Kuulumisia. Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? KirstiAnneli, s.6 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuulumisia. Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? KirstiAnneli, s.6 4/2014"

Transkriptio

1 4/2014 Kuulumisia Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? KirstiAnneli, s.6 TÄRKEÄT IHMISET SAMAN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ - sivu 11 ORVOKSI EBOLAN TAKIA - sivu 19

2 KYMMENEN VUOTTA KAAKKOIS-AASIAN TSUNAMISTA Kaakkois-Aasian tsunami tuhosi hetkessä satojen tuhansien ihmisten elämän tapaninpäivänä kymmenen vuotta sitten. Lue, mitä alueen asukkaille kuuluu nyt. >>> Teemana: Lastensuojelun tulevaisuus Kuulumisia 3 Päätoimittajalta 4 Maailman parhaat lapset 6 Huostaanotetun lapsen vanhempi: Ei jätetä vanhempaakaan yksin 7 Vastakkainasettelujen lastensuojelu 7 Viittatäti vastaa 8 Onni löytyy arjesta 9 Kaarinassa uusia tuulia 9 Toiminnanjohtajan tervehdys 10 Taikuutta ilmassa 11 Tärkeät ihmiset saman pöydän ääressä 12 Huomio maailman lapsissa 13 Uutta asennetta lapsiperheiden tukemiseen! 14 Kynävieras - Aulikki Kananoja 14 Theraplay houkuttaa esiin rakkauden 16 Vuosi taifuuni Haiyanista: selviytyjät takertuvat toisiinsa 18 Kymmenen vuotta Kaakkois-Aasian tsunamista 19 Orvoksi Ebolan takia 20 Elämässä parasta on elämä Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta Toiminnanjohtaja Jari Ketola Ulkoasu Elise Liikala Kansikuva Thinkstock/ altrendo images Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: (09) (ark. klo 10 15) PEFC/ PAINOTUOTE Sivu 2 Kuulumisia

3 4 MAAILMAN PARHAAT LAPSET Päätoimittajalta 38-vuotiaat Anne ja Marko Turpeinen aloittivat sijaisvanhempina kaksi vuotta sitten. Sitä ennen he harjoittelivat sijaisvanhemmuutta neljä kuukautta ja kävivät sijaisvanhempien koulutuksen, Priden. Sijaisvanhemmuutta he miettivät pitkän aikaa, mutta kun aika oli kypsä, he rohkaistuivat sijaisvanhemman työhön. Nyt Turpeisen talossa riittää vilskettä, sillä heillä on yhteensä seitsemän lasta. >>> 6 EI JÄTETÄ VANHEMPAAKAAN YKSIN Miksi vanhempi, jonka lapsi on otettu huostaan tai joka ei ole kyennyt ottamaan vastuuta lapsen kasvusta, tuomitaan usein huonoksi äidiksi tai isäksi? Huostaanottohan on ajateltu lapsen parhaaksi. Mikä ylipäätään on saattanut vanhemman siihen tilanteeseen? Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? >>> Lastensuojelua vai naapuriapua? Tunnetko tai tiedätkö perheen, joka voisi kaivata apua. Ehkä perheellä ei ole sukulaisia tai ystäviä, jotka voisivat ojentaa auttavan käden tai vanhemmille lepohetken. Mitäpä jos sinä tarjoaisit apuasi? Sinä saisit hyvän mielen ja perhe helpotusta. Avun ei tarvitse olla ihmeellistä, vaan tavallisia asioita, joita kaikki osaamme: voit tarjoutua käymään välillä kaupassa, auttamaan siivouksessa tai ruoanlaitossa tai lupautua vaikka viemään lapset puistoon tai elokuviin. Avullasi voi olla kauaskantoiset positiiviset seuraukset. Ehkäpä juuri tämä sinun antamasi apu estäisi perhettä päätymästä ongelmiin ja lastensuojelun asiakkaaksi. Lastensuojelu on vaikeassa tilanteessa siksi, että perheet eivät ole saaneet apua riittävän ajoissa. Lastensuojelu kutsutaan hätiin yleensä vasta sitten, kun kriisi on jo puhjennut. Silloin tarvitaan ammattilaisia. Varhaisessa vaiheessa avun antajaksi käy tavallinen, välittävä ihminen. Kuten sinä. P.S. Kuulumisia-lehti eriytyy ensi vuonna kahdeksi lehdeksi, jotta voimme paremmin palvella lukijoitamme: toinen lehti suuntautuu asiantuntijoille, toinen SOS-Lapsikylän jäsenille, ystäville ja tukijoille. Nykymuodossaan tämä numero on viimeinen. Itse jatkan asiantuntijalehden parissa. Lämmin kiitos kaikille lukijoillemme ja rauhallista joulun aikaa! Päätoimittaja Aija Rikala Ehkäpä juuri sinun antamasi apu estäisi perhettä päätymästä ongelmiin ja lastensuojelun asiakkaaksi. 19 ORVOKSI EBOLAN TAKIA 10-vuotiaat Blessing ja Saye jäivät orvoiksi Ebolan takia. >>> SOS-LAPSIKYLÄ Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 134 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa

4 Teksti ja kuva Johanna Frondelius Maailman parhaat lapset 38-vuotiaat Anne ja Marko Turpeinen aloittivat sijaisvanhempina kaksi vuotta sitten. Sitä ennen he harjoittelivat sijaisvanhemmuutta neljä kuukautta ja kävivät sijaisvanhempien koulutuksen, Priden. Sijaisvanhemmuutta he miettivät pitkän aikaa, mutta kun aika oli kypsä, he rohkaistuivat sijaisvanhemman työhön. Nyt Turpeisen talossa riittää vilskettä, sillä heillä on yhteensä seitsemän lasta, joista viisi on sijoitettua ja kaksi omaa. Turpeisille sijaisvanhemmaksi ryhtyminen oli pitkän harkinnan tulos. He miettivät asiaa kahdeksan vuotta. Kävin koulun kautta tutustumassa Vihannin SOS-lapsikylään ja jo silloin jäi ajatus kukkumaan päähän. Puhuimme asiasta jo tuolloin kymmenen vuotta sitten, mutta toinen lapsemme Luukas oli vasta syntynyt, joten ajatus tuntui vielä kaukaiselta. Koimme myös, että siinä vaiheessa meillä ei olisi vielä ollut tarpeeksi valmiuksia tähän työhön, Anne kertoo. Pariskunnalla on myös toinen biologinen lapsi, joka on jo teini-iässä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin Turpeisilla asuu kahden biologisen lapsen lisäksi viisi sijoitettua lasta. Nuorin on 4-vuotias ja perheen vanhin lapsi Sivu 4 Kuulumisia

5 14-vuotias. Perheessä asuu kuusi poikaa ja yksi tyttö. Sijoitetut lapset kutsuvat vanhempia Anneksi ja Markoksi ja omat lapset äidiksi ja isiksi. Syntymävanhemmalle saattaa olla kova paikka, jos lapsi kutsuu sijaisvanhempia äidiksi ja isäksi. Annella ja Markollakin on kokemusta asiasta. Syntymävanhempi kielsi lasta, kun hän kutsui meitä vahingossa äidiksi ja isiksi. Kaikki lapset saavat kutsua meitä sillä nimellä, mikä itsestä parhaalta tuntuu, Marko mietiskelee. Ennen sijaisvanhemmuutta Marko työskenteli parturina. Omien lasten hoitovapaan aikana hän alkoi pohtia alan vaihtoa. Marko päätti opiskella lähihoitajaksi, pääsikin haluamalleen alalle töihin ja työskenteli lähes kahdeksan vuotta erityiskoulussa. Anne taas päätyi aluksi isänsä jalanjäljissä tekniikan alalle, vaikka sosiaalityö kiinnostikin. Aikuisena päätin opiskella perhepäivähoitajaksi. Sen jälkeen opiskelin vielä sosionomiksi ja opiskeluaikana lipsahdin töihin lastenkotiin. Ajattelin aluksi, ettei lastensuojelu ole minun juttuni, sillä pelkäsin, että ottaisin lasten tarinat liian raskaasti. Rakastuin kuitenkin työhön ja totesin, että tämä on työtä, joka vetää minua puoleensa. Jouluksi uuteen kotiin Annen työharjoittelun loppuvaiheessa SOS-lapsikylään tuli kiireellinen sijoituskysely ja Turpeiset tekivät nopean päätöksen. Pari päivää ennen joulua lähdin entisestä työpaikastani Oulussa ja illalla olimme jo muuttaneet asuntoomme Vihannin lapsikylässä. Ensimmäiset sijoitetut lapset olivat tulleet jo edellisenä päivänä ja olivat vierailuasunnossa odottamassa, koska meidän talo oli vielä tyhjä, kertoo Marko. Nyt naurattaa jo, kun jouluksi ei vielä saatu verhoja ikkunoihin, mutta joulukuusi kotiin saatiin. Silloin löytyi yhteisöllisyyttä lapsikylästä todella paljon. Oli huonekalun kasaajaa ja lanttulaatikon tekijää, eräs naapuri tilasi meille joulupukinkin, Anne ja Marko muistelevat. Lapsikylässä asumisen hyviksi puo- liksi he nimeävätkin yhteisöllisyyden. Jos tarvitsee apukäsiä, niin niitä on tarjolla. Apua on helppo kysyä, kun muut ovat tavallaan työkavereita. Itsekin tarjoutuu helposti auttamaan tutumpaa ihmistä, kertoo Marko. Lapsikylävanhemmilla on myös enemmän vapaita kuin sijaisvanhempana toimeksiantosopimuksella työskentelevillä. Vapaiden pitäminen on monipiippuinen juttu, se vaikuttaa aina lapsiin. Kun olemme poissa, on lasten helppo testata, onko käytössä samat rajat kuin meidän kanssamme. Välillä kuitenkin kaipaa sitä, että kuulee vain omat ajatuksensa. Ihana ja raskas ensimmäinen vuosi Turpeisten mielestä parasta työssä ovat lapset: Lasten kanssa tekeminen ja touhuaminen. Myös se, että ollaan paljon kotona. Siitä nauttivat omatkin lapset. Meillä on maailman parhaat lapset, porukka on samanhenkinen ja on mukava tehdä asioita heidän kanssaan. Kaikki tykkäävät tehdä eräreissuja, ulkoilla ja kalastaa. Ensimmäinen sijaisvanhemmuusvuosi saattaa olla haastava. Se oli ihana, mutta raskas vuosi. Työ ei tuntunut edes työltä, kun saatiin olla kotona ja touhuta lasten kanssa. Toisiimme tutustuminen oli kuitenkin pitkä prosessi ja jälkikäteen se tuntui isolta jutulta, Anne ja Marko juttelevat. Sitoutuminen lapsiin on suuri. Moni kyselee, että eikö sijaisvanhemmuus ole rankkaa ja kuinka kauan te aiotte olla tässä työssä, onko tämä joku projekti? Olemme ottaneet lapset luoksemme ja orientoituneet siihen, että kyllä tässä ollaan. Lapsiperheessä on usein myös kateutta lasten välillä. Annen ja Markon ratkaisu siihen on asioista yhdessä keskustelu. He ovat lasten kanssa miettineet sitä, mikä on epäreilua. Toiset eivät saa asua oikeiden vanhempiensa kanssa ja toiset saavat. Se on Turpeisten mielestä epäreilua. Sijoitettujen välillä voi tulla riitaa vaikka siitä, kuka ikävöi vanhempiaan eniten. Olemme puhuneet lasten kanssa, voiko ikävästä edes kilpailla. Voiko tällaista asiaa mitenkään mitata? Lapset mukaan päätöksentekoon Suurperheen arkeen kuuluu tietysti myös haasteita ja Turpeiset ovatkin kehittäneet päätöksentekotavan, johon otetaan lapset mukaan. Yhdessä pidetään lasten palavereita parin kuukauden välein. Kun lapset saavat olla mukana päätöksenteossa, on yhteisiin sääntöihin sitoutuminen helpompaa. Keskustelemme esimerkiksi peli- tai karkkipäivistä. Opettelemme näissä palavereissa myös toisen kuuntelua ja keskustelua. Asiat pyritään ilmaisemaan positiivisen kautta, kuunnellaan hyviä asioita ja huomataan ne. Aluksi keräsimme marmorikuulia yhteiseen purkkiin. Aina kun päivä oli mennyt tarpeeksi hyvin, lisäsimme kuulia. Kun purkki oli täynnä, teimme yhdessä jotain kivaa. Leivoimme tai menimme ulos pelaamaan. Palkintona ei ollut materiaa, vaan jotain yhteistä tekemistä. Lapset saivat itse arvioida itsensä ja päätimme yhdessä saammeko kuulia, kertovat Marko ja Anne. Nyt perheellä on käytössään taulu, johon merkitään lapselle rasti koti- tai koulutöiden tekemisestä. Kun rasteja on tarpeeksi, saavat lapset palkinnoksi yllätysreissun. Lapset itse ovat ehdottaneet Superpark- ja kiipeilyreissua Ouluun. Aikuiset kuitenkin valitsevat kohteen ja lapset yllätetään myöhemmin, kertovat Turpeiset. Turpeisen pariskunta on selvästi löytänyt unelma-alansa ja nauttii suurperheen pyörittämisestä. Sijaisvanhemman työssä saa käyttää luovuutta ja mielikuvitusta, täytyy olla ongelmanratkaisukykyä ja välillä vaaditaan pitkää pinnaakin - kuulostaa siis ihan tavalliselta lapsiperheen arjelta. Kiinnostaako sijaisvanhemmuus? SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti uusia sijaisvanhempia hoitamaan ja kasvattamaan sijoitettuja lapsia, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Lue lisää Sivu 5 Kuulumisia

6 Teksti KirstiAnneli Kuvitus Elise Liikala Huostaanotetun lapsen vanhempi: Ei jätetä vanhempaakaan yksin Miksi vanhempi, jonka lapsi on otettu huostaan tai joka ei ole kyennyt ottamaan vastuuta lapsen kasvusta, tuomitaan usein huonoksi äidiksi tai isäksi? Huostaanottohan on ajateltu lapsen parhaaksi. Mikä ylipäätään on saattanut vanhemman siihen tilanteeseen? Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? Olen itse kokenut lapsen pois antamisen ja melkein menettänyt toisenkin lapseni. Olisin tarvinnut apua, tukea ja ohjausta nuorena äitinä, jolloin jäin yksinhuoltajaksi. Minulla ei ollut ketään, olin yksin. Työpaikkani oli ravintola-alalla ja työ oli vuorotyötä. Pienen tyttövauvan kanssa oli vaikea löytää hoitopaikkaa. Enkä ollut vielä selvinnyt avioerosta ja koin itseni hyvin yksinäiseksi. Aloin kulkemaan baareissa ja ravintoloissa. Itsekin koin vielä olevani lapsi, joka tarvitsi turvaa, enkä kyennyt antamaan sitä omalle lapselleni. Keneltäkään neuvoa kysymättä tein ratkaisun ja annoin lapseni tämän mummolle hoitoon. Oliko ratkaisu oikea, en tiedä. Surin sitä, olin epäonnistunut. Kipua olen tuntenut minäkin. Kun varhaisessa vaiheessa autetaan ja tuetaan vanhemmuuteen, on mahdollista, ettei erottamista tarvitse tehdä. Tarvitaan ymmärrystä, kärsivällisyyttä, kannustusta ja hyviä neuvoja, tukea ja eväitä perheen koossa pysymiseen. Lasten suojeleminen on tärkeää, niin myös aikuisten ja koko perheen auttaminen. Ettei jätetä vanhempaakaan yksin. Lapseni ovat nyt aikuisia ja omillaan. Olen tuntenut syyllisyyttä ja häpeää osaamattomuudesta. Olen kuitenkin selvinnyt kutakuinkin ja otan täyden vastuun asioista, joita en osannut tehdä. Rikkinäisiä ihmissuhteita ja yksinäisyyttä Vuodet vierivät ja lapseni pysyi mummon luona. Joskus sain hänet luokseni. Minulla oli monia miessuhteita, etsin sitä oikeaa rakkautta, mitä vaille olin jäänyt. Yksi suhteista johti avioliittoon, josta syntyi toinen lapsi. Lapsen ollessa pieni erosim- Eikö parasta olisi lähteä auttamaan vanhempaa, joka ei osaa olla vanhempi? me ja taas jäin yksin lapsen kanssa. Hyvät neuvot olisivat olleet tarpeen. Ihmissuhteet eivät olleet onnistuneet ja toisenkin lapsen menettäminen oli lähellä, koska masennuin usein ja käytin alkoholia, mikä ei ole hyvä yhdistelmä. Tunsin yksinäisyyttä, olin vailla ystävää ja haaveilin perheestä ja yhteisöstä, jota minulla ei koskaan ollut. Oma lapsuuteni oli jäänyt elämättä ja minulta olivat puuttuneet turvalliset rajat. Olin kokenut torjuntaa ja jäänyt vaille huolenpitoa ja rakkautta. Tiedän, että se on vaikuttanut myös omiin lapsiini. Sivu 6 Kuulumisia

7 Teksti Kai Laitinen, sosiaalipsykologi sekä SOS-Lapsikylä ry:n hallituksen jäsen Vastakkainasettelujen lastensuojelu Lastensuojelu on ollut julkisuudessa enemmän kuin koskaan. Aiheen mystisyys ja kiinnostavuus perustuvat työntekijöiden salassapitovelvollisuuteen sekä länsimaisten kaupungistuneiden yhteiskuntien perheiden autonomian rikkoutumiseen. Lastensuojelussa kajotaan perheen sisäiseen asiaan. Lapsen vanhemmilla on perinteisesti ollut valta päättää omien lasten kasvatuskäytännöistä ja perhe on ollut pyhä ja koskematon. Julkisuudessa on esiintynyt hurjia kertomuksia siitä, miten sosiaalityöntekijät puuttuvat syyttä perheiden elämään mm. sijoittamalla lapsia pois kodeistaan, vanhempiensa yhteydestä. Samaan aikaan 11 Helsingin kaupungin lastensuojelun ja terveydenhuollon työntekijää on syytettynä tehtäviensä laiminlyönnistä, reagoimattomuudesta silloin, kun olisi pitänyt reagoida. Julkinen kuva lastensuojelustamme näyttäytyy paradoksaalisena. Lastensuojelussa pyritään parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun Lastensuojelu on haastava työala ja yksittäisen tilanteen arviointi ja oikeiden johtopäätösten tekeminen on usein vaikeaa. Kuten kaikissa ammateissa myös lastensuojelussa pyritään tekemään paras mahdollinen ratkaisu olemassa olevan tiedon perusteella. Yleensä taustatyö on tehty riittävän hyvin ja toimenpiteet harkittu huolella. Joskus kuntatyönantajan asettama työmäärä vaikeuttaa työn hoitamista niin hyvin kuin työntekijä haluaisi. Kaikkein absurdeinta on vahva vastakkainasettelu vanhempien ja sosiaalitoimen välillä. Vastakkainasettelun kulttuuri tuntuu erikoiselta, kun kaikki osapuolet kertovat aidosti etsivänsä lapsen parasta. Onko osassa näistä riitatapauksista kysymys sittenkin muusta kuin aidosta lapsen edun etsinnästä? Lähin analogia, joka tulee mieleeni, on avioerotilanne, jossa vanhemmat riitelevät avioeroon liittyvistä asioista kykenemättä näkemään lapsen kärsimyksiä. Tilannetta arvioitava lapsen näkökulmasta Kuten avioerotilanteissa myös lastensuojelun interventioissa on kysymys kokemuksellisesti hyökkäyksestä omaa vanhemman identiteettiä kohtaan. Monille meistä se on tärkein identiteettimme muoto. Olennaista on aikuisen kyky arvioida tilannetta lapsen näkökulmasta. Kysymys on kyvystämme arvioida oman näkemyksemme totuudellisuutta. Miten voisimme kehittää lastensuojelua niin, että kaikki osapuolet voisivat kokea olevansa samalla puolella etsimässä lapsen etua? Jokaisen voisi olla hyvä pysähtyä ja rehellisesti pohtia tilannetta lapsen edun näkökulmasta ja vasta sen jälkeen lyödä oma kantansa lukkoon ja tarvittaessa vielä muuttaa sitä. Valtataistelun tai oman oikeassa olemisen tarpeen ei tulisi ohjata toimintaamme, kun kysymys on lapsen tai nuoren tulevaisuudesta olimmepa sitten vanhemman tai työntekijän roolissa. Tavoitteena tulisi olla yhteisen näkemyksen hakeminen lapsen parhaaksi, vaikka se vaatisi pientä nöyrtymistä ja oman kokemuksen osittaista siirtämistä taka-alalle. Sivu 7 Kuulumisia Viittatäti vastaa Lapseni otettiin huostaan pari kuukautta sitten. Tuntuu, että olen epäonnistunut äitinä ja ihmisenä. Olen aivan rikki. Aivan kuin elämältä olisi pohja poissa. Mistä saisin apua ja voimia jatkaa eteenpäin? Mitä minun pitäisi tehdä, että voisin saada lapseni takaisin? Nim. Särkynyt Huostaanotto on aina iso ja raskas prosessi, jonka taustalla on painavia asioita. Huostaanotto tehdään toistaiseksi ja tavoitteena on, että lapsi voisi palata takaisin kotiin. Kaikista huostaanottoon liittyvistä asioista voit puhua lapsesi asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Häneltä myös saat tietoa, millaista apua sinulle on tarjolla. Sosiaalitoimen tulee tehdä huostaan otetun lapsen vanhemmalle asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan, miten vanhemmuuttasi tuetaan. Kriisitilanteessa voit ottaa yhteyden esimerkiksi terveyskeskukseen tai sosiaali- ja kriisipäivystykseen ja pyytää sitä kautta itsellesi apua. Tärkeää on, että ensin haet apua itsellesi. Muista, että olet aina lapsesi vanhempi ja olet osa hänen elämäänsä myös huostaanoton ajan. Voit myös miettiä liittymistä huostaan otettujen lasten vanhemmille tarkoitettuun Voikukkia-verkostoon, jolla on alueellista toimintaa eri puolilla Suomea. Voikukkia-verkoston toiminnasta löydät lisätietoja heidän verkkosivuiltaan osoitteesta Sieltä löydät myös juuri ilmestyneen oppaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten läheisille. Lapsi voi palata kotiin, kun huostaanoton edellytykset eivät enää täyty ja kotiutus on lapsen edun mukaista. Huostaanotto on ollut iso ja suurta harkintaa edellyttävä päätös. Sen purkaminen vaatii yhtä lailla aikaa ja harkintaa. Voimia sinulle.

8 Onni löytyy arjesta Lastensuojelutyö voi olla ajoittain rankkaa, mutta mitä ovat ne työn kohokohdat ja onnistumiset, jotka saavat jaksamaan? Tältä palstalta löydät työntekijöidemme ilonhetkiä arjen keskeltä. Työssäni Tapiolan SOS-lapsikylän ohjaajana pääsen mukaan moniin lasten harrastuksiin ja erilaisiin arjen seikkailuihin. Toimin tällä hetkellä kolmen kodin ohjaajana ja minun on mahdollista työskennellä hyvin erilaisten ja eri-ikäisten lasten kanssa. Pyrin järjestämään näiden omien kotien lasten kanssa säännöllisesti yhteistä aikaa. Jokin aika sitten erään kodin lapsikylävanhempi kertoi, että kodissa asuva kuusivuotias tyttö haluaisi kokeilla seinäkiipeilyä. Aluksi tuumin seinäkiipeilyn olevan pienelle tytölle vielä liian haastavaa. Päätin kuitenkin selvittää lähialueen mahdollisuudet seinäkiipeilyn kokeiluun ja lähdimmekin seuraavan yksilöajan koittaessa kohti lähellä sijaitsevaa kiipeilyhallia. Epäilevänä menin kiipeilyhallin kassalle kertomaan, että tässä olisi kuusivuotias tyttö, joka haluaisi kokeilla kiipeilyä. Pian olimmekin sovittamassa kenkiä ja valjaita tytölle ja lyhyen opastuksen jälkeen tyttö lähti kapuamaan seinää ylös. Itse olin kauhusta jäykkänä alhaalla tytön kiivetessä joka yrittämällä korkeammalle. Olin hämmästynyt, kuinka päättäväisesti ja ketterästi kuusivuotias eteni seinällä. Muutaman kerran tyttö pudottautui seinän puolessa välissä alas. Hätääntyneenä otin valjailla laskeutuvan tytön vastaan, johon sain vastaukseksi tiuskaisun: Älä ota mua kiinni. Johannes Jahnukainen, ohjaaja, Tapiolan SOS-lapsikylä Pian löysimme kiipeilyseinältä helpohkon linjan, jota tyttö kiipesi korkeammalle kuin aikaisemmin. Laskeuduttuaan parin yrityksen jälkeen alas hän katsoi keskittyneesti maahan ja sanoi minulle: Nyt mä kiipeen tonne ihan latvaan. Älä häiritse mua. Tyttö lähti matkaan ja kapusi korkeammalle ja korkeammalle. Seisoin niska kipeänä alhaalla seinän vieressä ylös tuijottaen ikään kuin valmiina ottamaan kohta putoavan tytön kiinni. Sitten päätin perääntyä kauemmaksi seinästä ja katsella sieltä tytön etenemistä. Päätin luottaa turvavaljaisiin ja olla yhtä tyyni ja rauhallinen, kuin kymmenessä metrissä keikkuva kuusivuotias tyttö. Hetken kuluttua yläilmoista kuului vapautunutta ja innostunutta naurua. Tyttö oli päässyt latvaan. Hän lähti laskeutumaan alas ja hihkui matkalla innoissaan Mä tein sen!. Urotyön jälkeen suuntasimme takaisin kotiin ja tyttö kertoi, että matkalla kiipeilemään hän oli autossa tärissyt jännityksestä ja sydän oli meinannut pompata rinnasta ulos. Hän kuitenkin naureskeli sille, kuinka kauhuissani minä olin ollut alhaalla. Oli hienoa huomata, kuinka lapsi luotti kykyihinsä selviytyä ja tahdonvoimalla ja ketteryydellä selvitti tiensä kiipeilyseinän huipulle. Minun oli aikuisena vaikeaa antaa ohjat tytölle itselleen ja luottaa turvavaljaisiin ja tytön taitoihin. Tällaisista arjen selviytymisistä ja itsensä ylittämisistä voi oppia paljon. Yhdessä koetut seikkailut ovat myös arvokkaita muistoja tulevaisuudessa. Illalla kotiin päästyämme näytimme kodin muulle väelle ylpeänä kuvia ja videoita kiipeilevästä tytöstä. Uskon, että tulemme kokemaan vielä monia onnistumisen hetkiä noilla kiipeilyhallin seinillä. Perjantai on Punkaharjun kylässä bändipäivä. Neljän bändin toimintaan osallistuu noin puolet kylän lapsista ja nuorista. Kaikki saavat kokeilla eri soittimia tai laulaa mikrofoniin tai tehdä sitä mikä tuntuu itsestä vahvimmalta. Ohjelmisto ulottuu Maamme-laulusta lastenlaulujen kautta Haloo Helsinkiin, Kaija Koohon, Nightwishiin ja Volbeatiin. Joka kerta tapahtuu jotain herkistyttävää, kun lapset ja nuoret keskittyvät musiikin tekemiseen, yhteen musiikilliseen hiileen puhaltamiseen. Viimeisin harjoittelun kohde on uuden lastensairaalan tunnuslaulu Lohtu. Sitä on harjoiteltu niin, että kolme bändä esittää sen samalla tavalla kuin Youtuben videossa: jokaisella on oma pieni osuus ja kertosäkeet lauletaan yhdessä. Lasten ja nuorten äänet ovat niin avoimen säröisiä. Laulun sanat saavat uutta syvyyttä, kun esittäjät ovat pieniä, eivätkä aikuisia. Nekin, jotka eivät ole kertaakaan laulaneet, uskaltautuvat tämän biisin aikana laulamaan yksin. Olen ollut itse vanhan lastensairaalan potilaana kaksivuotiaana. Ja nyt tässä. En voi olla liikuttumatta, kun saan jakaa nämä hetket näiden lasten kanssa. Ari Koskela, koulunkäynninohjaaja, Punkaharjun SOS-lapsikylä Sivu 8 Kuulumisia

9 Toiminnanjohtajan tervehdys Kaarinassa uusia tuulia Kaarinan SOS-lapsikylässä on ryhdytty innokkaasti toteuttamaan SOS-Lapsikylän uusia tavoitteita: tarjota tukea yhä useammille lapsille ja perheille ja avata muutenkin toimipisteiden ovia ympäröivälle yhteisölle. Lapsikylän johtaja Esa Vierikko, millaista uutta toimintaa teillä on Kaarinassa aloitettu? Olemme koettaneet aktivoitua monella eri tavalla ja avata oviamme ympäristölle. Kaarinan kansalaisopisto käyttää tilojamme useamman eri kurssin tiimoilta ja olemme mielissämme alkaneesta yhteistyöstä. Maanantaisin ovemme ovat auki klo vauvasta vaariin. Tarjoamme kahvia, kuperkeikkoja ja kohtaamisia. Lisäksi keskiviikkoaamuisin Kaarinan perhepäivähoitajia kokoontuu kylässämme yhdessä vapaa-ajanohjaaja Saska Lintusen kanssa. Mukana on myös meidän pienimpiä lapsiamme. Uudet toiminnot on otettu innostuneesti vastaan niin kylän ulkopuolella kuin kylässäkin. Millaisia tavoitteita näillä uusilla toimintamuodoilla on? Tavoitteena on tehdä Kaarinan SOS-lapsikylää ja koko yhdistystä tunnetummaksi alueellisesti ihan tavallisten ihmisten ja perheiden keskuudessa. Myös yhteistyö eri toimijoiden kanssa voisi tuottaa jotakin hyvää ja uutta paikallisesti. Halumme monipuolistaa palveluitamme ja olla avoinna erilaisille uusille asiakaslähtöisille perheitä tukeville toiminnoille. Mielellämme mietimme näitä asioita myös yhdessä kuntien kanssa. Näin voimme muuttaa lastensuojelua ja käsityksiä siitä. SOS-Lapsikylä ui vastavirtaan Pitkäaikainen taantuma on kärjistynyt nopeutuvaan perheiden hyvinvointipalveluiden alasajoon ja luottamusta rapauttavaan epävarmuuteen. Kuntien taloudellinen ahdinko on ajanut ne etsimään pikavoittoja lastensuojelupalvelujen kilpailua kiihdyttämällä. Palvelujen laadulla on yhä vähemmän merkitystä ja sen tuntevat erityisesti asiakkaan kokonaisvaltaiseen auttamiseen sitoutuneet järjestötoimijat nahoissaan. Yhteistyö kuntien ja palveluntuottajien välillä on vähentynyt ja palveluntuottajan asema on lähes sietämätön, kun se saa kantaakseen yhä suuremman vastuun palvelujen määrän ja hinnan alasajosta. Tosiasia on se, että perheille ja lapsille ei ole riittävästi palveluita tarjolla. Lehdet täyttyvät uutisista, joissa kunnat supistavat milloin psykiatrisia palveluitaan tai asiakaskäyntejä perhetyössä. Tämä on seurausta, ei ainoastaan talouden taantumasta, vaan myös passiivisesta ja hitaasti reagoivasta lakisääteisestä auttamisjärjestelmästämme. Kunnat tuottavat pääosin niitä palveluita, joita valtio kontrolloi tai laki ohjaa. Rahaa ei näiden raskaiden palveluiden tuottamisesta jää ennaltaehkäisyyn. Lasten ja perheiden hyvinvointia on tuettava ennakoiden, yhdessä perheen kanssa ja tukea on saatava aikaisin, myös ilman asiakkuutta tai lakikriteerejä. SOS-Lapsikylä haluaa uida vastavirtaan ja haastaa kehittämään ennakoivan perheiden tukemisen toimintamallin, millä varmistetaan huostaanottojen väheneminen ja lisätään suomalaisten perheiden jaksamista ja hyvinvointia koko kansakunnan vahvistamiseksi. Tässä työssä SOS-Lapsikylä tarvitsee myös sosiaalisia investointeja ja auttamista lahjoitusten muodossa sekä uudelleen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kuntien ja muiden alan toimijoiden kesken. Kiitos tuestanne ja yhteistyöstä, Rauhallista joulun aikaa! Jari Ketola toiminnanjohtaja Sivu 9 Kuulumisia

10 Teksti ja kuva Elina Pitkäranta Taikuutta ilmassa Siistiin pikkutakkiin pukeutunut kohtelias 16-vuotias Erkki pyytää minua istuutumaan pöydän ääreen. Vuorossa on korttitemppu. Erkki on Tapiolan SOS-lapsikylän kyläpäivän kuluessa ehtinyt jo viihdyttää tempuillaan monia, etenkin nuorempiaan, jotka ovat hyvin kiinnostuneita saloista temppujen takana. Aloittaessaan korttitemppua Erkki koittaa kepeästi jutellen päästä selvyyteen luonteestani ja kysyy myös, miten luotettavana pidän itseäni. Tämän asian selvittäminen onkin tärkeää, onhan kyse mentalismista. Erkki aloittaa korttien latomisen pöydälle yksi kerrallaan kuvapuoli alaspäin. Hän pyytää minua keskeyttämään milloin tahansa. Valintani osuu tietyn kortin kohdalle ja valinta varmistetaan vielä pariin kertaan. Tämän jälkeen pääsen avaamaan pöydällä koko ajan odottaneen kirjekuoren ja otan sieltä ulos kortin risti kuusi. Käy ilmi, että tämän samaisen kortin kohdalle olin pyytänyt Erkin pysäyttämään korttipakan läpikäymisen. Hämmästykseni on aito: miten ihmeessä molemmat kortit ovat juuri risti kuutosia! Taikurikin on varmasti mielissään tempun onnistumisesta, vaikka eihän se hänelle mikään yllätys ole, sen verran paljon hän on taikomista viime vuosina harjoitellut. Tähän temppuun mentalismi tosin tuo kuulemma aina oman lisäjännityksensä. Tähtäimessä ammattilaisuus Alan kysellä Tapiolan SOS-lapsikylässä vauvasta saakka asuneelta Erkiltä lisää hänen harrastuksestaan ja vaikutun siitä, miten suurella intohimolla hän taikuuteen suhtautuu. Erkki kertoo aloittaneensa taikuuden 8-vuotiaana, mistä on kiittäminen Pikku Kakkosessa esiintynyttä Taikuri Luttista. Muutama vuosi sitten hän sai valmentajakseen yhden Suomen kysytyimmistä taikureista, Kim Wistin. Sittemmin Kimistä on tullut paitsi Erkin hyvä ystävä, myös kummi. He treenaavat ja suunnittelevat temppuja yhdessä, mutta tapaavat vapaa-ajalla myös muuten kuin taikuuden merkeissä. Kim antaa Erkille esiintymisvinkkejä ja muutenkin elämänohjeita. Erkki kertoo lavaesiintymisen olevan lähitaikuutta enemmän hänen juttunsa. Hän keikkaileekin ympäri Suomea erilaisissa tilaisuuksissa. Idoleikseen Erkki mainitsee Kimin lisäksi Jeff Hobsonin, joka on stand up -koomikko ja taikuri, Chris Angelin, joka on nostanut alaa pinnalle ja mentalismin puolelta Noora Karman ja Pete Poskiparran. Erkki kertoo olevansa itsekin todennäköisesti siirtymässä enemmän mentalismin puolelle. Hän suhtautuu uraansa hyvin suunnitelmallisesti. Tähtäimessä on ura ammattilaisena ja leivän tienaaminen taikurina. Haluan tehdä juttuja, joita kukaan ei ole tehnyt aiemmin!, Erkki kertoo päättäväinen katse silmissään. Taikuus on taidetta Erkin mukaan Suomessa taikurit opettelevat taidon yleensä itsenäisesti. Pinnalle ponnistaminen yksin on kuitenkin vaikeaa. Valmentajaa tarvitaan jo senkin takia, että into pysyy yllä. Erkki sanoo treenaavansa joka päivä melko paljon. Harjoittelu ei kuitenkaan tunnu työltä, kun siitä nauttii niin paljon!, hän intoilee. Erkki kertoo katsovansa videoita taikureiden keikoista saadakseen ideoita omia temppujaan varten. Mallia voi katsoa, mutta sitten pitää keksiä se oma juttu, hän painottaa. Erkki harmittelee, että Suomessa ei oikein pääse katsomaan taikurien esityksiä. Taikuuden maailma on melko suljettu ja taikurit esiintyvät lähinnä pikkujouluissa ja muissa yksityistilaisuuksissa. Hän toivookin, että jatkossa taikuutta olisi enemmän nähtävillä julkisilla paikoilla. Taikuus itsessään on taiteenlaji. Siinä on vaikea kilpailla: se on sama kuin kysyisi, mikä taulu on kaunein. Haluan pysyä omana itsenäni ja olla sellainen kuin olen!, Erkki päättää. Nuoren miehen päämäärätietoisuus tekee totisesti vaikutuksen. Ei muuta kuin onnea ja menestystä estradien valloitukseen! Erkin voi tilata esiintymään ottamalla yhteyttä Tapiolan SOS-lapsikylän Mummila-kotiin. Sivu 10 Kuulumisia

11 Teksti ja kuva Elina Pitkäranta Tärkeät ihmiset saman pöydän ääressä Vieraiden käsilaukuissa lasten käsin tekemiä kutsukortteja, ohjelmassa kasvomaalausta, taikatemppuja, ongintaa ja grillausta. Alkusyksyisenä lauantaina Tapiolan SOS-lapsikylässä vietettiin kyläpäivää, johon lapsikylän lapset olivat kutsuneet läheisiään: vanhempiaan, sisaruksiaan, isovanhempiaan, kummejaan ym. Yli kolmekymmentä vierasta saapuikin nauttimaan leppoisasta yhdessäolosta. Vainiot olivat tulleet kyläpäivään 9-vuotiaan lapsenlapsensa kutsumina. He kuvaavat yhteistyötä lapsikylän kanssa hyväksi ja kertovat, että vuosien varrella yhteydenpitoon on löydetty toimivat rutiinit. Lapsenlapsi vierailee isovanhempiensa luona joka kolmas viikonloppu ja odottaa vierailuja tietysti innoissaan. Isovanhempien kanssa puuhaillaan kaikkea mukavaa: on herkkuhetkiä, askarrellaan, käydään eläimiä katsomassa, leivotaan, käydään tuttavien ja sukulaisten sekä isän luona kylässä. Yhteyttä isovanhemmat pitävät myös kätevästi tekstiviestein - kouluviikon päätteeksi on kiva kysyä, miten kolmasluokkalaisen viikko on sujunut. Yksi toive Vainioilla kuitenkin vielä on: päästä viettämään jouluaattoa yhdessä lapsenlapsensa kanssa. Myös Sophie Rantanen oli tullut tapaamaan lapsikylässä asuvia lapsiaan. Hän käy lapsikylässä vierailulla kahtena iltana viikossa. Lisäksi hän viettää siellä kerran kuussa viikonlopun lastensa kanssa ja soittaa heille joka päivä. Sophie kertoo lasten huostaanoton olleen raskas menetys, mutta iloitsee siitä, että hänellä on lapsiinsa läheiset välit. Yhdessä he ulkoilevat, leikkivät, lukevat ja askartelevat. Sophie kertoo ylpeänä tyttärensä innostuneen sirkustempuista. Hän toivoo kovasti, että hänellä olisi sellainen asunto, johon lapset voisivat tulla yökylään. SOS-Lapsikylä panostaa yhä enemmän yhteistyöhön lasten läheisten kanssa ja tämän kaltaiset tapahtumat ovat hyviä keinoja koota yhteen lapselle lä- heiset ihmiset vapaamuotoisen yhdessäolon merkeissä. Eräs lapsikylävanhempi kuvailikin päivän tunnelmia seuraavasti: Tulee sellainen fiilis, että ollaan kaikki samalla puolella, vaikka yleensä tuntuu, että ollaan vastakkaisilla puolilla. Sukulaiset, jotka eivät muuten olisi samassa pöydässä, istuvat siinä nyt. Ei ole jännitteitä. Puhutaan samoista lapsista he ovat meidän kaikkien lapsia! Myös Tapiolan SOS-lapsikylän johtaja Sointu Möller kertoi, että päivä on yksi hänen työuransa kohokohdista. Hän lupaa, että vastaavia tilaisuuksia lasten läheisten kanssa tullaan järjestämään jatkossakin. Sophie Rantanen tuli viettämään kyläpäivää yhdessä lastensa kanssa. Sivu 11 Kuulumisia

12 Haastattelu Teksti Aija Rikala Kuva Elina Pitkäranta Huomio maailman lapsissa Tanskalainen Kasper Kanstrup on kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön johtaja, joka vastaa yhteistyöstä kansainvälistä lapsikylätyötä rahoittavien jäsenjärjestöjen kanssa. Hän vieraili Suomessa lokakuussa. Mutkikkaassa kansainvälisessä ympäristössä työskentely on antoisaa. Mitä enemmän saan tietoa ja ymmärrystä erilaisten kulttuurien edustajilta, sitä enemmän maailmani laajenee ja ymmärrys helpottaa työskentelyäni. Mitä työsi on käytännössä? Edustan Pohjois-Amerikan, Australian ja Länsi-Euroopan itsenäisiä jäsenjärjestöjä, joista Suomen SOS-Lapsikylä on yksi. Jaan työssäni löytämiäni ideoita ja haasteita näiden jäsenjärjestöjen ja keskushallinnon välillä. Tärkeintä on varmistaa, että työskentelemme kaikki samaan suuntaan ja että kohdistamme valtaosan varoista lasten ja perheiden hyväksi ja mahdollisimman vähän omiin kuluihimme. Millaisia ovat työsi haasteet? Työni haasteet ovat hyvin käytännönläheisiä: edustan 20 erikokoista markkinaaluetta, joiden kommunikointitavat, vahvuudet ja heikkoudet vaihtelevat. Pyrin olemaan tukena päätöksenteossa sekä auttavassa roolissa sen mukaan, millaista panosta minulta tarvitaan. Toinen haasteeni nousee organisaation kansainvälisyydestä, jossa on kyettävä sopeuttamaan toisiinsa erilaisia kulttuureja. Organisaation juuret ovat vahvasti saksalaisessa kulttuurissa. Itse puolestani edustan pohjoismaisten kollegojeni kanssa pohjoismaista kulttuuria. Mikä työssäsi on parasta? Parasta työssäni on olla osana viemässä SOS-lapsikyläjärjestöä kohti uutta aikakautta, jossa toiminta laajenee perinteisestä SOS-lapsikylässä annettavasta perhehoidosta yhteiskuntaan integroituun sijaisperhetyöhön ja ennakoivaan perheiden ja lasten auttamiseen. Tässä muutoksessa Suomen SOS-Lapsikylä on edelläkävijä. Millaisia henkilökohtaisia haaveita sinulla on? SOS-lapsikylä on osa minua ja minä osa sitä. Huomioni on maailman lapsissa, mutta haluaisin myös omia lapsia. Omat lapset lisäisivät oivalluskykyäni. Ammatillisesti haluan kehittää itseäni matkustamalla sekä kohtaamalla ja keskustelemalla eri ammattialojen edustajien kanssa. Haluan oppia ymmärtämään kohtaamieni ihmisten tarinaa. Mitä enemmän ihminen tietää, sitä paremmin hän oivaltaa, miten rajallista hänen tietonsa on ja miten paljon on sellaista, mistä ei tiedä. Toivonkin, että minusta ei tule omahyväistä jääräpäätä, sillä elämä on monimutkaista. Sivu 12 Kuulumisia

13 Teksti Kati Palsanen, kehittämispäällikkö Uutta asennetta lapsiperheiden tukemiseen! Kaikkihan me tiedämme, että ongelmien syntymistä lapsiperheissä pitäisi ennaltaehkäistä. Sehän olisi sekä taloudellisesti että inhimillisesti ajateltuna järkevää. Miksi kuitenkin Suomen kunnissa käytetään valtaosa veroeuroista korjaavaan työhön eikä ongelmien ennaltaehkäisyyn? Onko kysymys tyhmyydestä, osaamattomuudesta, tahdon puutteesta, vai mistä? SOS-Lapsikylä on lähtenyt hakemaan vastausta koko suomalaista yhteiskuntaa koettelevaan suureen kysymykseen, miten lapsiperheitä tuettaisiin niin, etteivät erilaiset elämäntilanteet pääsisi muodostumaan lastensuojelun toimia vaativiksi ongelmiksi. Ratkaisun avaimet löytyvät lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisesta. Energia ja katse on päätetty siirtää ongelmien etsimisestä hyvinvoinnin tukemiseen. Jotta tämä iso asenteellinen ja kulttuurinen muutos olisi mahdollista, tarvitaan kokonaan uudenlaista perheen yksilölliset tarpeet huomioivaa palvelusysteemiä. Peruspalvelut perheiden tuen selkärankana Nykymallissa yksittäistä perhettä saatetaan tukea lukuisilla erilaisella palvelulla, esimerkiksi kuusi palvelua on ihan tavallinen tarina. Jokainen palvelu pyrkii ratkaisemaan jonkin yksittäisen haasteen perheen elämässä oman vahvan asiantuntijuuden ohjaamana, mutta perheen kokonaistilanne ei ole välttämättä kenenkään hallussa. Vaihtoehdoksi edellä kuvatulle halutaan SOS-Lapsikylässä olla rakentamassa uudenlaista palvelusysteemiä, jossa perhe tuen tarpeineen on keskiössä. Jos perheiden hyvinvointia halutaan todella tukea, erikoistuneiden palveluiden on mentävä peruspalveluiden tueksi. Peruspalvelut neuvolasta varhaiskasvatuksen kautta koulumaailmaan voisivat muodostaa selkärangan, jolle koko järjestelmä nojaa. Tämä tarkoittaa käänteistä asetelmaa nykyjärjestelmään verrattuna. Tällä hetkellä peruspalveluista lähetetään yksittäisiä perheenjäseniä erikseen erityispalveluiden asiakkaiksi. Uudistuminen vaatii toisenlaisen palveluajattelun lisäksi luottamuksen syntymiseen ohjaavia matalampia organisaatiorakenteita ja jatkuvaan oppimiseen perustuvaa sekä asiakkaiden tiedon huomioivaa järjestelmää. Hyvinvoinnin näkökulmasta perinteisten lapsiperheiden palveluiden lisäksi palvelusysteemin tulisi pitää sisällään myös koulutukseen, talouteen ja työllisyyteen liittyvät kysymykset. SOS-Lapsikylä uudistustyön edelläkävijänä SOS-Lapsikylässä on päätetty olla edelläkävijöitä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä ongelmien etsimisen sijaan. Tähän työhön on lähdetty hakemalla kuntakumppania, joka ennakkoluulottomasti on valmis luomaan kanssamme lapsiperheiden hyvinvointia edistävän palvelusysteemin. Kuntakumppaniksi hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valikoitui Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Kehittämistyötä rahoittamaan on saatu TEKES vuoden 2016 loppuun saakka. Vuoden 2015 aikana hankkeeseen haetaan lisää kuntakumppaneita, jotta hankkeessa syntyville innovaatioille saadaan lisää kokemuspohjaa. Suomen kunnallisen palvelujärjestelmän uudistustyön ohella kysymyksessä on myös SOS-Lapsikylän toiminnan laajentaminen ja kehittäminen entistä enemmän lastensuojelun sijaishuollon palvelujen tuottamisesta lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen. Tarkoituksena on ottaa aimo harppaus hyvinvoinnin edistämisen suuntaan SOS-Lapsikylän toimintaa laajentamalla. Mistä tiedämme, että olemme onnistuneet asettamassamme tehtävässä? Vaikka kysymyksessä ei ole yksin lastensuojelun kehittämishanke, niin ensimmäisenä mittarina toimii tavoite saada lastensuojelun avo- ja sijaishuollon määrät laskemaan Suomen kunnissa. Toinen tärkeä mittari on selvittää hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemusten kehitystä lapsiperheiden kokemana. Pelkät taloudelliset mittarit eivät siis riitä, vaan tavoitteeksi on asetettu kunnianhimoisesti suomalaisten lapsiperheiden onnellisuuden kasvattaminen. Sivu 13 Kuulumisia

14 KYNÄVIERAS Aulikki Kananoja JUTTU- SARJA 4 /4 Teksti ja kuvitus Elise Liikala Theraplay Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos Visio tulevaisuuden lastensuojelusta Tulevaisuuden lastensuojelussa tärkeintä on lapsen ja nuoren hyvän kasvun edellytysten turvaaminen. Parhaiten kasvua tuetaan vahvistamalla omien vanhempien edellytyksiä olla turvallisia, rakastavia ja rajoja asettavia aikuisia. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Näen lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen hitsattuna kokonaisuutena, jossa jokainen osa-alue on viritetty ennakoivaan ja ehkäisevään työtapaan sekä lapsen kasvun ja kehityksen yksilölliseen tukemiseen. Kun tämä ei riitä, tarvitaan vahvaa, osaavaa ja kestävää lastensuojelua: ainakin yksi pysyvä ja turvallinen aikuinen jokaisen lapsen elämään; lapsi ja nuori kasvaa välittävän aikuisen turvin kuulluksi tulemista ja osallisuutta: lasten, vanhempien, sijaiskasvattajien ja ammattilaisten kokemus kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa lapsen elämän kulkuun ja omaan tehtävään lapsen auttamisessa on lastensuojelun ydintä osaaminen: hyvä ymmärrys lapsesta, hyvän kasvun rakennusaineista, ymmärrys perheiden muutoksen mahdollisuuksista ja vaikeuksista auttaa ammattilaisia luomaan lapselle ja nuorelle vaurioita korjaavan ja kasvua edistävän kokemusympäristön yhdenvertaisuus: valtakunnallisesti yhdenmukainen osaamisen taso ja lastensuojelun tarpeisiin suhteutetut voimavarat tarvitaan, jotta lapset ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä missä asuvat. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää instrumentteja. Tarvitaan organisaatiorakenteet, jotka suuntaavat lapsia ja perheitä koskevan työn lapsen luonnollisiin kasvuympäristöihin. Tarvitaan lastensuojelun moniammatillisia osaamiskeskuksia tutkimusta ja kehittämistä varten. Tarvitaan hyvä tietopohja ja jatkuvaa vaikutusten seurantaa. Tarvitaan lainsäädäntöä varmistamaan lasten ja vanhempien oikeusturva sekä kansallisesti yhdenmukaiset tavoitteet, kehykset ja normit toiminnan toteuttamiselle. Toimiva suhde arjessa on kaiken A ja O. Toimivassa arjessa onnistutaan löytämään iloa, ratkomaan kiistoja rakentavasti ja tuntemaan mielihyvää läheisyydestä. Näin tiivistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, joka toi Theraplay-terapeuttikoulutuksen Suomeen 1990-luvun lopulla. Jukka työskenteli Lastenklinikalla apulaisylilääkärinä ja konsultoivana lastenpsykiatrina, kun hän tutustui silloisen Helsingin kaupungin psykologin Katja Rantalan suosittelemana Theraplay-terapiametodiin. Se vaikutti soveltuvan hyvin hänen työhönsä. Siitä asti, kun Jukka kävi aiheeseen liittyvän koulutuksen, Theraplayhin liittyvä taustateoria on leimannut hänen ajatteluaan lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta. Jukka otti heti Theraplayn osaksi työskentelytapaansa ja toimi yhteystyössä muun muassa Lastenklinikalla tuolloin erikoissairaanhoitajana työskennelleen Ilona Vierikon kanssa. Jukka oli aikoinaan Ilonan kanssa yhdessä luomassa SOS-Lapsikylän Theraplay-toimintamallia. Ilona toimii nykyisin SOS- Lapsikylän Theraplay-terapeuttina. Lapsi tarvitsee hyväksytyksi tulemista Theraplayssa tehdään ja toimitaan yhdessä. Tärkeää on määrätietoinen pyrkimys läsnäoloon: Theraplayssa pyritään luomaan tilanne, jossa kaikki muu vanhemman ja lapsen ulkopuolella oleva unohtuu. Vanhempaa tuetaan rakkauden ja kiintymyksen rakentamisessa, niin että hän pystyy näkemään lapsessa olevat ihanat ja erityiset asiat. Lapsen kehitykselle on ehdottoman tärkeää, että aikuinen osoittaa lapselle ehdotonta hyväksyntää. Theraplayssa kiinnitetään huomio siihen, mitä juuri tämä lapsi tekee ja miten hän reagoi. Siinä havainnoidaan, mistä lapsi pitää ja mistä ei. Lapsi ei opi moittimalla Lapsi on erityinen juuri sellaisena kuin on. Hän on ainutlaatuinen ja tarvitsee kokemuksen nähdyksi ja arvostetuksi tulemisesta. Lapsen tulee voida tuntea, että hän on hyväksytty silloinkin, kun hän toistuvasti epäonnistuu toiminnassaan. Lapsi pystyy parhaimpaansa, kun hän saa tukea. Lapsi ei hyödy lainkaan siitä, että häntä moititaan tai rangaistaan. Aivotutkimuksen mukaan aivot siirtyvät moitittaessa tilaan, jossa ei kertakaikkiaan tapahtu oppimista. Uhkaus vain lamaa lapsen. Sivu 14 Kuulumisia

15 houkuttaa esiin rakkauden Jos lapsi ei selviä jostain tilanteesta, hän protestoi tai käyttäytyy aikuisen näkökulmasta haastavasti. Silloin on aikuisen tehtävä auttaa lasta toteuttamaan se, mitä on tarkoitus tehdä. Lapsi tarvitsee vuorovaikutusta, jossa aikuinen on aidosti kiinnostunut ja kunnioittava lasta ja lapsen tekemisiä kohtaan. On aikuisen tehtävä tukea lasta osallistumaan ja onnistumaan. Theraplay hyödyttää vanhempaa sekä lasta Theraplayssa keskitytään vuorovaikutuksen ydinsasioihin. Vanhemmalla on oikeus ja velvollisuus rakastaa lastaan. Theraplay on käyttökelpoinen menetelmä vuorovaikutuksen ja kiintymyksen vahvistamisessa ylipäänsä, mutta on tilanteita, joissa siitä voi olla erityisesti hyötyä. Theraplay soveltuu käytettäväksi erityisen hyvin muun muassa tilanteissa, joissa vanhemman on vaikea iloita lapsestaan, sillä Theraplayssa autetaan vanhempaa näkemään lapsessa oleva kauneus ja erityisyys. Theraplay houkuttaa esiin aikuisen kyvyn kiintyä lapseen. Kyky kiintyä on olemassa, vaikka se on saattanut hautautua esimerkiksi erilaisten arjen ongelmien alle. Lapselle Theraplaysta on apua esimerkiksi silloin, kun lapsella on paljon kokemuksia siitä, että aikuiset eivät iloitse hänestä, tai että hänen odotetaan asettuvan tiettyyn muottiin. Myös lapsi, jonka käyttäytyminen ja itsesäätely ei vastaa hänen omaa ikätasoaan, saa hyväksyvässä ilmapiirissä harjoitella yhdessä aikuisen kanssa erilaisia arjessa tarvittavia taitoja. Anna hetki aikaa Jukka Mäkelä tietää, että arjessa on paljon ei niin mukavaa. Arjen keskellä voi kuitenkin säännöllisesti luoda hetkiä, jolloin pysähtyy lapsen rinnalle. Voi valita jonkun ajankohdan päivittäin tai kerran viikossa, jolloin keskittyy vain yhteen lapseen. Tuossa hetkessä voi yrittää olla ajattelematta menneitä tai mahdollisia tulevaisuuden pelkoja. Erityisen hetken voi antaa lapselle esimerkiksi illalla ennen nukkumaanmenoa. Lapselle voi kertoa, mitä positiivista hänessä näkee ja huomata erityisiä seikkoja, jotka tekevät lapsesta ainutlaatuisen: sellainen voi olla vaikka jokin lapsessa oleva ulkoinen piirre. Pienet asiat voivat olla tärkeitä ja lisätä luottamusta. Esimerkiksi lapsen käsien tietoinen ja keskittynyt rasvaaminen voiteella voi tuottaa lapselle kokemuksen, että aikuisen kosketus tekee hyvää. Aikuisen on silloin tärkeää huomata, jos oma kosketus herättää lapsessa kielteisen vasteen ja korjata omaa toimintaansa. Yhteyden tilassa tapahtuu kehitystä. Yhteiset pienet hetket mallintavat arkea ja muokkaavat sitä, miten vuorovaikutus toteutuu arjessa yleisemminkin. Tärkeä aikuinen lapsen elämässä voi olla - ja usein onkin - joku muukin kuin hänen biologinen vanhempansa. Sukulaiset, ystävät ja muut lapsen elämässä olevat aikuiset voivat omalta osaltaan olla rakentamassa lapsen kehityksen kannalta merkittäviä kokemuksia. Jukka suosittelee luettavaksi Daniel J. Siegelin kirjoja: No Drama Discipline, Bantam, 2014 Mielitaju, Basam Books, 2012 Brainstorm nuoruuden aivomyrskyjen voima ja merkitys, Basam Books, 2014 Theraplay on iloinen, fyysinen ja hauska lyhytterapia. Se jäljittelee vauvan ja vanhemman tervettä suhdetta. Menetelmä on kehitetty Chicagossa 1960-luvulla ja sitä käytetään ympäri maailman. Erityisen hyvin se soveltuu sijaishuollossa oleville lapsille. SOS-Lapsikylä ry:ssä on kehitetty oma intensiivinen Theraplay-hoitomalli. Intensiivijakso merkitsee kahta viisipäiväistä jaksoa ja niiden välistä kotijaksoa, jolloin tehdään Theraplay-kotitehtäviä. nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt Sivu 15 Kuulumisia

16 Vuosi taifuuni Haiyanista: selviytyjät takertuvat toisiinsa Käännös Elina Pitkäranta Kuva Sebastian Posingis Vuosi sitten Filippiineille iskenyt taifuuni Haiyan jätti toistasataa lasta orvoksi. Yksi heistä on 14-vuotias Nico Melo. Nico ja hänen isoäitinsä Asela Villagas ovat kaksi selviytyjää, joita yhteinen menetys yhdistää ja jotka SOS-lapsikyläjärjestön avulla suuntaavat nyt yhdessä kohti tulevaa. Nico menetti molemmat vanhempansa ja vanhemman veljensä taifuuni Haiyanissa. Nyt hänen isoäitinsä, 65-vuotias Asela Villegas, huolehtii hänestä. Kutsun häntä Mamaksi, koska hän on nyt äitini. Aselasta on todellakin tullut Nicon äiti. Hänen kolme lastaan kuoli taifuunissa vuosi sitten. Tästä huolimatta Asela ei ole surun tai menetyksen lamauttama, vaan selviytyjä: vahva, rohkea ja toiveikas. Aina löytyy syy nauraa. Olisi helppoa antaa periksi ja olla surullinen, mutta tämä on kohtaloni. Olen 65-vuotias ja minun täytyy olla taas äiti. Valitsin suhtautua tilanteeseen siunauksena asiana, jolle voin hymyillä ja nauraa, Asela kertoo. Asela on nyt viiden orpolapsen huoltaja, kaikki ovat hänen lapsenlapsiaan. Yksi heistä on 14-vuotias Nico. Pyysin heitä sanomaan minua Mamaksi. Jotenkin se tuntuu hyvin luonnolliselta etenkin lasten suusta kuultuna hyvin erityiseltä. Hän myöntää, että vaikka pystyykin tukemaan perhettään emotionaalisesti, taloudellisesti se on valtava haaste. Minä olen eläkeläinen, enkä ole käynyt lukiotakaan loppuun. Kukaan ei tietenkään palkkaa minua. Mieheni tekee vähän puusepän töitä ja auttaa myös markkinoilla, mutta rahaa ei riitä tarpeeksi viiden koulua käyvän lapsen elättämiseen. Apua orvoksi jääneille lapsille ja heidän huoltajilleen SOS-lapsikyläjärjestö tukee perhettä selviytymisessä. Nico ja muut Aselan hoivissa olevat lapset saavat apua järjestön Sukulaisuus-ohjelman kautta. Taclobanin SOS-lapsikylän johtaja Oscar Garol kertoo, että ohjelma on ensisijaisesti suunnattu niille lapsille, jotka ovat menettäneet molemmat vanhempansa ja elävät nyt sukulaistensa tai muun huoltajan kanssa. Tavoitteena on, että ohjelman tuen piirissä olevat lapset saavat samanlaista tukea, jota lapset SOS-lapsikylissä saavat: ilmaisen koulutuksen, avustuksen jokapäiväisiin menoihin, lääketieteellistä apua ja niin edelleen. Kyse on huoltajien tukemisesta, jotka puolestaan tukevat lapsia. Ohjelman kokeiluvaiheessa viime tammikuussa sen piiriin kuului kolme lasta, nyt lapsia on ohjelman piirissä jo 124. Jokainen lapsi saa huoltajansa kautta kuukausittain stipendin, joka riittää kattamaan koulutuksen, vaatteet, terveydenhoidon sekä päivittäiset koulukuljetukset ja -ruokaan liittyvät kustannukset. Ohjelmassa edellytetään, että lapsi pysyy huoltajansa hoivissa ja että huoltaja huolehtii lapsen suojelemisesta. SOS-Sukulaisuus -ohjelmassa annetaan tukea myös huoltajille: heille on tarjolla muun muassa henkilökohtaista koulutusta ja muuta toimintaa. Asela kertoo lapsikyläjärjestön SOS- Sukulaisuus -ohjelman olevan kuin taivaan lahja ja myöntää, että viidestä lapsesta huolehtiminen olisi ollut paljon haastavampaa ilman sitä: Se on sellaista apua, jota me tarvitsemme - luultavasti sellaista, jota ihmiset tällaisessa tilanteessa kaikkein eniten tarvitsevat. Taclobanin SOS-lapsikylän johtaja Garol sanookin: Enemmän kuin mitään muuta, haluamme auttaa lapsia ymmärtämään, että heillä on tulevaisuus edessään. He ovat menettäneet vanhempansa ja läheisiään, mutta on olemassa ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Heillä on apunaan sukulaisia ja järjestöjä, kuten SOSlapsikylä. Nicon kaltaiset lapset voivat katsoa jälleen tulevaisuuteen. Jonain päivänä minä haluan sotilaaksi. Haluan auttaa maatani ja suojella filippiiniläisiä, Nico kertoo. Kuulumisia 1/2014 lehdessä kerroimme aiheesta otsikolla: Perheitä autetaan jaloilleen Filippiineillä. Juttu on luettavissa myös verkossa: kuulumisia Sivu 16 Kuulumisia

