Yrityksen taloustieteen professori, Tampereen yliopiston vararehtori, Arja Ropon alustus koski aihetta Postmodernin maailman totuudet ja johtaminen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen taloustieteen professori, Tampereen yliopiston vararehtori, Arja Ropon alustus koski aihetta Postmodernin maailman totuudet ja johtaminen."

Transkriptio

1 Psykiatrinen Lääkärisema Egofunktio Oy:n koulutuspäivä sarjassa terveys ja Yhteiskunta järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Sen tämänvuotinen otsikko oli: Kuka johtaa terveydenhuoltoa, johtaako kukaan? Yrityksen taloustieteen professori, Tampereen yliopiston vararehtori, Arja Ropon alustus koski aihetta Postmodernin maailman totuudet ja johtaminen. Alustuksessaan hän kuvaa kuinka yhden totuuden maailmankuva on harhainen ainakin organisaatioiden ja johtamisen maailmassa. Kun puhutaan asioiden todellisuudesta, ajatuksena on, että totuus on yksi ja ainoa. Hän kertoi itseltään kysyttävän tyypillisesti: Millainen on hyvä johtaja, miten on hyvä johtaa? Tällaisessa yksinkertaistetussa kysymyksessä kysyjä olettaa, että tutkija antaisi sen oikean, totuudellisen vastauksen. Kun lähtee purkamaan sitä, mistä tai kenen näkökulmasta, millä aikaperspektiivillä tai missä olosuhteissa, huomataan nopeasti, että on olemassa useita perusteltuja vastauksia, totuuksia. Ihmiset ajattelevat asioista useimmiten eri tavoilla ja on aika harvinaista sellaisen sukulaissielun löytyminen, jonka ajatukset menevät samansuuntaisesti omien ajatusten kanssa. Neuvotteluissa on mukana useita perusteltuja totuuksia. Ropo kuvaili alustuksessaan modernia ja postmodernia tiedon käsitystä, kuvaten modernin tiedon käsitystä faktoihin perustuvana, eksaktina, evidence based ja observaatio pohjaisena. Hän kuvasi modernin tiedonkäsityksen perustuvan subjekti-objekti -suhteelle, tietäjille ja ei-tietäjille, hierarkkiselle tiedonvälitykselle ja realistiselle maailmankuvalle. Tutkimuksen tehtäväksi hän määrittelee modernismissa totuuden lainalaisuuksien paljastamisen, oikean ja väärän tiedon toisistaan erottamisen. Modernissa totuuden ja tiedon käsityksessä johtamisen tulee perustua oikeaan tietoon ja oikeaan osaamiseen. Hierarkkinen organisaatiorakenne heijastelee ja vahvistaa modernia tietämisen käsitystä samoin kuin monet kulttuuriset arvostukset esimerkiksi ammateista ja koulutusaloista. Moninaisuuden, epämääräisyyden ja muutospaineiden keskellä nostaa päätään modernismin logiikka: Keskusjohto ja ylin johto tietää. Postmoderni tieto ja tietäminen on suhteellista ja syntyy suhteissa. Tieto riippuu näkökulmasta, on sosiaalisesti konstruoiva kulttuurinen prosessi, joka sisältää useita todellisuuksia. Kellään ei ole monopolia oikeaan tietoon; tieto on epämääräistä. Todellisuus ei olekaan ulkopuolellamme, vaan sitä luodaan koko ajan vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. Tehdään valintoja siitä mitä asioita otetaan esiin, keiden kanssa kehitellään jotain asiaa tai miten sanoitetaan asioita ja tilanteita. Johtaminen on erilaisten todellisuuksien kanssa kamppailua, valtapelejä, suhteissa elämistä, refleksiivisyyttä, käsitteellistä ja toiminnallista joustamista, kaikkea sitä mitä voidaan yhteisesti nimittää: Cognitive and behavioral complexity.

2 Professori Arja Ropo kysyi alustuksessaan: Onko postmodernismissa arvoja? Onko johtamisessa arvoja vai noudattaako se tyyliä; anything goes? Hän pohtii nostaako postmodernismi uudenlaisia arvoja jotka eivät välttämättä kumarra historiaa, hierarkiaa, valtaa tai rakenteita. Hän selvitteli sitä, nousevatko eri professioiden arvot entistä keskeisimmiksi neuvottelun osapuoliksi. - Postmodernissa maailmassa sisäinen etiikka nousee relationismin yli ja silti eri professioiden olisi pystyttävä löytämään erilaisuuksien yli yhteisyyttäkin, sanoi Ropo. Postmodernismi on helppo ottaa syntipukiksi kun asiat eivät mene oman mielen tai profession mukaisesti. Organisaatiot ovat aina kompleksisia suhteiden viidakoita, kaikenlaiset rajat ovat samentuneet eikä oikein tiedetä, kuka kukin on tai miten asiat oikein hoituvat. Virallinen organisaatio on vain ihanteellisen kontrolloidun toiminnan irvikuva. - Onko tässä kaikessa sittenkin kysymys vallasta ja kontrollista? Siitä että on niskan päällä, voi sanoa viimeisen sanan, osoittaa, kuinka asiat oikeasti ovat, kysyy Ropo. Onko kysymys siitä että tietää, ei ole epävarma asioiden prosessoinnista ja tietää missä asiat oikeasti päätetään. Onko muuta vaihtoehtoa kuin jatkuva arkinen kamppailu oikeassa olemisesta, sen osoittamisesta, että muut eivät ymmärrä asioiden oikeaa laitaa, ovat kapea-alaisia, väärässä tai jopa valehtelevat? Ropo sanoo, että kukaan ei hallitse kokonaisuutta, tieto on pirstaleista, päätöksiä tehdään vajavaisen jopa virheellisen tiedon valossa, mutta kysyy samalla: Mikä se kokonaisuus oikein on; missä luuraa oikea tieto, Totuus? Monia totuuksia on hyvä tarkastella muustakin kuin postmodernista ts. sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdista. Duaaliset totuudet ovat kaksinapaisia dilemmoja joissa toinen valinta preferoi tai sulkee pois toisen. Klassisessa duaalisuudessa, staattisessa näkemyksessä organisaatioista ja johtamisesta pidetään kynsin hampain kiinni omista näkemyksistä. Paradoksaalisissa totuuksissa on samanaikaisesti ilmeinen vastakkainasettelu. Molemmat päät ovat hyväksyttyjä ja operoivat samanaikaisesti. Sekä että ajattelu pyrkii balanssin hakemiseen jollain aikavälillä esimerkiksi sellaisten polariteettien kesken kuin joustavuus kontrolli, tehokkuus inhimillinen hyvinvointi, sisäinen ulkoinen, muutos jatkuvuus. Tämän käsityksen mukaan organisaatiot ja johtaminen ovat jatkuvaa muotoutumista dynaamisesti neuvotteluprosesseissa, se on arjessa raskasta ja epämiellyttävää. Toimijatasojen totuuksilla tarkoitetaan käsityseroja operatiivisen työyhteisön ja strategisen johdon välillä, professioiden ja virkamiesten kesken, taiteellisten, tieteellisten ja taloudellisten, teknisen ja kaupallisen, alaisten, keskijohdon ja ylemmän johdon, saman alan eri professioiden tai saman alan erilaisten koulutustasojen tai tyyppien kesken. Monien totuuksien maailma edellyttää Professori Arja Ropon mukaan monien paradigmojen käyttöönottoa. Sekä modernien että postmodernien käytäntöjen tulisi olla käytössä sillä periaatteella. että toinen ei ole toistaan parempi, vaan molempia tarvitaan. Tarvitaan refleksiivisyyttä, neuvotteluja arjessa, särmien tunnistamista, riitojakin, mutta ennen muuta debatointia! Tampereen Kaupungin Terveystoimen johtava ylilääkäri Erkki Lehtomäki alusti seminaarissa aiheesta: Terveydenhuolto julkisten ja yksityisen toimijoiden rajapinnoilla. Lehtomäki aloitti luentonsa kertomalla että suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti edullista. Sen hintaan vaikuttavat edullinen palkkataso ja sosiaalihuollon laitokset jotka hoitavat osan sellaisista tehtävistä mitkä muualla hoidetaan terveydenhuollon alaisuudessa. Suomalainen

3 terveydenhuoltojärjestelmä on monikanavainen ja siksi vaikea hallita. Kansainvälisessä vertailussa asiakkaat ovat tyytyväisiä vaikka heidän maksuosuutensa ovat korkeita. Hän jatkaa alustustaan vertailemalla julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa Suomessa; julkista terveydenhuoltoa ohjataan budjetin avulla ja se rahoitetaan valtaosin verorahoilla; yksityinen terveydenhuolto on markkinaohjattua ja rahoitus muodostuu asiakkaiden itsensä ja vakuutusrahoituksen kautta; julkisen sektori hoitaa päivystyksen kun yksityisellä puolella ovat rajoitetut aukioloajat; yksityinen sektori keskittyy tuottaviin hoitoihin kun taas julkinen sektori takaa hoitojen kattavuuteen. Asiakkaat julkisella sektorilla ovat usein maksukyvyttömiä ja moniongelmaisia, yksityissektorilla sen sijaan hoito painottuu selkeisiin terveysongelmiin ja asiakkailla on maksukykyä. Lehtomäki kuvaa kuinka julkisen- ja yksityisen sektorin terveydenhuollon rajapinta ei ole selkeä ja se elää jatkuvassa muutoksessa. Julkinen sektori ostaa palveluja yksityiseltä sektorilta ja tuottaa työterveyshuoltoa joka kilpailee yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yksityinen sektori saa julkista rahoitusta Kela korvausten muodossa. On julkisia liikelaitoksia ja lääkäreistä suurin osa on julkisen sektorin palveluksessa vaikka saattaakin tuottaa samanaikaisesti palveluja myös yksityissektorilla. Merkittävä on myös kolmannen sektorin osuus potilasjärjestöjen ja kuntoutuspalvelujen tuottajien muodossa. Pirkanmaalla vuonna 2002 yksityiset tuottivat 12,1 ja kolmas sektori 4,5 prosenttia terveyspalveluista. Yksityisen ja julkisen sektorin suhdetta Pirkanmaalla Ylilääkäri Lehtomäki kuvaa täydentävänä. Se pitää sisällään mm potilaan oikeuden valita lääkärinsä ja Second opinionin mahdollisuuden. Pirkanmaalla julkinen sektori ostaa yksityiseltä sektorilta palveluja ja suotuisaa kokemusta on myös omalääkärijärjestelmän integraatioilla. Lehtomäki kuvaa suhdetta kumppanuutena, jossa yhdessä kehitetään terveydenhuollon palveluja. - Miksi ostaa palveluja yksityiseltä, kysyi Lehtomäki alustuksessaan. Hän näkee rekrytoinnin keskeisenä kilpailun kohteena julkisen ja yksityisen välillä ja ostamisen olevan edessä silloin kun kunnallinen rekrytointi ei onnistu. Yrittäjyys nostaa tehokkuutta ja parantaa laatua. Ostamisen joustavuus on sopeutettavissa kysynnän muutoksiin mutta taloudellisuudesta hän puhuu konditionaalissa. Erilaisina yhteistyön vaihtoehtoina Lehtomäki kuvaa mahdollisuuksia joissa ostetaan työvoimaa omiin julkisen sektorin yksiköihin tai että julkisen sektorin lääkärit toimisivat itsenäisinä ammatinharjoittajina. Voidaan toteuttaa maksusitoumusostoja tai ostaa tietyn väestön koko hoito. Varteenotettavana kehittämiskohteena Lehtomäki kuvaili päivystyspalveluiden ostamista yksityissektorilta. Työvoiman vuokrauksessa, työvoima tulee tiettyihin ostajan osoittamiin tehtäviin tai pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen sijaistukseen. Palkkaus voi olla suorite- tai aikaperusteinen. Ongelmana vuokrauksessa on jonkin verran kiistanalainen raja kunnalliseen työsuhteeseen (direktio-oikeus, vain oma työvoima, työvälineet itseltä jne ). Ammatinharjoittajamallissa on kyse siitä että itsenäinen ammatinharjoittaja toimisi kunnan tiloissa. Samanaikaisesti muut tiimin jäsenet olisivat kunnan tai lääkärin palkkalistoilla. Nykyisen lainsäädännön puitteissa tällainen ei meillä ole mahdollista, mutta käytäntö on voimassa esimerkiksi hollantilaisissa sairaaloissa. Tampereella ovat käytössä maksusitoumukset joiden avulla ostetaan käyntejä. Tässä mallissa ostaja voi osoittaa potilaat ja kunnallinen puoli tarjoaa tietojärjestelmät, ajanvarauksen, muun henkilökunnan ja laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Lahdessa ostetaan väestövastuutyötä. Toiminta tapahtuu kunnan omissa tiloissa ja ostaa voidaan muutakin kuin sairausvastaanottoa. Palvelujen tuottaja voi ohjailla kysyntää esimerkiksi

4 puhelinneuvonnan tai hoitajavastaanoton avulla. Ongelmana tässä mallissa on maksuperuste joka saattaa olla kapitaatio tai suoritusperusteinen. Sen edellytyksenä on hyvin kehittynyt kustannuslaskenta ja hyvät tietojärjestelmät. Myös välillisten kustannusten (laboratorio, kuvantaminen, lähetteet, päivystyksen käyttö) hallinta on vaikeaa ja olennaista. Päivystyspalveluiden osto sopii Ylilääkäri Erkki Lehtomäen mukaan hyvin yksityistettäväksi. Päivystystyössä ei hoidon jatkuvuus ole merkittävä tekijä ja ongelmat ovat yleensä kapea-alaisia. Hinta voisi olla suoriteperusteinen tai kokonaiskustannusperusteinen. Työ edellyttää erityistä akuuttihoidon osaamista ja on vuorotyötä. Kun julkinen sektori lähtee ostamaan palveluja yksityissektorilta täytyy oma tuotteistus ja kustannuslaskenta olla todella kunnossa, painottaa Lehtomäki. Tarjouspyynnön tekeminen vaatii huolellisuutta ja osaamista. Siinä Tampereella on onnistuttu hyvin. - On tärkeää pitää mielessä kuinka paljon vaikuttaa laatu ja kuinka paljon hinta kokonaistaloudellisuutta verrattaessa painottaa Lehtomäki ja nimeää tulevaisuuden haasteiksi laastariveron ja hoitotakuun. Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehdon alustuksen aiheena oli: Mitä ja millaista osaamista edellyttää terveydenhuollon johtaminen. Hän tarkasteli johtamista: Ammatillisen senioriteetin kehyksestä: Terveydenhuolto on paikka jossa johtajuus liittyy keskeisesti senioriteettiin. Ainoastaan ammatillinen seniori voi ottaa johtamiskysymyksiin kantaa. Jos organisaatiot olisivat sellaisia että siellä olisi vain yksi ammattikunta ja johtajuus edellyttäisi ammatillista senioriteettiä suhteessa erikoislääkäreihin johtaisi se pitkälle johdettuna pirstoutumiseen erikoisaloittain. Jos myönnämme että terveydenhuollossa on muitakin asiantuntija ammatteja syntyy väistämättä konflikti siitä mihin historiassa saa mennä. Jos organisaatiot nähdään prosesseina voidaan myös ammatillisen senioriteetin ajatus nähdä prosessina. Voidaan kysyä onko organisaatioissa tasoja joilla tämä olisi relevanttia. Kun puhutaan psykiatrian toimialasta voidaan kysyä johdetaanko sitä ammatillisen senioriteetin mielessä. Jos ajatellaan että johtajan täytyy olla ammatillinen seniori mihin saakka tämä viedään? Voidaan kysyä, jatkaa Lehto, mitä on asiantuntijatyö. Jos tiimiin tuo jokainen oman panoksensa, kukaan ei ole seniori suhteessa toiseen. Poliittisen päätöksenteon ja ammatillisen autonomian välittäjän kehyksestä: Johtaja toimii ammatillisten organisaatioiden ja poliittisen päätöksenteon välimaastossa. Hänellä tulee olla kyky kääntää asiat yhdeltä kieleltä toiselle ja häneltä edellytetään lojaliteettia molempiin suuntiin. Suurin osa johtajista on kuitenkin organisaatioiden sisällä Hallintovirkamiestyön kehyksestä: Kuinka lääkäreistä koulutetaan johtajia, kysyy professori Juhani Lehto ja jatkaa että hallinto ja johtaminen ovat meidän mielessämme sukulaisia. Meillä puhutaan johtamisesta hallintona ja johtamisosaamisesta hallinnon pätevyytenä. Hyvä perinne on osata toimintaa rajaavan juridiikan, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon perusteet ja kieli. Hyvä terveydenhuollon johtaja toimii välittäjänä ammatillisuuden ja juridis-taloudellis-hallinnollisen ympäristön välillä. Henkilöstön voimaistamisen ja suuntaamisen kehyksestä: Sairaanhoitajilla osasto- ja ylihoitajan työssä on vahva kehys. Siinä henkilöstöstä huo9lenpito on vahvana ydinalueena. Lääkärijohtaminen sen sijaan jäsentyy usein ammatillisen senioriteetin ja, tai, karismaattisuuden kautta.

5 Managerialismin eli ammattijohtajuuden kehyksestä: Tässä johtaminen nähdään teknisten apuvälineiden (laskenta, mittarit, indikaatiot, laatutyökalut, strategiaprosessit) hyödyntäjänä. Lehto ei sinällään halunnut kritisoida laatutyökaluja muuta kuin toteamalla että jos niiden nielemä energia on suurempi kuin niistä saatava hyöty, niitä ei tulisi käyttää. Managerialismi toimii usein professionaalis-byrokraattisen poliittisen johtamisen kritiikkinä. Se toimii välittäjänä ammatillisuuden ja managerialisoituneen organisaatioympäristön välillä. Managerialismissa mietitään pitäisikö olla enemmän ammatillista johtamista. Senioriteetti korostaa liikaa kollegiaalisuutta. Poliittinen johtaminen puolestaan on vaaleista vaaleihin elämistä kun ammattijohtajat ovat joustavampia ja pitkäjänteisempiä. Ammattijohtaminen on terveydenhuollossa fiktio jolle on vaikea löytää kosketuspintaa todellisuudesta. - Olkoon ammattijohtaminen mitä tahansa, terveydenhuoltoon se tulee fiktiivisenä, totesi Lehto Verkostojohtamisen kehyksestä: Verkostojohtamisessa huomio keskitetään prosesseihin, hoitoketjuihin ja työnjakoihin. Siinä seurataan asiakkaita, maksajia, ulkoistamista ja alihankintaa. - Terveydenhuollon organisaatiot eivät ole halukkaita purkamaan hierarkkisuuttaan, sanoo Lehto. Jos hierarkiaa ei pureta, on verkostoituminen vaikeaa saada vaikuttavaksi tekijäksi. Välitasolla on verkostoitumisessa päästy hyvin vähän eteenpäin ja siksi johtajan tehtävänä on toimia välittäjänä verkostoituneen horisontaalisen ympäristön ja hierarkkisen toimintaorganisaation välillä. Johtamisen sukupuolen kehyksestä: Historiallisesti lääkärin suhde hoitajiin on mieslääkärin suhde naishoitajiin. Hoitajuus on historiallisesti kehittynyt naisjohtajan suhteena naishoitajiin mieslääkäreiden vallan alla. Ajatus ylihoitajasta johtajana on hyvin erilainen kuin ajatus mieslääkäristä johtajana. Sosiokulttuurisesti on olemassa miesjohtajia. Miksi hoitajajohtajuuden ja lääkärijohtajuuden raamit ovat niin erilaiset? Jos ilmiö ei johdu sukupuolesta sinällään niin kuinka paljon ammatillinen senioriteetti on miesjohtajuuden perustana. - On selvästi vaikeampaa olla naisjohtaja tai naislääkäri, toteaa Juhani Lehto lopuksi. Voiko johtaja valita johtamisorientaationsa? Orientaation valinnasta sanotaan että se on kiinni persoonallisuudesta, se on kiinni organisaation säännöistä ja vaatimuksista, se on kiinni ympäristön (alaiset, esimiehet, kumppanit, asiakkaat) odotuksista. Professori Lehdon mielestä realiteettien ristiriitaisuus suorastaan pakottaa valitsemaan realiteetit tunnistaen. Alustuksensa lopuksi professori Lehto esittää; Asiantuntijoiden johtajien vaatimuksia sanoen että - Johtaja ei voi olla parempi asiantuntija alaisten asiantuntijuus alueella täten nousee vaatimus jaetusta asiantuntijuudesta ja jaetusta johtamisesta. Kun johtajan täytyy ymmärtää asiantuntijan näkökulma esimerkiksi autonomia, etiikka, asiantuntemuksen rajat, kieli tai kulttuuri niin voiko johtajana olla ilman omaa asiantuntijana olemisen kokemusta. - Ihmisten ja asioiden johtaminen eivät ole erillisiä. Strategisen ja operatiivisen johtamisen rajaviiva käy alati epäselvemmäksi. Asiantuntijuudesta on tullut, ei ainoastaan yksilötason vaan myöskin tiimitason ilmiö. Henkilöstön hyvinvointi, organisaation ja yksilöiden tarpeiden yhteensovittamisen tarve lisääntyy. - Moniprofessionaalisissa organisaatioissa voi olla johtamisen kannalta sekä negatiivinen että positiivinen asia se, että oman profession asiantuntijoita voi olla helpompi ymmärtää. Saman

6 profession asiantuntijuudet eivät välttämättä ole lähempänä toisiaan kuin eri professioiden samanlaiset erityisasiantuntijuudet. Asiantuntijoiden johtaminen jaettuna johtamisena: Jaettu mestaruus tarkoittaa sitä että jokainen organisaation jäsen voi olla mestari jonkin asiantuntemuksen suhteen suhteessa toisiin. Jaettu asiantuntijuus pitää sisällään sen että tärkeä asiantuntijuus syntyy usein vasta tiimissä. Jaettu ohjautuminen tarkoittaa sitä että asiantuntijuuteen kuuluu suurempi itseohjautuvuus Jaettu hallinto tarkoittaa että asiajohtaminen (hallinto) ei ole irrallaan henkilöiden johtamisesta.

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Tulevaisuuden palvelujärjestelmä Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Strategisia vaihtoehtoja Kunnallinen järjestämisvastuu kansallinen järjestelmä Julkisia palveluja yksityisiä palveluja Verorahoitus

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Marjo Lindgren 13.1.2016 1(5) Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Aiheena valinnanvapaus, sote - integraatio ja rahoitus Keskustelijoina professori Mats Brommels (MB), alivaltiosihteeri

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät 12 13.4.2011 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) 2 Sosiaali- ja terveysviraston uudet virat ja virkanimikemuutokset 1.4.2014 lukien HEL 2014-000765 T 01 01 00 Päätösehdotus päättänee seuraavista sosiaali- ja

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 1 / 1 5100/06.00.00/2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 62 15.5.2012 Kaupunginhallitus 85 4.3.2013 51 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA MITÄ ON VERTIKAALINEN INTEGRAATIO? Kun yritys on vastuussa kahdesta toiseensa liittyvästä peräkkäisestä arvoketjuprosessin tuotantovaiheesta Integrointi taaksepäin

Lisätiedot

Lääkärien ja lääkeyritysten taloudellisten suhteiden avoimuus. LT Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija

Lääkärien ja lääkeyritysten taloudellisten suhteiden avoimuus. LT Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija Lääkärien ja lääkeyritysten taloudellisten suhteiden avoimuus LT Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija Sidonnaisuudet Taloudelliset sidonnaisuudet: Suomen Lääkäriliitto Muut sidonnaisuudet:

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015 EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Apteekkariliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteen pääaineopiskelijoille:

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan.

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan. Työ on muuttunut Digitalisoimme työajanhallinnan. Työn tulos ei synny sen tekemiseen käytetystä ajasta vaan sen tuottavuudesta. Työ on muuttunut. Digitalisaatio sekä muutokset ympäristössä, yhteiskunnassa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät 2.2.2017 Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Suomen Metsäkeskus Kritiikki? = Arvostelu (https://fi.wikipedia.org/wiki/arvostelu)

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINNON KEHITTYMINEN MIKSI KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO? TUTKINNON PERUSTEET VALMISTUIVAT 2011 TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot