Suomen Pelastusarmeijan Säätiö. Alppikadun asumispalveluyksikkö. Omavalvontasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Pelastusarmeijan Säätiö. Alppikadun asumispalveluyksikkö. Omavalvontasuunnitelma"

Transkriptio

1 2015 Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Alppikadun asumispalveluyksikkö Omavalvontasuunnitelma 1

2 PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelun tuottajan nimi Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Sijaintikunta Helsinki Palveluntuottajan Y-tunnus Toimintayksikkö Alppikadun asumispalveluyksikkö Toimintayksikön yhteystiedot ja vastuuhenkilö Alppikatu 25, Helsinki Yksikön vastaava: Antti Martikainen p sähköposti: Yksikön puhelinnumero: p (ympärivuorokautinen numero) Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Yksikkö tarjoaa tuettua asumista sitä tarvitseville pitkäaikaisasunnottomille. Toimilupatiedot Käynnistämisilmoitus on jätetty Helsingin kaupungille ennen toiminnan käynnistymistä, joulukuussa

3 Sisällys 1. Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma 5 2. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet 5 Arvot ja toimintaperiaatteet 5 3. OMAVALVONNAN ORGANISOITI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Omavalvonnan suunnittelu ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteutumiseen Päivittämissuunnitelma Asukaspalautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Suunnitelma asukaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Menettely, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Menettely, jolla läheltä piti tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Menettely jolla todetut epäkohdat korjataan ja asiasta tiedotetaan 8 7. Toimitilat, laitteet ja tarvikkeet Asiakkaiden käytössä olevat huoneistot Asukkaiden käytössä olevat yhteiset tilat Pesutupa Saunatilat Harrastetilat Yhteisöllisyyden toteutuminen toimitilojen näkökulmasta Yhteiset tapaamiset ja yksikön toiminnasta tiedottaminen Palautteen kerääminen Asiakasturvallisuus Asiakkaan asema ja oikeudet Kuvaus asukkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista Asukkaan osallistuminen päätöksentekoon Asukkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Vuokrasopimus ja sen reunaehdot sekä asukkaan informointi sisällöstä Palvelun kustannukset ja niiden muutokset 17 3

4 11.6 Asukkaan itsemääräämisoikeus Yksityisyys ja intimiteettisuoja Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus Asukkaan omaisuuden hallussapito Suunnitelma rajoitteiden käytön vähentämisestä Päätöksenteko Kirjaaminen ja toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen Menettely jos asiakasta tai henkilökunnan jäsentä on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asukkaan tekemä muistutus Sosiaaliasiamiehet Yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittely Kaupungin ja palveluntuottajan yhteistyö hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Asiakassuhteen päättyminen Yksikön asiakastyön laadun varmistaminen Asukkaan toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen Fyysinen Elämänhallinta Sosiaalinen Harraste- ja viriketoiminta Infektiotartuntojen ehkäisy Epidemiatilanteet ja tilanteissa toimiminen Suunnitelma asiakastyön/päivittäisen toiminnan kehittämisestä Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen Terveydenhuollon järjestäminen asiakkaille yksikössä Asiakastietojen käsittely Salassapitosäännösten noudattaminen ja tietosuojavastaava Menettelyohje asiakkaan informoinnissa henkilötietojen käsittelyssä ja rekisteriseloste Asiakirjojen arkistointi Asukkaan poismuutto tai kuolema Tiedonkulku asiakkaan verkostossa muille toimijoille Asiakirjojen käsittelyn kehittämissuunnitelma 27 4

5 1. Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelman laajuus ja sisältö määräytyvät toimialan ja toiminnan mukaan siten, että eri aloilla toimivat yritykset soveltavat määräyksiä niiltä osin kuin palvelussa toteutuu määräyksen mukaiset toiminnot. Omavalvonnan perustana ovat lainsäädännössä ja palveluntuottajalle myönnetyssä luvassa asetetut laatu ja muut vaatimukset. Palvelualakohtaisia omavalvontasuunnitelmassa huomioon otettavia asioita on kirjattu STM:n antamiin laatusuosituksiin sekä Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyönä laadittuihin valtakunnallisiin valvontaohjelmiin. Menettelyohjeet voivat olla erillisiä asiakirjoja, jotka liitetään omavalvontasuunnitelmaan 2. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Alppikadun asumispalveluyksikön toiminta perustuu Helsingin kaupungin ja Suomen Pelastusarmeijan keskinäiseen sopimukseen asunnottomuuden vähentämisestä Helsingissä. Helsingin kaupunki, Asumisen tuen-yksikkö valitsee ja sijoittaa asukkaat yksikköön. Yksikkö on yksi Suomen Pelastusarmeijan Säätiön Helsingin seudun asumispalveluyksiköistä. Toiminta-ajatuksena Alppikadun asumispalveluyksikössä on tarjota asukkaille ihmisarvoisen elämän edellytykset, johon olennaisena osana kuuluu asunto sekä kokemus osallisuudesta omaan elämään, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi sovellamme mm. yhteisökasvatuksen menetelmiä sekä monimuotoista matalan kynnyksen työtoimintaa. Arvot ja toimintaperiaatteet Pelastusarmeijan työyksiköissä arvovalintoja ohjaa ensisijaisesti kristillinen arvomaailma ja ihmiskuva. Pelastusarmeija niin hengellisenä järjestönä ja sosiaalisena toimijana on pyrkinyt määrittelemään omaa arvopohjaansa. Pelastusarmeijan kansainvälisessä päämajassa Lontoossa on laadittu järjestön yhteinen arvoperusta, strategia ja visio ohjaamaan toimintaa ympäri maailman. Tätä Pelastusarmeijan tehtävänmääritystä kutsutaan nimellä integroitu missio tehtävä yhteisössä. Toiminta yksikössä perustuu osaltaan myös yksikön ammatilliseen toimintaan, jota ohjaa sosiaalialan ammattieettiset periaatteet, voimassa olevat lait ja säädökset. Tarkemmin yksikön toimintaa ohjaa yksikön sisäisesti määrittelemät perustehtävät. Yksikön perustehtävänä on asukkaiden asumisen turvaaminen ja heidän osallistumisensa mahdollistaminen yhteisöön sekä yhteiskuntaan. 5

6 3. OMAVALVONNAN ORGANISOITI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvontasuunnitelmassa sovitaan laadunhallinnan täytäntöönpanon käytännöistä, vastuuhenkilöistä sekä siitä, miten johto vastaa laadukkaan palvelun edellytyksistä ja voimavaroista. Esimerkiksi laadunhallinnan käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi sovitaan työryhmistä, joissa on eri tahojen edustajat. Työryhmät laativat menettelyt, joilla laatutyö ja omavalvonta toteutetaan. Työryhmien toimintaa koordinoi johdon edustaja. Johto sitoutuu siihen, että tarvittavat resurssit omavalvonnan käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi osoitetaan. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua koulutukseen ja käyttää työaikaa tarpeen mukaan 3.1 Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Asumispalvelujen johtaja Eero Untamala vastaa kaikkien Helsingin seudun asumispalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmien toteutumisen ohjauksesta. Yksikön johtaja Viveca Schoultz vastaa yksikön omavalvonnan suunnittelusta, toteutuksesta ja päivityksestä yhdessä yksikön työntekijöistä ja asukkaista kootun työryhmän kanssa. Yksikön johtaja tuo tarvittaessa asumispalveluiden johtoryhmän kokouksiin omavalvontaan liittyvät asiat keskusteluun. 3.2 Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Yksikön johtaja Antti Martikainen, Alppikadun asumispalveluyksikkö, Alppikatu 25, Helsinki. Sähköposti: Puh Omavalvonnan suunnittelu ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet Asumispalveluyksikön ensimmäinen omavalvontasuunnitelma valmistui joulukuussa Omavalvontasuunnitelman päivitys toteutetaan puolivuosittain, keväällä ja syksyllä. Seuraavan kerran päivitystä tulisi tehdä keväällä Päivittämisestä vastaa työryhmä, joka koostuu henkilökunnan jäsenistä sekä asumispalveluyksikön asukkaista. 3.4 Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteutumiseen Omavalvontasuunnitelma kytketään osaksi henkilökunnan perehdytystä ja perehdytyssuunnitelmaa. Omavalvontasuunnitelma on myös kaikkien asukkaiden käytössä. Päivityksien välissä sekä henkilökunta, että asukkaat ja heidän läheiset voivat antaa palautetta asumispalveluyksikön toiminnasta sekä omavalvontasuunnitelmasta. 3.5 Päivittämissuunnitelma Päivittäminen pyritään tekemään jokaisessa Helsingin seudun asumispalveluyksikössä yhtäaikaisesti, näin saadaan kaikkien palaute suunnitelmasta jokaiseen suunnitelmaan. Prosessi on jatkuva ja siitä vastaa yksikön esimies, yhdessä asumispalvelujen johtajan ja suunnittelijan kanssa. 6

7 Yksikön oma omavalvontasuunnitelmaa päivitetään seuraavan kerran keväällä Tämän jälkeen päivittäminen tapahtuu tarvittaessa, tai viimeistään jokaisen vuoden lopussa, osana arviointiprosessia. Suunnitelma vahvistetaan aina seuraavalle vuodelle, vaikka muutoksia ei olisi tullutkaan. 4. Asiakkaan ja omaisten osallistuminen ja asiakaspalaute Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakas ja omaiset voivat antaa palautetta. 4.1 Asukas- ja omaispalautteen hankinta Asiakaspalautetta pyritään hankkimaan päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja erilaisissa foorumeissa, kuten talo- ja kerroskokouksissa. Asukkailla on myös mahdollisuus jättää kirjallinen palaute sille tarkoitettuun postilaatikkoon, tai varata henkilökohtainen keskusteluaika toiminnasta vastaavan kanssa. Palautelaatikko tyhjennetään kerran viikossa. Omaiset voivat antaa palautetta ottamalla yhteyttä henkilökuntaan soittamalla tai kirjoittamalla kirjeen tai sähköpostia yksikön yleiseen sähköpostiin Omaiset ovat myös tervetulleita vierailemaan yksikössä ja antamaan palautetta siinä yhteydessä. 4.2 Asukaspalautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Asukaspalaute käsitellään välittömästi jos se on mahdollista. Palaute tuodaan yleiseen työntekijöiden ja / tai asukkaiden keskusteluun, jos se sisällöltään sallii sen. Asukaspalaute dokumentoidaan yksikön asiakastietojärjestelmään ja käsitellään tarvittavissa foorumeissa (henkilöstö-, talo-, kerros- tai työtoiminnan kokouksessa) sekä ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin ja kirjataan ne. Kerran vuodessa tehtävään tyytyväisyyskysely kohdistetaan kaikille yksikön asukkaille ja niistä saadut tulokset käsitellään ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tuloksista tiedotetaan asukkaita talokokouksessa, joista jää pöytäkirja jokaisen asukkaan luettavaksi. Kyselyyn on mahdollisuus vastata anonyymisti ja vastaaminen on vapaaehtoista. 4.3 Suunnitelma asukaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Asukaspalautejärjestelmää pyritään kehittämään yhdessä asukkaiden ja Suomen Pelastusarmeijan Säätiön Helsingin seudun asumispalveluyksiköiden välillä, niin että sillä kerättäisiin asukkaiden palaute mahdollisimman hyvin. Asukaspalautejärjestelmää päivitetään jokaisen vuosittaisen kyselyn jälkeen kyselystä esille nousseiden seikkojen pohjalta. Palautteen vastaanottamisessa henkilökunta pyrkii myös toimimaan herkällä korvalla ja varmistamaan, että asukkaat tulevat kuulluksi. 5. Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Omavalvonta perustuu riskien hallintaan, mikä tarkoittaa, että toiminnassa pyritään tunnistamaan ne kriittiset työvaiheet ja mahdolliset vaaratilanteet, joissa toiminnalle asetettujen 7

8 vaatimusten taso ei toteudu. Poikkeamien varalle on omavalvontasuunnitelmassa määriteltävä korjaavat toimenpiteet, joihin kuuluvat myös vaaratilanteiden syiden selvittäminen ja niiden uusiutumisen estäminen. Henkilökunnan tulee tietää toimintamallit vaaratilanteiden varalta. Ensisijaisesti palvelujen tuottaja arvioi omasta toiminnasta aiheutuvat asukasturvallisuusriskit. Asukkaan omasta toiminnasta aiheutuvat riskit pitää kuitenkin myös arvioida. 5.1 Menettely, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Ennakointiin liittyy vahvasti ammattitaito jota täydennetään ensiapu (EA1), hygieniapassi ja sosiaali- ja terveysalan turvallisuuskortti-koulutuksella. Yksikön työntekijöille on järjestetty koulutusta liittyen infektiotautiriskeihin. Yksikön turvallisuussuunnitelmalla ja riittävällä perehdytyksellä voidaan saavuttaa ymmärrystä työssä esiintyvien riskien ja vaaratilanteiden mahdollisuudesta. Organisaatio itse kerää tietoa omasta toiminnastaan mittausten, auditointien ja asukaspalautteiden kautta. Poikkeamien, eli tilanteiden, joissa toiminta ei toteudu asetettujen vaatimusten mukaisesti, syitä selvitetään jäljittämällä syyn aiheutumislähtökohta ja pyrkimällä muuttamaan toimintaa siten, että kyseinen poikkeama ei uusiinnu. 5.2 Menettely, jolla läheltä piti tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Poikkeamien eli tilanteiden, joissa toiminta ei toteudu asetettujen vaatimusten mukaisesti, syitä selvitetään jäljittämällä syyn aiheutumislähtökohta ja pyrkimällä muuttamaan toimintaa siten, että kyseinen poikkeama ei uusiinnu. Poikkeamista (esim. tulipalo, väkivaltainen käytös, työtapaturma, muut vaaratilanteet) täytetään poikkeamalomake ja asia käsitellään työyhteisössä ja tarvittaessa asukkaiden kanssa. Muut läheltä piti tilanteet keskustellaan kerrostiimissä ja asukkaan kanssa sekä kirjataan asukastietojärjestelmään. Poikkeamalomake osoitetaan yksikön esimiehelle, asia käsitellään työyhteisön kanssa sekä tarvittaessa asukkaiden kanssa. Lomake toimitetaan työsuojelutoimikunnan tietoon. Vuodelle 2015 on suunnitelmissa sähköistää poikkeamailmoitukset. Sähköistämisen myötä saadaan prosessit ja vastuunjako poikkeamien käsittelyssä ja tietojen analysoinnissa selkeämmäksi. Prosessiin pyritään sitomaan vahvemmin mukaan työsuojelu ja työterveyshuolto. Päivittäisessä työskentelyssä korostuu huomioiden kirjaamisen tärkeys ja työvuorojen vaihtuessa tapahtuva suullinen raportointi. 5.3 Menettely jolla todetut epäkohdat korjataan ja asiasta tiedotetaan Havaitessaan lieviä epäkohtia voidaan ne korjata suullisella ohjeistuksella ja työskentelytapojen tarkastamisella. Isommissa ja vakavammissa tilanteissa täytetään aina poikkeamalomake, joka käsitellään työryhmässä mahdollisimman nopeasta poikkeaman tapahduttua. Käsittelyn tuloksista tehdään kirjallinen raportti. Käsittelyn pohjalta arvioidaan tarve toiminnan muutokselle/korjaukselle. Muutosten jalkauttamisen vastuu on esimiehillä, yhdessä työryhmän 8

9 kanssa. Henkilökunta saa tiedon poikkeamista joko välittömästi heidän ollessa työvuorossa tai käsittelyn raportoinnin yhteydessä pöytäkirjasta tai sähköpostitse. Asukkaille tiedotetaan kerros- tai talokokousten yhteydessä tai kirjallisesti talon ilmoitustauluja hyödyntäen. Epäkohdan merkitys huomioiden yhteistyötahoille ilmoitetaan normaalin kanssakäymisen yhteydessä, tai asiasta ilmoitetaan kirjallisesti tehdyn sopimuksen mukaisesti. Menettelytapa päätöksen tekee esimiehet yhteistyössä henkilöstön ja asumispalvelujen yleishallinnon kanssa. Mahdollisille muille osallisille toimenpiteistä ilmoitetaan suullisesti, kirjallisesti postitse tai sähköpostitse, riippuen asian luonteesta ja sen välittömistä vaikutuksista. Tämän arvioi aina yksikön esimiehet. 6. Henkilöstö Omavalvontasuunnitelmassa henkilöstön määrä arvioidaan suhteessa asiakkaiden avun tarpeeseen, määrään ja toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin sekä tilojen toimivuuteen. Henkilöstön riittävyyttä, rakennetta ja kelpoisuutta seurataan henkilöstösuunnitelmassa ja/tai henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstön kelpoisuudesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista valtio-, kunta ja yksityissektorille annettuja suosituksia on kirjattu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun 18:2007. Omavalvontasuunnitelmassa sovitaan henkilöstön perehdyttämisestä sekä toimintayksiköissä tapahtuvasta opiskelijoiden ohjaamisesta asiakastyössä. 6.1 Määrä, mitoitus ja rakenne Henkilöstöä Alppikadulla on kaikkiaan 20 henkilöä. Henkilöstö koostuu yksikön johtajasta, kahdeksasta ohjaajasta, vastaavasta ohjaajasta, neljästä sosiaaliohjaajasta, vastaavasta sosiaaliohjaajasta, sairaanhoitajasta, työtoiminnan koordinaattorista, kahdesta työvalmentajasta sekä siivoustyövalmentajasta. Lisäksi yksiköissä kiertää myös Pelastusarmeijan hengellisen työn kappalainen. Henkilöstömitoitus on vähintään 0,175. Mitoitus lasketaan sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden ja asiakastyöhön osallistuvan henkilökunnan määrästä suhteessa yksikön asumispaikkalukuun. Yksikön johtajan työpanosta ei huomioida laskennassa Yksikön johtajalla on korkeakoulututkinto. Vastaavalla sosiaaliohjaajalla, työtoiminnan koordinaattorilla, vastaavalla ohjaajalla sekä neljällä sosiaaliohjaajalla on ammattikorkeakoulututkinto. Sairaanhoitajalla on sairaanhoitajan ammattikorkeakoulu tutkinto. Kahdeksalla ohjaajalla on lähihoitajatutkinto, joka on minimitaso. Työvalmentajat ovat myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja siivoustyön ohjaajalla vaaditaan työtehtävään sopiva tutkinto. 9

10 6.2 Rekrytointiperiaatteet Pelastusarmeijan periaatteena on rekrytoida osaavaa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä, joka sitoutuu Pelastusarmeijan ylläpitämän toimintayksikön toiminta-ajatukseen sekä taustayhteisön perusperiaatteisiin. Työntekijän rekrytointi tapahtuu asumispalvelujen johtajan ja yksikön esimiehen yhteistoiminnassa. Yksikön esimiestason rekrytointi tapahtuu yhteistyössä Pelastusarmeijan päämajan kanssa, joka valinnan myös viime kädessä päättää. Valintaprosessi toteutetaan yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaisesti, koko yhteisöä sen eri vaiheissa osallistaen. Työntekijän haastattelut suoritetaan ryhmähaastatteluin. Periaatteesta voidaan poiketa valittaessa lyhytaikaisia sijaisia. Avainvakansseja täytettäessä voidaan käyttää sisäistä siirtomenettelyä. 6.3 Hakumenettely Avoimesta työpaikasta jätetään julkinen ilmoitus työvoimahallinnon verkkosivuille. Työpaikasta tiedotetaan myös omalle henkilöstölle. Periaatteesta voidaan poiketa lyhytaikaisia sijaisia valittaessa. Kaikille hakijoille lähetetään lyhyt yhteenveto valintaprosessista. Haastattelussa mukana olleille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti. 6.4 Kelpoisuus ja varmistaminen Kelpoisuus muiden kuin terveydenhuollon henkilöiltä varmistetaan tutkintotodistuksesta. Laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja nimikesuojattujen osalta laillisuus tarkastetaan edellä mainitun lisäksi Valviran antamalla laillistamistodistuksella ja/tai JulkiTerhikki-tietopalvelusta. Sopimuksen teon yhteydessä varmistetaan hakijan henkilöllisyys. 6.5 Vakinainen toimi ja yli 3 kk:n sijaisuus Vakinaisessa toimessa tutkinto- ja mahdollinen laillistamiseen tai nimikesuojaan liittyvät todistukset pyydetään liittämään hakupapereiden yhteyteen, tai esitettäväksi viimeistään sopimuksen kirjoittamisen yhteydessä. Sijaisuuksissa toimitaan samoin kuin vakinaisen henkilöstön kohdalla. Yli 3 kk:n sijaisuuksin voidaan ottaa opiskelija yksikön johtajan harkinnan perusteella, jos opinnot ovat riittävän pitkällä tai syventävässä vaiheessa. Opiskelijoiden kelpoisuuden tarkistaminen kuvataan kohdassa Lyhytaikainen sijainen Sijaisjärjestelyt pyritään tekemään omasta sijaispoolista, jossa haun yhteydessä edellä mainitun 10

11 kuvauksen mukaan tarkistetaan kelpoisuus. Opiskelijoiden kohdalla harkinnan ja päätöksen rekrytoinnista tekee yksikön johtaja. Opiskelijoilla tarkistetaan voimassa oleva opinto-oikeus, voimassa oleva läsnäolo-oikeus oppilaitoksessaan sekä viimeisin opintosuoritusote. Ulkopuolisen sijaisen hankinnasta vastaa kulloinenkin yhteistyökumppani, jonka referenssit ja toiminnan edellytykset tarkistetaan. Alihankkija vastaa omassa toiminnassaan henkilöstön pätevyyden varmistamisesta. 6.7 Perehdyttäminen Perehdytystä tarvitaan aina kun työntekijä aloittaa uudessa työssä, työtehtävät/menetelmät vaihtuvat samassa työpaikassa, työntekijä on ollut pitkään poissa töistä tai työtehtävä toistuu harvoin. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista. Yksikössä on perehdytyskansio sekä perehdytyslista, joka sisältää toiminnan kannalta oleelliset asiat. Uuden työntekijän perehdytys on työnteon perusedellytys. Perehdytyksellä työntekijä opastetaan talon tavoille ja luodaan hänelle perustaidot toimia uudessa tehtävässä. Perehdytystä vastaavalla on käytössään perehdytyslista josta voidaan seurata systemaattisesti perehdytettävät asiat. Perehdytystä pyritään kehittämään yhteisesti Pelastusarmaijan Helsingin seudun asumispalveluissa. Perehdytyksen tukena käytetään myös omavalvonta -ja turvallisuussuunnitelmaa. Opiskelijaohjauksessa opiskelijasta vastaa koko työyhteisö, yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa. Työpaikkaohjaajalla ja esimiehellä on velvollisuus varmistaa opiskelijan osaaminen ja toiminta jokaisessa tilanteessa. Harjoittelun alussa on hyvä tutustua koulun ja työpaikan välisiin velvoitteisiin ja vastuunjakoon. 6.8 Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Kehittämistoiminta tapahtuu yhdessä asumispalveluiden johtoryhmässä. Suunnitelma jakautuu eri osiin, kuten koulutussuunnitelmaan, toimintasuunnitelmaan sekä yksikön sisäisiin kehittämissuunnitelmiin. Henkilöstön toimintakyvystä ja sen ylläpidosta vastaa Lääkärikeskus Mehiläinen, Töölö. Työntekijällä on käytettävissä lakisääteisen työterveyspalvelujen lisäksi perustason rajoitetut sairaanhoitopalvelut. TYHY-toiminnasta vastaa asumispalveluiden johtoryhmä yhdessä ja erikseen henkilöstön edustajien kanssa. 7. Toimitilat, laitteet ja tarvikkeet 11

12 Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 :n mukaan toimintayksikössä on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet. Toimitilojen on oltava myös terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan toimintaan sopivat. Ympärivuorokautista palvelua tarjoavien yksiköiden toimitiloille koolle ja käytölle on asetettu erityisiä vaatimuksia, jotka käyvät ilmi kunkin toimialan valvontaohjelmista. Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. 7.1 Asiakkaiden käytössä olevat huoneistot Huoneistoja Alppikadulla on 81 kappaletta, joista neljä on pariskunta- asuntoa. Yksi asunto kuuluu sosiaaliselle talonmiehelle. Asuinhuoneistojen koko on 19m2-36m2. 12:sta asunnossa on 2h + pienkeittiö + KPH, lopuissa asunnoissa 1h + pienkeittiö + KPH. Jokaisessa huoneistossa on ilmastointi ja muovilattiat. Neljässä asunnossa on parveke. Huoneistot on rakennettu esteettömyyttä ajatellen siten, että ovet ovat tarpeeksi leveät pyörätuolin käyttäjälle, huoneistossa ei ole kynnyksiä. Varusteisiin kuuluu sänky, pöytä ja kaksi tuolia sekä paloturvalliset patjat, petivaatteet, liinavaatteet ja verhot (Paloluokka SL2). Huoneistoissa on sprinklerijärjestelmä. Huoneistot on kytketty automaattiseen palohälytysjärjestelmään. 7.2 Asukkaiden käytössä olevat yhteiset tilat Asukkailla on käytössä kerroskohtaiset yhteisötilat, sauna, pesutupa, työtoiminnan tilat, inva-wc ja kahvila/ruokailutila. Yhteisissä tiloissa ei saa käyttää päihteitä. Jokaisessa kerroksessa on yhteinen yhteistila, jossa on sohvaryhmä ja televisio, osassa kerroksissa on myös ruokapöytä ja tuolit. Asukkaat ovat voineet vaikuttaa yhteisten tilojen hankintoihin (huonekalut ja esineet). Asukkaat voivat lainata kerroskohtaista Playstationia, jota voi pelata yhteisötilassa. Lisäksi tilassa on keittiö, jossa asukkaat voivat valmistaa ruokaa. Kerroskohtaiset tilaisuudet, kuten kerroskokoukset, pidetään yhteisessä oleskelutilassa. Yhteisten tilojen toiminta-ajatuksena on tukea yhteisöllisyyttä ja asukkaiden sosiaalisten kontaktien luomista. Talon ensimmäisessä kerroksessa on koko talon yhteinen tila. Tilassa on keittiö, jossa arkisin toimii työtoiminnan pitämä kahvio. Tilassa järjestetään talon yhteiset tapahtumat ja tilassa on mahdollisuus mm. soittaa pianoa tai lueskella erilaista kirjallisuutta. Talon kahvion vieressä on iso terassi, jossa kesäisin järjestetään erilaisia yhteishetkiä. 7.3 Pesutupa Jokaisessa kerroksessa on oma pesutupa, jossa on pesukone, kuivausrumpu, kuivauskaappi ja 12

13 pesuallas. 1. kerroksessa on myös mankeli. Pesutuvan varustetaso on riittävä asukasmäärään nähden. Asukkaat varaavat itse pesutupa-ajan päivystyksestä. Henkilökunta opastaa ja ohjaa tarvittaessa koneiden käytössä. 7.4 Saunatilat Alppikadun asumispalveluyksikössä on 6.krs löylyhuone seitsemälle hengelle, kaksi suihkua, inva-wc jossa kiinteä suihkutuoli ja parvekkeellinen pukuhuone. Asukkailla on mahdollisuus varata oma saunavuoro ja/tai osallistua lenkkisaunaan naisten- tai miesten vuorolla kerran viikossa. Parvekkeella on pöytä ja kaksi tuolia. Talo tarjoaa kertakäyttöpefletit. Alakerrassa on toinen sauna, jota muun Pelastusarmeijan korttelissa asuvat asukkaat voivat käyttää. 7.5 Harrastetilat Harrastetilana toimii pääsääntöisesti talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva yhteisötila, jossa toteutetaan erilaisia ryhmiä, kuten rentoutus, leffa ja musiikkiryhmiä. 7.6 Kuntoutus ja toimitilat (työtoiminta) Työtoiminnan tilana toimii koko asuintalo sekä lähiympäristö. Työtoiminnan tiloihin kuuluu kaksiosainen työsali, sosiaalisen talonmiehen puutyöpaja, sekä kellarikerroksessa oleva taidepaja ja metallipaja. Työtehtävät jaetaan työsalissa ja tehtävästä riippuen työ suoritetaan mm. yhteisökeittiössä, rappukäytävillä tai yhteisissä tiloissa siivoten, pyörävarastossa, pihalla ja lähiympäristössä huoltotyötä tehden. Kesäisin saunan parvekkeella hoidetaan kaupunkipuutarhaa, josta saatavat vihannekset hyödynnetään kahvilassa. Yleisissä tiloissa sijaitsevat huonekasvit hoidetaan 4 kertaa viikossa työtoimintana. Työsalin vieressä on siivouskomero, josta löytyvät tarvittavat pesuaineet ja välineet siivoukseen. Siivousvälineitä ja pesuaineita tilataan yhteistyökumppani Mirkka Jokiselta/Freshico säännöllisin väliajoin. Työsalista löytyvät tarvittavat välineet piha- ja huoltotöihin. 7.7 Yhteisöllisyyden toteutuminen toimitilojen näkökulmasta Yhteiset tilat on suunniteltu avoimiksi. Jokainen asukas on tervetullut yhteisissä tiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin. Asukkaat ovat kerroskokouksien kautta olleet mukana oman kerroksensa yhteistilan kalusteiden hankinnassa ja sisustamisessa. Yhteistiloissa asukkaat voivat järjestää yhteistä toimintaa esim. ruoanlaiton tiimoilta. Henkilökunta käy viikottain syömässä kahviossa työtoiminnan tekemää lounasta. 8. Kuvaus siivous- ja jätehuollosta Työtoiminta vastaa talon yleisten tilojen siivouksesta. Työtoiminnan siivoustyötä on päivittäin 13

14 toteuttamassa 5-15 henkilöä. Siivouksessa noudatetaan viikkosuunnitelmaa, jonka on tehnyt Siivoustyönvalmentaja. Talon yleiset tilat, keittiö, rappukäytävät ja saniteettitilat siivotaan joka arkipäivä, sekä tarvittaessa viikonloppuisin. Työtoiminta-ajan ulkopuolella ohjaajat hoitavat akuutit siivoustilanteet. Pesuaineet tilataan Freshicosta, jonka kanssa teemme yhteistyötä siivoustyössä. Jätehuollosta vastaa SITA ja jätteiden lajittelusta vastaavat sekä henkilökunta, että asukkaat. Jäteastioita on sekajäte, biojäte, paperi- ja pahvikeräys, sekä metalli- ja lasikeräys. Seka- ja biojäte tyhjennetään kahden viikon välein, muut astiat kerran kuukaudessa. 9. Ympäristötyö Pelastusarmeijan Alppikadun asumispalveluyksikkö tuottaa Helsingin sosiaalivirastolle pitkäaikaisasunnottomien asumispalvelua julkisena palveluvelvoitteena. Toiminnasta laaditun palvelukuvauksen mukaan on palveluntuottajan tehtävä ympäristötyötä, josta tulee laatia erillinen ympäristötyön suunnitelma. 9.1 Ympäristötyön vastuuhenkilöt Ympäristötyöstä vastaavat ympäristötyön koordinaattorit yhdessä yksikön johtajan kanssa. Ympäristötyön vastuuhenkilöt koordinoivat asumisyksikön toimesta tapahtuvaa ympäristötyötä ja pitävät yhteyttä alueen asukkaisiin ja toimijoihin, yksikön toiminnasta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. 9.2 Yhteiset tapaamiset ja yksikön toiminnasta tiedottaminen Asumisyksikön johtaja ja ympäristötyöstä vastaava työntekijä osallistuvat asumispalveluyksikön vaikutusalueella toimivaan aluetyöryhmän työskentelyyn. Asumispalveluyksikkö järjestää säännöllisesti avoimet ovet alueen asukkaille ja toimijoille. Tilaisuudessa esitellään yksikön tiloja ja toimintaa, sekä tuodaan näkyviin asunnottomuuden ulottuvuuksia. Pelastusarmeija seuraa mediassa tapahtuvaa kirjoittelua ja sähköisissä viestimissä saamaa palautetta ja vastaa asianmukaisesti ja objektiivista tietoa eteenpäin välittäen. 9.3 Jalkautuva ympäristötyö Jalkautuva ympäristötyö on näkyvin osa ympäristötyötä. Yksikön työtoimintaan osallistuvat asukkaat kiertävät päivittäin asuinyksikön lähiympäristöä ja keräävät roskat sekä puuttuvat asumisyksikön asukkaiden mahdollisiin häiriötekijöihin. Ympäristötyö on työtoiminnan 14

15 näkökulmasta tärkeä ja työllistävä työmuoto. Noin kahden viikon välein toteutetaan kauppakierros ympäristötyöstä vastaavien työntekijöiden toimesta, työntekijät kiertävät lähialueen kaupat ja kyselevät mahdollisista haittatekijöistä. Henkilökunta tekee kolme kertaa viikossa lähialueella korttelikierroksen. Ympäristötyöstä vastaavat työntekijät tekevät tarvittaessa neuvotteluja alueen kauppojen ja kauppakeskuksen yrittäjien kanssa asukkaiden tuottamien ongelmien vähentämiseksi ja poistamiseksi. Ongelmien ilmetessä, puututaan asukkaan käytökseen ohjaustyön menetelmin. 9.4 Palautteen kerääminen Ympäristötyö reagoi nopeasti saatuun palautteeseen. Yleensä palautteessa on selkeä ongelma, johon voidaan puuttua välittömästi. Palautetta kerätään jalkautuessa yksikön lähiympäristöön sekä vastaanottamalla palautetta puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse alueen toimijoilta ja naapureilta. 10. Asiakasturvallisuus Palvelun tuottajan tiloissa tapahtuvan palvelun asiakasturvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon fyysisen ympäristön riskit. Kotona annettavissa palveluissa asiakasturvallisuutta arvioidaan kodin turvallisuuden ja palvelutoiminnan luonteen perusteella 10.1 Yksikön turvallisuussuunnitelma Yksikön turvallisuussuunnitelma on tehty Suunnitelmaa on tarkoitus päivittää vuosittain Turvallisuustoiminnasta vastaavan yhteystiedot Turvallisuuspäällikkönä toimii yksikön johtaja turvallisuussuunnitelmassa turvallisuuspäällikkönä on nimetty asumispalvelujen johtaja Eero Untamala p Sähköposti: 10.3 Asiakasturvallisuuden varmistaminen Yksikössä on henkilökuntaa ympäri vuorokauden, laaja ja tallentava kameravalvonta sekä henkilöhälytysjärjestelmä henkilökunnalle. Yksikkö on yhteistyössä vartiointiliike Securitaksen kanssa, josta voidaan tarvittaessa pyytää vartija paikalle. Yksikössä tapahtuu joka yö klo 02:00-04:00 säännöllinen yöllinen kierros vartijan toimesta. Kaikki yksikön ulko-ovet pidetään lukittuina ja asukkaat pääsevät yksikköön sisään ovikelloa soittamalla pääovien kautta. Pääovissa on käytössä ovisummeri sekä 15