17 SOS-lapsikyläjärjestön Sukulaisuusohjelma on kuin taivaan lahja. Viidestä lapsesta huolehtiminen olisi minunlaiselleni eläkeläiselle paljon haastavampaa ilman sitä. SOS-lapsikyläjärjestön hätäapu Filippiineillä: i Lastenhoitotiloja tukea ja suojaa tarvinneille lapsille Taclobanin SOS-lapsikylän jälleenrakentaminen Koulun jälleenrakentaminen Sukulaisuus-ohjelma orvoksi jääneiden lasten auttamiseksi Talojen rakentamista kotinsa menettäneille perheille Tukiohjelma taifuunissa elinkeinonsa menettäneille perheille Asela Villagas huolehtii nyt viidestä lapsenlapsestaan, jotka jäivät taifuunin seurauksena orvoiksi. Sivu 17 Kuulumisia

18 SOS-lapsikyläjärjestö rakennutti 128 taloa tsunamin tuhoamaan kalastajakylään Intian Cuddaloressa. Kuvassa onnellinen perhe uuden kotinsa edustalla. Kymmenen vuotta Kaakkois-Aasian tsunamista Teksti Elina Pitkäranta Kuva Dominic Sansoni Kaakkois-Aasian tsunami tuhosi hetkessä satojen tuhansien ihmisten elämän tapaninpäivänä kymmenen vuotta sitten. Lukemattomat perheet ja kodit, yhteisöt ja elinkeinot huuhtoutuivat kymmenmetristen aaltojen mukana. Tuhannet lapset jäivät orvoiksi ja vaille suojaa. Kymmenen vuoden aikana olemme kuitenkin voineet auttaa tsunamin uhreja takaisin jaloilleen ja toipumaan syvistä traumoista. SOS-lapsikyläjärjestöllä oli jo ennestään toimintaa Intiassa, Sri Lankassa, Thaimaassa ja Indonesiassa, joten pystyimme auttamaan heti, kun tsunami 26. joulukuuta 2004 iski. Maailmanlaajuisesti SOS-lapsikylät keräsivät katastrofiapuun yli 60 miljoonaa dollaria. Lahjoituksilla rahoitettiin välitöntä hätäapua, jälleenrakennusta ja uusien lapsikylien perustamista. Apumme tavoitti katastrofin jälkeisinä kuukausina ihmistä - perustimme traumakeskuksia lapsille ja tarjosimme perheille vaatteita, lääkkeitä ja koulutarvikkeita. Välittömän hätäavun jälkeen SOS-lapsikyläjärjestö on paikalla pitkäjänteisesti auttamassa lapsia ja perheitä. Rakensimme yli taloa 15 paikkakunnalla ja korjasimme infrastruktuuria kokonaisissa kylissä. Perustimme kuusi uutta SOS-lapsikylää orvoksi jääneitä lapsia varten. Lisäksi toimitimme yli 300 venettä sekä kalastusvälineitä perheille, jotka olivat menettäneet toimeentulonsa tsunamin seurauksena. Sivu 18 Kuulumisia

19 Käännös Elina Pitkäranta Kuva Nurudeen Sanni Orvoksi Ebolan takia 10-vuotiaat Blessing ja Saye (kuvassa) jäivät orvoiksi Ebolan takia. Heidät lähetettiin Hawa Massaquoin lastenhoitokeskukseen Unification Cityyn, noin 40 kilometrin päähän Liberian pääkaupungista Monroviasta. Kuusitoista niistä kahdeksastatoista lapsesta, jotka alun perin tulivat keskukseen, pääsi palaamaan takaisin omiin perheisiinsä. Vain Blessing ja Saye jäivät jäljelle. Heitä ei tullut kukaan hakemaan. Arviolta lasta Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa on jäänyt orvoksi Ebolan takia. Pelkästään Liberiassa tapauksia on rekisteröity Ebolaepidemian puhkeamisen jälkeen yli Tartunnan pelossa sukulaiset myös hylkäävät lapsia. Huolimatta vanhempiensa traagisesta kuolemasta, Blessing ja Saye ovat toistaiseksi onnistuneet hallitsemaan pelkonsa. Leikin lomassa he tarinoivat keskenään ja huomasivat yllätyksekseen olevansa serkkuja keskenään. Saye on vähitellen hyväksynyt sen, että hänen vanhempansa ovat poissa ja hänen on jatkettava yksin eteenpäin. Sayen äiti sekä molemmat isosiskot kuolivat Ebolaan hänen silmiensä alla. Huolimatta koettelemuksistaan Saye uskoo jääneensä henkiin syystä. Hän pukeutuu t-paitaan, jossa lukee I m famous... (olen kuuluisa). Hän sanoo aikovansa säilyttää paidan, sillä hän uskoo tulevansa vielä jonain päivä kuuluisaksi, varsinkin sitten kun hän on hankkinut koulutuksen. En halua tilanteeni estävän minua toteuttamasta suunnitelmiani, Saye sanoo. Teen parhaani, jotta vanhempani voisivat olla minusta ylpeitä. Ja nyt kun tiedän, että minulla on myös serkku, aion huolehtia hänestäkin. Pysymme yhdessä ja oppimme yhdessä. Famatta Dunoh, joka työskentelee lastenhoitajana Hawa Massaquoin lastenhoitokeskuksessa, kertoo Sayen olevan päättäväinen lapsi. Hän on osoittanut halukkuutta oppia, hän omaksuu erittäin innokkaasti kaiken, mitä hänelle opettaa, vaikka onkin vasta niin pieni, Famatta kertoo. (Yksityisyyden suojelemiseksi lasten nimet on muutettu.) Ryhdy kummiksi Ebola-orvolle: Sivu 19 Kuulumisia

20 Liisa Eerola sai syliinsä kuukausi sitten Narva- Jõesuun SOS-lapsikylään muuttaneen hurmaavan pikkupojan. Tekstin koonnut Elina Pitkäranta Kuva Katja Talasvuori Elämässä parasta on elämä SOS-Lapsikylän yrityskumppanien edustajat Fazerin kumppanuuspäällikkö Liisa Eerola ja Oriflamen markkinointipäällikkö Anna-Maija Toivonen kävivät tutustumassa SOS-lapsikylätyöhön itäisessä Virossa. Seuraavassa heidän kokemuksiaan tunteikkaasta matkasta. Millaiset odotukset teillä oli ennen matkaa? Liisa: Olen vieraillut lapsikyläkodeissa Suomessa ja Venäjällä, joten mietin, mitä yhtäläisyyksiä eri maiden toiminnassa on. Niitä oli paljon; on helppo huomata, miten toimintaperiaate yhdistää, vaikka kulttuurit ovat erilaisia. Anna-Maija: En ole aikaisemmin käynyt SOS-lapsikyläkodissa edes Suomessa, joten odotin mielenkiinnolla tätä vierailua, vaikka tarkalleen ottaen en tiennyt mitä odottaa. En ole myöskään käynyt Narvassa aikaisemmin, joten myös se lisäsi mielenkiintoa. Missä kävitte vierailulla? Liisa ja Anna-Maija: Kävimme tutustumassa Narvassa sijaitsevaan SOS-lapsikyläjärjestön sosiaalikeskukseen ja sen tekemään lastensuojelun avohuollon työhön perheiden tukemiseksi ja pääsimme käymään myös yhden keskuksen asiakkaan kodissa. Narva-Jõesuussa vierailimme parissa SOS-lapsikyläkodissa sekä yhdistyksen toimistolla. Mitä näitte ja koitte perillä? Liisa: Avohuolto ja sen tuen piirissä oleva kaksilapsinen yksinhuoltajaperhe koskettivat valtavasti. Lapsikyläperheessä Sivu 20 Kuulumisia

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot