaan. Theraplay on käyttökelpoinen menetelmä vuorovaikutuksen ja kiintymyksen vahvistamisessa ylipäänsä, mutta on tilanteita, joissa siitä voi olla erityisesti hyötyä. Theraplay soveltuu käytettäväksi erityisen hyvin muun muassa tilanteissa, joissa vanhemman on vaikea iloita lapsestaan, sillä Theraplayssa autetaan vanhempaa näkemään lapsessa oleva kauneus ja erityisyys. Theraplay houkuttaa esiin aikuisen kyvyn kiintyä lapseen. Kyky kiintyä on olemassa, vaikka se on saattanut hautautua esimerkiksi erilaisten arjen ongelmien alle. Lapselle Theraplaysta on apua esimerkiksi silloin, kun lapsella on paljon kokemuksia siitä, että aikuiset eivät iloitse hänestä, tai että hänen odotetaan asettuvan tiettyyn muottiin. Myös lapsi, jonka käyttäytyminen ja itsesäätely ei vastaa hänen omaa ikätasoaan, saa hyväksyvässä ilmapiirissä harjoitella yhdessä aikuisen kanssa erilaisia arjessa tarvittavia taitoja. Anna hetki aikaa Jukka Mäkelä tietää, että arjessa on paljon ei niin mukavaa. Arjen keskellä voi kuitenkin säännöllisesti luoda hetkiä, jolloin pysähtyy lapsen rinnalle. Voi valita jonkun ajankohdan päivittäin tai kerran viikossa, jolloin keskittyy vain yhteen lapseen. Tuossa hetkessä voi yrittää olla ajattelematta menneitä tai mahdollisia tulevaisuuden pelkoja. Erityisen hetken voi antaa lapselle esimerkiksi illalla ennen nukkumaanmenoa. Lapselle voi kertoa, mitä positiivista hänessä näkee ja huomata erityisiä seikkoja, jotka tekevät lapsesta ainutlaatuisen: sellainen voi olla vaikka jokin lapsessa oleva ulkoinen piirre. Pienet asiat voivat olla tärkeitä ja lisätä luottamusta. Esimerkiksi lapsen käsien tietoinen ja keskittynyt rasvaaminen voiteella voi tuottaa lapselle kokemuksen, että aikuisen kosketus tekee hyvää. Aikuisen on silloin tärkeää huomata, jos oma kosketus herättää lapsessa kielteisen vasteen ja korjata omaa toimintaansa. Yhteyden tilassa tapahtuu kehitystä. Yhteiset pienet hetket mallintavat arkea ja muokkaavat sitä, miten vuorovaikutus toteutuu arjessa yleisemminkin. Tärkeä aikuinen lapsen elämässä voi olla - ja usein onkin - joku muukin kuin hänen biologinen vanhempansa. Sukulaiset, ystävät ja muut lapsen elämässä olevat aikuiset voivat omalta osaltaan olla rakentamassa lapsen kehityksen kannalta merkittäviä kokemuksia. Jukka suosittelee luettavaksi Daniel J. Siegelin kirjoja: No Drama Discipline, Bantam, 2014 Mielitaju, Basam Books, 2012 Brainstorm nuoruuden aivomyrskyjen voima ja merkitys, Basam Books, 2014 Theraplay on iloinen, fyysinen ja hauska lyhytterapia. Se jäljittelee vauvan ja vanhemman tervettä suhdetta. Menetelmä on kehitetty Chicagossa 1960-luvulla ja sitä käytetään ympäri maailman. Erityisen hyvin se soveltuu sijaishuollossa oleville lapsille. SOS-Lapsikylä ry:ssä on kehitetty oma intensiivinen Theraplay-hoitomalli. Intensiivijakso merkitsee kahta viisipäiväistä jaksoa ja niiden välistä kotijaksoa, jolloin tehdään Theraplay-kotitehtäviä. nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt Sivu 15 Kuulumisia

16 Vuosi taifuuni Haiyanista: selviytyjät takertuvat toisiinsa Käännös Elina Pitkäranta Kuva Sebastian Posingis Vuosi sitten Filippiineille iskenyt taifuuni Haiyan jätti toistasataa lasta orvoksi. Yksi heistä on 14-vuotias Nico Melo. Nico ja hänen isoäitinsä Asela Villagas ovat kaksi selviytyjää, joita yhteinen menetys yhdistää ja jotka SOS-lapsikyläjärjestön avulla suuntaavat nyt yhdessä kohti tulevaa. Nico menetti molemmat vanhempansa ja vanhemman veljensä taifuuni Haiyanissa. Nyt hänen isoäitinsä, 65-vuotias Asela Villegas, huolehtii hänestä. Kutsun häntä Mamaksi, koska hän on nyt äitini. Aselasta on todellakin tullut Nicon äiti. Hänen kolme lastaan kuoli taifuunissa vuosi sitten. Tästä huolimatta Asela ei ole surun tai menetyksen lamauttama, vaan selviytyjä: vahva, rohkea ja toiveikas. Aina löytyy syy nauraa. Olisi helppoa antaa periksi ja olla surullinen, mutta tämä on kohtaloni. Olen 65-vuotias ja minun täytyy olla taas äiti. Valitsin suhtautua tilanteeseen siunauksena asiana, jolle voin hymyillä ja nauraa, Asela kertoo. Asela on nyt viiden orpolapsen huoltaja, kaikki ovat hänen lapsenlapsiaan. Yksi heistä on 14-vuotias Nico. Pyysin heitä sanomaan minua Mamaksi. Jotenkin se tuntuu hyvin luonnolliselta etenkin lasten suusta kuultuna hyvin erityiseltä. Hän myöntää, että vaikka pystyykin tukemaan perhettään emotionaalisesti, taloudellisesti se on valtava haaste. Minä olen eläkeläinen, enkä ole käynyt lukiotakaan loppuun. Kukaan ei tietenkään palkkaa minua. Mieheni tekee vähän puusepän töitä ja auttaa myös markkinoilla, mutta rahaa ei riitä tarpeeksi viiden koulua käyvän lapsen elättämiseen. Apua orvoksi jääneille lapsille ja heidän huoltajilleen SOS-lapsikyläjärjestö tukee perhettä selviytymisessä. Nico ja muut Aselan hoivissa olevat lapset saavat apua järjestön Sukulaisuus-ohjelman kautta. Taclobanin SOS-lapsikylän johtaja Oscar Garol kertoo, että ohjelma on ensisijaisesti suunnattu niille lapsille, jotka ovat menettäneet molemmat vanhempansa ja elävät nyt sukulaistensa tai muun huoltajan kanssa. Tavoitteena on, että ohjelman tuen piirissä olevat lapset saavat samanlaista tukea, jota lapset SOS-lapsikylissä saavat: ilmaisen koulutuksen, avustuksen jokapäiväisiin menoihin, lääketieteellistä apua ja niin edelleen. Kyse on huoltajien tukemisesta, jotka puolestaan tukevat lapsia. Ohjelman kokeiluvaiheessa viime tammikuussa sen piiriin kuului kolme lasta, nyt lapsia on ohjelman piirissä jo 124. Jokainen lapsi saa huoltajansa kautta kuukausittain stipendin, joka riittää kattamaan koulutuksen, vaatteet, terveydenhoidon sekä päivittäiset koulukuljetukset ja -ruokaan liittyvät kustannukset. Ohjelmassa edellytetään, että lapsi pysyy huoltajansa hoivissa ja että huoltaja huolehtii lapsen suojelemisesta. SOS-Sukulaisuus -ohjelmassa annetaan tukea myös huoltajille: heille on tarjolla muun muassa henkilökohtaista koulutusta ja muuta toimintaa. Asela kertoo lapsikyläjärjestön SOS- Sukulaisuus -ohjelman olevan kuin taivaan lahja ja myöntää, että viidestä lapsesta huolehtiminen olisi ollut paljon haastavampaa ilman sitä: Se on sellaista apua, jota me tarvitsemme - luultavasti sellaista, jota ihmiset tällaisessa tilanteessa kaikkein eniten tarvitsevat. Taclobanin SOS-lapsikylän johtaja Garol sanookin: Enemmän kuin mitään muuta, haluamme auttaa lapsia ymmärtämään, että heillä on tulevaisuus