Yrityksen taloustieteen professori, Tampereen yliopiston vararehtori, Arja Ropon alustus koski aihetta Postmodernin maailman totuudet ja johtaminen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen taloustieteen professori, Tampereen yliopiston vararehtori, Arja Ropon alustus koski aihetta Postmodernin maailman totuudet ja johtaminen."

Transkriptio

1 Psykiatrinen Lääkärisema Egofunktio Oy:n koulutuspäivä sarjassa terveys ja Yhteiskunta järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Sen tämänvuotinen otsikko oli: Kuka johtaa terveydenhuoltoa, johtaako kukaan? Yrityksen taloustieteen professori, Tampereen yliopiston vararehtori, Arja Ropon alustus koski aihetta Postmodernin maailman totuudet ja johtaminen. Alustuksessaan hän kuvaa kuinka yhden totuuden maailmankuva on harhainen ainakin organisaatioiden ja johtamisen maailmassa. Kun puhutaan asioiden todellisuudesta, ajatuksena on, että totuus on yksi ja ainoa. Hän kertoi itseltään kysyttävän tyypillisesti: Millainen on hyvä johtaja, miten on hyvä johtaa? Tällaisessa yksinkertaistetussa kysymyksessä kysyjä olettaa, että tutkija antaisi sen oikean, totuudellisen vastauksen. Kun lähtee purkamaan sitä, mistä tai kenen näkökulmasta, millä aikaperspektiivillä tai missä olosuhteissa, huomataan nopeasti, että on olemassa useita perusteltuja vastauksia, totuuksia. Ihmiset ajattelevat asioista useimmiten eri tavoilla ja on aika harvinaista sellaisen sukulaissielun löytyminen, jonka ajatukset menevät samansuuntaisesti omien ajatusten kanssa. Neuvotteluissa on mukana useita perusteltuja totuuksia. Ropo kuvaili alustuksessaan modernia ja postmodernia tiedon käsitystä, kuvaten modernin tiedon käsitystä faktoihin perustuvana, eksaktina, evidence based ja observaatio pohjaisena. Hän kuvasi modernin tiedonkäsityksen perustuvan subjekti-objekti -suhteelle, tietäjille ja ei-tietäjille, hierarkkiselle tiedonvälitykselle ja realistiselle maailmankuvalle. Tutkimuksen tehtäväksi hän määrittelee modernismissa totuuden lainalaisuuksien paljastamisen, oikean ja väärän tiedon toisistaan erottamisen. Modernissa totuuden ja tiedon käsityksessä johtamisen tulee perustua oikeaan tietoon ja oikeaan osaamiseen. Hierarkkinen organisaatiorakenne heijastelee ja vahvistaa modernia tietämisen käsitystä samoin kuin monet kulttuuriset arvostukset esimerkiksi ammateista ja koulutusaloista. Moninaisuuden, epämääräisyyden ja muutospaineiden keskellä nostaa päätään modernismin logiikka: Keskusjohto ja ylin johto tietää. Postmoderni tieto ja tietäminen on suhteellista ja syntyy suhteissa. Tieto riippuu näkökulmasta, on sosiaalisesti konstruoiva kulttuurinen prosessi, joka sisältää useita todellisuuksia. Kellään ei ole monopolia oikeaan tietoon; tieto on epämääräistä. Todellisuus ei olekaan ulkopuolellamme, vaan sitä luodaan koko ajan vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. Tehdään valintoja siitä mitä asioita otetaan esiin, keiden kanssa kehitellään jotain asiaa tai miten sanoitetaan asioita ja tilanteita. Johtaminen on erilaisten todellisuuksien kanssa kamppailua, valtapelejä, suhteissa elämistä, refleksiivisyyttä, käsitteellistä ja toiminnallista joustamista, kaikkea sitä mitä voidaan yhteisesti nimittää: Cognitive and behavioral complexity.

2 Professori Arja Ropo kysyi alustuksessaan: Onko postmodernismissa arvoja? Onko johtamisessa arvoja vai noudattaako se tyyliä; anything goes? Hän pohtii nostaako postmodernismi uudenlaisia arvoja jotka eivät välttämättä kumarra historiaa, hierarkiaa, valtaa tai rakenteita. Hän selvitteli sitä, nousevatko eri professioiden arvot entistä keskeisimmiksi neuvottelun osapuoliksi. - Postmodernissa maailmassa sisäinen etiikka nousee relationismin yli ja silti eri professioiden olisi pystyttävä löytämään erilaisuuksien yli yhteisyyttäkin, sanoi Ropo. Postmodernismi on helppo ottaa syntipukiksi kun asiat eivät mene oman mielen tai profession mukaisesti. Organisaatiot ovat aina kompleksisia suhteiden viidakoita, kaikenlaiset rajat ovat samentuneet eikä oikein tiedetä, kuka kukin on tai miten asiat oikein hoituvat. Virallinen organisaatio on vain ihanteellisen kontrolloidun toiminnan irvikuva. - Onko tässä kaikessa sittenkin kysymys vallasta ja kontrollista? Siitä että on niskan päällä, voi sanoa viimeisen sanan, osoittaa, kuinka asiat oikeasti ovat, kysyy Ropo. Onko kysymys siitä että tietää, ei ole epävarma asioiden prosessoinnista ja tietää missä asiat oikeasti päätetään. Onko muuta vaihtoehtoa kuin jatkuva arkinen kamppailu oikeassa olemisesta, sen osoittamisesta, että muut eivät ymmärrä asioiden oikeaa laitaa, ovat kapea-alaisia, väärässä tai jopa valehtelevat? Ropo sanoo, että kukaan ei hallitse kokonaisuutta, tieto on pirstaleista, päätöksiä tehdään vajavaisen jopa virheellisen tiedon valossa, mutta kysyy samalla: Mikä se kokonaisuus oikein on; missä luuraa oikea tieto, Totuus? Monia totuuksia on hyvä tarkastella muustakin kuin postmodernista ts. sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdista. Duaaliset totuudet ovat kaksinapaisia dilemmoja joissa toinen valinta preferoi tai sulkee pois toisen. Klassisessa duaalisuudessa, staattisessa näkemyksessä organisaatioista ja johtamisesta pidetään kynsin hampain kiinni omista näkemyksistä. Paradoksaalisissa totuuksissa on samanaikaisesti ilmeinen vastakkainasettelu. Molemmat päät ovat hyväksyttyjä ja operoivat samanaikaisesti. Sekä että ajattelu pyrkii balanssin hakemiseen jollain aikavälillä esimerkiksi sellaisten polariteettien kesken kuin joustavuus kontrolli, tehokkuus inhimillinen hyvinvointi, sisäinen ulkoinen, muutos jatkuvuus. Tämän käsityksen mukaan organisaatiot ja johtaminen ovat jatkuvaa muotoutumista dynaamisesti neuvotteluprosesseissa, se on arjessa raskasta ja epämiellyttävää. Toimijatasojen totuuksilla tarkoitetaan käsityseroja operatiivisen työyhteisön ja strategisen johdon välillä, professioiden ja virkamiesten kesken, taiteellisten, tieteellisten ja taloudellisten, teknisen ja kaupallisen, alaisten, keskijohdon ja ylemmän johdon, saman alan eri professioiden tai saman alan erilaisten koulutustasojen tai tyyppien kesken. Monien totuuksien maailma edellyttää Professori Arja Ropon mukaan monien paradigmojen käyttöönottoa. Sekä modernien että postmodernien käytäntöjen tulisi olla käytössä sillä periaatteella. että toinen ei ole toistaan parempi, vaan molempia tarvitaan. Tarvitaan refleksiivisyyttä, neuvotteluja arjessa, särmien tunnistamista, riitojakin, mutta ennen muuta debatointia! Tampereen Kaupungin Terveystoimen johtava ylilääkäri Erkki Lehtomäki alusti seminaarissa aiheesta: Terveydenhuolto julkisten ja yksityisen toimijoiden rajapinnoilla. Lehtomäki aloitti luentonsa kertomalla että suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti edullista. Sen hintaan vaikuttavat edullinen palkkataso ja sosiaalihuollon laitokset jotka hoitavat osan sellaisista tehtävistä mitkä muualla hoidetaan terveydenhuollon alaisuudessa. Suomalainen

3 terveydenhuoltojärjestelmä on monikanavainen ja siksi vaikea hallita. Kansainvälisessä vertailussa asiakkaat ovat tyytyväisiä vaikka heidän maksuosuutensa ovat korkeita. Hän jatkaa alustustaan vertailemalla julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa Suomessa; julkista terveydenhuoltoa ohjataan budjetin avulla ja se rahoitetaan valtaosin verorahoilla; yksityinen terveydenhuolto on markkinaohjattua ja rahoitus muodostuu asiakkaiden itsensä ja vakuutusrahoituksen kautta; julkisen sektori hoitaa päivystyksen kun yksityisellä puolella ovat rajoitetut aukioloajat; yksityinen sektori keskittyy tuottaviin hoitoihin kun taas julkinen sektori takaa hoitojen kattavuuteen. Asiakkaat julkisella sektorilla ovat usein maksukyvyttömiä ja moniongelmaisia, yksityissektorilla sen sijaan hoito painottuu selkeisiin terveysongelmiin ja asiakkailla on maksukykyä. Lehtomäki kuvaa kuinka julkisen- ja yksityisen sektorin terveydenhuollon rajapinta ei ole selkeä ja se elää jatkuvassa muutoksessa. Julkinen sektori ostaa palveluja yksityiseltä sektorilta ja tuottaa työterveyshuoltoa joka kilpailee yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yksityinen sektori saa julkista rahoitusta Kela korvausten muodossa. On julkisia liikelaitoksia ja lääkäreistä suurin osa on julkisen sektorin palveluksessa vaikka saattaakin tuottaa samanaikaisesti palveluja myös yksityissektorilla. Merkittävä on myös kolmannen sektorin osuus potilasjärjestöjen ja kuntoutuspalvelujen tuottajien muodossa. Pirkanmaalla vuonna 2002 yksityiset tuottivat 12,1 ja kolmas sektori 4,5 prosenttia terveyspalveluista. Yksityisen ja julkisen sektorin suhdetta Pirkanmaalla Ylilääkäri Lehtomäki kuvaa täydentävänä. Se pitää sisällään mm potilaan oikeuden valita lääkärinsä ja Second opinionin mahdollisuuden. Pirkanmaalla julkinen sektori ostaa yksityiseltä sektorilta palveluja ja suotuisaa kokemusta on myös omalääkärijärjestelmän integraatioilla. Lehtomäki kuvaa suhdetta kumppanuutena, jossa yhdessä kehitetään terveydenhuollon palveluja. - Miksi ostaa palveluja yksityiseltä, kysyi Lehtomäki alustuksessaan. Hän näkee rekrytoinnin keskeisenä kilpailun kohteena julkisen ja yksityisen välillä ja ostamisen olevan edessä silloin kun kunnallinen rekrytointi ei onnistu. Yrittäjyys nostaa tehokkuutta ja parantaa laatua. Ostamisen joustavuus on sopeutettavissa kysynnän muutoksiin mutta taloudellisuudesta hän puhuu konditionaalissa. Erilaisina yhteistyön vaihtoehtoina Lehtomäki kuvaa mahdollisuuksia joissa ostetaan työvoimaa omiin julkisen sektorin yksiköihin tai että julkisen sektorin lääkärit toimisivat itsenäisinä ammatinharjoittajina. Voidaan toteuttaa maksusitoumusostoja tai ostaa tietyn väestön koko hoito. Varteenotettavana kehittämiskohteena Lehtomäki kuvaili päivystyspalveluiden ostamista yksityissektorilta. Työvoiman vuokrauksessa, työvoima tulee tiettyihin ostajan osoittamiin tehtäviin tai pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen sijaistukseen. Palkkaus voi olla suorite- tai aikaperusteinen. Ongelmana vuokrauksessa on jonkin verran kiistanalainen raja kunnalliseen työsuhteeseen (direktio-oikeus, vain oma työvoima, työvälineet itseltä jne ). Ammatinharjoittajamallissa on kyse siitä että itsenäinen ammatinharjoittaja toimisi kunnan tiloissa. Samanaikaisesti muut tiimin jäsenet olisivat kunnan tai lääkärin palkkalistoilla. Nykyisen lainsäädännön puitteissa tällainen ei meillä ole mahdollista, mutta käytäntö on voimassa esimerkiksi hollantilaisissa sairaaloissa. Tampereella ovat käytössä maksusitoumukset joiden avulla ostetaan käyntejä. Tässä mallissa ostaja voi osoittaa potilaat ja kunnallinen puoli tarjoaa tietojärjestelmät, ajanvarauksen, muun henkilökunnan ja laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Lahdessa ostetaan väestövastuutyötä. Toiminta tapahtuu kunnan omissa tiloissa ja ostaa voidaan muutakin kuin sairausvastaanottoa. Palvelujen tuottaja voi ohjailla kysyntää esimerkiksi

4 puhelinneuvonnan tai hoitajavastaanoton avulla. Ongelmana tässä mallissa on maksuperuste joka saattaa olla kapitaatio tai suoritusperusteinen. Sen edellytyksenä on hyvin kehittynyt kustannuslaskenta ja hyvät tietojärjestelmät. Myös välillisten kustannusten (laboratorio, kuvantaminen, lähetteet, päivystyksen käyttö) hallinta on vaikeaa ja olennaista. Päivystyspalveluiden osto sopii Ylilääkäri Erkki Lehtomäen mukaan hyvin yksityistettäväksi. Päivystystyössä ei hoidon jatkuvuus ole merkittävä tekijä ja ongelmat ovat yleensä kapea-alaisia. Hinta voisi olla suoriteperusteinen tai kokonaiskustannusperusteinen. Työ edellyttää erityistä akuuttihoidon osaamista ja on vuorotyötä. Kun julkinen sektori lähtee ostamaan palveluja yksityissektorilta täytyy oma tuotteistus ja kustannuslaskenta olla todella kunnossa, painottaa Lehtomäki. Tarjouspyynnön tekeminen vaatii huolellisuutta ja osaamista. Siinä Tampereella on onnistuttu hyvin. - On tärkeää pitää mielessä kuinka paljon vaikuttaa laatu ja kuinka paljon hinta kokonaistaloudellisuutta verrattaessa painottaa Lehtomäki ja nimeää tulevaisuuden haasteiksi laastariveron ja hoitotakuun. Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehdon alustuksen aiheena oli: Mitä ja millaista osaamista edellyttää terveydenhuollon johtaminen. Hän tarkasteli johtamista: Ammatillisen senioriteetin kehyksestä: Terveydenhuolto on paikka jossa johtajuus liittyy keskeisesti senioriteettiin. Ainoastaan ammatillinen seniori voi ottaa johtamiskysymyksiin kantaa. Jos organisaatiot olisivat sellaisia että siellä olisi vain yksi ammattikunta ja johtajuus edellyttäisi ammatillista senioriteettiä suhteessa erikoislääkäreihin johtaisi se pitkälle johdettuna pirstoutumiseen erikoisaloittain. Jos myönnämme että terveydenhuollossa on muitakin asiantuntija ammatteja syntyy väistämättä konflikti siitä mihin historiassa saa mennä. Jos organisaatiot nähdään prosesseina voidaan myös ammatillisen senioriteetin ajatus nähdä prosessina. Voidaan kysyä onko organisaatioissa tasoja joilla tämä olisi relevanttia. Kun puhutaan psykiatrian toimialasta voidaan kysyä johdetaanko sitä ammatillisen senioriteetin mielessä. Jos ajatellaan että johtajan täytyy olla ammatillinen seniori mihin saakka tämä viedään? Voidaan kysyä, jatkaa Lehto, mitä on asiantuntijatyö. Jos tiimiin tuo jokainen oman panoksensa, kukaan ei ole seniori suhteessa toiseen. Poliittisen päätöksenteon ja ammatillisen autonomian välittäjän kehyksestä: Johtaja toimii ammatillisten organisaatioiden ja poliittisen päätöksenteon välimaastossa. Hänellä tulee olla kyky kääntää asiat yhdeltä kieleltä toiselle ja häneltä edellytetään lojaliteettia molempiin suuntiin. Suurin osa johtajista on kuitenkin organisaatioiden sisällä Hallintovirkamiestyön kehyksestä: Kuinka lääkäreistä koulutetaan johtajia, kysyy professori Juhani Lehto ja jatkaa että hallinto ja johtaminen ovat meidän mielessämme sukulaisia. Meillä puhutaan johtamisesta hallintona ja johtamisosaamisesta hallinnon pätevyytenä. Hyvä perinne on osata toimintaa rajaavan juridiikan, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon perusteet ja kieli. Hyvä terveydenhuollon johtaja toimii välittäjänä ammatillisuuden ja juridis-taloudellis-hallinnollisen ympäristön välillä. Henkilöstön voimaistamisen ja suuntaamisen kehyksestä: Sairaanhoitajilla osasto- ja ylihoitajan työssä on vahva kehys. Siinä henkilöstöstä huo9lenpito on vahvana ydinalueena. Lääkärijohtaminen sen sijaan jäsentyy usein ammatillisen senioriteetin ja, tai, karismaattisuuden kautta.

5 Managerialismin eli ammattijohtajuuden kehyksestä: Tässä johtaminen nähdään teknisten apuvälineiden (laskenta, mittarit, indikaatiot, laatutyökalut, strategiaprosessit) hyödyntäjänä. Lehto ei sinällään halunnut kritisoida laatutyökaluja muuta kuin toteamalla että jos niiden nielemä energia on suurempi kuin niistä saatava hyöty, niitä ei tulisi käyttää. Managerialismi toimii usein professionaalis-byrokraattisen poliittisen johtamisen kritiikkinä. Se toimii välittäjänä ammatillisuuden ja managerialisoituneen organisaatioympäristön välillä. Managerialismissa mietitään pitäisikö olla enemmän ammatillista johtamista. Senioriteetti korostaa liikaa kollegiaalisuutta. Poliittinen johtaminen puolestaan on vaaleista vaaleihin elämistä kun ammattijohtajat ovat joustavampia ja pitkäjänteisempiä. Ammattijohtaminen on terveydenhuollossa fiktio jolle on vaikea löytää kosketuspintaa todellisuudesta. - Olkoon ammattijohtaminen mitä tahansa, terveydenhuoltoon se tulee fiktiivisenä, totesi Lehto Verkostojohtamisen kehyksestä: Verkostojohtamisessa huomio keskitetään prosesseihin, hoitoketjuihin ja työnjakoihin. Siinä seurataan asiakkaita, maksajia, ulkoistamista ja alihankintaa. - Terveydenhuollon organisaatiot eivät ole halukkaita purkamaan hierarkkisuuttaan, sanoo Lehto. Jos hierarkiaa ei pureta, on verkostoituminen vaikeaa saada vaikuttavaksi tekijäksi. Välitasolla on verkostoitumisessa päästy hyvin vähän eteenpäin ja siksi johtajan tehtävänä on toimia välittäjänä verkostoituneen horisontaalisen ympäristön ja hierarkkisen toimintaorganisaation välillä. Johtamisen sukupuolen kehyksestä: Historiallisesti lääkärin suhde hoitajiin on mieslääkärin suhde naishoitajiin. Hoitajuus on historiallisesti kehittynyt naisjohtajan suhteena naishoitajiin mieslääkäreiden vallan alla. Ajatus ylihoitajasta johtajana on hyvin erilainen kuin ajatus mieslääkäristä johtajana. Sosiokulttuurisesti on olemassa miesjohtajia. Miksi hoitajajohtajuuden ja lääkärijohtajuuden raamit ovat niin erilaiset? Jos ilmiö ei johdu sukupuolesta sinällään niin kuinka paljon ammatillinen senioriteetti on miesjohtajuuden perustana. - On selvästi vaikeampaa olla naisjohtaja tai naislääkäri, toteaa Juhani Lehto lopuksi. Voiko johtaja valita johtamisorientaationsa? Orientaation valinnasta sanotaan että se on kiinni persoonallisuudesta, se on kiinni organisaation säännöistä ja vaatimuksista, se on kiinni ympäristön (alaiset, esimiehet, kumppanit, asiakkaat) odotuksista. Professori Lehdon mielestä realiteettien ristiriitaisuus suorastaan pakottaa valitsemaan realiteetit tunnistaen. Alustuksensa lopuksi professori Lehto esittää; Asiantuntijoiden johtajien vaatimuksia sanoen että - Johtaja ei voi olla parempi asiantuntija alaisten asiantuntijuus alueella täten nousee vaatimus jaetusta asiantuntijuudesta ja jaetusta johtamisesta. Kun johtajan täytyy ymmärtää asiantuntijan näkökulma esimerkiksi autonomia, etiikka, asiantuntemuksen rajat, kieli tai kulttuuri niin voiko johtajana olla ilman omaa asiantuntijana olemisen kokemusta. - Ihmisten ja asioiden johtaminen eivät ole erillisiä. Strategisen ja operatiivisen johtamisen rajaviiva käy alati epäselvemmäksi. Asiantuntijuudesta on tullut, ei ainoastaan yksilötason vaan myöskin tiimitason ilmiö. Henkilöstön hyvinvointi, organisaation ja yksilöiden tarpeiden yhteensovittamisen tarve lisääntyy. - Moniprofessionaalisissa organisaatioissa voi olla johtamisen kannalta sekä negatiivinen että positiivinen asia se, että oman profession asiantuntijoita voi olla helpompi ymmärtää. Saman

6 profession asiantuntijuudet eivät välttämättä ole lähempänä toisiaan kuin eri professioiden samanlaiset erityisasiantuntijuudet. Asiantuntijoiden johtaminen jaettuna johtamisena: Jaettu mestaruus tarkoittaa sitä että jokainen organisaation jäsen voi olla mestari jonkin asiantuntemuksen suhteen suhteessa toisiin. Jaettu asiantuntijuus pitää sisällään sen että tärkeä asiantuntijuus syntyy usein vasta tiimissä. Jaettu ohjautuminen tarkoittaa sitä että asiantuntijuuteen kuuluu suurempi itseohjautuvuus Jaettu hallinto tarkoittaa että asiajohtaminen (hallinto) ei ole irrallaan henkilöiden johtamisesta.

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Tulevaisuuden palvelujärjestelmä Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Strategisia vaihtoehtoja Kunnallinen järjestämisvastuu kansallinen järjestelmä Julkisia palveluja yksityisiä palveluja Verorahoitus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Marjo Lindgren 13.1.2016 1(5) Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Aiheena valinnanvapaus, sote - integraatio ja rahoitus Keskustelijoina professori Mats Brommels (MB), alivaltiosihteeri

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.2010/rs ASIANTUNTIJUUS ASIANTUNTIJA: Kuka, kenelle, miksi? KUKA ON KUVASSA? Mistä on kysymys? Asiantuntija? Ekspertti? Ammattilainen? Spesialisti? Kuka

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN

Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN Meillä oli vanha maailma, joka oli siisti, järjestyksessä ja ennustettavissa Sitä ei huomattu silloin, mutta Vaatimustaso oli matala. Hoidot olivat suurelta osin

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet

Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet 1 Kuka? Sari Huhtinen toimitusjohtaja, yrittäjä, psykiatrinen sh, työnohjaaja - prosessikonsultti, vuoden 2009 valtakunnallinen

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Riitta Sauni, dos., lääkintöneuvos STM työsuojeluosasto 1 17.5.2017 2 17.5.2017 3 17.5.2017 Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa 16.3.2017 vesa.voutilainen@jkl.fi Täydennykset Juha Kinnunen, Liikelaitoksen asiantuntijaryhmä 17.3. 2017 Maakunnallinen

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät 12 13.4.2011 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008 Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Yrittäjän kompetenssi

Yrittäjän kompetenssi Tiina Hautala & Aki Karppinen Yrittäjän kompetenssi 24.4.2009 Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta ESITYKSEN SISÄLTÖ - Saneerausyrittäjien persoonallisuus - Saneerausyrittäjien taidot verrattuna

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 1 YKSITYISSEKTORISTA SANOTTUA: Kuorii kermat! Tuottaa vain sellaisia palveluja, joille on kysyntää Kahmii parhaat osaajat! Vapaus valita

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot