Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 4.5.2011"

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2010 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

2 SISÄLTÖ Tiivistelmä suosituksista Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastus 4 2 Arvioinnin tarkoitus ja lähtökohdat 4 3 Kaupungin strategian mukainen toiminta 5 4 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toimialakohtainen toteutuminen Kaupunginhallituksen alainen toiminta Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos Kaupungin palvelustrategia ja palvelujen kustannukset Investoinnit Tilinpäätösanalyysi 19 5 Kaupungin määräämisvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitokset Kaupungin tytäryhtiöt 23 6 Sisäisen valvonnan järjestämisen arviointi 24 7 Talouden tasapainotuksen toteutuma 25 8 Kaupungin rakennusten korjausvelan hallinta 26 9 Vuoden 2008 arviointikertomuksen sisältämien huomautusten käsittely Kiitokset 26 Allekirjoitukset 27 Liitteet 2

3 Tiivistelmä suosituksista 1. Kaupungin strategian ohjausvoiman parantamiseksi koko kaupunkia, toimialoja ja liikelaitoksia kehotetaan kiinnittämään huomiota tavoiteasetannassaan aikaansaannoksiin ja tuloksiin sekä haluttuihin vaikutuksiin kuntalaisten näkökulmasta. Lisäksi koko kaupungin, toimialojen ja liikelaitosten strategisiin ja vuositavoitteisiin tulee liittää arviointitapa, kriteerit ja tavoitetasot, jotta voidaan arvioida, onko edetty strategisten tavoitteiden suuntaisesti ja onko asetettuihin vuositavoitteisiin päästy. 2. esittää, että uusi talousarvio ja -suunnitelman malli otetaan käyttöön. 3. toteaa, että vuoden 2010 hyvä tulos antaa uskoa tulevaisuuteen, mutta on huomattava, että hyvä tulos syntyi veroprosenttien korotuksella ja valtion toimenpiteillä. Toimialojen tulee panostaa tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseen, jotta toimintakatteen kasvu on pienempää kuin tulorahoituksen kasvu. 4. Talouden sopeuttamisohjelma on hyvin käynnistynyt, mutta toteutuakseen suunnitelman mukaisesti se vaatii, että käyttötalouden menot kasvavat selvästi vähemmän kuin tulot. Kun otetaan huomioon kaupungin suuret investointitarpeet tulevina vuosina, nykyinen ohjelma ei tule riittämään kertyneiden alijäämien kattamiseen. Menokehityksen hallitsemiseksi tarvitaan uusia rakenteellisia ratkaisuja ja säästötoimenpiteitä tulevina vuosina, jotta kertyneet alijäämät ja tulorahoitusvaje saadaan hallintaan ja katettua. Seuranta ja arviointi toteutetaan niin, että seurantaraportit ovat selkeitä ja ne antavat riittävät ja oikeat tiedot ohjelman toteutumisesta. Henkilöstösuunnitelmiin sisällytetään toimenpiteet, joilla henkilöstön osaaminen, motivaatio ja työkyky saadaan säilymään muutostilanteessa. Lisäksi henkilöstön moniosaamisen kehittämiseen tulee panostaa tulevina vuosina. 5. esittää, että kaupungin rakennusomaisuudesta laaditaan mahdollisimman pikaisesti selvitys korjausvelan määrästä omana työnä tai ostopalveluna yhteistyössä käyttäjien kanssa. 6. Kaupungin toimialoja, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä kehotetaan kaikilla toimintatasoilla kiinnittämään huomiota sisäiseen valvontaan, jotta toimitaan taloudellisesti, tuottavasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä johdon ja talouden raportointi on luotettavaa. Konserniohjauksen osalta tarkastuslautakunta kehottaa uudistamaan kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohjeen, koska edellinen ohje on vuodelta Lisäksi edellytetään, että taseen maa- ja vesialueet eritellään riittävän yksityiskohtaisesti kaupungin eri omaisuuserien arvottamisen parantamiseksi ja metsäomaisuuden arvo määritellään vuosittain ja taseeseen tehdään mahdolliset tarvittavat oikaisut. 7. esittää harkittavaksi, että kaupunginvaltuusto käyttää ohjausvaltaansa ja laajentaa sitovuustasoaan koskemaan myös liikelaitosten toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tunnuslukuineen. 8. suosittaa, että valtuusto asettaa sellaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tytäryhtiöilleen, jotta niiden avulla pystytään seuraamaan tytäryhtiöiden toiminnallista ja taloudellista merkitystä omistajalle. 3

4 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Vuosiksi valittuun tarkastuslautakuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet ja varajäsenet: jäsen Paavo Enroth Ritva Mikkonen Pertti Ahlqvist Markku Tolonen Leena Törrö varajäsen Maarit Rantakurtakko Minna Haataja Seppo Elfving Johanna Pyhtilä Heikki Hekkala Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi on nimetty Paavo Enroth ja varapuheenjohtajaksi Ritva Mikkonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut sisäinen tarkastaja Seija Huttunen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan arviointi on vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden suorittamaa kaupungin talouden ja hallinnon arviointia ja valvontaa, jonka tavoitteena on hankkia uutta tietoa toiminnan suuntaamiseksi ja parantamiseksi. Tehtävänsä mukaisesti lautakunta on kaupunginvaltuuston hyväksymän vision ja kaupungin strategian pohjalta arvioinut toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista viitekehyksenä tasapainotettu tuloksellisuusmalli. Arviointi, seuranta ja valvonta ovat päätöksentekoprosessin olennaisia osia. Niiden tarkoituksena on tukea päätösten tekemistä ja toimeenpanoa osoittamalla, onko käytettävissä olevia voimavaroja ollut riittävästi ja ovatko ne kohdentuneet tarkoituksenmukaisesti. Tarkastuslautakunnan keskeisenä painopistealueena vuonna 2010 ovat olleet lakisääteisten arviointitehtävien lisäksi investointikohteet ja korjausvelkaselvitys, työllisyyden hoito, koulukyyditykset, leasingvuokrat, riskienhallinta ja teknisen puolen kunnossapitotoiminnot. Lautakunta on laatinut arviointimuistion ajalta ja jättänyt sen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt sen ja merkinnyt sen tiedoksi. Kertomusvuonna tarkastuslautakunta on pitänyt kymmenen kokousta ja käsitellyt niissä 76 asiaa. Lisäksi lautakunta on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2011 arviointikertomuksen laadintaa varten. Tutustumiskäyntejä on tehty mm. Kätönlahden päiväkotiin ja Renforsin Rantaan. 1.3 Tilintarkastus Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin ulkoisesta tilintarkastuksesta vuonna 2010 on huolehtinut KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Toimeksiannon vastuunalaisena JHTT tilintarkastajana on toiminut JHTT Paula Hellén Toivanen ja hänen varahenkilönään JHTT; KHT Antti Kääriäinen. Tilintarkastusryhmään ovat kuuluneet myös KHT, JHTT Katri Hokkanen, KTK Sanna Tapaninen ja FT, KTM Susanna Piltonen (tietojärjestelmätarkastus). Kaupungin tilintarkastuksen laajuus tilikaudella 2010 on ollut 58 tarkastuspäivää. Tilintarkastajat ovat raportoineet kolme kertaa havainnoistaan tarkastuslautakunnalle. 2 ARVIOINNIN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Tarkastuslautakunnan arviointitehtävä on kuntalain 71 :n mukaisesti osa kaupungin ulkoista tarkastusta, jonka toisen osan muodostaa tilintarkastajan suorittama lainmukaisuuden tarkastaminen ja tilintarkastus. Tilintarkastaja keskittyy kuntalain 73 :ssä tilintarkastajan tehtäväksi säädettyihin tarkastustehtäviin. Toiminnan tavoitteellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja tuloksellisuuden arviointi kuuluu tarkastuslautakunnalle. Kaupungin strategisena johtajana valtuusto päättää kuntalain 13 :n nojalla mm. kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kaupunkiorganisaation hallinnosta vastaa ja sitä johtaa kaupungin- 4

5 hallitus, jonka tehtävänä on panna täytäntöön valtuuston päätökset. valvoo ja arvioi valtuuston puolesta ja apuna kaupunginhallituksen johtamaa täytäntöönpanoprosessia ja tuloksia. Arviointi on nähtävä oleellisena osana kaupungin johtamisjärjestelmää ja keinona kehittää kaupungin toimintaa ja palveluja. Arvioinnin lähtökohtana ovat valtuuston visio, tavoitteet ja palvelustrategia. Arviointi on kaupungin toiminnan tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden kokonaisvaltaista arviointia, jossa on mukana myös kuntalaisen näkökulma. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä ja realistisuutta. Kaupunginhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tehtävänsä toteuttamiseksi lautakunta on saanut selvityksiä toimintojen järjestämistavoista, kuullut toiminta- ja talousasioissa kaupunginjohtajaa, talousjohtajaa, vastuualueiden ja tulosyksiköiden esimiehiä sekä liikelaitosten edustajia. Kokouksissa on käsitelty tilintarkastukseen liittyviä asioita, tarkastuksen raportointia ja arviointikohteita. Toimialojen raportit, selvitykset ja asiakaskyselyjen tulokset ovat olleet tarkastuslautakunnan käytettävissä. Asian selkeyttämiseksi arviointikertomuksessa on toistettu taulukkomuotoisesti valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian ja toimialojen strategiset tavoitteet, vaikka ne ovat esitetty tilinpäätöksessä sanallisessa muodossa. 3 KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAINEN TOIMINTA Kaupungin strategia on tarkistettu vuonna 2009 ja se on hyväksytty vuoden 2010 talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Kaupungin strategia muodostuu perustehtävästä, arvoista, visiosta, strategisista valinnoista ja strategista tavoitteista. Arvojen ja vision tehtävänä on sitouttaa sekä luottamushenkilöorganisaatio että henkilöstö yhteisesti hyväksyttyjen arvostusten omaksumiseen ja toteuttamiseen sekä ne edesauttavat luomaan ja tukemaan hyvää toimintatapaa ja onnistumista. Strategiaan kirjatut arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Visioon on kirjattu kuntalaisille annettu lupaus luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupungista. Kaupungin strategiaa tukevat elinkeino- ja henkilöstöstrategiat sekä muut toimintaohjelmat. Kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset valinnat ovat olleet osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka ja alueiden käyttö, Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvostettu työnantaja sekä talouden tasapainottaminen ja palvelustrategia. Strategisten valintojen ja niiden perustalle laadittujen strategisten tavoitteiden ohjausvoima konkretisoituu siinä, miten se siirtyy käytännön toiminnaksi ja liittyy saumattomasti asiakaspintaan. Kaupungin strategian linjaukset ja tavoitteet on viety toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategioihin ohjaamaan ja suuntaamaan niiden toimintaa. Kuntalain mukaisesti talousarviossa esitettävien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden tulee perustua kunnan strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin. Vuositavoitteen tulee olla osa strategisen tavoitteen toteuttamista. Strategisen tavoitteen aikajänne on useita vuosia, mutta talousarvion tavoite kohdistuu vain seuraavalle vuodelle. Kaupungissa otettiin käyttöön luvulla tasapainotettuun tuloksellisuuteen perustuva strategia ja johtamisjärjestelmä (TaTu), jota on muutettu hieman vuosien varrella. Vuoden 2005 arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta esitti, että tavoitteiden merkittävyyteen, selkeyteen ja mitattavuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta seuranta ja arviointi mahdollistuvat ja toimintaa voidaan ohjata päämäärän suuntaan. Tarkastuslautakunnan esityksellä ei ollut positiivista vaikutusta, vaan vuosina talousarvioon on kirjattu vuositavoitteiden sijasta pelkästään toimenpiteet. Arviointityötä tehdessään tarkastuslautakunta on kokenut hyvin haasteelliseksi toteuttaa arviointitehtävänsä kuntalain hengen mukaisesti. Tavoitteiden asettaminen ja niihin liitettävä arviointapa, mittarointi ja tavoitetason määritys ovat olleet koko kuntakentälle hyvin haasteellista ja Kajaanin kaupunki on yksi muiden joukossa. Kuntatalouden vakauden ja kestävyyden parantamiseksi vuonna 2009 valtionvarainministeriö on perustanut 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman, johon liittyy myös mittareiden määrittelyjä. Työn tuloksia ei ole vielä voitu hyödyntää. 5 Talousarvioon 2010 kirjattuihin strategisiin tavoitteisiin ei ole liitetty arviointitapoja ja mittareita. Näin ollen tilinpäätöksessä (Tilinpäätös 2010, 56) on raportoitu strategisten tavoitteiden toteutumisesta sanalli-

6 sessa muodossa ja tehdyistä toimenpiteistä taulukkomuotoisesti. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavoitteet, toimenpiteiden lukumäärä ja lyhennelmä tavoitteiden toteutumasta. Strateginen linjaus/tavoite Osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka Kajaanin kehittäminen tiiviinä maakuntakeskuksena ja houkuttelevana yritysympäristönä Aktiivinen toiminta rakennemuutoksen hallitsemiseksi seudulla Vuonna 2010 tehtyjen toimenpiteiden lkm tavoitteen saavuttamiseksi Lyhennelmä tavoitteen toteutumasta 1 keskustaajaman uusi osayleiskaavan päivitys on käynnistynyt. Hunajakujan ja Kangasmaaston asemakaavat ovat laillistuneet. 1 jälkihoito onnistunut, kaupungin tukea omille ja ulkoisille yrityspalvelutahoille, Korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen alueellisen vaikuttavuuden parantaminen Alueen saavutettavuuden lisääminen liikenneyhteyksiä parantamalla 3 ammattikorkeakoulun hyvä menestys, konsortioyhteistyö, MIKES- ja CEMIS- toiminta 3 kokeiluluontoisesti uusi lentovuoro, muutoin ei Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvotettu työnantaja Henkilöstömäärän mitoittaminen tuotettavien palvelujen mukaisesti 1 henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kehittäminen tämän hetken ja tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavasti 1 osaamiskartoituksia Suureen eläkepoistumaan varautuminen 1 henkilöstösuunnitelma, Kajaanisopimus Talouden tasapainottaminen ja palvelustrategia Talouden tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen ja sen toteuttaminen 1 sitouduttu ja ohjelma käynnistynyt hyvin Kertyneiden alijäämien kattaminen vuoden 2016 loppuun mennessä 8 mahdollinen saavuttaa Palveluketjujen oikea-aikaisuuden ja saumattomuuden varmistaminen 4 tiedonohjausprojekti meneillään Valmistautuminen hallintokokeilun jälkeiseen aikaan 3 vakinaistaminen ei onnistunut ja neuvottelut jatkoajan rahoitusmallin uudistamiseksi Palvelustrategia ja sen toteutus on osa kaupunkistrategian toiminnallistamista. Kaupungin taloudellisen tilanteen huomioon ottaen on tärkeää, että palveluntuottajat pysyvät annetuissa talousraameissa sekä toiminta on tuloksellista ja kilpailukykyistä. Kaupungin palvelustrategian arviointia on tarkemmin kohdassa 4.5. Kaupungin strategian toteutumisen objektiivista arviointia ei voida tehdä, koska tavoitteille ei ole asetettu minkäänlaisia arviointitapoja tai mittareita. Ainoastaan talouden osalta voidaan antaa tarkkoja toteutumistietoja, jotka käyvät ilmi tilinpäätöksen erilaisissa selvityksissä, tulos-, rahoitus- ja taselaskelmissa ja niiden tunnusluvuissa. Suositus Tarkastuslautakunnan subjektiivisen arvion mukaan kaupunkia on johdettu talousarvion strategisten valintojen suuntaisesti. kehottaa kaupungin strategian ohjausvoiman parantamiseksi koko kaupunkia, toimialoja ja liikelaitoksia kiinnittämään huomiota tavoiteasetannassaan aikaansaannoksiin ja tuloksiin sekä haluttuihin vaikutuksiin kuntalaisten näkökulmasta. Lisäksi strategisiin ja vuositavoitteisiin tulee liittää arviointitapa, kriteerit ja tavoitetasot, jotta voidaan arvioida, onko edetty strategisten tavoitteiden suuntaisesti ja onko asetettuihin vuositavoitteisiin päästy. Perustelu Alueen elinvoiman ja toimintakyvyn säilyttämisellä taataan rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten jatkumo. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys on turvattava, jotta kaupunki pystyy pitämään palvelulupauksensa luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunkina. Kohde 6

7 Koordinoijana kaupunginhallitus ja operatiivinen johto koskettaa luottamushenkilöorganisaatiota että koko henkilöstöä Aikataulu vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma , seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOIMIALAKOHTAINEN TOTEUTU- MINEN 4.1 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvat kaupunginhallituksen ohella keskushallinto ja työllisyyden hoito sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuudet. Kaupunginhallituksen toimialan strategiset tavoitteet ovat samat kuin kaupungin strategiassa. Toimenpiteiden osalta (Tilinpäätös 2010,64) painotukset ovat olleet myös rakennemuutoksen jälkihoitoon vaikuttaminen, osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapainottaminen ja valmistautuminen hallintokokeilun jälkeiseen aikaan. Kaupunginhallitus on itsearvioinut koko hallituksen ja oman työn onnistumista toimintakautensa lopuksi. Arvoasteikko oli viisiportainen eli erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Omassa ja koko hallitustyöskentelyssä koettiin onnistutun hyvin. Henkilöstöjohtamisessa ja talousvallan ylläpidossa saatiin hyvä tulos, mutta palvelujen ohjaus ja konsernijohtaminen jäivät tyydyttävälle tasolle. Samoin reagointikyky toimintaympäristön muutosten ennakointiin, luottamushenkilöiden ja henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämiseen ja uusiin tietoyhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa koettiin jääneen tyydyttävälle tasolle. Yksittäisistä kohdista parhaimmiksi asioiksi koettiin toimiva yhteistyö kaupunginhallituksen ja johtavien viranhaltijoiden välillä, tärkeisiin asioihin käytettiin riittävästi aikaa, ennakoiva työskentely ja onnistunut johdon rekrytointi. Vastaavasti koettiin, että oli epäonnistuttu valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, uusien palvelutuotantotapojen kehittämisessä ja palveluverkon suunnittelussa. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle vuosilta ja arvio vuosille selviävät alla olevasta taulukosta. Taulukko 1. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle ja arvio vuosille Vuosi Maksuosuus - Maksu Lisäys ed. Kasvu- % /asukas % TP vuoteen , , , , , , , , , , , , , , Lähde: Kainuun maakunta yhtymän tilinpäätökset, rahoitusosuudet Vuoden 2010 maksuosuuden kasvu on aiheutunut kaupungin tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotusten vaikutuksista verotulojen kasvuun ja valtionosuuksien arvioitua paremmasta kehityksestä. Maksuosuuden kasvuun vaikuttavat tulevina vuosina väestön ikääntyminen, yleinen kunta-alan kustannustason nousu (VM:n arvio 2,5 %) ja lainsäädännön muutoksista johtuvat lisäykset. Työllisyyden hoidossa (Tilinpäätös 2010, 70) on toimittu perustehtävän mukaisesti ja asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tavoitteeksi asetettu työmarkkinatuen kuntaosuuden 5 %:n pienentyminen vuodesta 2009 toteutui 15,5 %:sesti, koska Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntarahoitusosuus pieneni eurosta euroon eli euroa. 7 Alla olevasta kuviosta nähdään, että työmarkkinatuen kuntarahoitusosuudessa on ollut laskeva suunta useamman vuoden ajan ja hyvä suunta näyttää jatkuvan myös eteenpäin.

8 Syitä onnistumiseen ovat olleet kuntouttavan työtoiminnan kehittyminen ja työllisyystilanteen parantuessa yhä useampi henkilö työllistyy normaaleille työmarkkinoille. Lisäksi osa henkilöistä ikääntyy ja jää eläkkeelle. Kuvio 1. Kajaanin kaupungin työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden kehitystä Taantuma oli jyrkkä, mutta työllisyys on alkanut kohentumaan nopeammin kuin on osattu odottaa. Työttömyyttä on vähentänyt aktiivitoimenpiteiden lisääminen vuoden 2010 aikana. Palkkatuella työllistettyjä on ollut Kajaanin kaupungissa 13 henkilöä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Pääosa nuorista työllistyi varhaiskasvatuksen päiväkotiharjoittelijoiksi. Taulukko 2. Kajaanin työttömien lukumäärä ja työttömyysaste vuosina Vuosi Työttömät (lomautetut ml.) ka. yhteensä joista alle 25-v työttömiä pitkäaikaistyöttömät työttömyysaste 12,6 14,6 13,4 Positiivista on, että nuorten alle 25 -vuotiaitten työttömyys on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna ja positiivinen kehitys on jatkunut vuonna Työttömyyden ohella nuoren ongelmat usein kasaantuvat, eikä niitä voida hoitaa yhden sektorin toimenpiteillä. Tällöin tarvitaan yli sektorirajojen tapahtuvaa viranomaisyhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Syrjäytyminen merkitsee inhimillisestä näkökulmasta uhkaa nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja lähipiirille, mutta myös yhteiskunnalle monin eri tavoin. Ilman ammattia oleva nuori on erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa, sillä hänen työllistymismahdollisuutensa ovat heikot (TEM:n julkaisu 12/2011). Tulevaisuudessa koulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Keskushallinnon (Tilinpäätös 2010, 74) toimenpiteet ovat tukeneet koko kaupunginkonsernin toimintaa. Keskushallinnossa saatettiin loppuun kehittämisprojekti, jonka tuloksena sivistyspalvelukeskus yhdistettiin keskushallintoon alkaen. Kuntaliitto on valmistelemassa uutta kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelman mallia. Kyseiseen malliin on otettu mm. selkeät ohjeet, kuinka kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee asettaa ja kuinka niiden tulisi olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan sekä johtokunnat liikelaitoksissa. 8

9 Suositus esittää, että uusi talousarvio ja -suunnitelman malli otetaan käyttöön ja samalla huolehditaan, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan, siten, että ne ovat määrällisesti ja laadullisesti mitattavissa. Perustelu Hyvin laadittu talousarvo ja -suunnitelma ohjaavat kaupungin tehtävien hoitamista ja taloudenhallintaa Kohde toimialat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt Aikataulu työn käynnistys keväällä 2011, vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma , seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.2 Sivistystoimiala Sivistystoimiala toteuttaa kaupungin strategisia linjauksia ja strategisia tavoitteita omalta osaltaan. Vuoden toimintaa on ohjannut talouden tasapainottamisohjelma. Talousarvioon 2010 kirjattuihin strategisiin tavoitteisiin ei ole liitetty arviointitapoja ja mittareita. Näin ollen (Tilinpäätös ) on raportoitu strategisten tavoitteiden toteutumisesta sanallisessa muodossa ja tehdyistä toimenpiteistä taulukkomuotoisesti. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavoitteet, toimenpiteiden lukumäärä ja lyhennelmä tavoitteiden toteutumasta. Strateginen linjaus/tavoite Palvelukyky ja vaikuttavuus Asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat palvelut ovat laadukkaita ja saatavissa oikeaan aikaan suhteessa palvelutarpeeseen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Yhteistyössä palveluja tuottava henkilöstö ja työnjohto ovat osaavia ja työhönsä sitoutuneita. Prosessit ja rakenteet Toimialan organisaatio ja palveluverkko on palvelukykyinen ja kustannustehokas Toiminnallisia tavoitteita toteutetaan talouden tasapainottamisohjelman päätösten mukaisesti Kehitetään yhteistyömuotoja toimialalla ja kaupungin hallinnon sekä maakunnan toimielinten kanssa. Taloudelliset resurssit Toimintakatteen kasvu on suunnitelmakaudella kustannusten nousua pienempi, mihin pyritään talouden tasapainottamisohjelman päätöksen noudattamisella. Vuonna 2010 tehtyjen toimenpiteiden lkm tavoitteen saavuttamiseksi 6 Selvitys tavoitteen toteutumasta Päivähoitopaikka on tarjottu tarvitseville. Perusopetuksen asiakaskyselyn tulos oli hyvä. 3 sairauspoissaolojen vähentyminen 1 Yksikkökustannusten nousu edelliseen vuoteen verrattuna osoittaa, ettei organisaatio ole ollut kustannustehokas. Palvelukyky on ollut hyvä. 2 Ohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. 1 kulttuuripolun toteuttaminen, sivistyspalvelukeskus yhdistetty keskushallintoon ja hyvinvointikertomus maakunnan kanssa 3 Toimintakatteen kasvu 4,48 % ja toimintamenojen kasvu 4,98 %, joten tavoite toteutunut Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä on ollut edelleen kasvussa. Kuluneena vuonna avattiin kunnalliset päiväkodit Kätönlahteen ja Kylmänkadulle sekä yksityinen päiväkoti laajensi toimintaansa Honkirämeen entisissä nuorisotiloissa. Perusopetuksen rakenteita on purettu lakkauttamalla Kirkkoahon, Paltaniemen ja Vuottolahden koulut sekä Teppanan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on hajautettu eri kouluille. Rakennemuutokset ja tuntivähennykset ovat vähentäneet kustannuksia euroa, mutta kustannuksia ei ole saatu alenemaan oppilasmäärän pienentymisen suhteessa. Oppilasmäärä pienentyi 100 oppilaalla edelliseen vuoteen verrattuna. Perusopetuksessa on kehitetty erilaisia tukimuotoja oppimisen ja koulunkäynnin tueksi. Tukimuotoja ovat kaikille oppilaille tarjolla oleva yleinen tuki, joidenkin oppilaiden tarvitsema tehostettu tuki ja erityinen tuki. Monipuolisten tukimuotojen tavoitteena on ollut vähentää erityisopetussiirtoja. 9

10 Perusopetuksen tulosalueen tavoitteeseen on päästy, sillä osa-aikaisesti ja kokoaikaisesti erityisopetuksen piirissä olevien oppilaiden määrää on saatu pienenemään. Lukuvuonna osaaikaisesti erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita oli 357 oppilasta ja syksyllä 2010 heitä oli 263 oppilasta eli vähennystä on tapahtunut 94 oppilaan verran. Vastaavana ajankohtana kokoaikaisesti erityisopetuksessa olleiden määrä on pienentynyt 232 oppilaasta 192 oppilaaseen. Kehittämistoimien tukena on käytetty valtakunnallista Kelpo- hanketta vuodesta 2008 alkaen ja se jatkuu vuoden 2011 loppuun. valitsi erityiseksi arviointikohteeksi koululaiskuljetukset, koska haluttiin selvittää palvelujen toimivuutta. Vuonna 2010 kuljetuksista on hoidettu linja-autoilla 42 % ja takseilla 58 %. Taksikuljetusten määrä on hieman lisääntynyt vuosien varrella, koska linja-autovuoroja on lakkautettu. Arviointikyselyn mukaan kolmas - ja yhdeksäsluokkalaisten mielestä koulumatkan turvallisuus oli erittäin hyvää tasoa ja kuudesluokkalaiset kokivat turvallisuuden olevan hyvää tasoa. Koulukohtaista vaihtelua oli eniten kuudesluokkalaisten keskuudessa. Kysely tehtiin keväällä 2010, joten Kirkkoahon, Paltaniemen ja Vuottolahden koulut olivat vielä toiminnassa. Sivistystoimiala kilpailuttaa tarvittavilta osin koululaiskuljetukset vuosittain, mutta ongelmana on joukkoliikenteen väheneminen ja todellisen kilpailun puute taksiliikenteen osalla. Markkinoiden toimimattomuus ei ole yksistään Kajaanin ongelma, vaan sitä ilmenee suuressa osassa Suomea. Lisäksi muita haasteita ovat kaluston koko, pitkät etäisyydet, aikataulutus, reititys ja vaarallisiksi luokitellut tieosuudet. Kuva 2. Paltaniemen koulun oppilaita Koululaiskuljetusten piirissä olevien lasten määrä ja kustannustiedot selviävät alla olevassa taulukossa. Koulujen lakkauttaminen vaikuttaa jonkin verran kuljetusten kasvuun. Viimeisimmät koulujen lakkauttamiset eivät lisänneet taksikuljetusten tarvetta, sillä kuljetukset voitiin järjestää linja-autoilla. Taulukko 4. Kajaanin kaupungin koululaiskuljetukset vuosina Kohde Kuljetuskustannukset, Kajaani Vuolijoki Yhteensä muutos Kuljetusoppilaat, lkm Kajaani Vuolijoki Yhteensä /keskim. kulj.oppilas / keskim. kulj.oppilas koko maassa

11 Kuljettavien opp. osuus koko oppilasmäärästä 19,5 20,5 19,9 20,0 20,0 21,7 Kuljetettavien opp. osuus koko oppilasmäärästä koko maassa 22,7 22,9 23,0 23,1 23,3.. Kuljetushintojen nousu on ollut merkittävä. Ainoastaan poikkeuksen tekee vuosi 2009, jolloin kustannukset pienentyivät. Myös oppilaiden määrä on ollut 10 oppilasta pienempi. Joukkoliikenteen vähenemisen johdosta on jouduttu ja joudutaan yhä enemmän turvautumaan taksikuljetuksiin. Kustannusten nousuun vaikuttaa reittitaksan poisjäänti ja hintasääntelyn puute. Epävarmuus linjaliikennebussien vuorojen jatkuvuudesta on lisääntynyt ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on vähentänyt linjaautovuorojen ostamista. Kilpailutusmarkkinat eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja kilpailutuksesta saadaan vähän taloudellista hyötyä. Suurimmalle osalle reiteistä ei ole kilpailevia tarjouksia, ainoastaan yksi tarjoaja. Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2010,82) osalta toimialan toimintatuotot ylittyivät euroa ja toimintamenot ylittyivät euroa, joten toimintakate ylittyi eurolla. Suurimmat poikkeamat syntyivät henkilöstökuluissa euroa ja palvelujen ostoissa euroa. Strategisten tavoitteiden toteutumisen objektiivista arviointia ei voida tehdä, koska tavoitteille ei ole asetettu minkäänlaista arviointitapaa tai mittaria. Poikkeuksen tästä tekee taloudellisille resursseille asetettu tavoite. Suositus esittää, että asetettaviin strategisiin sekä toiminnallisiin ja taloudellisiin vuositavoitteisiin liitetään arviointitapa, mittarit ja niiden tavoitetasot. esittää, että sivistystoimialan tulee panostaa tuottavuuden kehittämiseen, jotta toimialan taloudenhallinta paranee. Perustelu lasten ja oppilasmäärien muutokset, toiminnan tehostaminen, jotta tuottavuus paranee, seuranta ja arviointi Kohde sivistyslautakunta, johto ja henkilöstö Aikataulu vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma , seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.3 Ympäristötekninen toimiala Kaupunkirakennetta tiivistävien asemakaavamuutosten ja toteutetun maapolitiikan avulla Kajaania on kehitetty maakuntakeskuksena. Lisäksi on uudistettu maankäyttöpoliittinen ohjelma vuosille Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa. luovutuksissa ja kaavoituksessa. Tilinpäätöksessä (2010,97) on raportoitu strategisten tavoitteiden toteutumiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavoitteet ja selvitys tavoitteiden toteumasta. Strategisten tavoitteiden toteutumisen objektiivista arviointia ei voida tehdä, koska tavoitteille ei ole asetettu minkäänlaista arviointitapaa tai mittaria. 11 Strateginen linjaus/tavoite Palvelukyky ja vaikuttavuus Alueen saavutettavuuden lisääminen liikenneyhteyksiä parantamalla Kajaanin kehittäminen tiiviinä maakuntakeskuksena ja houkuttelevana yritysympäristönä Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Vuonna 2010 tehtyjen toimenpiteiden lkm tavoitteen saavuttamiseksi Selvitys tavoitteen toteutumasta 1 Joukkoliikenteen tukikustannukset n Uudet asemakaava-alueet tarjoavat hyviä asuinympäristöjä. Omakotitaloja valmistui 52,rivitaloja 2 ja muita rakennuksia 218. hyvä työpaikka - toteutettu henkilöstöstrategiaa ja henkilöstösuunnitelmaa Aktiivinen rekrytointi ja henkilöstön koulutus Henkilöstön työkyvyn ylläpito 4 avoimena oleviin paikkoihin ollut hyvin hakijoita ja palkattu maankäyttöinsinööri, arkkitehti ja

12 Prosessit ja rakenteet Palveluketjujen oikea-aikaisuuden ja saumattomuuden varmistaminen rakennuttajainsinööri 1 ei voida arvioida Taloudelliset resurssit Talousarvioraamin pitäminen 3 Toimintakate euroa parempi kuin talousarviossa Vuonna 2010 laillistui neljä asemaakaavaa, joista Hunajakujan, Kangasmaaston ja vesiliikuntakeskuksen alueiden kaavat olivat merkittävimmät. Vireillä olevista kaavoista voidaan mainita Petäisenranta ja Renforsin Rannan laajennus (kaavakatsaus 2010). Kuva 4. Asemakaavatilanne vuosina Henkilöstöresurssien edistämiseksi on toteutettu hyväksyttyä rekrytointisuunnitelmaa. Prosessien ja rakenteiden prosesseja on järjestetty uudelleen henkilöstöjärjestelyjen johdosta. Taloudellisten resurssien osalta toimiala on pysynyt sille annetuissa raameissa. Kuva 5. Vesiliikuntakeskuksen kaava-alue 12

13 Suositus kehottaa, että asetettaviin strategisiin sekä toiminnallisiin ja taloudellisiin vuositavoitteisiin liitetään arviointitapa, mittarit ja niiden tavoitetasot. Perustelu tuloksellinen toiminta, seuranta ja arviointi Kohde ympäristötekninen lautakunta, toimialajohto ja henkilöstö Aikataulu vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma , seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.4. Kainuun pelastuslaitos -toimiala Kainuun pelastuslaitos on toiminut palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen tehtäviä on tilastoitu onnettomuustyypeittäin, joita on ollut vuonna 2009 yhteensä 612 tapausta ja vuonna tapausta koko Kainuun alueella. Kajaanin osalta onnettomuudet ovat lisääntyneet 198 tapauksesta 208 tapaukseen edellisestä vuodesta. Lisäystä on tapahtunut liikenneonnettomuuksien osalta. Kainuussa suurin yksittäinen onnettomuus oli elokuun alussa ollut Veera myrsky, joka aiheutti n. 60 vahingontorjuntatehtävää ja yhteiskunnallisesti aineelliset vahingot olivat merkittävät. Tilinpäätöksessä 2010 (s. 109) on raportoitu strategisten tavoitteiden toteutumiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavoitteet ja arvio. Strateginen linjaus/tavoite Vuonna 2010 Arvio tehtyjen toimenpiteiden lkm tavoitteen saavuttamiseksi Palvelukyky ja vaikuttavuus Onnettomuuksien määrän vähentäminen - tavoite toteutunut Kuntalaisten omatoimisen varautumisen - ei voida arvioida lisääminen erityisesti harvaan asutulla seudulla Palvelukyky: 3,92 ei toteutunut, toteutuma 3,75 Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ennaltaehkäisyn kehittäminen (valvontasuunnitelma) ja henkilöstön osaamistason nostaminen, mittareina turvallisuuskoulutus, 10 % asukkaista ja erityiskohteiden palotarkastus, 100 % 2 tavoite toteutunut ei voida arvioida tavoite toteutunut ei toteutunut, toteutuma 65 % Prosessit ja rakenteet Varautuminen erityisriskeihin (liikenne ja matkailu) 2 tavoite toteutunut Taloudelliset resurssit Palvelutasopäätöksen toteuttaminen kuntien päättämällä tavalla 1 tavoite toteutunut Toimintakate euroa pienempi kuin budjetissa 13 Suositus kehottaa, että asetettaviin strategisiin sekä toiminnallisiin ja taloudellisiin vuositavoitteisiin liitetään arviointitapa, mittarit ja niiden tavoitetasot. Perustelu tuloksellinen toiminta, seuranta ja arviointi Kohde pelastuslautakunta, toimialajohto ja henkilöstö Aikataulu vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma , seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.5 Kaupungin palvelustrategia ja palvelujen kustannukset Palvelustrategian toteutumaa arvioitaessa on otettava huomioon vaikuttavuus, palvelukyky ja tuottavuus. Vuoden 2008 tuloksellisuussuosituksen mukaan vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluprosessien tai kokonaisten palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia kuntalaisten hyvinvoinnissa. Vaikuttavuudessa otetaan huomioon se, kuinka toiminnan tavoitteet saavutetaan. Ulkoisella palvelukyvyllä tarkoitetaan asiakkaiden ja palvelujen tuottajien kohtaamisen laatua, palvelujen riittävyyttä, tavoitettavuutta, kohdentumista ja merkityksellisyyttä (Raivola 2000). Sisäinen palvelukyky kattaa

14 toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden. Se on toiminnan tehokkuutta, optimaalista käyttöä, toiminnan organisoimista tavoitteiden saavuttamiseksi sekä prosessien toimivuutta, joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Asiakkaaseen kohdistuva palvelutoiminnan vaikuttavuutta ja sen laadullisuutta voidaan mitata mm. asiakaskyselyillä. Taloudellisuutta ja tuottavuutta puolestaan mitataan erilaisin tunnusluvuin. Päivähoidon palvelujen käyttäjät arvioivat keväällä 2010 päivähoidon laatua ja tulosten mukaan asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Lisäksi yhteistyökumppanit arvioivat laadun olevan hyvää. Päivähoidon palvelujen piirissä oli keskimäärin esiopetus mukaan lukien 2121 lasta vuonna Vastaavasti heitä oli 2062 lasta vuonna 2009, joten määrä on lisääntynyt 59 lapsella. Hoitopäivien lukumäärä lisääntyi hoitopäivällä (4 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelujen kysyntään on vastattu avaamalla uusia päiväkoteja ja palkattu perhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuksen lasten hoitopäivien kehitys vuosina käy tarkemmin selville alla olevissa taulukoissa. Taulukko. Varhaiskasvatuksen hoitopäivien lukumäärä kehitys Hoitopäivien lukumäärä X) Kunnallinen päivähoito Yksityinen päivähoito Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Esiopetus Yhteensä Muutos ed. vuoteen Kasvu - % 2,03 6,2 4,3 1,7 4,05 X) kuntaliitos Varhaiskasvatuksen työn tuottavuutta voidaan laskea aikaansaatujen suoritteiden ja panosten suhteena eli hoitopäivien lukumäärä jaettuna toteutuneilla henkilötyövuosilla. Vuonna 2010 yhdellä henkilötyövuodella tuotettiin 1225 hoitopäivää ( hp/ 297,50 htv = 1224,62). Vuonna 2009 vastaava luku oli 1227 hoitopäivää ( hp/285,4htv=1226,80). Näin ollen tuottavuus aleni 0,2 prosenttia. Tuottavuutta voidaan myös mitata, miten monta hoitopäivää saadaan aikaan 1000 eurolla. Vuonna 2010 luku oli 20, 23 hoitopäivää eli tuottavuus laski edellisen vuoteen 1,9 %. Näin ollen työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaistuottavuudessa on ollut laskusuunta. Varhaiskasvatuksen toiminnan nettomenot olivat 17,9 milj. euroa vuonna Lukuun sisältyy kunnallinen ja yksityinen päiväkoti- ja perhepäivähoitotoiminta, esiopetus ja lasten kotihoidon tuki. Vuonna 2009 varhaiskasvatuksessa hoitopäivän hinta oli 48,21 euroa ja v se oli 49,13 euroa. Varhaiskasvatuksen henkilötyövuoden hinta on noussut 2,4 %. Taulukko 3. Varhaiskasvatuksen tuottavuus- ja yksikkökustannuksia vuosina Vuosi/ kohde tuottavuus, hp / htv tuottavuus, hoitopäiviä 1000 eurolla 21,87 20,74 20,35 nettomenot, / hoitolapsi nettomenot, / hoitopäivä 45,72 48,21 49,13 nettomenot, /asukas nettomenot / 0-6 v nettomenot / 0-6 koko maa euroa/asukas koko maa Perusopetuksen tulosalueella on toteutettu sekä oppilaiden vanhemmille että oppilaille asiakas- ja laatuarviointia useampana vuotena. Uusin kysely toteutettiin keväällä Otos oli kaikki 3, 6 ja 9 luokkien oppilaat eli yhteensä 1180 oppilasta. Vastauksia saatiin 884 kappaletta eli vastausprosentti oli 74,9 %. Arviointialueina ovat olleet koulun opetus ja kasvatus, viihtyisyys ja turvallisuus, tiedonkulku ja vuorovaikutukset, tukipalvelut, juhlat ja tapahtumat. Arviointiasteikko oli 1-4 portainen eli

15 1.74, , ja Asteikkoa voidaan ajatella myös kouluarvosanoilla välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erittäin hyvä. Kolmasluokkalaiset arvioivat kaikilla arviointialueilla asioiden olevan erittäin hyvin. Kuudes - ja yhdeksäsluokkalaisten arviot olivat kriittisempiä ja yleisarvosanaksi tuli tyydyttävä. Kokonaisuudessaan voi sanoa, että mitä nuorempi oppilas oli, sitä paremmin asiat tuntuivat oleva. Viihtyisyys- ja turvallisuus - osiossa kysyttiin koulukiusaamisesta. Saatujen vastausten keskiarvot olivat kaikilla luokka-asteilla 3,50 ja tulos on erittäin hyvää tasoa. Vaikka tulos on hyvä, kertoo se myös sen, että koulukiusaamista esiintyy edelleen kouluissa. Myös koulun viihtyisyydessä koettiin olevan parantamisen varaa kuudes - ja yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Vuonna 2009 kokonaiskustannukset oppilasta kohti olivat euroa ja vuonna 2010 ne olivat euroa, joten lisäystä oppilasta kohti muodostui 656,53 euroa eli 9,1 %. Henkilötyövuoden hinta vuodesta 2009 vuoteen 2010 on noussut 2,6 %. Taulukko 5. Perusopetuksen tilasto- ja talouslukuja vuosina Talousmittari euro euro euro euro painotettu oppilasmäärä, lkm nettokustannukset /opp. Kajaani nettokustannukset /as Kajaani nettokustannukset /opp. Kainuu nettokustannukset /opp koko maa opetus /opp Kajaani opetus /opp koko maa Perusopetuksen kustannusten kehitykseen ja kustannustasoon ovat vaikuttaneet kouluverkon rakenne, koulujen koko, palkkauskehitys sekä oppilasmäärän väheneminen, opetusjärjestelyt ja tukipalvelut. Ympäristötekninen toimiala on toteuttanut aktiivisesti asiakas- ja asukaskyselyjä eri vuosina ja kysely toteutettiin myös vuonna Otoskoko oli 500 ja vastauksia saatiin 199, joten vastausprosentiksi muodostui 33. Vuosina 2006, 2007, 2008 ja 2010 toteutetut kyselyt ovat vertailukelpoisia keskenään. Kyselyn kohteena ovat olleet asiointi teknisen toimen kanssa, katujen hoito ja kunnossapito, puistojen hoito ja katuvalaistus. Kyselyissä eivät ole olleet mukana ympäristö ja maankäyttö eikä tilapalvelut. Tilapalvelut on toteuttanut oman asiakaskyselynsä ja viimeisin toteutettiin helmikuussa Kyselyn perusteella asiointi teknisen toimen kanssa on huonontunut vuoteen 2008 verrattuna ja tulokset ovat samaa tasoa kuin vuonna Erityisesti aukioloajat, asian hoitoaika, tiedottamisen ymmärrettävyys ja kielenkäytön selkeys olivat huonontuneet. Asiakkaiden kannalta kunnossapitotarpeisiin on panostettu ja se näkyy parantuneina lukuina. Kuntalaisten tyytyväisyys on parantunut keskustan katujen puhtaus- ja siisteystasoon vuoteen 2008 verrattuna. Asuinkatujen kuntoarviointi on merkittävästi parantunut tyytyväisyyden osalta 29 %:sta 41 %:iin. Tehtävää riittää edelleen, sillä vastaajista 46 % ilmoittaa tyytymättömyyttä tilanteeseen. Pääkatujen lumenauraus ja liikennealueiden hoito ovat parantuneet edellisestä vuodesta. Keskustan ulkopuolisten katujen kuntoa on kohennettu aikaisempia vuosia enemmän ja tilanne on parantunut merkittävästi vuoteen 2008 verrattuna. Katujen hoidon ja kunnossapidon tehtävät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja siksi ne ovat mittaroitu kahdeksi erilliseksi alueeksi. Katujen hoitoa kokonaisuudessaan käsittelevässä mittarissa on mukana sekä talvi että kesä ja talvihoito-mittarissa vain talviolosuhteet. Taulukko 6. Katujen ja teiden mittari vuosina 2006, 2007, 2008 ja 2010 Kohde Kajaani 2006 Kajaani 2007 Kaikkien vastanneiden keskiarvo Kaikkien vastanneiden keskiarvo Kajaani 2008 Kaikkien vastanneiden keskiarvo Kajaani 2010 Kaikkien vastanneiden keskiarvo Yhteenveto liikennealueiden ylläpitomittari (N= 215) (N= 8589) (N= 208) (N=3509) (N=148) (N=9599) (N=199) (N=10866) 3,08 3,36 3,30 3,37 3,06 3,33 3,12 3,20 15

16 16 Yhteenveto katu- ja talvihoitomittari 3,05 3,42 3,37 3,43 3,08 3,40 3,02 3,19 Kunnallistekniikan tekemien kunnossapitoasfaltointien vähennykset näkyvät asiakkaiden tyytymättömyytenä. Vastaajien mielestä katuasioissa tulisi ensisijaisesti panostaa päällysteiden kunnossapitoon, katujen, jalankulku- ja pyöräteiden lumenpoistoon ja hiekoitukseen. Katualueiden yleinen viihtyvyys nähtiin parantuvan katupäällysteen kunnon parantamisella, katujen ja reuna-alueiden roskien poistolla ja hiekan poistolla nopeammin keväällä. Keskustan puistojen hoitoon oltiin tyytyväisiä, mutta kaikilta muilta osin löytyi kehittämisen kohteita. Leikkipaikkojen hoito on myös parantunut, vaikka edelleen on paljon parannettavaa. Puistojen puhtaanapidolla, kukkaistutuksilla, leikkipaikkojen välineillä ja nurmikon hoidolla koettiin parhaiten vaikutettavan puistojen yleiseen viihtyvyyteen. Tilapalvelujen asiakkailta kysyttiin, miten he ovat kokeneet rakennusten kunnossapidon ja kiinteistönhoidon. Asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Parantamisen varaa koettiin olevan palvelujen riittävyydessä. Pelastuslaitoksessa toteutettiin keväällä 2010 asiakaskysely, jollaisia on tehty aikaisemmin vuosina 2006, 2007 ja Useamman vuoden seuranta antaa hyvän kuvan, kuinka palvelukyky on muuttunut vuosien varrella. Tarkastus-, neuvonta- ja nuohouspalveluihin tyytyväisten määrä on kasvanut koko ajan vuodesta 2006 lähtien. Sammutus- ja pelastustehtävissä on koettu 2 prosenttiyksikön huononnus vuoteen 2008 verrattuna. Laskusta huolimatta tyytyväisten määrä on edelleen korkea eli 71 %. Tulosten mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä kokonaisuudessaan pelastustoimen palveluihin. Kajaani on sijoittunut hieman keskiarvojen yläpuolelle lukuun ottamatta vuosia 2006 ja Sairaankuljetuksesta vastaa Kainuun maakunta- kuntayhtymä. Taulukko 8. Palo- ja pelastustoimi vuosina Kohde Tyytyväinen % (N= 215) (N= 208) (N= 148) (N=199) Neutraali Tyyty- Tyyty- Neut- Tyyty- Tyyty- Neut- Tyyty- Tyyty- Neut- mätön väinen raali mätön väinen raali mätön väinen raali % % % % % % % % % % Tarkastus- ja neuvontapalvelut Nuohous Sammutus- ja pelastuspalvelut Sairaankuljetuspalvelut Tyytymätön % Kuntalaisten palvelukysynnän tarpeisiin on pystytty vastaamaan kohtuullisesti, sillä toteutetut varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, ympäristöteknisen toimialan ja pelastustoimen asiakaskyselyt osoittavat palvelukyvyn säilyneen hyvänä, vaikka palvelurakenteita on jonkin verran purettu. Kaupungin strategian toimenpiteisiin on kirjattu, että pidetään oma toiminta tuloksellisena ja kilpailukykyisenä. Kaupungin eri toimialojen palvelutuotannon nettokustannukset/ asukas ovat kasvaneet kaikilta osin edelliseen vuoteen verrattuna, joten taloudellisuus ei ole parantunut. Tulorahoitus parantui merkittävästi veronkorotusten ja valtion toimien johdosta. Palvelukustannukset muutos, muutos, % sivistystoimen nettomenot/as ,6 ympäristöteknisen nettomenot/as ,9 pelastustoimen nettomenot/as Tulorahoitus verot/as ,6 valtionosuudet/ as ,9 4.6 Investoinnit Muutetussa talousarviossa investointeihin (Tilinpäätös 2010,126) oli varattu bruttona euroa, joka toteutui eurona eli ylitystä syntyi euroa. Tuloarvio oli euroa, joka toteutui eurona, eli ylitystä syntyi euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat euroa, josta poistonalaiset nettoinvestoinnit olivat euroa.

17 Talonrakennusinvestoinneista merkittävimmät kohteet ovat olleet Kätönlahden koulu, Otanmäen urheilutalo, kaupungintalon seinäelementtien uusiminen, Kainuun ammattiopiston kulttuuriala ja Mamsellin Vuolijoen terveysaseman keittiö. Kuva 6. Otanmäen urheilutalo peruskorjauksen jälkeen Talonrakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet kokonaisuudessaan perus- ja kunnossapitokorjauksiin. Vesiliikuntakeskuksen asemakaava tuli lainvoimaiseksi ja kaupunginvaltuusto päätti aloittaa vesiliikuntakeskuksen rakentamisen valmistelut Kaukametsän alueella olevalle tontille. Merkittävimmät kunnallistekniset hankkeet olivat Kajaanin Vesi- liikelaitoksen kanssa yhdessä toteutetut kadun ja vesihuollon saneeraukset Ylä- Lehtikankaan, Purolan ja Nakertajan alueilla. 17 Kuva 7. Särkilahdentien saneeraus Nakertajassa Vuonna 2010 poistojen alainen nettoinvestointitaso oli 267 euroa/asukas, joka on ollut nousussa viimeisten vuosien aikana. Kuluneena vuonna on pudottu vuoden 2008 tasolle. Alla olevaan taulukkoon

18 on koottu poistonalaiset investoinnit vuosilta Poistojen alaisiin investointeihin ei sisälly maa- ja vesialueet eikä pitkäaikaiset sijoitukset. Taulukko 9. Kaupungin poistonalaiset investoinnit vv Investointikohteet 2005 euro 2006 euro 2007 euro 2008 euro 2009 euro 2010 euro Rakennukset Peruskorjaus - Uudisrakennus Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtain omaisuus Yhteensä nettoinv. /as Kaupunki on joutunut ja joutuu panostamaan voimakkaasti uuden infrastruktuuriin ja ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin. Tämä on vaikuttanut ja tulee jatkossa lisäämään kaupungin tulorahoitusvajetta. Tähän saakka tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa on tarkasteltu, miten vuosikate riittää suunnitelmapoistojen määrään. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kuntarahoituksen on katsottu olevan riittävä. Tarkasteltaessa kaupungin taloutta edellä mainitulla tunnusluvulla, nähdään, ettei tulorahoitus ole ollut riittävä vuosina 2008 ja 2009, eikä se tule riittämään myöskään vuonna Poistojen riittämättömyys johtuu siitä, että poistot tehdään tuotantovälineiden historiallisesta hankintamenosta, eikä nykyarvosta, jossa kustannusten ja teknisen laatutason nousu on otettu huomioon. Näin kirjanpidolliset poistot jäävät jälkeen palvelurakenteen kulumista korvaavien investointien vaatimasta rahoitustarpeesta ja lisäävät kaupungin tulorahoitusvajetta. Kuvio 2. Kaupungin vuosikatteet ja poistot 4.7 Tilinpäätösanalyysi Peruskunta Kaupungin tuloslaskelmassa, joka sisältää ulkoiset tulot ja menot toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 14.1, % (Tilinpäätös 2010,112). Tunnusluku osoittaa, että 14 % toiminnan kuluista on saatu katettua vuonna 2010 palvelujen myynti- ja maksutuloilla. Pitemmällä aikajaksolla tarkasteltaessa kyseistä tunnuslukua on selvästi havaittavissa, että se on heikentynyt koko luvun ajan. Vuonna 2001 tunnusluku oli vielä 22.3 %. Tunnusluvun pienentyminen osoittaa, että toimintamenot ovat kasvaneet nopeammin kuin toimintatulot. Lisäksi pienentymiseen ovat vaikuttaneet liikelaitostumiset. Peruskunnan vuosikate parani edelliseen vuoteen verrattuna ,28 euroa. Peruskunnan tulos oli ylijäämäinen euroa. 18

19 Vuosikate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyydestä ja se ilmoittaa kaupungin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuonna 2010 vuosikate kattoi suunnitelmapoistot, mutta tilanne tulee huononemaan vuonna Tämä tarkoittaa sitä, että erotus on katettu ja tullaan kattamaan lainarahoituksella. Lainanottoa on pystytty hillitsemään vuonna 2010 ja lainat euroa/ asukas ovat laskeneet eurosta euroon (Tilinpäätös 2010,116). Ennakkotiedon mukaan maan keskiarvo on euroa/asukas, joten kaupunki pysyy hieman sen arvon alapuolella. Kestävään kuntatalouteen pääsemiseksi vuosikatetta tulisi verrata poistonalaisiin investointeihin. Kaupungin vuosikate on ainoastaan vuosina 2007 ja 2010 riittänyt poistonalaisiin investointeihin ja negatiivista tulorahoitusjäämää on muodostunut 6,8 milj. euroa vuosina Tilanne tulee entisestään huononemaan tulevina vuosina, jolloin on toteutettavana suuria investointeja. Negatiivista tulorahoitusvajetta arvioidaan kertyvän yhteensä 20 milj. euroa vuosina Kuvio 3. Kaupungin vuosikate ja poistojen alaiset investoinnit Kassan riittävyys on heikentynyt vuosi vuodelta ja on ollut heikko koko vuoden Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kaupunki on sopinut rahoituslaitosten kanssa kuntatodistusohjelmista, joiden limiitti on 10 miljoonasta euroa. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kaupungilla oli 13,04 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa Kaupunki (peruskunta ja liikelaitokset) Taloudenhallintaa kuvataan toimintakatteen ja tulorahoituksen kasvuprosenteilla. Kaupungin ja liikelaitosten osalta toimintakate kasvoi 3,37 % ja tulorahoitus 7,5 % vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna. Kun tulorahoituksesta poistetaan kaupungin omat toimenpiteet, veroprosenttien nostot ja valtion jako-osuuksien muutokset, niin kaupungin ja liikelaitosten toimintakate kasvoi saman verran kuin tulorahoitus. Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelma (Tilinpäätös 2010, 28) osoittaa, että toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 18,9 %. Korkokulut pienenivät 0,5 milj. euroa edellisestä vuodesta, mutta muut rahoituskulut kasvoivat, koska Kiinteistö Oy Vuolijoen vuokratalojen antolainoja osittain alaskirjattiin1,4 milj. euroa. Taseeseen jäi vielä 1,18 milj. euroa. Vuosikate asukasta kohden on 449 ja se on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Yhdessä liikelaitosten kanssa kaupungin tulos oli ,53 euroa ylijäämäinen Taulukko 13. Kaupungin (peruskunta ja liikelaitokset) tulos-, rahoituslaskelmien sekä taseen tunnusluvut vuosina Tuloslaskelma toimintatuotot %:na toim. kuluista 26,9 26,5 25,5 18,9 vuosikate %:na poistoista 129,5 106,4 106,0 162,4 vuosikate, /as Rahoituslaskelma investointien tulorahoitus, % 42,5 36,3 65,1 102,5 pääomamenojen tulorahoitus, % 46,2 40,7 42,4 63,8

20 lainanhoitokate, 1,5 1,0 1,3 2,0 kassan riittävyys 13,5 12, Tase omavaraisuus - % 64,3 63,6 61,4 62,9 suhteellinen velkaantuneisuus - % 38,6 38,3 39,5 36,5 kertynyt yli-/alijäämä, milj ,9-13,3 kertynyt yli-/alijäämä, /asukas lainasaamiset, milj lainakanta , milj lainat, /asukas asukasmäärä Kaupungin (peruskunta ja liikelaitokset) rahoituslaskelma (Tilinpäätös 2010, 33) osoittaa, että investoinnit on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella. Tilanne on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Pääomamenojen tulorahoitus on parantunut myös edellisestä vuodesta. Tarkasteltaessa maksuvalmiutta yhdessä liikelaitosten kanssa, tilanne on hyvä, vaikkakin hieman huonontunut edellisestä vuodesta (Tilinpäätös 2010, 34). Lainanhoitokate 2,0 osoittaa tyydyttävää tasoa ja viimeiset vuodet ovat olleet nousujohteisia. Lainanhoitokate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyydestä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Omavaraisuusprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat hieman parantuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin ja liikelaitosten taseessa on yhteensä 13,3 miljoonaa alijäämää ja se tarkoittaa 348 euroa/ asukas. Kriisikunnan kriteerit ovat 1) negatiivinen vuosikate /as, 2) tuloveroprosentti vähintään 0,5 korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3) lainakanta /as ylittää maan keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 %, 4) taseessa alijäämää /as, 5) omavaraisuusaste alle 50 prosenttia ja 6) suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 prosenttia. Kaupunki yhdessä liikelaitosten kanssa kriisikunnan kriteerit täyttyvät kahden kriteerin osalta eli taseessa on alijäämää ja tuloveroprosentti on 1,03 korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. (Liitteessä 2 on kuvattu kriisikuntakriteerit ajalta ) Kaupunkikonserni Kajaanin kaupunkikonserni on velkaantunut viime vuosina voimakkaasti ja lainamäärien kehitys selviää alla olevasta taulukosta. Kaupungin myöntämien takausten määrä on edelleen lisääntynyt edellisestä vuodesta. Vuoden 2010 lopussa kaupungin antamia takauksia tytäryhtiöilleen oli 44,8 milj. euroa ja muille yhteisöille 3,8 milj. euroa eli 48,6 milj. euroa, kun edellisen vuoden lopussa takauksia oli yhteensä 41,8 milj. euroa. Annettujen takausten määrä on kasvanut 6,7 milj. eurolla eli 17 %. Näiden takausten lisäksi kaupunki on antanut Vilake liikelaitokselleen 6,7 milj. euron takaukset ja jätehuollon kuntayhtymälle 2,2 milj. euron takaukset. Jotta riskeiltä vältytään, uudet takauspäätökset tulee tehdä vastaavilla kriteereillä kuin velanottamispäätökset. Taulukko 14. Kaupunkikonsernin lainamäärien kehitys ja tunnuslukuja vuosina tunnusluku kaupungin lainakanta, milj. 58,9 62,6 66,3 61,7 kaupungin lainat, /as kaupungin omavaraisuusaste, % 59,5 59,1 56,4 59,2 kaupunki ja liikelaitokset, lainakanta milj. 60,6 67,0 71,0 68,4 lainat, /as omavaraisuusaste, % 64,3 63,6 61,4 62,9 kaupunkikonsernin lainat, milj. 157,8 157,9 165,3 165,0 konsernilainat, /as konsernin omavaraisuusaste, % 40,5 42,6 45,0 46,9 20 Konsernitase (Tilinpäätös 2010,51) osoittaa, että konsernin omavaraisuusaste 46,9 % alittaa tavoitetason 50 %, joten konsernilla on merkittävä velkarahoitus kannettavanaan. Tilanne on ollut heikoimmillaan vuonna 2007.

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2009 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 SISÄLTÖ Tiivistelmä 3 1 4 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano 4 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta 4 1.3 Tilintarkastus 4 2 Arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS 2011

ARVIOINTIKERTOMUS 2011 ARVIOINTIKERTOMUS 2011 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 30.5.2012 1 SISÄLTÖ Tiivistelmä suosituksista 3 1 Kajaanin kaupungin tarkastuslautakunta 4 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano 4 1.2 Tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1. Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus

KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1. Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1 tarkastusta varten 02.09.2009 AIKA 02.09.2009 klo 16:30-18:00 PAIKKA Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ARVIOINTIKERTOMUS 2014

KAJAANIN KAUPUNKI ARVIOINTIKERTOMUS 2014 KAJAANIN KAUPUNKI ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Tarkastuslautakunta 27.5.2015 1 SISÄLTÖ 1 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA... 3 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano... 3 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 13.4.2012 klo 9.00-14.20 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä 30 34 Tuomi Vilho varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Ruokolahden kunnan tilintarkastus

Ruokolahden kunnan tilintarkastus Ruokolahden kunnan tilintarkastus 18.6.2015 Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT BDO Audiator Oy Tilintarkastuksen sisältö Lakisääteisen tilintarkastuksen laajuus on 8 tilintarkastuspäivää vuodessa tarkastuksessa

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot