ESTEETÖN LEIKKIPUISTO

Transkriptio

1 infralainen Tampereen Infran erikoislehti 10/2012 Ranja Hautamäki ja ESTEETÖN LEIKKIPUISTO Härmälän Tehtaankallionpuisto Lentävänniemen katusaneeraus TALVI TULEE - Kunnossapito on valmiina

2 Muutoksen voimin Kohti tulevaisuutta taan monisäikeistä muutosta ei ole Tampereen kaupungin liikelaitoksissa, eikä ehkä koko Suomen kaupunkikentässä aiemmin suoritettu. Tällä hetkellä Infran kehittäminen on hieman kesken, mutta etenee sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti kohti 2015 vuoden loppua, johon tämän kehittämisraportin tavoitteet on asetettu. Taloudellinen taantuma on asettanut myös meille Infrassa uusia haasteita. Uskon, että nekään eivät estä näiden tavoitteiden saavuttamista. Uusi toimintamalli on tuonut täysin uudenlaisen ajatusmaailman Infraan. Enää emme pyri käyttämään budjettivaroja loppuun ja mahdollisesti vähän ylikin. Nykyisin pyrimme suoriutumaan markkinahinta +10%-budjeteissa ja osoittamaan, että kaupungin liikelaitoskin voi olla kilpailukykyinen palveluntuottaja monituottajamallissa. Kaupungin vähenevät verotulot tulevat asettamaan entistä suuremmat paineet myös kaupungin muun palvelutuotannon kilpailukyvylle. Aiemmin kertomani muutospro- Tällä hetkellä toimimme hyvin erilaisessa Infrassa kuin vuoden 2009 alussa, jolloin kaupungin liikelaitos, Tampereen Infra aloitti toimintansa. Samanaikaisesti aloitti uusi johtokunta ja uusi toimitusjohtaja. Vain muutaman kuukauden toiminnan jälkeen päätti johtokunta esittää kaupungin omistajaohjaukselle liikelaitoksen eri kehittämisvaihtoehtojen selvittämistä. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti syyskuussa 2009 aloittaa selvityksen toimintamallista. Selvitystyö valmistui joulukuun 2010 kaupunginvaltuuston kokoukseen, jossa se hyväksyttiin toimintamalliksi 2011 vuoden alusta. Puolentoista vuoden selvitystyö osoitti, että eri vaihtoehtoja oli kartoitettu runsaasti. Johtokuntaa informoitiin koko selvityksen ajan ja olimme valmiita lähtemään toteuttamaan uudenlaista Tampereen Infraa. Muutosprosessi, niin henkilöstön kuin kaluston mitoituksenkin kohdalla, on vielä kesken, mutta se on mielestäni sujunut kohtuullisen hyvin. Olen varma, että näin isoa ja vaikutuksilsessi on meille Infrassa osoittanut, että lievistä vaikeuksista huolimatta tämä on se oikea tapa edetä tulevaisuuteen. Asiakaskuntamme on ottanut tämän muutoksen vastaan todella hyvin ja palaute on ollut aina vain parempaa. Ei voi kuin todeta, että tätä on tilaajapuolella varmasti odotettu. Omien laskelmieni mukaan tilaajapuoli on saanut vuonna 2011 samat palvelut kuin aiemmin noin 9 miljoonaa euroa edullisemmin. Muutoksen hyvästä toteutuksesta ja uudesta työkulttuurista voin kiittää koko Infran henkilökuntaa, johtoa ja kaupungin omistajaohjausta sekä tietenkin koko johtokuntaa. Prosessin alkuvaiheissa johtokunta äänesti useista eri kysymyksistä, mutta nykyisessä toteutusvaiheessa johtokunta on yksimielisin päätöksin vienyt muutosta eteenpäin. Mikko Leppälahti Tampereen Infran johtokunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu Yrittäjä 2 Tampereen Infra

3 Tampereen Infra kadunpidon elinkaaren kaikki palvelut samasta talosta Tampereen Infra on monipuolinen infra-alan palvelutalo ja osaaja. Tampereen Infra tarjoaa ratkaisuja ja tuottaa palveluja kadunpidon elinkaaren eri vaiheisiin: palveluvalikoimaamme kuuluvat katu- ja viheralueiden suunnittelu, mittaukset ja tutkimukset, rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi Tampereen Infra vastaa kaupungin ajoneuvokaluston (mukaan luettuna Tampereen Kaupunkiliikenteen linja-autot) ylläpidosta sekä tarjoaa auto- ja kuljetuspalveluja. Vastaavaa ja samalla yhtä ainutlaatuista palveluvalikoimaa ei löydy muiden kaupunkien liikelaitoksista tai yhtiöistä. Tampereen Infra on läpikäymässä uudistusohjelmaa, jonka tarkoituksena on tuottaa asiakkaille entistä parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Olemme henkilökunnan kanssa keskustelleet muun muassa seuraavista asiakkaaseen liittyvistä asioista: tilattu laatu, ylilaatu, maksavan asiakkaan tunnistaminen ja tyytyväisyys. Uudistusohjelmamme jatkuu yhä, mutta tässä vaiheessa voin jo sanoa, että Tampereen Infran henkilökunta on osoittanut hienosti uudistumis- ja venymiskykynsä asiakkaan palvelemisessa. Asiakkaan palaute on meille elintärkeää. Seuraamme asiakkaan tyytyväisyyttä monella tavalla. Teemme joka syksy keskitetyn asiakastyytyväisyystutkimuksen, josta saamme irti myös asiakastyytyväisyyden kehittymisen useamman vuoden trendin. Tämä kerran vuodessa tehtävä mittaus ei luonnollisestikaan riitä. Lisäksi liiketoimintamme seuraavat asiakaspalautetta säännöllisesti työmaakokouksissa ja vastaavissa. Asiakaspalautteen perusteella Tampereen Infran selkeimmät kehittämisalueet liittyvät aikataulujen pitävyyteen, töiden läpimenoaikaan, toimitusvarmuuteen ja kustannustehokkuuteen. Tampereen Infra tuottaa palveluja pääosin Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Suurin asiakkaamme on konsernihallinto. Seuraavina tulevat Tampereen Vesi ja Tampereen Kaupunkiliikenne. Näiden lisäksi meillä on lukuisia muitakin asiakkaita Tampereen konsernin sisältä. On hienoa, että meillä on kaupungin sisällä monipuolinen asiakaskunta. Mielenkiintoiset asiakkaat ja mielenkiintoiset työt pitävät toiminnan ja mielen virkeänä. Viime kädessä tyytyväinen asiakas on sellainen, joka maksaa pyydetyn hinnan, ostaa paljon ja ostaa jatkuvasti. Tällainen hyvän palvelun talo haluamme olla jatkossakin. Sakari Suominen Toimitusjohtaja Tampereen Infra 3

4 Kuvassa mansikoita ja maalaistunnelmaa. Tampereen ensimmäinen Esteetön leikkipaikka Tammelantoria vastapäätä sijaitsevaan Emil Aaltosen puistoon valmistui tänä kesänä Tampereen ensimmäinen esteetön leikkipaikka. Esteettömällä leikkipaikalla tarkoitetaan kaikille avointa ja erityisesti liikunta- ja näköesteisille lapsille soveltuvaa leikkipaikkaa. Vastaavanlaisia esteettömiä leikkipaikkoja on rakennettu Suomessa myös Helsinkiin ja Vantaalle. 4 Tampereen Infra

5 Ranja Hautamäki toimi pääsuunnittelijana Tampereen ensimmäisessä esteettömässä leikkipuistossa. Puiston pääsuunnittelija Ranja Hautamäen mukaan esteettömän leikkipaikan välineet on suunniteltu erityisesti liikunta- ja näköesteisille, mutta samalla ne ovat kaikille lapsille soveltuvia välineitä. Välineiden valinnassa oli apuna esteettömyysasiamies ja asiantuntijat erityiskouluista, -päiväkodeista sekä näkövammaisten keskusliitosta. Hautamäki kertoo, että leikkipaikalta löytyy karuselleja ja monitoimiväline, johon pääsee pyörätuolilla sekä keinu, jossa on myös liikuntaesteisille soveltuva kuppi-istuin. Myös puiston hiekkalaatikko on suunniteltu liikuntaesteisille: hiekkalaatikkoon johtaa luiska ja hiekkapöytää voi käyttää pyörätuolilla istuen. Leikkipaikan pohjan pinnoitteena on suurelta osin keinonurmipintainen turvalaatta, joka mahdollistaa esteettömän liikkumisen. - Puiston sisäänkäynnin yhteydessä on näköesteisten opastaulu. Opastaulun suunnittelu ja valmistaminen oli puiston haasteellisimpia yksityiskohtia. Taulun materiaali on ekologista, kierrätettyä Durat-muovia, jota käytettiin ensimmäistä kertaa pistekirjoitustaulussa. Tulos on onnistunut, ja varmasti jatkossa Emil Aaltosen mallia käytetään muissakin ulkotilaan tehtävissä opastauluissa, vakuuttaa Infran Suunnittelupalveluiden johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäki. Korkeatasoinen keskustapuisto Suunnittelun tavoitteena oli luoda kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja toimiva leikkipuisto kaikenikäisille. Leikkipaikan puistomaisuutta lisättiin istuttamalla puita ja nurmialueita. Aiemman karun kentän tilalle luotiin viihtyisämpi ja vihreämpi leikkipuisto. - Tärkeätä oli luoda alueesta tilallisesti selkeä, mutta yksityiskohdiltaan vaihteleva paikka. Alueen keskellä säilytettiin kenttä, joka jäädytetään talvisin luistinradaksi. Leikkivälineet ryhmiteltiin kentän reunoille siten, että esteetön leikkipaikka muodostaa oman kokonaisuutensa ja isojen lasten leikkivälineet omansa. - Isojen lasten leikkivälineiden joukossa on uutuustuotteita, mm. ryhmäkeinu ja iso monitoimiteline liukumäkineen. Hautamäki kertoo, että uutuustuotteiden ohella mukana on myös pölliauton kaltaisia perinteisiä välineitä. Pölliautoille saatiin jopa perinteinen pysäköintimaksutolppa lahjoituksena Finnparkilta. - Leikkipaikka aidattiin metalliaidalla ja Emil Aaltosen leikkipaikan kunnostus on osa laajempaa peruskorjaushanketta, joka on jatkunut tänä syksynä puiston pohjoisosassa. Keskustapuistojen kunnostus on ollut viime vuosien painopisteitä viheralueiden investoinnissa. Emil Aaltosen puiston lisäksi on edellisinä vuosina peruskorjattu mm. Sorsapuistoa ja Kirjastonpuistoa. Pyörätuolillakin pääsee leikkimään Tampereen Infra 5

6 kulkureitti ohjattiin leikkipaikan sivuitse. Leikkipaikan portit merkittiin kenkäkuvioilla, jotka viittaavat Aaltosen kenkätehtaan historiaan. Tammelan puistokadun varteen rakennettiin entisen pensasluiskan tilalle paasikivistä tukimuuri ja avattiin näkymiä Tammelan torin suuntaan. Osallisryhmä suunnittelun tukena Suunnittelua tuki monipuolinen osallistaminen. Suunnittelun käynnistysvaiheessa tammikuussa 2011 kerättiin asukkaiden toiveita Valma-valmistelufoorumin internetkyselyssä. Valma-kyselyä on hyödynnetty kaikkien keskustapuistojen suunnittelussa. Kyselyssä saatiin 38 palautetta suunnittelun pohjaksi. Suurin osa vastaajista korosti puiston luonnetta monipuolisena asukkaiden olohuoneena. Luistinkenttä ja iso leikkipaikka haluttiin säilyttää. Palautteissa toivottiin puistoon parempaa valaistusta ja uusia isojen lasten leikkivälineitä huonokuntoisten varusteiden tilalle. Leikkipaikan turvallisuutta korostettiin ja toivottiin alueen aitaamista. Suunnitteluvaiheessa muodostettiin paikan käyttäjistä koostuva osallisryhmä, jonka avulla asukkaat saivat äänensä kuuluviin koko suunnitteluprosessin ajan. Neljän lähiasukkaan ja lähipäiväkodin edustajan muodostama ryhmä kokoontui talven aikana neljä kertaa ja kommentoi luonnoksia. Suunnittelun aikana tehtiin lisäksi yhteistyötä Aaltosen päiväkodin lasten kanssa. Tämäntyyppistä asukkaiden osallisryhmätyöskentelyä käytettiin puistosuunnittelussa ensimmäistä kertaa. - Uusi osallistamistapa koettiin erittäin onnistuneeksi tavaksi viedä eteenpäin leikkipuiston peruskorjausta, ja sitä on tarkoitus hyödyntää myös jatkossa samantyyppisissä hankkeissa. Monet puiston ratkaisuista syntyivät juuri keskusteluissa asukkaiden kanssa: väljyys, monipuolinen leikkiväline, iso hiekkalaatikko ja pysäköintitolppa. Hautamäki kertoo, että eniten keskustelua herätti puiston aitaaminen, jonka pelättiin muuttavan alueen luonteen karsinaksi. Yhteinen näkemys kuitenkin syntyi, kun aidattavaa aluetta laajennettiin ja Tampereen kenties hoivatuin koira asustelee nykyään Tammelassa. 6 Tampereen Infra

7 kenttä säilytettiin aidatun alueen sisällä. Monialaista yhteistyötä - Keskustapuistojen suunnittelu vaatii monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Asukkaiden ja esteettömyyskonsulttien lisäksi kuultiin suunnittelun eri vaiheissa myös muita asiantuntijoita: kunnossapitäjien toiveita, poliisin näkemyksiä ja terveydensuojelun viranomaisia. Leikkivälineiden osalta suunnittelija oli tiiviissä yhteistyössä leikkivälinevalmistajien kanssa. Rakenteiden, mm. aitojen ja penkkien, toteuttamisessa oli kaupungin omalla verstaalla keskeinen rooli. - Emil Aaltosen puiston suunnittelu aloitettiin vuoden 2011 alussa ja rakentaminen tehtiin suurelta osin kesällä ja syksyllä Leikkipaikka viimeisteltiin alkukesällä Puiston rakentajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden välillä oli tiivis ja hyvä yhteistyö. Vihersuunnittelussa on kehitetty jo pitkään sujuvaa yhteistyötä toteuttajien ja suunnittelijoiden kesken. Kun työnjohtaja on mukana rakennussuunnitteluvaiheessa, varmistetaan suunnitteluratkaisujen toteuttamiskelpoisuus ja samalla rakentajat voivat varautua tulevaan työmaahan. - Myös suunnittelijan osallistuminen työmaavaiheeseen on erittäin tärkeää. Erityisesti suunnitelmamuutoksista on tarpeellista neuvotella paitsi rakennuttajan, myös pääsuunnittelijan kanssa. Yhdessä löydetään hyvät ratkaisut moneen ongelmaan. Emil Aaltosen puisto avattiin vihreän viikon tapahtumien yhteydessä Avajaisissa oli mukana lähipäiväkodin lapset ja esteettömyysasiantuntijaryhmä. - Lapset ottivat puiston heti omakseen, ja puistossa on ollut valmistumisesta alkaen paljon käyttäjiä. Olemme saaneet suunnitteluprosessista, puiston ratkaisuista ja toteutuksesta runsaasti hyvää palautetta, mikä innostaa jatkamaan edelleen keskustapuistojen kunnostuksen ja lasten leikkipuistojen kehittämisen parissa, vakuuttaa Ranja Hautamäki. Isojen lasten leikkivälineissä riittää haastetta nuorillekin. Puiston tekijät Pääsuunnittelu Tampereen Infra Ranja Hautamäki Valaistussuunnittelu Tampereen Infra, Jani Keskinen Opastaulu Avaava Rakentaminen Tampereen Infra työnjohto Pekka Ponsimaa Rakennuttaminen Timo Koski, Janne Syrjä Leikkivälineet Hags, Lappset, Kompan, Helsingin käsityöpaja, Tampereen Infra Aita ja penkit Tampereen Infra Rakentamiskustannukset e Tampereen Infra 7

8 Järki mukana ho Lasse Lehtinen on töissä Tampereen Infran Rakentamispalveluissa. Tänä vuonna Lasse on työskennellyt Lentävänniemen katuverkon saneeraustyömaalla, jonka rakennustyöt ollaan saamassa valmiiksi. Lehtinen aloitti uransa kaupungilla 17-vuotiaana Särkänniemen kaukolämpötyömaalla. - Nuorena miehenä oli kiire päästä koulun jälkeen tienaamaan rahaa. Isä oli kaukolämmöllä raudoittajana ja hommasi minut kunnalle töihin. Sillä tiellä ollaan edelleen, kertoo reilut 44 vuotta kunnan palveluksessa ollut kunnallistekniikan työntekijä Lasse Lehtinen. Lehtinen on jäämässä eläkkeelle 2013 kesällä, mutta viimeisistä lomistaan mies jää nauttimaan jo aikaisemmin. Ennen tietkin olivat suorempia Lehtisen mukaan raskas työ on hyvää hyötyliikuntaa ja miehet ovatkin yleensä hyvässä kunnossa, vaikka joitain kulumia on pitkään samaa hommaa tehneille tullut. Hänellä itsellään loppui olkapäät kesken, kun takana oli 20 vuotta reunakivien asennusta. Lehtinen muistelee, kuinka aikoinaan asensi yli sata metriä reunakiveä päivässä. Silloin tosin reunakivilinjat olivat pitkiä suoria, kun taas nykyään on paljon jakajia ja mutkia parantamassa teiden turvallisuutta ja hillitsemässä nopeuksia. Turvallisuuteen kiinnitetään nykyään muutenkin paljon enemmän huomiota kuin aiemmin. 8 Tampereen Infra

9 Leena Penttilä ja Lasse Lehtinen ovat saneeranneet Lentävänniemen katuverkkoa nykyaikaan. Taustalla Männistönkadun/-kujan rakennustyöt. Jäiset haalarit päälle mmissa - Ennen ei ollut työmailla tällaisia suoja-aitoja. Nykyään menee aika paljon aikaa turvallisten liikennejärjestelyjen hoitamiseen. Lentävänniemen louhintatöissä on käytetty raskaita kumimattoja estämässä kivien lentämistä. Jo pelkästään alueen asutuskin luo täysin erilaiset turvallisuusvaatimukset, kuin esimerkiksi Särkänniemen rakennustyömaalla oli Lehtisen uran alkuaikoina. - Silloin räjäytyksissä käytettiin 50 kilon perunasäkkejä suojamattoina ja louhinta oli kuin korpilouhintaa. Niistä ajoista kaupunkikuva Särkänniemen tienoilla on muuttunut paljon, pohtii Lasse Lehtinen. Työmaapäällikkö Leena Penttilän mukaan työturvallisuus on kehittynyt huimasti noista päivistä. Infran Rakentamispalveluissa onkin päästy työtapaturmien osalta hienoon tulokseen tänä vuonna. - Elokuun loppuun mennessä oli tapahtunut vain yksi työtapaturma. Vaikka siinäkin on yksi liikaa, on se silti hyvä saavutus, arvioi Penttilä. Lehtinen kertoo, että ennen ei ollut häävejä sosiaalitiloja. Keskustorin kivityömaalla työvaatteet säilytettiin työkalukontissa ja vaihdettiin sen takana. Jollain työmaalla oli työmaakoppi, jota lämmitettiin kamiinalla. Kosteutta kerääntyi koppiin ja haalarit jäätyivät yöllä. Ne ratisivat mukavasti aamulla päälle puettaessa. - Tekniikka on mennyt hirveästi eteenpäin. Ennen maan alle laitettiin vain viemäreitä, nykyään lähes kaikki tekniikka sijoitetaan maan uumeniin. - Kyllä meillä on aina ollut järki mukana näissä hommissa. Meidän miehet osaa tehdä hommat laidasta laitaan. Kunnan miehet on ylivoimaisia saneerausosaamisessaan yksityisiin verrattuna, vakuuttaa Lehtinen. Tampereen Infra 9

10 Asioiden kyseenalaistamista tarvitaan aina Soraakin kierrätetään Lentävänniemen työmaahan sisältyy monenlaista rakentamista. On ratikkavaraus, katulinjojen muutos, louhintaa, vesihuoltoa, kaukolämpöä ja katusaneerausta. - Tämä on ensimmäinen työmaa, jossa näen soraa kierrätettävän. Ennen ei sellaisesta ollut puhettakaan. Nyt hyödynnetään louhinnasta syntyvät massatkin. - Vanhat hyvässä kunnossa olevat reunakivet käytetään myös uudelleen. Tosin niiden pitää sointua yhteen uusien reunakivien kanssa, kertoo Lasse Lehtinen. Värikkäitä persoonia Työmaapäällikkö Leena Penttilää naurattaa, kun Lehtinen sanoo, että naisia ei näillä työmailla ole paljon näkynyt siivoojia ja Hallisen Marjoa lukuun ottamatta. Lehtisen taisi unohtaa, että nyt hänen esimiehenään on nainen. Leena Penttilä tuli Infraan töihin huhtikuussa Aiempi työnantaja oli Lännen Alituspalvelu. Penttilä sanoo pyrkivänsä olemaan työmailla mahdollisimman paljon. Toimiston tietokoneella kuluu parisen tuntia päivässä. - Meidän porukkaan mahtuu värikkäitä persoonia, joiden kanssa on tultu hyvin toimeen. Esimerkiksi Lasse osaa kyseenalaistaa asiat hyvällä tavalla ja sellaista tarvitaan aina, kiittelee Leena Penttilä. - Kun sovimme Lassen kanssa viimeistä kehityskeskustelua, Lasse epäili, että tarvitseeko hänelle sellaista enää pitää. Sanoin Lasselle, että ehkä sinun ei tarvitsisi, mutta minä haluan kehittää itseäni, hymyilee Infran Rakentamispalvelujen työmaapäällikkö Leena Penttilä. 10 Tampereen Infra

11 Infralaisen erikoisnumero Julkaisija Tampereen Infra Päätoimittaja Jyrki Ristilä Toimitusneuvosto Pekka Anttila, Rodrigo Coloma, Pentti Katajisto, Markku Kivistö, Ari Leppälä, Jyrki Pohjankylä, Pertti Toivio Painopaikka Tammerprint Oy Taitto ja Valokuvat Jyrki Ristilä, paitsi kuvat s. 5 ja s. 7 Ranja Hautamäki, s. 28 Infran kuva-arkisto Seuraava Infralaisen erikoisnumero ilmestyy keväällä Tiedustelut puh Ympäristömerkitty painotuote Kallio- ja maaperätutkimusrigejä vaativiin kenttätöihin sekä huoltoa, kalustoa, tallentimia. Nyt myös lämpökaivo- ja erikoissuihkupaalukoneita. Geomachine Oy Myynti, Suunnittelu ja Valmistus: Hiekkakuopantie 4, Tuusula Puh Huolto ja Erikoiskoneet: Kuusimäentie 15, Nurmijärvi Puh Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija Tampereen Infra 11

12 Tehtaankallionpuisto Härmälään valmistuva Tehtaankallionpuisto on oiva osoitus Infran monipuolisuudesta. Vaikka porukkaa on vähennetty, vaativa työ tehdään aikataulussa valmiiksi monipuolisella osaamisella ja hyvällä asenteella. Tampereen Infra rakentaa Härmälään koko perheen puistoa. Työ on normaalia haastavampi ja mielenkiintoisempi, koska puistoon tulee paljon erilaisia leikki- ja harrastusmahdollisuuksia. Kohteen on suunnitellut Marjaana Tuoriniemi Infran Suunnittelupalveluista. Tehtaankallionpuistosta tulee Härmälän alueelle lasten ja aikuisten harrastuskeidas. Lapsia varten puistossa on monipuolisia leikkivälineitä, kuten pyöriviä keinuja ja kiipeilytelineitä ja -verkkoja. Nuoria ja aikuisia on muistettu kuntoiluvälineillä, kuten vatsapenkillä, stepperillä ja nojapuilla. Lisäksi puistossa on monitoimiareena, jossa voi pelata esimerkiksi korista ja jalkapalloa hiekkatekonurmella. Puiston raivaustyöt käynnistyivät elokuussa ja puiston on määrä valmistua marraskuun alkuun mennessä. - Työt alkoivat puistoalueen raivauksella. Sen jälkeen oli vuorossa maanleikkuu ja massojen vaihtaminen. Sitten tehtiin valaistustyöt ja sadevesijärjestelmät. - Työmaalla on jouduttu huomioimaan mahdolliset pilaantuneet maat (PIMA) siitä syystä, että ollaan vanhalla teollisuusalueella. Näytteitä on otettu Rambollin toimesta, kertoo Infran Rakentamispalveluiden työmaapäällikkö Pekka Ponsimaa. - Läheiseltä Antinkadun työmaalta saimme puiston rakenteisiin sopivia massoja, mikä säästi kustannuksia. Säästö ja 12 Tampereen Infra

13 Aleksi Lehto (yllä) ja Reijo Kaljunen (oik.) kasaavat nykyään itse työmaalla puistoon tulevat kuntoilu- ja leikkivälineet. hyöty on yhteinen. - Aivan ilman ongelmia ei työmaa ole edennyt, sillä monitoimiareenan hankintamenettelyssä oli pieniä ongelmia tavarantoimittajien valinnassa, mikä hieman viivästytti projektia. Onneksi muita välineitä on saatu asennettua, joten töitä ei ole tarvinnut keskeyttää, huokaisee Ponsimaa. Puisto- ja puutarhatyöntekijä Aleksi Lehto kertoo, että nykyään kaikki leikkivälineet kasataan työmaalla suoraan tehtaan paketista. Ennen kasaus tehtiin, nyt jo lakkautetun, Hatanpään verstaan tiloissa. Tehtaankallionpuiston työmaalla oli aluksi vain Aleksi, kaivinkone ja auto sekä Tampereen Infra 13

14 Pekka Ponsimaa, Aleksi Lehto ja Reijo Kaljunen. Puistokäytävä alkaa olla muodossaan. välillä kesäpoikia apuna. Nyt Kaljusen Reijo on tullut avuksi leikkivälineiden kasaukseen ja asennukseen. - Entistä pienemmällä porukalla tehdään kaikki työt. Tiimityötä ei nykyään enää tehdä niin paljon kuin ennen, ja miehiä siirrellään työmaalta toiselle tarpeen mukaan. Osaaminen on karttunut kantapään kautta oppimalla, sanoo puutarhurin tutkinnon oppisopimuskoulutuksella suorittanut Aleksi Lehto. - Meidät on kurssitettu turvamääräyksiin ja EN-standardeihin. Asennusvaiheessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi keinun korkeus ja putoamiskorkeus sekä katsoa, ettei keinuun voi jäädä päästään kiinni tms. Kun työ on valmis, turvatarkastusporukka tekee vielä käyttöönottotarkastukset ja mittaukset. - Ilkivaltaa tehdään aika vähän. Säilytämme kaikki konttiin mahtuvat työkalut lukkojen takana, kertovat Lehto ja Kaljunen. Mielenkiintoinen suunnittelukohde Vanhempi erikoissuunnittelija Marjaana Tuoriniemi Infran Suunnittelupalveluista arvioi Tehtaankallionpuiston olleen mielenkiintoinen ja sopivasti haastava suunnittelukohde. Suunnittelualue on kapea ja sen eteläreunassa sekä keskellä kohoaa kallioinen kumpare. Tasaista maata toimintojen sijoittamiseen on suhteellisen vähän. Suunnittelussa oli huomioitava puuston maisematekijät sekä kohtuullinen etäisyys leikkipaikalta ja peliareenalta asuntoihin. Tuoriniemi kertoo, että alueen uudisrakentamisen vuoksi osa puistosta oli vuokrattu rakennuttajalle työmaa- ja varastoalueeksi. Puusto poistettiin vuokraalueelta ja maaston korkeudet muuttuivat alkuperäisistä. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on pilaantuneiden maiden alue, joka piti huomioida suunnittelussa. Aluetta oli puhdistettu jo ennen vihersuunnittelua ja siitä on voimassa oleva ely-keskuksen päätös. Vihersuunnitelma esiteltiin siltä osin ely-keskukselle ja siinä yhteydessä varmistettiin tarvittavat rakentamisvaiheen menettelyt. Vanha ja uusi yhteen Tuoriniemen mukaan suunnittelun tavoitteena oli yhdistää puiston avulla vanha ja uusi asutus. Haastetta lisäsi se, että palveluja odotetaan lähelle, vaikka toisaalta halutaan pitää vanha totuttu reviiri. Muutokset eivät saa olla liian rajuja ja niiden pitää olla hyväksyttäviä. Korkeusero kumpareen luoteisrinteellä on niin jyrkkä, että asemakaavan mukaista polkupyöräilyn sallivaa väylää ei voitu sinne toteuttaa. Paikalle piti suunnitella portaat. Jännitystä aiheutti saman asuinalueen länsireunaan laadittavan uuden asemakaavan liikennejärjestelyt, jotka vaikuttivat Tehtaankallionpuistoon saakka. Kaavan yleissuunnitteluvaiheessa tutkittiin joukkoliikenteen reitin ohjaamista puiston poikki aivan leikkipaikan vierestä. Viheralueen käytön näkökulmasta katsoen siitä onneksi luovuttiin, huomauttaa Marjaana Tuoriniemi. Tehtaankallionpuiston suunnitteluprosessi kesti kolme kuukautta. Prosessin vaiheita ovat esitietojen hankinta, luonnoksen laadinta ja nähtävillä olo sekä päätöskäsittely ja aineiston luovuttaminen tilaajalle. Rinnalla kulki tietenkin muita työtehtäviä. Laaja-alaisesta organisaatiosta on etua Tuoriniemi kertoo, että työmaalla pidettiin alkukatselmus jo ennen töiden aloittamista. Sen jälkeen suunnitelmaa katsottiin vielä etumiehen ja kaivurin kuljettajan ollessa paikalla. Rakentamisen edistyessä suunnittelija on käynyt pari kertaa työmaan pyynnöstä tarkistamassa yksityiskohtia tai sopimassa muutoksista. 14 Tampereen Infra

15 Marjaana Tuoriniemi yhdisti puistosuunnitelmansa avulla vanhan ja uuden asutuksen Härmälän Tehtaankallionpuistossa. - Minulla on suunnittelijana ollut onni saada työskennellä organisaatiossa, jossa myös rakennetaan ja kunnossapidetään viheralueita. Tästä on seurauksena koko prosessin tuntemus ja myös työnjohtaja sekä työntekijät ovat tuttuja. Toistensa päämäärien ymmärtämisessä ei tule vaikeuksia ja asioista voidaan neuvotella jo kertaalleen koettuja kokemuksia hyödyntäen. - Siitä on suora seuraus siihen, että suunnittelija voi aina luottaa työmaahan ja tietää, että he pystyvät tulkitsemaan suunnitelmaa oikein ja tarvittaessa esittämään toimivia ratkaisuja, mikäli odottamattomia muutostarpeita tulee esille, kiittelee Marjaana Tuoriniemi. Lentokonetehtaan muisto elää Tehtaankallionpuistoon teetätettiin välineitä paikan historiaa muistaen. Leikkipaikan ilmentäjäksi tulee pienten lasten kiipeilytelineenä ja liukumäkenä toimiva lentokonehahmo muistumana alueella sijainneesta lentokonetehtaasta. Tuoriniemi toteaa, että nykyisen tiiviin kaupunkirakentamisen hengessä uudet kerrostalot rakennetaan aivan rajaan kiinni, joten toiminta-alueiden ja asuntojen väliin ei jää paljonkaan välivyöhykettä. Puistoa tarkastellaan ikkunoista ja parvekkeilta hyvin läheltä kuten omaa pihaa.

16 Sähköisellä tiedonsiirrolla sähäkkyyttä toimintoihin Erikoissuunnittelija Risto Asikaisen mukaan toiminnan kehittämisellä on merkittävä rooli myös Infran tekemisessä. Toimintatapoja on tarkasteltu ja kehittämispisteitä toiminnasta löydetty. Yksi sellainen on tuntikirjanpidon ja ajopäiväkirjojen sähköistäminen. - Taloudellisen ajattelun lähtökohtana on aina käyttää vähemmän rahaa, kuin mitä sitä on saatavissa. Tässä ajatuksessa talouden seurattavuus näyttelee suurta osaa. Mitä epävarmemmin taloutta voidaan seurata, sitä suuremmiksi riskit epäonnistumiseen kasvavat, analysoi Asikainen. Kuljettaja täyttää ajopäiväkirjan kerran viikossa. Työnjohto tarkastaa ajopäiväkirjan ja toimittaa tiedot seuraavalla viikolla toimistolle tallennettavaksi järjestelmään. Viikon lopulla toimistolla ajetaan projektien kustannusajot, jonka jälkeen työnjohto pääsee tarkastamaan työn taloudellisen tuloksen. Pahimmillaan tämä voi kestää kolme viikkoa, joka ei täytä nykyaikaisen taloudenpidon tunnusmerkkejä. Ajopäiväkirjojen sähköistämisellä päästään lyhyempään viiveeseen projektien seurannassa ja pienennetään tositteiden häviämisen riskiä. Lisäksi tavoitteena on vähentää käsin tehtävää työtä siten, että kerran tallennettua tietoa ei tarvitsisi uudelleen tallentaa. Asikaisen mukaan tuntikirjanpidon sähköistämisen tavoitteena on saada työn suorittaja tekemään itse tuntikirjaus. Suorittaja tietää parhaiten työhön kuluneet tunnit. Koska tieto tallennetaan suoraan järjestelmään, saadaan viive pieneksi ja tunnit tallentumaan oikealle työlle. Osalle Infran toimintayksiköistä tämä on jo arkipäivää, mutta nyt tarkoitus on mennä koko organisaationa samaan muottiin. Näiden ohella on kehitelty ns. massapankkia, joka helpottaisi massojen hyödyntämistä ja siirtoja työmaiden välillä. Kehittämisen erikoissuunnittelija Risto Asikainen lupaa sähköistää Infran toimintatapoja. Mobiilisovellukset tulossa käyttöön Erikoissuunnittelija Asikainen ennakoi, että sähköisiä työilmoituksia tullaan tulevaisuudessa tallentamaan myös mobiililaitteilla eli tuntikirjaus ja ajopäiväkirja voidaan täyttää työkohteessa. Liikkuvaan kalustoon voidaan asentaa kiinteät laitteet. - Myös paikannuspalvelut voidaan liittää kokonaisuuteen, muun muassa massansiirtoja ajatellen. Täten saadaan toimiva, koko Infran kattava ja luotettava järjestelmä palvelemaan toimintaa. - Mobiilijärjestelmä on tarkoitus toteuttaa älypuhelin-, tablet- tai webpohjaisella sovelluksella. Tiedonsiirrot tehdään rajapintasiirroin. Käytettävissä olevat tekniikat ovat tällä hetkellä lähinnä web-service tai siirtotiedosto. Koska SAP-rajapintojen rakentaminen on hidasta, kallista ja tällä hetkellä mahdotonta - johtuen kaupungin SAP-version päivittämisestä - tehdään rajapinnat mobiilisovellukseen olemassa olevista järjestelmistä. Näin tieto kulkeutuu nykyisten ohjelmien kautta niin palkanlaskentaan kuin projekteillekin. - Älypuhelinten akunkesto ja käyttöolosuhteiden rankkuus asettavat haasteita käytölle, mutta uskon meidän pääsevän hyvään lopputulokseen, lupailee Asikainen. Parhaillaan on meneillään testausvaihe, jossa vertaillaan muutamien markkinoilla olevien sovellusten ominaisuuksia. Sovellusten vertailusta kirjoitetaan pilottiraportit, joita hyödynnetään kokemusperäisenä tietona varsinaisen kilpailutuksen aloitusvaiheessa. - Tarkoitus on, että maaliskuun lopussa 2013 voitaisiin tehdä tarjouspyynnöt ja mahdollinen käytön aloitus voisi olla ajankohtainen ensi syksynä, uumoilee Risto Asikainen. 16 Tampereen Infra

17 Qmax - kasvavien hulevesimäärien hallintaan Qmax on ratkaisu hulevesien johtamiseen. Munanmuoto tehostaa johdettavien vesien kuljettuvuutta, vähentää järjestelmän huoltoja ja tuo putkelle lisälujuutta. Kahdella putkikoolla hallitset turvallisesti niin tavanomaiset sateet kuin hetkittäiset sadantahuiputkin. Qmax on paras putki myös laajentuville alueille. Qmax pitää - myös muotonsa.

18 Lielahden urakka-alue Tasanteen urakka-alue DESTIA Kalkun urakka-alue NIEMENMAA Keskustan urakka-alue Kissanmaan urakka-alue Leinolan urakka-alue Nekalan urakka-alue Peltolammin urakka-alue PIHAHUOLTO Hervannan urakka-alue Tampereen Infran kunnossapidon urakka-alueiden rajat sekä muiden urakoitsijoiden urakka-alueet :20000 Infran kunnossapidolle Kaikki urakka-alueet_g24.xy talvi ei tule yllättäen ja pyytämättä Katujen talvikunnossapitoon kuuluvat lumen, loskan ja jään sekä aurausvallien poistaminen sekä liukkaudentorjunta ja hiekanpoisto keväisin. Ihmisten pitää voida kulkea turvallisesti ja vaivattomasti yleisiä väyliä pitkin. Tampereen Infran Kunnossapitopalveluiden yksikön päällikön Petri Salosen mukaan kaupungin talvikunnossapidon kustannukset ovat 4 6 miljoonaa euroa vuodessa. Pääosa kustannuksista aiheutuu talveen varautumisesta eli henkilöstö- ja kalustokustannuksista. Lumisateiden määrä ja ajankohta vaikuttavat merkittävästi kustannuksiin. Suuret lämpötilojen vaihtelut lisäävät liukkauden torjunnan ja lumen poiskuljettamisen kustannuksia, tietää Petri Salonen. Talvikelien vaihtelu vaikuttaa kustannuksiin Pari edellistä talvea olivat Salosen mukaan erittäin haastavia kunnossapidon kannalta. Esimerkiksi toissa vuonna kaupungin lumenkaatopaikoille vietiin yli kuormaa lunta ja viime talvena yli kuormaa. Tampereen Infran osuus kuormista on noin kolmannes. Viime vuonna Lielahdessa laajennettiin lumenkaatopaikkaa ja parannettiin sulamisvesien käsittelyä. Kaupungin toinen lumenkaatopaikka sijaitsee Aarikkalassa. Varapaikkoina ovat Myllypuron ja Ruskonperän maanvastaanottoalueet. Talvikunnossapidon valvonta kuuluu kaupungin Katutilavalvonnalle, joka ottaa tarvittaessa suoraan yhteyttä kunnossapitäjään ja tiedottaa ongelmasta. Mikäli se ei tehoa, on vuorossa katuinsinöörin allekirjoittama kirjallinen korjauskehotus. Nämä toimenpiteet ovat yleensä olleet riittäviä. Katutilavalvontaan voi ottaa yhteyttä 18 Tampereen Infra

19 Petri Salonen vakuuttaa, että Infrassa varaudutaan talveen parhaalla mahdollisella tavalla. sähköpostilla osoitteeseen: tampere.fi. Hätätilassa virka-aikaan voi myös soittaa ja Palvelupiste Frenckell välittää tarvittavat viestit myös Katutilavalvontaan. Vastuut on määritelty Tontinomistajan tai sen vuokraajan velvollisuuksiin kuuluu poistaa lumi, loska ja jää tontin viereiseltä jalkakäytävältä sekä tonttiliittymältä. Hiekoittaminen ja kevään hiekanpoisto kuuluvat myös tontinomistajan tehtäviin. Jalkakäytävälle tai sen viereen aurattujen lumikinosten poiskuljetus tarvittaessa kuuluu tontinomistajan tehtäviin. Puhtaanapito kuuluu tontinomistajan velvollisuuksiin tontin rajasta aina kadun keskilinjaan saakka, kuten ojarummun avoinna pitäminenkin. Kaupunki eli käytännössä Tampereen Infra tai yksityinen urakoitsija vastaa ajoratojen, pyöräteiden ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden sekä kadun rakenteiden ja istutusten kunnossapidosta koko katualueella. Kadut on jaettu kolmeen eri kunnossapitoluokkaan. Vilkkaimmat pääväylät hoidetaan ensin, seuraavaksi vuorossa ovat kokoojakadut ja viimeisenä hoidetaan tonttikadut. Kevyen liikenteen väylät pyritään hoitamaan samalla katujen kanssa, jotta turhia valleja ja moninkertaista työtä ei syntyisi. Kevyen liikenteen väylät on jaettu kahteen kunnossapitoluokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluu seitsemän laatukäytävää, jotka johtavat naapurikuntien kuntakeskuksiin sekä Hervantaan ja Teiskoon. Lisäksi I-luokkaan kuuluvat kaupungin tärkeimmät ja vilkkaimmat kevyen liikenteen pääreitit. Alueelliset pääreitit ja lähireitit ovat II-luokkaa, joten ne aurataan ja hiekoitetaan heti ensimmäisen luokan väylien jälkeen, kertoo Infran kunnossapidon työpäällikkö Kari Korpela. Kesäisin viheralueiden ja puistojen hoitoon kuuluvat nurmikoiden, käytävien, kesäkukkien, pensaiden ja puiden huolto. Tampereen Infra hoitaa suuren osan puistopuolen kunnossapidosta. Kalkussa, Peltolammi-Multisillan ja Lakalaiva- Sarankulma-Härmälän alueella sekä Tasanne-Olkahinen-Atalan alueella kunnossapitoa hoitavat kilpailutetut alueurakoitsijat. Yksityinen toimija hoitaa myös kesäajan roskisten tyhjennykset sekä keskusta-alueen siivouksen viikonloppuisin. Puiden istutusta ja liukumäkien hoitoa Talvisin kunnossapidon työntekijät hoitavat myös luistinratoja ja lumesta tehtyjä liukumäkiä. Niitä on parhaimpaan talviaikaan ollut noin 70 ympäri Tamperetta. Maaliskuusta alkaen puistoissa suoritetaan puiden ja pensaiden oksien leikkausta. Puistometsien raivausta tehdään marras-huhtikuun välisenä aikana. Isoja puita istutetaan talvisin noin sata. Istutusprojekti alkaa jo syksyllä, kun puun juurelle tuodaan kuorma-autolavallinen lehtiä pitämään maata sulana. Talvella juuripaakku kaivetaan esiin, annetaan jäätyä ja viedään uudelle istutuspaikalle. Mitä isomman puun uuteen kasvupaikkaan istuttaa, sitä varmemmin sitä ei kukaan tuhoa, sanoo Infran metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm. Granholmin mukaan puiden kuntoa tarkkaillaan ennaltaehkäisevästi ja heikkoja yksilöitä kaadetaan tarpeen vaatiessa. Toisinaan kovalla tuulella myös terveitä puita kaatuu. Ilkivalta on kallista Ilkivallan jälkien korjaaminen vie paljon kunnossapidon resursseja. Leikkivälineet, roskikset, lamput ja liikennemerkit joutuvat säännöllisesti tihutöiden kohteiksi. Roskaisuudesta ja leikkipaikkojen rikotuista välineistä tulee eniten palautetta kaupungille. Tahallisia vahingontekoja paikkaillaan viikottain. Ilkivaltapuhelimessa odottaa joka aamu 5 10 ilmoitusta rikotuista paikoista. Keskustassa kovimman käsittelyn saavat osakseen kukkaistutukset, joiden poikki helposti loikitaan. Katuja siistitään ja roskiksia tyhjennetään silloin, kun tarve vaatii. Erityisesti viikonloppuiltojen jäljiltä keskustaa puunataan jo aamuvarhaisella jälleen edustuskuntoon. Torit siivotaan aina toripäivän jälkeen. Myös isojen yleisötapahtumien jäljiltä kaupunki kaipaa perusteellista puhdistusta. Palaute katujen ja väylien kunnossapidosta: Palvelupiste Frenckell palvelupiste.frenckell@tampere.fi tai puh Palautteenannossa on tärkeätä, että tarkkaan kerrotaan osoite tai kadunpätkä, mitä asia koskee. Siten palaute voidaan heti ohjata aluetta hoitavalle oikealle taholle. Tampereen Infra 19

20 LIIKENNEPALVELUT vuokraa autoja ja koneita - kuljettajalla tai ilman Timo Söder esittelee painepesurin toimintaa. Infran Liikennepalvelut tarjoaa kaupungin organisaatioiden käyttöön vuokrattavia autoja ja koneita. Virastotalon tallissa on yhdeksän yleiskäytössä olevaa vuokra-autoa erilaisiin tarpeisiin. Kaksi pientä Nissan Micraa ja Toyota Yarista, kolme hieman tilavampaa Citroen Berlingoa sekä paremman luokan Saab Sedan. Lisäksi vuokrattavissa on pikkubussi Volkswagen Transporter. Autojen vuokraus hoidetaan virastomestarien kautta virka-aikaan. Virastomestarit antavat tarvittaessa ovikoodin talliin ja autojen avaimet odottavat valmiina tankatuissa autoissa. Autoissa on myös luottokortit, joilla vuokraaja saa täytettyä tankin ennen palauttamista. Autoja vuokrataan koko- ja puolipäiviksi. Koko- ja puolipäivän määräytymisen perusteena ei ole tuntimäärä vaan kellon aika. Autoa lainatessa aamupäivällä tulee auto palauttaa ennen kello 12:ta, jolloin kyseessä on puolipäivä. Mikäli auto vuokrataan kello 11 ja palautetaan kello 13, on se koko päivä. Kello 12 on määräävä tekijä vuokran suuruudessa. Autojen vuokraushinnat vaihtelevat auton kokoluokan mukaan. Puolen päivän vuokra on 25 62,50 euroa ja koko päivä maksaa euroa. Lisäksi veloitetaan 0,20 /km. Autojen vuokrauksesta voi kysyä lisää Hallintopalvelukeskuksen virastopalveluista, puh tai sähköpostilla virastomestarit@tampere.fi Uusi työ löytyi tallista Infran liikennepalvelut Henkilöstöä Henkilöautoja 202 kpl Pakettiautoja 160 kpl Kuorma-autoja 114 kpl Erilaisia työkoneita, traktoreita, willejä, viherkoneita, jyriä, yms. yhteensä 279 kpl Parhaillaan Liikennepalveluilla on myynnissä noin 40 käytettyä autoa. Timo Söder on ollut kaupungin palveluksessa kohta 30 vuotta. Tästä ajasta reilut 28 vuotta Söder oli hitsarina ja teki viime vuosina töitä Hatanpään verstaalla. Infran tehostamistoimien seurauksena Hatanpään verstas lakkautettiin ja Söderille jouduttiin etsimään uusi työpaikka. Työpaikka löytyi virastotalon autohallista. Söder on kuulovammainen ja tarvitsee toisinaan tulkin apua. Haastatteluhetkellä paikalla oli 30 vuotta kuurojen tulkkina toiminut Hannu Lankinen. Hetkeä ennen haastattelua Lankinen oli tulkannut Infran Korjaamopalveluista Söderiä opastamaan tulleen Hannu Keskisen ohjeistuksia vuokra-autojen päivittäishuollosta: pesuaineiden laimennussuhteita, öljyn lisäämistä yms. Söder kertoo, että tehtäviin virastotalon autohallissa kuuluu autojen pesun lisäksi myös tallin ja lähiympäristön siisteydestä huolehtimista. Ne näyttävätkin erittäin hyvin hoidetuilta. Autojen sisäsiivouksessa löytyy usein unohtunutta tavaraa. Haastatteluhetkellä omistajaansa odotti mm. sytkäri, kuulokenapit, cd-levy ja hansikkaita. Mikäli asiakas ei ole tankannut autoa, Söder huolehtii tankin täyttämisestä. Lisäksi jonkin verran Soten ja Halon autoja käy tallissa pesulla. Söderin mukaan autoihin ilmaantuu välillä pikku kolhuja, joista asiakkaat eivät aina muista raportoida. Söder kertto viihtyvänsä hyvin uudessa työssään ja vakuuttaa, että Hatanpäälle ei ole ollut ikävä. Kotoa Hervannasta on helppo kulkea bussilla töihin virastotalolle. Ladat pitivät kunnossa Virastomestari Sauli Petäjistön mukaan virastotalolta vuokrattavia henkilö- tai edustusautoja ei ole isommin kolaroitu miesmuistiin. Autojen menekki on hyvä. Eniten käyttäjiä on museolta, taiteiden ja viestinnän oppilaitokselta sekä kulttuuri- ja nuorisopalveluista. - Ennen vanhaan virastotalon tallissa oli lähes yksinomaan Ladoja vuokrauskäytössä. Siihen aikaan virastomestareille kuului postin kuljettaminen eri hallintokuntiin ja toimipisteisiin sekä valtuuston listojen jakelu valtuutettujen kotiosoitteisiin. Olkapäät pysyi hyvässä kunnossa, sillä Ladoissa ei juuri ohjaustehostimia ollut, muistelee Petäjistö. - Kun autoa vuokrataan, on vuokraajan tiedettävä kustannuspaikkansa. Lisäksi pitää olla esimiehen myöntämä ajo-oikeus, pelkkä ajokortti ei riitä kaupungin auton vuokraukseen. - Söderin Timo on pärjännyt meidän kanssa hyvin kuulovammastaan huolimatta. Timo on aktiivinen yhteydenpitäjä ja kirjoittaa sutjakasti lapulle asiansa, jos tarve vaatii, kiittelee virastomestari Petäjistö. 20 Tampereen Infra