Yliopiston johdon näkökulmaa opintojen etenemiseen ja ohjauksen kehittämiseen

Transkriptio

1 Yliopiston johdon näkökulmaa opintojen etenemiseen ja ohjauksen kehittämiseen Valtti-hankkeen päätösseminaari Olli Silvén, koulutusrehtori

2 Miten yliopiston tutkintotulos tuotetaan? Suosikkiväittämä 1: kaikki on kiinni opiskelijoiden tasosta mutta miten yliopistosta tulee riittävän vetovoimainen rekrytoidakseen ns. riittävän hyviä opiskelijoita? Suosikkiväittämä 2: kaikki on kiinni yliopiston resursseista mutta miksi samankin alan sisällä >2x tutkintokustannus- ja tutkintosaantoerot Suomen yliopistoissa suunnilleen samankokoisissa yksiköissä? Suosikkiväittämä 3: tutkimukseen panostaminen heikentänyt opetuksen laatua mutta miten on selitettävissä, että tutkimuksellisesti tuottavimmat yksiköt ovat erinomaisia myös perustutkintojen puolella? = vaikuttaako henkilöstön rekrytointi opiskelijarekrytointia enemmän? Suosikkiväittämä 4: paljon on kiinni opettajien pedagogisesta koulutuksesta mutta miten on selitettävissä, että lukuisissa yliopistoissa on päästy erinomaiseksi koettuun koulutuksen laatuun ilmankin? Suosikkiväittämä 5: kaikki on kiinni yliopiston johtamisesta kai silti syytä erottaa management ja leadership? Siis hallinto ja johtaminen?

3 Opetus- ja kulttuuriministeriön kannanotto rahoitusmallilla Tavoitteena tehokkaampi, laadukkaampi, kansainvälisempi ja profiloituneempi yliopistolaitos Yliopistojen suuunnitellun uuden rahoituskaavan indikaattorien merkitys euroina vuosien tulosten pohjalta laskettuina (3v keskiarvot) Indikaattori Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Työllinen vuosi valmistumisesta op/vuosi ylittänyt opiskelija 5760 avoimessa, erillisissä opinnoissa ja erillisissä opettajan pedag. opinnoissa suoritettu opintopiste 70 Ulkomaalainen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut Yli 3 kk kv-vaihto 2950 Huom: rahoituksellinen nollasummapeli lienee merkittävä profilointi-instrumentti

4 Hyvä kansainvälinen yliopisto? USA: (freshman retention & six year graduation rates; Americas s Best Colleges 2008) Princeton University: 98% & 96% (rank 1) Syracuse University: 92% & 82% (rank 50) UC San Diego: 85% & 75% (rank 107) fourth tier universities 75% & 50% (ranks ) Englanti: (completion rates; ) University of Oxford 99% University of Cambridge 98% kaikki yliopistot 85% Saksa: 75% yliopistoissa aloittavista saavuttaa master-tason tutkinnon (Stern 2010) Suomi: 67% master-saanto, 71% tertiary edu. survival rate (OECD 2003, 2007) Italia: 42% tertiary education survival rate (OECD 2007). CMOS sensor motion Lenslet array (embossed plastic ) glass sample illumination glass

5 Suomessa... Suomen yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen saannot ovat välillä 60-80% Koutusohjelmien ja välinen hajonta suuri; isompi kuin koulutusalojen välinen luonnontieteen koulutus: tutkintosaannot 25-85% tekniikan koulutus: tutkintosaannot välillä 50-85% lääkärikoulutus: liki 95% (huom. koulutusohjelmasta toiseen siirtymistä ei huomioitu näissä luvuissa) Miten yliopiston tutkintosaantoja pystytään parhaiten parantamaan? 1. paljonko riippuu koulutuskäytänteistä, joihin voimme vaikuttaa? 2. paljonko vaikuttavat ns. organisatoriset seikat? 3. paljonko vaikuttaa henkilöstön tausta/osaaminen? Avainkysymys: osaammeko hakea ratkaisuja vai pelkästään syyllisiä?

6 Selityksiä hyville läpäisyille 1. Yliopiston selektiivisyys (tyypillinen väite Suomessa) aivan varmasti vaikuttaa, mutta ns. hyvissä yliopistoissa myös keskitason lähtötasolta näytetään selvittävän oikein hyvin 2. Opiskelumaksut (tyypillinen poliitikon väite) saattavat johtaa myös keskeytyksiin 3. Muut seikat, jotka mielellään ohitetaan vähin äänin: opiskelijoiden toiminta liki päivittäisessä valvonnassa ja/tai käytössä ns. vahvat opetusmenetelmät ja koulutusohjelmaprosessit vastuutettujen rautakourissa Henkilökohtaisen ohjauksen rooli näyttää olevan keskeinen tekijä parhaissa yliopistoissa vahvat tuutorointikäytännöt myös perusopiskelijoilla esim. U of Cambridge: perustutkinto-opiskelijan tuutor-kontakti keskimäärin tunti viikossa

7 Opintojen alkuvaihe on ratkaiseva Opintojen alkuvaiheella suuri merkitys opintojen etenemisnopeus periytyy ensimmäiseltä vuodelta: harvalla opinnot nopeutuvat myöhemmin, mm. rästit hidastavat ensimmäisen vuoden rästikurssit suoritetaan aivan opintojen lopussa, rästien syntyminen pitäisi katkaista alkuunsa seuraavan vuoden opintotuki riippuu ensimmäisestä vuodesta op/vuosi täyden tuen Kela-raja Havainto Oulun yliopiston TTK:sta (2004): ~10% valmistuneista oli kerännyt ensimmäisen opintovuoden aikana alle 40 op; mediaanivalmistuja puolestaan n. 46 op = pienikin parannus pudottaa keskeyttämisriskiä merkittävästi 1 vsk rästit ja keskeyttäminen korreloivat vahvasti

8 OY/TTK Valmistuneiden opiskelutahdit (0ov-lukukaudet, d-työ ja arkkitehdit eivät mukana) 40 % valmistuneista OY/TTK aloittaneista asti; 30 ov tai yli hyväksiluvuilla aloittaneet eivät mukana) Opintoviikot/vuosi Samalla ajanjaksolla kaikkien opiskelijoiden mediaaniopintotahti oli 24 ov (40op) (nollasuorittajat eivät mukana), valmistuneiden mediaani 31 ov/vuosi Havainto 1: hitaalla tahdilla opiskelu ei useinkaan johda valmistumiseen Havainto 2: mediaaniopintotahti osuu suunnilleen opintotukirajalle Kysymys: missä ovat etenemisvauhdin rajoitteet?

9 OY/TTK/STO Havainto 1: yksi valmistunut, jolla kuuden läsnäololukukauden jälkeen ollut alle 60ov Havainto 2: opintojen alkuvaiheen etenemisnopeus ennustaa varsin hyvin valmistumistodennäköisyyden Havainto 3: n % parhaiten etenevistä vaihtaa alaa

10 Havainto rästikäyttäytymisestä Rästeihin palataan, kun kaikki muut opiskelijan koulutusohjelman kurssit on tehty OY/TTK:ssa kaikki viisi useimmin viimeistä kurssia olivat1 vsk:lta (2006) havaittavissa lukuisia dominopalikkajonoja: nämä ovat sinänsä osoitus myös kurssiketjujen toimivuudesta 1 vsk:n kurssien uudelleenyrittämisen puoliintumisaika neljä vuotta kurssien läpäisy ensimmäisellä kerralla erittäin tärkeää, samoin oikea-aikaisuus 1 vsk:n kevään harjoitustyöt eivät saisi roikkua seuraavaan syksyyn: ovat tyypillisiä opintojen viimeisiä suorituksia Rästit selittävät, miksi opintojen etenemisnopeus periytyy ensimmäiseltä vuodelta = etenemisessä luonnollisia esteitä

11 Leadership vs. Management johtaminen vs. hallinto muutos vs. parannus Todellisten muutosten vaikutukset näkyvät hitaasti ei kannata viivytellä, myöhemmin muutos voi olla vaikeampi

12 Massalla on hitautta... Koulutuskulttuurin muutokset näkyvät valmistumislukuina vasta 3-4 vuoden kuluttua Toisaalta oikeilla toimenpiteillä alkuvaiheen opintopistekertymät paranevat nopeasti ja motivoivat opiskelijoita lopulta merkittävin tulos on valmistujien alempi ikä, parempi osaaminen, sekä paranevat jatko-opintovalmiudet, jotka myöhemmin näkyvät yliopiston tieteellisessä tuloksellisuudessa Hitauden vuoksi pienienkään muutosten kanssa ei kannata viivytellä

13 Mitä yliopistojen johto ajattelee? (1) Yliopistojen koulutukselliset linjaukset löytyvät niiden koulutusstrategioista strategia = keinot tuottaa muutos Itä-Suomen yliopisto: 1. Opetus on laadukasta ja yhteiskunnan tarpeiden mukaista. 2. Opetukseen liittyvät prosessit ovat tehokkaita 3. Koulutusrakenteet ovat joustavia 4. Sivuaineopiskeluoikeus on pääosin vapaata 5. Opiskelijan hyvinvointi ja valmistuminen tutkintotavoitteiden mukaisessa aikataulussa ovat etusijalla. Keinot tuottaa muutos ja resurssointi strategisesti piilossa? Helsingin yliopisto: 1. Laatutekijöitä käytetään hyväksi resurssien jaossa. 2. Alakohtainen oppimistavoitteiden asettaminen, oppimisen arviointi ja sen menetelmien valinta ja kehittäminen 3. Opiskelija -opettajasuhdelukua parannetaan kaikilla aloilla 4. Pienryhmäopetus otetaan huomioon opetusresursseissa 5. Opiskelijamäärissä otetaan huomioon yhteiskunnan koulutustarve Muutoskeinot ja resurssointi näkyvät: osaamiseen ja koulutukseen panostetaan

14 Mitä yliopistojen johto ajattelee? (2) Tampereen yliopisto: 1. Hakukohteita yhdistetään ja vähennetään uusien opiskelijoiden sisäänottoa 2. Oppiainepohjaisesta koulutuksesta siirrytään tutkinto-ohjelmiin 3. Laaja-alaiset kandidaattiohjelmat. 4. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat muutetaan osaamisperustaisiksi. 5. Opettajien osaaminen varmistetaan lisäämällä yliopistopedagogista koulutusta Osaamis- ja vahvuuspohjainen muutosprosessi. Resursseja kannustimien kautta. Turun yliopisto: 1. Edistetään tiedekuntien välistä opetusyhteistyötä 2. Lisätään suunnitelmallista yhteistyötä Åbo Akademin ja alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Campus Aboensis. 3. Yleisten taitojen oppimista tuetaan käyttämällä verkostoituneita ja teknologiaa hyödyntäviä työtapoja 4. Koulutuksen työelämärelevanssia vahvistetaan hyödyntämällä yhteyksiä kotimaiseen ja kansainväliseen työelämään 5. Pedagoginen koulutus vastaamaan yliopistoyhteisön tarpeita Luotamme(ko) kaverin apuun strategia? Muutoksien resurssointi avoimena

15 Mitä yliopistojen johto ajattelee? (3) Jyväskylän yliopisto: 1. Lisätään opettajia ja supistetaan uusien opiskelijoiden sisäänottoa 10 prosenttia 2015 mennessä. 2. Varmistetaan, että kaikilla opetustehtävissä toimivilla on riittävä yliopistopedagoginen koulutus 3. Kandidaattikoulutusta yhtenäistetään tiedekunta ja koulutusalakohtaisesti. 4. Opintojen läpäisyä tehostetaan ja joutuisasta valmistumisesta palkitaan. 5. Jokaisen opiskelijan HOPSiin sisällytetään suunnitelma kansainvälistymisestä ja työelämävalmiuksien kehittämisestä. Pedagogiset keinot muutoksen tuojina. Miten resurssoidaan? Vaasan yliopisto: 1. Koulutus kilpailukykyisiksi resurssoinniltaan ja sisäänottomääriltään riittävän kokoisiksi ohjelmiksi, joilla kullakin on vastuullinen johtaja 2. Tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan vuosittain ja koulutusohjelmatarjonta tarkistetaan neljän vuoden välein 3. Kandidaatin tutkintoihin sisällytetään liiketoimintaosaamis-ja kansainvälistymisosiot 4. Kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia arviointeja ja akkreditointeja. 5. Elinikäinen oppiminen ohjelmallistetaan Yritysmäisen selkeä. Eritelty toimenpiteet sekä resurssoinnit

16 Mitä yliopistojen johto ajattelee? (4) Lappeenrannan teknillinen yliopisto: 1. Koulutus ja sen johtaminen ammattimaistetaan 2. Huippututkimukseen perustuva kv-tason koulutus 3. Tohtoriopettajuudenja pedagogisen osaamisen edistäminen 4. Elinikäisen oppimisen tukeminen Tampereen teknillinen yliopisto: 1. Opettajien määrää lisätään suhteessa opiskelijoihin, ryhmäkokoja pudotetaan, kandidaattiohjelmia vähennetään 2. Vuorovaikutteisiin opetusmenetelmiin panostetaan 3. Opintojen alkuvaiheeseen panostetaan erityisen paljon 4. Opettajien pedagogisia taitoja kehitetään Yritysmäisiä: sisältävät tavoitteenasettelut, indikaattoripohjaiset toimenpiteet ja seuranta. Myös resurssoinnit esitetty.

17 Mitä yliopistojen johto ajattelee? (5) Aalto-yliopisto: 1. Opettajien määrää lisätään suhteessa opiskelijoihin, ryhmäkokoja pudotetaan, henkilökohtainen ohjaus tuodaan osaksi opintoja 2. Oppimiskeskeisen kulttuurin ja opetusmenetelmien kehittäminen 3. Opetuksen ja opetusansioiden painoa rekrytoinneissa nostetaan 4. Opetuksen laadunarviointimenetelmiä kehitetään 5. Tutkimus, taide ja pedagogiikka yhdistetään yliopistollisessa toiminnassa Luvataan korjata kaikki vanhat synnit. Resursseja lienee riittävästi, kun niihin ei ole kiinnitetty erityistä huomiota. Åbo Akademi: 1. Aktiv rekrytering av goda studerande och forskare från inrikes och 2. från utrikes till engelskspråkiga magisterprogramm 3. Satsningar på lärarnas pedagogiska kompetens 4. Samarbete med andra utbildningsenheter för breda utbildningsansvar 5. Ökad genomströmningen av studerande Kompetensstrategi

18 Mitä yliopistojen johto ajattelee? (6) Oulun yliopisto: 1. Substanssiasiantuntijoiden vetämät koulutuksen strategiaprojektit 2. Tutkintosaantojen parantaminen koulutusojelmista, joissa runsaimmin valmistumisvaiheen opiskelijoita 3. Alkuvaiheen opintoja nopeutetaan ensimmäisenä suurimmista keskeytysongelmista kärsivissä koulutusohjelmissa 4. Panostetaan kv-opiskelijoiden tukipalveluihin opintojen liikkeellelähdön tehostamiseksi ja kotouttamiseksi 5. Puututaan koulutus- ja opintoprosessien pullonkauloihin 6. Lisää kv-tutkinto-opiskelijoita uusilla kv-maisteriohjelmilla 7. Muutetaan rakenteita parantamaan tutkintotuottavuutta että tutkimuksen ja koulutuksen synergiaa Keinot tuottaa muutos on yksilöity ja konkretisoitu; etenemisjärjestys mukaanluettuna. Mukana aika paljon managementia, mutta myös toimenpideohjelmien johtamisen resurssointi

19 Rivakka opintojen alku johtaa valmistumiseenkin? Valmistuminen kuudessa vuodessa tarkoittaa vähintään tahtia 50 op/vuosi alkuvaiheessa ehkä nopeamminkin Oulun yliopistossa vuosina valmistuneista alle ~1% keräsi ensimmäisenä opintovuonnaan alle 30 op ja ~10% jäi alle 45 op:n (Mukana ei opiskelijoita joilla keväällä tai syksyllä ei ainuttakaan suoritusta. Opintoviikkojen muunnoskertoimet opintopisteiksi alasta riippuen ja 1.67 tai 1.5) Tilanne hyvin Kelan, VM:n ja myös OY:n opintotukilautakunnan tiedossa OKM ajamassa 55 op rajaa yhdeksi yliopistojen rahoituskriteeriksi Oulun yliopistossa ensimmäisen opintovuonna 45 op ylittäneiden ja tutkinnon suorittaneiden osuuksien R 2 = 0.81 (kun 0-suorittajat jätetään huomiotta) mahdollinen tulkinta: 45 op rajan ylittävien osuuden kasvusta 90% saadaan maisterintutkinnoiksi?

20 Todellisuus Oulussa: 1 vsk:n opintopistekertymiä (ilman nollasuorittajia) 2009S väh. 45op Koulutusohjelma / Oppiaine %-osuus Logopedian ko. 93,5 % Hammaslääketieteen ko. 88,9 % Lääketieteen ko. 88,5 % Maantieteen ko. 85,7 % Luokanop. koulutus (Oulu) 83,8 % Tuotantotalouden ko. 77,8 % Biologian ko. 77,1 % Varhaiskasvatuksen koulutus 75,6 % Suomen kielen oa. 73,1 % Markkinoinnin ko. 72,5 % Kansainvälisen lt. ja joht. ko. 71,1 % Pohjoismaisen filologian oa. 70,4 % Laskentatoimen ko. 68,2 % Yleisen taloustieteen ko. 64,0 % Historian oa. 63,4 % Kasvatustieteiden koulutus 63,3 % Saamelaisen kulttuurin oa. 60,0 % Terveystieteiden opettajan ko. 60,0 % Geotieteiden ko. 59,3 % Ympäristötekniikan ko. 59,2 % OY keskiarvo 59,1 % 2009S väh. 45op Koulutusohjelma / Oppiaine %-osuus OY keskiarvo 59,1 % Hoitotieteen tieteenalaohjelma 58,3 % Informaatiotutkimuksen oa. 58,3 % Hyvinvointitekniikan ko. 57,1 % Kirjallisuuden oa. 52,9 % Kulttuuriantrop. ja arkeol. oa. 50,0 % Terveyshallintot. Tieteenalaohj. 50,0 % Konetekniikan ko. 49,0 % Sähkötekniikan ko. 44,6 % Prosessitekniikan ko. 42,6 % Tietojenkäsittelytieteiden ko. 40,6 % Biokemian ko. 40,6 % Matemaattisten tieteiden ko. 39,2 % Germaanisen filologian oa. 38,5 % Tietotekniikan ko. 35,6 % Kemian ko. 35,6 % Arkkitehtuurin ko. 33,3 % Englantilaisen filologian oa. 30,6 % Fysiikan ko. 26,2 % Saamen kielen oa..

21 Havaintoja opetusmenetelmien merkityksestä Juha Nieminen: Dimensions of University Student Learning in Medicine and Pharmacy, Helsingin yliopisto 2011, väitöskirja ymmärtämiseen pyrkivä oppiminen ja yhteistyössä opiskelu ovat vahvasti kytköksissä mitä paremmin ryhmä toimii, sen paremmat ovat arvosanat tuutorin olemassaololla ja toiminnalla on iso merkitys opiskelijoiden edistymiselle, mutta tuutorin ja tuutoroinnin laadulla ei havaittu olevan isoa merkitystä(!) the Chinese paradox: intensiivinen learning by rote näyttää myös tuottavan hyviä tuloksia myös asian ymmärtämisen suhteen mutta onko sen tuotos-panos-suhde hyvä?

22 Esimerkki tuutoroinnin merkityksestä Opettajan kiinnostusta ja tukea motivaattorina äärimmäisen vaikea korvata mutta miten luoda kestävä opettajatuutoroinnin kulttuuri? yksittäisten opetrushenkilöiden persoonaan ja uhrautuvuuteen luottaminen ei liene kestävä menettely? Parannukset on aina saavutettu tuskallisen hitaasti oppimalla Alas päästään häkellyttävän nopeasti

23 Esimerkki ryhmääntymisen merkityksestä Digitaaliset suodattimet (STO, Olli Silvén, Ville Ojansivu, Jani Boutellier, Matti Matilainen) Year General dropout rate Dropout rate in groups Dropout rate, not in groups 2004 Fall 45.4% N/A 45.4% % 2.6 % 31.3 % % 1.9 % 35.0 % % 1.5 % 25.6 % % 3.7% - (*) Tietokoneverkot I (STO, Timo Ojala) Passing rate In groups 1-5, % of the passed ones Passing rate (*) tiukka opettajatuutorointi kaikille ryhmien ulkopuolisille Not in groups 1-5, % of th e passed ones % % % %

24 Sitkeä jatkuvien parannusten tie: OY/TTK:ssa valitut ja reaalialoittajat nyt sama joukko Vuosi Aloittajat Reaalialoittajat Reaalialoitus% Käytännöllisesti katsoen kaikki aloittajat on onnistuttu mobilisoimaan opintoihin

25 Sitkeä jatkuvien parannusten tie: pyramidi tervehtynyt ov OY/TTK:n opiskelijoiden opintoviikkokertymät vuoden 2004 heinäkuun lopussa <20 ov <20 ov ov Lkm OY/TTK:n opiskelijoiden opintopistekertymät vuoden 2010 maaliskuun alussa.

26 Sitkeä jatkuvien parannusten tie: koulutusohjelmien opintopistekertymät nousseet vuosi vuodelta Ongelma todettu Ongelma hoidettu, 2007 aloittaneiden kertymät noussevat 2005 aloittaneiden tasolle PK1 laskuillat PK1+2 laskuillat Jatkuva arviointi mat+fys kursseihin Erään kurssin opettajan vaihto uusimisen vuoksi Opettajien vaihtoja, motiivina parantaa 2vsk:n tulosta

27 Koulutuksen johtamiseen jäntevyyttä vastuutuksilla Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö 2011: Koulutuksen suunittelu- ja toteutusvastuut 3 Tutkintotavoitteisen oppiaineen tai koulutusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutusdekaanin nimeämä vastuuhenkilö. Koulutusdekaani voi nimittää oppiaine- tai koulutusohjelmatoimikunnan, jonka puheenjohtajana oppiaine- tai koulutusohjelmavastaava toimii. Koulutusohjelma- tai oppiainetoimikunnassa on oltava vähintään yksi opiskelijajäsen Koulutusohjema- tai oppiainetoimikunnan jäsenet ohjeistettu valittaviksi pitkälti omaopettajista saadaan paras käsitys koulutusprosessin tilanteesta ja mahdollisesti tarvittavista kehitystoimista

28 Opiskelijoiden pahoinvointi on uhkatekijä: opintopsykologin ohjaukset ennustetyökaluksi (?) Tutkinnottapoistuneiden osuus tiedekunnassa aloittaneista (s2009 asti) Opintopsykologin ohjaamat s2010- k2011 Osuus opintopsykologin ohjaamista Osuus yliopiston tutkinnottapoistuneista aloittaneista (s2009 mennessä) LuTK 0, ,31 0,444 TTK 0, ,22 0,201 HuTK 0, ,21 0,183 TaTK 0, ,12 0,081 KTK 0,2 39 0,10 0,068 LTK 0, ,04 0,023 yht N/A 375 1,00 1 R 2 =0,91 Lisäksi havainto: tiedekuntien tutkinnotta keskeyttäneiden ja ohjaukseen hakeutuneiden osuuksien R 2 =0,98!

29 Yhteenveto Yliopistojen kannattaa tavoitella vain maailman parhaisiin kuuluvia koulutusprosesseja valmistujien substanssiosaamisen varmistaminen tärkeää, kuin myös yhdessä tekemisen osaaminen, joiden uvulla työelämässäkin toimitaan tehokkaimmin ja laadukkaimmin Suomen yliopistojen tulevaisuus rakentunee vahvasti tutkimusryhmävetoisista yksiköitä, joissa tulos-panos-suhteet ovat helposti ymmärrettävissä, ja samalla koulutuksesta saadaan helpoimmin tutkimusvetoista ja uusiutuvaa Koulutuksen kehittäjien on oltava hereillä: haettava aina mahdollisuuksi tehostamiseen ja fokusointiin nopea toimeenpano ja tulosten arviointi ja välitön puuttuminen ongelmiin...sillä pohjalta on raskas nousta light beam splitter