edessään. He ovat menettäneet vanhempansa ja läheisiään, mutta on olemassa ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Heillä on apunaan sukulaisia ja järjestöjä, kuten SOSlapsikylä. Nicon kaltaiset lapset voivat katsoa jälleen tulevaisuuteen. Jonain päivänä minä haluan sotilaaksi. Haluan auttaa maatani ja suojella filippiiniläisiä, Nico kertoo. Kuulumisia 1/2014 lehdessä kerroimme aiheesta otsikolla: Perheitä autetaan jaloilleen Filippiineillä. Juttu on luettavissa myös verkossa: kuulumisia Sivu 16 Kuulumisia

17 SOS-lapsikyläjärjestön Sukulaisuusohjelma on kuin taivaan lahja. Viidestä lapsesta huolehtiminen olisi minunlaiselleni eläkeläiselle paljon haastavampaa ilman sitä. SOS-lapsikyläjärjestön hätäapu Filippiineillä: i Lastenhoitotiloja tukea ja suojaa tarvinneille lapsille Taclobanin SOS-lapsikylän jälleenrakentaminen Koulun jälleenrakentaminen Sukulaisuus-ohjelma orvoksi jääneiden lasten auttamiseksi Talojen rakentamista kotinsa menettäneille perheille Tukiohjelma taifuunissa elinkeinonsa menettäneille perheille Asela Villagas huolehtii nyt viidestä lapsenlapsestaan, jotka jäivät taifuunin seurauksena orvoiksi. Sivu 17 Kuulumisia

18 SOS-lapsikyläjärjestö rakennutti 128 taloa tsunamin tuhoamaan kalastajakylään Intian Cuddaloressa. Kuvassa onnellinen perhe uuden kotinsa edustalla. Kymmenen vuotta Kaakkois-Aasian tsunamista Teksti Elina Pitkäranta Kuva Dominic Sansoni Kaakkois-Aasian tsunami tuhosi hetkessä satojen tuhansien ihmisten elämän tapaninpäivänä kymmenen vuotta sitten. Lukemattomat perheet ja kodit, yhteisöt ja elinkeinot huuhtoutuivat kymmenmetristen aaltojen mukana. Tuhannet lapset jäivät orvoiksi ja vaille suojaa. Kymmenen vuoden aikana olemme kuitenkin voineet auttaa tsunamin uhreja takaisin jaloilleen ja toipumaan syvistä traumoista. SOS-lapsikyläjärjestöllä oli jo ennestään toimintaa Intiassa, Sri Lankassa, Thaimaassa ja Indonesiassa, joten pystyimme auttamaan heti, kun tsunami 26. joulukuuta 2004 iski. Maailmanlaajuisesti SOS-lapsikylät keräsivät katastrofiapuun yli 60 miljoonaa dollaria. Lahjoituksilla rahoitettiin välitöntä hätäapua, jälleenrakennusta ja uusien lapsikylien perustamista. Apumme tavoitti katastrofin jälkeisinä kuukausina ihmistä - perustimme traumakeskuksia lapsille ja tarjosimme perheille vaatteita, lääkkeitä ja koulutarvikkeita. Välittömän hätäavun jälkeen SOS-lapsikyläjärjestö on paikalla pitkäjänteisesti auttamassa lapsia ja perheitä. Rakensimme yli taloa 15 paikkakunnalla ja korjasimme infrastruktuuria kokonaisissa kylissä. Perustimme kuusi uutta SOS-lapsikylää orvoksi jääneitä lapsia varten. Lisäksi toimitimme yli 300 venettä sekä kalastusvälineitä perheille, jotka olivat menettäneet toimeentulonsa tsunamin seurauksena. Sivu 18 Kuulumisia

19 Käännös Elina Pitkäranta Kuva Nurudeen Sanni Orvoksi Ebolan takia 10-vuotiaat Blessing ja Saye (kuvassa) jäivät orvoiksi Ebolan takia. Heidät lähetettiin Hawa Massaquoin lastenhoitokeskukseen Unification Cityyn, noin 40 kilometrin päähän Liberian pääkaupungista Monroviasta. Kuusitoista niistä kahdeksastatoista lapsesta, jotka alun perin tulivat keskukseen, pääsi palaamaan takaisin omiin perheisiinsä. Vain Blessing ja Saye jäivät jäljelle. Heitä ei tullut kukaan hakemaan. Arviolta lasta Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa on jäänyt orvoksi Ebolan takia. Pelkästään Liberiassa tapauksia on rekisteröity Ebolaepidemian puhkeamisen jälkeen yli Tartunnan pelossa sukulaiset myös hylkäävät lapsia. Huolimatta vanhempiensa traagisesta kuolemasta, Blessing ja Saye ovat toistaiseksi onnistuneet hallitsemaan pelkonsa. Leikin lomassa he tarinoivat keskenään ja huomasivat yllätyksekseen olevansa serkkuja keskenään. Saye on vähitellen hyväksynyt sen, että hänen vanhempansa ovat poissa ja hänen on jatkettava yksin eteenpäin. Sayen äiti sekä molemmat isosiskot kuolivat Ebolaan hänen silmiensä alla. Huolimatta koettelemuksistaan Saye uskoo jääneensä henkiin syystä. Hän pukeutuu t-paitaan, jossa lukee I m famous... (olen kuuluisa). Hän sanoo aikovansa säilyttää paidan, sillä hän uskoo tulevansa vielä jonain päivä kuuluisaksi, varsinkin sitten kun hän on hankkinut koulutuksen. En halua tilanteeni estävän minua toteuttamasta suunnitelmiani, Saye sanoo. Teen parhaani, jotta vanhempani voisivat olla minusta ylpeitä. Ja nyt kun tiedän, että minulla on myös serkku, aion huolehtia hänestäkin. Pysymme yhdessä ja oppimme yhdessä. Famatta Dunoh, joka työskentelee lastenhoitajana Hawa Massaquoin lastenhoitokeskuksessa, kertoo Sayen olevan päättäväinen lapsi. Hän on osoittanut halukkuutta oppia, hän omaksuu erittäin innokkaasti kaiken, mitä hänelle opettaa, vaikka onkin vasta niin pieni, Famatta kertoo. (Yksityisyyden suojelemiseksi lasten nimet on muutettu.) Ryhdy kummiksi Ebola-orvolle: Sivu 19 Kuulumisia

20 Liisa Eerola sai syliinsä kuukausi sitten Narva- Jõesuun SOS-lapsikylään muuttaneen hurmaavan pikkupojan. Tekstin koonnut Elina Pitkäranta Kuva Katja Talasvuori Elämässä parasta on elämä SOS-Lapsikylän yrityskumppanien edustajat Fazerin kumppanuuspäällikkö Liisa Eerola ja Oriflamen markkinointipäällikkö Anna-Maija Toivonen kävivät tutustumassa SOS-lapsikylätyöhön itäisessä Virossa. Seuraavassa heidän kokemuksiaan tunteikkaasta matkasta. Millaiset odotukset teillä oli ennen matkaa? Liisa: Olen vieraillut lapsikyläkodeissa Suomessa ja Venäjällä, joten mietin, mitä yhtäläisyyksiä eri maiden toiminnassa on. Niitä oli paljon; on helppo huomata, miten toimintaperiaate yhdistää, vaikka kulttuurit ovat erilaisia. Anna-Maija: En ole aikaisemmin käynyt SOS-lapsikyläkodissa edes Suomessa, joten odotin mielenkiinnolla tätä vierailua, vaikka tarkalleen ottaen en tiennyt mitä odottaa. En ole myöskään käynyt Narvassa aikaisemmin, joten myös se lisäsi mielenkiintoa. Missä kävitte vierailulla? Liisa ja Anna-Maija: Kävimme tutustumassa Narvassa sijaitsevaan SOS-lapsikyläjärjestön sosiaalikeskukseen ja sen tekemään lastensuojelun avohuollon työhön perheiden tukemiseksi ja pääsimme käymään myös yhden keskuksen asiakkaan kodissa. Narva-Jõesuussa vierailimme parissa SOS-lapsikyläkodissa sekä yhdistyksen toimistolla. Mitä näitte ja koitte perillä? Liisa: Avohuolto ja sen tuen piirissä oleva kaksilapsinen yksinhuoltajaperhe koskettivat valtavasti. Lapsikyläperheessä Sivu 20 Kuulumisia

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot