Pientalorakentajan opas 2009

Transkriptio

1 Pientalorakentajan opas Tekninen toimi / Lappeenrannan Vesi Oy / Lappeenrannan Energia Oy / Etelä-Karjalan pelastuslaitos / Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

2 SISÄLLYSLUETTELO Päivitetty ESIPUHE RAHOITUS YLEISTÄ YHTEISKUNNAN RAHOITUS...5 Korkotukilaina...5 Korkotuen hakeminen TONTIN HANKINTA YLEISTÄ ASEMAKAAVA-ALUEEN TONTTI...7 Yksityisten yhteisöiden omistamat tontit...7 Kaupungin omistamat tontit...8 Hakeminen...8 Varaamissopimus tai esikauppakirja...9 Vuokraaminen tai myynti...9 Muut luovutusehdot RAKENTAMINEN MAASEUTUALUEELLA...9 Maaseutualueen rakennuspaikka RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE SUUNNITTELU YLEISTÄ PÄTEVIEN ASIANTUNTIJOIDEN PALKKAAMINEN...11 Yleistä...11 Pääsuunnittelija...11 Rakennussuunnittelija...11 Muut suunnittelijat...11 Vastaava työnjohtaja YHTEYDENOTTO RAKENNUSVALVONTAAN...12 Yleistä...12 Asemakaavan vaatimukset...12 Alueelliset suunnitteluohjeet...12 Rakennusjärjestyksen vaatimukset RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN TONTILLE...12 Yleistä...12 Tontin korkeusasemat SUUNNITTELUUN ON VARATTAVA RIITTÄVÄSTI AIKAA...13 Yleistä...13 Kustannusarvio...13 Keskustele naapureidesi kanssa...13 Hyväksytä luonnossuunnitelmat rakennusvalvonnassa YMPÄRISTÖN TILA...13 Yleistä...13 Radon ja sen torjunta uudisrakentamisessa...14 Melu LISÄTIETOJA SUUNNITTELUSTA JA RAKENTAMISESTA (63)

3 4 RAKENNUSPAIKAN AIHEUTTAMAT ERITYSVAATIMUKSET SUUNNITTELUTARVERATKAISUN HAKEMINEN POIKKEAMISPÄÄTÖKSIEN HAKEMINEN RAKENNUKSEN PURKAMINEN / PURKAMISLUVAN HAKEMINEN PERUSTIETOA SUUNNITTELUUN ENERGIAHUOLTO...17 Yleistä...17 Sähköliittymä...18 Kaukolämpöliittymä...19 Maakaasuliittymä VESI- JA VIEMÄRILIITTYMÄ...25 Vesi- ja viemärijohtoverkkoon liittyminen MAASEUTUALUEEN VESIHUOLTO...26 Veden hankinta...26 Jätevesien käsittely TELE / TIETOLIIKENNE...33 Yleistä PALOTURVALLISUUS...33 Öljylämmityslaitos...33 Savuhormit...34 Tulisijat...36 Rakennuksen käyttö- ja huoltoturvallisuus LIIKENNE, KATU JA PYSÄKÖINTI MAASEUTUALUEEN TIELIITTYMÄ JÄTEHUOLTO...42 Yleistä...42 Kiinteistöt kaava- sekä maaseutualueella...42 Jätehuollon rakenteet...42 Hyötyjätteet...42 Kompostoiminen ja polttaminen...42 Rakentamisen aikainen jätehuolto LIITTYMIS- YM MAKSUT RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN LUPAHAKEMUS JA LIITTEET SUUNNITELMAT NAAPUREIDEN KUULEMINEN LAUSUNNOT ENERGIASELVITYS MUUT RAKENNUSLUPA-ASIAKIRJAT LUPAKÄSITTELY RAKENNUSLUPAPÄÄTÖS LUVAN LAINVOIMAISUUS RAKENNUSTÖIDEN VALMISTELU ERITYISSUUNNITELMAT VASTUUHENKILÖIDEN NIMEÄMINEN SOPIMUKSET (63)

4 8 RAKENTAMINEN YLEISTÄ SIJAINNIN MERKINTÄ...55 Rakennuksen paikan merkitseminen...55 Sijaintikatselmus ALOITUSKOKOUS RAKENNUSVAIHEIDEN TARKASTUKSET LOPPUKATSELMUS TAI OSITTAINEN LOPPUKATSELMUS TARKASTUSASIAKIRJA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE RAKENNUSTYÖN MUU DOKUMENTOINTI PIENTALO-OPPAAN YHTEYSTIEDOT (63)

5 ESIPUHE 1 RAHOITUS Pientalorakentajan opas 2009 on tarkoitettu Lappeenrannan kaupungissa toimiville pientalojen rakennuttajille, suunnittelijoille sekä vastaaville työnjohtajille. Tähän ohjeeseen on koottu pientalojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää tietoa, jota voidaan soveltaa myös pientalojen korjaamishankkeissa. Ohje auttaa myös rakennusluvan hakemisessa ja opastaa tarvittavien asiakirjojen hankkimisessa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa lisäksi aina ennen lupahakemuksen jättämistä neuvotella hankkeeseen liittyvistä asioista rakennusvalvonnan lupavalmistelijoiden kanssa. Esitetyt ratkaisut ovat ohjeellisia, eivätkä siten ole aina suoraan sovellettavissa rakennuskohteeseen. 1.1 YLEISTÄ Pientalohanke on yleensä suurin investointikohde, johon perhe ryhtyy. Eräs koko hankkeen keskeisin perusedellytys on, että rahoitus on hyvin suunniteltu ja järjestetty. Järkevän rahoitussuunnitelman edellytyksenä on realistisen kustannusarvion laatiminen hankkeesta. 1.2 YHTEISKUNNAN RAHOITUS Korkotukilaina Tietyillä edellytyksillä on mahdollista saada yhteiskunnan rahoitusta. Korkotuki myönnetään sosiaalisen tarvehankinnan perusteella. Korkotukilainan myöntää ja maksaa pankki tai muu rahalaitos. Omakotitalon rakentaminen voidaan aloittaa kunnan korkotukilainapäätöksen jälkeen. Korkotukilaina voi kattaa enintään 80 % hyväksytyistä kustannuksista. Lainoitettaville huoneistoneliömetreille on säädetty enimmäismäärät. Vuonna 2009 omakotikorkotukilainoja myönnetään korkotukikelpoisille yksityishenkilöille sellaisten uusien omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiankulutus on matala. Korkotuen omakotitalon laskennallisen lämpöhäviön tulee olla enintään 60 % rakennukselle määritetystä rakentamismääräysten mukaisesta vertailulämpöhäviöstä. Lämpöhäviötason suuruus määritellään rakennuslupahakemuksen yhteydessä. 5(63)

6 Korkotuen hakeminen Korkotuki haetaan asuntotoimistosta, josta voit tarkistaa hakuajat ja mahdolliset uusitut ohjeet. Hakemus: lomake ARA 11/08 ja hanketiedot ja kustannusarvio: lomake ARA 30/01 Lisätietoja: Asuntotoimisto, Valtakatu 44 A - Paula Harju, asuntorahoitustarkastaja puh. (05) tai Omistuslainojen valtion takaus Lisätietoja antavat pankit. ASP-järjestelmä nuorille asunnon hankkijoille Lisätietoja antavat pankit. Internet Valtion asuntorahasto: Asuntotoimi: 6(63)

7 2 TONTIN HANKINTA 2.1 YLEISTÄ Tulevan rakentajan tulee hallita koko rakennuspaikkaa joko varaamis- tai vuokrasopimuksen perusteella tai omistamalla rakennuspaikka itse. Rakennuspaikka on asemakaava-alueella tontti ja maaseudulla tila tai sen osa. Vuokrasopimus tulee tehdä pitkäaikaisena, minimivuokra-aika 30 vuotta, valtion korkotuella rakennettaessa 35 vuotta. Kauppakirja on tehtävä maakaaren määrämuotoja noudattaen ja kiinteistökauppa on julkisen kaupanvahvistajan vahvistettava. Samoin on meneteltävä, jos kiinteistökaupasta tehdään esikauppakirja. Vuokrasopimus ja esikauppakirja tulee kirjata. Kaupalle tulee hakea kuuden (6) kuukauden kuluessa kaupasta lainhuuto, jolla ostetun tontin omistusoikeus rekisteröidään ostajalle. Kirjaamiset ja lainhuudot haetaan Lappeenrannan käräjäoikeuden kansliasta, Väinö Valveen katu 2. Yleensä vasta sitten, kun rakennuspaikka on asemakaavaan ja tonttijakoon perustuvana tonttina merkitty kiinteistörekisteriin, voidaan sille saada rakennuslupa ja käyttää sitä kiinnitysvakuutena. Maaseudulla voidaan vuokrata osa tilasta rakennuspaikaksi. 2.2 ASEMAKAAVA-ALUEEN TONTTI Yksityisten ja yhteisöiden omistamat tontit Kaupungin asemakaava-alueilla on yksityisten omistamia rakentamattomia tai vajaasti rakennettuja pientalotontteja. Kiinteistövälittäjiltä ja teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalvelusta voi tiedustella tontteja, jotka niiden omistajat ovat ilmoittaneet myytäviksi tai vuokrattaviksi, sekä katsoa tietoja rakentamattomista tonteista, joille Lappeenrannan kaupunki on antanut rakentamiskehotukset. Asemakaava-alueilla on myös muita asemakaavan mukaisia vajaasti rakennettuja tontteja, jotka ovat valmiin kunnallistekniikan piirissä ja voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennettavissa, mutta eivät ole saaneet rakentamiskehotusta eivätkä siis ole edellä mainitussa luettelossa. Tällaisen yksityisen omistaman tontin rakentaminen käynnistyy siten, että siitä kiinnostunut selvittää tontin - rakentamismahdollisuuden ja asemakaavatilanteen (kaavoitus ja rakennusvalvonta) - tontinmuodostustilanteen (kiinteistö- ja mittaustoimi) - liittymisen yhdyskuntatekniikkaan (teknisen toimen palvelutuotanto, Lappeenrannan Vesi Oy, Lappeenrannan Energia Oy) - rakentamistapaohjeet (rakennusvalvonta) 7(63)

8 - omistussuhteet ja rasitukset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä (rakennusvalvonta, maistraatti, maanmittaustoimisto, käräjäoikeus) Edellä lueteltujen selvitysten jälkeen rakentaja käy neuvottelut tontin vuokraamisesta tai ostosta sen omistajan kanssa ja tekee vuokrasopimuksen tai kauppakirjan tontin omistajan kanssa. Kaupungin omistamat tontit Kaupunki luovuttaa vuosittain pientalotontteja ensi sijassa omatoimiseen tuotantoon. Kaupungin tonttien luovutustoimintaa hoitaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, josta saa kaikki kaupungin tontteja koskevat tiedot. Kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalvelu: Kaupungintalo 3. krs huone 351, puh. (05) Sari Piironen ja puh. (05) Sinikka Kuivanen. Rakentamiskelpoisia tai seuraavana vuonna rakentamiskelpoisiksi tulevia pientalotontteja luovutetaan vuosittain alkuvuonna kuulutettavalla hakumenettelyllä eri puolilta kaupunkia, myös maaseutualueelta. Kaupungin tontit luovutetaan vuokraten tai myyden. Noin neljäsosa tonteista varataan myytäviksi ja haettaviksi suljettujen tarjousten perusteella. Ensimmäisen hakuajan jälkeen tontteja luovutetaan ns. jatkuvalla hakumenettelyllä, vuokratontteja viikoittain ja ainoastaan myyden luovutettavia tontteja kalenterikuukausittain kaupungingeodeetin päätöksellä marraskuun loppuun saakka. Hakeminen Hakemukset tai suljetut tarjoukset jätetään tai toimitetaan postitse kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalveluun kuulutuksessa mainittuun määräaikaan mennessä. Tontit varaa ensimmäisellä jakokierroksella tekninen lautakunta. Tämän jälkeen tontit varataan kaupungingeodeetin päätöksellä. Suljettujen tarjousten perusteella haettavien tonttien varaamisen ratkaisee kustakin tontista tehty yksilöity kokonaiseuromääräisesti suurin tarjous. Muut tontit varataan silloin kun samaa tonttia hakee useampia henkilöitä seuraavia kriteereitä käyttäen: Kaupungin elinkeinopoliittiset perusteet - työpaikkojen sijoittuminen kaupunkiin - kaupungin taloudellisen pohjan turvaaminen sekä asukasluvun pysyttäminen ja lisääminen Hakijan asunnontarpeen huomioonottaminen - työpaikkojen ja lasten koulun sijainti - nykyisen asunnon ahtaus, laatu ja kunto - terveydelliset syyt Kaupungin henkilöstöpoliittiset perusteet Muu teknisen lautakunnan tärkeänä pitämä peruste 8(63)

9 Hakija, joka on saanut kaupungin tontin viimeisen 10 vuoden aikana voi saada tontin vasta ns. jatkuvassa haussa, jos ko. tonttia ei ole hakenut kukaan muu hakija. Varaamissopimus tai esikauppakirja Tekninen lautakunta päättää tontin varaamisesta vuodeksi. Tontista tehdään varaamissopimus, jolla voi hakea rakennusluvan ja aloittaa rakentamisen. Myytävästä tarjoustontista tehdään kauppakirja heti. Varaamisajalta peritään 5 % tontin hinnasta oleva varaamismaksu, määrältään yleensä /vuosi päätöksen laillistuttua. Varaamisaikana on rakennettava talon perustukset valmiiksi tai saatava hankkeelle valtion asuntolaina tai korkotukipäätös. Mikäli varaaja ei ryhdy rakentamaan tontille, on varaamisesta luovuttava. Varaamisaikaa voidaan jatkaa kaupungingeodeetin päätöksin enintään kolme (3) vuotta. Vuokraaminen tai myynti Kun perustukset ovat valmiit tai laina-/korkotukipäätös on tehty, voidaan tontti vuokrata tai myydä varaajalle. Vuokra-aika on 60 vuotta ja vuokra 5 % tontin myyntihinnasta. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Sekä tontin ostaja että vuokramies maksavat tontinmuodostusmaksun, joka vastaa kulloinkin voimassa olevaa tontin lohkomistaksaa. Tonttia ostettaessa koko kauppahinta maksetaan kaupantekotilaisuudessa. Muut luovutusehdot Yksityiskohtaiset luovutusehdot selviävät teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimesta saatavista kauppakirja- ja vuokrasopimusmalleista. 2.3 RAKENTAMINEN MAASEUTUALUEELLA Maaseutualueen rakennuspaikka Kaupungin laajalle maaseutualueelle on keskeisiin talouskyliin laadittu osayleiskaavoja, joissa osoitetaan pientalorakentamiselle soveliaat rakennuspaikat. Osayleiskaavat on laadittu Simolan, Myllylän-Siparin- Vilkjärven, Partalan, Korkea-ahon, Lempiälän-Lyytikkälän ja Pulsan-Tanin talouskyliin sekä Vainikkalaan ja Raippoon. Muualle maaseutumaiselle alueelle on mahdollista rakentaa ottamalla huomioon kaupungin rakennusjärjestyksessä ja maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat asemakaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista koskevat määräykset. Kaupungin maaseutualueen yleiskaava- ja kaavoittamattomilla alueilla asuinrakentamisen rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 2000 m2. Suunniteltaessa rakentamista sinne, tulee tehdä vastaavat selvitykset kuin yksityisten ja yhteisöjen omistamien tonttien osalta asemakaava-alueella. Vesi- ja jätehuollon järjestämisestä antaa tietoja ympäristötoimi. Määräalan kaupan jälkeen kohteelle haetaan lainhuuto, minkä jälkeen määräala 9(63)

10 tulee automaattisesti lohkottavaksi. Lohkomisen suorittaa Kaakkois- Suomen maanmittaustoimisto, Valtion virastotalo, Pormestarinkatu 1, asiakaspalvelu puh Osayleiskaavoista ja rakentamisesta maaseudulle saa tietoja teknisen toimen kaavoituksesta. Maaseutualueen yksityisten ja kaupungin rakennuspaikoista saa tietoja sekä kiinteistövälittäjiltä että teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen asiakaspalvelusta. Kaupungin omistamista, haettavina olevista maaseudun rakennuspaikoista saa tietoja kiinteistö- ja mittaustoimesta; Sari Piironen, puh. (05) ja Sinikka Kuivanen, puh. (05) Suunnittelutarveratkaisu - kts. kohta RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE (POIKKEAMINEN) Mikäli ranta-alueella ei ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa rakennuspaikat on osoitettu, rakentaminen edellyttää poikkeamisluvan hakemista. Poikkeamisluvan myöntää Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Rakennusjärjestyksessä on määräyksiä rakennuspaikan koosta ja rakennusten sijoittamisesta ranta-alueelle. Rakennuspaikan minimikoko on 3500 m2 ja rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 75 m. Hakuohjeet, kts. kohta (63)

11 3 SUUNNITTELU 3.1 YLEISTÄ Rakentaminen vaatii aina kahdenlaista suunnittelua. Ensiksikin on suunniteltava koko hanke eräänlaisena projektina aikataulua ja rahoitusta myöten, toiseksi on suunniteltava toteutettava rakennus. 3.2 PÄTEVIEN ASIANTUNTIJOIDEN PALKKAAMINEN Yleistä Päävastuu rakennushankkeesta on siihen ryhtyvällä eli sinulla; parhaiten tämän vastuun kannat käyttämällä hankkeen kaikissa vaiheissa ammattitaitoisia henkilöitä. Maankäyttö- ja rakennuslaki myös edellyttää, että jokaisella rakennuttajalla on oltava käytössään riittävän ammattitaitoinen henkilökunta sekä suunnitteluun että toteutukseen. Hyvän suunnittelun ja asiantuntevan työmaavalvonnan avulla varmistat hankkeen oikean teknisen toteutuksen ja laadullisten tavoitteiden täyttymisen. Rakennusvalvonta arvioi hankekohtaisesti Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2 esitettyjen suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksen toteutumisen. Pääsuunnittelija Pääsuunnittelija on se henkilö, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta, sen lähtötiedoista sekä niiden hankinnasta ja välittämisestä suunnittelun eri osapuolille. Pääsuunnittelija vastaa myös suunnittelun laadusta. Kuitenkin jokainen erityissuunnittelija on vastuussa omasta suunnitelmastaan. Pääsuunnittelija myös antaa lupavaiheessa luvan liitteeksi tulevan energiatodistuksen. Ennen lopputarkastusta pääsuunnittelija tarkistaa todistuksen toteutusta vastaavaksi. Pääsuunnittelija tulee hankkia rakennuspaikkakunnalta. Pääsuunnittelija huolehtii silloin myös valmistalon sovittamisesta rakennuspaikalle ja tarvittaessa asemapiirroksen laadinnasta. Pääsuunnittelijalla tulee olla vähintään rakennusalan teknikkokoulutus. Kohteen vastaava työnjohtaja voi eri sopimuksen mukaan toimia myös kohteen pääsuunnittelijana. Rakennussuunnittelija Rakennussuunnittelija vastaa ns. arkkitehtisuunnittelusta. Omakotitalon rakennussuunnittelijan pätevyysvaatimuksena on teknillisen oppilaitoksen teknikon (rakennusmestari) tai tätä korkeamman rakennusalan tutkinnon suorittaminen. Muut suunnittelijat Muita tarvittavia suunnittelijoita ovat rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat sekä mahdollisesti myös pohjarakenne- eli geo-suunnittelija. 11(63)

12 Valmistalojen osalta tulee laadituttaa erilliset rakennuskohteen perustamisolosuhteita vastaavat perustussuunnitelmat (valmistalotehtaan ohjeellisia tyyppikuvia voi käyttää apuna). Vastaava työnjohtaja Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että jokaisella rakennustyömaalla on oltava vastaava työnjohtaja. Hän johtaa lain mukaan rakennustyötä ja vastaa rakentamista koskevien määräysten noudattamisesta sekä kohteen suunnitelmien mukaisesta toteutuksesta. Vastaava työnjohtaja tekee työmaan tarkastukset ja laatii niistä tarkastusasiakirjat. Tehtävästä tulee tehdä kirjallinen sopimus, jossa on eritelty viranomaisvaatimuksien lisäksi myös mahdolliset muut sopimukseen liittyvät tehtävät. Rakentamisen valvontaa koskevat viranomaisvaatimukset on esitetty Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa A1 Rakennustyön valvonta. Lakisääteisten tehtävien lisäksi vastaavan työnjohtajan tehtäviin on mahdollista sisällyttää esimerkiksi urakoitsijoiden valinta ja kilpailuttaminen sekä rakennustyön kustannusarvion ja aikataulun laatiminen. Yleensä vastaavalta työnjohtajalta edellytetään vähintään teknikkotasoista rakennusalan koulutusta (rakennusmestari). Vastaava työnjohtaja on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa, jossa arvioidaan esitetyn henkilön kelpoisuus tehtävään. Vastaavan työnjohtajan tehtävän hoitaminen edellyttää asuin- tai työpaikkana Lappeenrannan talousaluetta. 3.3 YHTEYDENOTTO RAKENNUSVALVONTAAN Yleistä Pääsuunnittelijan velvollisuutena on ennen suunnittelun aloittamista taikka talotyypin valintaa selvittää rakennusvalvonnasta mm. seuraavat suunnittelun lähtötiedot: Asemakaavan vaatimukset Asemakaava asettaa rakennuksille tietyt vaatimukset (mm. rakennusoikeus, kerrosluku, sallittu rakennusalan raja). Alueelliset suunnitteluohjeet Useilla pientaloalueilla on kaavaa täydennetty alueellisilla rakentamistapaohjeilla. Rakentamistapaohjeet sisältävät suosituksia mm. rakennusten tontille sijoittamisesta, kattomuodoista ja kaltevuuksista, julkisivumateriaaleista ja väreistä sekä pihatilan suunnittelusta. Yleensä nämä ohjeet jaetaan rakentajille tontin luovutuksen yhteydessä. Rakennusvalvonnasta on kuitenkin syytä varmistaa rakennustapaohjeiden vaatimusten tulkinta. Rakennusjärjestyksen vaatimukset Rakentamista on Lappeenrannassa säädetty myös rakennusjärjestyksellä (kts. ja määräykset). 12(63)

13 3.4 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN TONTILLE Yleistä Uudisrakennuksen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Tontin rakennusten tulee yhdessä ympäristön kanssa muodostaa kaupunkikuvaltaan hallittu kokonaisuus. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla huolellinen tutustuminen tontin ominaisuuksiin (ilmansuunnat, näkymät, kasvillisuus, maastonmuodot jne.). Tontin korkeusasemat Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen. Kiinteistö- ja mittaustoimesta tilattavassa tonttikartassa on esitetty tontin kadun puoleisten kulmapisteiden korkeusasemat sekä tonttikartan liitteissä myös katu- ja viemäriliitoskorkeudet. Valitse siis talotyyppi tontin ominaisuuksien mukaan ja vältä tarpeettomia täyttöjä taikka maaston leikkauksia. Rinnetontti on aina syytä vaaita, jotta rakennussuunnittelija pystyy arvioimaan tontille parhaiten soveltuvan talotyypin. Tasamaatalo ei sovi rinnetontille, eikä rinneratkaisu tasamaatontille. 3.5 SUUNNITTELUUN ON VARATTAVA RIITTÄVÄSTI AIKAA Yleistä Jopa 90 % rakentamiskustannuksista ratkeaa suunnitteluvaiheessa, joten hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin mm. hukkaneliöiden minimoimisella. Muista myös, että merkittävä osa rakennuksen kaikista kustannuksista aiheutuu vasta käyttövaiheesta. Rakennusvalvonta suosittelee matalaenergiaratkaisuja samoin kuin varaavan puulämmitteisen tulisijan rakentamista kaikkiin uusiin omakotitaloihin. Huomioi suunnittelussa myös elinkaariajattelu (tilojen muuntojoustavuus, tilojen saavutettavuus / liikkumisen esteettömyys). Kustannusarvio Anna ammattilaisten laatia realistinen kustannusarvio, älä yliarvioi oman työpanoksesi osuutta. Keskustele naapureidesi kanssa Kiinnitä erityistä huomiota rakennuksen ympäristöön soveltuvuuteen ja selvitä myös naapureiden suunnitelmat ja niiden vaikutus omaan projektiisi. Hyväksytä luonnossuunnitelmat rakennusvalvonnassa Luonnossuunnitelmissa tulee esittää rakennuksen sijoitus ja tontin käyttö sekä talotyyppi (kerrosluku, kattokaltevuus, julkisivumateriaalit). 13(63)

14 3.6 YMPÄRISTÖNTILA Yleistä Valittaessa rakennuspaikkaa voi olla tarvetta tietää ympäristötekijöistä kuten melutilanteesta, ilmanlaadusta, maaperästä, jne. Näistä saa tietoa kaupungin internet-sivuilta sekä ympäristötoimesta. Radon ja sen torjunta uudisrakentamisessa Kaakkois-Suomessa esiintyy yleisesti maaperässä radon-kaasua. Perustusvaiheessa tulee varautua radon-kaasun poistamiseen lattian alle asennettavalla putkituksella. Putkituksesta on saatavissa ohjeita ympäristöministeriön ohjeesta tai teknillisen korkeakoulun tekemästä selvityksestä. Varautumisen aiheuttama lisäkustannus on murto-osa jälkeenpäin tehtävään radon-kaivoon verrattuna. Torjunta perustuu ensisijaisesti rakennuksen alapohjan tiivistämiseen. Sen lisäksi alapohjan putkitukseen siten, että myöhemmin asennettavan puhaltimen avulla tehdään lattian alustila alipaineiseksi asunnon suhteen, jolloin kaasujen kulkeutuminen huonetilaan estyy. Harva lattiarakenne vaatii alipaineen muodostamiseksi suuremman poistoilmamäärän, jonka seurauksena lattiarakenne kylmenee ja pahimmassa tapauksessa lattiarakenteessa olevat vesiputket saattavat jäätyä. Radon-kaasu voidaan todeta luotettavasti ainoastaan talviaikana tehtävällä mittauksella. Mittarasioita toimittaa Säteilyturvakeskus, ( Radonkaasun torjuntaa selvittävää opasta saa rakennuskirjakaupoista. Melu Mikäli kiinteistö sijaitsee meluvyöhykkeellä, on mahdollista, että melu rajoittaa rakentamista. Melun vuoksi saatetaan vaatia tiettyjä rakenteellisia ääneneristävyysratkaisuja (esimerkiksi ikkunoihin) tai rakennusten sijoittamista siten, että saadaan muodostettua rauhallisia oleskelualueita. 3.7 LISÄTIETOA SUUNNITTELUSTA JA RAKENTAMISESTA o Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaki Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakentajan yhteyshenkilöt Rakennuslupamaksut Lupahakemuslomakkeet o (Raatimiehenkatu 20) rakennusalan ammattikirjallisuutta sopimuslomakkeita rekisteri alueella toimivista suunnittelijoista, työnjohtajista sekä urakoitsijoista 14(63)

15 o o o Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry 15(63)

16 4 RAKENNUSPAIKAN AIHEUTTAMAT ERITYISVAATIMUKSET 4.1 SUUNNITTELUTARVERATKAISUN HAKEMINEN Rakennusjärjestyksessä on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaisesti maaseutukylien osayleiskaavojen alueet ja keskustaajaman yleiskaavan lähialueet suunnittelutarvealueiksi, joilla rakentamiselle on erityisiä vaatimuksia. Tällaiselle alueelle rakentaminen, samoin kuin niiden läheisyyteen taikka kylätaajamiin tapahtuva rakentaminen saattaa edellyttää suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan hakemista. Suunnittelutarveratkaisun tarpeellisuuden harkitsee rakennusvalvonta. Lisätietoja antavat apulaisrakennustarkastaja Päivi Salminen p (entisen Joutsenon alue) ja lupatarkastaja Anssi Olkkonen p (entisen Lappeenrannan alue). Suunnittelutarveratkaisut valmistelee kaavoitus teknisen lautakunnan ratkaistavaksi. Yhteyshenkilöinä kaavoituksessa ovat kaavasuunnittelija Anni Hiltuselta p (entisen Joutsenon alue) sekä miljöösuunnittelija Tarja Luukkoselta p (entisen Lappeenrannan alue). Hakemus - osoitetaan tekniselle lautakunnalle / kaavoitus - jätetään teknisen toimen kirjaamoon, kaupungintalo 2. krs Hakemusasiakirjat: - hakemuslomake (2 kpl) - asemapiirros 3 kpl - rakennuspaikan hallintaa osoittava asiakirja (esim. lainhuuto, vuokrasopimus tai kauppakirja) - rajanaapureiden kuulemista osoittava asiakirja - tieliittymälupa tienpitäjältä uuden liittymän osalta (kohta 5.7) - ympäristökartta 3 kpl (peruskarttakopio Maanmittaustoimistosta) - tilakartta, jossa esitetty sekä oma että naapureiden rakennusnumero - naapureiden yhteystiedot Hakemuslomakkeita saa kaavoituksesta sekä rakennusvalvonnasta (internet- osoite: lupahakemuslomakkeet). Teknisen lautakunnan päätös Päätös on voimassa yleensä kaksi (2) vuotta, jona aikana on haettava rakennuslupaa. Valitusaika Kts. kohta (63)

17 4.2 POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN HAKEMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen poikkeamispäätös Poikkeamispäätös joudutaan useimmiten hakemaan rantarakentamisen yhteydessä tai mm. tilanteessa, jossa kaavan määräämää rakennusoikeutta ylitetään. Kyseiset poikkeamispäätökset myöntää hakemuksesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Hakemus jätetään kuitenkin kaupungin teknisen toimen kirjaamoon (kaupungintalo 2. krs), sillä kaavoitus valmistelee hakemuksen liitteeksi kaupungin lausunnon asiassa. Hakemusasiakirjat kuten suunnittelutarveratkaisussa (Kohta 4.1). Poikkeamislupahakemuksia ja ohjeita saa kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta. Tietoja rakentamismahdollisuuksista ranta-alueille antaa kaavoitus. Teknisen lautakunnan poikkeamispäätös Muut kuin edellä mainitut poikkeamispäätökset (esim. asemakaavan määräämästä käyttötarkoituksesta poikkeaminen) myöntää tekninen lautakunta kaavoituksen esityksestä. Poikkeamispäätöksen tarpeellisuuden arvioi rakennusvalvonta. Hakemus jätetään teknisen toimen kirjaamoon (kaupungintalo 2. krs). Hakemusasiakirjat kuten suunnittelutarveratkaisussa (Kohta 4.1). Valitusaika Valitusaika on 30 päivää päätöksen julkipanosta. Rakennuslupahakemus voidaan jättää käsittelyyn ennen suunnittelutarveratkaisun / poikkeamispäätöksen lainvoimaisuutta, mutta rakennuslupa voidaan normaalisti myöntää vasta, kun suunnittelutarveratkaisu / poikkeamispäätös on lainvoimainen. Hakijan on toimitettava rakennusvalvontaan Kouvolan hallinto-oikeudelta pyydetty lainvoimaisuusmerkinnällä varustettu alkuperäinen päätös. Kouvolan hallinto-oikeuden yhteystiedot: Käyntiosoite Kauppalankatu 43 C, Kouvola postiosoite PL 401, Kouvola puhelinvaihde telekopio sähköposti kouvola.hao@om.fi aukioloaika kello RAKENNUKSEN PURKAMINEN / PURKAMISLUVAN HAKEMINEN Rakennuspaikalla voi sijaita entuudestaan rakennuksia. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueilla, joilla on rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Purkamislupa on tarpeen myös, jos yleiskaavassa niin määrätään. Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa edellyttää rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti 17(63)

18 merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana. Rakennuksen tai sen osan purkamisesta on, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaan 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvonta voi em. ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista. Purkamislupahakemuksessa tulee selvittää purettavan rakennuksen tilastotiedot, purkamistyön järjestäminen, purkujätteen käsittely sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttäminen. Tarvittaessa purkutyötä valvomaan vaaditaan myös vastaava työnjohtaja. Tarvittavat ilmoituslomakkeet saa rakennusvalvonnasta. 18(63)

19 5 PERUSTIETOA SUUNNITTELUUN 5.1 ENERGIAHUOLTO YLEISTÄ Pientalon laitehuone Asemakaavoitetulla alueella pientalossa tulee olla nk. tekninen laitehuone, johon sijoitetaan: - lämmönmittauskeskus - lämmönjakokeskus - sähköpääkeskus - vesimittari - puhelinliitäntärasia - antenniliitäntärasia Teknisen laitehuoneen tulee sijaita mahdollisuuksien mukaan kiinteistön kadun puoleisella sivulla. Tekninen laitehuone voi sijaita myös esim. lämmitetyssä varastossa tai autotallissa, mutta kyseisestä tilasta paloteknillisesti erotettuna. Tällöin tulee teknisille laitteille osoittaa sijoitustila, joka sijaitsee rakennuksen kadunpuoleisen ulkoseinän välittömässä läheisyydessä. Lisäksi tulee huomioida sähköteknisen tilaluokituksen erityisvaatimukset. Teknisen laitehuoneen lattiapinta-ala tulee pientalossa olla vähintään 1,2 m x 2,1 m ja korkeus vähintään 2,2 m. Tällöin sähköpääkeskus tulee sijoittaa laitehuoneen ulko-oven viereiseen nurkkaan kuvan 3 mukaisesti. Muussa tapauksessa lattiapinta-ala tulee olla 1,5 m2 suurempi muiden laitteiden asentamista varten. Ulko-ovi tulee sijoittaa kuvan 3 mukaisesti. Tekniseen laitehuoneeseen tulee olla oma sisäänkäynti suoraan ulkoa ja teknisestä laitehuoneesta ei saa olla käyntiä muihin tiloihin. Oven lukko tulee sarjoittaa Lappeenrannan Energian kaukolämpöura-avainsarjaan, jossa ovat mukana sähkö-, kaukolämpö-, vesilaitos ja Sonera. Tekninen laitehuone on varustettava vedenpoistomahdollisuudella (lattiakaivo) ja sähköpistorasialla. Laitehuone tulee olla jatkuvasti tuuletettavissa. Laiteasennusten helpottamiseksi suositellaan seinäpintoihin vaneriverhouksen asentamista kipsilevyverhouksen alle. Alueella, jossa em. teknistä laitehuonetta ei tarvita, tulee rakentajan varata sähkömittausta varten ns. mittauskeskustila. Rakentamiseen liittyvistä sähköasioista (liityntä, tariffin valinta, sähkölämmitys jne.) antaa tietoja ja opastusta Lappeenrannan Energian tekninen asiakaspalvelu, Simolantie 18, puh ja puh (63)

20 Kaukolämmitystä ja maakaasun jakelua koskeviin tiedusteluihin (liittyminen, lämpöasennukset, laskutus jne.) vastaa lämpötoimintojen lämmönmyynti, Simolantie 18, Markku Kauppinen, puh Rakennuslupa ja suunnitelmat Kahteen (2) rakennuslupapiirustussarjaan tulee hankkia Lappeenrannan Energian lausunto, jonka antaa sekä sähkö- että kaukolämpöliittymän osalta tekninen asiakaspalvelu, Simolantie 18, puh ja puh Lämpösuunnitelmat tulee varustaa urakoitsijan leimalla ja vastuuhenkilön allekirjoituksella. Suunnitelmista toimitetaan kaksi (2) sarjaa hyväksyttäviksi lämpötoimintoihin, Markku Kauppinen, puh SÄHKÖLIITTYMÄ Sähköliityntää varten asiakas tekee liittymissopimuksen Lappeenrannan Energian kanssa. Liittymissopimusta koskevia asioita hoitaa teknisessä asiakaspalvelussa, puh ja puh Rakentajan tulee perustustöiden yhteydessä tehdä liittymiskaapeleille (sähkö, tele ja TV) kaapelikanaali tulevan pääkeskuksen alle tai putkitus kuvan 3 mukaisesti. Kaapeleiden läpivientiputket Ø 100 mm ja 2 x 50 mm + varaputket tulisi asentaa kadun puolella liittymisjohdon tulosuuntaan routaeristyksen ulkopuolelle. Rakentaja tai urakoitsija asentaa perustusten rakentamisen yhteydessä kuluttajamaadoituksen esim. kuvan 3 kohdan 5 mukaisella tai muulla sähköturvallisuusmääräysten hyväksymällä tavalla. Maadoitusköysi kytketään maadoituskiskoon. Liittymisjohdot asennetaan urakoitsijan pyynnöstä Lappeenrannan Energian suunnitelmien mukaisesti. Liittyjän omalle tontilleen kaivaman kaapelikaivannon tulee olla n. 70 cm syvä ja kivetön. Kaapelien asennusta pyydettäessä kanaalin ja kaapelikaivannon tulee olla tyhjä ylimääräisestä rojusta. Rakentajan tulee varata kivetöntä täytemaata kaapeleiden suojaamiseksi. Kaapelikaivannon saa peittää vasta kartoituksen jälkeen. Kaapelit toivotaan asennettaviksi sulan maan aikaan. Mikäli kaapelin päässä on työmaakeskus, asennus on mahdollista tietyin edellytyksin. Lappeenrannan Energia hoitaa sopimuksen mukaan myös Soneran liittymiskaapeleiden asennuksen ja kartoituksen. Työmaasähkö Lappeenrannan Energialla on pientalorakentajille vuokrattavia mittarikaappeja rajoitettu määrä. Työmaa-aikaisesta sähköstä tulee tehdä kirjallinen sopimus, vähintään kaksi (2) viikkoa ennen tarvetta, teknisessä asiakaspalvelussa, Simolantie 18. Uudisrakennusalueilla työmaakeskus kytketään kaapelijakokaappiin tai valmiiksi asennetun liittymiskaapelin 20(63)

21 päähän. Liittymäkaapeli voidaan kytkeä työmaakeskukseen vasta kun liittymis- ja rakentamissopimus on allekirjoitettuna. Sähköasennusten käyttöönotto Kiinteistö liitetään Lappeenrannan Energian sähköverkkoon vasta, kun urakoitsija toimittaa kytkentäpyynnön tekniseen asiakaspalveluun. Urakoitsija toimittaa rakentajalle käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjan mittauksineen sekä loppupiirustukset käyttö- ja huolto-ohjeineen. Sähkölämmitys Teknisestä asiakaspalvelusta saa opastusta sähkölämmityksen käytöstä. KAUKOLÄMPÖLIITTYMÄ Lämpösopimus Kaukolämpöliityntää varten asiakas tekee liittymissopimuksen Lappeenrannan Energian kanssa. Liittymissopimusta koskevia asioita hoitaa teknisessä asiakaspalvelussa, puh ja puh , Simolantie 18. Kaukolämpöliityntä Rakentaja suorittaa talojohdon kaivu- ja täyttötyöt tontin rajalta tekniseen laitehuoneeseen saakka. Lappeenrannan Energia asentaa kaukolämpöjohdot kaivantoon ja laitehuoneeseen, sekä eristää sisälle asennetut kaukolämpöjohdot, mittauskeskus mukaan lukien. Talojohtokaivannon saa peittää vasta kartoituksen jälkeen. Talojohdon asennuksia hoitaa Eero Toivola, puh Kaukolämpölaitteiden asennustyöt Asennustyöt tulee teettää Lappeenrannan Energian hyväksymällä urakointiliikkeellä. Kaukolämpöasennusten käyttöönotto Ennen lämmöntoimituksen aloittamista kiinteistössä on oltava - liittymismaksu maksettu - suoritettu hyväksytty paine- ja käyttöönottotarkastus - asennettu lämpömäärän mittauksen sähköistys ja asennusalusta (SU - lämpöjohtopumppu kytkettynä sähköverkkoon ja ulkolämpötilan tuntoelin asennettu Lämmöntoimituksen aloitus tapahtuu ainoastaan Lappeenrannan Energian lämpöosaston toimesta. Kuluttajan laiteasennusten valmistuttua urakoitsija tilaa lämpöosastolta käyttöönotto- ja lopputarkastukset. Lopputarkastus on suoritettava ennen rakennusvalvonnan lopputarkastusta. Rakentajan tulee vaatia putkiurakoitsijalta kaukolämpölaitteiden käytön opastusta. 21(63)

22 Energian mittaus Energian mittaukset tulee sijoittaa kaukolämmitetyillä ja maakaasun jakelualueilla SFS-standardin 4365 mukaisesti siten, että mittarit voidaan lukea ja tarkastaa menemättä varsinaisiin asuintiloihin, tällöin mittauksen sijoituspaikka on tekninen laitehuone. Muilla alueilla esim. tuulikaappi. Lappeenrannan Energia: - käyntiosoite Simolantie 18 - postiosoite PL 191, Lappeenranta - puhelin MAAKAASULIITTYMÄ Yleistä Maakaasun käyttöä koskeviin tiedusteluihin vastaa Lappeenrannan Energian lämmönmyynti, Simolantie 18, Markku Kauppinen, puh Sopimus Maakaasuliitäntää varten asiakas tekee liittymissopimuksen Lappeenrannan Energian kanssa. Liittymissopimusta koskevia asioita hoitaa teknisessä asiakaspalvelussa, puh ja puh , Simolantie 18. Kattilahuone Maakaasu tuodaan kuvan 4 mukaisesti asiakkaan kattilahuoneeseen (tekninen laitehuone). Kattilahuoneen osalta tulee huomioida seuraavat vaatimukset: - kattilahuoneen tulee sijaita mahdollisuuksien mukaan kiinteistön kadunpuoleisella sivulla siten, että sisäänkäynti on ainoastaan ulkoa. Kattilahuoneesta mahdollisesti sisätiloihin johtavien ovien tulee olla palo-ovia. - kattilahuoneen minimikoko on 8 m3 (esim. 2,1 x 1,8 m2 ja sisäkorkeus vähintään 2,2 m tai 1,8 x 1,8 m2 ja sisäkorkeus 2,5 m) (SFS 3179) - pientalon kattilahuoneen osastointi riippuen kattilan tehosta Kattilan teho Osastointivaatimus Yli 25 kw Palamaton rakenne EI 60 Enintään 25 KW - kattilahuone kerroksessa EI 30 - kattilahuone kellarissa Palamaton rakenne EI 30 - savuhormi tehdään vähintään 1 mm paksuisesta ruostumattomasta tai haponkestävästä teräksestä joka eristetään vähintään 50 mm paksuisella kivivillalla ( 100 kg /m3, sintraantumislämpötila 900 astetta). Hormin ulkokuorena tulee olla vähintään 0,5 mm vahvuinen sinkitty pelti. Hormin ulkopinnan ja yli 30 mm paksuisen puun välisen etäisyyden tulee olla vähintään 100 mm. Hormin kondenssiveden 22(63)

23 poisto tulee huomioida. Vesikaton lappeella oleva hormi on varustettava yläpuolen lumiestein. - maakaasuputki asennetaan ulkoseinän läpi omalla läpiviennillä. Liikennealueiden tai autokatosten läheisyydessä maakaasuputken maanpäällinen osa tulee varustaa törmäyssuojalla. - kattilahuone tulee varustaa ilmanvaihtoventtiilillä (2 kpl d = 125 mm ja korkeusero 1,7 m), jotka varmistavat poltinlaitteiden palamisilman saannin. Raitisilma tulee ottaa huoneen alaosasta ja poistoventtiili tulee sijoittaa huoneen yläosaan. Raitisilmaventtiili tulee sijoittaa siten, ettei vesimittarille aiheudu jäätymisvaaraa. - sähköasennustöissä on noudatettava voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita. Rakennusteknisistä kysymyksistä saa lisätietoa rakennusvalvonnasta. Maakaasuun liittyminen Lappeenrannan Energia toimittaa maakaasun talojohdon kaivu- ja täyttötöineen sekä maakaasun mittauskeskuksen kahden viikon toimitusajalla. Maakaasusopimus on oltava allekirjoitettuna ennen talojohdon ja mittauskeskuksen tilausta. Talojohtoa ei saa peittää ennen kartoitusta. Talojohdon asennuksia hoitaa Eero Toivola, puh KUVA 1. PIENTALON KAUKOLÄMPÖTALOJOHDON SIJOITUS (kupariputkielementit) 23(63)

24 KUVA 2. Kaukolämpöjohdon sijainti 200 mm seinän sisäpinnasta 24(63)

25 KUVA 3. PIENTALON PÄÄKESKUS MAKS. 3 X 63 A SISÄTILOISSA LIITTYMISJOHDON SUOJAPUTKEN JA MAADOITUSJOHDON SIJOITUS PIENTALOISSA 1. Liittymiskaapelin suojaputki vähintään 100 mm ( lujuusluokka 4 ). Suojaputki ulottuu routasuojauksen ulkopuolelle ( EI SAA OLLA SALAOJAPUTKEA ) 2. Suojaputki ( esim. JAPP 50 ) 3. Betoniraudoituksen liittäminen maadoitukseen 4. Maadoitusjohtimen suojaputki JM Maadoituselektrodi 16 mm2 Cu, 20 m lenkkinä rakennuksen perustuksessa tai niiden ympäri tai 20 m liittymiskaapeliojassa 6. Puhelin- ja antenniputkitus JM 50 25(63)

26 MAAKAASUN TEKNINEN LAITEHUONE Laitehuone osastoidaan rakennuksen muista tiloista. Ilmanvaihtokonetta ei tulisi sijoittaa laitehuoneeseen. Mikäli laite sijoitetaan on se osastoitava laitehuoneesta. Keskuspölynimurin sijoittaminen edellyttää, että asuntoon johtava imuputki on varustettu putken ympärillä, seinäpinnassa olevalla palomansetilla. Oven lukitus sarjoitetaan Lappeenrannan Energian sarjaan. KUVA 4. MAAKAASUN LAITEHUONE 26(63)

27 Maakaasun toimitus voidaan aloittaa kun - liittymismaksu on maksettu - on suoritettu maakaasuasetuksen mukaiset painekoe- ja käyttöönottotarkastukset. Tarkastuksen suorittaa Turvatekniikan keskuksen hyväksymät Lappeenrannan Energian tarkastajat Veijo Pusa, puh ja Arto Kiiskinen, puh Maakaasun toimitus aloitetaan ainoastaan Lappeenrannan Energian toimesta. Maakaasun käyttölaitteiden asennustyöt Lappeenrannan Energian maakaasuputkistoon liitettäviä asiakkaan maakaasun käyttöputkistoja ja käyttölaitteita saa asentaa vain maakaasuasetuksen 1286/93, muutos KTM:n päätöksen 1200/95 mukaiset liikkeet, jotka Lappeenrannan Energia on hyväksynyt. Varalämmitysjärjestelmä Mahdolliseksi varalämmitysjärjestelmäksi suosittelemme enintään 4,5 kw:n sähkövastuksen asentamista lämmityskattilalaitokseen. Varalämmitysjärjestelmän tehon tulee risteillä sähkökiukaan kanssa. Muut maakaasulaitteet Maakaasua voidaan hyvin käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin lämmitykseen (liesi, grilli, kiuas, yms.). Mikäli aiotte hankkia muita kuin lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen tarkoitettuja maakaasulaitteita, pyydämme Teitä ottamaan yhteyttä Lappeenrannan Energiaan. Ennen maakaasulaitteiden hankkimista tulee asiakkaan varmistaa myyjältä, että laitteet ovat viranomaisten hyväksymiä. 5.2 VESI- JA VIEMÄRILIITTYMÄ Kiinteistö on liitettävä vesijohto-, jätevesiviemäri- sekä hulevesiviemäriverkostoihin Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueella. VESI- JA VIEMÄRIJOHTOVERKKOON LIITTYMINEN Rakennuslupa Rakennuslupapapereihin tulee liittää Lappeenrannan Vesi Oy:n lausunto ko. kiinteistön mahdollisuuksista liittyä kaupungin vesi- ja viemäriverkostoihin. Lausunnon antaa suunnitteluinsinööri Sami Väisänen, Villimiehenkatu 1, puh. (05) tai Veden mittaus Rakennuksen tilajärjestelyjä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös vesimittarin vaatima tilantarve. Laitehuoneen tai tilan, johon vesimittari sijoitetaan, tulee rajoittua rakennuksen kadunpuoleiseen osaan. Vesimittarin sijoitus on esitetty kuvassa 2. 27(63)

28 Liittymissopimus Veden tontille saantia varten on tehtävä kirjallinen liittymissopimus Lappeenrannan Vesi Oy:n kanssa osoitteessa Villimiehenkatu 1. Vesi- ja viemärijohtosuunnitelmat Tontille tulee laatia vesi- ja viemärijohto sekä hulevesiviemärisuunnitelmat. Ennakkotiedot suunnittelua varten saa toimistosuunnitteluinsinööri Sami Väisäseltä. Tontille tulee laatia asianmukaiset pinta- ja kuivatusvesien suunnitelmat. Em. vedet tulee johtaa sadeveden tonttiliittymäjohdon kautta kaupungin hulevesiverkostoon mikäli mahdollista. Valmiit suunnitelmat on jätettävä kahtena sarjana hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista tarkastettaviksi Lappeenrannan Vesi Oy:n asennustarkastukseen. Tarkastelut ja hyväksytyt suunnitelmat palautetaan postitse liittymissopimuksen liitteenä. Talojohto- ja kiinteistön vesi- ja viemärijohtotyöt Talojohdon (vesi) ja vesimittarin asennustyöt suorittaa Lappeenrannan Vesi Oy. Talojohdon asennus ja vesimittari on tilattavissa liittymissopimuksen tekemisen jälkeen putkimestari Jukka Monoselta, puh. (05) tai Lappeenrannan Vesi Oy ei kuitenkaan asenna mittaria ennen sopimuksen tekemistä. Tarkastukset Lappeenrannan Vesi Oy ei suorita asennustarkastuksia jälkeen myönnettyjen rakennuslupien osalta. Kiinteistön kvv-vastuuhenkilö tekee käyttövesijärjestelmän asennustyön edellyttämän painekokeen ja laatii siitä tarkastuspöytäkirjan, joka toimitetaan lopputarkastuksen yhteydessä rakennusvalvontaan lupa-asiakirjojen liitteeksi. Vastaava työnjohtaja on vastuussa siitä, että painekoe suoritetaan. Lappeenrannan Vesi Oy: - postiosoite PL 38, Lappeenranta - puh. (05) telefax (05) sähköpostiosoite: vesilaitos@lappeenranta.fi 5.3 MAASEUTUALUEEN VESIHUOLTO VEDEN HANKINTA Maaseudun kiinteistöjen vesihuollosta vastaavat kiinteistöt itse joko kiinteistökohtaisesti tai yhteisjärjestelyin. Kaivoja on pääasiassa kahta tyyppiä, rengaskaivot ja porakaivot. Edelliseen suodattuu lähinnä moreenista, sorasta tai hiekasta pohjavettä, jälkimmäiseen taas kallioperän huokosista. Muita kaivotyyppejä ovat mm. putkikaivot, lähdekaivot ja kivirengaskaivot. 28(63)

29 Suomalaisella kaivovedellä on tiettyjä ongelmia aiheuttavia erityispiirteitä. Vesi on yleensä hapanta ja pehmeää. Lisäksi kaivovedelle on paikoitellen tyypillistä korkeat rauta-, mangaani-, nitraatti-, kloridi- sekä fluoridipitoisuudet. Lisäksi porakaivoissa saattaa olla korkeat radonpitoisuudet. Kaivoveden laatuun vaikuttavat kaivon paikan valinta ja oikein rakennettu ja huollettu kaivo. Oikein rakennetussa kaivossa on riittävän korkealle maanpinnan yläpuolelle ulottuva kaivorakenne, kunnollinen penger, hyvä renkaiden liitosten tiiviys, läpivientien tiiviys, ehjä kansi sekä tuuletusputki. Kaivoon liittyvä pohjaveden muodostumisalue on tavallisesti kaivon yläpuolisessa maastossa tai tasaisella maalla kaivon ympärillä ja ulottuu maaperäolosuhteista riippuen jopa satojen metrien päähän. Tällä alueella ei saa olla pohjavettä likaavia toimintoja, joita ovat esimerkiksi: - eläinsuojat sekä lannan ja tuorerehun säiliöt - lietelannan, virtsan, kuivaamattoman puhdistamolietteen sekä saostuskaivolietteen levitys - väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö - jätehuoltoon liittyvät haitalliset toiminnot - väärin toteutettu jätevesien imeytys tai muu jätevesien maaperään pääsy - turkistarhat ja muut teolliset eläintenkasvatusta harjoittavat laitokset - nestemäisten polttoaineiden ja voiteluaineiden varastointi ja käsittely - teiden suolaus ja vaarallisten aineiden kuljetukset Lisätiedot: Lappeenrannanseudunympäristötoimi terveystarkastaja Maija Ripatti, puh. (05) Terveystarkastaja Maritta Valtonen, puh Ohjeita vedenhankintaan löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta vesivarojen käyttö/vesihuolto. JÄTEVESIEN KÄSITTELY Suunnitelma jätevesijärjestelmästä Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Suunnitelman tulee täyttää talousjätevesiasetuksen (542/2003) liitteen 1 kohdassa 2 A esitetyt yleiset vaatimukset ja kohdassa 2 C esitetyt mitoitusvaatimukset. Lisäksi tulee ottaa huomioon paikalliset ympäristönsuojelumääräykset. Jätevesien johtaminen maahan tai vesistöön on kielletty tai rajoitettu I- tai II-luokan pohjavesialueilla jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Vesikäymälän astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen jätevedet tulee koota umpikaivoon. Muut pesuvedet voidaan johtaa 2-osastoisen saos- 29(63)

30 tuskaivon kautta tiivispohjaisen maasuodattimen tai pienpuhdistamon kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Ranta-alueilla jätevesien johtaminen ojaan tai vesistöön on kielletty. Jätevesien puhdistusmenetelmät Kiinteistö tulee liittää vesi- ja viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vesihuoltolain mukaisesti. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta myöntää ympäristöjohtaja, jos vesihuoltolain 11 :n perusteet ovat olemassa. Suunnittelutarvealueella tulee vesihuolto järjestää ensisijaisesti yhteisjärjestelyin. Alueilla, joilla on tiivistä rakentamista rakentajan tulee selvittää myös vesiosuuskunnan perustamismahdollisuus. Jos vesiosuuskunta on jo perustettu, kiinteistön tulee varautua liittymään tähän verkostoon. Talousjätevedet on käsiteltävä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa noudattaen asetuksen ja ympäristönsuojelumääräysten mukaisia puhdistusvaatimuksia. Jätevedet tulee johtaa asianmukaisesti vähintään kolmeosastoisen saostuskaivon kautta maapuhdistamoon, joka voi olla jäteveden maahan imeyttämö tai maasuodattamo (RT ). Tämä riittää ns. lievennetyn puhdistusvaatimustason alueilla eli B-alueilla. A-alueilla (osayleiskaava-alue, suunnittelutarvealue, ranta-alue) tulee lisäksi fosforinpoistoa tehostaa esim. asentamalla fosforinpoistosuodatinkaivo maasuodattimen jälkeen, lisäämällä biotiittikerros maasuodattimeen, asentamalla kemikaalin annostelulaite rakennukseen tai asentamalla erillinen kemikaalin annostelukaivo. Kiinteistön jätevedet voidaan puhdistaa myös muulla puhdistusteholtaan vastaavalla tavalla tai pienpuhdistamolla. SYKE ylläpitää puhdistamotiedostoa: Jätevesijärjestelmä on mitoitettava huoneistoalan mukaan; 30 m 2 vastaa 1 asukasta ja aina vähintään viidelle. Jätevesijärjestelmän suunnitelman ja sen sisällön sekä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeiden vaatimukset ovat em. asetuksen liitteinä. Maapuhdistamon suunnitelman tulee perustua riittäviin maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä selvitykseen pinta- ja pohjavesienolosuhteista. 30(63)

31 Jätevesien maapuhdistamon laitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa ohjeellisia suojaetäisyyksiä: KOHDE ETÄISYYS (m) Talousvesikaivo, joka sijaitsee jv:n käsittelyn yläpuolella - tiivis maaperä m maaperän kaltevuudesta riippuen - karkea maaperä m Talousvesikaivoon, joka sijaitsee jv:n käsittelyn alapuolella - savi m - hiekka m - soramoreeni m Vesistö Tontin raja, tie Oja 30 m 5 m 10 m Pohjaveden pintaan - maahan imeytyksessä jakokerroksen alapinnasta 1 m - maasuodattimen alapinnasta 0,25 m Jos em. etäisyydet eivät täyty: Wc-jätevedet on koottava umpikaivoon ja pesuvedet on johdettava 2- osastoisen saostuskaivon kautta em. maaperäkäsittelyyn, jonka mitoituksesta voi vähentää 25 %. Ympärivuotiseen käyttöön tulevan painevesijärjestelmässä olevan lomaasunnon pesuvesille tulee olla kaksiosastoinen saostuskaivo ja maaperäkäsittely. Vapaa-ajan rakennusten tai talousrakennusten, joissa ei ole vesijohtoa, käsittelyn vähimmäisvaatimus on yksiosastoinen saostuskaivo ja maahan imeytys. Saunan pesuvesille tulee olla imeytyskaivo. Jätevesijärjestelmälle on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Puhdistuslaitteistojen huolto Saostuskaivot tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Vain harmaita jätevesiä käsittelevät saostuskaivot tyhjennetään kerran vuodessa. Kaivojen tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Rakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkastus on suoritettava vähintään kerran 10 vuodessa. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista. 31(63)

32 Kirjanpidosta tulee ilmetä huollon, tyhjennyksen tai mittauksen ajankohta ja suorittaja sekä minne lietteet on toimitettu. Kirjanpito tulee pyydettäessä antaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muuta Vesikäymälälle vaihtoehtoja löytyy mm. Työtehoseuran Kompostikäymäläoppaasta. Lisätiedot: Terveystarkastaja Eeva-Leena Neuvonen Pohjolankatu 14 puh. (05) tai LIITTEET: imeytyskenttä, maasuodatin 32(63)

33 33(63)

34 34(63)

35 5.4 TELE / TIETOLIIKENNE Yleistä Puhelin ja antennipisteitä voi tarvita joka huoneessa joko nyt tai tulevaisuudessa. Talon rakennusvaiheessa on sisäverkon tarvitsemat kaapeliputkitukset helppo tehdä. Teetä telesisäverkkosuunnitelmat ennen rakennustöiden aloittamista sähkösuunnitelman yhteydessä. Televerkon rakentaminen Lappeenrannan Energia asentaa telekaapelit sähkökaapelin asentamisen yhteydessä samaan kaivantoon. Mikäli sähköliittymäkaapelin asentaa jokin muu sähköurakoitsija on telekaapit noudettava Soneran varastolta (Jukka Pohjonen, puh varasto). Kaapeliojan kaivu ja peitto kuuluvat rakentajalle tontin alueella. Sonera toimittaa liittymiskaapelit maksutta kaava-alueella. Muista tarkistaa ennen kaivutöiden aloittamista, että tontillasi ei kulje maanalaisia kaapeleita (telekaapeleiden näyttö ). Telesisäverkon kaapeliputkitukset asentaa tarvittaessa sähköurakoitsija. Näin rakennat telekaapeleiden sisääntuloputket Perustusten alitse rakennetaan oma JM40 muoviputki telekaapeleita varten. 5.5 PALOTURVALLISUUS ÖLJYLÄMMITYSLAITOS Asennus - Öljylämmityslaitoksen saa asentaa vain valtuutettu asennusliike,,jonka tulee toimittaa asennuksesta viipymättä todistus pelastusviranomaiselle (14 pv). Pelastusviranomaisen on tarkastettava asennus sekä jätettävä tarkastuksesta pöytäkirja. Öljysäiliö - Asennetaan yleensä erilliseen valvottuun öljysäiliötilaan. - Enintään 3 m 3 öljysäiliön saa asentaa tietyin edellytyksin myös kattilahuoneeseen - Maanalainen säiliöasennus on myös sallittu. Tällöin tulee huomioida, että säiliölle on tehtävä sille määrätyt määräaikaistarkastukset. 35(63)

36 Öljysäiliöiden tulee vastata SFS-standardeissa määriteltyä tasoa taikka valmistajan tai maahantuojan on haettava säiliön rakenteen hyväksymistä tarkastuslaitokselta. SAVUHORMIT (Suomen rakentamismääräyskokoelma E3) Perustaminen - Savupiippu perustetaan liikkumattomalle ja palamattomalle perustukselle kestämään sen painosta ja muista kuormitustekijöistä aiheutuvat rasitukset. - Savupiipun tulee olla oma itsenäinen rakenteensa. Sen rakennetta ja tiiveyttä ei saa heikentää tekemällä sen seinämiin upotuksia, putkia, johtimia tai muita siihen kuulumattomia laitteita. - Savuhormin edellyttämät suojaetäisyydet löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta E3 pienet savuhormit. Mikäli valmishormeja käytetään tulee hormin hankinnan yhteydessä pyytää myös kyseistä hormia koskeva valmistajan hankkima tyyppihyväksyntä tai virallisen tutkimuslaitoksen antama selvitys hormin vaatimista suojaetäisyyksistä syttyvää rakenteeseen. Metallinen savuhormi - Teräshormin sisäkuori voidaan tehdä 4 mm paksuisesta teräksestä tai valuraudasta. Sisäkuori voidaan tehdä myös esim. ruostumattomasta teräksestä, jolloin sen seinämäpaksuus tulee olla vähintään 1 mm. Ohjeet ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E3. - Huomioitava on, että teräshormin metallinen sisäkuori eristetään koko pituudeltaan palamattomalla ja kuumuutta kestävällä mineraalivillalla, jonka tilavuuspaino on väh. 100 kg/m 3. Mineraalivillaeristys tehdään vähintään kahtena kerroksena saumat limittäin ja sidotaan esim. sinkityllä teräslangalla tai vanteella. Hormin ulkopintana on tiivis, yhtenäinen 0,5 mm peltiverhous. Teräshormit vaativat aina 100 mm lisäeristyksen väli- tai yläpohjan läpimenokohtaan. 36(63)

37 - RAKENNUKSEN SAVUHORMIT, VESIKATON JA JULKISVUN VARUSTEET TALOTIKKAAT Rakennus tulee varustaa aina talotikkain. Talotikkaiden yläpäät tulee kiinnittää lapetikkaisiin, kattosiltaan tai räystäsrakenteeseen. Tikkaiden alapää suositetaan ulotettavaksi mm korkeudelle maanpinnan tasosta. KATTOSILTA Säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille tai laitteille tulee järjestää tikkailta katkeamaton kulkuyhteys jos lappeen kaltevuus on jyrkempi kuin 1:8. Vesikatteen harjan suuntainen kulku järjestetään kattosiltaa pitkin. KATTOTIKKAAT Lappeen suuntainen kulku vesikatteella järjestetään jos lappeen kaltevuus on jyrkempi kuin 1:8 LUMIESTEET Liikenne- ja jalankulkualueiden yläpuolella vesikate tulee varustaa lumiestein jos katteen kaltevuus on jyrkempi kuin 1:8. Samoin lappeella olevat kevyet hormit ja tuuletusviemärit tulee varustaa lumiestein. Lumiesteiden kiinnityksen lujuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. HORMIN SUOJAETÄISYYDET Peitettäessä hormin seinämän tulee yleensä olla 230 mm vahvuinen. Se voidaan toteuttaa muurauksena tai osittain palamattomalla eristeellä. Ullakkotiloissa 100 mm ilmaraolla syttyvään materiaaliin. Savuhormin ja kiviaineisen seinän välinen rako tulee tehdä kaksoispeltirakenteella, jotta hormin läpimenoon ei synny pystysuoria kuumenevia onkaloita. OSOITENUMERO Rakennus tulee varustaa kiinteällä rakennuksen seinään kiinnitetyllä valaistulla osoitenumerolla. PÄÄSY ULLAKOLLE Rakennuksen ullakkotilaan tulee järjestää pääsy suoraan ulkoa kattoluukun tai rakennuksen seinässä (katossa) olevan luukun kautta. 37(63)

38 TULISIJAT Perustus Muurattu tulisija perustetaan kiviaineisen, liikkumattoman perustuksen varaan. Perustuksen on kestettävä tulisijan paino ja estettävä siihen liittyvien rakennusosien lämpötilan liiallinen nousu. Saunan puukiukaissa on lattian puurakenteen tai vesieristeen vaurioituminen estettävä riittävällä säteilylämmön estävällä rakenteella. Suojaetäisyydet Tulisijat jaetaan pintalämpötilan mukaan neljään luokkaan lämminpintainen, kuumapintainen, polttavapintainen ja hehkuvapintainen. Suojaetäisyydet määräytyvät kyseisen luokituksen mukaan. Tulisijan valmistajan ohjeissa on tulisijakohtaisesti esitetty vaaditut suojaetäisyydet. Yleensä suojaetäisyyden tulee olla syttyvään rakenteeseen vähintään 230 mm siitä pinnasta, mitä savu tai tuli koskettaa ja materiaalina tulee käyttää palamattomia materiaaleja (ei lasivillapohjaisia tuotteita). RAKENNUKSEN KÄYTTÖ JA HUOLTOTURVALLISUUS Hätäpoistuminen Rakennuksessa jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä, tarkoituksenmukaisesti sijoitettua uloskäytävää. Pientalon toisesta kerroksesta, jonka parvekkeen lattia tai ikkunan alareuna on yli 3,5 metrin korkeudella maanpinnasta, pääsy turvaan varmistetaan aina kiinteillä tikkailla. Varatienä käytettävä ikkuna varustetaan kiintopainikkeilla. Ikkunan vapaan aukon korkeus on vähintään 600 mm ja leveys 500 mm siten, että korkeuden ja leveyden summa on vähintään 1500 mm. Tikkaat ja kulkusillat Rakennuksen käyttö- ja huoltoturvallisuuden vaatimat talotikkaat asennetaan aina rakennukseen. Kattotikkaat asennetaan aina, kun kattokaltevuus on jyrkempi kuin 1:8. Pääsy ullakolle Ullakolle tai sen erilliseen palotekniseen osaan tulee olla järjestetty pääsy, joko sisä- tai ulkokautta. Palovaroitin (pelastuslaki 468/2003) Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan palovaroittimella tai muulla laitteella, joka mahdollisimman aikaisin havaitsee alkavan tulipalon ja hälyttää asunnossa olevat. Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan E tulleen muutoksen johdosta tulee asuntoihin asentaa sähköverkkoon kytkettävä palovaroitin. 38(63)

39 Voimassaolevien määräysten mukaan jokaisessa kerroksessa tulee olla vähintään yksi palovaroitin. Suosituksena on, että varoitin on jokaista alkavaa 60 m² kohden. Nuohous Lappeenrannassa on nuohoustyö lähtien ollut vapaassa kilpailussa, mikä tarkoittaa sitä, että kiinteistön omistajan on huolehdittava omistamansa tai hallinnassaan olevan rakennuksen nuohouksesta. Nuohouksen suorittajalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto. Kiinteistön tulisijojen nuohous määräytyy käytettävän polttoaineen ja tulisijan mukaan. Pääsääntönä on, että kaikki ympäri vuoden käytössä olevat tulisijat nuohotaan vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnot kerran kolmessa vuodessa. Suojaetäisyydet määräytyvät kyseisen luokituksen mukaan. Kts oheinen taulukko. 39(63)

40 5.6 LIIKENNE, KATU JA PYSÄKÖINTI Osoitenumerointi Rakennuksen omistaja on velvollinen asettamaan kadulta tai kaavatieltä tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan valaistun osoitenumeron. Suunnittelu Vahvistetuista ja hyväksytyistä katusuunnitelmista saa tietoja teknisen toimen palvelutuotannolta, Villimiehenkatu 1, puh Katukorkeudet Rakennusluvassa tarvitaan tiedot vahvistetuista katukorkeuksista tontin ja kadun rajalinjassa. Korkeudet ovat välttämättömiä esittää rakennusluvan asemapiirustuksessa. Ne ovat yhtenä perustana tontin ja sen rakennusten korkeuksien määrittelyssä kadun suunnasta tarkasteltuna. Teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimesta on saatavana tonttikartan liitteenä olevat korkeudet. Tontin suunnittelijan tulee selvittää vahvistetut katukorkeudet teknisen toimen palvelutuotannolta. Tonttiliittymä Tonttiliittymän suunnittelussa on otettava huomioon, että liittymä ei tule liittymäkieltoalueelta risteysalueelle, suojatielle tai liikenteenjakajan kohdalle. Lisäksi tonttiliittymästä tulee olla hyvä kulkuyhteys ja näkyvyys kadulle. Liittymän kaltevuus saa olla enintään 1.8 (12,5 %). Omakotitontilla sallitaan yksi ajoneuvon tonttiliittymä (kuva ohjeellisesta tonttiliittymästä liitteenä). Rakennukseen tulevien ovien aukeaminen ja portaiden sijoittelu tulee suunnitella tontin puolelle. Postilaatikon sijainti tulee osoittaa myös tontin puolelle, ellei kaupunki ja postilaitos sovi erikseen alueen ryhmäpostilaatikoista. Huoltoajo Tonttiliittymän leveys tulee mitoittaa kuorma-autolla (myös jäteautolla) ajoa varten. Kadun viherkaista Katualueeseen kuuluva viherkaista rakennetaan kadun yleisilmeen parantamiseksi sekä talvikauden lumitilaksi. Sen käyttö muuhun tarkoitukseen ilman lupaa on kielletty. Tontin reunan istutukset Tontin rajan läheisyyteen tontin puolelle tulevissa istutuksissa (esim. pensasaita) on otettava huomioon istutuksen kasvutila korkeusasemineen. Myös säilytettävät puut tulee esittää asemapiirustuksessa, jotta jo hyvissä ajoin nämä tulevat otettaviksi huomioon tontin rakennusten ja tontilla tarvittavien kulku- ja pysäköintitilojen suunnittelussa. 40(63)

41 Pysäköintipaikat Pysäköintipaikat tulee esittää tontin puolelle asemapiirroksessa. Pysäköintipaikkojen määrän tulee olla vähintään asemakaavamääräysten mukainen, kuitenkin omakotitontilla vähintään 2 autopaikkaa. Lisäksi pysäköintipaikkoja mitoitettaessa tulee huomioida tontin nähtävissä oleva tarve ja myös välttämättömät vieraspaikat. Sähkölämmityksellä varustetut paikat on osoitettava erikseen. Autotallin tai -katoksen edessä tulee olla vähintään henkilöauton mittainen tila tontin puolella, mieluummin 5 m, jotta autot eivät jää ajoradalle, pyörätielle tai jalkakäytävälle estämään niiden liikennettä ja kunnossapitoa. Rakennusjärjestyksen mukaisesti on kuorma-autojen, suurien työkoneiden sekä kookkaiden veneiden säilyttäminen omakotitontilla kielletty. Katujen rakentaminen kuuluu yhteiskunnalle, mutta kaikkien kulkuneuvojen säilytys ja pysäköinti on tontinhaltijan hoidettava muualla kuin katualueella. Kadun kaivulupa ja kadun tilapäinen kaventaminen Kadun kaivua ja kadun tilapäistä kaventamista varten tulee hakea lupa teknisen toimen palvelutuotannolta. Rakentaminen Tontin rakentamisessa tulee korkeuksien osalta noudattaa vahvistetussa katusuunnitelmassa esitettyjä korkeuksia, jotka tulee merkitä myös rakennuslupahakemuksen liitteenä olevaan asemapiirrokseen. Pihan rakentamisessa on varmistettava katurajan korkeus esim. vaaitsemalla (korkeus tonttikartan liitteestä, vahvistetusta katusuunnitelmasta). Katu jää yleensä aluksi sorapintaisena alustavasti liikennöitävään kuntoon, jolloin siitä puuttuvat murske ja päällystekerros. Tontin pihaa katurajassa rakennettaessa pitää edellä mainitut seikat ottaa huomioon, koska katu alustavassa kunnossa ei vastaa valmiin kadun korkeutta vaan on pääsääntöisesti alempana lopullista korkeutta. Tontille johtavan ajotien rakentaminen ajoradan reunasta (suunnitellusta reunakivestä lähtien) kuuluu tontinhaltijan rakentamisvelvoitteeseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tontin rajan ja ajoradan välisen alueen eli ns. viherkaistan päällystäminen / muu rakentaminen ei ole sallittua. Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (669/1978) 4 :n (569/1982; 547/2005) mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää, sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. 41(63)

42 5.7 MAASEUTUALUEEN TIELIITTYMÄT Yleiseen tiehen liittyminen ei saa vaarantaa yleisen tien liikenneturvallisuutta eikä huonontaa liikenteen sujuvuutta. Yksityiseltä tieltä tulevan pitää nähdä riittävän pitkälle yleisen tien suunnassa, jotta liittyminen on turvallista. Vastaavasti liittymän tulee näkyä hyvin yleiselle tielle niin, ettei liittyminen tai jarruttaminen ennen liittymää ole yllätys yleisen tien käyttäjälle. Liittymäpaikkaa valittaessa tulisi varmistaa liittymän toimivuus kaikilla keleillä ja välttää huonoista näkemistä johtuvia turvallisuusriskejä. Riskitekijöitä ovat mm. mäenharjanteet, pienisäteiset sisäkaarteet, kiinteät näkemäesteet ja jyrkät alamäet. Luvan uuden liittymän tekemiseen yksityisiin teihin saa tienpitäjältä (esim. tiehoitokunnalta). Tiehallinnon ylläpitämiin teihin liittymälupa haetaan Kaakkois-Suomen tiepiiriltä. Lisätietoja antaa: tiemestari Juhani Valjakka, Lentokentäntie 20 A, Lappeenranta, puh , fax (05) Liittymisessä yksityisiin teihin tulee ottaa huomioon pääsääntöisesti samat näkökohdat kuin edellä mainituissa yleisiin teihin liittymisessä. 42(63)

43 43(63)

44 5.8 JÄTEHUOLTO Yleistä Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset ( alkaen), määrittelevät jätehuoltoon liittyvät velvoitteet. Etelä-Karjalan alueella on siirrytty biojätteiden lajitteluun vuoden 2002 alusta. Biojätteiden lajittelu koskee kaikkia jätteitä tuottavia kiinteistöjä; kiinteistön tulee joko liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen tai kompostoida biojätteet kiinteistöllä. Jokaisen kiinteistön tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Liittymisvelvollisuus koskee myös haja-asutusaluetta. Vapautuksen saaminen jätteenkuljetuksesta ei ole yksittäisen kiinteistön osalta mahdollista. Kiinteistöt kaava- sekä maaseutualueella Kiinteistökohtainen keräys toimii Lappeenrannassa sopimusperusteisena eli jokainen kiinteistön haltija tilaa jätetyhjennyksen suoraan jäteyhtiöltä, jonka kiinteistön omistaja voi vapaasti valita. Kiinteistö voi sopia kuivajätteen tyhjennysvälin jäteyhtiön kanssa aina kahdeksan viikon tyhjennysväliin saakka. Tätä pidempiin tyhjennysväleihin haetaan lupaa ympäristötoimelta (puh. (05) ). Biojätteen osalta tyhjennysväli on kesäkuukausina 1-2 viikkoa ja välillä loka-huhtikuu 2-4 viikkoa. Kiinteistöt voivat hankkia myös yhteisiä jäteastioita ja kompostoreita (enimmillään neljä kiinteistöä). Lupa yhteisen jäteastian hankkimiseen haetaan ympäristötoimelta (puh. (05) ). Jätehuollon rakenteet Keittiössä tulee varautua erottelemaan ainakin biojäte ja kuivajäte. Myös paperille, ongelmajätteille jne. on hyvä varata säilytystilaa myös sisällä. Ulkona, silloin kun on kyse kiinteistökohtaisesta keräyksestä, tulee olla kuivajäteastia sekä biojäteastia tai kompostori. Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään 3 metrin päähän jäteastioista. Jäteastioiden tulee olla konekuormattavia ja niiden tulee sijaita vähintään 8 metrin etäisyydellä parvekkeista ja ikkunoista. Kompostorin tulee sijaita vähintään 5 metrin etäisyydellä naapurin rajasta ilman erillistä suostumusta. Tarkempia tietoja saa jätehuoltomääräyksistä. Omakotitaloissa (enintään kaksi jäteastiaa) suositellaan erillisen jätekatoksen / -aitauksen rakentamista. Jos tällainen rakennetaan, tulee se esittää rakennusluvan yhteydessä. Hyötyjätteet Kaupungin hyötyjätepisteet on esitetty jäteoppaassa ja kaupungin internetsivuilla. Jätelajit, joille on järjestetty hyötyjätteiden keräyspisteet, tulee toimittaa keräyspisteisiin. Kompostoiminen ja polttaminen Kompostoimisesta tehdään kirjallinen ilmoitus (lomake) ympäristötoimeen. Elintarvikepitoisen biojätteen ympärivuotinen kompostoiminen kiinteistöllä tulee tehdä aina lämpöeristetyssä kompostorissa. Sekä taajama- että haja-asutusalueella voidaan pelkästään kesäaikana (esim. kesämökit) tehtä- 44(63)

45 vä kompostointi suorittaa myös lämpöeristämättömässä kompostorissa. Kompostorin rakenne tulee olla sellainen (kansi, pohja ja seinät), etteivät haittaeläimet kuten hiiret ja rotat pääse sinne. Kompostorin sijoittamisessa tulee huomioida, ettei sitä sijoiteta 5 m lähemmäs kiinteistön rajasta ilman naapurin lupaa ja eikä 15 m lähemmäs kaivoa. Puutarhajätteen (lehdet, risut, ruoho) kompostoiminen ei vaadi erillistä kompostoria. Puutarhajätteen polttaminen kaava-alueella on kokonaan kiellettyä. Hajaasutusalueella puutarhajätteen polttamisesta tulee tehdä ilmoitus hälytyskeskukseen (puh ). Uuneissa saa polttaa pääpolttoaineen joukossa vain pieniä määriä polttokelpoisia jätteitä. Esim. paine- ja pintakäsitellyn puutavaran tai kostean materiaalin polttaminen on kielletty. Tarkempia ohjeita esim. muovin polttamisesta löytyy jäteoppaista. Rakentamisen aikainen jätehuolto Rakentamisen aikana tulee lajitella rakennusjätteet mahdollisimman tarkasti ja ohjata ne hyötykäyttöön. Aiheesta on tehty erillinen opas. Rakennusjätteitä ei saa haudata maahan. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntäminen esim. kantavana kerroksena tontilla tarvitsee aina luvan ympäristösuojeluviranomaiselta. Em. toiminnasta tulee tehdä ilmoitus etukäteen Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Rantojen ruoppaaminen vaatii ilmoituksen ympäristötoimeen ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Ruoppaukset tulisi ajoittaa väliselle ajalle. Rakennustyömaalla tulee pyrkiä noudattamaa siisteyttä ja välttää aikaisin aamuun ja myöhään iltaan sijoittuvia kovaäänisiä rakennusvaiheita. 5.9 LIITTYMIS- YM. MAKSUT Rakennukseen liittyvistä maksuista, luvista ja liittymistä (verkostot, kaapelit, tontin ajoliittymät yms.) tulee erilliset laskut maksettaviksi. Kokonaispinta-alaltaan n. 200 m² ja tilavuudeltaan n. 500 m³ olevassa pientalossa maksut ovat suuruusluokaltaan seuraavanlaisia: Kiinteistönmuodostamismaksu (omakotitontti) 729 Rakennuslupa + rak.sijainnin merkitseminen ja sijaintikatselmus 1000 Vesi Oy:n liittymismaksu 4334 Kaukolämpö 2350 Maakaasu 1360 Kaava-alueella: Sähkö (liittymä, kaapeli ja mittari) n Puhelinliittymä 100 Kaapeli TV 840 Vahvistettuun taksaan perustuvat maksut eivät sisällä ALV:tä. Lisäksi tulee kuluja postilaatikon, jätehuollon yms. osalta, jotka täsmentyvät suunnitelmien valmistuttua. 45(63)

46 6 RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN 6.1 LUPAHAKEMUS JA LIITTEET Lupahakemus, 3 kpl - lupahakemuksen allekirjoittavat sekä luvan hakija että pääsuunnittelija Suunnitelmat, 4 sarjaa (seläkkeillä) - asemapiirros (mittakaava 1/200) - pohjapiirrokset, leikkaukset, julkisivut (mittakaava 1/100) Rakennuspaikan hallintaa osoittava asiakirja, 1 kpl - varaamissopimus, vuokrasopimus / vuokraoikeuden siirto, lainhuuto, kauppakirja Tonttikartta liitteineen, 1 kpl (asemakaava-alueella) Naapureiden kuulemista osoittava asiakirja Rakennushankeilmoitukset RH 1, 1 kpl jokaisesta rakennuksesta Julkisivujen värityssuunnitelma, 2 kpl Ympäristökartta (kopio peruskartasta, tilakartta) asemakaavan ulkopuolella Liittymälupa uusista tieliittymistä (kts. kohta 7.7) Suunnittelutarveratkaisu tai poikkeamispäätös lainvoimaisuuksineen, mikäli on vaadittu ennen rakennusluvan hakemista Energiaselvitys liitteineen Selvitys jätevesien käsittelystä (vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle sijoittuvat rakennuskohteet) 6.2 SUUNNITELMAT Rakennuslupapiirustuksina käytetään ns. pääpiirustuksia. Normaalisti tähän piirrossarjaan kuuluvat asemapiirros (1:200), pohjat, leikkaukset ja julkisivut (1:100). Julkisivut havainnollistetaan varjostuksin. Piirustuksien tulee täyttää Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat esitetyt vaatimukset ja niiden tulee olla mikrokuvauskelpoiset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että asemapiirros esitetään riittävän laajalta alueelta ja että tontin ja lähiympäristön korkeusasemat selviävät piirustuksista. Esimerkkinä on oheen liitetty pienennökset Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylyhankaan Lappeenrannan asuntomessuille suunnitteleman pientalon pääpiirustuksista. Ko. kuvat antavat selkeän käsityksen siitä, millaisia vaatimuksia rakennuslupapiirustuksille asetetaan. Rakennus- ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus (Maankäyttö- ja rakennuslaki 123 ). Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ja suunnittelijoiden pätevyydet on myös esitetty Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa A2. Rakennusvalvontaviranomainen toteaa lupaharkinnassaan suunnittelutehtävän vaativuuden suhteessa rakennushankkeen ominaisuuksiin ja ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja arvioi 46(63)

47 ko. suunnittelijan kelpoisuuden. Pää- ja rakennussuunnittelijat ilmoitetaan rakennuslupahakemuksessa. 47(63)

48 48(63)

49 49(63)

50 6.3 NAAPUREIDEN KUULEMINEN Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä on naapurin kuulemissäännöksiä tiukennettu. Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä (myös viistosti vastapäätä) olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Kuulemisen tapoja on periaatteessa kolmenlaisia: Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta ilmoittaminen naapurille viranomaisen tai hakijan toimesta Vireille tulosta ilmoittaminen naapurille on lupakäsittelyyn liittyvä muotovaatimus ja sen laimin lyöminen voi johtaa lupapäätöksen kumoamisen. Naapurin kuulemisen voi myös suorittaa rakennusvalvontaviranomainen kirjeitse. Erikoistapauksessa kuuleminen voidaan suorittaa myös lehtiilmoituksella hakijan kustannuksella. Lupahakemuksen käsittelyn jouduttamiseksi suositellaan hakijaa itse huolehtimaan naapurien kuulemisesta. Tämä tapahtuu esittelemällä naapureille rakennussuunnitelmat ja pyytämällä heiltä allekirjoitukset erilliseen lomakkeeseen (saatavilla rakennusvalvonnasta). Mikäli hankkeessa poiketaan asemakaavasta tai muusta rakentamiseen liittyvästä määräyksestä, tulee siltä naapurilta jota poikkeaminen koskee, saada kirjallinen suostumus. Rakennusvalvonta arvioi lupaharkinnassa, haittaako haettu poikkeaminen naapuria. Asuinrakennuksissa, joissa edellytetään asuinhuoneen edessä 8 m vapaata tilaa, tulee harkita vaikeuttaako suostumus naapurin tontin käyttöä. Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta tiedottaminen rakennuspaikalla Yleensä silloin, kun vireille tulosta on tarpeen ilmoittaa naapurille, on vireilläolosta tiedotettava myös rakennuspaikalla. Tiedottamisesta huolehtii rakennushankkeeseen ryhtyvä. Normaalisti tämä tapahtuu siten, että lupahakemuksen jättövaiheessa rakennuspaikalle asetetaan kyltti, jossa on esitetty piirustukset (esim. asemapiirros ja katujulkisivu) sekä luvan hakijan yhteystiedot. Hyvän tavan mukaista on käydä tervehtimässä tulevia naapureita ja kertoa heille kyseisestä hankkeesta. Tällä tavalla luodaan hyvä perusta sille, että naapuruussuhteet ovat jatkossakin hyvät. Rakennuspaikalla toimitettava katselmus Rakennuspaikalla on tarvittaessa suoritettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi. Katselmuksen ajasta on rakennusvalvontaviranomaisen annettava tieto hakijalle sekä naapureina olevien 50(63)

51 kiinteistöjen haltijoille. Katselmustilaisuuden jälkeen on naapureilla sovitussa ajassa (esim. 7 päivää) mahdollisuus täydentää lausumiansa kirjallisesti. 6.4 LAUSUNNOT Lupaan liittyvien suunnitelmien sijainti- ja rakennustiedot sekä katu-, vesija viemäriliittymät tarkistetaan teknisen toimen lausuntokierroksella. Energian toimitusten osalta suositellaan hakijaa itse ennakolta noutamaan asianmukaiset lausunnot rakennussuunnitelmiin. Lappeenrannan Energialta, Simolantie 18, tekninen asiakaspalvelu. Uusi tieliittymä kaava-alueen ulkopuolella (kts. kohta 5.7). 6.5 ENERGIASELVITYS Laki rakennuksen energiatodistuksesta (487/2007). Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (765/2007). Suomen Rakentamismääräyskokoelman osat: C3 Rakennuksen lämmöneristys, määräykset D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Määräykset ja ohjeet koskevat rakennuslupahakemuksia, jotka jätetään jälkeen. Lämmöneristystä koskevat määräykset ja ohjeet muuttuvat uudelleen ja niistä saa tietoa Ympäristöministeriön kotisivuilta. Lupavaiheen energiatodistusvelvoite ei koske rakennuksen laajentamista eikä peruskorjausta. Yli 50 m²n laajennushankkeissa on kuitenkin tarpeen toimittaa energiaselvitykseen sisältyvä lämpöhäviöiden tasauslaskelma laajennuksen osalta, jolla selvitetään hankkeen vaipan lämmöneristysvaatimusten täyttyminen. Uudisrakennuslupaa hakiessa tulee lupahakemukseen liittää rakennuksen energiaselvitys. Energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat selvitykset: - rakennuksen lämpöhäviöiden määräystenmukaisuus (lämpöhäviöiden tasauslaskenta) - ilmanvaihdon ominaissähköteho rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan (SFP-luku) - rakennuksen lämmitysteho - mahdollinen jäähdytysteho - rakennuksen energiankulutus 51(63)

52 - Ympäristöministeriön asetuksen (765/2007) liitteen mukainen energiatodistus Asetuksessa on annettu rakennustyyppikohtaiset luokitteluasteikot energiatehokkuusluvun määrittämiseksi. ET-luku (energiatehokkuusluku) on rakennuksen vuotuisen kokonaisenergian suhde (kwh) rakennuksen bruttokerrosalaan (brm2). Kyseinen luku ilmoitetaan jo kylmälaitteista tutulla energiamerkinnällä A G. Haettaessa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuslupaa uudisrakentamista varten, on hakemukseen liitettävässä energiaselvityksessä oltava pääsuunnittelijan antama rakennuksen energiatodistus. Ennen rakennuksen käyttöönottoa pääsuunnittelijan on muutosten osalta varmennettava energiaselvitykseen sisältyvä energiatodistus. Pääsuunnittelijalta ei edellytetä erillistä pätevyyden osoitusta ko. lupavaiheen todistuksen antamiseen. Selvityksen energiatodistus on voimassa pientalojen ja enintään 6 asunnon rivitalojen tai rakennusryhmän osalta 10 vuotta. Rakennuksen pääsuunnittelijan antama energiatodistus sisällytetään rakennuslupa-asiakirjoihin ja arkistoidaan rakennusvalvontaviranomaisen arkistoon. Energiatodistus Tasauslaskenta 52(63)