16 ovipuhelin. Yksikön työntekijät avaavat tällöin oven. Asukkailla ja henkilökunnalla on käytössä iloq- avain, jota voidaan ohjelmoida toimimaan eri tavoin tai poistaa käytöstä etänä jos avain häviää tai on syytä epäillä avaimen väärinkäytöstä. Yhteistyönä muiden Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköiden kanssa on jaettu valvontakamerakuvaa ja tehty yöllä tarkistussoittoja. Yksikön henkilökunnalla on käytössä hälytyspainikkeita, joita painettaessa hälytys menee Securitakselle ja yksikön muihin puhelimiin Yksikön valvontalaitteiden ja niiden toimivuuden varmistaminen Jos henkilökunta huomaa kameroiden olevan epäkunnossa, otetaan yhteys Dt-Linkiin, joka vastaa kameroiden toiminnasta. Hälytinjärjestelmää testataan kerran kuukaudessa. Hälytinjärjestelmän ollessa epäkunnossa, otetaan yhteys Everoniin asian korjaamiseksi. Everonin yhteystiedot löytyvät alakerran päivystystilasta Asukkaiden käytössä olevien turvalaitteiden toimivuuden varmistaminen Asunnoissa olevat kiinteät turvalaitteet (paloilmaisin ja sprinkleri) testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Hellan ajastimen toimivuudesta vastaa asukas itse. 11. Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakaslain 4 :n mukaan asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun. Henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, liikkumisvapaus ja yksityiselämän suoja sekä oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ovat sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksia 11.1 Kuvaus asukkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista Uusille asukkaille tehdään palvelusuunnitelma kahden kuukauden kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta. Suunnitelma tehdään yhteistyössä asukkaan ja kerrostyöntekijöiden kanssa. Palvelusuunnitelmaa päivitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelusuunnitelma ohjaa asukasta tavoitteelliseen toimintaan ja elämänhallintaan sekä auttaa henkilökuntaa toteuttamaan ohjausta ja tukea. Ohjaus, neuvonta ja palvelutarpeen arviointi on päivittäistä Asukkaan osallistuminen päätöksentekoon Pyrkimys on, että kaikki yhteisöä koskevat asiat päätetään yhteisesti talokokouksessa. Talokokous kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Yhteisissä tiloissa on olemassa aloitelaatikko, johon asukkaat voivat jättää kirjallisesti omia aloitteita ja antaa palautetta. Tehtäessä päätöksiä henkilökohtaisiin asioihin liittyen, on asukas osallisena mukana koko prosessin ajan Asukkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen 16

17 Tulevalla asukkaalla on mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen niin halutessaan. Yksikön yhteystiedot löytyvät internetistä ja tiedot saa myös SAS-päätöksen tehneeltä sosiaalityöntekijältä. Tutustumiskäynnillä täytetään ARA:lle hakemus, koska asunnot ovat ARA-rahoitteisia Vuokrasopimus ja sen reunaehdot sekä asukkaan informointi sisällöstä Asumispalveluyksikön johtaja tekee vuokrasopimuksen kolmena kappaleena, joista yksi jää asukkaalle itselleen, toinen jää asumispalveluyksikköön ja kolmas lähetetään Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköiden vuokrareskontranhoitajalle. Sosiaaliohjaaja käy vuokrasopimuksen läpi yhdessä asukkaan kanssa ennen allekirjoittamista. Allekirjoituksellaan asukas sitoutuu maksamaan asunnon vuokran ajallaan. Vuokrasopimus voidaan tehdä ihmiselle, jolla on voimassa oleva SAS-lausunto sekä täyttää ARA-kelpoisuusehdot. Ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista asukkaan tulee hyväksyä ja allekirjoittaa palveluntuottajan tekemä tukisopimus Palvelun kustannukset ja niiden muutokset Helsingin kaupunki maksaa asukkaista palvelumaksua Suomen Pelastusarmeijan Säätiölle. Asukas saattaa joutua maksamaan asumispalvelumaksun omavastuuosuutta, joka on vuonna 2014 maksimissaan 120,60. Palvelumaksu lasketaan Helsingin kaupungin Asumisen tukiyksikössä ja päätös tulee asukkaalle postissa. Mikäli asukas elää minimituella, ei hänen tarvitse maksaa palvelumaksua. Asumispalvelumaksu tarkastetaan vuosittain ja maksuun voi tulla muutoksia, jos tuloihin on tullut muutoksia Asukkaan itsemääräämisoikeus Työskentelyssä asiakkaan kanssa pyritään tukemaan asiakkaan omaa subjektiutta, edistämään itsemääräämisoikeutta ja antamaan kokemuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista. Asukkaiden itsemääräämisoikeus määritellään Perustuslain 7 ja 10, Sosiaalihuollon asiakaslain 8 ja 9 sekä Sosiaalihuollon ammattieettisissä ohjeissa. Nämä pyritään nivomaan osaksi työskentelyä Yksityisyys ja intimiteettisuoja Yksikön henkilökunnan ammatillisessa työssä pyritään kunnioittamaan asiakassuhteen luottamuksellisuutta ja pyritään suojaamaan asukkaidemme yksityisyyttä kaikessa toiminnassa. Yksityisyyttä säätelee lainsäädäntö; Asiakaslaki 3 luku, Hallintolaki 6 ja 10, Julkisuuslaki, henkilötietolaki sekä ammattieettiset ohjeet. Asukkaat itse hallinnoivat huoneenvuokralain mukaisesti asuntojaan. Tämän osalta asuntoihin jalkautuminen tapahtuu lain ja erikseen sovittujen sääntöjen mukaisesti. Jos asukasta ei ole nähty läsnäololistan mukaan kolmeen päivään, eikä hän ole ilmoittanut poissaolosta, asukasta yritetään tavoittaa puhelimitse tai 17

18 asunnosta. Jos muut asukkaat ilmaisevat huolensa toisen asukkaan hyvinvoinnista tai henkilökunnalla on tieto asukkaan seurantaa vaativista sairauksista, voidaan asukkaiden kanssa tehdä yksilöllisiä sopimuksia huoneistoon menosta. Sopimus kirjataan palvelusuunnitelmaan. Intimiteettisuojan suhteen asumispalveluyksikössä toimitaan Henkilötietolain /523 mukaan Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus Asuminen yksikössä ei edellytä elämäntapa-, esimerkiksi päihdekäyttäytymisessä, muutosta. Pyritään tukemaan asiakkaan henkilökohtaista vapautta ja kunnioittamaan hänen elämäänsä ja valintojaan, pyrkien tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja. Suomen Perustuslaissa /731 luvussa 2, 7 säädetään seuraavaa: Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Tätä noudatetaan asumispalveluyksikössä Asukkaan omaisuuden hallussapito Asukas vastaa itse omaisuudestaan Rajoitteiden käytön kriteerit Rajoitteita käytetään silloin, kun yhteisesti sovittuja sääntöjä rikotaan. Yhteisesti sovitut säännöt koskevat yhteisten tilojen aukioloa, päihteiden käyttöä yhteisissä tiloissa, väkivaltaa, muun yhteisön ja sen jäsenten kunnioitusta sekä turvallisuutta. Asukas voi saada kirjallisen varoituksen koskien esimerkiksi väkivaltaista käyttäytymistä tai sillä uhkailulla, vuokrien maksamattomuutta tai päihdekauppaa. Asumisen tuen-yksikköön ilmoitetaan kaikista asumiseen ja vuokrasuhteeseen olennaisesti vaikuttavista tapahtumista Suunnitelma rajoitteiden käytön vähentämisestä Suunnitelmana on, että yhteisön kaikkien jäsenten vahvistuessa rajoitteiden käyttö vähenee. Yksikön yhteisesti sovittujen rajoitteiden arviointi tapahtuu henkilöstökokouksessa ja talokokouksessa tehtyjen huomioiden ja saadun asukaspalautteen mukaan. Asukkaan kanssa, joka toistuvasti rikkoo yhteisön järjestyssääntöjä, käydään vakava keskustelu ja keskustelun tarkoituksena on löytää keinot auttaa kyseistä asukasta noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä Päätöksenteko Pyrkimys on tehdä päätökset yhteisesti talokokouksessa, avoimessa foorumissa ja 18

19 henkilöstökokouksessa. Talokokoukset kokoontuvat pääsääntöisesti joka toinen viikko. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oikeus tehdä tilanteen vaativa päätös yhteisesti sovittuihin sääntöihin nojaten, esimerkiksi pyytää päihtynyttä yhteisön jäsentä poistumaan yhteisistä tiloista. Henkilöstökokous ja avoin foorum pidetään kerran viikossa Kirjaaminen ja toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen Työntekijät kirjaavat rajoitteiden käytöstä johtuvat tilanteet, seuraukset ja päätökset asiakastietojärjestelmään mahdollisimman tarkasti ja realistisesti. Asukkailla on oikeus nähdä heistä kirjatut kirjaukset. Toimenpiteiden vaikutusta seurataan päivittäin arjen työskentelyssä ja kontaktissa yhteisön jäsenten kanssa Menettely jos asiakasta tai henkilökunnan jäsentä on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on kielletty. Tapahtumat käsitellään aina yksikössä. Asukkaan epäasiallista kohtelua voivat olla esim. henkilökunnan toimesta tapahtuva epäasiallinen käsittely ja puhuttelu tai toisen asukkaan taholta tapahtuva väkivallan uhka sekä tiedon välitykseen liittyvät seikat. Poikkeamista tehdään aina ilmoitus siihen varatulla lomakkeella ja poikkeamat käsitellään yksikössä. Mikäli epäasiallinen tai loukkaava kohtelu yksilöityy tiettyyn henkilökunnan jäseneen, käsitellään asia hänen kanssaan ja tarvittaessa ryhdytään työnjohdollisiin toimenpiteisiin (mm. varoitukset, irtisanominen). Jos väkivallan uhkaa aiheuttaa asukas, huolehditaan turvallisuusseikoista ja viimeisenä vaihtoehtona voidaan purkaa vuokrasopimus. Jokainen työntekijä on vastuussa siitä, että välittää asiakkaan hoitoon tai vointiin liittyvän tiedon eteenpäin työyhteisössä Asukkaan tekemä muistutus Jos asukas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön johtajalle Viveca Schoultzille ja/tai järjestelmävastuussa olevalle viranomaiselle, joka on johtava sosiaalityöntekijä Maria Dahlström, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto. Asumisen tuki-yksikkö. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valvira ohje 8:2010). Kuitenkin on syytä korostaa, että asiakkaita tulee aina ensisijaisesti ohjata selvittämään tilannetta heidän asiaansa hoitaneiden henkilöiden tai esimiesten kanssa heti, kun ongelmia ilmenee. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, toimintayksikön henkilökunnan ja sosiaaliasiamiehen/potilasasiamiehen on autettava asiakasta ongelmien selvittelyssä ja tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. 19

20 11.16 Sosiaaliasiamiehet Sosiaaliasiamiehet 2014: Marja-Terttu Soppela (ma-ke), p Jaana Iivonen (ma-pe) p Asiakkaiden yhteydenotot: ma klo 13-15, ti ja to klo p Sosiaaliasiamiesten osoitetiedot: Postiosoite PL Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Toinen linja 4 A 5. krs., huoneet 537 ja 538. Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi(at)hel.fi Yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittely Yksikön toimintaa koskevat muistutukset käsittelee yksikön johtaja tai hänen sijaisensa. Muistutukseen vastataan aina kirjallisesti ja asiakkaalle selvitetään kirjallisen vastineen sisältö myös suullisesti. Valitusten ja muistutusten käsittely dokumentoidaan asiakastietojärjestelmään, ei suoraan asiakaskertomukseen Kaupungin ja palveluntuottajan yhteistyö hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Palveluntuottaja lähettää joka kuukausi asukkaiden läsnäololistan Asumisen tuki- yksikköön. Palvelujentuottaja raportoi toiminnastaan kaksi kertaa vuodessa ja antaa kaupungille tämän pyytämät tiedot kaupungin esittämien parametrien mukaisesti. Asumispalveluyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin Asumisen tuki-yksikön kanssa. Asumisen tuesta kaksi sosiaaliohjaajaa jalkautuu yksikköön ainakin kerran kuukaudessa tapaamassa asukkaita, kartoittamassa asumispalveluyksikön tilannetta ja samalla kertomassa kaupungin työntekijöiden terveiset ja ilmoitusluonteiset asiat Asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittämissuunnitelma Kaikessa toiminnassa pyritään huomioimaan kehittämisnäkökulma, pitämällä yllä keskustelua asiakkaiden kanssa ja kouluttamaan työntekijöitä ja asukkaita (esim. tuholaistorjunta, 20

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Asumispalveluyksikkö Väinölä [OMAVALVONTASUUNNITELMA

Asumispalveluyksikkö Väinölä [OMAVALVONTASUUNNITELMA 2014 Asumispalveluyksikkö Väinölä [OMAVALVONTASUUNNITELMA 1 PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Sijaintikunta Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelun tuottajan nimi Suomen Pelastusarmeijan

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kunta Kunnan nimi Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Määräys 1/2014 1 (9) Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaolo Laki

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 17.2.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki 1 18.2.2012 copyright@taija Härkki.2012. Koulutuksissa mukana olleet Tässä perusmateriaalia yhdessä läpikäymästämme. Ottakaa mielellään

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä: Nastolan kunta Varhaiskasvatus Palveluseteli lasten päivähoidossa PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä OHJAUS- JA VALVONTA- SEKÄ TARKASTUSKÄYNNIN KERTOMUS Tabulaattorilla pääsee liikkumaan täytettävissä lomakekohdissa kätevästi seuraavaan täydennettävään ruutuun. Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelut

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Mukana infossa Saimaan Tukipalvelut Oy:n edustaja Lauritsalan apteekin edustajat Eksoten

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 20.3.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki www.elias.fi p. 0400 432 585 1 21.3.2012 copyright@taija.härkki.2012 Esityksen askellus Mikä laki? Omavalvonta? Mikä sosiaalipalvelu?

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi

Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi Palvelun tuottaja Y-tunnus Toimintayksikön nimi Toimintayksikön postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Toiminnasta vastaavan henkilön nimi

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALA PALVELUSETELITUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN

POHJOIS-KARJALA PALVELUSETELITUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN HAKEMUKSEN TUNNISTE 2015/2 HAKEMUS LÄHETETTY KÄSITELTÄVÄKSI 22.02.2015 PALVELUNTUOTTAJAN TIEDOT POGOSTAN ARJENAPU Y-Tunnus 2644362-7 Toimipaikka Osoite Rajatie 2b 82900 YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Etunimi Jorma

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU

ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU ALUSTAVA PALVELUKUVAUS Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto 2 1 JOHDANTO 1.1 Palvelun järjestäminen Helsingin kaupunki on mukana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Omavalvontasuunnitelma

Omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelma Seniori IloA syksy 2015 1. Palveluiden tuottaja... 3 2. Toiminta-ajatus... 3 3. Omavalvonnan organisointi, henkilöstö, johtaminen ja vastuuhenkilöt... 4 4. Asiakkaan ja omaisen osallistuminen...

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Omavalvonta. Riskien hallinta Palaute palvelun laadusta. 2.12.2015 Niina Kaukonen, TtM, YTM

Omavalvonta. Riskien hallinta Palaute palvelun laadusta. 2.12.2015 Niina Kaukonen, TtM, YTM Omavalvonta Riskien hallinta Palaute palvelun laadusta 2.12.2015 Niina Kaukonen, TtM, YTM 1 Näin vanhukset kärsivät laitoksissa Ilta-sanomat Torstai 6.1.2011, Kokosimme yhteen surullisia tarinoita suomalaisesta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA

SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA Riitta Husso, Valvira 25.2.2014 25.2.2014 1 VALVIRAN TEHTÄVÄT VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Valviran tehtävänä on valvoa oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta.

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta. TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta Tarjoaja Tarjoajan posti- ja sähköpostiosoite (päätöksen tiedoksiantoa varten) Tarjousten vertailuvaiheeseen pääsevät

Lisätiedot

OMAVALVONTA KÄYTÄNNÖSSÄ

OMAVALVONTA KÄYTÄNNÖSSÄ OMAVALVONTA KÄYTÄNNÖSSÄ VALTAKUNNALLISET KOTITYÖPALVELUPÄIVÄT Riitta Husso, LM Valvira 18.1.2013 22.1.2013 1 VALVIRAN TEHTÄVÄT Reaktiivinen valvonta (jälkikäteisvalvonta) kantelut ja valtakunnalliset selvitykset

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon valvonta (ja ohjaus)

Yksityisen perhepäivähoidon valvonta (ja ohjaus) Yksityisen perhepäivähoidon valvonta (ja ohjaus) Oulussa Omassa kodissaan työskenteleviä yksityisiä perhepäivähoitajia 95 (kunnallisia hoitajia 120) Työsopimussuhteisia (yksityisen hoidon tuella palkattuja)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi HTA Palvelut Kunnan nimi Keuruu Palvelumuoto

Lisätiedot

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Ylitarkastaja Minna Kielosaari, Valvira 30.9.2010 1 Mikä on Valvira? STTV ja TEO yhdistyivät Valviraksi, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi 1.1.2009

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Kunnan nimi: Lohja Nimi: Huushollipiiat Ky Palveluntuottajan Y-tunnus: 968751-5

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Palveluseteli-info 23.2.2012

Palveluseteli-info 23.2.2012 Palveluseteli-info 23.2.2012 Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1 Ilmoituksenvaraiset palvelut Ilmoituksenvarainen toiminta on muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua ympärivuorokautisuudella

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

TUETUN ASUMISEN TYÖKOKOUS

TUETUN ASUMISEN TYÖKOKOUS TUETUN ASUMISEN TYÖKOKOUS Asumissuunnitelmat osana tuettua asumista ja asiakasasiakirjojen arkistointi Jyväskylä 28.3.2014 A Leinonen KAKSI NÄKÖKULMAA Tarjotaanko edullista vuokra-asumista, johon liittyy

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 12.4.2012 Taija Härkki p. 0400 432 585 tutkija, MMM 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki tuli voimaan 1.10.2011 VALVIRAn määräys ja ohje 1.3.2012

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Apunaz Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

Kotiin annettavaa lomitusta myönnetään 18 tuntia kuukaudessa 3 x 6 tunnin jaksoissa.

Kotiin annettavaa lomitusta myönnetään 18 tuntia kuukaudessa 3 x 6 tunnin jaksoissa. 1(8) Omaishoidon tuella tarkoitetaan omaishoidon tuesta annetun lain 2 :n mukaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota

Lisätiedot

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset Määräys 1(13) Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset Valtuutussäännökset Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Kunnan nimi JYVÄSKYLÄ. Sijaintikunta JYVÄSKYLÄ. Postitoimipaikka JYVÄSKYLÄ

Kunnan nimi JYVÄSKYLÄ. Sijaintikunta JYVÄSKYLÄ. Postitoimipaikka JYVÄSKYLÄ SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi CENTRUM HOME Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitos Sanervakodin yhteisöasumisen hanke. KIOM, HDO ja Aspal

Helsingin Diakonissalaitos Sanervakodin yhteisöasumisen hanke. KIOM, HDO ja Aspal Helsingin Diakonissalaitos Sanervakodin yhteisöasumisen hanke KIOM, HDO ja Aspal Heli Alkila 25.05.2016 Istutuksia Vapaaehtoiset Omaiset Läheiset Aikapankki: minä autan leipomisessa ja sinä matonpesussa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Laatua luvalla HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Luvan ja ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelut - Ympärivuorokautinen (asiakkailla säännöllinen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 A. YLEISTÄ 1. Vastaajaorganisaation nimi, vastaajan nimi ja asema organisaatiossa.

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta.

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta. 1 (5) SOPIMUS JOENSUU SEUDUN SIJAISHUOLTOYKSIKÖN PALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta

Lisätiedot