PIDÄ maltti tallella Y D. elämäntaparemontissa 1/2016. Uudet insuliinit antavat joustonvaraa Kipu pitää aina ottaa vakavasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIDÄ maltti tallella Y D. elämäntaparemontissa 1/2016. Uudet insuliinit antavat joustonvaraa Kipu pitää aina ottaa vakavasti"

Transkriptio

1 KIDE 1/2016 Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n jäsenlehti PS Y D Uudet insuliinit antavat joustonvaraa Kipu pitää aina ottaa vakavasti PIDÄ maltti tallella KEVÄTKOKOUS- KUTSU elämäntaparemontissa Takakannessa

2 SISÄLLYSLUETTELO KIDE 1/2016 Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n jäsenlehti SP YD Uudet insuliinit antavat joustonvaraa Kipu pitää aina ottaa vakavasti PIDÄ maltti tallella KE KU VÄTK Tak TSU OKO a ka nn US ess 2 a elämäntaparemontissa - Pääkirjoitus: Valinnoista ja riskeistä Joustoa pistosrytmiin Rapakunnosta nousuun maltilla Huonossa hapssa olevan henkilön kannattaa aloittaa kunnon parantaminen kiireettä ja maltilla. Vanhempien rooli lasten ja nuorten terveyserojen kasvussa? Kysy diabetologilta Kipuaisti epämiellyttävä, mutta välttämätön aisti Kipu on normaali ja tärkeä kehon reaktio, jonka tarkoituksena on varoittaa ja suojella. Kipu tulisi aina ottaa vakavasti ja pohtia mikä sen aiheuttaa. Uutistarjotin Tapahtumat Diabetesneuvola Kevätkokouskutsu Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n tiedotuslehti Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry Aikakauslehtien Liiton jäsen Malminkatu 24 D Helsinki Puh toimisto@psdiabetes.fi Päätoimittaja: Tarja Hartman puh tj@psdiabetes.fi Ulkoasu: Kari Kortelainen Kannen kuva: Tarja Hartman Painos: kpl Paino: Paintek, Helsinki Päätoimittaja Tarja Hartman Kide 1/2016

3 Pääkirjoitus Valinnoista ja riskeistä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n syyskokous pidettiin marraskuun 23 päivänä. Kokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtaja sekä hallitukseen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin uudet, muina tärkeinä asioina oli vuoden 2016 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Puheenjohtajaehdokkaita oli ainoastaan yksi, joten valinta oli yksimielinen. Yhdistyksen jatkavana puheenjohtajana kiitän luottamuksestanne ja toivon onnistuvani tehtävissäni vähintään yhtä hyvin kuin aikaisempina vuosina. Yhdistyksen tila on mielestäni viime vuosien aikana parantunut. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on ollut tämän hyvän kehityksen merkittävin henkilö. Myös monet jäsenet ovat osallistumalla vapaaehtoisesti yhdistyksen toimintaan luoneet miellyttävän ilmapiirin. Siitä kiitos heille kaikille. ykköstyypin diabetekseen. Näin ei tapahdu. Siispä geenien lisäksi jokin muukin vaikuttaa diabetekseen sairastumiseen. Tyypin 2 diabeteksessä on panostettu geneettiseen tutkimukseen parin viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta yksittäistä diabetesgeeniä ei ole löytynyt. Toistaiseksi ei pystytä kovin hyvin ennustamaan, kuka ja miten saa tyypin 2 diabeteksen. Ollaan tilanteessa, jossa pyritään arvioimaan riskiä sukuhistorian, BMI (body mass index) eli painoindeksin sekä etnisen taustan avulla. Toivotan kaikille hyvää vuotta Pentti Lammi puheejohtaja Luin Amerikan diabetesyhdistyksen lehdestä mielenkiintoisen artikkelin (Diabetes Forecast, January/February 2106 The Perfect Storm ), jossa kerrottiin kuinka geenit, ympäristö ja elämäntapatekijät liittyvät riskiin eli todennäköisyyteen sairastua diabetekseen. Kysymys kuuluu perimä vai ympäristö?. Vastaus on että diabeteksen saamisen riskissä on hieman kumpaakin. Useimmilla ihmisillä ympäristötekijät vaikuttavat huomattavasti merkittävämmin diabeteksen syntyyn kuin geenit. Ykköstyypin diabetes lisääntyy koko maailmassa, mutta epätasaisesti. Esimerkiksi Kiinassa riski sairastua ykköstyypin diabetekseen on yksi miljoonasta. Suomessa ykköstyypin sairastavuus on korkein: jokaista sataa tuhatta suomalaista kohti on 60 ykköstyyppiläistä. Yhdysvalloissa on 23 ykköstyypin diabeetikkoa asukasta kohden. Tiedetään, että identtisillä kaksosilla on sama dna eli perimä. Jos ykköstyypin diabetes olisi riippuvainen geeneistä, kaksoset sairastuisivat aina kumpikin Kide 1/2016 3

4 Joustoa pistosrytmiin Uusilla ylipitkävaikutteisilla insuliineilla pistosajankohta voi vaihdella jopa useita tunteja ilman että se vaikuttaa insuliinin tehoon tai hoidon turvallisuuteen. Pistettävällä insuliinilla pyritään tyypin 1 diabeteksen hoidossa matkimaan ihmisen omaa insuliinieritystä mahdollisimman hyvin. Helppoa se ei ole ollut, eikä ole tänä päivänäkään. Todennäköisesti jää ikuiseksi haaveeksi matkia täydellisesti terveen haiman insuliinieritystä. Lähes 100 vuotta sitten ensimmäinen insuliini tuli käyttöön diabeteksen hoidossa. Se muutti tyypin 1 diabeteksen ennustetta huimasti. Aikaisemmin elinaikaodote oli 6 12 kuukautta taudin toteamishetkestä. Näistä ajoista diabeteksen hoidossa on tapahtunut paljon positiivista. Olemme oppineet ymmärtämään laajemmin taudin syntymekanismeja ja hoidon toteutusta, ja myös insuliinivalmisteet ovat kehittyneet. Tiedeyhteisö ja lääketeollisuus ovat yrittäneet pitkään kehittää hyvää perusinsuliinia. Sillä huolehditaan perusinsuliinitarpeesta tyypin 1 diabeteksessa, kun taas ateriainsuliinien avulla hoidetaan aterioihin liittyvät verensokerihuiput. Hyvän perusinsuliinin tulisi jäljitellä terveen haiman perusinsuliinieritystä mahdollisimman tarkasti. Lisäksi hyvän perusinsuliinin tulisi olla turvallinen, sen vaikutusajan tulisi olla riittävän pitkä, jotta sitä voisi annostella kerran päivässä, ja vaikutuksen tulisi olla mahdollisimman tasainen, ettei se altistaisi turhille hypoglykemioille eli matalille sokeriarvoille. Runsaat kymmenen vuotta sitten ensimmäinen pitkävaikutteinen insuliinianalogi glargin (Lantus) tuli käyttöön Suomessa, ja muutama vuosi myöhemmin detemir-insuliini (Levemir). Odotukset olivat suuret. Erityisesti toivottiin tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainon paranevan uusien pitkävaikutteisten insuliinianalogien käyttöönoton myötä. Näin ei ikävä kyllä ole käynyt Suomessa. Degludek: 8 tunnin tarkkuus riittää Kymmenen vuoden odotuksen jälkeen markkinoille on tullut uusi ylipitkävaikutteinen insuliinianalogi, degludek (Tresiba), ja odotukset ovat taas korkealla. Insuliinin molekyylirakenteen muuntaminen on mah- 4 Kide 1/2016

5 kari kortelainen dollistanut tasaisen vaikutusprofiilin sekä pitkän vaikutusajan. Degludek-insuliini pistetään kerran päivässä. Insuliinihoidon aloituksen jälkeen 2 3 vuorokauden kuluessa saavutetaan stabiili tila. Annosmuutoksia kannattaa tehdä noin kerran viikossa. Degludek-insuliinin etuja ovat ensinnäkin pitkä vaikutusaika, joka mahdollistaa joustavan annostelun. Muutaman tunnin heitolla pistosajankohdassa ei ole vaikutusta tehoon eikä turvallisuuteen. Suuremmillakaan heittelyillä pistosvälien suhteen jopa 40 tuntiin asti ei näyttäisi olevan epäedullista vaikutusta hoitotasapainoon tai hypoglykemioihin. Suositus on pistää degludek-insuliini kahdeksan tunnin tarkkuudella. Päivät pysyvät samanlaisina Yksi merkittävä degludek-insuliinin etu on pieni vaihtelevuus päivästä toiseen. Vaihtelevuudella tarkoitetaan yksilön sisäistä vaihtelevuutta sokeria alentavan vaikutuksen suhteen päivästä toiseen pistettäessä sama määrä insuliinia. Toisin sanoen tämän insuliinin vaikutusprofiili on niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeteksen hoidossa varsin tasainen. Esimerkiksi glarginiin verrattuna degludek-insuliinilla on neljä kertaa vähemmän vaihtelevuutta. Käytännössä suurin hyöty näkyy siinä, että hypoglykemioiden ja erityisesti yöllisten hypoglykemioiden - määrä niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeetikoiden keskuudessa vähenee. Hypoglykemioiden riski on aina ollut haaste diabeteksen hoidossa, etenkin käytettäessä insuliineja. Kliinisissä tutkimuksissa degludek-insuliinin käyttäjillä hypoglykemioiden määrä väheni noin % verrattuna glarginiin. Luonnollisesti samalla elämänlaatu parani. Siirryttäessä glargin- tai detemirinsuliinista degludekiin annos pienenee yleensä noin %. Iällä ja maksan tai munuaisten vajaatoiminnalla ei ole vaikutusta degludek-insuliinin käyttäytymiseen elimistössä. Lääkkeiden hintalautakunta on myöntänyt degludek-insuliinille rajoitetun erityiskorvattavuuden alkaen Rajoitettu erityiskorvattavuus koskee aikuisia tyypin 1 diabeetikoita, joilla esiintyy toistuvia yöllisiä hypoglykemioita detemir- ja glargin-insuliinilla ja nämä ovat korjattavissa degludek-insuliinihoidolla. Hypoglykemiat eivät suinkaan ole harvinaisuus tänä päivänä päinvastoin. Näin ollen moni tyypin 1 diabetesta sairastava hyötynee uudesta degludek-insuliinista. Korvattavuuskriteerit rajoittavat todennäköisesti degludek-insuliinin käyttöä tyypin 2 diabetesta sairastavilla, joskin se on erinomainen vaihtoehto myös monelle heistä. Glargin 300 U/ml: 3 tunnin tarkkuus Glargin 300 U/ml (Toujeo) on toinen uusista ylipitkävaikutteisista perusinsuliinianalogeista. Glargin 300 U/ ml pistetään kerran päivässä mihin vuorokauden aikaan tahansa, mutta mielellään päivittäin samaan aikaan kolmen tunnin tarkkuudella. Päivittäisellä annostuksella saavutetaan vakaa tila noin 3 4 päivän kuluessa, ja annosmuutoksia voi tehdä vähintään 3 päivän välein. Glargin 300 U/ml insuliinilla on degludekinsuliinin tapaan pieni vaihtelevuus päivästä toiseen, eli sen vaikutusprofiili on tasainen ja ennakoitava. Kliinisessä tyypin 1 diabetes -tutkimuksissa glargin 300 U/ml ei vähentänyt yöllisiä tai koko vuorokauden aikaisia hypoglykemioita verrattuna Suomessa jo pitkään käytössä olevaan glargin 100 U/ml (Lantus). Sen sijaan kliinisissä tyypin 2 diabetes tutkimuksissa etenkin yölliset hypoglykemiat vähenivät merkittävästi. Siirryttäessä glargin 100 U/ml:sta glargin 300 U/ml:aan voidaan käyttää samaa yksikkömäärää. Usein noin % suurempi glargin 300 U/ml annos on tarpeen tavoitellun glukoositason saavuttamiseksi. Tutkimustietoa ei ole saatavilla lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten hoidosta glargin 300 U/ml -insuliinilla. Munuaisten ja/tai maksan vajaatoimintaa sairastavien potilaiden insuliinintarve saattaa olla pienentynyt. Glargin 300 U/ml on erityskorvattava lähtien sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa. Elämä helpottuu Molemmilla uusilla ylipitkävaikutteisilla insuliineilla on pitkä vaikutusaika, joka mahdollistaa annostelun kerran päivässä ja joustavuuden pistosajankohdan suhteen. Samoin molempien vaikutusprofiili on tasainen ja ennakoitava. Tutkimusten valossa degludekilla esiintyy merkittävästi vähemmän hypoglykemioita sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä, kun taas glargin 300 U/ml:lla vastaava näyttö on tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Tutkimusten ja kokemuksemme perusteella näyttää siltä, että degludek-insuliini tarjoaa monelle diabeetikolle merkittävän muutoksen elämässä. Johan Eriksson ja Merja Laine Kide 1/2016 5

6 Rapakunnosta nousuun maltilla Ensimmäinen ja ehkä tärkein neuvo enemmän tai vähemmän huonossa hapessa olevalle henkilölle: ota iisisti, aloita maltillisesti. NACDublin Eräs suurimpia virheitä on lähteä liikunnassa rehkimään liian kovaa ja kunnianhimoisesti, ravitsemuksessa liian näännyttävällä, tiukalla ja rajoittavalla ruokavaliolla. Voi kuulostaa kliseeltä, mutta hiljaa hyvä tulee. Kuulen jo saman tien vastalauseiden kantautuvan korviini: jotta motivaationi pysyy, tarvitsen nopeita tuloksia! Pysyäkseni painonhallinnan tiellä, tarvitsen tuloksia pitämään tsemppiäni yllä! Painon pitää laskea ainakin kilo viikossa, jotta into laihduttaa pysyy! Juuri näin. Nyt ollaan ongelman ytimessä. Jos joudut jatkuvasti hakemaan motivaatiota ja kannustusta elämänmuutosprojektiisi, koko homma menee alusta alkaen pieleen. Miksi haluat rapakunnosta nousuun? Siksi että terveytesi kohenisi? Koska puoliso neuvoo niin? Lääkäri käskee kenties? Voiko olla, että nämä eivät kaikesta tärkeydestä ole riittävän painavia/ haluttavia syitä sinulle tehdäksesi elämäntaparemontin? Älä huijaa itseäsi Näen jatkuvasti personal trainerin ammatissani ihmisiä, jotka epäonnistuvat elämäntapamuutospyrkimyksissään, koska loppujen lopuksi he eivät edes tiedä mitä haluavat. Tai voi olla, että he tietävät: he tietävät vihaavansa liikuntaa ja kasviksia, mutta huijaavat itseään ja koittavat kaikesta huolimatta pakottaa kuurimaisesti näitä asioita itselleen päivittäin, vaikka tietävät etteivät jaksaa enää kauaa koska se kaikki tulee korvista ulos. Jos tuntuu siltä, että rapakunnosta nousuun-projektissa tarvitsee jatkuvaa tsemppiä ulkopuolelta tuli se sitten personal trainerin tai putoavien kilojen muodossa suosittelen palaamaan perusasioiden ääreen ja miettimään, miksi ihmeessä minä tätä hommaa oikeastaan teen? Miksi haluan parempaa kuntoa ja normaalia painoa? Kerron yhden asian. Voi hyvin olla niin, ettet oikeasti edes halua sitä. Tai muotoilen asian paremmin varmasti haluat, muttet välttämättä halua sitä riittävästi. Entä jos asia on niin, ettet halua sitä riittävästi? Oletko tuomittu elämään pullukkana lopun elämääsi? Olen sitä mieltä, että jos sinä haluat olla pullukka, ei siinäkään mitään vikaa ole. Saat olla juuri sellainen kuin sinä olet. Meillä kaikilla on siihen oikeus. Jos todellakin olet sitä mieltä, että herkuttelu oli se sitten viinerit, pikaruoka, karkki, suklaa, alkoholi tai jokin muu on elämässäsi tärkeämmällä sijalla kuin se, että olet terve, normaalipainoinen ja hyvinvoiva, olkoon niin. Jos olet valmis tekemään sellaisen vaihtokaupan, että saat herkutella ja maata television äärellä eikä sinun sitten tarvitse liikuttaa takapuoltasi 6 Kide 1/2016

7 tai kiinnittää huomiota syömiseesi, mutta samalla olet sairas, väsynyt etkä näe lapsenlapsiesi kasvavan isoiksi, niin ei tässä maailmassa ole sellaista voimaa, joka voisi ottaa sinulta sen oikeuden pois. Ei väkisin Heräsikö mielenkiintosi elämäntapamuutosta kohtaan? En yritä sanoa, etteivätkö parempi kunto ja terveys olisi tavoiteltavia asioita. Sanon, että on tärkeää tietää mitä haluaa. Ja jos ei halua, niin sekin on ihan ok. Motivaatio on vahvinta, kun se on sisäsyntyistä: kun teet jotain siksi, että se on sinulle arvokas sen itsensä vuoksi. Ei sen vuoksi, että lääkärisi tai puolisosi sanoo näin. Ja jos sinun pitää jatkuvasti hakea intoa ja tsemppiä elämäntapamuutokseesi pudonneista kiloista, voimalauseista tai ympärillä olevien ihmisten tsempistä sanoisin, että olet jokseenkin hakuteillä. Otetaan esimerkki: ihminen, joka syö terveellisesti, liikkuu monta kertaa viikossa, on normaalipainoinen, hoikka tai atleettinen. Tällaiselle ihmiselle liikunta tai terveellisesti syöminen ei ole pakkopullaa. Siihen ei tarvitse pakottaa, ei tarvitse ottaa kuureja, ei tarvitse olla karkkilakossa, ei tarvitse hakea intoa voimaannuttavilla tsemppisitaateilla. Tämä ihminen tekee näitä asioita, koska ne ovat hänelle itselleen arvokkaita. Tällainen ihminen ei voi sietää ajatusta, etteikö hän pääsisi treenaamaan. Hän tekee niitä niiden itsensä takia, ei siksi, että joku neuvoo niin. Otan esimerkiksi itseni ja lenkkeilyn: minä vihaan juoksemista. Vihaan oikeastaan kaikkia aerobisiapallopeliliikuntamuotoja, kävelyä ja pyöräilyä lukuun ottamatta. Tiedän, että kolme kertaa viikossa juokseminen tekisi hyvää terveydelleni, mutta minulle sillä ei ole mitään merkitystä. Käyn salilla ja kävelen sekä lisäksi syön suhteellisen terveellisesti. Se riittää, mihin riittää. Ja jos ei riitä, sille ei sitten voi mitään. Tukea läheisiltä Jos haluat tehdä onnistuvan elämäntapamuutoksen, tee se oikeista syistä. Jos joudut pitämään intoa ja mielenkiintoa yllä sillä, että paino putoaa nopeasti, neuvon sinua miettimään: miksi minä teen tätä? Haluanko tätä todella? Hyvä esimerkki on ihminen, joka aloittaa liikuntaprojektin käymällä viisi kertaa viikossa 45 minuutin juoksulenkillä. Jos teet tai olet tehnyt näin, kysy itseltäsi, haluanko tehdä tätä vielä kymmenen vuoden päästä? Tai ihminen, joka jättää kaiken rasvan tai hiilihydraatin ruokavaliostaan pois ja alkaa syömään 5 % juustoja ja pelkkiä salaatteja lounaaksi. Mieti silloin jaksanko pitää tätä tahtia yllä? Jos nämä eivät tunnu hyviltä asioilta, älä tee niitä! Käy mieluummin kolme kertaa viikossa 45 minuutin Kide 1/2016 7

8 Karolina Grabowska kävelylenkillä. Tai kolmella 25 minuutin kävelylenkillä. Kun motivaatio heikkenee, palaa perusasioiden ääreen ja mieti, miksi teen tätä. Vaikka motivaatio ei voi perustua muiden tsempille ja kannustukselle, läheisten ihmisten tuki ja turva ovat ehdottoman tärkeitä asioita. Heidän kanssaan voi jutella, purkaa tuntojaan, hakea tsemppiä kun sitä tarvitsee. Hyvät ihmissuhteet ovat terveellisten elämäntapojen peruskivi. Olen päässyt tänne saakka sanomatta juuri mitään 5 % juustoa lukuun ottamatta itse ravitsemuksen ja liikunnan sisällöstä. Paneudunpa siihen siis hetkeksi. Terveellinen syöminen Ruokavaliosta kannattaa muistaa, että se on kokonaisuus. Voit syödä vähän enemmän tai vähemmän hiilihydraatteja, rasvoja tai proteiineja, sillä varauksella, että jos munuaisten kanssa on probleemaa, on proteiinin suhteen oltava maltillinen. Hedelmä on paljon parempi välipala kuin suklaapatukka. Rakenna ruokavaliosta sellainen, jota jaksat hyvällä fiiliksellä noudattaa vielä kymmenenkin vuoden päästä. Vältä ääri-ilmiöt ja raa`at rajoitusruokavaliot. Maito ei tapa. Laadukkaat hiilarit eivät kohtuudella nautittuna lihota. Viljaa ei lisää tulehdusta. Margariini ei osta sinulle paikkaa taivaasta. Kohtuudella nautittuna voi ei vedä suoniasi tukkoon. Superfood ei ole superterveellistä. Ja niin edelleen. Tässä terveellisen syömisen noin viiden kohdan lista: 1. Syö säännöllisesti siten, että nälkä ei kasva vastustamattoman suureksi. Ei ole mitään kiveen hakattua kuinka monta ateriaa PITÄÄ päivässä syödä. Avain onneen on se rytmi, jolla SINÄ pidät pahimmat nälkäpiikkisi loitolla. Minun matkadieettini sisältää yleensä pari-kolme suurta ateriaa päivässä, joista kaksi on yleensä pikaruokaa. Nälkä pysyy hyvin loitolla ja reissun aikana paino usein putoaa, kun kävelen niin paljon. Mutta älä huijaa itseäsi löydä sellainen tahti, joka pitää omat nälkäpiikkisi loitolla. Epäsäännöllinen, päivästä toiseen vaihteleva ateriarytmi, ei välttämättä ole terveydelle edullista kroppa tuntuu pitävän säännöllisyydestä. Usein ihmisille toimii se, että syö 3-4 tunnin välein ja 4-7 kertaa päivässä. 2. Suomalaiset syövät alle 200 grammaa kasviksia päivässä, mikä on kaukana järkevästä määrästä. Jos syöt päivässä kaksi tomaattia ja vähän leivän päälle kurkkua, sinun on turha miettiä mitään ihmedieettejä vaan ala aivan ensiksi nostaa kasvisten saanti ainakin puoleen kiloon mieluummin vähän yli. 3. Marjoja kannattaa syödä pari desiä päivässä kotimaiset pakastemarjat on ok hedelmiä voi nauttia yhden tai kaksi. Hedelmä on myös paljon parempi välipala kuin suklaapatukka. 8 Kide 1/2016

9 Vaikka tahto olisi kuinka kova, harva jaksaa olla keskitysleiriruokavaliolla. 4. Riippumatta siitä, minkä verran syöt hiilihydraatteja, panosta niissä laatuun. Moni diabeetikko kokee ruisleivän nostavan verensokeria jos näin on, sen syöminen ei kuulostaa kovin hyvältä vaihtoehdolta, mutta muuten hiilihydraateissa kannattaa satsata valkoisen viljan sijasta täysviljaan. Täysviljaa on kaurapuuro, leseet, täysjyväspelttipasta jne. Ota listalle mukaan palkokasveja eli herneet, pavut, linssit, pähkinät, siemenet sekä edellä mainitut marjat ja hedelmät. Täysviljan kanssa ei tarvitse liioitella, mutta kannattaa muistaa, että se on erinomainen kuidun lähde. Täysviljan käyttö vähentää sekä kokonaiskuolleisuutta että kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin, joten sen suhteen ei kannata olla ehdoton. Samoin kuin joidenkin kasvistenkin kohdalla (monille sipuli, kaali tai paprika), jos vilja aiheuttaa vatsaoireita, yritä löytää sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät aiheuta oireita. Vatsa kuralla ei ole hyvä olla. 5. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, älä juo kaloreita. Vesi on paras janojuoma, aterialla kannattaa valita rasvaton maito tai piimä. Limuista, mehuista ja alkoholista tulee helposti valtava määrä energiaa. Entä sitten liikunta? Mikäli heitot verensokerissa (hypotai hyperglykemia) onnistutaan välttämään, kuntosalitreeni on lääkettä diabeetikolle. Minulla on asiakas, joka treenin aloitettuaan pystyi puolittamaan päivittäiset insuliiniannoksensa insuliinin tehostumisen ansiosta. Lihaskudos on hiilihydraattisyöppö, eikä lihaksikkuus ole pelkkää elvistelyä vaan liittyy vahvasti terveyteen. Mitä itse treeniin tulee, oikea suoritustekniikka on kaiken alfa ja omega. Jos ei ole aiempaa kokemusta tai epäilee tekniikoidensa puhtautta, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Kuntosali edistää terveyttä vain, jos tekniikka on kunnossa muuten se rikkoo paikkasi. Kaikista tehokkain liikunnan yhdistelmä on kuntosali ja kestävyysliikunta. Kestävyysliikunta voi olla mitä vain. Mielestäni siinä tärkein asia on hauskuus liikunnassa ylipäätään kannattaa harrastaa sellaisia lajeja, jotka tuntuvat kivoilta ja joiden parissa on hyvä meininki. Hyvä lähtökohta aiemmin liikkumattomalle voisi olla puolen tunnin kävelylenkki päivittäin. Tai sitten kolme-neljä minuutin hengästyttävämpää kävelylenkkiä viikossa. Haastavampi vaihtoehto olisi parikolme pallopelisessiota viikossa: sulkapallo, tennis, squash tai sähly. Jos kroppa kestää, kannattaa mennä kokeilemaan kamppailulajien alkeiskurssille jos ei, nyrkkeilysäkin hakkaaminen vartin verran ja siihen päälle 30 minuuttia reipastahtista kuntopyörällä ajelua on jo hyvä paketti. Tämän kun toistaa pari-kolme kertaa viikossa, ollaan jo hyvissä lähtökohdissa. Lenkkeilykin on hyvä vaihtoehto, mutta jos juokset, muista pitää kevyt tahti. Vauhti ei saa olla sairaalloisen kova. Summa summarum Tässä joitain suuntaviivoja liikunnasta ja ravitsemuksesta. Muista: liikunnan ja syömisen ei tule olla kuurimaista, näännyttävää masokismia vaan kivojen asioiden tekemistä. Jos motivaatiota elämäntapamuutokseen ei tunnu löytyvän, neuvon sinua palaamaan peruasioiden ääreen: miksi minä teen tätä? Miksi haluan muutosta elämääni? Jos halu on kova, mutta tuntuu ettet jaksa noudattaa muutoksia, kannattaa miettiä ovatko tehdyt muutokset liian kovia tai radikaaleja. Vaikka tahto olisi kuinka kova, harva jaksaa olla keskitysleiriruokavaliolla. Minä ainakaan en jaksaisi, vaikka arvotankin terveyden ja hyvinvoinnin korkealle. Tule kuulolle Tämän kirjoituksen teemaan uppoudun syvemmin keskiviikkona 23.3 klo kun pidän aiheesta Rapakunnosta nousuun! luennon Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa osoitteessa Salomonkatu 17 B, Helsinki. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja juttelemaan aiheesta. Jos haluat, ota mukaan käyttämäsi liikuntaväline (esim. kahvakuula), niin näytän sinulle ja koko porukalle millaisen treenin sillä voi tehdä. Hikirikasta alkanutta vuotta 2016!! Petteri Lindblad Kide 1/2016 9

10 Lasten ja nuorten terveyserot kasvavat mikä on vanhempien rooli? Ihmiset pitävät hyvää terveyttä olennaisena osana hyvinvointiaan. Sairautemme ja terveytemme ovat elintapojemme summa. On tärkeää muistaa, että voimme vaikuttaa elintavoilla elämämme laatuun. Kannammeko yksin vastuun elämästämme? Mikä on ympäristön ja yhteiskunnan vaikutus terveydellemme? Kun elinympäristömme sekä -tapamme ovat muuttuneet, on arkiliikunta vähentynyt. Epäterveellinen ruokavalio on tunkeutunut erilaisissa muodoissa osaksi lasten ja nuorten päivittäistä elämää. Pikaruoat, virvoitusjuomat ja makeiset ovat aiheuttaneet niin nuorille kuin aikuisillekin ylipaino-ongelman. Olisi tärkeä tietää, miten muutosta tuetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävään suuntaan. Yksi merkittävin terveyteemme vaikuttava tekijä on ravitsemus. Muistammeko vanhempina ohjata lapsia ja nuoria terveellisen ruokavalion pariin? Oma esimerkki on usein paras tuki terveellisten elämäntapojen synnyttämiseen. Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio ovat terveyden ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Vanhemmat ja jopa opettajat kyselevät tänä päivänä, onko kouluruoka terveellistä. Kouluruoka on hyvää ja terveellistä suomalaista perusruokaa. Koululounaat on suunniteltu monipuoliseksi, vaihteleviksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi. ari helminen Elintapojen muutokset: uuden harrastuksen aloittaminen, liikunnan lisääminen tai ruokavalion muuttaminen voivat olla alussa hankalia. 10 Kide 1/2016

11 Vanhempien myönteinen asenne ja kiinnostus kouluruokailua kohtaan ovat luomassa pohjaa lapsen säännölliselle ja terveelliselle kouluruokailulle. Opettajien ja vanhempien on syytä kannustaa lapsia ja nuoria koululounaan syömiseen. Se voi olla monelle oppilaalle päivän ainut lämmin ateria. Ravinnon laatu vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien keskeisiin riskitekijöihin. Siirtyminen vähärasvaisempiin lihatuotteisiin, rasvattomaan maitoon sekä kasvisten, marjojen ja hedelmien lisääntynyt käyttö on ilahduttavaa. Nuorten liikuntakehitys on aiheuttanut ihmetystä viime vuosina. Vielä 11-vuotiaana suomalaiset nuoret liikkuvat eurooppalaisessa vertailussa paljon, mutta 15-vuotiaina nuoret ovat tilastojen alapäässä. Urheiluseuratoimintaan valikoituvat hyvin pärjäävät nuoret. Nuorten ylipaino on lisääntynyt ja fyysinen kunto heikentynyt. Tämä on suuri kansanterveydellinen haaste. Suurimmat hyödyt kansanterveydelle saadaan, jos lähes liikkumaton väestöryhmä alkaa liikkua kohtuullisesti. Tunti liikuntaa päivässä on riittävä määrä ylläpitämään lasten ja nuorten toimintakykyä. Se voi koostua hyvin huomaamattomistakin suorituksista, esimerkiksi koulumatkan liikkumisesta omin lihasvoimin. Terveys ja hyvinvointi sekä terveet elämäntavat ovat positiivisia asioita. Elintapojen muutokset: uuden harrastuksen aloittaminen, liikunnan lisääminen tai ruokavalion muuttaminen voivat olla alussa hankalia. Pitkässä juoksussa, muutoksen synnyttyä ne tuovat paljon lisää hyvinvointia ja parantavat toimintakykyä. Henri Karjula Kirjoittaja on liikuntatieteen maisteri, joka koordinoi valtakunnallista yläkouluikäisille nuorille suunnattua terveydenedistämishanketta, Oma valinta. Hankkeen avulla taistellaan lihomisen ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymistä vastaan toiminnallisesti ja nuoria kiinnostavalla tavalla. Sitä rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Lisätietoja hankkeesta: Kide 1/

12 Kysy diabetologilta Diabetologi, lääketieteen tohtori Klas Winell vastaa lukijoilta usein tulleisiin kysymyksiin. Voit lähettää omia kysymyksiäsi Kysy diabetelogilta palstalle. Vastaamme niihin lehdessä joskus jopa artikkelin muodossa. 1. Aiheuttaako diabetes oireita? Diabetes tulee useimmiten salakavalasti ilman erityisiä oireita. Korkeat veren glukoosiarvot (kansan suussa sokeriarvot) aiheuttavat janoa ja tiheää tarvetta virtsata. Ehkä tavallisempi oire on kuitenkin väsymys. Suuren lounaan jälkeen väsyttää ja torkahtelee. Oireen tunnistaa moni diabeetikko, vaikka on sairastanut pitkäänkin. Kun tulee syötyä liian suuri ateria, ja veren glukoosi nousee yli arvon 15mmol/l, ovat seurauksena usein väsymys ja jopa nukahtaminen. Pitkä diabeteksen sairastaminen aiheuttaa useita oireita elimistössä. Niitä voidaan kutsua myös diabeteksen lisäsairauksiksi. Vastapuhjennut tauti voi kuitenkin olla varsin oireeton. Rajusti alkava tauti varsinkin lapsilla voi ilmetä voimattomuutena ja oksenteluna. Tyypin 2 diabetes tulee sen sijaan hitaasti, jopa oireitta ja siksi sitä joudutaan yleensä hakemaan laboratoriotestein. Veren glukoosin mittausta tai joskus jopa sokerirasitusta suositellaan, kun sairastaa kohonnutta verenpainetta tai on huomattava ylipaino tai kohonnutta veren kolesterolia joudutaan hoitamaan lääkkeillä. 2. Miten diabetes todetaan? Diabetes todetaan veren glukoosimittauksella. Mikäli paastomittausarvo aamulla on vähintään 7mmol/l tai sokerirasituksessa kahden tunnin mittausarvo on vähintään 11mmol/l kahdella eri mittauskerralla, on kyseessä diabetes. Samoin, jos HbA1c arvo (kansan suussa pitkäsokeri) on vähintään 6,5 %. Määritelmien moninaisuus osoittaa, että kyseessä ovat sovitut raja-arvot ja sen takia glukoosi voi joillekin henkilöille tehdä muutoksia jo alhaisemmillakin arvoilla. Aktiivinen hoito, mukaan lukien, diabeteslääkkeet pitääkin alkaa, kun yllä mainitut raja-arvot ylitetään. Kun diabetes on todettu, pyritään määrittämään myös diabetestyyppi, koska se vaikuttaa olennaisesti hoitovalintoihin. Joskus diabetestyypin määrittely voi olla vaikeaa tai tyyppi varmistuu vasta pitkän sairastamisajan jälkeen. 3. Milloin aloitetaan diabeteksen lääkehoito? Tyypin 1 diabetekseen liittyy insuliinin puutos. Tällöin insuliinihoito aloitetaan välittömästi. Tyypin 2 diabetekseen aloitetaan heti taudin toteamisen jälkeen metformiinilääkehoito. Metformiinin on todettu vähentävän kuolleisuutta ja diabeteksen lisätauteja. Muissa harvinaisemmissa diabetesmuodoissa lääkehoito aloitetaan yksilöllisen harkinnan mukaan. 4. Mitkä ovat diabeteksen hoidon tavoitteet? Vastatodetun diabeteksen yleisiä hoitotavoitteita ovat paastoglukoosi alle 7mmol/l, aterian jälkeiset arvot alle 10mmol/l ja HbA1c alle 7,0 %. Joidenkin potilaiden kohdalla on järkevä pyrkiä vieläkin alhaisempiin arvoihin. Näistä lääkäri ja potilas sopivat yhdessä. Pitkään kestäneen diabeteksen osalta joudutaan usein tavoitteita väljentämään yllämainituista. Diabetes on merkittävä riskitekijä 12 Kide 1/2016

13 Vastatodetun diabeteksen yleisiä hoitotavoitteita ovat paastoglukoosi alle 7 mmol/l ja aterian jälkeiset arvot alle 10 mmol/l. monille lisäsairauksille, joista merkittävimpiä ovat sydän- ja verisuonitaudit. Siksi diabeetikon verisuonitautien riskitekijöitä pyritään hoitamaan erityisen huolellisesti. Diabeetikon pitää ehdottomasti luopua tupakoinnista. Onneksi myös tupakkariippuvuuden hoitokeinot paranevat jatkuvasti. Kolesteroli pitää hoitaa selvästi alemmalle tasolle kuin ei-diabeetikoiden kohdalla. LDL-kolesteroli (kansan suussa huono kolesteroli) hoidetaan alle 2,5 mmol/l tasoon. Jos diabeetikolla on jo valtimotauti, pyritään huono kolesteroli hoitamaan alle 1,8 mmol/l tasoon. Tavoitteet vaativat useimmiten lääkehoitoa. Onneksi myös kolesterolin hoitoon löytyy tehokkaita lääkkeitä. Myös verenpaine pyritään saamaan alemmaksi kuin ei-diabeetikoilla eli alle arvon 140/80 mmhg (kotimittauksissa alle 135/75 mmhg). Diabeetikoiden hoitoon liittyy siis paljon tavoitteita valtimotautien riskitekijöiden hoidon suhteen. Tämän takia useimmat diabeetikot joutuvat käyttämään varsin paljon lääkkeitä. 5. Voiko diabeteksesta parantua? Insuliininpuutosdiabeteksesta ei voi parantua, vaan toistaiseksi puutos joudutaan korvaamaan jatkuvalla insuliinihoidolla. Pitkällä aikavälillä löydettäneen myös tyypin 1 diabetekseen parantava hoito. Tyypin 2 diabeteksesta voi sen sijaan parantua tai ainakin taudin ilmentyminen voidaan poistaa. Tällöin veren glukoositaso voi normalisoitua. Parantumista voi tapahtua kahdella tavalla. Mikäli syynä on erittäin suuri ylipaino, voi ns. laihdutusleikkaus, jossa vatsalaukkua typistetään, poistaa taudin. Samoin taudin ilmentyminen voi hävitä kokonaisvaltaisella elintapojen muutoksella henkilöllä, johon siihen on tarve; laihtuminen ruokavaliomuutoksen ja liikunnan avulla. Kummassakin paranemisessa poistuu metabolinen häiriö, joka on nostanut veren glukoositasoja. Taustalla oleva metabolinen häiriö voi kuitenkin pahentua uudestaan, jolloin diabetes puhkeaa uudelleen. Vaikka parantuminen ei jäisi pysyväksi, on se keholle erittäin hyödyllinen ja suojaa diabeteksen lisätaudeilta. Tästä syystä tyypin 2 diabetekseen sairastuneen ylipainoisen henkilön on hyvä pyrkiä liikunnan lisäämiseen ja painon alentamiseen. kari kortelainen Kide 1/

14 Kipu epämiellyttävä, mutta välttämätön aisti Kipu on normaali ja tärkeä kehon reaktio, jonka tarkoituksena on varoittaa ja suojella. Kipu tulisi aina ottaa vakavasti ja pohtia mikä sen aiheuttaa. Brian Gratwicke Kipu voidaan jakaa sen keston perusteella akuuttiin ja krooniseen kipuun. Ajallisesti krooniseksi kivuksi määritellään kipu, joka on kestänyt 3 6 kuukautta. Kipu muuttuu akuutista krooniseksi silloin kun kudos paranee, mutta aistimus kivusta jää silti jäljelle. Tässä artikkelissa käsittelen akuuttia kipua, jättäen pois krooniset ja hermovauriosta johtuvat eli neuropaattiset kivut, joita diabeetikoilla on varsin paljon. Neuropatiasta ja sen oireista on Kide-lehdessä 2/2015 kattava Johan Erikssonin artikkeli. Akuutin kivun tarkoitus on positiivinen, vaikka se on tuntemuksena varsin epämiellyttävä. Akuutti kipu on aina subjektiivinen eli yksilöllinen reaktio kudosvauriolle tai tilanteelle, minkä ihmiskeho kokee uhkaksi. Kivun syntyyn ei tarvita kudosvauriota eli minkään ei tarvitse olla rikki. Riittää että keho kokee tilanteen vaaralliseksi. Toisaalta, vaikka kehossa olisikin jotain rikki, kivun määrä ei aina korreloi vamman asteen kanssa. Syntyy aivoissa Kipuaistimus syntyy vasta aivoissa, jossa päätetään onko hermojen lähettämien signaalien tarpeellista tuottaa kipua. Voidaankin sanoa yksinkertaistettuna ei aivoja, ei kipua. Lisäksi kipuun vaikuttavat muun muassa aikaisemmat kokemukset, ajatukset, odotukset, pelot, stressi ja monet muut psykososiaaliset tekijät. Jokainen on varmasti nähnyt lapsen satuttavan itsensä leikkiessään. Yleensä lapsi katsoo ensimmäisenä vuotaako satutetusta kohdasta verta. Jos ei, leikki jatkuu hymyssä suin. Mikäli lapsi puolestaan huomaa veren vuotavan, parahtaa hän itkuun. 14 Kide 1/2016

15 Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka odotukset ja ajatukset vaikuttavat kivun syntymiseen. Lapsi pitää tilannetta vakavana, koska näkee verta, ja tämä saa kehon aistimaan tilanteen kipuna. Sama tilanne pätee aikuistenkin kanssa, mutta konteksti on vain erilainen. Mieti kivun luonnetta Kipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkärin tai terapeutin vastaanotolle. Ennen vastaanotolle menoa kannattaa miettiä muutamia asioita, joilla helpotat terapeutin työtä: kivun kesto ja luonne, mahdollinen Kipu muuttuu akuutista krooniseksi silloin kun kudos paranee, mutta aistimus kivusta jää silti jäljelle. aiheuttaja sekä helpottaako tai pahentaako kipua jokin. Kipua voidaan hoitaa monella eri tavalla riippuen ihmisen taustoista ja kivun syystä. Akuutin ja kroonisen kivun hoitomuodot eroavat toisistaan. Molemmissa tapauksissa tulee edetä progressiivisesti lisäten aktiivisuustasoa vähitellen. Akuutit kiputilat tulisi hoitaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jotta ne eivät kroonistuisi. Kroonistuessaan kiputilan hoitaminen vaikeutuu ja pitkittyy huomattavasti. Joni Nieminen Kide 1/

16 Passiivinenkin tupakointi näyttää lisäävän diabetesriskiä Tupakointi lisää riskiä sairastua diabetekseen. Nyt myös aiemmat epäilyt passiivisen tupakoinnin osuudesta diabetesriskin kasvuun ovat varmistumassa. 16 Kide 1/2016 Reinald Kirchner

17 Tupakointi on vaarallinen tapa, sen tietää jokainen. Tämän lisäksi myös passiivinen tupakointi eli jonkun toisen tupakoinnista aiheutuvan savun hengittäminen on erittäin haitallista. Eri maiden terveysviranomaiset ovat pitkään pyrkineet vähentämään ihmisten altistusta myös tälle haitalle. Lainsäädännön ja valistustyön avulla on useissa maissa onnistuttu vähentämään ihmisten altistumista passiiviselle tupakoinnille, mutta sen eliminoiminen kokonaan olisi ehdottoman tärkeää. Tupakoinnin yhteyttä diabetekseen ja erityisesti tyypin 2 diabetesriskin kasvamiseen on viime vuosina tutkittu paljon. Epidemiologiset tutkimukset ovat antaneet vahvaa näyttöä näiden kahden yhteydestä. Nyt tutkijat ovat myös alkaneet entistä enemmän tutkia myös passiivisen tupakoinnin vaikutusta diabetesriskiin. Riski kasvaa viidenneksen Vuonna 2013 Diabetes Care -lehdessä julkaistussa ranskalaistutkimuksessa osoitettiin yhteys passiivisen tupakoinnin ja kasvaneen diabetesriskin välillä. Naisilla jotka olivat lapsuudessaan altistuneet voimakkaasti tupakansavulle oli peräti noin 20% suurempi todennäköisyys sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin savuttomassa ympäristössä kasvaneilla naisilla. Riskin kasvu näkyi myös naisilla, jotka aikuisiällään altistuivat tupakansavulle vähintään neljän tunnin ajan päivittäin. Nyt passiivisen tupakoinnin ja kasvaneen diabetesriskin yhteydestä on saatu uutta tietoa. The Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä julkaistu kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten tekemä tutkimus kokoaa yhteen kymmeniä tutkimuksia tupakoinnin yhteydestä tyypin 2 diabeteksen syntyyn ja käyttää tuloksia meta-analyysiin. Ryhmän tulokset osoittavat, että aiemmin epäilty yhteys tupakoinnin ja passiivisen tupakoinnin sekä kasvaneen diabetesriskin välillä näyttäisi olevan todellinen. Huolestuttava luku Aktiivisilla tupakoijilla todettiin diabetesriskin kasvaneen keskimäärin 37% verrattuna ei-tupakoiviin. Nämä vaihtelut johtuivat tupakoinnin määrästä: runsaasti tupakoivilla riski oli vielä selvästi suurempi. Diabetesriskin jyrkkä kasvu tupakoinnin lopettamisen jälkeen yllätti tutkijat. Passiiviselle tupakansavulle säännöllisesti altistuneiden diabetesriskin laskettiin kasvaneen 22%, mikä on linjassa aiemman ranskalaistutkimuksen kanssa. Luku on huolestuttavan korkea. Kuten useimmissa länsimaissa, myös Suomessa on lainsäädännöllä pyritty vähentämään ihmisten altistumista tupakansavulle. Silti monet yhä altistuvat esimerkiksi kotonaan passiivisesti tupakansavulle. Tutkimuksessa huomattiin myös erikoinen tulos jota tutkijat eivät osanneet suoraan selittää. Ilmeni, että ensimmäisten viiden vuoden aikana tupakoinnin lopettamisesta diabetesriski oli kasvanut peräti 54% verrattuna ihmisiin jotka eivät olleet ikinä tupakoineet. Tämä riski laski viiden vuoden jälkeen jyrkästi. Se oli 18% yli viisi vuotta tupakoimatta olleilla ja kymmenen vuoden jälkeen enää 11% korkeampi verrattuna koko ikänsä tupakkaa välttäneisiin. Tulos vaatii selkeästi lisätutkimuksia. Virhelähteet minimiin Tällaisten tutkimusten suurin ongelma on, että pitää mahdollisimman tarkkaan eliminoida muut diabetesriskiä kasvattavat tekijät. Se on usein hankalaa, sillä suurin osa näistä tutkimuksista perustuu ihmisten elämäntapojen seurantaan, joka taas perustuu pitkälti heidän omiin raportteihinsa. Riittävän suuri tutkittavien määrä supistaa mahdolliset virhelähteet minimiin. Ranskalaistutkimuksessa pyrittiin ottamaan huomioon mahdolliset muut altistavat tekijät. Niinpä on hyvin mahdollista, jopa todennäköistä, että juuri passiivinen tupakointi oli diabetesta edistävä tekijä. Tutkimus ei anna vieläkään täyttä varmuutta tästä yhteydestä edelleenkään ei ole osoitettu suoraa mekanismia tupakoinnin tai passiivisen tupakoinnin ja diabeteksen välillä. Joka tapauksessa tupakansavun hengittämisen yhteys useisiin tappaviin sairauksiin on kiistaton. Marko Uutela Kide 1/

18 Uutistarjotin Lähde: Uutispalvelu Duodecim Rasvan laatu määrää tärkeämpää Sydänriskejään voi pienentää välttämällä liikaa rasvojen käyttöä, mutta rasvan määrää tärkeämpää olisi kiinnittää huomio rasvan laatuun. Riskit pienentyvät suosimalla terveellisiä monityydyttymättömiä rasvoja ja vähentämällä tyydyttyneiden rasvojen käyttöä. Varsinkin teollisesti käsitellyt tyydyttyneet rasvat kannattaa sivuuttaa, espanjalaistutkimus osoittaa. Espanjalaisten tulokset perustuvat aikuisen kuusivuotiseen seurantaan. Seurannan aikana 340 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitauteihin ja hieman yli 400 osallistujaa menehtyi. Paljon moni- ja yksittäistyydyttymättömiä rasvahappoja saavien riski sairastua ja menehtyä seurannan aikana oli pienempi kuin niitä vähänlaisesti käyttävien. Näitä rasvahappoja on etenkin kasvirasvoissa ja kalassa. Paljon tyydyttyneitä rasvoja tai haitallisia transrasvahappoja käyttävien sydäntautiriski oli puolestaan huomattavasti suurempi kuin niitä vähiten käyttävien. Tyydyttyneiden rasvojen vaihtaminen energiamäärältä vastaavaan määrään moni- tai yksittäistyydyttyneitä rasvoja kuitenkin pienensi sairastumisriskejä. Tyydyttyneiden rasvojen haitat havaittiin varsinkin osallistujilla, joiden tyydyttyneet rasvat tulivat leipomotuotteista ja teollisesti prosessoiduista elintarvikkeista. Mustikka voi ehkäistä erektio-ongelmia Erektio-ongelmia näyttäisi olevan hieman harvemmin miehillä, jotka syövät runsaasti marjoja ja hedelmiä. Myös liikunta ja varsinkin liikunnan ja terveellisen ruokavalion yhdistelmä voivat ehkäistä erektio-ongelmia, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui miestä. Terveellisesti syövien ja liikuntaa harrastavien miesten riski sairastua erektiohäiriöön havaittiin noin viidenneksen pienemmäksi kuin miesten, jotka eivät harrastaneet liikuntaa ja söivät marjoja ja hedelmiä vain harvoin. Yhteys havaittiin etenkin miehillä, jotka söivät usein mustikoita, mustaviinimarjoja, kirsikoita ja karhunvatukoita sekä sitrushedelmiä. Suotuisat vaikutukset voivat tutkijoiden mukaan johtua marjojen ja hedelmien sisältämistä terveellisistä flavonoideista ja flavanoneista, mutta myös monista muista seikoista. Marjoja ja hedelmiä säännöllisesti syövät välttyvät muita todennäköisemmin mm. sydämen ja verisuonten sairauksilta, joten on hyvinkin mahdollista, että tämä selittää myös nyt tehdyt havainnot. Erektio-ongelmat ovat usein varhainen merkki laajemmista verisuonten ja verenkierron ongelmista. Kävely pitää iäkkään sydämen kunnossa Liikunta auttaa välttymään sydän- ja verisuonitaudeilta vielä yli 70-vuotiaanakin, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Suurimman hyödyn saavat säännöllisesti kävelevät. Aikuistyypin diabetes näyttäisi kehittyvän tavallista herkemmin psykoosilääkityksellä oleville lapsille ja nuorille. Riskit havaitaan jo suhteellisen lyhyen käytön jälkeen, mutta käytännössä vaikutus ei välttämättä ole kovin suuri. Psykoosilääkkeiden ja diabeteksen yhteys on havaittu aikuisilla, mutta lääkkeiden vaikutus lasten ja nuorten diabetesriskiin on jäänyt epäselvemmäksi. Nyt julkaistu tutkimus perustuu kolmentoista tutkimuksen aineistoihin ja psykoosilääkkeitä saavan keskimäärin 14-vuotiaan nuoren terveystietoihin. Psykoosilääkkeitä käyttävien nuorten riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on kolme kertaa suurempi kuin terveiden samanikäisten. Riski havaitaan myös verrattuna mielenfoodista Liikunnan sydänhyödyt on tunnettu pitkään, mutta liikunnan vaikutuksia yli 70-vuotiaiden oireiluun on tutkittu vähänlaisesti. Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui keskimäärin 73-vuotiasta, jotka olivat sydämeltään terveitä tutkimuksen alkaessa. Kymmenvuotisen seurannan perusteella fyysisesti aktiiviset 70-vuotiaat välttyivät muita todennäköisemmin sepelvaltimotaudilta, sydänkohtauksilta, aivohalvauksilta ja etenkin aivoinfarkteilta. Yhteydet havaittiin jopa yli 75-vuotiailla. Eri liikuntamuodoista käveleminen oli selvästi parasta iäkkäiden sydämille. Riskit olivat pienimmät säännöllisesti ja pitkiä matkoja suhteelliseen ripeään tahtiin kävelevillä. Psykoosilääkkeet lisäävät lasten ja nuorten diabetesriskiä 18 Kide 1/2016

19 terveysongelmia poteviin nuoriin, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä. Heihin verrattuna psykoosilääkityksellä olevien diabetesriski on kaksi kertaa suurempi. Käytännössä psykoosilääkkeisiin liittyvä diabetesriski ei ole kovin suuri, sillä tuhatta potilasta kohden lääkitykset liittyivät noin kolmeen lisätapaukseen, tutkijat kirjoittavat. Tämä havaittiin kuitenkin vain runsaan puolentoista vuoden seurannassa, joten todennäköisesti vaikutukset ovat suurempia pitemmällä aikavälillä. Tutkijat suosittavat, että nuorten psykoosilääkitykset pidettäisiin mahdollisimman lyhyinä. Kala torjuu dementiaa Säännöllisesti kalaa syövät näyttäisivät säästyvän dementialta muilta todennäköisemmin, tuore kiinalaistutkimus osoittaa. Riski on sitä pienempi mitä useammin kalaa syö. Havainnot vahvistavat olemassa olevaa tutkimusnäyttöä kalan ja kalarasvojen terveellisyydestä. Tulosten perusteella Alzheimerin taudin ja muiden dementioiden riski pienenee noin 5 7 prosenttia jokaista viikoittaista kala-annosta kohden. Myös riski sairastua Parkinsonin tautiin tai dementiaa lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään havaittiin pienemmäksi henkilöillä, jotka saivat ravinnostaan runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Vähärasvainen dieetti yhtä huono kuin muutkin Vähärasvaiset dieetit eivät todennäköisesti ole muita dieettejä parempia laihduttamisessa, vaikka niin on ajateltu. Käytännössä tällä ei ole kovin suurta merkitystä, sillä riippumatta dieetistä harva laihduttaja noudattaa niitä tarpeeksi tiukasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan vuoden kuluttua laihdutuskuurin aloittamisesta vähärasvaista dieettiä noudattavat laihtuvat yhtä vähän kuin muita dieettejä noudattavat. Verrattuna vähähiilihydraattiseen, runsaammin rasvaa sisältävään ruokavalioon, tulokset ovat jopa hieman huonommat. Huonot tulokset johtuvat todennäköisesti siitä, että laihdutuskuureja ei noudateta. Aiempien tutkimusten perusteella laihtuminen on suurimmillaan noin 6 8 kuukauden kohdalla, minkä jälkeen dieettien noudattamisesta aletaan lipsua ja kilot alkavat kertyä takaisin. Nuorena hankittu hyvä kunto auttaa kauan Nuoruudessa ja nuorena aikuisena hyvässä fyysisessä kunnossa olevat välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta ja niistä aiheutuvalta kuolemalta muita todennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutus johtuu todennäköisesti sydänlihaksen paremmasta toiminnasta. Tutkimus perustuu 4 900:n tutkimuksen alussa vuotiaan 27 vuotta kestäneeseen seurantaan. Kaikki osallistujat kävivät kuntotestissä tutkimuksen alussa ja myös seitsemän vuotta myöhemmin. Osallistujien riski kuolla tai sairastua sydänsairauksiin seurannan aikana oli sitä pienempi mitä paremmin hän kuntotestissä pärjäsi. Hyvä fyysinen kunto ei näkynyt vähäisempänä sepelvaltimoiden kalkkeutumisena, mikä tutkijoiden mukaan on yllättävää, sillä vanhemmissa ikäluokissa sepelvaltimoiden kunto on merkittävä sydänriskien ennustaja. Sepelvaltimoiden sijaan vaikutus näkyi sydänlihaksessa, sillä hyvässä fyysisessä kunnossa olevien vasen sydänkammio oli kimmoisampi ja massaltaan alhaisempi, mikä kertoo pienemmästä sydänoireiden riskistä. Elämäntapamuutokset auttavat riskipotilaita Liikunnan lisääminen ja ruokavalion viilaaminen terveellisemmäksi auttaa estämään diabeteksen puhkeamista myös potilailla, jotka ovat suuressa vaarassa sairastua. Samanlainen vaikutus saadaan ennakoivalla diabeteslääkityksellä. Tutkimuksen mukaan elämäntapamuutokset pienentävät riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen noin kolmanneksella ja metformiinilääkitys noin viidenneksellä. Tämä havaittiin viidentoista vuoden seurannassa. Naisilla elämäntapamuutokset ja pienemmässä määrin myös metformiinilääkitys ehkäisivät myös diabetekseen liittyvää pienten verisuonten sairautta. Sydämen vajaatoiminta yleinen nuoruustyypin diabetesta sairastavilla Nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat sydämen vajaatoimintaan huomattavasti tavallista todennäköisemmin, ruotsalaistutkimus vahvistaa. Riski on suuri etenkin potilailla, joiden diabetes on huonolla hoidolla. Sadasta nuoruustyypin diabetesta sairastavasta keskimäärin kolme sairastuu sydämen vajaatoimintaan, kun sadasta samanikäisestä terveestä sairastuu vain yksi. Kun analyysissa huo- Kide 1/

20 mioidaan potilaiden sukupuoli, diabeteksen kesto ja monia muita taustatekijöitä, nuoruustyypin diabetesta sairastavien sairastumisriski on lähes viisi kertaa suurempi kuin terveiden. Riski sairastua suurenee tasaisesti mitä huonommassa tasapainossa potilaan diabetes on. Uniapnea voi kertoa suurentuneesta diabetesriskistä Uniapneasta eli yöllisistä hengityskatkoksista kärsivät yli 65-vuotiaat saattavat sairastua aikuistyypin diabetekseen muita herkemmin, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Myös lievemmät glukoosiaineenvaihdunnan ongelmat ovat heillä yleisiä. Yöllisistä hengityskatkoksista kärsivien riski sairastua aikuistyypin diabetekseen oli noin 80 prosenttia suurempi kuin osallistujien, joilla ei ollut uniongelmia. Myös toistuvaa päiväväsymystä potevien sairastumisriski oli suurentunut. Varsinaisen diabeteksen lisäksi hengityskatkoksia potevien glukoosi- ja insuliinitasot olivat usein häiriintyneet. Sama havaittiin kuorsaajilla. Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Tiatsidien diabetesriskit kumoutuvat amiloridilla Diureetteihin kuuluvat tiatsidilääkkeet alentavat verenpainetta, mutta niiden haittavaikutuksena potilaiden veren glukoositasot nousevat, mikä suurentaa diabeteksen vaaraa. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan tätä tiatsidien haittaa pystytään vähentämään, jos tiatsidin lisäksi potilaalle annetaan toista diureettia, amiloridia. Näiden lääkkeiden yhteysvaikutuksesta myös potilaan verenpaine laskee paremmin. Tiatsidien käyttöä on rajoitettu niihin liittyvän diabetesriskin vuoksi, vaikka ne muuten ovatkin käyttökelpoisia verenpainelääkkeitä. Amiloridi puolestaan on osin unohdettu diureetti. Kyseisten lääkkeiden hyvä yhteispeli johtuu todennäköisesti niiden erilaisista vaikutuksista elimistön kaliumtasoihin. Diabeteslääkitys saattaa venyttää lapsia Metformiini-diabeteslääke saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan kiihdyttää sillä lääkittyjen lasten pituuskasvua. Vaikutus havaitaan vasta suuremmilla lääkeannoksilla. Jama Pediatrics -lehden julkaisemat tulokset viittaavat pitkään ja suurilla annoksilla lääkittyjen lasten kasvavan keskimäärin noin senttimetrin enemmän kuin samanikäisten, joita ei lääkitä metformiinilla. Yhden senttimetrin muutos ei kuulosta suurelta, mutta koska useimmat asiaa selvittäneet tutkimukset ovat lyhytkestoisia ja niihin osallistuneet jo teini-iässä, todellisuudessa metformiiniin liitetty vaikutus voi olla suurempi kuin nämä tulokset antavat ymmärtää. Kahvi on terveellistä myös maidolla ja sokerilla Kahvinjuojien on monissa tutkimuksissa osoitettu sairastuvan muita harvemmin mm. diabetekseen ja mahdollisesti myös elävän pitempään. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä entisestään ja osoittavat samojen yhteyksien koskevan myös kahvinsa maidon tai sokerin kanssa nauttivia. Myös kofeiiniton kahvi on yhtä terveellistä. Yhdysvaltalaisten tulosten perusteella kahvia päivittäin vähintään kaksi kupillista juovat elävät todennäköisesti pitempään kuin kahvia vieroksuvat. Tämä havaittiin kymmenvuotisessa seurannassa, jonka aikana kahvinjuojien kuolleisuus oli noin viidenneksen vähäisempää. Kahvinjuonti liittyi pienempään riskiin menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin, kroonisiin hengityssairauksiin, diabetekseen, keuhkokuumeeseen, influenssaan ja jopa itsemurhaan. Syöpäkuolleisuuteen kahvi ei vaikuttanut.alkoholi aiheuttaa merkittäviä terveyseroja Sokerilimut ehkä yhteydessä myös verenpaineongelmiin Sokeroituja virvoitusjuomia päivittäin juovat lihovat ja sairastuvat mm. diabetekseen tavallista todennäköisemmin. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan samalla heille saattaa kehittyä myös verenpainetauti. Kanadalaisten tulokset perustuvat kuuden tutkimuksen ja potilaan tietoihin, ja niiden perusteella päivittäin vähintään yhden limutölkillisen nauttivien riski sairastua verenpainetautiin on noin 8 12 prosenttia suurempi kuin sokeroituja juomia vain harvoin juovien. Tulokset viittaavat päivittäin sokerijuomia nauttivien sairastuvan verenpainetautiin hieman muita todennäköisemmin, mutta sokerijuomien lisäksi hyvin moni muukin seikka ja elintapa on voinut vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. 20 Kide 1/2016

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin. esi Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Kasvusi arviointia varten mittausarvosi merkitään ns. persentiilikäyrälle*. Siinä painoasi ja pituuttasi verrataan muiden samanikäisten ja samaan

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Sami Hämäläinen TtM, ravitsemusterapeutti Kunnonpaikka. Elämäntapamuutoksilla apua uniapneaan ja virkeyttä päivään

Sami Hämäläinen TtM, ravitsemusterapeutti Kunnonpaikka. Elämäntapamuutoksilla apua uniapneaan ja virkeyttä päivään Sami Hämäläinen TtM, ravitsemusterapeutti Kunnonpaikka Elämäntapamuutoksilla apua uniapneaan ja virkeyttä päivään Elämäntapojen merkitys uniapneaan ja vireyteen Painonhallinta oleellinen osa uniapnean

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99 9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes ja keho

Tyypin 2 diabetes ja keho ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

HOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?

HOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan? Raskausdiabetes Mitä raskausdiabetes on? Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka puhkeaa raskauden aikana, koska äidin insuliinintuotanto ei riitä kattamaan raskaudenajan lisääntynyttä tarvetta.

Lisätiedot