Sosiaalisten vaikutusten arviointi Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemalleista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisten vaikutusten arviointi Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemalleista"

Transkriptio

1 ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVA Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 58:22 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemalleista KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS

2 JULKAISUA VOI TILATA OSOITTEESTA Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Kirkkojärventie 6 B 277 Espoo asiakaspalvelu, p tai faksi ksk.asiakaspalvelu@espoo.fi Julkaisu siirretään verkkoon. Osoite on Espoon eteläosien yleiskaava Lisätietoa: Yleiskaavayksikkö, p tai vaihde Ulla-Maija Koskinen Kannen valokuva: Irmeli Harmaajärvi (Olari, Espoo) Kartat: Maanmittauslaitoksen lupa 16/UUMA/2 2

3 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemalleista Irmeli Harmaajärvi ja Timo Halme VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 3

4 4

5 Esipuhe Espoossa on ollut käynnissä kaupungin eteläosien yleiskaavatyö, jossa on muodostettu kolme alustavaa rakennemallia, joissa maankäytön kehittämisen painopiste on erilainen. Rakennemallien taustalla ovat erilaiset olettamukset liikennejärjestelmien suhteen. Alustavat rakennemallit ovat olleet osallisten arvioitavina kevään ja kesän 22 aikana. Samanaikaisesti on käynnistetty useita lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja, mm. Espoon liikennejärjestelmävertailu, vähittäiskaupan palveluverkon kehitystarkastelu ja oheinen sosiaalisten vaikutusten arviointi. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Sosiaalisia vaikutuksia voidaan tarkastella sosiaalisiin ja taloudellisiin oloihin, terveyteen, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin kohdistuvina muutoksina. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikkö on tilannut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikalta sosiaalisten vaikutusten arviointia koskevan selvityksen Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemallivaihtoehdoista. Arviointi on suoritettu yleisellä tasolla koskien rakennemalleja A, B ja C. Työ on käynnistynyt elokuussa 22 ja valmistunut lokakuussa 22. Lyhyt selvitysaika, mikä on määräytynyt yleiskaavasuunnittelun aikataulusta, on vaikuttanut selvityksen laajuuteen. Tausta-aineistona konsultilla on ollut käytettävissä kaupunkisuunnittelukeskuksen toimittamaa kuva- ja tilastoaineistoa. Tarkastelu on pyritty tekemään samalla tarkkuudella ja käyttäen samaa aineistoa kuin mitä osallisilla on ollut käytettävissä Espoon tulevasta kehityksestä koskien kehittämisvyöhykkeitä ja eräitä aluekohteita. Liikennejärjestelmä- ja kaupan palveluverkko-selvitysten vaikutusarvioinnit ovat olleet käytettävissä. Erityistä painoa on haluttu antaa asukastyöryhmiltä saadulle palautteelle. Taustaaineistona, mihin tulevia muutoksia on peilattu, on pyritty hyödyntämään nykytilannetta kuvaavaa VTT:n laajaa aineistoa väestöstä, asumisesta ja työssäkäynnistä. Samalla tarkastelut valottavat Espoon seudullista asemaa. Julkisia palveluja koskeva aineisto on kaupunkisuunnittelukeskuksen toimittamaa. Työn ovat tehneet VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa erikoistutkijat Irmeli Harmaajärvi (projektin vetäjä) ja Timo Halme. Työhön ovat osallistuneet lisäksi tutkija Saija Niskanen ja johtava tutkija Pekka Lahti. Sosiaalisten vaikutusten asiantuntijana työtä on kommentoinut lisäksi ryhmäpäällikkö Marja Kurenniemi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta STAKESista. Työtä ovat ohjanneet yleiskaavapäällikkö Irma Karjalainen, tutkimuspäällikkö Ulla-Maija Koskinen ja apulaisyleiskaavapäällikkö Vuokko Rouhiainen. Selvitystä on käsitelty työryhmässä, johon ovat osallistuneet vaihtelevalla kokoonpanolla asiantuntijoina sosiaali- ja terveystoimesta suunnittelupäällikkö Ritva Kuikka, opetus- ja kulttuuritoimesta projekti-insinööri Harri Rinne ja liikuntajohtaja Alexander Holthoer, asuntopolitiikan ja rahoituksen yksiköstä asunto-ohjelmapäällikkö Seppo Kallio ja suunnittelija Ritva Helminen-Halkola sekä yleiskaavayksikön suunnittelijoita ja tutkijoita. Espoo Irma Karjalainen Yleiskaavapäällikkö 5

6 Tiivistelmä Sosiaalisia vaikutuksia voidaan tarkastella sosiaalisiin ja taloudellisiin oloihin, terveyteen, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin kohdistuvina muutoksina sekä yhteiskunnallisesta että ihmisen näkökulmasta. Espoon eteläosien yleiskaavatyössä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on pyritty kuvaamaan sitä, miten elinympäristö ja olosuhteet muuttuvat eri alueilla nykyiseen nähden ja miten rakennemallit eroavat toisistaan erilaisten vaikutusten osalta sekä mitkä ovat ne keskeiset syyt ja tekijät, joista erot aiheutuvat eli joihin vaikuttamalla voidaan ohjata olosuhteita toivottavaan suuntaan. Työn tavoitteena on ollut arvioida rakennemallien keskeiset sosiaaliset vaikutukset ja erot niiden välillä. Tavoitteena on ollut myös määritellä keskeiset näkökohdat, jotka tulisi ottaa huomioon yleiskaavatyön edetessä. Vaikutuksia on käsitelty teemoittain, jotka on jaettu seuraaviin pääryhmiin: 1. Asuminen, asuinympäristö ja asumistarpeet 2. Asuntoalueiden sosiaalinen rakenne 3. Palvelurakenne 4. Liikkuminen 5. Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys 6. Työpaikat ja työmatkat 7. Ristiriidat ja ongelmat Ihmisen asumistarpeet ovat erilaisia elämän eri vaiheissa. Lapsiperheet tarvitsevat riittävän tilavia asuntoja, joissa on turvallinen piha. Vanhukset tarvitsevat yhdessä tasossa olevia asuntoja hyvän peruspalvelutason alueilla. Ikärakenteen muuttuessa vanhusten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Nuoret tarvitsevat asuntoja hyvän julkisen liikenteen alueilta. Asuntokuntien koko on vuosien mittaan pienentynyt ja myös pienten asuntojen tarve kasvanut. Espoolaisten asumistoiveet vaihtelevat eri ikäryhmien välillä hyvin paljon. Omakotiasuminen on suosituin asumismuoto, mutta myös muuta halutaan. Asuinympäristön laadulla on suuri merkitys. Toiveena on myös kehittää joukkoliikenneyhteyksiä ja parantaa palveluja. Monipuolinen asunto- ja talotyyppirakenne vastaa eri väestöryhmien tarpeita ja antaa mahdollisuuden asua samalla alueella elämän eri vaiheissa. Asuntoalueen sosiaalista rakennetta monipuolistaa myös hallintasuhteiltaan monipuolinen jakauma. Monipuolista asunto- ja talotyyppirakennetta voidaan edistää sekä olemassa olevien alueiden täydentämisessä että uusien alueiden muodostamisessa. Täydennysrakentamisella voidaan hyödyntää olemassa olevat rakenteet ja palvelut ja eheyttää ympäristöä sekä edistää monipuolista asuntojakaumaa ja väestön tasapainoista ja kestävää sosiaalista rakennetta. Tavoitteena on olemassa olevan rakenteen vahvistaminen, uuden rakentamisen sopiminen ympäristöön ja kaupunkikuvaan ja yksipuolisten asuinalueiden monipuolistaminen. Talotyyppien jako jyrkästi pien- ja kerrostaloihin on häviämässä uusien matalan ja tiiviin rakentamisen ratkaisujen myötä. Ne soveltuvat useiden asukasryhmien tarpeisiin. Matala ja tiivis rakentaminen tukee sekä pientaloasumisen tavoitteita että hyvän palvelutason ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien muodostumista. Se mahdollistaa hintatasoltaan kohtuullisen pientaloasumisen myös muille kuin hyvätuloisille. Kaikissa rakennemalleissa matalan ja tiiviin rakentamisen ratkaisut ovat mahdollisia, joskin toteuttamistavat voivat olla eri tyyppisillä alueilla erilaisia. 6

7 Rakentamisen ja asuinympäristön laatuun tulisi kiinnittää huomiota kaikilla alueilla, sekä uusilla että täydentyvillä alueilla. Kaikissa rakennemalleissa voidaan muodostaa hyvää ympäristöä. Ihmisellä pitäisi olla valinnan mahdollisuuksia sekä asuntoalueen että liikkumistavan suhteen. Mahdollisuus autottomaan elämäntapaan on tärkeää. Lapsilla, vanhuksilla, nuorilla ja usein naisilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Monet myös haluavat olla riippumattomia auton käytöstä jokapäiväisessä elämässä. Hyvät julkisen liikenteen yhteydet mahdollistavat arkielämän ilman autoa. Autottoman elämäntavan mahdollisuudet ovat parhaimmat mallissa B. Asuinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyy olennaisesti liikenne. Se vaikuttaa myös viihtyisyyteen. Rakennemallien käsittelyyn osallistuneiden palautteessa eniten kannatusta sai malli A sen muita malleja suuremman pientalovaltaisuuden ja Espoon eteläosiin sijoittuvan pienemmän rakentamismäärän vuoksi. Mallien B ja C etuina pidettiin hyviä liikenneyhteyksiä ja palvelutasoa. erikoispalvelujen sekä ihmisten sosiaalisten verkostojen kannalta. Seudulliset yhteydet ovat parhaimmat malleissa B ja C. Espoo kehittyy voimakkaasti. Kaikissa rakennemalleissa esitetään tapahtuvaksi suuria muutoksia asukas- ja työpaikkamäärissä. Kullakin mallilla on lisäksi omat erityispiirteensä. Rakennemallissa A uusia pientaloalueita sijoittuu liikenteellisesti ja palvelujen kannalta osittain syrjäisesti. Mallissa joudutaan rakentamaan eniten uusia julkisia palveluja sekä kunnallistekniikkaa. Autoriippuvuus sekä ajoneuvoliikenteen määrä ja siitä aiheutuvat terveys- ja ympäristöhaitat ovat suuremmat kuin muissa malleissa. Rakennemallissa B korostuvat hyvät seudulliset liikenneyhteydet. Kevyen liikenteen osuus on suurin ja ajoneuvoliikenteen haitat pienimmät. Autottoman elämäntavan edellytykset ovat parhaat. Malli hyödyntää parhaiten olemassa olevia palveluja ja monipuolistaa ikärakennetta. Rakennemallissa C korostuvat hyvät seudulliset yhteydet erityisesti metron ja pikaraitiotien yhdistelmässä ja Espoon sisäiset yhteydet pikaraitiotievaihtoehdossa. Mallia A kannattaneiden palautteissa ilmenee huolta asutuksen tiivistymisestä vaihtoehdoissa B ja C. Espoo on kuitenkin nykyisin väljästi rakennettu ja suunnitelmien mukaan kaikissa rakennemalleissa myös pysyy edelleen suhteellisen väljänä. Talotyyppierot eivät myöskään ole suuret vaihtoehtojen välillä. Asukkaiden huolta voidaan vähentää ja ongelmatilanteita välttää asiallisella tiedonvälityksellä ja avoimella keskustelulla sekä vuorovaikutteisella suunnittelulla. Espoo on osa pääkaupunkiseutua. Asukkaiden kannalta erityisen tärkeitä ovat toimivat ja hyvät yhteydet seudun sisällä. Yhteydet ovat tärkeät perheenjäsenten työn ja opiskelun, kulttuuripalvelujen ja muiden 7

8 Sisältö Esipuhe 5 Tiivistelmä 6 Sisältö 8 5. Vertailutaulukko Epävarmuustekijät Suositukset 59 Lähteet 6 1. Johdanto 9 2. Rakennemallit Keski-Espoo malli A Ranta-Espoo malli B Kaakkois-Espoo malli C Väestö- ja työpaikkamäärät rakennemalleissa Teemojen kuvauksia ja vaikutusten arviointia Tarkasteltavat teemat Espoo osana Helsingin seutua Asuminen, asuinympäristö ja asumistarpeet Asuntoalueiden sosiaalinen rakenne Palvelurakenne Liikkuminen Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys Työpaikat ja työmatkat Ristiriidat ja teemoja jatkotyöhön Ristiriidat ja ongelmat Teemoja jatkotyöhön 55 8

9 1. Johdanto Yleiskaavan sosiaalisten vaikutusten arviointia edellytetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa. Vaikutusten arviointi kannattaa kytkeä suunnitteluprosessiin jo aikaisessa vaiheessa. Espoon eteläosien yleiskaavaan liittyvien rakennemallien keskeisten vaikutusten arviointi on siten perusteltua ja hyödyksi yleiskaavaa laadittaessa. Sosiaalisia vaikutuksia voidaan tarkastella sosiaalisiin ja taloudellisiin oloihin, terveyteen, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin kohdistuvina muutoksina sekä yhteiskunnallisesta että ihmisen näkökulmasta. Espoon eteläosien yleiskaavatyössä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on pyritty kuvaamaan sitä, miten elinympäristö ja olosuhteet muuttuvat eri alueilla nykyiseen nähden ja miten rakennemallit eroavat toisistaan erilaisten vaikutusten osalta sekä mitkä ovat ne keskeiset syyt ja tekijät, joista erot aiheutuvat eli joihin vaikuttamalla voidaan ohjata olosuhteita toivottavaan suuntaan. Tavoitteena on ollut myös määritellä keskeiset näkökohdat, jotka tulisi ottaa huomioon yleiskaavatyön edetessä. Vaikutuksia on käsitelty teemoittain. tulisi selvittää myöhemmin yleiskaavatyön edetessä. Aineistoa voivat hyödyntää päätöksentekijät ja asukkaat. Työ on perustunut Espoon kaupungin laatimiin selvityksiin, tilastoaineistoihin sekä aikaisempaan tutkimustietoon. Sosiaalisia vaikutuksia on tarkasteltu myös muiden selvitysten yhteydessä (liikennejärjestelmää, vähittäiskaupan palveluverkkoa, yritysten toimintaympäristöä, kaupunkirakenteen kehitystä sekä osallistuneiden palautetta koskevat selvitykset). Tässä selvityksessä ei ole sen vuoksi käsitelty yksityiskohtaisesti kaikkia vaikutuksia, ja osa esitetyistä arvioista perustuu suoraan näihin aineistoihin. Rakennemallien käsittelyyn osallistuneiden palautteesta on koottu yhteenvetoja muussa yhteydessä, joten tässä ei ole käsitelty niitä kattavasti. Asukastyöryhmien palaute on kuitenkin otettu arviossa huomioon. Espoon kaupunki on järjestänyt laajamittaisen osallistumismahdollisuuden rakennemallien käsittelyyn. Osallistuneita on ollut kaikkiaan yli 1 25 henkilöä. Espoon kaupungin tuleva kehitys koskee kuitenkin 22 nykyisin kaupungissa asuvaa henkilöä, joten myös muiden osallisten olosuhteet tulisi ottaa huomioon. Tehty arvio ei perustu pelkästään palautteeseen, vaan siinä on pyritty laajempaan asiantuntija-arvioon. Tarkastelun näkökulmina ovat pääasiassa asukkaan ja työntekijän olosuhteet ja lisäksi jossain määrin elinkeinoelämän edellytykset ja julkisyhteisön toimintaympäristö. Tavoitteena on ollut koota, jäsentää ja analysoida sekä tehdä johtopäätökset Espoon kaupungin aikaisemmin laatimasta ja työn kuluessa valmistuneesta aineistosta siten, että luottamushenkilöt saavat selkeän ja havainnollisen kuvan Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemallien keskeisistä sosiaalisista vaikutuksista ja eroista sekä niiden syistä. Tavoitteena on myös tuoda esiin tärkeimmät teemat ja näkökohdat, joita 9

10 2. Rakennemallit 2.1 Keski-Espoo malli A Väestömuutos 2-23 A Malli painottaa Leppävaaran, Vanhan-Espoon ja Kauklahden alueita kaupunkiradan ja Turunväylän ympäristössä. Pohjois- ja Luoteis-Espoo painottuvat voimakkaimmin sinne sijoittuvien laajojen ja hajanaisten pientaloalueiden rakentumisen vuoksi. Malli korostaa kaupallisteollisten vyöhykkeiden kehittämistä Keski- ja Pohjois-Espoossa. Liike- ja toimistorakentaminen ei ole yhtä voimakasta kuin muissa malleissa. Asukasmäärän muutos mallissa A pienalueittain. Työpaikkamäärän muutos A Väestö 21 Asukaslisäys Työpaikat 21 Työpaikkalisäys asukasta 44 5 asukasta 39 5 työpaikkaa 23 työpaikkaa Työpaikkamäärän muutos 2 23 mallissa A pienalueittain. 1

11 2.2 Ranta-Espoo malli B Väestömuustos 2-23 B Malli painottaa Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden suuralueita sekä Länsiväylän vyöhykettä aina Kirkkonummen suuntaan. Vaihtoehdossa uusien asuntoalueiden rakenne on kaupunkimaisin ja monipuolisin. Rakennemallissa painottuvat Tapiolan ja Matinkylän suuralueet, huipputeknologian ja osaamisen vyöhyke. Tiivistävä maankäyttö on kaupunkirakenteen sisällä ja rakenne vahvistaa elinkeinoelämän ja palvelujen syntymistä ja toimintaedellytyksiä. Asukasmäärän muutos mallissa B pienalueittain. Työpaikkamäärän muutos B Väestö 21 Asukaslisäys Työpaikat 21 Työpaikkalisäys asukasta 33 5 asukasta 52 5 työpaikkaa 3 työpaikkaa Työpaikkamäärän muutos 2 23 mallissa B pienalueittain. 11

12 2.3 Kaakkois-Espoo malli C Väestömuutos 2-23 C Malli painottaa sekoittunutta kaupunkivyöhykettä Leppävaaran, Tapiolan ja Matinkylän suuralueilla ja Kehä I:n ja Kehä II:n vyöhykkeitä. Uusia asuntoalueita sijoittuu eniten Leppävaaran alueille, missä asukasmäärän lisäys olisi lähes 2 henkeä sisältäen Uusmäen ja Laajalahden alueet. Asukasmäärän muutos mallissa C pienalueittain. Työpaikkamäärän muutos C Uusi työpaikkarakentaminen vahvistaa kaupunkimaista huipputekniikan ja osaamisen vyöhykettä ja luo uutta kontaktipintaa kaupunkirakenteen sisälle. Väestö 21 Asukaslisäys Työpaikat 21 Työpaikkalisäys asukasta 31 5 asukasta 66 työpaikkaa 34 5 työpaikkaa Työpaikkamäärän muutos 2 23 mallissa C pienalueittain. 12

13 2.4 Väestö- ja työpaikkamäärät rakennemalleissa Vaihtoehdossa A uusia asukkaita sijoittuu eniten Leppävaaraan, Espoonlahteen ja Kauklahteen. Uusia työpaikkoja sijoittuu eniten Leppävaaraan, Tapiolaan ja Matinkylään. Etelä-Espoon yleiskaava-alueelle sijoittuu vähemmän asukkaita ja työpaikkoja kuin muissa vaihtoehdoissa. Pohjois-Espoon yleiskaava-alueelle sijoittuu 7 asukasta ja 3 työpaikkaa enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Pohjois-Espoon yleiskaavan alue ei kuulu varsinaisesti tähän arvioon, mutta koska se vaikuttaa vaihtoehdon A ominaisuuksiin, sitäkin käsitellään joiltakin osin. Vaihtoehdossa B uusia asukkaita sijoittuu eniten Espoonlahteen, Leppävaaraan ja Matinkylään. Työpaikkoja sijoittuu eniten Tapiolaan, Matinkylään ja Leppävaaraan. Etelä-Espoon yleiskaava-alueelle sijoittuu 7 asukasta ja 3 työpaikkaa enemmän kuin vaihtoehdossa A. Vaihtoehdossa on tarkastelualueella eniten asukkaita. Vaihtoehdossa C uusia asukkaita sijoittuu eniten Leppävaaraan, Espoonlahteen ja Matinkylään. Työpaikkoja sijoittuu eniten Leppävaaraan, Tapiolaan ja Matinkylään. Etelä-Espoon yleiskaava-alueelle sijoittuu 6 asukasta ja 4 työpaikkaa enemmän kuin vaihtoehdossa A. Vaihtoehdossa on tarkastelualueella eniten työpaikkoja. Asukas- ja työpaikkamäärien muutokset vuoteen 23 mennessä ovat eri rakennemalleissa osa-alueittain seuraavat: Asukasmäärän muutos suuralueittain Malli A Malli B Malli C Muutos Muutos Muutos As. % As. % As. % Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Etelä-Espoon yk Pohjois-Espoon yk Espoo yhteensä Työpaikkamäärän muutos 2 23 suuralueittain Malli A Malli B Malli C Muutos Muutos Muutos Tp. % Tp. % Tp. % Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Etelä-Espoon yk Pohjois-Espoon yk Espoo yhteensä

14 Uudet asukkaat malli A ja Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (v.1999) Uudet asukkaat malli B ja Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (v.1999) Työmatkaetäisyys v km:n työmatkat 195 m 1475 m 1125 m 8.2 km 8.2 km 75 m 5.9 km 5.9 km m 14 km 11 km 6.5 km 4.9 km 14 km 11 km 6.5 km 4.9 km 1 km 1 km Uudet asukkaat malli C ja Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (v.1999) Uusi asutus eri malleissa ja nykyiset (v. 1999) työssäkäyntietäisyydet eri alueilla asunnon sijainnin mukaan. Karttaan on merkitty muutamille alueille esimerkkietäisyyksiä. 8.2 km 5.9 km 14 km 11 km 6.5 km 4.9 km 1 km 14

15 Uudet työpaikat malli A ja Keskimääräinen työssäkäytnietäisyys (v.1999) Uudet työpaikat malli B ja Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (v. 1999) Työmatkaetäisyys v km:n työmatkat 195 m 1475 m 1125 m 8.2 km 8.2 km 75 m 5.9 km 5.9 km m 14 km 11 km 6.5 km 4.9 km 14 km 11 km 6.5 km 4.9 km 1 km 1 km Uudet työpaikat malli C ja Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (v. 1999) Uudet työpaikat eri malleissa ja nykyiset (v. 1999) työssäkäyntietäisyydet eri alueilla asunnon sijainnin mukaan. Karttaan on merkitty muutamille alueille esimerkkietäisyyksiä. 8.2 km 5.9 km 14 km 11 km 6.5 km 4.9 km 1 km 15

16 3. Teemojen kuvauksia ja vaikutusten arviointia 3.1 Tarkasteltavat teemat Sosiaalisten vaikutusten arviointitapa riippuu aina tilanteesta. Tässä työssä vaikutuksia on arvioitu teemojen kautta. Tarkasteltavat teemat on määritelty alun perin yleiskaavayksikössä laaditussa työohjelmassa, ja niitä on työn kuluessa muokattu. Teemat ovat seuraavat: 1. Asuminen, asuinympäristö ja asumistarpeet Asumisväljyyden paraneminen Asumistarpeiden mukainen rakentaminen Uusien asukkaiden olosuhteet Täydennysrakentamistarpeet ja mahdollisuudet Omistuspohjaltaan monipuolisen asuntotuotannon rakentamismahdollisuudet Asuntojen hintakehitys 2. Asuntoalueiden sosiaalinen rakenne Asukaspohjan monipuolistamismahdollisuudet (ikärakenne) Asukaspohjan monipuolistamismahdollisuudet (sosioekonominen rakenne) Autoriippuvaisten talouksien määrä 3. Palvelurakenne Uusien alueiden sijainti ja palvelujen saavutettavuus nykyisen palveluverkon suhteen Olemassa olevien julkisten palvelujen hyödyntäminen Julkisten palvelujen lisärakentamistarve Julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus Julkisten ja kaupallisten palvelujen yhdistelymahdollisuus 16 Nykyisen kauppaverkon kehitysedellytykset Lähipalvelujen asema Kulttuuripalvelut 4. Liikkuminen Liikkumistarpeet eri ikäryhmien näkökulmasta Autottoman elämäntavan mahdollisuus Liikenteen toimivuus jalan ja pyörällä Liikenteen toimivuus autolla Liikenteen toimivuus julkisilla kulkuvälineillä Matkojen yhdistelymahdollisuus Yhteydet seudulla Ikääntyneiden, liikuntarajoitteisten ja lasten liikkumismahdollisuudet Liikenneverkon selkeys 5. Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys Turvallisuus Terveellisyys Puistojen ja viheralueiden saavutettavuus Asuntoalueiden viihtyisyys 6. Työpaikat ja työmatkat Työssäkäyntietäisyydet Päivittäisiin työmatkoihin kuluva aika Yritysten toimintaedellytykset Työvoiman saatavuus Yritysten sijoittumismahdollisuudet asumisen yhteyteen Etätyön mahdollisuudet Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Työpaikkaomavaraisuus

17 3.2 Espoo osana Helsingin seutua Seudullisissa selvityksissä ja visioissa painotetaan pääkaupunkiseutua Suomen edelläkävijänä globalisoituvassa maailmassa. Helsingin seutu kasvaa tasapainoisesti ja on sekä vetovoimainen että kilpailukykyinen Itämeren keskus. Seudun elinoloissa, ympäristössä ja taloudessa on monia kestäviä menestystekijöitä. Seudun yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteet perustuvat alueen historiaan, luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Seuturakenne verkottuu ja keskusten väliset yhteydet ja kehitysvyöhykkeet voimistuvat. Väestön ja työpaikkojen kasvu sekä asunto-olojen parantaminen edellyttävät runsaasti uutta rakentamista. Espoossa asuu noin 22 prosenttia pääkaupunkiseudun väestöstä ja vuoteen 225 mennessä osuuden arvioidaan seudullisissa suunnitelmissa kasvavan 26 prosenttiin. Espoon osuus seudun työpaikoista oli 18 prosenttia vuonna 2 ja sen arvioidaan kasvavan 21 prosenttiin. Seudullisissa arvioissa Espoossa olisi 3 asukasta ja 145 työpaikkaa vuonna 225. Työssäkäynti toisen kunnan alueella on seudulla voimakasta ja kasvanut. Vuonna 2 noin 41 espoolaista kävi Helsingissä työssä ja vastaavasti noin 21 helsinkiläistä Espoossa. Espoon työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin korkea, 93 prosenttia, ja noin 51 % espoolaisista työntekijöistä käy työssä omassa kotikaupungissaan. (Kehityskuvaluonnos 23) Osana seudullista kehitystä lähtökohtana on kaikissa rakennemalleissa se, että Espooseen rakennetaan huomattava määrä uusia asuntoja, palveluja ja toimitiloja. Rakentaminen kohdistuu eri tavoin eri alueille. Osalle asukkaista uusi rakenne tarjoaa mahdollisuuksia ja toivottua kehityskulkua. Osa asukkaista kokee jotkut kehitysmallit tai lähialueen muutokset uhkaaviksi joko ylipäätään tai omalle lähiympäristölleen. Suuri osa tulevasta rakentamisesta ja alueiden muuttumisesta tapahtuu kaikissa rakennemalleissa. Osa muutoksista kohdistuu eri tavoin eri mallien toteutuessa. Vaikutusten arviointi perustuu Espoon kaupungissa tai kaupungin toimeksiannosta laadittuun aineistoon, asiantuntija-arvioihin ja aikaisempaan tutkimustietoon sekä rakennemallien käsittelyyn osallistuneiden, erityisesti asukastyöryhmien palautteeseen. 17

18 Asuinrakennusten kerrosala 4 metrin laskentasäteellä k-m2 (n ) k-m2 (n ) k-m2(n ) k-m2 (n ) k-m2 (n ) k-m2 (n ) yli 3. k-m2 (yli.65) 1 km Rakennustehokkuus pääkaupunkiseudulla vuonna 21. Yleistetty 4 metrin laskentasäteellä. Suurin tehokkuus on kantakaupungissa Helsingissä ja kerrostalolähiöissä. Aineisto: Rakennus- ja huoneistorekisteri

19 Asuntokuntakoko (21) alle 1.5 asukasta asuk asta asuk asta y li 2.5 asukasta 1 km Asuntokuntakoko pääkaupunkiseudulla vuonna 21. Yleistetty 4 metrin laskentasäteellä. Asuntokuntakoko noudattelee talotyyppijakaumaa. Myös asuinalueen ikä näkyy asuntokuntakoossa. Aineisto: Seutu-CD

20 Huoneistoala/asukas v. 21 pienalueittain 4 - h-m2 (16) 38-5,6 (12) (13) (1) (19) 3-32 (8) 26-3 (6) Huoneistoala / asukas 125 x 125 ruuduilla (v. 21) 4 - h-m2 (2996) 38-4 (478) (563) (621) (671) 3-32 (622) alle 3 (1675) Asuntojen huoneistoala asukasta kohti v. 21 Espoon keskiarvo asuintaloissa 34,5 h-m2 - kerrostalot 32,9 h-m2 - rivitalot 32,8 h-m2 - omakoti- ja paritalot 37,6 h-m2 (Lähde: Seutu-CD) 5 km 5 km Huomioita: - eniten asuinpinta-alaa asukasta kohti on hyvätuloisimmilla alueilla - pientaloalueilla on yleensä enemmän tilaa asukasta kohti kuin kerrostaloalueilla - uusilla pientalo- ja kerrostaloalueilla, joilla on paljon lapsiperheitä, asumisväljyys on pienempi kuin vanhoilla alueilla - sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon, että käytännössä rivi- ja omakotitalojen omat piha-alueet lisäävät merkittävästi asuntokuntien käytössä olevaa tilaresurssia. Kerrostaloissa asuntojen parveketilat ovat luettavissa asuntokuntien tilaresursseiksi. Rivi- ja kerrostaloissa on myös asukkaiden yhteisiä sisä- ja pihatiloja. 2

21 3.3 Asuminen, asuinympäristö ja asumistarpeet Asumisväljyyden paraneminen Asumisväljyys kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa, keskimäärin 8 kerrosneliömetriä asukasta kohden. Vaihtoehtojen välillä ei ole oleellisia eroja. Vaihtoehdossa A asumisväljyys on jonkin verran muita suurempi, koska asuntotuotannosta suurempi osa sijoittuu pientaloihin. Asumistarpeiden mukainen rakentaminen Erot eri talotyyppien määrissä vaihtoehtojen välillä ovat pienet, noin 5-1 prosenttia. Uudesta kerrosalasta noin 7-75 prosenttia sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, kytketyt ja rivitalot) ja noin 25-3 prosenttia kerrostaloihin. Vaihtoehdossa A pientalojen osuus ja vaihtoehdossa B kerrostalojen osuus on muita vaihtoehtoja hieman suurempi. Espoolaisten asumistoiveet -tutkimuksen mukaan pientalovaltaisilla alueilla asuvat olivat muita useammin tyytyväisiä asumiseensa. Asumistoiveita esittäneillä oli vähemmän asuintilaa käytettävissään kuin asumiseensa tyytyväisillä. Toiveita esittäneistä 51 prosentilla toiveasuntona oli omakotitalo, 11 prosentilla paritalo, 2 prosentilla rivitalo ja 17 prosentilla kerrostalo. Toiveita esittäneistä noin 7 prosentilla toiveasunto sijaitsi Espoossa. Monipuolinen asuntokanta on toivottavaa, jotta samalla alueella voisi asua elämän eri vaiheissa. Eri väestöryhmien tarpeet ja myös asumistoiveet vaihtelevat elämänvaiheen mukaan. Erityisesti tulisi ottaa huomioon vanheneva väestö. Espoossa on 65-vuotiaita ja tätä vanhempia ikäluokkia noin 4 21 henkeä nykyistä enemmän vuonna 23. Kun asukasmäärä kasvaa tänä aikana kaikkiaan 67 asukkaalla, väestön keski-ikä nousee huomattavasti nykyisestä. Vanhukset tarvitsevat yhdessä tasossa olevia asuntoja hyvän peruspalvelutason alueilla. Iän ja yleiskunnon heikentymisen myötä helpommat asumisratkaisut tulevat ajankohtaisiksi. Toimintakyvyltään heikentyneille vanhuksille omakotitalot ovat usein jo liian työläitä hoitaa. Näiden asukasryhmien tarpeita vastaavat esimerkiksi hissilliset kerrostalot ja uudet tiiviin ja matalan rakentamisen ratkaisut (joissa asunto on maantasossa tai varustettu porrashissillä). Asumistoiveet -tutkimuksen mukaan toiveita esittäneistä eläkeläisistä noin 24 prosentilla toiveasunto oli omakotitalo, 4 prosentilla paritalo, 22 prosentilla rivitalo ja 29 prosentilla kerrostalo. 4 prosentilla oli muu toiveasunto ja 18 prosentilla ei ollut talotyyppiin liittyvää toivetta. Lapsiperheet tarvitsevat riittävän isoja asuntoja, joissa on turvallinen piha. Pientalot ja uudet tiiviin ja matalan rakentamisen ratkaisut vastaavat näitä tarpeita Asumistoiveet -tutkimuksen mukaan toiveita esittäneistä lapsiperheistä noin 58 prosentilla toiveasuntona oli omakotitalo, 12 prosentilla paritalo, 17 prosentilla rivitalo ja 11 prosentilla kerrostalo. Asuntokuntien pienentyessä lisääntyy tarve pieniin asuntoihin. Tarvetta vastaavat kerrostalot ja tiiviin ja matalan rakentamisen yhdistelmäratkaisut hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla. Uudet tiiviit ja matalat ratkaisut voivatkin tarjota myös pienasuntokunnille nykyisin usein puuttuvan taloudellisesti toteutettavissa olevan asumismuotomahdollisuuden, varsinkin kun valtaosa yksin asuvistakin haluaisi Asumistoiveet tutkimuksen mukaan asua pientalossa. Yksinasuvista toiveasuntona oli 4 prosentilla omakotitalo, 5 prosentilla paritalo, 26 prosentilla rivitalo ja 27 prosentilla kerrostalo. Lapsettomista pareista toiveasuntona oli 55 prosentilla omakotitalo, 12 prosentilla paritalo, 2 prosentilla rivitalo ja 15 prosentilla kerrostalo.

22 Uudet tiiviin ja matalan rakentamisen ratkaisut soveltuvat useiden asukasryhmien tarpeisiin. Tiivis rakentaminen tukee hyvän palvelutason ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien muodostumista. Espoon asuinalueiden aluetehokkuus (kerrosalan suhde maa-alaan) vaihtelee e a =,2 -,5 eli on suhteellisen väljä mahdollistaen tiiviin ja matalan rakentamisen yhdistelmät erillisistä ja kytketyistä kaupunkipientaloista pienkerrostaloihin. Eräillä metrovarauksen lähialueilla aluetehokkuus voi olla suurempi, jopa 1,. Vaihtoehdossa B on eniten mahdollisuuksia merelliseen rakentamiseen. Suomalaisten asumistoive on ollut jo kymmeniä vuosia sitten omakotitalo keskellä kaupunkia meren tai järven rannalla - mihin vain varakkaimmilla on mahdollisuus. Nämä toiveet näkyvät myös asuntojen hinnassa, johon vaikuttavat muun muassa talotyyppi, sijainti palveluihin ja liikenneyhteyksiin nähden sekä rannan läheisyys ja alueen imago. Matalaa ja tiiviistä rakentamista koskevan selvityksen mukaan (Lahti 22) matalia alueita ovat sellaiset, joilla rakennukset ovat joko pientaloja (omakotitaloja, kytkettyjä tai rivitaloja) tai enintään kaksikerroksisia kerrostaloja. Tiiviitä alueita ovat ne, joiden aluetehokkuus on vähintään,25. Espoossa on paljon matalia alueita, ja osa näistä on myös tiiviitä (esimerkiksi osa Laurinlahdesta ja Olarista sekä Säterinmetsä). Eräänä esimerkkinä uudesta tiiviin ja matalan rakentamisen alueesta Espoossa on Säterinmetsä, jossa periaatteita ovat mm. sisäänkäynti kadulta suoraan asuntoon; selvät yksityiset pihat; pyrkimykset luoda tiloja, joissa asukkaat kohtaavat toisensa jalankulkijoina; korttelikohtaiset yhteistilat; julkinen, puolijulkinen ja yksityinen tila on viimeistelty ja asukkaiden havaittavissa ja käytettävissä; toimintojen sekoittaminen siten, että esimerkiksi toimistoja tai työhuoneita sijoitetaan asuintaloihin. Tiiviin ja matalan suotuisin sijoittuminen olisi hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa. Uusien asukkaiden olosuhteet Vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja. Vaihtoehdossa A on eniten pientaloja. Näihin sijoittuu suurempia asuntokuntia eli lapsiperheitä enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa B on eniten kerrostaloja. Pienemmän asuntokoon vuoksi näihin sijoittuu pienasuntokuntia enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Kaikissa vaihtoehdoissa on mahdollista toteuttaa uusia tiiviin ja matalan rakentamisen ratkaisuja. Näissä yhdistellään perinteisiä omakoti-, rivi- ja kerrostaloratkaisuja. Täydennysrakentamistarpeet ja -mahdollisuudet Kaikissa vaihtoehdoissa on täydennysrakentamistarpeita ja - mahdollisuuksia. Vaihtoehdossa A on muita vaihtoehtoja enemmän uusia alueita. Täydennysrakentamisella voidaan hyödyntää ja tukea olemassa olevia rakenteita ja palveluja, parantaa ympäristön laatua sekä edistää monipuolista asuntojakaumaa. Täydennysrakentaminen tuo myös taloudellisia hyötyjä vähentäessään uusien palvelujen ja kunnallistekniikan rakentamistarvetta. Täydennysrakentaminen vaatii huolellista suunnittelua, yksityiskohtaisempaa asukkaiden mielipiteiden huomioimista ja asuntoalueiden omaleimaisten piirteiden tuntemista ja kunnioittamista. Tavoitteena on olemassa olevan rakenteen vahvistaminen, uuden rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön ja kaupunkikuvaan ja yksipuolisten, erityisesti segregaatiouhkan alaisten asuinalueiden monipuolistaminen. Myös kaupunkikuvaa voidaan eheyttää ja parantaa uudisrakentamisella. 22

23 Yksinasujien osuus asuntokunnista Yksin asuvat muut asuntokunnat Yksinasujat yli / alle kunnan keskiarvon(31.6%) Kerrostalohuoneistoalan osuus kokonaishuoneistoalasta 8-1 % (1283) 6-8 (146) 4-6 (93) 2-4 (62) - 2 (642) yli 31.6 % (3) alle 31.6 % (56) Yksinasujataloudet v. 2 Kaupunginosat, joilla yksinasujien suhteellinen osuus on korkea ja alue on myös määrällisesti suuri keskittymä: Espoon keskus, Kauklahti, Viherlaakso, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Haukilahti, Kuitinmäki, Espoonlahti, Soukka Aineisto: Espoon kaupunki 5 km Kerrostalohuoneistoalan osuus asuinrakennusten kokonaishuoneistoalasta (%) (asuinaluetyyppi 125 x 125 m ruuduilla). Kuvasta erottuvat selvästi kerrostalo- ja pientalopainotteiset alueet. 23

24 Omakoti- ja paritalot Espoo: koko asuntokanta - asukkaiden ikäjakauma ja asuntokuntakoko talotyypeittäin - sininen viiva: kaikkien asuntojen keskiarvo % Asuntokuntakoko on suuri pientaloissa (omakoti- ja rivitalot), joissa asuu runsaasti lapsiperheitä. Kerrostaloissa asuu paljon yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Lähde: RHR 2-4 v 5-9 v 1-14 v v 2-24 v v 3-34 v v 4-44 v v 5-54 v v 6-64 v v 7-74 v v 8-84 v yli 85 v 12 Rivitalot Asukasta 3.5 Asuntokuntakoko talotyypeittäin 1 3 % Ok-talot Rivitalot Kerrostalot Kerrostalot %

25 Asukkaiden ikä asunnon rakennusvuoden mukaan: ESPOO - Kerrostalot Asukkaiden ikä asunnon rakennusvuoden mukaan: ESPOO - Rivitalot 1, 1, 8, 8, 6, 4, 2,, asukkaat % 6, 4, 2,, asukkaat % rakennusvuosi rakennusvuosi -6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64 -vuotiaat -6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64 -vuotiaat Asukkaiden ikä asunnon rakennusvuoden mukaan: ESPOO - Omakotitalot Asuntokuntakoko: Espoo asukkaat % rakennusvuosi -6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64 -vuotiaat asukasta/asunto rakennuksen rakennusvuosi Espoo: asukkaiden ikäjakauma ja asuntokuntakoko rakennuksen rakennusvuoden mukaan - kerrostalot, rivitalot ja omakoti/paritalot - rakennusvuodet Huom! Espoossa on vai muutamia 195-luvun rivitaloja Kerrost. Rivit. Omakoti/parit. Uusissa rivi- ja omakotitaloissa yli 4 prosenttia asukkaista on alle 16- vuotiaita. Kerrostaloissa vastaava osuus on noin 2-3 prosenttia. Yli 64 -vuotiaiden osuus on 2 prosentin tuntumassa vanhimmissa rakennuksissa kaikissa talotyypeissä 25

26 .15 Ullanmäki TUOMARILA DOMSBY.16 ESPO O.19 Mikkelä Mickels Espoon keskus Esbo centrum Ullasbacka ESBO Suvela Södrik Kiltakallio Gillesberget Furubacka.21 Saarniraivio.1 Äskrödjan.11 Ymmersta Kilo.15 Lansa.14 Friisinmäki Frisbacka Sepänkylä Peuramäki Smedsby.1.41 Renbacka sta Nuijala Klobbskog.35 Nihtisilta.6 Knektbro Klovi Klovis Laajalahti Bredvik.25.2 Taavila.12 Dåvits.13 Nissinmäki Nissbacken Latokaski Ladusved Henttaa Hemtans Kokinkylä Kockby.12 Kattilalaakso Kitteldalen Eestinmalmi Estmalmen Espoonlahti Esboviken Laurinlahti.24 Larsvik Soukka Sökö Iivisnäs.24 Iivisniemi Rilax omenoja nno Hyljelahti Sälviken Kaitans.12 Kaitaa Riilahti Hannusjärvi Hannusträsk.9.2 Friisilä Frisans Martinmäki Mårtensbacka.34 Malmen Kivenlahti Stensvik Kaitbacken.25 Kaitamäki Mankkaa Mankans Seilimäki Söilibacka Visamäki Masurbacken Lukupuro.34 Lukubäcken Koivu-Mankkaa Björkmankans Olarinluoma Olarsbäcken Kuitinmäki.19 Kvisbacka.21 Piispankylä.7 Biskopsby Suom Finno Hannus Matinkylä Mattby Niittykumpu Ängskulla Suvikumpu Solhöjden Hakalehto Hagalid Aluetehokkuus.24 Haukilahti Gäddvik Iirislahti Irisvik Westend kilometriä Tiistilä Distby Nuottaniemi Nuottalahti.29 Notviken Tapiola Tontunmäki Tomtekulla.45 Lystimäki Lustikulla.34 Nöykkiö Nöykis.8.32 Olari Olars Eestinlaakso Estdalen.11 Saunalahti Bastvik Kuckubacka.4.1 Tillinmäki.11 Tillisbacken Puolarmaari Bolomaren Kukkumäki Pisa Puolarmetsä Bolarskog Bisa mäki.16 Malminmäki Malmbacka tty n Sinimäki Blåbacka Leppävaa Alberga KERA Kuurinniitty Kurängen.1.9 Karamalmi Karamalmen Tuomarila Domsby.29 Suna Krokudden Koukkuniemi kilometriä Matalia asuntoalueita Espoossa. Ruskealla, punaisella ja sinisellä merkityt ovat myös tiiviitä (Laurinlahti, Olari, Säterinmetsä) (Lahti, Pekka 22) 26

27 Kt-kaksioiden hinta (1996 I, II, III ja IV nelj.) kuusi yhtä suurta ryhmää mk (13) mk (14) mk (14) mk (16) mk (15) mk (15) Asuntojen hinta vuonna 1996 (I - IV nelj.) ja 21 (III- IV), 22 (I-II) vuosineljänneksillä - kauppahinta kuudessa luokassa (ryhmässä yhtä monta postinumeroaluetta) Aineistorajoitukset: - mukana vain kerrostalokaksiot - mukana vain ne postinumeroalueet, joissa oli tehty neljä tai useampia kauppoja molempina tarkasteluvuosina - asuntojen kauppahinnat ovat nimellishintoja 1 km Huom! Asuntojen hintakartat ovat vain suuntaa antavia, koska asuntojen hintaan selvästi vaikuttavia tekijöitä (mm. asunnon ikä, asunnon kunto, varustetaso) ei ole vakioitu. Hintaluokitus vaikuttaa varsinkin matalissa hintatasoissa voimakkaasti karttatarkasteluun. Lisäksi joidenkin alueiden kauppahinnoissa on suuria hintaeroja mm. Kivenlahti. Lähde: asuntohinta-aineisto Muutos v Espoo: - noussut alimmasta luokasta (Karakallio) - pudonnut alimpaa luokkaan (Suvela) 1 km Helsinki: - noussut ylimpään luokkaan (Lauttasaari, Ruskeasuo, Kallio) Espoo Kt-kaksioiden hinta (21 III ja IV nelj. ja 22 I ja II nelj.) kuusi yhtä suurta ryhm mk (14) mk (14) mk (15) mk (14) mk (14) mk (14) Vantaa: - noussut alimmasta luokasta (Hiekkaharju, Vaarala) - pudonnut alimpaa luokkaan (Pähkinärinne) 1 km 27

28 Väljiä omakotialueita voidaan tiivistää esimerkiksi kannustamalla asukkaita suurten tonttien jakamiseen. Näille alueille soveltuvat omakotitalot ja tiiviin ja matalan rakentamisen ratkaisut. Myös sivuasuntojen rakentaminen tonteille edistää alueiden täydentymistä. Kerrostaloalueiden täydentämiseen soveltuvat myös tiiviin ja matalan rakentamisen ratkaisut, jotka sopivat lähialueen luonteeseen (esimerkiksi pienkerrostalot). Omistuspohjaltaan monipuolisen asuntotuotannon rakentamismahdollisuudet Kaikissa vaihtoehdoissa omistuspohjaltaan monipuolinen asuntotuotanto on mahdollista. Erityisesti kaupungin vuokra-asuntojen sijoittamisessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon ongelmallisen alueellisen erilaistumisen eli segregaation riski. Valtaosa kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista on aivan tavallisia asukkaita, ja ongelmat liittyvätkin yleensä pieneen asukasjoukkoon. Hankalaksi tilanne saattaa kehittyä, jos samalle alueelle keskittyy paljon moniongelmaisia ihmisiä. Segregaatiokehitystä voi vielä pahentaa epäviihtyisä ja vieraaksi koettu asuinympäristö. Riskejä on nähtävissä ns. segregaatiomuuttujien perusteella joissakin yksittäisissä kortteleissa tai kortteliryhmissä Kauklahden, Matinkylän ja Espoonlahden keskusten sekä Espoon keskuksen alueella (joka ei kuulu tässä tarkasteltavaan yleiskaava-alueeseen). Asuntojen hintakehitys Asuntojen hintaan vaikuttavat muun muassa asuntotyyppi ja -koko, ikä, sijainti liikenneyhteyksiin, palveluihin ja virkistysalueisiin nähden, merellisyys ja alueen imago. Neliöhinta on muuten samanlaisissa olosuhteissa tyypillisesti suurin yksiöissä ja pienissä asunnoissa ja toisaalta pientaloissa suurempi kuin kerrostaloissa. Yleisesti ottaen lisääntyvä kysyntä nostaa ja lisääntyvä tarjonta laskee asuntojen hintoja. 28 Kaikissa vaihtoehdoissa työpaikkojen lisääntyminen sekä Espoossa että koko seudulla lisää asuntojen kysyntää ja voi siten nostaa hintoja. Mikäli tarjonta vastaa lisääntyvään kysyntään, hintojen kehitys voi olla maltillista. A-vaihtoehdossa pientalojen hintakehitys voi olla maltillista Espoon läntisillä ja pohjoisilla alueilla tarjonnan lisääntyessä muita vaihtoehtoja enemmän. B- ja C-vaihtoehdoissa korostuvat hyvän palvelutason ja joukkoliikenteen palvelutason vaikutus kysyntään ja hintatasoon. Kerrostaloasuntojen ja pien- ja kerrostalojen yhdistelmien hintakehitys voi olla maltillista tarjonnan lisääntyessä joillakin alueilla. Tiiviiden ja matalien alueiden rakentaminen on edullisempaa kuin väljien omakotitaloalueiden. Tiiviin ja matalan rakentamisen avulla ja asuntolainoitusta kehittämällä voidaan pyrkiä parantamaan pientalomaisen asumisen edellytyksiä myös keski- ja pienituloisissa asuntokunnissa. Matalia taloja matalapalkkaisille. Kaikissa malleissa asuntojen hintakehitys on vahvasti sidoksissa talouden yleiseen kehitykseen ja aluerakenteen muutoksiin, joka näkyy muuttoliikkeenä ja asuntojen kysyntänä seudulla. Yleisesti kuvaten pääkaupunkiseudun hintataso on ollut pysyvästi lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Lisäksi asuntomarkkinat toimivat seudullisesti, jolloin osa muutoin Espooseen kohdistuvasta kysynnästä suuntautuu Espoon ulkopuolelle, mikäli riittämättömän tarjonnan vaikutuksesta asuntojen hintataso nousee liiaksi. Asuntojen hinnan lisäksi ihmisten elinkustannuksiin vaikuttavat keskeisesti liikkumisesta aiheutuvat kustannukset. Pääkaupunkiseudun rakentamisalueita koskeva tutkimus osoitti, että vaikka tontin hinta on halvempi etäisen sijainnin vuoksi, matkakustannukset nostavat ajan myötä asukkaalle aiheutuvat kokonaiskustannukset korkeammiksi kuin keskeisesti sijaitsevalla alueella, jossa maan hinta on korkeampi (Lahti

29 & Koski 1993). Samaan tulokseen on päädytty useissa muissa tutkimuksissa, joissa on verrattu eri tavoin sijaitsevia asuntoalueita (esim. Harmaajärvi & Lyytikkä 1999). Toisaalta asuntokuntien taloudelliset mahdollisuudet suureen investointiin voivat olla varsin rajalliset asunnon hankintavaiheessa. 3.3 Asuntoalueiden sosiaalinen rakenne Asukaspohjan monipuolistamismahdollisuudet (ikärakenne) Vanhojen pientaloalueiden ikärakenne monipuolistuu yleensä täydentävän rakentamisen myötä, kun alueille muuttaa lapsiperheitä. Joillekin Espoon pientaloalueille on rakennettu uusia asuntoja erittäin runsaasti 199-luvulla, esimerkiksi Lintuvaaraan, Laaksolahteen, Mankkaalle, Nuottaniemeen, Nöykkiöön ja Laurinlahteen. Kerrostaloalueiden asukkaiden ikäjakaumaan uudet asunnot tuovat valtaosaltaan nuoria pienasuntokuntia ja jonkin verran vanhoihin ikäluokkiin kuuluvia. Määrällisesti näihin kohteisiin sijoittuu myös paljon lapsia. Kerrostalojen asuntokoon kasvattaminen monipuolistaa asukasrakennetta, joskin hintasyistä kysyntää on nykyisin ollut enemmän pienistä asunnoista. Myös tiiviin ja matalan rakentamisen yhdistelmäratkaisut voivat edistää monipuolista asukasrakennetta. Täydennysrakentamisella voidaan pyrkiä edistämään asukaspohjan sosioekonomista monipuolisuutta kaikissa vaihtoehdoissa. Vuokra-asuntojen sijoittaminen alueille, joilla ei ole segregoitumisriskiä, voi tasapainottaa alueiden välisiä eroja. Vaihtoehdoissa B ja C Tapiolan ja Matinkylän lisärakentaminen voi tasapainottaa väestörakennetta. Erityisen suuri tarve asukaspohjan monipuolistamiseen olisi alueilla, joilla on ongelmallisen erilaistumisen riski (muutamia kortteleita tai kortteliryhmiä Kauklahdessa, Espoon keskuksessa, Matinkylässä ja Espoonlahdessa). Ongelmallisten alueiden monipuolistaminen voi kuitenkin olla vaikea toteuttaa näillä imagoltaan muita heikommilla alueilla, sillä monipuolistaminen edellyttäisi vapaarahoitteisen asuntotuotannon kysynnän lisääntymistä. Autoriippuvaisten talouksien määrä Autoriippuvuus on suurin vaihtoehdossa A, erityisesti Espoon läntisillä alueilla ja pohjoisosien yleiskaavan alueilla, jossa etäisyydet työpaikkoihin ja palveluihin ovat pidemmät ja joukkoliikenteen palvelutaso on muita alueita heikompi. Muilla alueilla autoriippuvuus on sidoksissa joukkoliikenneratkaisuihin ja palveluverkon kehittymiseen. Tapiolan lisärakentaminen, erityisesti seniori- ja vuokra-asuntojen, monipuolistaa vanhenevaa ikärakennetta, kun ikääntyvältä väestöltä vapautuu tilavia asuntoja nuoremmille sukupolville. Tämä koskee erityisesti mallia B. Asukaspohjan monipuolistamismahdollisuudet ja segregoitumisen riski (sosioekonominen rakenne) 29

30 3 1 km -15-vuotiaiden lukumäärä v. 21 (1 x 1 km:n ruuduissa) km Yli 64-vuotiaiden lukumäärä v. 21 (1 x 1 km:n ruuduissa) km vuotiaiden osuus asukkaista v x 1 km:n ruuduilla yli 32 % (95) (79) (136) (167) (126) 9-14 (63) alle 9 % (21) Pääkaupunkiseutu Asukkaiden ikärakenne v x 1 km:n ruuduilla (ei yleistystä) - yli 64 - vuotiaiden määrä vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus ruudun asukkaista Espoossa vuotiaita on suhteellisesti eniten uusilla ja täydentyneillä pientaloalueilla. Määrällisesti ikäluokkaan kuuluvia on paljon myös muutamissa lähiöissä. Yli 64 -vuotiaita asuu runsaasti mm. Tapiolassa, Olarissa ja Espoonlahdessa. Lähde: Seutu-CD 1 km Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo

31 Yksinhuoljaperheet 41 kpl Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (%) 25 - % (15) 2-25 (12) 15-2 (22) 1-15 (18) 5-1 (11) - 5 (8) Vieraskieliset kpl Vieraskielisten osuus asukkaista % (2) 6-8 (7) 4-6 (8) 2-4 (33) alle 2 (3) Yksinhuoltajaperheet v. 2 Alueet, joilla suhteellinen osuus on korkea ja alue on myös määrällisesti suuri keskittymä: Espoon keskus, Kauklahti, Leppävaara, Matinkylä, Kuitinmäki, Espoonlahti Alueet, joilla osuus on matala: mm. Latokaski, Kattilalaakso, Westend Aineisto: Espoon kaupunki Vieraskieliset asukkaat v. 2 (muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset) Alueet, joilla suhteellinen osuus on korkea ja alue on myös määrällisesti suuri keskittymä: Espoon keskus, Kilo-Karakallio, Matinkylä, Espoonlahti Aineisto: Espoon kaupunki 31

32 Korkeasti koulutettujen lkm Korkeakoulutusaste Kesmimääräiset tulot/tulonsaajat mk (1) 15 to 175 (22) 125 to 15 (32) 1 to 125 (19) to 1 (3) yli 6 % (2) 5 to 6 (7) 4 to 5 (27) 3 to 4 (26) 2 to 3 (21) to 2 (3) Koulutusaste (korkeasti koulutetut) v. 2 Alueet, joilla korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus on matala: Espoon keskus, Kauklahti, Espoonlahti Alueet, joilla suhteellinen osuus on korkea: mm. Westend, Mankkaa, Haukilahti, Olarinmäki, Nuottaniemi Keskimääräiset tulot/tulonsaaja v Alueet, joilla tulotaso on matala: Espoon keskus, Kauklahti, Karakallio, Etelä-Leppävaara, osia Matinkylästä, Espoonlahden keskus, Kivenlahti Alueet, joilla tulotaso on korkea: mm. Westend, Mankkaa, Laajalahti, Jupperi Aineisto: Espoon kaupunki Aineisto: Espoon kaupunki 32

33 Työttömyysaste % (4) 9-12 (9) 6-9 (35) 3-6 (33) alle 3 (4) Työttömyysaste 1999 Alueet, joilla suhteellinen osuus on korkea: Espoon keskus, Kauklahti, Matinkylä, Espoonlahti Alueet, joilla suhteellinen osuus on matala: mm. Tuomarila, Tapiola, Westend, Mankkaa, Lintuvaara, Friisilä Aineisto: Espoon kaupunki 33

34 Vuokra-asunnot (kiint. yh.) v kpl Vuokra-asunnot (kiint.yh.) vuonna % (19) 3-4 (27) 2-3 (39) 1-2 (53) alle 1 (114) Seutukuvaus Vuokra-asunnot v Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Helsinki - rakennuskantaan perustuvassa luokittelussa vuokra-asuntoihin on luettu vain kiinteistöyhtiö -luokkaan kuuluvat asuinrakennukset - kuntien käyttämissä luokitteluissa on eroja kuntien välillä (mm. asumisoikeusasunnot) Alueet, joilla suhteellinen osuus on korkea ja joilla on myös määrällisesti suuri keskittymä: painottuneet Itä-Helsinkiin, myös pääradan sekä Martinlaakson radan varren lähiöt nousevat esiin, Espoossa Kauklahti, Espoon keskus, Tiistilä, Espoonlahden keskus Lähde: SeutuCD Yhteenveto Espoo: Kauklahti, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti sijoittuivat useilla sosiaalista rakennetta kuvaavilla muuttujilla mitattuna rakenteeltaan heikkoon ryhmään. Joidenkin muuttujien kohdalla myös Karakallio-Kilo, Viherlaakso, Etelä-Leppävaara ja Eestinmalmi sijoittuivat heikosti vertailussa, mutta toisaalta nämä alueet olivat joidenkin muuttujia (mm. työttömyys) suhteen vähintään tyydyttävällä tasolla. Koko pääkaupunkiseudun tasolla tarkasteltuna tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia (vrt. Mm. Kortteinen&Vaattovaara 21). - huono-osaisuus ja syrjäytymisriski on painottunut seudun itäisimpiin osiin - huono-osaisuuden keskittymät ovat pistemäisiä ja ne eivät yleensä koske koko kaupunginosaa (vertailussa huonosti ja hyvin menestyneitä alueita oli vierekkäin: mm. Kaupunginkallio-Suvela, Nuottaniemi-Tiistilä, Pakila-Maunula (Helsinki)... (tilastoaluejako on karkea aineisto ko. tarkasteluun) 34

35 3.4 Palvelurakenne Uusien alueiden sijainti ja palvelujen saavutettavuus nykyisen palveluverkon suhteen Vaihtoehdossa A uusia alueita sijoittuu muita enemmän myös Espoon pohjoisosien yleiskaavan alueelle. Näillä alueilla palvelujen saavutettavuus on muita vaihtoehtoja heikompi. Mallissa A Kauklahden nykyisen keskuksen kehittyminen on selvintä. Olemassa olevien julkisten palvelujen hyödyntäminen Vaihtoehdoissa B ja C olemassa olevia palveluja voidaan hyödyntää vaihtoehtoa A paremmin, koska niissä asutus sijoittuu palvelujen kannalta keskeisemmille alueille. Julkisten palvelujen lisärakentamistarve Kaikissa vaihtoehdoissa joudutaan rakentamaan huomattavasti uutta lähi- ja paikallispalvelukapasiteettia. Vaihtoehdossa A on eniten julkisten palvelujen lisärakentamistarvetta. Asukkaiden kannalta keskeistä on palvelujen saavutettavuus, laatu ja riittävyys. Ongelmia palvelujen suhteen syntyy yleensä nopeasti rakentuvilla alueilla, joita sisältynee käytännössä kaikkiin rakennemalleihin. Lisäksi palveluiden tilatarpeet muuttuvat ajan myötä (esimerkiksi koulujen luokkatilojen tarve). Julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus Saavutettavuus riippuu kaikissa malleissa palveluverkon kehittymisestä ja kehittämisperiaatteista sekä kaupungin taloudellisista mahdollisuuksista toteuttaa julkisia palveluja. Vaihtoehdoissa B ja C on parempi palvelujen saavutettavuus kävellen, pyöräillen ja julkisilla kulkuneuvoilla kuin vaihtoehdossa A. Palvelujen saavutettavuus henkilöautolla riippuu keskusverkon kehittymisestä. Päivittäistavaroiden ostosmatkoista suuri osa tehdään autolla, eikä ostoksilla käydä aina lähimmässä kaupassa. Liikennejärjestelmistä metro tukee erityisesti Tapiolan ja Matinkylän kaupallisten keskusten toimintaedellytyksiä. Yhdistelmävaihtoehto tukee erityisesti Tapiolan ja Leppävaaran kaupallisten keskittymien toimintaedellytyksiä. Vaihtoehdoissa B ja C (metro) on vaihtoehtoa A parempi koulutuspalvelujen ja erikoispalvelujen saavutettavuus (Helsinki, Espoossa Otaniemi). Metro parantaa Helsingin palveluiden saavutettavuutta ja liikkumista Helsingin sisällä joukkoliikenteellä. Julkisten ja kaupallisten palvelujen yhdistelymahdollisuus (Ison Omenan malli) Palvelujen keskittymiselle ja yhdistelylle kaupunkikeskukset ja liikenteen solmukohdat ovat edullisia. Vaihtoehdoissa B ja C syntyy enemmän palvelujen yhdistelylle edullisia alueita. Nykyisen kauppaverkon kehitysedellytykset Päivittäistavarakauppa ja kaupalliset palvelut keskittyvät eniten malleissa B ja C, jossa liikenteen solmukohtien ja kaupunkikeskusten kehitys on voimakkainta. (Vähittäiskaupan palveluverkko 23) Vaihtoehdossa A kaupunkikeskuksista voimakkain kehitys on Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa, myös Kauklahti vahvistuu. Uusia pienempiä keskuksia ovat Suurpelto ja Uusmäki. Vaihtoehdossa B kaupunkikeskuksista voimakkainta kehitys on Tapiolassa, Matinkylässä ja Espoonlahdessa. Uusia keskuksia ovat Hannus ja Suurpelto. Vaihtoehdossa C kaupunkikeskuksista voimakkainta kehitys on Leppävaarassa, Tapiolassa ja Matinkylässä. Uutena pienempänä keskuksena on Suurpelto. 36

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Espoon kaupunki/hallinto ja kehittäminen/tutkimus ja tilastot ja Juho Kiuru/Urban Analytics 15.4.2019 Indeksien

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Espoonlahti-Kivenlahti keskustavyöhykkeen kehitysvisio 2025. Projektinjohtaja Kimmo Leivo

Espoonlahti-Kivenlahti keskustavyöhykkeen kehitysvisio 2025. Projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoonlahti-Kivenlahti keskustavyöhykkeen kehitysvisio 2025 Projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoonlahti-Kivenlahti keskustavyöhyke M Metroliikenne ja metron liityntäliikenne 2020 Kirkkonummen itäreunan kehittyminen

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio 1.304 01.30 1.304 01:30 1:304 (pe) 01:30 Yölinja 20N Katajaharju Asemaaukio Arki Lauantai Sunnuntai vuoroväli 30 30 30 30 60 kierrosaika 60 60 60 60 60 Linjapituus: Kiertelevyysindeksi: 8,9 km 1,97 Linjan

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi yhteyden Matinkylän metroasemalle. vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 vuoroväli 30 30 15 30 30 30

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Espoo Kaikki Suur-Leppävaara 111 Pohjois- Kyyhkysmäki 12 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 01.12.93 Kerrostalo 28 2-4 Leppävaara

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Asuinalueindeksit 2015 Juho Kiuru, KSK, Konserniesikunta, TYT Esikunta

Asuinalueindeksit 2015 Juho Kiuru, KSK, Konserniesikunta, TYT Esikunta Asuinalueindeksit 2015 Juho Kiuru, KSK, Konserniesikunta, TYT Esikunta Asuinalueindeksit Asuinalueindeksit kuvaavat kahta eri ilmiötä: 1. Asuinalueiden välinen eriytyminen (Espoon tavoitteena segregaation

Lisätiedot

Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.

Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4. LAPSIPERHEIDEN ASUMINEN TAMPEREELLA - ONKO KESKUSTA-ASUMINEN KASVUSSA? Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.2019

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4 Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Edellisistä vaaleista muuttuneet tiedot on merkitty punaisella Änestysalueen numero ja nimi Äänestyspaikka 1. Muurala Lagstads skola Espoonkatu

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Muurala EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Jouppi-Kirstinsyrjä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Tuomarila

Lisätiedot

19.05.2015. Kyyhkysmäki 24 01.12.94 Kerrostalo 32 1-4 Porarinkatu 6 01.03.94 Kerrostalo 45 1-4 Sininärhentie 12 01.11.96 Rivitalo 10 2-5 112 Etelä-

19.05.2015. Kyyhkysmäki 24 01.12.94 Kerrostalo 32 1-4 Porarinkatu 6 01.03.94 Kerrostalo 45 1-4 Sininärhentie 12 01.11.96 Rivitalo 10 2-5 112 Etelä- ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Espoo Kaikki Suur-Leppävaara 111 Pohjois- Kyyhkysmäki 12 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 01.12.93 Kerrostalo 28 2-4 Leppävaara Kyyhkysmäki

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Ruutu ja rakenne - Espoon ja Helsingin seudun kuvaus (1985, 1995, 2005) yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietojen avulla

Ruutu ja rakenne - Espoon ja Helsingin seudun kuvaus (1985, 1995, 2005) yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietojen avulla Ruutu ja rakenne - Espoon ja Helsingin seudun kuvaus (1985, 1995, 2005) yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietojen avulla Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B93

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA 5.11.2015 n. 8000 km 2 suunnittelualaa Euroopan laajin kaupunki MML, 2012 Tiivis ja kasvava

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm Hanketapaaminen 28.5.2013 visioista tekoihin Projektipäällikkö taustaa ja tavoitteita Suvelan kehittämishanke vuodesta 2007. Lähiöohjelma 2008 2011 Silta elävään lähiöön, Espoon kohdealueet Suvela, Soukka

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

Aikataulu päivitetty 13.12.2012 muutokset punaisella

Aikataulu päivitetty 13.12.2012 muutokset punaisella Aikataulu päivitetty 13.12.2012 muutokset punaisella Osoite Kaupunginosa Laajakaista Kaapeli-TV Aallonkohina 1 ja 3 Espoonlahti 2.1.2013 29.4.2013 Aallontaite 1 Espoonlahti 26.2.2013 26.2.2013 Aallontaite

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot

Lisätiedot

Kotikadut kuntoon tilannekatsaus Petri Vainio

Kotikadut kuntoon tilannekatsaus Petri Vainio Kotikadut kuntoon tilannekatsaus 2015 Petri Vainio Katu- ja viherpalveluiden julkaisuja 3/2015 1 Sisällysluettelo 1. Esipuhe... 2 2. KTP-alueiden ohjelma... 3 2.1 KTP-alueiden määritelmä... 3 2.2 KTP-alueiden

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013

ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 Sisältö Esipuhe...2 Termejä...3 Espoon tornit...4 Tornit kartalla...6 Torni vertailu...8 Kaavioita...10 Espoon tornit...12 Tulevat tornit...50 Tornilista...70

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

töennuste 2008- Rapor

töennuste 2008- Rapor Espoon väestöennus töennuste 2008-008-2017 017 Rapor aportteja Espoosta 3/200 007 RAPORTTEJA ESPOOSTA 3/2007 Espoon väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ

Lisätiedot